KIRJASTOKONSEPTI MONIPALVELUKESKUKSESSA

KIRJASTOKONSEPTI MONIPALVELUKESKUKSESSA Kirjastopalveluja uusille käyttäjäryhmille loppuraportti Sanna Nieminen

Sisällys 1. Projektin tehtävä ja tavoitteet 3 2. Tausta 3 3. Projektin organisaatio 5 4. Projektin aikataulu 5 5. Projektin vaiheet ja eteneminen 6 5.1. Suunnitteluvaihe 6 5.2. Case: Härkämäki-Jyrkkälä 6 5.2.1. Kuvaus Härkämäen kirjaston toiminnasta 6 5.2.2. Nuorisotalon palvelut 9 5.2.3. Uusi toimintakonsepti, tilallinen ja toiminnallinen muutos 9 5.2.4. Kohderyhmärajaus 12 5.2.5. Kokoelma 12 5.2.6. Sidosryhmien aktivointi 14 5.2.7. Kokemuksia Jyrkkälän kirjaston toiminnasta ensimmäisen vuoden ajalta 17 5.3. Muut lähikirjastot 21 5.3.1. Ilpoinen 21 5.3.2. Lauste 24 5.3.3. Paattinen 26 5.3.4. Hirvensalo 27 6. Yhteenveto 30 6.1. Konseptimuutoksen osa-alueet 30 Liitteet

3 1. Projektin tehtävä ja tavoitteet Projektin tehtävänä oli suunnitella uudenlainen, eri hallintokuntien väliselle yhteistyölle perustuva toimintakonsepti, jota voidaan soveltaa eri toimipisteissä. Projektin tavoitteena oli parantaa Turun lähikirjastojen toimintaedellytyksiä uudella palvelukonseptilla ja sen mukaisilla tiloilla. Tavoitteena oli myös tiivistää Turun kirjaston ja muiden hallintokuntien erityisesti nuorisotoimen - välistä yhteistyötä, luoda uusia toimintamalleja vanhojen rinnalle sekä hyödyntää kaikkien toimijoiden resursseja yhteisessä palvelutuotannossa. Projektin käytännön kokeiluna toteutettiin Härkämäen kirjaston muutto Jyrkkälän nuorisotalon yhteyteen ja kirjaston toimintamallin uudistaminen. Tämän käytännön muutostyön pohjalta suunniteltiin ja rakennettiinn uutta konseptia sekä testataan ja kehitetään sen toimivuutta. Jyrkkälästä kerättyjen kokemusten avulla kehitetään yleinen konsepti, jota Turun kaupunginkirjasto voi soveltaa eri toimipisteissä. Jyrkkälän kirjaston perustamis- ja muutostöiden lisäksi Turussa uudistettiin myös muiden lähikirjastojen toimintaa. Ilpoisten, Lausteen, Nummen ja Varissuon kirjastojen tiloja remontoitiin ja uudistettiin samanaikaisesti Jyrkkälän kanssa. Samalla kehitettiin myös palveluja kirjastojen vanhojen ja uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. Opetusministeriö myönsi Turun kaupunginkirjastolle avustusta uuden kirjastokonseptin kehittämiseen yhteisöllisissä monipalvelukeskuksissa. Avustusta myönnettiin palvelukonseptin kehittämiseen ja toiminnan suunnitteluun, koulutukseen eri väestöryhmien kohtaamisessa ja tarpeiden yhteensovittamisessa sekä tilojen ilmeen kohentamiseen yhdessä eri käyttäjäryhmien kanssa. Pääkohteina olivat Jyrkkälän ja Lausteen lähiöt, joissa suunniteltiin kirjastopalvelun siirtämistä nuorisotilaan. 2. Tausta Varissuon kirjaston avaamisen jälkeen 1986 lähikirjastojen toiminta oli pysynyt hyvin staattisena 20 vuoden ajan tietoyhteiskunnan, kirjastojen ja kirjastotyön voimakkaasta kehittymisestä huolimatta. 1990- luvulla otettiin käyttöön integroitu kirjastojärjestelmä kaikkiin kirjastoihin ja kirjastojen välistä logistiikkaa ja aineiston liikkuvuutta parannettiin. Muuten lähikirjastot elivät palveluiltaan ja toiminnaltaan staattista aikaa. 2000-luvulla lähikirjastojen kehittämistyön painoalueet siirtyivät enemmän palveluihin ja niiden monipuolistamiseen. Turun lähikirjastojen uudistaminen viivästyi pääkirjastohankkeeen viivästyessä. Pääkirjaston valmistuttua tuli ajankohtaiseksi tarkastella kirjastoverkkoa ja resurssien uudelleen kohdentamista lähemmin. Tämän seurauksena käynnistettiin lähikirjastojen kehittämishanke, jonka ensimmäinen vaihe oli vuosina 2006 2009 toteutetut Lähikirjastot kulttuurikeskuksiksi ja Lähikirjastoprojektit. Näissä projekteissa lähikirjastojen palveluja ja toimintamuotoja kehitettiin monipuolisemmiksi ja tiivistettiin kirjastojen yhteyksiä muihin paikallisiin toimijoihin. Vuonna 2007 laadittiin myös Kirjastoverkkoselvitys. Työtä jatkoi Kirjastokonsepti monipalvelukeskuksessa projekti, jossa kirjastoverkkoa kehitettiin selvityksessä laadittujen suuntaviivojen mukaan.

4 Lähikirjastojen kehittämishankkeen tavoitteena on lähipalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen osana Turun kaupungin kirjastoverkkoa. Turun kaupunginhallitus päätti elokuussa 2007, että vuoden 2008 aikana valmistaudutaan kohdistamaan uudelleen kulttuuritoimen palveluja ja resursseja niin, että ainakin - lähiöissä toimivien kirjastojen toimintaa ja tiloja uudistetaan, mm. kokeillaan eri kirjastokonsepteja sekä suunnitellaan kirjastopalveluja koulujen ja vastaavien rakennushankkeiden yhteyteen - kulttuurikeskuksen palvelukonseptia kehitetään yhdessä lähikirjastojen kanssa tavoitteena palvelujen alueellisen kattavuuden turvaaminen ja kehittäminen sekä päällekkäisyyksistä luopuminen niin tiloissa kuin toiminnoissakin Turun kaupungin talousohjelma vuosille 2008 2010 velvoitti, että kulttuuritoimen lähipalveluverkko käydään läpi yhteistyössä nuorisotoimen kanssa palvelupisteiden kattavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Tarkoituksena oli tehostaa palvelujen tuotantoa ja tilojen yhteiskäyttöä sekä kohdentaa resursseja tehokkaammin. Julkisten palvelujen rooli nähdään tärkeänä syrjäytymisen ehkäisijänä erityisesti kaupunkilähiöissä. Toimivat peruspalvelut ovat lähiöasukkaiden hyvinvoinnin perusta, ja oleellisena nähdäänkin se, miten kuntien palveluntarjoajat ja muut paikalliset toimijat pystyvät kehittämään osaamistaan. Lähikirjastojen käyttöluvut ovat pienentyneet 2000-luvulla. Nuorten kirjastonkäyttö puolestaan on vähentynyt koko maassa ja kirjaston kehittäminen nuorille kiinnostavammaksi onkin yksi painopiste lähikirjastojen kehittämisessä Turussa. Ensimmäisenä yhteishankkeena kaupunginkirjasto valmisteli yhdessä nuorisoasiainkeskuksen kanssa Härkämäen ja Lausteen kirjastojen siirtämistä alueidensa nuorisotaloihin. Kulttuurilautakunta päätti siirtämisestä nuorisotaloihin 25.3.2009. Myös nuorisolautakunta teki asiasta päätöksen 26.3.2009. Tavoitteena oli tiivistää nuorisoasiainkeskuksen ja kirjaston yhteistyötä, luoda uusia toimintamalleja vanhojen rinnalle sekä hyödyntää molempien toimijoiden resursseja yhteisessä palvelutuotannossa (tilat, kalusteet, asiakastyöasemat, lehdet, kirjat ja muut tallenteet jne.). Ajatuksena oli, että palvelu muuttuu näin ajanmukaisemmaksi, tilojen yhteiskäyttö tuo synergiaetua ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa lisääntyy. Palveluja haluttiin uudistaa vanhoista, hyväksi koetuista toimintatavoista tinkimättä. Myöhemmin kävi ilmi, että Lausteen koululta, jossa kirjasto sijaitsee, vapautuu tiloja oppilasmäärien vähennyttyä. Tällöin lautakunnat pyörsivät päätöksensä Lausteen osalta, ja sen sijaan että kirjasto muuttaisi nuorisotaloon, myös nuorisotoimen palvelut päätettiin siirtää Lausteen koulurakennukseen. Koulurakennuksesta onkin muodostunut kaupungin monipalvelukeskus, sillä nuorisotilan lisäksi sinne muuttivat päivähoito ja esiopetus sekä perhetyön palvelut. Kulttuuri- ja nuorisolautakunnat päättivät kesäkuussa 2009 Ilpoisten kirjaston ja nuorisotilan palvelujen yhdistämisestä. Ilpoisten koulussa sijaitsevalta kirjastolta vapautuviin tiloihin päätettiin remontoida uudet tilat nuorisopalveluille. Kirjaston ja nuorisotilan väliin remontoitiin nuorten alue, jossa kahden hallintokunnan palvelut yhdistyvät. Tavoitteena on yhteisten palvelujen kehittäminen samoin kuin Jyrkkälässä ja Lausteella.

