SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla
SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 3
ISBN 978-951-714-279-3 Painokarelia Oy 2012 Kannen kuva: Kannen kuva Henrik Sorensen/Gorilla 4
SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 4 Suomalainen työaika on Euroopan joustavin. Joustot lähtevät kuitenkin pääasiassa tuotannon tai työnantajan tarpeista. Työntekijän kannalta mielekkäitä joustoja on noin kolmanneksella SAK:laisista työpaikoista. 1. Valtaosalla vakituiset kokoaikaiset työsuhteet 5 SAK:laisten liittojen jäsenistä työskentelee 81 prosenttia vakituisessa työsuhteessa. Kokoaikatyötä tekee 85 prosenttia. 2. Vuoro- ja yötyö yleistä 7 Suomessa tehdään vuoro- ja yötyötä enemmän kuin muualla Euroopassa. SAK:laisilla aloilla lähes 40 prosenttia työntekijöistä tekee vuorotyötä ja yli 20 prosenttia yötyötä. 3. Enemmän vai vähemmän töitä? 8 23 prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä haluaisi tehdä enemmän töitä, jos palkka riippuu työtuntien määrästä. Osa-aikaisista enemmän töitä haluaisi 43 prosenttia. 4. Palkankorotus vai lisää vapaa-aikaa? 9 53 prosenttia SAK:laisista valitsisi mieluummin palkankorotuksen kuin lisää vapaa-aikaa. Ne, joilla on töitä ja ansioita vähän, haluavat lisää töitä ja enemmän palkkaa. 5. Joustavuutta omien asioiden hoitamisessa työaikana 10 SAK:laisista työntekijöistä 46 prosentilla on useimmiten mahdollisuus poistua työpaikalta kesken työpäivän hoitamaan tarvittaessa omia asioita. 6. Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi harvinaista 10 Noin puolella SAK:laisista on mahdollista vaihtaa lomarahat vapaaksi. Vain yhdeksän prosenttia heistä teki niin vuonna 2011. 7. Puolet tekee ylitöitä 11 SAK:laiset tekevät ylitöitä hieman useammin (52 %) kuin palkansaajat keskimäärin (48 %). 8. Työaikapankit edelleen harvinaisia 12 Vain prosentilla SAK:laisista työpaikoista on käytössä työaikapankin kaltainen järjestelmä. 9. Ketä työaikapankki hyödyttää? 13 SAK:laisten luottamushenkilöiden mukaan työntekijät pelkäävät, että työaikapankin joustot hyödyttävät vain työnantajaa. 10. Työntekijän tarpeisiin vastaavat joustot lisäävät työtyytyväisyyttä Työaikapankin ja liukuvan työajan piirissä olevat SAK:laiset ovat kaikkein tyytyväisimpiä työaikajärjestelmään. 5
Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla Useiden tutkimusten mukaan suomalainen työaika on joustavin koko Euroopassa. Työaikajoustot lähtevät kuitenkin useimmiten tuotannon tai työnantajan tarpeista eikä niinkään työntekijän. Työnantajalähtöisiä joustoja ovat esimerkiksi ylityöt, vuoro- ja yötyö sekä vastentahtoinen osa-aikatyö. Työntekijän tarpeisiin vastaaviin työaikajoustoihin kuuluvat muun muassa liukuva työaika, työaikatilit ja pankit sekä mahdollisuus osaaikatyöhön. SAK:n mielestä tuotannollisista tarpeista ja työntekijöiden omista tarpeista lähtevien työaikajoustojen olisi oltava tasapainossa. Liian usein joustot merkitsevät työntekijälle vaikeuksia sovittaa yhteen työtä ja yksityiselämää. Työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa omiin työaikoihinsa pitää lisätä. Kun työaika joustaa myös työntekijän tarpeiden mukaan, se lisää työn mielekkyyttä sekä auttaa jaksamaan työssä ja jatkamaan työelämässä pitempään. Haluaisimme päivittäiset liukumat työaikoihin, työnantajalle se ei tunnu sopivan. Mies, 53 v, teollisuus 1 1 SAK:n luottamushenkilöpaneeli 3/2012 6
