Lahden keskustan liikenneselvitys

Lahden keskustan liikenneselvitys..0 keskustan kehä kävelypainotteinen alue paikallinen kokoojakatu pysäköinti joukkoliikennereitti terminaalialueen pysäkit ulkopuolelta saapuvat pääliikennevirrat Tori Matkakeskus

Alkusanat Kaupungin visiona on, että Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. Strategian toteuttamiseksi kaupungissa on käynnissä kehittämishankkeita, joilla vahvistetaan kaupallista keskustaa, kehitetään liikennejärjestelmää, eheytetään kaupunkirakennetta ja kohennetaan ympäristön laatua. Liikenneselvityksessä käsitellään keskustaympäristöä kokonaisuutena, jossa on yhtä paljon eri tarpeita kuin on keskustan käyttäjiä. Kaupunkikeskustojen liikennesuunnittelu ei ole pelkästään liikenteellisten ongelmien ratkaisua, vaan tilan kehittämistä ja kaupunkilaisten yhteisen olohuoneen rakentamista. Kaupunginvaltuusto päätti..0 keskustan liikennesuunnittelun periaatteista. Tämän selvityksen tarkoituksena on tutkia päätöksen mukaisten ratkaisujen liikenteellinen toimivuus ja toimia keskustan suunnittelun tukena. Uusia ideoita ja ajatuksia voi vielä löytyä. Työssä on määritetty keskustaa koskevat verkolliset liikenneratkaisut sekä esitetty tarpeellisia katuympäristön muutoksia. Työssä on selvitetty keskusta-alueelle kaavailtujen liikenneratkaisujen toteuttamiskelpoisuus ja analysoitu ratkaisujen vaikutuksia. Olennainen osa työtä on ollut varmistaa uuden ns. keskustan kehän liikenteellinen toimivuus. Työtä on laadittu vuorovaikutteisesti työtä ohjaavan suunnitteluryhmän, sidosryhmien sekä asukkaiden kanssa. Työn aikana järjestettiin työpaja, jonne osallistui keskustan eri toimijaryhmien edustajia. Työpajassa keskusteltiin keskustaliikenteen toteuttamisen vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista. Liikenneselvityksen sisältöä esiteltiin myös avoimessa yleisötilaisuudessa..0. Työ alkoi lokakuussa 0 ja se kesti yhteensä kuukautta. Työn ohjausta varten perustettiin suunnitteluryhmä, joka kokoontui yhteensä kertaa. Suunnitteluryhmään kuuluivat Lahden kaupungista: Liikenneinsinööri Projektipäällikkö Liikenneinsinööri Kunnallistekniikan johtaja Kaupunginarkkitehti Asemakaava-arkkitehti Rakennuttajapäällikkö Tutkija, Kaupunginmuseo Matti Hoikkanen, pj Riitta M Niskanen Unto Räty Jorma Vaskelainen Anne Karvinen-Jussilainen Kimmo Sutinen Mika Lastikka Riitta Niskanen Työn tekemiseen osallistuivat Ramboll Finland Oy:stä projektipäällikkö Jouni Lehtomaa, pääsuunnittelija Riikka Salli, liikennesuunnittelijat Maija Musto, Juho Suolahti, Tiina Niemi, Jukka Niilo-Rämä, Lauri Vesanen sekä Riku Jalkanen. Havainnekuvista sekä raportin taitosta vastasivat Olli Virta, Juha Nikkilä sekä Antti Timonen. Kuva Turvallinen Sujuva Viihtyisä Virikkeellinen Laadukas Elinvoimainen keskusta Esteetön Liike-elämän tarpeet huomioon ottava Kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottava Kestävän kehityksen huomioon ottava Kaikki käyttäjäryhmät huomioon ottava (vanhukset, vammaiset) Lahden kaupungin tavoitteet kaupunkikeskustalle.

Tiivistelmä Lahden keskustan liikenneselvitys on laadittu keskustan suunnittelun ja kaavoituksen tueksi. Työn tarkoituksena on ollut selvittää keskustaa koskevat liikenneratkaisut sekä varmistua niiden toteuttamiskelpoisuudesta ja vaikutuksista. Selvityksen tavoitteena on tehdä Lahden keskustasta elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja asumisen näkökulmasta houkutteleva ja elinvoimainen. Tämä onnistuu vähentämällä liikenteen haittoja, parantamalla saavutettavuutta sekä joukkoliikenteen matkaketjujen toimivuutta sekä jalankulun ja pyöräilijöiden olosuhteita katumiljöössä. Työ perustuu aikaisemmin tehtyihin periaatepäätöksiin, Kaupunginvaltuuston strategiaan, liikennepoliittisiin linjauksiin ja päätöksiin keskustan kehittämisestä. Työn tärkeimpänä lähtökohtana on ollut Lahden eteläisen kehätien toteutuminen ja nykyisen valtatien eli Mannerheiminkadun muuttuminen osaksi keskustan pääkatuverkkoa. Toinen merkittävä uudistus on kaukoliikenneterminaalin rakentumisen myötä kesällä 0 tapahtumassa joukkoliikennereitteihin, jotka ovat siirtymässä kulkemaan Trion joukkoliikenneterminaalialueen sekä Matkakeskuksen kautta. Työn kuluessa käyty vuorovaikutus keskustan eri sidosryhmien kanssa työpajan ja yleisötilaisuuden muodossa on vaikuttanut vaihtoehtojen tarkentumiseen sekä esitettäviin ratkaisuihin. Keskustan liikenneverkon kehittämisen pääperiaatteena on ohjata keskustan läpikulkeva liikenne keskustan kehälle (Hollolankatu Lahdenkatu Saimaankatu Mannerheiminkatu), jonka tavoitenopeus on 0/0 km/h. Kehän sisäpuolella tavoitenopeus on enintään 0 km/h. Kehän sisäpuolella paikallisina kokoojaväylinä toimivat Päijänteenkatu sekä Harjukatu. Aleksanterinkatu muuttuu kävelykaduksi välillä Rauhankatu-Vesijärvenkatu ja siihen liittyvät sivukadut kävely- ja pyöräilypainotteisiksi kaduiksi. Vapaudenkatu muuttuu kaksisuuntaiseksi joukkoliikennepainotteiseksi kaduksi. Työssä tutkittiin kahta vaihtoehtoista periaatetta Saimaankadun kytkemiseksi Mannerheiminkatuun. Vaihtoehdossa Vuoksenkatu liitetään Mannerheiminkatuun liikennevaloliittymällä ja vaihtoehdossa keskustan kehä liittyy Mannerheiminkatuun nykyjärjestelyin eli Loviisankadun rampin, Vesijärvenkadun ja Harjukadun kautta. Molemmissa vaihtoehdoissa Vesijärvenkatu katkaistaan henkilöautoliikenteeltä välillä Hämeenkatu-Vapaudenkatu ja Aleksanterinkatu välillä Vesijärvenkatu-Kauppakatu. Vaihtoehdon suurimmat ongelmat liittyvät Harjukadun ja Vesijärvenkadun liittymän toimivuuteen, jossa etelä-itä suunnassa merkittävästi lisääntyvä liikenne aiheuttaa toimivuusongelmia etenkin Harjukadulle heijastaen vaikutukset myös pidemmälle. Molemmissa vaihtoehdoissa Vesijärvenkatu katkaistaan henkilöautoliikenteeltä välillä Harjukatu-Vapaudenkatu ja Aleksanterinkatu välillä Vesijärvenkatu-Kauppakatu. Vesijärvenkadun katkaiseminen on välttämätöntä bussiliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi. Vaihtoehdossa Vuoksenkatu liittyy Saimaankatuun lyhyen tunnelin kautta. Tässä vaihtoehdossa Vuoksenkadun ja Mannerheiminkadun liittymä on kuormittunut, mutta riittävillä kaistajärjestelyillä valo-ohjattu liittymä pystyy välittämään siihen kohdistuvan liikennekysynnän. Vuoksenkadun liikennemäärän kasvaminen lisää samalla melua ja päästöjä, mutta vähentää liikennettä keskustan sisemmällä katuverkolla. Myös keskustan kehän yhtenäisyys ja opastettavuus oli merkittävä tekijä valittaessa tämä vaihtoehto tavoiteverkon ratkaisuksi. Keskustan kävely-yhteyksien suunnittelun painopisteenä on ollut käytettävyys, esteettömyys, viihtyisyys, turvallisuus sekä kaupunkikuvallisesti tärkeiden näkymien säilyttäminen. Tavoiteverkolla on pyritty muodostamaan sujuvat pohjois-etelä ja länsi-itä suuntaiset pyöräilyn pääyhteydet, jossa pyöräily erotellaan jalankulusta, pyörätiet toteutetaan yksisuuntaisina ja liittymäratkaisuissa korostetaan pyöräilyn asemaa. Muilla keskustan autoliikenteen pääväylillä sekä siellä missä erillisen pyörätien toteuttaminen ei tilan puolesta ole mahdollista, pyöräilijät ja jalankulkijat käyttävät yhteistä väylää. Ydinkeskustassa sekä hiljaisilla tonttikaduilla pyöräily tapahtuu pääsääntöisesti ajoradalla. Lahden kaupungin alueella on useita valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja rakennetun ympäristön kohteita. Valtakunnallisesti arvokkaaksi määriteltyjä alueita suunnittelualueella ja sen lähistöllä ovat: Radiomäki Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet ja Karjalankadun pienkerrostalot Mariankadun seremonia-akseli ja kauppatori ympäristöineen Kaupungintalo ympäristöineen sekä rautatieasema ja asemapäällikön talo ympäristöineen Selvityksen toteuttaminen edellyttää tarkempien katukohtaisten suunnitelmien laatimista sekä paikoittain asemakaavamuutoksia. Rakentaminen tehdään vaiheittain sovittaen yhteen mahdollisten kunnallisteknisten johtojen ja laitteiden uusimistarve sekä kadun kehittämiseen oleellisesti liittyvien kiinteistöjen kehittämisaikataulu. S P KESKI-LAHTI KARTANO ö Kuva Suunnittelualue