5 Paattisille ja Hirvensaloon ja Yli-Maariaan suunnitellaan uusia koulurakennuksia. Rakennuksissa yhdistyvät usean eri hallintokunnan palvelut, jolloin ne parhaiten tukevat toistensa toimintaa ja kehittävät uudenlaisia yhteistyön malleja. Uusia toiminta- ja palvelukokonaisuuksia suunnittelevat yhdessä kulttuuritoimi, opetustoimi, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi ja liikuntatoimi. Yhteistyöhön osallistuvat myös mahdolliset paikalliset järjestöt ja yhdistykset. Varissuon kirjastoon on suunniteltu sekä tilallisia että toiminnallisia muutoksia yhdessä eri hallintokuntien ja paikallisten toimijoiden, esim. yhdistysten, kanssa. Myös kasvavan Skanssin alueen kauppakeskukseen on alustavasti suunniteltu yhteispalveluja, joissa kirjasto on mukana. 3. Projektin organisaatio -projekti on sijoitettu kaupunginkirjaston lähipalvelujen toimintayksikön alaisuuteen ja projektin vastuuhenkilönä oli lähipalveluista vastaava palvelupäällikkö Sanna Hernelahti. Hän vastasi projektin etenemisestä ja toimi yhteistyössä lähikirjastojen ja muiden toimijoiden kanssa. Loppuraportin laatija, Sanna Nieminen, palkattiin projektisuunnittelijaksi. Projektisuunnittelijan tehtävänä oli laatia projektisuunnitelma yhdessä projektin vastuuhenkilön kanssa sekä laatia kirjalliset raportit projektin etenemisestä ja tuloksista. Projektin etenemistä on seurattu lähikirjastokokouksissa ja kirjaston johtoryhmässä. 4. Projektin aikataulu Projekti toteutettiin vuosina 2009-2010. Lähikirjastoprojektin edetessä kaupunginkirjastossa alettiin jo vuoden 2008 puolella ideoida ja valmistella lähikirjastoja koskevia uudistus- ja muutostöitä. Maaliskuussa 2009 kulttuuri- ja nuorisolautakunnat tekivät päätöksen Härkämäen kirjaston siirtymisestä Jyrkkälän nuorisotaloon. Lisäksi suunnitelmat Ilpoisten, Lausteen ja Varissuon kirjaston uudistamiseksi tarkentuivat, jolloin projektin suunnittelu käynnistettiin. Projektiin palkattiin projektisuunnittelija (50 % työajasta) 1.9.2009 alkaen. Case: Härkämäki-Jyrkkälä Elokuussa 2009 aloitettiin suunnitelmat Härkämäen kirjaston muuton käynnistämiseksi. Härkämäen kirjasto suljettiin 28.9.2009 alkaen, jonka jälkeen alkoi muuton toteutus. Kirjasto avasi ovensa uusissa tiloissa 11.1.2010. Vuosi 2010 oli uuden toiminnan sisäänajoaikaa, jolloin kehitettiin toimintaa yhdessä nuorisoasiankeskuksen ja asiakaskunnan kanssa ja totuteltiin uuteen toimintamalliin. Kokemuksia hyödynnettiin ja hyödynnetään konseptin luomisessa ja sen soveltamisessa muissa lähikirjastoissa. Lausteella muutostyöt alkoivat toukokuussa 2010 ja uudistunut kirjasto avasi ovensa joulukuussa 2010. Varissuon kirjaston muutostyöt alkoivat samaan aikaan ja kirjasto avasi ovensa jälleen lokakuussa 2010. Paattisten koulurakennuksen rakennustyö alkaa vuoden 2010 puolella ja Hirvensalon uuden yhtenäiskoulun arvioidaan valmistuvan vuonna 2014, jolloin myös näiden alueiden kirjastot käyvät läpi muutosprosessin ja aloittavat toimintansa uusissa tiloissa.

6 5. Projektin vaiheet ja eteneminen 5.1. Suunnitteluvaihe Suunnittelutyö alkoi jo vuoden 2008 loppupuolella kun Turun kirjasto- ja nuorisotoimi alkoivat hakea sopivia rajapintoja yhteistyölle. Tällöin kartoitettiin millaisia mahdollisuuksia hallintokunnilla on yhdistää ja kehittää palvelujaan. Tällöin todettiin, että palveluiden yhdistämistä samoihin tiloihin kokeillaan neljän kirjaston ja nuorisotalon osalta. Härkämäen ja Lausteen kirjastot suunniteltiin muutettavaksi alueidensa nuorisotalojen tiloihin. Ilpoisissa ja Varissuolla nuorisotalot vastaavasti muuttaisivat kirjaston tiloihin. Tarkoituksena oli saavuttaa synergiaetuja ja säästää mm. kiinteistökuluissa. Hallintokuntien välisissä neuvotteluissa kävi kuitenkin nopeasti selväksi, että muutoksessa haluttiin myös kehittää omia ja yhteisiä palveluja asiakkaiden hyväksi. Varissuon kohdalta suunnitelmat kariutuivat yleiseen vastustukseen, sillä alueen aktiivitoimijat eivät halunneet nuorisotaloa kirjaston yhteyteen. Härkämäen, Ilpoisten ja Lausteen kohdalla suunnitelmat toteutettiin. Varissuon kirjaston osalta kirjastotoimi lähti suunnittelemaan toisenlaisia muutosratkaisuja. Kirjasto etsi uutta yhteistyökumppania kirjastolta vapautuneisiin tiloihin kirjastorakennuksen alakertaan. Vuoden 2010 lopulla selvisi, että uusi yhteistyökumppani on maahanmuuttajien Yhdessä yhdistys, joka toimi aikaisemmin Lausteen nuorisotalon tiloissa. Yhteistyökumppani on kirjastolle mieluisa, sillä alueen väestöstä peräti n. 35%:lla on maahanmuuttajatausta. Lähikirjastoja haluttiin kehittää alueidensa näköisiksi, persoonallisiksi kohtaamispaikoiksi, joissa asiakkaiden ja järjestöjen aktiivisuudella olisi merkittävä osa kirjastojen palvelujen muokkaantumisessa. Lähikirjastojen osalta luovuttiin kaikkea kaikille ajattelusta. Tavoitteeksi täsmentyi palvelujen kohdentaminen tarkemmin täsmennetyille kohderyhmille, jolloin lähikirjastoissa keskityttiin erityisesti kohderyhmäpalvelujen kehittämiseen. Härkämäen kirjaston muutos toteutettiin ensimmäisenä ja se päätettiin siksi ottaa projektin pääkohteeksi. Kirjaston muutos uudeksi Jyrkkälän kirjastoksi uudella toimintamallilla tarjosi mahdollisuudet kehittää ja kokeilla käytännössä uutta yhteistyöhön perustuvaa toimintakonseptia. Jyrkkälästa saatujen kokemusten perusteella kerättiin kokemuksia muiden kirjastojen uudistus- ja muutostöihin. 5.2. Case: Härkämäki-Jyrkkälä 5.2.1. Kuvaus Härkämäen kirjaston toiminnasta Härkämäki-Jyrkkälän asukasmäärä oli vuoden 2007 lopussa 3072 henkilöä. Lisäksi läheisellä Pahaniemen alueella asui 1108 henkilöä. Härkämäki-Jyrkkälässä on alle 15-vuotiaita 16 % ja alle 25-vuotiaita 30 % asukkaista. Koko kaupungissa alle 15-vuotiaita on n.17% ja alle 25-vuotiaita n 28%. Härkämäki-Jyrkkälän työttömyysprosentti vuoden 2008 lopussa oli 15,4 %. Alueen väestörakenne on vuosien varrella muuttunut ja Härkämäen kirjaston toimintamalli tarvitsi uudistamista.