1. Valtaosalla vakituiset ja kokoaikaiset työsuhteet Valtaosa SAK:laisista on vakituisessa kokoaikatyössä (72 %). Toiseksi yleisin työsuhdemuoto on määräaikainen kokoaikatyö, jota tekee 13 prosenttia SAK:laisista. SAK:laisten liittojen jäsenistä neljä viidestä (81 %) on vakituisessa työsuhteessa. SAK:laisten työaikamallit (%) 3 12 SAK:laisten työsuhteet (%) 19 85 81 Kokoaikatyö Osa-aikatyö Muu Vakituinen työsuhde Määräaikainen työsuhde Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelee noin viidennes (19 %) SAK:n jäsenkunnasta ja noin kaksi prosenttia on vuokratyöntekijöitä. Valtaosa (85 %) on kokoaikaisessa työssä ja osa-aikaisia työntekijöitä on 12 prosenttia. Noin kolmella prosentilla SAK:laisista on jokin muu työaikajärjestely, esimerkiksi erikseen töihin kutsuttava. SAK:laisten työsuhde- ja työaikamallit (%) Yksityinen palveluala 61 20 9 6 4 Kuljetusala 86 2 10 2 Julkinen ala 66 8 5 5 Teollisuus 79 2 14 2 3 Mies 80 3 12 3 2 Nainen 63 14 14 5 4 Yhteensä 72 8 13 4 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Vakituinen kokoaikatyö Vakituinen osa-aikatyö Määräaikainen kokoaikatyö Määräaikainen osa-aikatyö Muu 7
SAK:laisten työsuhteet (%) Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala Teollisuus 11 17 17 25 75 83 83 89 Mies 85 Nainen 22 78 Yhteensä 19 81 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Määräaikainen Vakituinen Epätyypilliset työsuhteet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. SAK:laisista naisista noin viidennes (22 %) on määräaikaisessa työsuhteessa ja 19 prosenttia työskentelee osa-aikaisesti. Määräaikaisia työsuhteita on eniten julkisella sektorilla (25 %) ja osa-aikatyötä yksityisillä palvelualoilla (26 %). Osa-aikatyö on Suomessa ylipäätään ja myös SAK:laisilla aloilla vähäisempää kuin Euroopassa yleensä. Eurooppalaisen työolotutkimuksen 2 mukaan lähes neljännes työntekijöistä (24 %) tekee osa-aikatyötä kun osa-aikatyö tarkoittaa vähemmän kuin 34 tuntia viikossa. Koko- ja osa-aikatyö SAK:laisilla työpaikoilla (%) Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala Teollisuus 69 82 94 92 26 13 4 4 3 3 5 2 Mies 92 5 2 Nainen 76 19 5 Yhteensä 85 12 3 0 20 40 60 80 100 120 Kokoaikatyö Osa-aikatyö Muu 2 5th European Working Conditions Survey, 2010 8
2. Vuoro- ja yötyö yleistä Suomessa tehdään vuoro- ja yötyötä enemmän kuin muualla Euroopassa. Euroopan unionin alueella vuorotyötä tekee 17 prosenttia työntekijöistä ja 19 prosenttia ilmoittaa tekevänsä yötöitä 3. Suomessa vuoro- ja jaksotyötä tekee jo useampi kuin joka viides suomalaisista. Eniten vuoro- ja jaksotyötä tehdään majoitus-, ravitsemus-, kuljetus-, tietoliikenne- ja terveydenhoitoaloilla. Suuri enemmistö yötyötä tekevistä on miehiä. SAK:laisilla aloilla vuoro- ja yötyön osuus on vielä huomattavasti suurempi. Vuorotyötä tekee kaksi viidesosaa (39 %), yötyötä (22 %) sekä jakso- tai periodi työtä (18 %) joka viides. Yötyö on kello 23 06 välisenä aikana tehtävää työtä. Epäsäännölliset työajat SAK:laisilla työpaikoilla (%) Matkatyö 9 21 Jakso- tai periodityö 18 20 Yötyö 13 22 29 Vuorotyö 39 40 39 0 5 10 20 25 30 35 40 45 Mies Nainen Yhteensä Yö- ja vuorotyö SAK:laisilla työpaikoilla (%) Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala Teollisuus 26 30 37 38 47 48 Mies 29 39 Nainen 13 40 Yhteensä 22 39 0 10 20 30 40 50 60 Vuorotyö Yötyö 3 5th European Working Conditions Survey, 2010 9