Sisältö ALKUSANAT TIIVISTELMÄ. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET. Tarkastelualueen rajaus ja nykyliikenneverkko. Liikenneturvallisuus. Lähtökohdat. Aikaisemmat selvitykset ja kaavoitus. Kulttuurihistorialliset arvoalueet. Työn tavoitteet. Vuorovaikutus 0.. Työpaja 0.. Yleisötilaisuus. KESKUSTAN LIIKENNEVERKKO. Autoliikenne. Pysäköinti. Jalankulku ja pyöräily. Huolto- ja tavaraliikenne kävely- ja kävelypainotteisilla alueilla 0. Joukkoliikenne. LIIKENTEELLISET RATKAISUT. Aleksanterinkadun idealuonnos (kävelykatuosuus). Aleksanterinkatu ja Vesijärvenkatu Trion kohdalla. Vapaudenkatu. Muut kadut.. Vuoksenkatu - Saimaankatu.. Hämeenkatu.. Päijänteenkatu 0.. Harjukatu.. Kauppakatu.. Rautatienkatu.. Lahdenkatu/Saimaankatu.. Lahdenkatu/Hollolankatu. VAIKUTUKSET. JATKOTOIMENPITEET JA VAIHEISTUS

. Lähtökohdat ja tavoitteet. Tarkastelualueen rajaus ja nykyliikenneverkko Liikenneselvityksen tarkastelualue rajautuu Mannerheiminkadun, Hollolankadun ja Lahdenkadun sekä Saimaankadun ja Vuoksenkadun muodostamaan alueeseen. Näiden lisäksi keskustan pääkatuja ovat tällä hetkellä läpiajoväylänä toimiva Vesijärvenkatu sekä länsi-itä-suuntainen pääväylä Aleksanterinkatu. Joukkoliikenteen pääterminaali keskustassa sijaitsee nykyisin Vapaudenkadulla torin kohdalla. Mannerheiminkatu on osa valtatietä. Aikaisemmissa selvityksissä keskustan liikenteellisiksi ongelmiksi on mainittu mm: Lännessä puuttuu järjestetty pysäköinti Paasikivenaukion ja torin seutu eivät kehity Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun ajoneuvoliikenne jakaa keskustan neljään osaan Rautatieaseman seutu on keskeneräinen ja yhteydet sekä Trioon että torille ovat puutteellisia Torin joukkoliikenneratkaisu ei palvele matkustajia parhaalla mahdollisella tavalla eikä ole viihtyisä Myös pyöräilijän paikkaan katutilassa sekä pyöräilyverkon epäjatkuvuuskohtiin liittyen saatiin palautetta pyöräilykyselyssä, joka järjestettiin loppukesällä 0. Liikennetarkasteluiden tavoitevuotena on ollut v. 0 ja oletuksena eteläisen kehätien toteutuminen. S P Hämeenlinnantie Kuva 00 00 00 00 Svinhufvudinkatu 00 Mannerheiminkatu Jalkarannantie Kyösti kallion katu 00 Hollolankatu KESKI-LAHTI 00 00 000 Hämeenkatu Vuorikatu Nykytilanteen iltahuipputunnin liikennemäärä ajon./h KARTANO Lahdenkatu 00 00 Harjukatu 00 Kirkkokatu Vapaudenkatu Mariankatu 0 Rautatienkatu 00 00 Päijänteenkatu 00 00 00 00 00 00 Aleksanterinkatu 00 00 Vesijärvenkatu 00 00 00 000 00 Tori Linja-autoasema Rautatieasema Uudenmaank. Niemenkatu Loviisank. 00 00 00 00 Kauppakatu Sammonkatu 00 00 00 00 Yrjönkatu 00 Vuoksenkatu Saimaankatu 00 00 000 U rsank. Suunnittelualue Laaksokatu 00 Oikokatu Mannerheiminkatu Karjalankatu O M ö

. Liikenneturvallisuus Vuonna 00 Lahdessa tapahtui poliisin raportoimaa onnettomuutta, joista kolme johti kuolemaan ja 0 loukkaantumiseen. Keskusta-alueella tapahtui vuosina 00 00 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, joiden yleisimmät onnettomuustyypit olivat peräänajot ( %), risteämisonnettomuudet ( %), sekä yksittäisonnettomuudet ( %). Jalankulkijaonnettomuuksia näistä onnettomuuksista oli % ja polkupyöräonnettomuuksia %. Onnettomuuksista % tapahtui katuverkolla, % maanteillä ja % yksityisteillä sekä muilla liikennealueilla. Keskustassa eniten onnettomuuksia tapahtui pääkaduilla. Liikenneonnettomuuksien määrä Lahdessa on vuosina 00-00 pysynyt melko samalla tasolla, mutta vuonna 00 omaisuusvahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä nousi merkittävästi. Onnettomuusmäärien kasvulle ei tunnistettu liikenteellistä syytä. kpl 000 00 00 00 00 00 00 00 00 00 0 Kuva Lähde:iLIITU Omaisuusvah.joht. Loukkaant.joht. Kuolemaanjoht. 0 0 0 0 00 00 00 00 00 Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet v. 00-00 Lahdessa (vuoden 00 onnettomuusmäärän kasvulle ei ole tunnistettu liikenteellistä syytä).. Lähtökohdat Työn lähtökohtana ovat toimineet Lahden kaupungin aiemmin tekemät päätökset keskustan kehittämisestä. Kaupungin strategia (KV..0): Toteutetaan laaja kävelykeskusta Liikennejärjestelyissä etusija jalankululla, pyöräilyllä ja joukkoliikenteellä Vähennetään kadunvarsipysäköintiä Kaupungin erikoistuminen ympäristöön ja muotoiluun näkyy rakentamisessa ja katutilassa mm. runsaana viherrakentamisena, ympäristö- ja energiatehokkaina ratkaisuina, puun käyttämisenä rakennusmateriaalina ja alueen muotoiluosaamista esiintuovina yksityiskohtina Kaupungin liikennepoliittiset linjaukset (KV..0): Keskustan vilkkaimmat jalankulkualueet muutetaan kävelyalueiksi Kävelyalueilla pyöräily tapahtuu jalankulun ehdoilla Keskustan kehä, josta yhteydet pysäköintilaitoksiin Kehän sisäpuolella tavoitenopeus 0 km/h Keskustan läpiajoväylänä toimiva Vesijärvenkatu korvataan uudella väylällä Pysäköinnin hinnoittelulla ohjataan pidempiaikainen pysäköinti laitoksiin Huoltoajo sallitaan vain tiettyinä aikoina Esteettömyys Matkakeskus ja siihen liittyvät liityntä-, saattopysäköinti- ja joukkoliikennejärjestelyt Yleiskaavan tavoitteet (KV..00): Keskustaa kehitetään kaupunkielämän sydämenä Keskustan saavutettavuutta parannetaan Vaihtoyhteyksiä kulkuvälineestä toiseen parannetaan Keskustan alueelle muodostetaan yhtenäinen kävelyalue Kaupunkiympäristön ominaispiirteet säilytetään ja elinympäristön laatuun kiinnitetään erityistä huomiota keskustan alueella Periaatepäätökset (KV..0): Matkakeskuksen linja-autoterminaali sijoitetaan Mannerheiminkadun ja radan väliin Uudenmaankadun itäpuolelle Selvitetään mahdollisuudet ja tarvittaessa osoitetaan asemakaavamerkinnöin kortteleiden tarvitsemia autopaikkoja keskustassa oleviin pysäköintilaitoksiin Liikenneverkollisesti merkittävimpänä lähtökohtana on vt Lahden eteläisen kehätien toteutuminen, joka vähentää Mannerheiminkadulla keskustan ohittavaa liikennettä ja on mm. matkakeskuksen kehittämisen osalta (Mannerheiminkadun liittymäjärjestelyt) ratkaiseva. Eteläisen kehätien yleissuunnitelma on valmis ja toteutusvaiheessa seuraavana on tiesuunnitelma, jonka aloittamisesta ei vielä ole tehty päätöstä. Keskustan kehittämisen yhtenä lähtökohtana on ollut Ranta- Kartanon asemakaavaehdotus, jonka mukaisesti nykyinen Jalkarannantie tulee poistumaan ja Ranta-Kartanon tulevaa asuinpainotteista aluetta ympäröivät molemmilta sivuilta Kyösti Kallionkatu sekä Kartanonkatu. V. 00 vahvistuneella torialueen asemakaavamuutoksella (ns. Toriparkki-kaava) tähdätään maanalaisen pysäköintialueen rakentamiseen torikannen alapuolelle.