7 Koko Pansio-Jyrkkälän suuralueen asukasluku oli vuoden 2007 lopussa yli 9000 henkilöä ja sen ennustetaan laskevan vuoteen 2016 mennessä yli tuhannella. Härkämäen kirjasto perustettiin vuonna 1981 Härkämäen liikekeskukseen 175,5 m² tiloihin alueen palvelukeskittymään. Suurin osa tilasta oli kirjastosalina. Kirjaston kokoelma kasvoi vuosien saatossa liian suureksi tilaan ja käyttöön nähden. Kirjastojen verkostoituminen ja logistiikan tehostuminen on tuonut muutoksia kokoelmapolitiikkaan. Yksittäisen kirjaston ei tarvitse enää varastoida aineistoa omassa kirjastossaan vaan pieni, houkutteleva ja ajantasainen kokoelma riittää. Tehokas logistiikka takaa aineiston sujuvan liikkuvuuden ja vaihtuvuuden sekä tehostaa näin kokoelmien käyttöastetta. Kuvia Härkämäen kirjastosta 2009:

8 Härkämäen kirjaston kustannukset ilman korjaus- ja kalustekuluja olivat vuonna 2009 seuraavat: Kiinteistömenot 27 000 Henkilöstömenot 34 000 Aineistomenot (sis. lisämääräraha 27 000 aineiston uudistamiseen) Härkämäen kirjaston aukioloaikoja jouduttiin supistamaan vuosia jatkuneen kävijä- ja lainauslukujen laskemisen myötä sekä pääkirjaston työvoimapulan vuoksi. Tällöin työvoima siirtyi osittain pääkirjastoon. Lopulta kirjasto oli auki vain kolmena päivänä viikossa, jolloin tilojen käyttöä ei voitu maksimaalisesti hyödyntää suhteessa kiinteistömenoihin. Härkämäen kirjaston käyttö väheni huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kirjastossa kirjattiin alle 12 000 kävijää vuonna 2008, lainoja oli reilut 19 000 kpl. Erilaisia tapahtumia järjestettiin 31 kpl, osallistujia oli 529. Yhden päivän keskimääräinen kävijämäärä oli 83 henkilöä. Härkämäen kirjaston käyttö lukuina: Härkämäki - Jyrkkälän kirjasto Kokoelma Kiertonopeus Aukiolopäivät Lainat Käynnit 2000 16 211 1,5 250 37 354 23 800 2005 17 338 1,6 179 27 257 17 385 2006 16 643 1,6 182 26 972 16 223 2007 18 231 1,3 186 23 538 13 760 2008 15 609 1,2 142 19 272 11 848 Härkämäen kirjasto 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kokoelma Lainat Käynnit 10 000 5 000 0 2000 2005 2006 2007 2008

9 Härkämäen kirjaston pääasiallisia kohderyhmiä olivat päiväkodit, koulut ja lapsiperheet. Erityistä nuorille suunnattua tilaa ei Härkämäen kirjastossa ollut. Kirjasto ei houkutellut nuoria tilana, vaikkakin aineistohankinnoissa nuoret otettiin huomioon kohtalaisesti. Tapahtumien ja elämystuotannon merkitys kirjastotoiminnassa on lisääntynyt mutta pienentyneillä resursseilla niitä on ollut lähes mahdotonta toteuttaa pienessä Härkämäen kirjastossa. Toteutetut tapahtumat olivat lähinnä kulttuuripolkukäyntejä ja kirjastonkäytön opetusta koululaisryhmille. 5.2.2. Nuorisotalon palvelut Jyrkkälän nuorisotalo (758 m 2 ) sijaitsee noin 500 metrin päässä Härkämäen kirjastosta. Talo on otettu käyttöön vuonna 1973. Vuonna 2008 nuorisotalossa oli 16721 käyntiä. Jyrkkälän nuorisotalo on nuorisoasiainkeskuksen peruskorjauslistalla ensimmäisellä sijalla, mutta korjauksen ajankohdasta ei ole tietoa. Nuorisotalo on nuorten oma paikka, jossa on mahdollisuus pelailuun, yhdessä tekemiseen ja omien ideoiden toteuttamiseen. Kerhoja, retkiä, leirejä, teema-päiviä ja muuta toimintaa järjestetään toiveiden ja kiinnostuksen mukaisesti. Nuorisotalojen toiminnan ja ohjaajien työn tavoitteena on tukea nuorten vapaa-ajan toimintaa ja päihteettömyyttä, lisätä nuorten aktiivista osallistumista sekä tarjota nuorille turvallinen paikka vapaa-ajan viettämiseen. Toiminta on suunnattu 7-18- vuotiaille. Nuorisotaloilla on käytössä kuvallinen Nuorisokortti. Kortilla nuori saa käyttöönsä nuorisotilojen tarjoamat pelivälineet, tapaturmavakuutuksen toiminnan ajaksi sekä myös koko Suomen kattavia etuja. Kortti on maksullinen, sen hinta on 3,50 / kalenterivuosi. Nuorisotalo palvelee kaikkia ikäryhmiä lapsista eläkeläisiin. Nuorisotilassa järjestetään toimintaa nuorten kiinnostuksen mukaan kuten biljarditurnauksia, leipomista, askartelua, lautapelejä, yönuokkaria ja retkiä elokuviin ja uimaan. Talon vieressä on monitoimikenttä, jossa voi pelata koripalloa, sählyä, lentopalloa sekä muita ulkopelejä. Nuorten lisäksi salia ja kerhohuoneita käyttävät varsinkin päiväaikaan lukuisat järjestöt ja yhdistykset. Nuorisotoimi järjestää pienryhmätoimintaa ja avointa toimintaa nuorille viitenä päivänä viikossa n. klo 14-21. Järjestöt ja yhdistykset saavat käyttövuoroja tiloihin seitsemänä päivänä viikossa klo 8-22. Nuorisotoimen lähtökohtana on, että tilat olisivat monipuolisessa ja tehokkaassa käytössä ja ns. nimikkotiloja olisi mahdollisimman vähän. 5.2.3. Uusi toimintakonsepti, tilallinen ja toiminnallinen muutos Härkämäen kirjasto suljettiin syksyllä 2009 ja se avattiin Jyrkkälän nuorisotalossa tammikuussa 2010. Jyrkkälässä kirjasto ja nuorisotila toimivat saman katon alla ja muodostavat yhtenäisen palvelukokonaisuuden. Tarkoituksena on tiivistää nuorisoasiainkeskuksen ja kirjaston yhteistyötä, luoda uusia toimintamalleja vanhojen rinnalle sekä hyödyntää molempien toimijoiden resursseja yhteisessä palvelutuotannossa. Näin palvelu muuttuu ajanmukaisemmaksi, tilojen yhteiskäyttö tuo synergiaetua ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa lisääntyy.