3. Enemmän vai vähemmän töitä? Lähes joka neljäs SAK:lainen (23 %) haluaisi tehdä enemmän töitä, jos palkka riippuu työtuntien määrästä. Jos valinnan mahdollisuus olisi, noin 14 prosenttia tekisi puolestaan vähemmän töitä vähemmällä palkalla, kun taas valtaosa (63%) valitsisi nykyisen työmääränsä. Enemmän vai vähemmän töitä? (%) Osa-aikatyö tai muu 43 49 6 Kokoaikatyö 19 64 Määräaikainen 31 57 9 Vakituinen 21 62 Mies 22 62 13 Nainen 23 60 Yhteensä 23 61 14 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Tekisi enemmän töitä Tekisi saman verran töitä Tekisi vähemmän töitä Viimeisten vuosien aikana enemmän työtä haluavien osuus on selvästi lisääntynyt ja vähemmän työtä haluavien vähentynyt. Samalla nykyiseen työaikaansa tyytyväisten osuus on hieman laskenut. Nykytilanteeseen tyytyväisiä ovat etenkin ikääntyneet SAK:n jäsenet. Nuorista alle 31-vuotiaista kolmannes olisi valmis lisäämään työmäärää, jos palkka nousisi vastaavasti. Nämä enemmän työtä haluavat ovat etenkin määräaikaisessa työsuhteessa olevia ja osa-aikatyöntekijöitä. Vaikka selvästi useampi nainen kuin mies on osa-aikatyössä, ei sukupuolten välillä ole lainkaan eroa työaikaa koskevassa kysymyksessä. Enemmän vai vähemmän töitä? (%) Yksityinen palveluala 30 58 10 Julkinen ala 17 62 18 Tekisi enemmän töitä Kuljetusala 24 61 14 Tekisi saman verran töitä Tekisi vähemmän töitä Teollisuus 22 63 13 0 20 40 60 80 100 10
Eurooppalaisten työntekijöiden toiveisiin verrattuna SAK:laisten toiveet ovat juuri päinvastaisia. Eurooppalaisen työolotutkimuksen 4 mukaan noin kolmannes (29%) eurooppalaisista haluaisi tehdä vähemmän töitä ja töiden määrää lisäisi 14 prosenttia. Lisää töitä tosin toivovat koko Euroopassa erityisesti osa-aikatyötä tekevät työntekijät kuten Suomessakin. 4. Palkankorotus vai lisää vapaa-aikaa? Jos vaihtoehtona olisivat palkankorotus tai enemmän vapaa-aikaa, niin niukka enemmistö SAK:laisista (53 %) valitsisi palkankorotuksen. Lisää vapaa-aikaa haluaisi 45 prosenttia. Vapaa-aika houkuttaa etenkin ikääntyneitä jäseniä. Nuorista valtaosa ottaisi palkankorotuksen, vaikka tutkimusten mukaan vapaa-ajan arvostus on erittäin korkealla nuoremmissa ikäryhmissä. Nuorille työ merkitsee sinällään vähemmän kuin vanhemmalle väestönosalle. Lisää vapaa-aikaa vai palkankorotus? (%) Yli 50v 41-50v 31-40v 30v tai alle 26 41 42 49 49 56 57 72 Mies Nainen Yhteensä 46 43 45 51 56 53 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Lisää vapaa-aikaa Palkankorotus Valintatilanteessa naiset ottaisivat palkankorotuksen hieman useammin kuin miehet. SAK:laisten joukossa käy selkeästi ilmi, että ne joilla on töitä ja ansioita vähän, haluaisivat lisää töitä ja enemmän palkkaa. Kun ansiot lisääntyvät iän ja kokemuksen myötä, myös niiden osuus kasvaa, jotka haluaisivat vähentää työmääräänsä ja valitsevat mieluummin vapaa-aikaa kuin palkankorotuksen. 4 5th European Working Conditions Survey, 2010 11