. Aikaisemmat selvitykset ja kaavoitus Keskustan ja sen liikenneverkon kehittämisestä on laadittu lukuisia selvityksiä, jotka ovat toimineet tämän selvityksen lähtötietoina. Aikaisempia keskustaa koskevia suunnitelmia ovat mm. Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelma (0), jossa määritettiin Lahden seudun joukkoliikenteen palvelutaso ja tehtiin ehdotus joukkoliikenteen linjastosta Uudenmaankadun Saimaankadun tunneloinnin esiselvitys (0), jossa arvioitiin tunnelin tekninen toteutettavuus ja alustavat rakentamiskustannukset Lahden huoltoliikenneselvitys (0), jossa kartoitettiin Lahden keskusta-alueen tavara- ja jätehuoltoliikenteen nykytila Lahden keskustan liikenteen ja liikkumisen ideointia selvitys (00), jossa pohdittiin vaihtoehtoja keskustan ja sen liikennejärjestelyiden kehittämiseksi Valtatie Lahden eteläinen kehätie (00), yleissuunnitelma valtatien keskustan kiertävälle linjaukselle Toriparkin yleissuunnitelma 00 ja 0 Matkakeskuksen yleissuunnitelma 00 Tarkennetun kaukoliikenneterminaalin yleissuunnitelman perusteella on tekeillä asemakaavaehdotus rautatieaseman itäpuolelle.. Kulttuurihistorialliset arvoalueet Lahden kaupungin alueella on useita valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja rakennetun ympäristön kohteita, joiden osalta on huolehdittava siitä, että niiden tunnusomaiset piirteet säilyvät. Tarkastelualue sisältyy yleiskaavassa (pohjoisinta osaa lukuun ottamatta) keskustan arvoalueeseen. Valtakunnallisesti arvokkaiksi määriteltyjä alueita tarkastelualueella ja sen lähistöllä ovat: Radiomäki Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet sekä Karjalankadun pienkerrostalot Mariankadun seremonia-akseli ja kauppatori ympäristöineen Kaupungintalo ympäristöineen sekä rautatieasema ja asemapäällikön talo ympäristöineen Maakunnallisesti arvokkaita alueita ovat valtakunnallisten arvoalueiden lisäksi: Paasikivenaukio ympäristöineen Kansanopiston ja sairaalan alue Aleksanterinkadun liike- ja asuinrakennukset Entinen Mallasjuoman tehdas Vuorikadun koulu ja Fellmanninpellon kulttuuriympäristö. Paasikivenaukio ympäristöineen Fellmanninpellon kulttuuriympäristö Vuorikadun koulu maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Radiomäki Lahden rautatieasema ja asemapäällikön talo Entinen Mallasjuoman tehdas Mariankadun seremonia-akseli ja kauppatori ympäristöineen Aleksanterinkadun liike- ja asuinrakennukset Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet sekä Karjalankadun pienkerrostalot Kaupungintalo ympäristöineen Kuva Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kultturiympäristöt tarkastelualueella (www.rky.fi ja www.paijat-hame.fi).

. Työn tavoitteet Lahden kaupungin strategisena tavoitteena on kehittää kaupunkikeskustasta sekä asumisen että elinkeinoelämän näkökulmasta houkutteleva, elinvoimainen ja viihtyisä alue. Tämän työn tarkoituksena on ollut tarjota näitä tavoitteita tukeva liikenneratkaisu, jonka perusteella keskustaa voidaan kehittää. Liikenneselvityksen tavoitteeksi määritettiin Lahden keskusta on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja asumisen näkökulmasta houkutteleva ja elinvoimainen. Alatavoitteet määritettiin siten, että ne tukevat päätavoitetta eli alatavoitteiden kautta määritettävillä keinoilla saadaan haluttu vaikutus aikaan. Yksi tärkeimmistä keinoista liikenteen haittojen vähentämiseksi keskustassa on läpikulkevan liikenteen keskittäminen keskustan kehälle. Kun huoltoliikenne ajoitetaan tiettyihin kellonaikoihin, voidaan vähentää sen aiheuttamia haittoja ja häiriöitä mm. asutukselle ja keskustassa liikkuville. Kadunvarsipysäköinnin keskittäminen pysäköintilaitoksiin vapauttaa katutilaa kävelijöille ja pyöräilijöille ja edesauttaa viihtyisämmän keskustan luomisessa. Keskustan kehä on tärkeässä asemassa myös keskustan saavutettavuuden parantamisessa. Toimivalla pysäköinninohjauksella ohjataan pysäköivä liikenne ajantasaisesti pysäköintilaitoksiin. Joukkoliikenteen matkaketjuja parannetaan hyvillä kevyen liikenteen yhteyksillä joukkoliikenteen solmukohtiin sekä joukkoliikenteen sujuvoittamisella. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olosuhteiden parantamisen lähtökohtana on kaupungin strategian mukaisesti kevyen liikenteen aseman korostaminen keskustan kehän sisäpuolella. Myös pääpyöräreittien jatkuvuus ja laadun kohottaminen vastaavat tavoitteiseen. Kuva Liikenneselvityksen tavoitteet

. Vuorovaikutus.. Työpaja Työn aikana järjestettiin työpaja, jonne kutsuttiin ja osallistui keskustan eri toimijaryhmien edustajia (yhteensä hlöä). Työpajassa keskusteltiin keskustaliikenteen toteuttamisen vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista ryhmissä. Taulukoihin on kerätty työpajassa esiin nousseita teemoja. Autoilu ja joukkoliikenne keskustassa sekä katujen roolit Vuoksenkadun tunneli paras ratkaisu pitkällä tähtäimellä, mutta myös. vaiheen ratkaisu on oltava Joukkoliikenneyhteydet Paavolaan Päijänteenkatu on Aleksanterinkadun pohjoispuolella paras ratkaisu keskustan kokoojaväyläksi, Harjukatu Aleksanterinkadun eteläpuolella Keskustan turvallisuuden parantamiseksi henkilöautot pois ydinkeskustasta Pyöräily ja tilan jakaminen Kauppakatu pohjois-etelä suuntainen ja Aleksanterinkatu länsi-itä suuntainen pääpyöräyhteys Ei polkupyöräilyä ja linja-autoja samaan tilaan vaan eroteltuna (Vapaudenkatu) Pyöräilyväylät erotettuja ja merkittyjä Pysäköinti Huoltoliikenteen järjestelyt turvattava Keskustan saavutettavuus tärkeä asia Hämeenkadun liikennettä ei tulisi lisätä Sokoksen ja Trion lähistölle tila takseille, invapysäköinnille ja palvelubusseille Kadunvarsipaikkoja voidaan poistaa toriparkin myötä, mutta osa paikoista jätettävä 0

.. Yleisötilaisuus Liikenneselvityksen sisältöä esiteltiin myös avoimessa yleisötilaisuudessa, johon osallistui henkilöä. Keskustelua herätti ja kirjallisia palautteita saatiin erityisesti seuraaviin asioihin liittyen: Muuta Eteläinen kehätie tärkein asia Kerralla kohti tarpeeksi suurta ja sujuvaa muutosta! Työpajan, yleisötilaisuuden sekä suunnitteluryhmässä ja ohjausryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella päädyttiin kahteen tavoiteverkkovaihtoehtoon, jotka on esitelty tarkemmin kappaleessa.. Kävely Kävelystä tehtävä houkuttelevaa Kävelyalueelle toimintaa myös talvella Vesijärvenkadulle Aleksanterinkadun ylittävä silta Aleksanterinkatu puistoksi Pysäköinti Toriparkkiin useita sisäänajoja Pysäköintilaitos Ristinkirkon puiston ja torin alle, ydinkeskusta kävelijöille Pysäköintitaloista tehtävä houkuttelevia esim. hinnoittelun avulla Autoilu Keskustan kehäväylä kannatettava ajatus Vuoksenkadun yhteys Mannerheiminkadulle lisää liikenteen haittoja Vuoksenkadun ympäristössä Joukkoliikenne Bussien vaihtopaikka torilla Bussit Aleksanterinkadulla, Vapaudenkadusta kävelykatu Paikallisliikenne Kauppakadun kautta Yhteys Vesijärvenkadulta Päijänteenkadulle

. Keskustan liikenneverkko. Autoliikenne Vääksy opastuksen suunta Keskustan saavutettavuus keskustan kehä Lahden eteläinen kehätie Heinola uusi eritasoliittymä Tampere 0 Opastus kehällä on tärkeää, jotta pysäköintiliikenne saadaan ohjattua pysäköintilaitoksiin ja jotta keskustan läpiajoliikenne saadaan ohjattua niille kaduille joihin se kadun luonne ja liikenneympäristö huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Tärkeimpiä keskustan kehän opastuskohtia ovat Mannerheiminkadulla Mytäjäisten liittymä ja matkakeskuksen kohta, Hollolankadun/ Lahdenkadun/Vapaudenkadun liittymä, kehän pohjoiskulmassa Lahdenkadun ja Saimaankadun liittymä sekä idästä Karjalankadun suunnasta tultaessa Aleksanterinkadun ja Saimaankadun liittymä. Kouvola Nastola Helsinki Kuva 0 läpiajo- ja keskustaopastuksen tarkastelu Lahden keskusta on saavutettavissa autoliikenteellä eri suunnista (mm. valtatiet, ja ). Lahden eteläisen kehätien valmistuttua Mannerheiminkatu tulee muuttumaan keskustan sisääntuloa ja maankäyttöä palvelevaksi väyläksi, joten keskustan ohittava liikenne tulee valtateiden liittymäkohdissa ohjata eteläiselle kehätielle sekä muille pääväylille. Keskustaan opastamisen pääkohde Helsingin suunnasta tultaessa on Renkomäen eritasoliittymän alue, jossa liikenne opastetaan kohteesta riippuen joko valtatietä eteenpäin tai maantielle ja mt liittymästä edelleen joko Uudenmaankadulle tai mt kautta Helsingintielle. Uudenmaankadulla keskustan suuntaan tultaessa opastamisen kannalta merkittävin kohta on Tapparakadun liittymä, jossa keskustan länsipuolelle mentäessä liikenne opastetaan Helsingintien ja Mytäjäisten liittymän kautta. Idän suunnasta keskustaan opastetaan Möysässä. Viipurintien ja Mannerheiminkadun liittymässä liikenne opastetaan kohteesta riippuen joko Karjalankadun tai edelleen Mannerheiminkadun suuntaan. Lännestä keskustaan tultaessa Mytäjäisten liittymässä opastetaan joko Hollolankadun tai Mannerheiminkadun suuntaan. P Heinola Keskustan saavutettavuus