10 Kirjasto toimii monitoimitalon aulassa. Kirjastolla ei ole uusissa tiloissa erillistä, suljettavaa tilaa vaan kirjasto toimii samassa tilassa nuorisoasiainkeskuksen kanssa ja on kaikkien talossa asioivien käytettävissä myös aukioloaikojen ulkopuolella. Tällainen tilallinen ratkaisu luo mahdollisuuden uudenlaisen toiminnan suunnittelulle. Tilaa ehostettiin uusilla seinämaalauksilla ja kalustuksella tavoitteena saada tilasta viihtyisä ja toimiva niin, että se houkuttelee talossa kävijöitä palvelujen käyttöön ja viihtymiseen kirjojen, lehtien ja työasemien äärellä. Jyrkkälän kirjastolla ei ole varsinaisia aukioloaikoja sanan perinteisessä merkityksessä. Kirjastolla on etukäteen ilmoitetut päivystysajat, jolloin kirjastohenkilökunta on paikalla. Kirjaston palveluja voidaan käyttää talon ollessa auki myös silloin, kun kirjaston henkilökunta ei ole paikalla. Tilallisista ja käyttäjäryhmien toiminnasta kumpuavin perustein kirjaston palveluja on Jyrkkälässä kohdennettu eri kohderyhmille eri kellonaikoina siten, että tilaa voidaan hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti aamusta iltaan kaikki käyttäjäryhmät huomioon ottaen. Kirjastohenkilökunnan päivystysajat suunnitellaan yhdessä nuorisoasiainkeskuksen kanssa eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioon ottaen. Suunnittelussa lähtökohtana ovat olleet resurssit sekä toiminnan joustavuus ja monipuolisuus. Käsitys kirjastotilan hiljaisuudesta on muuttunut. Jyrkkälän kirjastossa on elämää. Tila ei ole aina rauhallinen, mutta tiettyinä aikoina se tarjoaa mahdollisuuksia hiljaisuutta kaipaaville ja läksyntekijöille. Myös tilan hiljaisuus on kohdennettua samoin kuin palvelut eri kohderyhmille eri kellonaikoina. Uudessa toiminnassa voimakas vaikutin on ollut yhteistyö nuorisoasiankeskuksen ja nuorisotalossa toimivien muiden toimijoiden kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. Aunelan koulu, päiväkodit ja kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 hankkeet. Yhteistyön avulla pystytään järjestämään eri kohderyhmille tapahtumia ja toimintaa yhdessä nuorten ja muiden asukkaiden kanssa. Kaikkia asiakkaita kannustetaan aktiivisuuteen monitoimitalon palvelujen kehittämiseksi. Tilojen yhteiskäyttö Kirjaston palveluihin sisältyvät kokoelma eri aineistolajeineen, peruspalvelut ja asiakastyöasemat sekä yhteisesti järjestettävät tapahtumat kehittävät ja parantavat myös nuorisotalon palveluja. Tilakustannusten jako perustuu kirjasto- ja nuorisotoimen yhteiseen sopimukseen. Uudessa yhdistettyjen palvelujen mallissa kirjastotoimi ja nuorisotoimi yhdessä säästävät vuodesta 2010 alkaen vanhan kirjastotilan vuokran. Kirjaston käytössä on Jyrkkälän monitoimitalosta arviolta 15 %. Vuokran jakautumisesta nuorisoasiainkeskuksen ja kirjaston kesken on neuvoteltu erikseen ja vuonna 2010 tilan vuokra jyvitettiin niin, että kirjaston vuokrakulut olivat noin 10 000. Tarvittavat tilan sähkö- ja maalaustyöt synnyttivät jonkin verran lisäkustannuksia (yhteensä noin 10 000 ). Vaikka nuorisoasiainkeskuksella on rakennuksessa myös oma erillinen tilansa, on joitakin palveluja sijoitettu myös aulatilaan. Tämä rikastuttaa sekä kirjaston että nuorisoasiainkeskuksen palveluja. Aulasta löytyy kirjaston palvelujen lisäksi biljardipöytiä, siirrettävä pingispöytä ja konsolipelipiste. Tilan suunnittelussa otettiin huomioon tilojen monikäyttöisyys. Poikkihallinnollinen yhteistyö jo suunnitteluvaiheessa toi uusia näkökulmia tilan käyttöön ja toimintojen asetteluun tilassa.

11 Tila on muunneltavissa helposti eri käyttötarkoituksiin. Keskilattialla olevat hyllyt ovat siirreltävissä, mikä mahdollistaa tilan joustavan käytön. Kirjaston toimintoja on automatisoitu mahdollisimman pitkälle. Lainaustoiminta tapahtuu itsepalvelulainaus -päätteen avulla. Tällöin lainaustoiminta ei rajoitu henkilökunnan paikalla oloon. Myös palautuksia varten on hankittu palautuslaatikko. Kirjastonhoitajan työaikaa vapautuu tällöin muihin tehtäviin. Asiakkaiden käyttöön on tarjottu kaksi työasemaa. Asiakkaiden käytössä on myös kopiokone. Info-tv:n kautta asiakkaille kerrotaan kulttuuritapahtumista, aukioloajoista yms. Sen kautta on mahdollista katsoa myös esim. nuorten itse tuottamaa materiaalia, diginäyttelyitä tai elokuvia. Vaikka kirjasto ja nuorisotoimi toimivat yhdessä yhteisissä tiloissa, nuorisotalo ja kirjasto vastaavat tahoillaan omista toiminnoistaan. Yhteistyö konkretisoituu yhteiseen aulatilaan ja yhdessä toteutettuun toimintaan ja tapahtumiin. Kuvia uusitusta Jyrkkälän kirjastosta 2010:

12 5.2.4. Kohderyhmärajaus Jyrkkälän kirjaston kohdalla tehtiin hyvin selkeä ja tiukka kohderyhmärajaus. Tavoitteena ei ole tuottaa palveluja näin pienessä lähikirjastossa kaikkea kaikille metodilla, vaan keskittyä pääkohderyhmiin, joille suunnatut palvelut muodostavat palvelukonseptin ytimen. Tarkasta rajauksesta huolimatta kirjasto on avoinna kaikille. Jyrkkälän kirjaston kohderyhmiä ovat: Nuoret Nuorten kirjastonkäyttö on vähentynyt koko maassa ja nuorten houkutteleminen kirjastoon onkin yksi painopiste lähikirjastojen kehittämisessä. Kirjaston siirtyminen nuorisotilaan luo mahdollisuuden saavuttaa nuoret entistä paremmin ja tuo uutta sisältöä myös nuorisotilan toimintaan. Lapset Kirjastossa on pieni lasten nurkkaus. Vanhemmat käyvät pienten lasten kanssa ja alakoululaiset tulevat koulun jälkeen. Alakouluikäiset kuuluvat myös nuorisotilan kohderyhmään. Seniorit Nuorisotalon salia sekä kerhohuoneita käyttää huomattava määrä erilaisia ryhmiä, pääosin eläkeläisyhdistyksiä. Lisäksi ikääntyvän väestön osuus alueen asukkaista on nousussa. Tapahtumia kaikille Tapahtumien merkitys kirjastotoiminnassa on lisääntynyt ja yhteistyössä nuorisoasiainkeskuksen ja muiden sidosryhmien kanssa voidaan järjestää eri kohderyhmille erilaisia tapahtumia. Lapsille kirjasto järjestetään kulttuuripolkukäyntejä ja kirjastokarusellia, vanhemmille vaikkapa kirjallisuuspiiriä. Näitä tapahtumia ideoidaan yhdessä käyttäjäryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. 5.2.5. Kokoelma Turun kaupunginkirjastossa kokoelmia karsitaan edelleen, koska yhä edelleen kirjastoissa on paljon aineistoa, jota ei enää käytetä. Turun lähikirjastojen kokoelmien luonne on ollut yleispätevä: jokaiselle jotakin. Konseptisuunnittelun lähtökohtana oli uusien kokoelmalinjausten laatiminen ja kokoelmien päivittäminen. Kokoelma on kirjaston ydin, ja se määrittelee hyvin pitkälti kirjaston persoonallisuutta. Projektin alusta saakka tavoitteena oli myös lähikirjastojen kokoelmien tarkastelu ja uudistaminen. Uusien kokoelmalinjausten suunnittelussa oleellisia kriteerejä olivat kokoelman koon määrittäminen ja tiukka rajaaminen kohderyhmien mukaan, tarpeellisuus, houkuttelevuus, joustavuus, kierto ja vaihtuvuus sekä persoonallisuus. Nämä kriteerit otettiin huomioon vanhan Härkämäen kirjaston kokoelmaa uudistettaessa uudeksi Jyrkkälän kokoelmaksi. Nämä kriteerit otettiin ja tullaan ottamaan huomioon myös muissa lähikirjastoissa, joista tämän projektin yhteydessä mainitaan. Tavoitteena on persoonalliset, sopivat ja osuvat kokoelmat, jotka ovat parhaimmat juuri kunkin kirjaston tarpeisiin. Kokoelmalinjauksia voidaan myös nopeasti muuttaa.