5. Joustavuutta omien asioiden hoitamisessa työpäivän aikana Arjen järjestämisen kannalta tärkeä kysymys on, voiko työntekijä poistua työpaikalta tarpeen vaatiessa hoitamaan omia asioitaan. Kaikista SAK:n jäsenistä valtaosalla eli noin neljällä viidestä on tällainen mahdollisuus käytettävissään ainakin satunnaisesti. Aina tarpeen vaatiessa omia asioita hoitamaan pääsee noin neljännes. Asiat ovat tässä suhteessa selvästi huonommin naisilla kuin miehillä. Niiden osuus, joilla tätä mahdollisuutta ei ole lainkaan, on naisilla tuplasti suurempi kuin miehillä. Teollisuus on tässä suhteessa työntekijän näkökulmasta selvästi joustavin. Yllättäen muiden alojen väliset erot ovat pieniä, vaikka voisi olettaa että työn luonteesta johtuva joustamattomuus olisi kuljetusalalla muita yleisempää. Kuitenkin joustavuus tässä suhteessa on julkisella alalla jopa vähäisempää kuin kuljetusalalla vaikka voisi olettaa, että jousto on julkisella alalla helpommin järjestettävissä. 6. Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi harvinaista Kahdella viidestä SAK:laisesta (42 %) on halutessaan mahdollisuus vaihtaa lomarahat vapaaksi. Lähes yhtä suuri osa ilmoittaa, että mahdollisuutta ei ole ja yksi viidennes ei osaa sanoa. Onko mahdollista vaihtaa lomarahat vapaaksi? (%) Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala Teollisuus 49 39 45 40 32 42 36 43 20 19 19 17 Mies 39 43 18 Nainen 45 36 19 Yhteensä 42 40 18 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kyllä Ei Ei osaa sanoa Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi on SAK:laisilla työpaikoilla kuitenkin kohtalaisen harvinaista. Vuoden 2011 lomarahoja oli osittain tai kokonaan vaihtanut hieman vajaa kymmenesosa SAK:laisista. Vain hieman useampi suunnitteli vaihtamista vuonna 2012. Vaihtajat ja vaihtamista suunnittelevat ovat suurelta osin samoja henkilöitä noin viisi prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä on sekä vaihtanut rahoja vapaaksi edellisvuonna että suunnittelee tekevänsä niin tänä vuonna. 12
Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi Vaihtanut 2011 (%) 3 9 Aikoo vaihtaa 2012 (%) 10 11 Ei 2011 Kyllä 2011 Ei osaa sanoa 2011 Ei 2012 Kyllä 2012 Ei osaa sanoa 2012 88 80 Vapaa-ajan ostaminen voi monille olla houkutteleva ajatus, jota harkitaan, mutta josta kuitenkin usein käytännössä taloudellisista syistä luovutaan. 7. Puolet tekee ylitöitä Hieman yli puolet SAK:laisista (52 %) oli tehnyt haastattelua edeltävän kahden kuukauden aikana ylitöitä. Suurin osa on saanut ylitöistä korvauksen rahana. Ilman korvausta tehty ylityö ei kuitenkaan ole tuiki harvinaista, sillä noin seitsemän prosenttia SAK:laisten liittojen jäsenistä oli sitä edellisen kahden kuukauden aikana tehnyt. SAK:laiset tekevät ylitöitä hieman useammin kuin palkansaajat keskimäärin. TEM:n työolobarometrin mukaan 48 prosenttia suomalaisista teki vuonna 2010 ylitöitä. SAK:laisilla korvaukseton ylityö on kuitenkin selvästi harvinaisempaa (7 %) kuin kaikkien palkansaajien keskuudessa (12 %). Ei ylitöitä lainkaan 48 % Vain rahalla korvattua 23 % Vain vapaalla korvattua % Vain ilman korvausta 3 % Sekä rahalla että vapaalla korvattua 8 % Sekä rahalla korvattua että ilman korvausta 2 % Sekä vapaalla korvattua että ilman korvausta 2 % SAK:laisten tekemät ylityöt saadun korvauksen mukaan haastattelua edeltävän 2 kk aikana. Ylitöiden tekeminen on Suomessa miesten keskuudessa yleensä ottaen yleisempää, mutta vastaavasti korvaukseton ylityö on naisilla tavallisempaa kuin miehillä. Tässä SAK:laiset poikkeavat muista palkansaajista, sillä heistä useammin ylitöitä ilman korvausta tekevät miehet. 13