Liikenneverkkovaihtoehdot Keskustan autoliikenteen verkkovaihtoehdot perustuvat työlle asetettuihin tavoitteisiin. Vaihtoehdot ja eroavat toisistaan keskustan kaakkoiskulman osalta. Vaihtoehdot on esitetty seuraavalla aukeamalla olevissa kuvissa ja. Molemmissa vaihtoehdoissa keskustan ohi kulkeva liikenne ohjataan ydinkeskustaa reunustavalle kehälle (Hollolankatu Lahdenkatu Saimaankatu Mannerheiminkatu). Kehän tavoitteena on välittää keskustan ohittavaa sekä sinne saapuvaa liikennettä. Kehällä tavoitenopeus on 0/0 km/h ja tavoitteena on lisäksi kehän riittävä sujuvuus. 0/0 km/h nopeusrajoitus riippuu maankäytön kytkeytymisestä. Kehän sisäpuolella olevan alueen liikenneverkon tavoitenopeustaso on enintään 0 km/h. Koska kehä on liian suuri välittämään yksin keskustan liikenteen, toimivat kehän sisällä alueellisina kokoojakatuina Harjukatu ja Kirkkokatu Päijänteenkatu. Aleksanterinkatu muutetaan molemmissa vaihtoehdoissa kävelykaduksi välillä Rauhankatu-Vesijärvenkatu ja Vesijärvenkatu joukkoliikennepainotteiseksi. Molemmissa vaihtoehdoissa Vesijärvenkadun läpiajo on henkilöautoliikenteeltä kielletty bussiliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi. Ajo Kirkkokadulta itään Vesijärvenkadulle katkaistaan, jotta Kirkkokatua ei käytetä läpiajoreittinä Lahdenkadulta Vesijärvenkadulle. Yhteys Rautatienkadulta Mannerheiminkadulle katkaistaan Rautatienkadun rauhoittamiseksi. Kauppakadulta Lahdenkadulle ajo sallitaan ainoastaan busseille. Vaihtoehdossa VE keskustan kehä liittyy Mannerheiminkatuun Vuoksenkadulta. Vaihtoehdon VE alavaihtoehtoina tutkittiin tunneli- sekä tasovaihtoehtoa. Mannerheiminkadun ja Vuoksenkadun liittymätyyppeinä tutkittiin liikennevaloja sekä kiertoliittymää. Kiertoliittymä karsiutui vaihtoehdoista toimivuusongelmien vuoksi. Vaihtoehdossa keskustan kehä liittyy Mannerheiminkatuun nykyjärjestelyin eli Loviisankadun rampin kautta. Harjukatu Vesijärvenkadun itäpuolella on osa kehää ja sen kapasiteettivaatimukset ovat suuremmat kuin vaihtoehdossa. Toimivuustarkastelut Liikenteen toimivuutta Lahden keskustan kehällä ja sen rajaaman alueen sisäpuolella tutkittiin liikenteen mikrosimulointiohjelma Paramicsilla. Paramics mallintaa yksittäiset ajoneuvot vuorovaikutuksessa toisiin ajoneuvoihin, infrastruktuuriin ja laitteisiin. Simuloinnit toteutettiin nykytilanteen ja ennustevuoden 0 iltahuipputuntien mukaisissa ennustetilanteissa. Joukkoliikennekaistat on kuvattu vähentämällä kaistamäärää Vesijärvenkadulla sekä Karjalankadulla. Liikennevalot mallinnettiin kiinteillä kiertoajoilla. Nykytilanteen ajoitusten määrittämisessä hyödynnettiin liikennevalojen ajoituskaavioita ja ennustevuoden tilanteessa ajoituksia sekä vaihejärjestyksiä tarkistettiin tarvittaessa. Liikenne-ennusteet ja toimivuustarkastelut on raportoitu erillisessä työraportissa. Liikenne-ennusteen pohjana käytettiin Lahden seudun liikennemallia, jonka on laatinut Strafica Oy (Lahden seudun liikennemalli, Strafica Oy). Nykytilan ennustetta tarkennettiin toimivuustarkasteluja varten Lahden keskustan osalta mm. uusilla osa-alueilla sekä korjaamalla alueiden liikennetuotokset vastaamaan asukas-, työpaikka- ja pysäköintipaikkamääriä. Verkkovaihtoehtojen toimivuus Verkkovaihtoehtojen ja vaikutukset liikenteen sijoittumiseen: Katujen katkaisemisten ja kaistamuutosten sekä hidastamistoimenpiteiden myötä liikenne siirtyy uusille reiteille sekä pohjois-eteläsuunnassa että itä-länsisuunnassa. Osa keskustan ohitse Mannerheiminkatua itä-länsisuunnasta kulkevista ajoneuvoista siirtyy uudelle Lahden eteläiselle kehätielle kokonaan tarkastelualueen ulkopuolelle. Vesijärvenkadun ja Kauppakadun pohjoispään henkilöautoliikenteen läpiajon estämisen ja kaistamuutosten myötä pohjois-eteläsuuntainen liikenne siirtyy keskustan länsipuolella Lahdenkadulle/Hollolankadulle sekä itäpuolella Saimaankadulle. Liikennemäärät lisääntyvät eniten Saimaankadulla, jossa on nykytilanteessa ylimääräistä kapasiteettia jäljellä. Loviisankadun ja Vesijärvenkadun liittymän liikennemäärä kasvaa. Aleksanterinkadun muuttaminen kävelykaduksi, Hämeenkadun hidastaminen ja Kirkkokadun katkaiseminen siirtävät itä-länsisuuntaista liikennettä jäljelle jääville samansuuntaisille yhteyksille. Päijänteenkadun liikennemäärä kasvaa selvästi muutosten myötä, mutta kasvu on kuitenkin varsin maltillinen, sillä samaan aikaan muodostuu myös toinen, suorempi läpiajoyhteys Vapaudenkadun kaksisuuntaistamisen myötä. Sibeliuksenkadun ja Harjukadun muodostamalle kokoojakadulle siirtyy läpiajavaa liikennettä. Vaihtoehtojen väliset erot ovat hyvin vähäiset muualla kuin keskustan kehän kaakkois- ja itäosassa.

Verkkovaihtoehdossa VE: Uusi yhteys Mannerheiminkadulta Vuoksenkadun kautta Saimaankadulle ei vaikuta merkittävästi ajoneuvojen siirtymiin muilla reiteillä ja erot jäävät hyvin paikallisiksi. Tunnelivaihtoehdossa Saimaankadun liikennemäärä on maksimissaan noin 00 ajoneuvoa tunnissa suurempi ja tasovaihtoehdossa noin 00 ajon./h suurempi kuin vaihtoehdossa VE. Uuden yhteyden kautta kulkee iltahuipputunnin aikana yhteensä lähes 00 ajoneuvoa. Jotta Saimaankadun / Vuoksenkadun kuormittuneiden liittymien jonot eivät ulottuisi tunneliin, on tunnelivaihtoehdossa tunnelin suunnasta tulevia suuntia suosittava valo-ohjauksessa. Mannerheiminkadun ja Vuoksenkadun liittymän toteutusta tutkittiin kaksikaistaisena kiertoliittymänä ja valo-ohjattuna. Kiertoliittymävaihtoehto hylättiin mm. sen heikon toimivuuden takia. Kiertoliittymä ruuhkaantui iltahuipputunnin aikana Vuoksenkadun tulosuunnasta. Myös valo-ohjattuna liittymä on kuormittunut ja hetkellisiä jonoutumistilanteita esiintyy, mutta valo-ohjattu liittymä kykenee välittämään kaiken siihen kohdistuneen liikennekysynnän. Tavoiteverkkovaihtoehto v.0 iltahuipputunnin liikenne-ennuste ajon. / h 00 Hämeenlinnantie keskustan ulkokehä 0 / 0 km/h paikallinen kokoojakatu 0 km/h joukkoliikennepainotteinen katu 0 km/h kävelykatu kävely- ja pyöräilypainotteinen katu 0 km/h pysäköinti- /tontti- /muu katu tunneli 00 00 00 Svinhufvudinkatu Kuva Tavoiteverkko 00 Kyösti kallion katu Hollolankatu Mannerheiminkatu Kartanonkatu 00 P 00 KESKI-LAHTI 00 00 00 Vuorikatu KARTANO 00 Lahdenkatu Vapaudenkatu Rauhankatu Hämeenkatu 00 Henkilöautoliikenne estetty Kirkkokatu Aleksanterinkatu 00 Mariankatu Tori 00 00 Päijänteenkatu 00 00 Rautatienkatu Harjukatu Uudenmaank. 00 00 00 Niemenkatu Vesijärvenkatu Loviisank. Matkakeskus 00 00 Kauppakatu Sammonkatu 00 00 00 00 00 00 00 00 Yrjönkatu 00 00 00 00 000 Vuoksenkatu Saimaankatu 00 Laaksokatu 00 00 00 00 Oikokatu Henkilöautoliikenne estetty 00 Mannerheiminkatu Karjalankatu