13 Konseptin muut tekijät määrittävät kokoelman luonteen ja sen hoitoon liittyvät linjaukset. Härkämäen kirjaston kokoelma oli suurimmillaan vuonna 2008, jolloin se lähenteli parhaimmillaan 20 000 nidettä. Tilaan ja lainausmäärin nähden kokoelma oli aivan liian suuri, kiertonopeus 1,2. Kokoelmaa olisi vanhassakin tilassa pitänyt pienentää huomattavasti. Vanhaa kokoelmaa ei päivitetty pitkiin aikoihin, jolloin sen laatu alkoi jo vaikuttaa lainauslukuihin. Hankintojen suhde aikuisten ja lasten aineiston välillä oli useita vuosia ristiriidassa lainauksen kanssa. Härkämäen kirjastossa aloitettiin vuoden 2009 alussa massiivinen poisto-operaatio. Niteitä poistettiin vuoden aikana n. 15000. Vuoden 2009 lopussa, kun poistourakka oli saatu päätökseen, niteiden määrä oli n. 5000, joka on ideaali, ottaen huomioon uuden, Jyrkkälän tilan koon ja lainausmäärät. Kiertonopeus nousi voimakkaasti jo vuoden 2009 aikana Härkämäen tiloissa. Poistojen lisäksi oli myös tärkeää ajanmukaistaa kokoelmaa. Lasten ja nuorten aineisto oli karsinnan jälkeen hyvinkin ajanmukainen. Aikuisten aineiston ajanmukaisuuden ja laadun elvyttämiseksi tehtiin poistojen lisäksi myös paljon uusia hankintoja ja otettiin käyttöön ns. jokerilaina. Jokeri on nopeakiertoinen uutuuskirja, jota ei voi varata eikä uusia. Jokerilainat otettiin käyttöön kokeilumielessä Härkämäen ja Lausteen kirjastoissa syksyllä 2009. Ne saivat niin paljon positiivista palautetta asiakkailta ja kasvattivat lainauslukuja ja aineistokiertoa, että Jokerit otettiin laajemmaltikin käyttöön Turun pienissä lähikirjastoissa. Jokerilainat elävöittävät kokoelmia houkuttelevuudellaan ja ilostuttavat asiakkaita. Jyrkkälän kokoelman painopisteet nuorten aineistossa tietokirjat sarjakuvat dvd:t ja konsolipelit (PS2, PS3 ja Wii) lehdet nuorten kirjallisuus ja aikuisten kirjallisuus sopivin osin seniorien aineistossa suomenkielinen kirjallisuus (myös isotekstiset) elämäkerrat äänikirjat tietokirjat käytännön aloilta lehdet (sanomalehdet ja monipuolinen aikakauslehtien valikoima) Lasten aineistossa tietokirjat kertomukset kuvakirjat dvd:t ja äänikirjat

14 Jyrkkälän kirjaston avattua ovensa tammikuussa 2010 asiakkaiden palaute kokoelmien päivityksestä oli ristiriitaista. Osa asiakkaista kritisoi kokoelmien niukkuutta vaikkakin totesivat sieltä löytyvän paljon sellaista lainattavaa, mitä aikaisemmin Härkämäen kirjastossa ei ollut saatavilla. Palautteeseen liittyi myös yleinen kritiikki Turun lähikirjastoverkon ja supistamisesta. Osa asiakkaista koki kokoelmien karsimisen olevan osa lähikirjastoverkon alasajoa. Toisaalta uudistuneesta kokoelmasta saatiin myös paljon positiivista palautetta: aineisto on paremmin esillä ja sieltä on mahdollista tehdä uusia löytöjä, uutuuskirjojen määrää ihasteltiin sekä myös laajentunutta aineistolajivalikoimaa. Koska kokoelma on pieni, sen ajantasaisuuden ja vaihtuvuuden vaaliminen vaatii jatkuvaa kokoelman arviointia ja uudistamista. Kun vanhaa kokoelmaa uudistettiin voimakkaasti Jyrkkälän uusiin tiloihin, ei kokoelman vaihtuvuuden eteen ole tarvinnut tehdä kovin paljon töitä. Ajan saatossa kuitenkin kaupunginkirjaston sisällä on ratkaistava miten kokoelman vaihtuvuus ratkaistaan tulevaisuudessa. Uutuusaineisto luonnollisesti päivittää kokoelmaa, mutta sen tieltä on aineistoa siirrettävä muihin toimipisteisiin tai poistettava kokonaan. Uuden työkalun tähän tulee tarjoamaan kelluva kokoelma. Turun kaupunginkirjastossa on tehty suunnitelma kokoelmien kelluttamiseksi, jolloin aineistolla ei ole kiinteitä kotiosastoja. Tämä tuo runsaasti vaihtuvuutta kirjastojen kokoelmiin, kun yhdestä paikasta lainattu aineisto palautetaan toiseen. Kelluvan kokoelman käyttöönotto tapahtuu näillä näkymin vuoden 2011 aikana, kun kaupunginkirjasto ottaa käyttöönsä uuden kirjastojärjestelmän. 5.2.6. Sidosryhmien aktivointi Uusi palvelukonsepti tähtää lähikirjastojen kehittämiseen alueidensa yhteisökeskuksiksi. Uusia monipalvelukeskuksia kehitetään alueensa ja asukkaidensa näköisiksi ja heidän tarpeitaan vastaaviksi, vuorovaikutteisiksi matalan kynnyksen yhteisökeskuksiksi. Nuorisoasiainkeskuksen ja kirjaston tiiviin yhteistyön lisäksi on tärkeää ottaa myös alueen asukkaat ja muut toimijat mukaan palvelujen ja toiminnan kehittämiseen. Kun Jyrkkälän tulevasta muutoksesta tiedottaminen käynnistettiin, aloitettiin samanaikaisesti sidosryhmien aktivointi ja kannustaminen. Sidosryhmiä pyydettiin ottamaan osaa uuden toimintamallin ja palvelujen jatkuvaan kehittämiseen. Syksyllä 2009 toteutettiin kysely, jolla pyrittiin kartoittamaan alueen asukkaiden toiveita ja ideoita uuteen kirjastoon. Kyselyyn oli mahdollista vastata kirjastossa, nuorisotalolla ja kirjaston kotisivuilla. Lisäksi kirjasto sai vapaaehtoisen asiakkaan jakamaan kyselyä Jyrkkälän alueen asukkaille. Vastaajia oli kokonaisuudessaan 51. Vähäinen vastausten määrä oli lievä pettymys, mutta vaikka vastauksia ei tullut paljoa, niissä oli arvokasta tietoa palvelujen kehittämisen kannalta. Kyselyn tulokset olivat pitkälti odotettuja. Asukkaat kaipasivat perinteisiä kirjastopalveluja, lainaustoimintaa ja lehtien lukupaikkoja, tietokoneen käyttömahdollisuutta, rauhallista tilaa. Neuvontaa ja tiedotusta erilaisista kaupungin, viranomaisten ja järjestöjen palveluista kaipasi n. 40 % vastanneista. Koska kysely oli kirjaston järjestämä, vastauksissakin korostui nimenomaan kirjaston palveluihin kohdistuvat toiveet. Nuorisopalveluista toivottiin erityisesti avointa nuorisotoimintaa ja kerhotoimintaa. Talossa joskus toiminut työttömien ruokala näytti olevan vielä vastanneiden mie-