Sukupuolten välisiä eroja, samoin kuin SAK:n ja kaikkien palkansaajien välistä eroa selittää töiden ja alojen vahva jakautuminen sukupuolen mukaan. Myös alojen sisältä löytyy suuria sukupuolieroja siinä, tehdäänkö ylityötä ylipäänsä esimerkiksi kuljetusalalla työskentelevistä miehistä 75 prosenttia on tehnyt ylitöitä viimeisen 2 kuukauden aikana, naisista vain 46 prosenttia. 8. Työaikapankit edelleen harvinaisia Suomalainen työaika on Euroopan joustavin. Eurooppalaisen yritystutkimuksen mukaan jopa 80 prosentilla suomalaisista työpaikoista on käytössä jonkinlaisia työaikajoustoja 5. Työaikajoustot lähtevät Suomessa kuitenkin edelleen pääasiassa tuotannon tai työnantajan tarpeista. Työaikajoustot SAK:laisilla työpaikoilla (%) 69 Kiinteä työaika Liukuva työaika Työaikapankki Työntekijälähtöiset joustot, kuten liukuva työaika tai työaikapankin kaltaiset järjestelmät eivät ole levinneet kovin laajasti SAK:laiseen kenttään. Valtaosalla (69 %) SAK:laisista on kiinteä työaika ja vain vajaalla kolmasosalla (31 %) jonkinlainen joustava työaikamalli. Liukuva työaika on noin SAK:laisista noin prosentilla ja työaikapankin kaltainen järjestelmä prosentilla. Joustavat työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla (%) Työpaikan koko yli 250 50-249 10-49 1-9 59 65 70 77 21 17 14 11 20 18 11 Yksityinen palveluala Kuljetusala Julkinen ala Teollisuus 74 76 70 65 9 18 13 18 11 17 Mies Nainen Yhteensä 67 72 69 13 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ei joustoa Liukuva työaika Työaikapankki 5 European Company Survey (ECS), 2009 14
SAK:laisista aloista liukuva työaika tai työaikapankin kaltainen järjestelmä on keskimäärää hieman useammin käytössä teollisuudessa (35 %). Kuljetusalalla ei ymmärrettävistä syistä sovelleta liukuvaa työaikaa läheskään samassa määrin kuin teollisuudessa. Joustavien työaikajärjestelmien piirissä on hieman muita useammin miehiä ja 31 40-vuotiaita. Ne ovat muita yleisempiä teollisuudessa ja julkisella alalla, ja sitä yleisempiä mitä suurempi yritys on. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vaikutusmahdollisuudet työaikajoustoihin ovat työntekijäammateissa huomattavasti pienemmät kuin toimihenkilöammateissa 6. Yli puolet ylemmistä toimihenkilöistä (55 %) voi vaikuttaa työaikoihinsa joko erittäin tai melko paljon. Työntekijöistä näin sanoo alle viidennes (18 %). Niillä, joiden työpaikalla on jonkinlainen joustava työaikamalli, lähes joka toisen (45 %) päivittäinen työaika on kiinteä, mutta sen aloittaminen voi liukua. Lähes yhtä monella SAK:laisella (48 %) työaika voi vaihdella päivästä toiseen, ja sitä tasoitetaan tekemällä tunteja sisään tai pitämällä säästöön kertyneitä tunteja vapaina. Etenkin yksityisillä palvelualoilla työaika voi vaihdella päivästä toiseen, ja sitä tasoitetaan tavalla tai toisella. Pääosin säästyneitä tunteja tai vapaita voidaan käyttää sopimalla yhdessä esimiehen kanssa. Valtaosin kertyneitä tunteja voi käyttää pitämällä kokonaisia vapaapäiviä. 9. Ketä työaikapankki hyödyttää? SAK:n luottamushenkilöpaneelissa 7 ei löytynyt yhtä selkeää syytä siihen, miksi työaikapankin kaltaiset käytännöt eivät ole yleistyneet SAK:laisilla työpaikoilla. Lähes puolet luottamushenkilöistä ilmoitti, että yhtä usein järjestelmän käyttöön ottamista vastustavat niin työntekijät kuin työnantajatkin. Kolmannes luottamushenkilöistä ei osannut sanoa, miksi on näin. 6 Työ ja terveys Suomessa 2009 7 SAK:n luottamushenkilöpaneelissa on jäsenenä 1 600 luottamushenkilöä SAK:laisista jäsenliitoista. Heistä on luottamusmiehiä noin 900, työsuojeluvaltuutettuja noin 500 ja molemmissa tehtävissä toimivia noin 200. Paneelin koostumus vastaa SAK:n liittorakennetta.