P 00 Niemenkatu Tavoiteverkkovaihtoehto v.0 iltahuipputunnin liikenne-ennuste ajon. / h 00 00 keskustan ulkokehä 0 / 0 km/h paikallinen kokoojakatu 0 km/h joukkoliikennepainotteinen katu 0 km/h kävelykatu kävely- ja pyöräilypainotteinen katu 0 km/h pysäköinti- /tontti- /muu katu KARTANO Henkilöautoliikenne estetty 00 Kauppakatu Saimaankatu Sammonkatu 00 00 00 Lahdenkatu Päijänteenkatu Kartanonkatu 00 00 00 00 00 Kirkkokatu 00 00 Kyösti kallion katu Svinhufvudinkatu 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 Vapaudenkatu Tori Aleksanterinkatu 00 00 Laaksokatu Rauhankatu Vesijärvenkatu Mariankatu Rautatienkatu Hämeenkatu Hollolankatu 00 00 Vuorikatu Oikokatu Karjalankatu 00 Harjukatu KESKI-LAHTI 00 00 Yrjönkatu U rsank. 00 Hämeenlinnantie Vuoksenkatu Loviisank. 000 Uudenmaank. 00 Mannerheiminkatu 00 Mannerheiminkatu 00 Verkkovaihtoehdossa VE: Keskustan kehän kaakkoiskulman liikenne kulkee Vesijärvenkadun ja Harjukadun liittymän kautta, jolloin liittymän liikennevirrat kasvavat erityisesti etelä-itä suunnassa (nykytilanteessa pääsuunta on pohjoiseteläsuunnassa). Harjukadulle tarvittavista lisäkaistoista huolimatta liittymä ruuhkaantuu iltahuipputunnin aikana heikentäen myös Yrjönkadun liittymän toimivuutta. Kuva Tavoiteverkko Matkakeskus Henkilöautoliikenne estetty

Verkkovaihtoehtojen vaikutukset ja vaihtoehdon valinta Verkkovaihtoehdon VE vaikutukset 00 000 00 000 00 liikennemääräerotus ajon./h vaihtoehdossa enemmän liikennettä kuin vaihtoehdossa ( ajon./h ) vaihtoehdossa enemmän liikennettä kuin vaihtoehdossa ( ajon./h ) Niemenkatu P Vesijärvenkadun henkilöautoliikenteen läpiajon estäminen siirtää liikennettä toivotusti keskustan kehälle. KARTANO Vuoksenkadun yhteys Mannerheiminkadulle parantaa kehän saavutettavuutta. Aiheuttaa liikenteellistä painetta alueen kaakkoiskulmaan ja lisää liikenteen aiheuttamia haittoja Vuoksenkadun ympäristössä, joten koulut sekä Vuoksenkadun kerrostalokortteli tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Edellyttää Vuoksenkadun osalta asemakaavamuutosta. Verkkovaihtoehdon VE vaikutukset Lisää merkittävästi liikennettä Vesijärvenkadulta etelästä Harjukadulle idän suuntaan. Vaatii Harjukadun sillan osalta toimenpiteitä, jotta Harjukadun/Vesijärvenkadun liittymän toimivuuden vaatimat kaistajärjestelyt saadaan mahdutettua kadun poikkileikkaukseen. Saattaa lisätä liikennettä Hämeenkadulla ja Rautatienkadulla. Vaihtoehdossa liikenne lisääntyy niin paljon Vesijärvenkadun ja Harjukadun liittymässä, että liittymä ruuhkautuu heijastaen vaikutukset muualle verkolle. S Hämeenlinnantie -00 Svinhufvudinkatu Kartanonkatu Kyösti kallion katu Hollolankatu Mannerheiminkatu KESKI-LAHTI +00-0 -0-00 -00 Harjukatu Hämeenkatu Vuorikatu Lahdenkatu Päijänteenkatu Kirkkokatu Aleksanterinkatu Mariankatu -00 Vapaudenkatu -00-00 -00 Rautatienkatu -00 +00 Vesijärvenkatu +00-00 -00 +00 Yrjönkatu Kauppakatu Sammonkatu Vuoksenkatu Saimaankatu +0 +00 +00 Oikokatu +00 +00 +00 + 00 Laaksokatu -00 Karjalankatu O M ö Kuva 0 +00 Erot verkkovaihtoehtojen VE ja VE liikennemäärissä iltahuipputunnin mukaisessa v. 0 ennustetilanteessa. ankatu + 00 Mannerheiminkatu

menkatu Vaihtoehtojen vaikutustarkasteluiden perusteella tavoitetilanteen ratkaisujen pohjaksi valittiin vaihtoehdon VE mukainen liikenneverkko, jossa Vuoksenkatu liittyy Mannerheiminkatuun. Merkittävimpänä valintaperusteena oli keskustan kehän huomattavasti parempi saavutettavuus sekä liikenteen ohjautuminen kehälle. Lahdenkadun ja Saimaankadun liittymässä liikenteen suuntautuminen muuttuu Vesijärvenkadulle ja Kauppakadulle kohdistuvien muutosten myötä. Liittymän kaistaratkaisuja on suositeltavaa tarkistaa. KARTANO Saimaankatu Saimaankadun liikennemäärät kasvavat. Lyhyillä liittymäväleillä esiintyy hetkellisiä jonoutumistilanteita. Päijänteenkadulle syntyy hetkittäin pitkiä ajoneuvojonoja. Kauppakatu Sammonkatu Hämeenlinnantie Svinhufvudinkatu Lahdenkadun/Hollolankadun liittymäalue on ruuhkainen suunnitelmien mukaisilla kaistaratkaisuilla. Pääsuunnan peruskaistamäärää suositellaan kasvatettavaksi. Mannerheiminkatu Kyösti kallion katu Jonoutuminen kasvaa, Svinhufvudinkadun liittymään suositellaan liikennevaloja. Hollolankatu KESKI-LAHTI Kartanonkatu Vuorikatu Hämeenkatu Lahdenkatu Kirkkokatu Vapaudenkatu Aleksanterinkatu Harjukatu Mariankatu (VE) Harjukadun ja Vesijärvenkadun liittymässä on toimivuusongelmia lisäkaistoista huolimatta. (VE) Loviisankadun rampin liikennemäärät kasvavat ja liittymissä esiintyy jonoutumistilanteita. Tunneliratkaisussa liittymä on kuormittuneempi kuin tasoratkaisussa. Päijänteenkatu Rautatienkatu Vesijärvenkatu Saimankadun ja Aleksanterinkadun liittymässä liikenteen suuntautuminen muuttuu. Kaistaratkaisuja on syytä tarkistaa ja etelästä vasemmalle kääntyminen suositellaan kiellettäväksi. Tunneliratkaisussa jonojen ulottuminen tunneliin on estettävä, jolloin muut suunnat kuormittuvat voimakkaammin kuin tasoratkaisussa. Uudenmaankatu Loviisank. Yrjönkatu Vuoksenkatu Oikokatu Laaksokatu Karjalankatu Tasoratkaisussa keskustan kehän yksikaistaisella osuudella liikennevalojen lisääminen heikentäisi kehän sujuvuutta, mutta ilman valoja pääkadulle liittyminen on sivukaduilta erittäin hankalaa. Joitain kääntymiskieltoja on syytä harkita. (VE) Mannerheiminkadun ja Vuoksenkadun liittymässä esiintyy hetkittäin jonoutumista etenkin Vuoksenkadun suunnassa. Tunneliratkaisussa jonojen ulottuminen tunneliin estettävä, jolloin muut suunnat kuormittuvat voimakkaammin kuin tasoratkaisussa. Kuva Liittymät ja liittymäalueet, joissa esiintyi merkittävimpiä toimivuuseroja nykytilanteeseen nähden.

nk.. Pysäköinti Lahden keskustan pysäköintipaikkatarjonta koostuu yleisesti käytettävistä pysäköintilaitoksista, kadunvarsipaikoista sekä erillisalueilla sijaitsevista paikoista. Tarkastelualueella on pysäköintipaikkoja yhteensä: yli 0 AP - 0 AP - 0 AP Niemenkatu P kadunvarsilla Paavolan alueen kauppakeskusten pihoilla n. 00 ap n. 00 ap xxx - AP P - laitos suunnitteilla oleva toriparkki KARTANO pysäköintilaitoksissa n. 00 ap - vyöhyke suunnittelualueen lähistöllä Jalkarannantien ja Fellmanninpuiston pysäköintialueilla Yhteensä n. 000 ap. n. 00 ap. - vyöhyke - vyöhyke kiekkopysäköinti Lahdenkatu Kauppakatu 0 Kadunvarsipysäköinti on jaettu keskustassa kolmeen maksuvyöhykkeeseen, joiden lisäksi keskustassa on pysäköintikiekkopaikkoja sekä rajoittamattoman pysäköinnin paikkoja. Keskustan asukkailla on mahdollisuus lunastaa asukaspysäköintitunnus, joka oikeuttaa maksuttomaan ja aikarajoituksettomaan pysäköintiin erikseen osoitetuilla kaupungin hallitsemilla pysäköintialueilla. Kiinteään hintaan on mahdollista lunastaa myös autokohtainen ns. yleispysäköintikortti, joka oikeuttaa pysäköimään kaikilla kaupungin hallitsemilla yleisillä pysäköintipaikoilla lisämaksutta ja ilman pysäköintikiekkoa. Julkisten pysäköintipaikkojen lisäksi keskustan kiinteistöillä on omia pysäköintipaikkoja. Lahden kaupungin liikennepoliittisten linjausten mukaisesti pitkäaikaispysäköinti tulee keskittää pysäköintilaitoksiin. Pysäköintilaitospaikkojen, mm. toriparkin (suunnitteilla noin 0 ap.) myötä kadunvarsipysäköintiä vähennetään vaiheittain etenkin torin lähiympäristössä Vapaudenkadulla, Hämeenkadulla, Rautatienkadulla, Mariankadulla sekä Päijänteenkadulla. Kadunvarsipaikkojen arvioidaan vähenevän 0-00 ap. eli noin 0% nykytilanteeseen verrattuna. Pysäköintipaikkojen vähenemä johtuu suurelta osin vinopysäköinnin korvautumisesta kadun suuntaisella pysäköinnillä. Pysäköintilaitosten saavutettavuuden vuoksi kaikilta keskustaan tulevilta suunnilta järjestetään ajantasainen opastus pysäköintilaitoksiin. Hämeenlinnantie Kuva Svinhufvudinkatu Hollolankatu Mannerheiminkatu Jalkarannantie Kyösti kallion katu Harjukatu Hämeenkatu Vuorikatu KESKI-LAHTI Pysäköintipaikat keskustassa nykytilanteessa. Päijänteenkatu Kirkkokatu 0 Aleksanterinkatu Loviisank. Vesijärvenkatu 0 0 Anttila 0 (laitos + piha) 0 0 0 00 0 0 0 0 Rautatienkatu 0 0 Yrjönkatu 00 0 Saimaankatu Oikokatu M Laaksokatu Karjalankatu O M ö