15 lessä, sitä toivottiin uudelleen avattavaksi. Kyselyssä kysyttiin vastaajien toiveita kirjaston kokoelman sisällöstä. Eniten kaivattiin kirjoja aikuisille sekä lapsille ja nuorille. Myös elokuvia, musiikkia ja konsolipelejä toivottiin uuteen kirjastoon. Erilaisista tapahtumista eniten toivottiin järjestettäväksi elokuvailtoja ja kirjaesittelyjä. Myös harrastuskerhoja, peli-iltoja ja yönuokkaria toivottiin useassa vastauksessa. Yönuokkari on nuorisotalojen järjestämä tapahtuma, jolloin nuorisotila on koko yön auki ja johon lapset saavat osallistua vanhempien luvalla. Kyselyssä pyydettiin vastanneilta myös ehdotuksia uuden monitoimitalon nimeksi. Sopivia vastauksia ei kirjaston eikä nuorisoasiainkeskuksen mielestä saatu, joten asia jätettiin pohdintaan ja päätettiin ottaa toistaiseksi käyttöön nimi Jyrkkälän monitoimitalo. Aineistoon ja palveluihin liittyviä toiveita on pyritty huomioimaan ja toteuttamaan mahdollisimman hyvin. Kyselyn ulkopuoleltakin esitetyt toiveet, esimerkiksi aineistoon liittyen, on huomioitu lähes kokonaan. Erityisesti nuorten aineistotoivomuksiin on suhtauduttu vakavasti ja pyritty toteuttamaan kaikki toteutettavissa olevat toiveet. Tällainen toiminta muutosprosessissa on synnyttänyt nuorissa positiivisen mielikuvan kirjastosta ja sitouttanut heidät kirjaston toimintaan. Alueen asukkaille järjestettiin asukasilta syyskuussa 2009. Asukasillassa oli mukana kulttuuri-, kirjasto- ja nuorisotoimen johtoa sekä muita kaupungin viranhaltijoita. Tapahtuman tarkoituksena oli tiedottaa kirjaston ja nuorisotaloon kohdistuvista muutoksista, kerätä ideoita ja innostaa asukkaita ottamaan aktiivisesti osaa uuden monipalvelukeskuksen kehittämiseen. Keskustelua käytiin välillä kiivaastikin ja erityisesti Pro kirjasto -liike esitti kriittisiä kysymyksiä ja kommentteja lähinnä kaupunginkirjaston lähipalvelujen viimeaikaisista supistamisista ja lähipalvelujen organisoinnista. Tilaisuudessa pidettiin paljon kiihkeitäkin puheenvuoroja, ja tilaisuuden idea, asukkaiden ideoiden kerääminen, jäi osittain niiden varjoon. Paikalla olleet alueen varsinaiset asukkaat näkivät kirjastopalvelujen säilymisen alueella erittäin tärkeänä, ja erityisen positiivisesti suhtauduttiin nuorille suunnattujen kirjastopalvelujen paranemiseen. Asukasillan järjestämisestä saatiin paljon hyödyllisiä kokemuksia, joita voidaan hyödyntää myös jatkossa samantyyppisten tilaisuuksien järjestämisessä. Nuoret Myös nuorilta kaivattiin ajatuksia ja ideoita uuden yhteistyömallin kehittämiseksi. Nuoret eivät osallistuneet yleiseen asukasiltaan, ja sen vuoksi järjestettiin kirjastonhoitajan ja nuorisotalon ohjaajien kanssa nuorten ilta nuorisolain hengessä. Tilaisuus oli vapaamuotoinen keskustelutilaisuus, jossa nuorilta kerättiin toiveita kirjaston palveluihin ja kokoelmaan liittyen. Kun paikalla ei ollut muita aikuisia, nuoret saatiin keskustelemaan tulevasta muutoksesta ja samalla he saivat tutustua uuteen kirjastonhoitajaan. Tällä luotiin pohjaa myös tulevan muutoksen sujuvuudelle ja saatiin nuoret sitoutumaan muutokseen. Nuoria aktivoitiin myös Taiteilija naapurina -hankkeen avulla. Turun kulttuuriasiainkeskus käynnisti syksyllä 2009 Taiteilija naapurina -yhteisötaidehankkeen, joka on osa Turku 2011 - kulttuuripääkaupunkivuoden virallista ohjelmaa. Hanke on käynnissä vuosina 2009 2011 ja sen toiminta suuntautuu keskustan ulkopuolisille asuinalueille. Hanke houkuttelee tarkastelemaan kaupungin asumalähiöitä elämyksellisinä kaupunginosina, omanlaisina asuinalueina ja yhteisöllisinä kotikulmina kylinä kaupungissa. Hankkeen alle sijoittuu sosiaalista ja fyysistä elinympäristöä eri tavoin lähestyviä monitaideprojekteja, jotka toteutuvat tiiviissä taiteilija-asukas -

16 yhteistyössä. Hankkeen puitteissa nuoret pääsivät yhdessä yhteisötaiteilija Jouna Karsin kanssa ideoimaan ja toteuttamaan kirjastotilan seinämaalauksia. Nuorten sitouttaminen yhteisölliseen monipalvelukeskuksen toimintaan on haasteellista. Nuoret ovat karttaneet kaikkea järjestettyä toimintaa, joka on vaikuttanut hiemankaan viralliselta. Nuorten aktiivinen osallistuminen on vaatinut jatkuvaa kommunikointia ja innostamista ennen kaikkea yksilötasolla. Jyrkkälän kokemusten perusteella nuorten kanssa työskentely vaatii jatkuvaa impulsiivista reagointia talon tapahtumiin eikä järjestäytyneellä tapahtumatuotannolla ole välttämättä sellaista sijaa kuin perinteisemmässä kirjaston tapahtumatuotannossa. Kouluyhteistyö Kirjasto on sitoutunut toteuttamaan osaltaan koululaisten ohjattuja kulttuuripolkukäyntejä. Kulttuuripolku on hanke, jonka perusteella jokainen Turun kaupungin peruskoululainen käy noin kolme kertaa lukuvuodessa eri kulttuurilaitoksissa. Kulttuuripolku perustuu voimassa olevaan opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelma edellyttää perusopetuksen oppilailta käyntejä kirjastossa. Kirjastossa käydään vähintään kerran lukuvuodessa opettajan johdolla. Oppilas osallistuu peruskoulun aikana vähintään kolme kertaa kirjaston järjestämään opastukseen, ohjaukseen tai kirjavinkkauksiin. Kaupunginkirjasto on laatinut ohjeet kirjastokäynneistä. Kaikille kouluille on osoitettu oma kirjasto tai kirjastoauto. Koululaiset käyvät kirjastossa kulttuuripolun tiimoilta kirjastossa 2., 4. ja 7.-9. luokalla. Monitoimitalon läheisyydessä toimii Aunelan alakoulu, jonka kanssa sekä nuorisoasiainkeskus että kaupunginkirjasto ovat tehneet yhteistyötä. Kirjasto on huolehtinut koululaisten kulttuuripolkukäyntien toteutumisesta. Kulttuuripolkukäyntien yhteydessä koululaisille opetetaan kirjaston käyttöä ja tiedonhakua sekä järjestetään kirjavinkkausta lukuharrastuksen tukemiseksi. Jyrkkälän kirjastossa on järjestetty kulttuuripolun lisäksi Aunelan koulun luokkien kanssa myös muita ohjattuja kirjastokäyntejä, erityisesti 1. luokan oppilaille. Ohjatuilla käynneillä käydään läpi kirjaston käyttöön liittyviä asioita lyhyesti, kirjaston tilat ja myös nuorisotilan palvelut. Lapset oppivat jo tällöin monitoimitalon tapoihin ja monet heistä siirtyvätkin tällöin sekä kirjasto- ja nuorisopalvelujen käyttäjiksi. Aunelan koululla kokoontuvan iltapäiväkerhon kanssa on suunniteltu järjestettäväksi yhteistoimintailtapäiviä monitoimitalolla kirjaston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteistyönä. Tavoitteena on tehdä monitoimitalon palveluja tutuksi ja sitouttaa lapset kirjasto- ja nuorisopalvelujen käyttäjiksi varhaisesta iästä lähtien. Järjestökäyttäjät Monitoimitalon järjestökäyttäjille, jotka ovat pääasiassa eläkeläisyhdistyksiä, järjestettiin huhtikuussa 2010 keskustelutilaisuus yhteistyön virittämiseksi. Tilaisuudessa kirjasto esitteli toimintaansa ja palveluitaan. Tilaisuuden tarkoituksena oli keskustella siitä, miten kirjasto yhdessä talon järjestöjen kanssa voisi kehittää kirjaston palveluja myös aukioloaikojen ulkopuolella ja millaista toimintaa kirjasto voisi järjestöille tarjota. Paikalle kutsuttiin järjestöjen vastuuhenkilöt, joiden kanssa ideoitiin tulevia yhteistyökuvioita. Tilaisuudessa sovittiin, että kirjasto osallistuu syksyllä 2010 järjestötapahtumiin ja esittelee omia palvelujaan. Samalla päätettiin koota kiinnostuneita osallistujia ja vapaaehtoisia myös muuhun toimintaan, kuten lukupiiritoimintaa, kirjavinkkaukseen