Miksi työpaikalla ei ole työaikapankkia? (%) 40 35 30 25 20 10 5 0 11 11 Työnantaja ei ole halunnut Työntekijät eivät ole halunneet Lähde: SAK:n luottamushenkilöpaneeli 3/2012 22 21 Kumpikaan osapuoli ei ole halunnut Muu syy 35 Ei osaa sanoa Työntekijöiden epäilevään suhtautumiseen sen sijaan on selkeitä syitä. Niillä SAK:laisilla työpaikoilla, joilla työaikapankkia ei ole, suurin pelko on, että työaikapankin joustot hyödyttävät ainoastaan työnantajaa. Näin kertoo lähes puolet (48 %) luottamushenkilöistä. Kolmannes ajattelee, että työajat muuttuvat nykyistä huonommiksi ja 17 prosenttia ei luota työaikapankkiasiassa työnantajaansa. Meillä työaikapankin vapaita pitää käyttää silloin kun työnantajalle sopii, esimerkiksi kovilla pakkasilla. Mies, 47 vuotta, yksityinen palveluala 8 Kaksi viidestä (43%) pelkää myös sitä, että työaikapankin kaltaisessa järjestelmässä ylityökorvaukset jäävät työntekijältä saamatta. Miksi työntekijät eivät halua työaikapankkia? (%) Pelko, että työaikapankin joustot hyödyttävät vain työnantajaa Pelko ylityökorvausten mene ämisestä Pelko työaikojen muu umisesta epämiellyttävämmiksi Epäluo amus työnantajaan Muu syy Ei osaa sanoa 17 18 32 43 48 Lähde: SAK:n luottamushenkilöpaneeli 3/2012 0 10 20 30 40 50 60 8 SAK:n luottamushenkilöpaneeli 3/2012
Työpisteessäni on ollut käytössä muutaman vuoden työaikapankkikokeilu. Se paransi työssä jaksamista, kun saatiin päivittäisen työajan ylittäneet 20 min hännät kerättyä lomiin ja työntekijöitä oli läsnä riittävästi. Nainen, 52 v, julkinen ala 9 Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisessä työmarkkinapoliittista ilmapiiriä kartoittaneessa kyselyssä 10 kävi ilmi, että hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ja työaikajoustot ovat kaikkein merkittävin tekijä siihen, että työntekijä jaksaisi jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään. Joustamisen tulisi toimia molemmin puolin, nykyään asia on liikaa työnantajan päätettävissä. Mies, 28 v, teollisuus 11 SAK:n mielestä tuotannollisista tarpeista ja työntekijöiden omista tarpeista lähtevien työaikajoustojen olisi oltava tasapainossa. Liian usein joustot merkitsevät työntekijälle vaikeuksia sovittaa yhteen työtä ja yksityiselämää. Työaikapankkijärjestelmää pitäisikin kehittää joko sopimus- tai lakiteitse niin, että työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa työaikoihinsa lisätään. Työaikapankeista sovittaessa tärkeintä on, että henkilöstön ja työnantajan tarpeet kohtaavat. Sopimuksia voidaan tehdä hyvässä hengessä, mutta toteutusvaiheessa homma saattaa lähteä kulkemaan vain toista raidetta pitkin ja useimmiten valitettavasti työnantajan raidetta. SAK:laisen teollisuusliiton sopimusvastaava 10. Työntekijän tarpeisiin vastaavat joustot lisäävät työtyytyväisyyttä Ylivoimainen enemmistö SAK:laisista on vähintään melko tyytyväisiä nykyiseen työaikajärjestelmäänsä. Melko tyytyväisiä on 56 prosenttia ja erittäin tyytyväisiä 35 prosenttia. Melko tyytymättömien osuus on seitsemän ja erittäin tyytymättömien alle kaksi prosenttia. Tyytymättömimpiä työaikajärjestelmään ovat ne, jotka tekevät yötyötä. Melko tai erittäin tyytymättömien osuus yötyötä tekevien joukossa on kaksinkertainen ( %) verrattuna muihin SAK:laisiin työntekijöihin. 