. Jalankulku ja pyöräily Keskustan liikenneverkon kehittäminen tulee tehdä kevyen liikenteen ehdoilla. Kaupungin asettama tavoite on, että suurin osa asukkaista voisi saavuttaa työpaikat ja palvelut joko julkisella liikenteellä, polkupyörällä tai kävellen. Lisäksi keskusta-alueelle on tavoitteena muodostaa yhtenäinen kävelyalue. Ydinkeskustan kaduilla sekä hiljaisilla asuntokaduilla pyöräillään pääsääntöisesti ajoradalla, mikäli liikennemäärä ja tilaratkaisut sen mahdollistavat. Näillä kaduilla ajoradalla pyöräily on luonnollista ja turvallista, sillä autoilijan ja pyöräilijän nopeudet ovat lähempänä toisiaan kuin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden nopeudet. Yksisuuntaisilla katuosuuksilla ajoradalla pyöräily ajosuuntaa vastaan ei ole sallittua. Näillä kaduilla jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät yhteistä väylää. Jos laki myöhemmin sallii pyöräilyn molempiin suuntiin autoille yksisuuntaisilla kaduilla, voidaan pyöräily ohjata näillä kaduilla ajoradalle, mikäli liikennetilanne ja tilaratkaisut sen mahdollistavat. Kävely-yhteyksien suunnittelussa painotetaan erityisesti käytettävyyttä, esteettömyyttä, viihtyisyyttä sekä turvallisuutta. Keskusta-alueella tärkeitä ovat tiheät ja sujuvat kävely-yhteydet sekä yhteydet pysäköintilaitoksiin ja joukkoliikenteen pysäkeille. Keskustassa tulee säilyttää kaupunkikuvallisesti tärkeät akselit, mm. kaupungintalon ja Ristinkirkon välillä. Pyöräilyn pääreitit Lahden keskustassa yhdistetty kevyen liikenteen väylä erillinen pyörätie (yksi- tai kaksisuuntainen) P KARTANO Niemenkatu Nykyisen pyöräilyverkon merkittävimmät yhteyspuutteet ovat torin kohdalla (Vapaudenkatu ja Aleksanterinkatu), Rautatienkadulla, Harjukadulla sekä Vesijärvenkadun itäpuolella (Aleksanterinkatu-Karjalankatu). Vesijärvenkatu Kauppakatu Sammonkatu Saimaankatu Pyöräilyn asema keskustassa riippuu väylän verkollisesta asemasta, väylän luonteesta ja käytettävissä olevasta tilasta. Tavoiteverkolla keskustan läpi kulkee vahva pohjois-eteläsuuntainen sekä itä-länsisuuntainen pyöräyhteys. Näillä väylillä pyöräilyn asemaa korostetaan: pyöräily erotellaan jalankulusta (erillinen pyörätie) pyörätie toteutetaan yksisuuntaisena A Svinhufvudinkatu Kyösti kallion katu Kartanonkatu Lahdenkatu Kirkkokatu Vapaudenkatu Päijänteenkatu O liittymäratkaisuissa ja materiaaleissa korostetaan pyöräilyn asemaa. Pyöräteiden yksisuuntaisuus keskustassa selkeyttää pyöräilijän asemaa ja liikennejärjestelyjä erityisesti liittymissä, joissa pyörätie voidaan tuoda ajoneuvoliikenteen viereen pyöräkaistaksi. Muilla autoliikenteen pääväylillä sekä väylillä, joissa erillisen pyörätien toteuttaminen ei tilan puolesta ole mahdollista, pyöräilijät ja jalankulkijat käyttävät yhteistä väylää (yhdistetty kevyen liikenteen väylä). Vapaudenkadulle on osoitettu yhdistetty kevyen liikenteen väylä tilan ahtauden sekä kadulla liikennöivien bussien takia. S Hämeenlinnantie Hollolankatu Mannerheiminkatu KESKI-LAHTI Hämeenkatu Harjukatu Mariankatu Rautatienkatu Vuorikatu Uudenmaank. Loviisank. Aleksanterinkatu Yrjönkatu Vuoksenkatu Laaksokatu Oikokatu Ursank. Mannerheiminkatu Karjalankatu M ö Kuva Tavoitepyöräilyverkko

Pyöräpysäköinti Laadukas pyöräpysäköinti on olennainen osa pyöräilyn laatutason nostamista keskustassa. Kaupunki pyrkii myös omissa tavoitteissaan pyöräpysäköinnin laadun ja turvallisuuden parantamiseen (KV..0, ). Laatua voidaan parantaa lisäämällä erityisesti katettuja pyöräpysäköintipaikkoja keskeisiin julkisiin ja valaistuihin paikkoihin sekä käyttämällä laadukkaita pyöräpysäköintivarusteita. Lahden kaupunki suunnittelee parhaillaan omaa pyöräteline- ja katosmallia osana Helsinki WDC0 (World Design Capital Helsinki 0) -hanketta. Katosten ja telineiden mitoituksella, ulkonäöllä ja käytettävyydellä on huomattava merkitys pyöräpysäköinnin kysyntään. Ydinkeskustassa pyöräpysäköintiä sijoitetaan kattavasti eri kohteisiin palvelemaan keskustan palveluita ja kysyntää. Merkittävimpien palveluiden ja kohteiden läheisyyteen tarvitaan kuitenkin tehokasta keskitettyä pyöräpysäköintiä. Tämä on usein haastavaa, sillä tilaa on usein rajoitetusti. Kaupunki tutkii em. WDC0 hankkeen osana myös kaupunkipyöräpalvelun edellytyksiä keskustassa. On huomioitava, että mahdolliset kaupunkipyöräasemat sijoittuisivat keskustassa osittain samoihin kohteisiin. Kaupungin rooli pyöräpysäköinnissä on rajoittunut aikaisemmin pitkälti katualueen hyödyntämiseen pyöräpysäköinnissä. Pyöräpysäköinnin edellytyksiä voidaan parantaa myös kaavoituksen keinoin. Asemakaavassa voidaan velvoittaa kiinteistönomistajia osoittamaan pyöräpysäköintiä joko kiinteistön alueelle tai kaupungin yleisille alueille, jolloin polkupyöräpaikkojen määrästä saa vähentää tietyn osuuden. Asemakaavamääräys mahdollistaa mm. pyöräpysäköintipaikkojen tehokkaamman päällekkäiskäytön ja keskustan tilankäytön optimoinnin. Pyöräpysäköinnin pääkohteita keskustassa: vaihtopysäkkialueen ympäristö Siltapolun pääte tulevan kävelykadun päädyt tori Matkakeskus. Huolto- ja tavaraliikenne kävelyja kävelypainotteisilla alueilla Lahden keskusta-alueelta laadittiin huoltoliikenneselvitys vuonna 0, jossa kartoitettiin tavara- ja jätehuoltoliikenteen tilaa. Jakeluliikenne on vilkkainta maanantaista perjantaihin kello välisenä aikana. Viikonloppuisin kuljetuksia on vain murto-osa muihin viikonpäiviin verraten. Kaupan sesonkiaikoihin tavaraliikennemäärät kasvavat huomattavasti. Huoltoliikenneselvityksessä mukana olleista yrityksistä lähes kolmasosan tavaranjakelu tapahtuu asiakasovien kautta, joissa jakelu vaatii yleensä jalkakäytävälle pysäköinnin. Asiakasoville tapahtuvia lastauksia on huoltoliikenneselvityksen mukaan erityisesti Vesijärvenkadulla, Vapaudenkadulla, Rautatienkadulla, Mariankadulla, Hämeenkadulla sekä Aleksanterinkadulla. Muiden yritysten tavaranlastaus ja -purku suoritetaan pysäköintilaitosten, erillisten lastauspaikkojen sekä takaovien kautta riippuen yrityksen liikealasta ja sijainnista. Merkittävät yksittäiset huoltoliikenteen aiheuttajat ovat keskustaalueella Sokoksen sekä Trion kauppakeskukset. Trion varsinainen tavarahuoltoliikenne tapahtuu Vapaudenkadulta, jossa sijaitsevat kauppakeskuksen lastauslaiturit. Huoltoliikenne on Vapaudenkadulla vilkasta ja ajoneuvot joutuvat ajoittain odottamaan lastausvuoroaan katualueella. Kauppakeskuksen toimistohuoneistoihin joudutaan toimittamaan tavaraa jonkin verran myös Vesijärvenkadun, Aleksanterinkadun ja Kauppakadun asiakasovien kautta esimerkiksi muuttojen yhteydessä. Sokoksen tavarahuoltoliikenne hoidetaan pääasiassa Rautatienkadun puolelta (kävelykatuosuus) ja osittain Hämeenkadun puolelta pysäköintihallin kautta. Kävelykadun vilkas huoltoliikenne aiheuttaa kevyelle liikenteelle estevaikutuksen. Keskustan jätekeräyskuljetuksia tapahtuu kaikkina arkipäivinä. Suurin osa jätekeräyksistä on suoritettu puoleen päivään mennessä. Ainakin Harjukadulla, Vesijärvenkadulla, Aleksanterinkadulla, Hämeenkadulla, sekä Vuorikadulla jätekeräysautot joutuvat pysähtymään kaduille, mikä hidastaa kadun muuta liikennettä. Huoltoliikenne sekä taksien ajo keskustaan kävely- ja kavelypainotteisilla alueilla on järjestettävissä myös selvityksessä ehdotettujen muutosten jälkeen. Huoltoliikenne tulisi pyrkiä rajoittamaan selkeämmin tiettyyn ajankohtaan, esimerkiksi ennen klo 0, jotta se häiritsisi mahdollisimman vähän muuta ajoneuvoliikennettä ja oleskelua keskustassa. Kaupungin liikennepoliittisten linjausten mukaan raskaita ajoneuvoyhdistelmiä ei sallita keskustan kehän sisäpuolella ilman erityistä lupaa. 0