17 ikäihmisille ja erilaisiin kirjastossa järjestettäviin teemahetkiin vetämään esim. käsityökerhoja tai lukupiirejä. Toimintaa kehitetään jatkuvasti. Mikäli syntyy uusia ideoita ja saadaan uusia osanottajia, voidaan palveluja ja toimintaa kehittää ja mukautua muuttuviin tarpeisiin. Syksyllä kirjasto on esitellyt palvelujaan ja tapahtumiaan eläkeläisjärjestöille. Yhteistyötä varmasti jatketaan, sillä järjestöt ovat ilmaisseet kiinnostuksensa esim. eläkeläisille järjestetyistä kulttuuripääkaupunki 2011 -vuoden tapahtumien esittelyistä. Kirjaston henkilökunta vaihtui Jyrkkälässä 2010. Alkuun polkaistua yhteistyötä ja toimintaa kehitetään järjestöjen kanssa jatkossakin uuden työntekijän vetoavulla. 5.2.7. Kokemuksia Jyrkkälän kirjaston toiminnasta ensimmäisen vuoden ajalta Vuosi Jyrkkälän kirjaston avaamisen jälkeen osapuolet ovat varsin tyytyväisiä muutokseen. Yhteistyökumppanien kaikenlainen yhteistyö on saanut uutta potkua ja hallintokuntien välinen yhteistyö on kehittynyt. Lisäksi malli on herättänyt kiinnostusta sekä kaupungin sisällä että valtakunnallisesti. Uuden yhteistyömallin luominen ei ole ollut täysin kitkatonta. Suunnitteluvaiheessa ja Jyrkkälän muutostöiden aikaan hallintokunnat neuvottelivat tiheästi yhteisistä tavoitteista, toimintakäytännöistä ja vastuunjaosta. Oleellisinta oli luoda yhteiset tavoitteet, joihin molempien hallintokuntien oli helppo sitoutua. Toimintamallien sopimisessa oli enemmän haasteita. Yhteentörmäyksiä syntyi, kun erot hallintokulttuureissa vaikuttivat jokaisen muutoksessa mukana olleen työskentelytapoihin. Omat haasteensa asettivat muutokset työntekijöiden työnkuvassa ja ammatti-identiteetissä. Muutosvastarintaa esiintyi ja se vaikutti myös uuden toimintakonseptin käyttöönottoon. Muutosvastarintaa olisi voitu vähentää, mikäli kaikki työntekijät olisivat olleet enemmän mukana jo suunnitteluvaiheessa. Näin olisi ollut helpompi sitoutua muutokseen ja uuteen palvelukokonaisuuteen. Eri hallintokuntien työntekijöiden erilaiset näkemykset yhteisistä tavoitteista ja tunne siitä, että toisten työtehtävät kaatuvat omille hartioille, saattavat vaikuttaa myös siihen miten työntekijöiden yhteistyö sujuu. Liian vähäinen tietämys kirjasto- ja nuorisotyön tavoitteista ja työskentelymetodeista aiheuttaa vääristyneitä odotuksia ja mielikuvia siitä, millaista yhdessä työskentely tulee olemaan. Näin suuressa muutoksessa on tärkeää että työntekijät perehtyvät kunnolla toistensa työtehtäviin ja työn tavoitteisiin. Näin luodaan edellytykset yhteistyön toimivuudelle. Eri palvelujen sijoittuminen samaan tilaan on haastavaa. On tarpeellista luoda sellaiset tilalliset ja toiminnalliset pelisäännöt, jotka tukevat kaikkien osapuolten toimintaa ja mahdollistavat tilan monipuolisen käytön. Yhteisessä tilassa toimiminen vaati kirjastolta sopeutumista talon käyttäjien ja tapahtumien rytmiin. Jyrkkälän tapauksessa yhteisistä pelisäännöistä sovittiin pitkälti jo ennen uudistuneen monitoimitalon avaamista. Näin radikaalisti uudistuvassa palvelujen tuottamisen mallissa ei mitenkään pystytty valmistautumaan kaikkeen, vaan toiminnan käynnistyttyä jouduttiin tarttumaan ripeästi esille nouseviin kysymyksiin. Pelisääntöjä on jouduttu päivittämään jatkuvasti uudelleen, kun on käynyt ilmi miten erilaiseksi talon toiminta ja palvelut ovat muodostuneet asiakkaiden silmissä kuin mitä ennalta luultiin. Talossa on tarjolla kahden eri hallintokunnan palvelut, mutta asiakkaille ne eivät näyttäydy erillisinä vaan yhtenä kokonaisuutena. Kun hallintokunnil-

18 la on kuitenkin omat käyttösääntönsä ja hallintokulttuurinsa, on kirjaston ja nuorisotilan henkilökunnan huoleksi jäänyt niiden viidakossa luoviminen kuitenkin pitäen mielessä hyvän asiakaspalvelun periaatteet. Tilajärjestelyjen ongelmallisuus on tullut esille tilanteissa, joissa kirjaston muut käyttäjäryhmät ovat kokeneet nuorten tuottaman melun ja kielenkäytön häiritsevän omaa kirjaston käyttöään. On ollut tilanteita, joissa lapsiperheiden vanhemmat ovat olleet erityisen harmistuneita kielenkäytöstä ja pyytäneet korjausta tilanteeseen. On ollut vaikea löytää yhteistä linjaa kielenkäyttöön puuttumisesta, ja kirjastohenkilökunnalla ja nuoriso-ohjaajilla on ollut osittain erilaiset näkemykset asiasta. Ratkaisua asiaan ei ole vielä löytynyt, ja osa lapsiperheistä on jopa luopunut Jyrkkälän kirjaston käytöstä. Kun kirjaston ja nuorisotilan palvelut on suunnattu selvästi ilta-aikaan nuorille, lapsiperheiden ainut sopiva asiointiaika saattaa olla heidän kannaltaan liian meluisa. Tämän vuoksi lapsiperheiltä on saatu negatiivista palautetta. Kohderyhmien rajaaminen ja aukioloaikojen kohdentaminen tietyille kohderyhmille on ollut molempien hallintokuntien yhteinen ratkaisu ja tietoinen valinta. Palvelujen ajoitusta eri kohderyhmille täytyy jatkossa hioa niin, että kaikille käyttäjäryhmille löytyvät sopivat asiointiajat. Ikääntyneiltä asiakkailta ei vastaavanlaista palautetta ole tullut, tämä asiakasryhmä on asioinut Jyrkkälän kirjastossa muutenkin mielellään aamu- ja iltapäivien aikana. Tilallisesta ratkaisusta on ollut myös etuja. Kirjasto, sen tarjoamat palvelut ja lukuharrastus ovat tulleet myös niiden nuorten vaikutuspiiriin, jotka eivät muuten ole lukemisesta ja kirjastonkäytöstä kiinnostuneet. Nuorille on välittynyt positiivinen kuva kirjastosta, joka ottaa nuoret mielellään vastaan. Kirjasto näyttäytyy kivana ajanviettopaikkana ja tarjoaa nuorelle mahdollisuuden myös rauhoittumiseen ja tiedon löytämiseen. Sopivien aukioloaikojen hahmottumiseen on käytetty paljon aikaa. Koska resurssien vuoksi kirjastohenkilökuntaa on paikalla vain kolmena päivänä viikossa, kolmesta päivästä ja kellonajoista sopiminen on ollut haasteellista. Palvelujen yhdistämisessä tavoiteltiin yhteistä palvelua, joten kirjasto- ja nuorisotoimi suunnittelivat yhdessä myös aukioloajat. Keväällä kirjastohenkilökuntaa oli paikalla maanantaisin ja torstaisin klo 13-19 ja keskiviikkoisin klo 10-16. Niin sanotut iltaaukiolopäivät olivat selvästikin vilkkaampia kuin aamuaukiolopäivä. Kirjaston ollessa auki iltaisin myös nuorisotalo on avoinna ja kirjasto palvelee näin pääasiallisesti nuoria, kuitenkin myös muita asiakkaita. Nuorisotalo on avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja sunnuntaisin klo 14-21, perjantaisin klo 15-22. Aamuaukioloajan katsottiin palvelevan ensisijaisesti taloa käyttäviä harraste- ja eläkeläisryhmiä, ikääntyvää väestöä, koulu- ja päiväkotiryhmiä ja perhepäivähoitajia. Kapenevien resurssien myötä lähikirjastojen aukioloajat suunniteltiin syksyä 2010 varten uusiksi. Tällöin Jyrkkälän kirjastossa päädyttiin siihen, että kirjastonhoitaja on paikalla kahtena päivänä viikossa ilta-aukiololla ja tilauksesta ryhmille muulloin. Tilausoptio otettiin käyttöön erityisesti päiväkoti- ja kouluryhmiä varten. Hyvin nopeasti syksyllä kaupunginkirjasto sai kuitenkin juuri päiväkodeilta ja koululta negatiivista palautetta uusista aukiolojärjestelyistä. Palautteen myötä otettiin uudestaan käyttöön yksi aamuaukiolopäivä. Tällöin läheisille päiväkodeille ja koululle laadittiin tiedote, jossa myös kannustettiin kirjaston aktiivisempaan käyttöön. Jyrkkälän kirjaston toimintakonsepti otettiin käyttöön kokeilumielessä ja toiveissa saada uusia kokemuksia muiden lähikirjastojen konseptointiin ja uudistamiseen sekä hallintokuntien välisen yhteistyön sujuvuuteen. Uusi toimintamalli on asettanut haasteita ja ongelmiin on puututtu ja puutu-