9 SAK:n luottamushenkilöpaneeli 3/2012 10 Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto, kevät 2012 11 SAK:n luottamushenkilöpaneeli 3/2012 17
Työaikapankkien ja liukuvan työajan piirissä olevat ovat selvästi tyytyväisempiä työaikajärjestelmäänsä kuin kiinteää työaikaa tekevät. Erittäin tyytyväisten osuus on heidän joukossaan jopa kaksinkertainen. Työaikapankkilaiset pääsevät useimmiten itse vaikuttamaan siihen, milloin tunteja kerrytetään säästöön. Vain prosenttia ilmoittaa, että tunteja kerrytetään yleensä työnantajan aloitteesta. Työntekijöistä 47 prosenttia kertoo kerryttävänsä tunteja omasta aloitteestaan ja kolmasosa (33 %) ilmoittaa, että tunteja kerrytetään yhtä usein molempien aloitteesta. Työntekijöiden vaikutusvalta on vielä vahvempi vapaiden pitämisen suhteen: vain kuusi prosenttia kertoo, että esimies määrää, milloin vapaat pidetään. Täysin oman harkintansa mukaan voi kertyneitä vapaita pitää 21 prosenttia SAK:laisista ja kaksi kolmesta sopii asiasta esimiehen kanssa. Kaikista työaikapankkilaisista valtaosa (87 %) voi pitää kertyneitä vapaita myös kokonaisina vapaapäivinä. Miten vapaat pidetään? (%) 4 6 21 68 Työntekijän oman harkinnan mukaan Sopimalla yhdessä esimiehen kanssa Esimies määrää, milloin vapaat pidetään Ei osaa sanoa Selkeimmin tyytyväisyyttä työaikajärjestelmään selittävät työntekijän erilaiset vaikutusmahdollisuudet ja se, onko työpaikalla käytössä joustava työaikajärjestelmä. Mitä paremmat mahdollisuudet työntekijällä on poistua työpaikalta tarvittaessa hoitamaan omia asioitaan, sitä todennäköisemmin hän on erittäin tyytyväinen työaikajärjestelmään. Vain pienellä vähemmistöllä joustava työaika näyttäytyy työnantajan sanelemana pakkona, jossa tunteja kerrytetään ja kulutetaan esimiehen käskyttäminä aikoina. Suurimmalla osalla kyse näyttää olevan aidosti arkielämää helpottavasta joustavuudesta, jonka käyttöön työntekijä voi itse vaikuttaa. Työaikajoustoilla on ollut positiivisia vaikutuksia. Kiireiseksi ja hektiseksi muuttuneessa työelämässä arvostetaan vapaa-aikaa ja mahdollisuuksia pitää vapaata. Postialan ammattiliiton edustaja (haastattelu, toukokuu 2012) 18
SAK:n työolobarometri 2012 / Osaraportti 1 Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmi- ja maaliskuussa 2012. Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä 1 207. Otos poimittiin satunnaisesti SAK:n jäsenliittojen rekistereistä. Haastatteluille asetettiin sukupuolen, iän ja jäsenliiton mukaiset kiintiöt, joten se vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkunnan koostumusta. Tutkimustulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.