. Joukkoliikenne Joukkoliikennereitit P Kaupungin asettamia yleisiä tavoitteita joukkoliikenteelle ovat: joukkoliikennereitti, joukkoliikennekaistoja ja -etuuksia joukkoliikenteen käytön tulee olla helppoa, esteetöntä ja edullista pysäkki KARTANO matka-aika ei saa olla liian suuri suhteessa henkilöautomatkoihin joukkoliikennekäytävien varrelle varataan bussikaistat sekä toteutetaan korkeatasoisia pysäkkijärjestelyjä joukkoliikenteen käyttäjämäärät lisääntyvät. Joukkoliikenteen järjestämisen osalta työn lähtökohtana on ollut matkakeskuksen toteutuminen ja siihen liittyvät muutokset kauko- ja paikallisliikenteen reitteihin. Suunnitelmien mukaan linja-autoliikenne kulkee sekä Trion että matkakeskuksen kautta ja Vapaudenkadun kautta liikennöivät enää vain Jalkarannan linjat. Matkakeskusta painottavan linjaston lähtökohtana on Aleksanterinkadun muuttaminen kävelykaduksi, jolloin keskustan viihtyisyys ja houkuttelevuus lisääntyy. Joukkoliikenteen reittimuutokset edellyttävät muutoksia etenkin Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun kaista- ja pysäkkijärjestelyihin Trion kohdalla. Henkilöautoliikenteen läpiajoliikenteen kieltäminen Trion kohdalla mahdollistaa joukkoliikennekaistojen ja -etuuksien toteuttamisen Vesijärvenkadulle. Tarkempi suunnitelma Trion joukkoliikenneterminaalin alueesta on kappaleessa.. A S KESKI-LAHTI Vapaudenkatu Tori Aleksanterinkatu Vesijärvenkatu Trion vaihtopysäkit Karjalankatu Matkakeskuksen alueen tarkastelut eivät sisältyneet tähän työhön. Mannerheiminkatu Matkakeskus Kuva Tulevat joukkoliikennereittimuutokset

. Liikenteelliset ratkaisut. Aleksanterinkadun idealuonnos (kävelykatuosuus) Aleksanterinkatu muuttuu kävelykaduksi Rauhankadun ja Vesijärvenkadun välillä. Kävelykatuosuudesta tullaan myöhemmin laatimaan erillinen suunnitelma, jossa määritetään tarkemmin kadulle sijoittuvat toiminnot ja yksityiskohtaiset ratkaisut. Kadun poikkileikkauksessa kävelykadulla on kaksi yksisuuntaista pyöräväylää. Ratkaisulla mahdollistetaan länsi-itä suuntainen pääpyöräreitti Jalkarannan suunnasta Karjalankadun suuntaan. Aleksanterinkatu yhdistyy Ranta-Kartanon uuteen asuinalueeseen Lahdenkadun tasoylityksen kautta. Ranta-Kartanon puolella entinen Jalkarannantie muuttuu puistomaiseksi, korkeatasoiseksi jalankulku- ja pyöräilyreitiksi. Huolto- ja pelastusliikenne Aleksanterinkadulla on edelleen mahdollista joko kadun keskiosassa tai reunoilla. Uusia mahdollisuuksia Tässä selvityksessä ideoitiin kävelykadun uusia mahdollisuuksia. Kävelykatuosuutta käsitellään kokonaisuutena siten, että korostetaan kadun läpileikkaavaa, kaupunkikuvallisesti tärkeää akselia kaupungintalon ja Ristin kirkon välillä. Ideakuvassa (kuvat -) kadun keskiosassa on keskuspuistoalue toimintoineen ja molemmin puolin yksisuuntaiset pyörätiet, jotka rajautuvat jalankulkualueesta puurivistöllä. Keskustan eheyttämiseksi on käynnissä Meidän Aleksi-ohjelma, jossa kävelykadulle on ideoitu erilaisia toimintoja, kuten tavaratalojen ulkomyyntipisteitä suihkulähteitä ja vesielementtejä, lisää katuvihreää tansseja, musiikkia, tapahtumia lasten leikkipaikkoja kahviloita ja Salpausselän kisojen tapahtuma-aluetta. Kuva Ideakuva Aleksanterinkadun kävelykatuosuudesta Kuva Ideakuva Aleksanterinkadusta Vesijärvenkadun liittymästä

0 0 0 Rauhankatu Fellmaninkatu a 0 c Rauhankatu 0 Rauhankatu Mariankatu 0 0 Vapaudenkatu 0 Vesijärvenkatu Vesijärvenkatu B 0 0 0 0 0 Aleksanterinkatu Aleksanterinkatu b a A Hämeenkatu Hämeenkatu 0 0 0 0 0 0 0 0 P 0 --0-M0 P 0 G 0 0 0 0 Rautatienkatu Rautatienkatu Mariankatu b 0 Torikatu Lahdenkatu 0 0 0 0 Marolankatu 0 Rautatienkatu Erkonkatu 0 00. 0.0. 0.0 00. 0 0. 0 0 0 00.0 BUS BUS BUS BUS BUS BUS BUS BUS BUS BUS muunneltava monitoimipuisto B 0 0 0 0 0 Hämeenkatu. 0.0 0 0. keskuspuisto nuorisoparkki Lahdenkatu tenavaparkki Aleksanterinkatu A A jalankulkualue erilliset pp-kaistat B B Vesijärvenkatu kahvila / kojupuisto u Kuva Ideakuva kävelykadun uusista mahdollisuuksista Katualueen raja Jalkakäytävä, m PP,0 m KESKUSPUISTO, m PP,0 m TORIALUE Jalkakäytävä, m PP,0 m KESKUSPUISTO, m Kuva Mitoitusesimerkki Torin kohdalta (leikkaus A-A) Kuva Mitoitusesimerkki Sokoksen kohdalta (leikkaus B-B) PP,0 m Jalkakäytävä, m Katualueen raja Katualueen raja

. Aleksanterinkatu ja Vesijärvenkatu Trion kohdalla Vesijärvenkadun läpiajo kielletään henkilöautoilta Hämeenkadun ja Vapaudenkadun välillä sekä Aleksanterinkadulla Vesijärvenkadun ja Kauppakadun välillä. Trion kauppakeskuksen kohdalla nykyinen kolmekaistainen Aleksanterinkatu muuttuu kaksikaistaiseksi joukkoliikennekaduksi. Kadun molemmin puolin rakennetaan pysäkkisyvennykset busseille. Yksisuuntaiset pyörätiet jatkuvat lännestä kävelykadun suunnasta itään Karjalankadun suuntaan. Ajoradan ja pyörätien väliin jäävälle välikaistalle osoitetaan pyöräpysäköintiä nykyiseen tapaan. Siltapuiston pysäköintilaitokseen ajo poistuu Aleksanterinkadulta ja sisäänajo tapahtuu jatkossa Hämeenkadun puolelta. Mannerheiminkadun suunnasta Aleksanterinkadulle kulkee paljon käytetty kevyen liikenteen reitti Loviisanradan ratauoma, joka jatkuu Siltapolun kautta Aleksanterinkadulle. Siltapolun päähän voidaan rakentaa pyöräkatos. Pyöräreitti jatkuu Aleksanterinkadun yksisuuntaisena pyörätienä Kauppakadun suuntaan. Aleksanterinkadun ja Vesijärvenkadun liittymään rakennetaan suojatie liittymän poikki ja liikennevalo-ohjauksessa määritetään kevyelle liikenteelle oma suojattu vaiheensa, jolloin kadunylitys tapahtuu turvallisesti. Ratkaisulla pystytään merkittävästi vähentämään Vesijärvenkadulla kulkevan joukkoliikenteen aiheuttamaa estevaikutusta. Vesijärvenkadulle Aleksanterinkadun ja Vapaudenkadun väliin rakennetaan paikallisliikenteen pysäkit kolmelle bussille hammaspysäkkeinä. Ajoradan molemmin puolin on yhdistetty kevyen liikenteen väylä. Terminaalialueen tarkempi mitoitus suunnitellaan erikseen. Kuva 0 Havainnekuva Aleksanterinkadusta Vesijärvenkadun liittymästä itään Kuva Havainnekuva Vesijärvenkadusta Vapaudenkadun liittymästä etelään

Kirkkokatu Vapaudenkatu Vesijärvenkatu Vesijärvenkatu c Aleksanterinkatu a G 0 00 0 BUS BUS. BUS BUS BUS BUS 0 0 0.0 B B BUS BUS BUS BUS BUS BUS 0 0 0 BUS BUS A A 0 0 Välikaista 0, m Jalkakäytävä ~,0 m PP, m Odotustila,0 m Seisontatila,0 m, m, m Kuva Poikkileikkaus Aleksanterinkadusta (leikkaus A-A) KLV ~, m Linja-autopysäkki (Odotustila ja seisontatila), m Ajorata,0 m Välikaista,0 m Kuva Poikkileikkaus Vesijärvenkadusta (leikkaus B-B) Seisontatila,0 m Ajorata,0 m Välikaista 0, m Odotustila,0 m Linja-autopysäkki (Odotustila ja seisontatila), m PP, m Jalkakäytävä ~,0 m KLV ~, m Kuva Suunnitelma Trion joukkoliikenneterminaalin alueesta ajorata saareke / välikaista pyörätie jalkakäytävä yhdistetty kevyen liikenteen väylä pyöräpysäköinti Katualueen raja Katualueen raja

Fellm Rauhankatu a A A. Vapaudenkatu Vapaudenkatu muuttuu joukkoliikennereittimuutoksen sekä toriparkin valmistumisen myötä kokonaan kaksisuuntaiseksi. Toriparkin sisäänajo on suunniteltu Rauhankadulle, joten idästä tultaessa rakennetaan vasemmalle kääntymiskaista Vapaudenkadulta Rauhankadulle, jotta toriparkkiin kääntyvä liikenne ei heikennä Vapaudenkadun joukkoliikenteen sujuvuutta. Vapaudenkadulla liikennöivät joukkoliikennereittimuutoksen jälkeen Jalkarannan suunnan linjat. Kadun poikkileikkaus kavennetaan kaksi- tai kääntymiskaistojen kohdalla kolmekaistaiseksi. Bussipysäkit rakennetaan torin kohdalle syvennyksiin. Pyöräilijät ja jalankulkijat käyttävät kadun eteläreunaan rakennettavaa yhdistettyä kevyen liikenteen väylää. Vapaudenkadulle jää joitakin kadunvarsipaikkoja nopeaa liikkeissä asiointia varten, mutta pidempiaikainen pysäköinti ohjataan toriparkkiin. Katualueen raja Kuva Jalkakäytävä... m, m, m Bussipysäkki,0 m Poikkileikkaus Vapaudenkadusta torin kohdalta (leikkaus A-A) Kevyt liikenne... m Katualueen raja Pysäkkikatos, pysäkin odotusalue 0 0 Kuva P Vapaudenkatu ajorata saareke / välikaista pysäköinti jalkakäytävä yhdistetty kevyen liikenteen väylä uusi puu nykyinen puu 0 Suunnitelma Vapaudenkadusta 0 0 0.0 P Kääntymiskaista toriparkkiin Sisäänajo toriparkkiin 0 0 ankatu BUS G M 0 BUS Torikatu 0 Vapaudenkatu 0 Rautatienkatu Rau 0. 0 0 0 0

. Muut kadut.. Vuoksenkatu - Saimaankatu Vuoksenkadulta rakennetaan liittymä Mannerheiminkadulle. Tavoiteverkkovaihdon mukaisen ennusteliikenteen ( 00 ajoneuvoa iltahuipputunnin aikana) välittäminen vaatii Vuoksenkadulta Mannerheiminkadulle kaksi oikealle kääntyvää kaistaa ja kolmannen kaistan vasemmalle kääntyvien tai suoraan ajavien käyttöön. Kaistajärjestelyjen vuoksi Vuoksenkadulla katualuetta tulee levittää itään päin, jotta yhteydet kerrostalon pihoille voidaan säilyttää. Työssä tutkitut kaksi vaihtoehtoa (tunneli- ja tasovaihtoehto) Vuoksenkadun liittämiseksi Saimaankatuun on esitetty kuvissa ja. Tavoitetilanteen vaihtoehdon eli tunneliratkaisun pituusleikkaus on esitetty kuvassa 0. Havainnekuvat molemmista vaihtoehdoista ovat kuvissa ja. Tavoitetilanteessa Mannerheiminkadulta on yhteys Saimaankatuun lyhyen tunnelin kautta. Tunnelin eteläinen suuaukko on nykyisen maanpinnan tasossa noin 0 metriä Mannerheiminkadun pohjoispuolella ja tunnelin pituus on noin 0 metriä. Pohjoinen suuaukko on Oikokadun pohjoispuolella. Tarvittava tuuletus on järjestettävä poistoaukkojen kautta. Ajo Vuoksenkadun varren kiinteistöihin on Yrjönkadun ja Rajakadun kautta. Harjukatu- Ursankatu liittymän eteläinen haara poistuu. Oikokadulta on yhteys Saimaankadulle ja Harjukadulle. Kaupunginsairaalan huoltoliikennejärjestelyjä joudutaan muuttamaan. Hämeenkadun liittymä katkaistaan ja Kauppakadun eteläpää kaksisuuntaistetaan, jotta Hämeenkadulta säilyy yhteys itään päin. Kevyen liikenteen yhteydet järjestetään eritasoon Vuoksenkadun eteläpäässä. Vuoksenkadun pohjoispäässä on länsi-itä suuntainen, paljon koululaisten käyttämä reitti Ursankadun suunnasta Yrjönkadulle. Ursankadun varrella sijaitsevat Tiirismaan peruskoulu ja lukio, lisäksi Vuoksenkadun /Saimaankadun lähiympäristössä sijaitsee päiväkoteja ja Lotilan koulu. Vesijärvenkadun katkaisemisen ja kaistamuutosten vuoksi Saimaankadun liikennemäärät tulevat kasvamaan. Aleksanterinkadun liittymään lisätään kapasiteetin kasvattamiseksi kaista etelästä pohjoiseen. Kuva Havainnekuva Vuoksenkadusta Mannerheiminkadulta pohjoiseen (tunnelivaihtoehto) Kuva Havainnekuva Vuoksenkadusta Mannerheiminkadulta pohjoiseen (tasovaihtoehto)

Sairaalan uusi liittymä Sairaalan huoltoliikenne vaatii uudet ajojärjestelyt 0 0 Saimaankatu 0 Hämeenkatu 00 :0 P 0 :0 L 0 a -0--M0 0 ---M0 0:0 0-0-0-M0 Saimaankatu Tukimuuri 0 Saimaankatu Saimaankatu 0 0 0 Yrjönkatu 0 Ursa Vuoksenkatu 0 Tukimuuri Rajakatu Mannerheiminkatu Tukimuuri Vuoksenkatu Vuoksenkatu ajorata saareke / välikaista yhdistetty kevyen liikenteen väylä yhdistetty kevyen liikenteen väylä ja ajoyhteys pihoille Kuva Periaatekuva Vuoksenkadusta (tunnelivaihtoehto) Kuva 0 Pituusleikkaus Vuoksenkadusta (tunnelivaihtoehto)

Hämeenkatu Sairaalan uusi liittymä Tukimuuri 0 Saimaankatu Kuva Periaatekuva Vuoksenkadusta (tasovaihtoehto) Kuva Poikkileikkaus Vuoksenkadusta Saimaankatu :0 00 0 0 0 P Saimaankatu 0 :0 L 0 u 0 Yrjönkatu 0 U Vuoksenkatu 0 A A Rajakatu Mannerheiminkatu a -0--M0 0 Tukimuuri Askonkatu Tukimuuri Vuoksenkatu -0-0-M0 Vuoksenkatu ---M0 ajorata saareke / välikaista 0:0 0-0-0-M0 : yhdistetty kevyen liikenteen väylä yhdistetty kevyen liikenteen väylä ja ajoyhteys pihoille KLV, m 0---M0 katu Katualueen raja Nyk. katualueen raja JK + PP ja ajoyhteys pihoille, m Ajorata,0 m

.. Hämeenkatu Hämeenkatu muuttuu kävely- ja pyöräilypainotteiseksi ja Vesijärvenkadun länsipuolella yhteisen tilan periaatteita noudattelevaksi kaduksi. Kadun ilme on kävelykatumainen, mutta ajoneuvolla ajo sallitaan jalankulun ja pyöräilyn ehdoilla. Pyöräily tapahtuu ajoradalla. Materiaaleilla ja niiden värityksellä sekä istutuksilla rajataan autoilijoille tarkoitettu tila jalankulkijoiden tilasta, mutta muutoin koko kadun pinta on samassa tasossa. Nykyinen viistopysäköinti korvataan kadunvarsipaikoilla ja paikkojen määrää vähennetään, jotta kadunylityspaikkoja on tarpeeksi ja näkemät säilyvät riittävinä. Katualueen raja Kuva Jalkakäytävä Välikaista Pysäköinti Ajorata, Pysäköinti Jalkakäytävä >,0 m,0 m, m pyöräily ajoradalla, m >,0 m (tilan salliessa),0 m Poikkileikkaus Hämeenkadusta Katualueen raja Kuva Havainnekuva Hämeenkadusta Rauhankadulta itään 0