19 taan tulevaisuudessa sitä mukaa, kun niitä ilmaantuu. Eri palvelujen yhdistäminen vaatii aikaa. On todettu, että toimivan kokonaisuuden saavuttaminen vie aikansa ja valitettavasti saattaa kehitysvaiheessa karkottaa joitakin asiakkaita. Molemmat hallintokunnat ovat varautuneet siihen, että toimivan kokonaisuuden löytyminen ja toiminnan vakiintuminen saattaa viedä kahdesta kolmeen vuoteen, ellei pitempäänkin. Esiintyneitä ongelmia on ratkottu sekä työntekijä- että esimiestasolla. Myös kokeilusta saaduista positiivisista kokemuksista on keskusteltu ja kiitetty. Vuoden lopulla kaupunginkirjasto ja nuorisoasiainkeskus kokoontuivat keskustelemaan vuoden aikana kertyneistä kokemuksista. Tapaamisessa todettiin, että molemmat toimijat ovat oppineet paljon yhteistyöstä ja toisiltaan ja että perusmalli toimii hyvin. Molemmat ovat motivoituneita jatkamaan ja syventämään yhteistyötä ja odottavat paljon uusilta yhteispalvelukohteilta. Jyrkkälässä sovittuja yhteisiä pelisääntöjä: Yhteinen linja: Jokaisella talon työntekijällä on yhtäläinen sananvalta (hallintokunnasta riippumatta) taloon ja sen toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Työntekijät seisovat toistensa ja yhdessä päätettyjen asioiden takana. Järjestyssäännöt: Kirjastossa noudatetaan kirjaston yleisiä järjestyssääntöjä. Säännöistä keskustellaan talon työntekijöiden kanssa ja sovelletaan niitä yhteisen palvelumallin eduksi. Monitoimitalo noudattaa päihteettömyyden periaatetta nuorisotyön tukemiseksi. Aukioloajat: Palvelujen yhdistämisessä tavoitellaan yhteistä palvelua, joten kirjastoja nuorisotoimi suunnittelevat yhdessä myös aukioloajat. Kirjasto on auki ainakin toistaiseksi kolmena päivänä viikossa ja nuorisotila viitenä päivänä viikossa. Myös silloin, kun kirjaston henkilökuntaa ei ole paikalla, voi talon ollessa auki palauttaa lainansa ja lainata aineistoa automaatilta. Kirjastossa on lainaamista ja verkkokäyttöä varten työasemat, jotka mm. edellyttävät avaamista ja sulkemista silloinkin kun kirjastonhoitaja ei ole paikalla. Kiinteistön hoitoon liittyvät asiat: Korjauskustannukset ja hankinnat hoidetaan yhteisvastuullisesti. Jokaisella työntekijällä on ilmoitusvastuu kiinteistöön liittyvissä ongelmatilanteissa. Avoimessa tilassa olevien palvelujen määritteleminen: Mitä palveluja saa käyttää nuoriso- ja kirjastokorteilla? Kompastuskiveksi nousivat biljardipöydät, jotka nuorisoasiainkeskus on rahoittanut. Sovittiin, että pöydät ovat vain nuorisokorttilaisille nuorisotilan ollessa auki, muuten biljardia saa pelata kirjastokorttia vastaan. Nuorisokorttimaksuun sisältyy vakuutus, joka korvaa mahdolliset pöydille aiheutuneet vahingot. Kirjastokortissa vastaavaa ei ole. Sen vuoksi asiasta jouduttiin neuvottelemaan. Työnkuva ja työtehtävät: Nuorisotilan ohjaajilla ja kirjastonhoitajalla ovat omat eriyty-

20 neet työnkuvat, jotka vaativat oman alansa erityisosaamista. Uusi toimintamalli kuitenkin vaatii kykyä rikkoa työtehtäviin liittyviä rajoja. Kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella ohjaajilta vaaditaan kirjaston asiakkaiden neuvontaa esim. palautuksiin ja itsepalvelulainaukseen liittyvissä asioissa. Kirjastonhoitaja joutuu erikoistumaan nuorisotyöhön muiden työtehtäviensä ohella. Tilastosta on nähtävissä Jyrkkälän kirjaston luonne. Kirjasto on toistaiseksi ollut enemmänkin "kävijä-" kuin "lainauskirjasto". Kirjaston käyttö ei tule esiin yksinään lainaustilastoissa, koska talon nuoret asiakkaat eivät niinkään lainaa aineistoa kotiin vietäväksi vaan tutustuvat ja käyttävät sitä paikan päällä. Ahkerimmat lainaajat ovat kirjaston ikääntyneet asiakkaat ja alakouluikäiset lapset. Jyrkkälän kirjaston tilastoja v.2010 Lainat Kävijät Aukiolotunnit Tammikuu* 675 2718 54 Helmikuu 1006 2460 72 Maaliskuu 1210 2346 86 Huhtikuu 1117 2071 78 Toukokuu 1190 3425 78 Elokuu** 566 1652 32 Syyskuu 961 3627 72 Lokakuu 1162 4436 78 Marraskuu 1013 4424 72 * kirjasto avattiin 11.1.2010 ** Kirjasto suljettuna 1.6. - 15.8.2010 Tapahtumia talossa on lähes joka päivä eikä niiden tilastointia ole pystytty vielä kehittämään toimintaa vastaavaksi. Nuorten kanssa toimiessa järjestettyjen tapahtumien osanottaja määrät ovat olemattomia. Siksi tapahtumatoiminta Jyrkkälässä onkin nimenomaan toiminnallista, tässä hetkessä tapahtuvaa spontaania toimintaa ja vastaavasti järjestettyjä tapahtumia on ollut vähän. Nuoret karsastavat kaikkea vähänkään viralliselta vaikuttavaa. Nuorten sitoutuminen pitkällä aikavälillä on ollut häilyvää. Nuoret elävät hetkessä ja on täysin mahdotonta ennustaa, mikä kiin-

21 nostaa minäkin päivänä. Tämän asiakasryhmän kanssa toimiminen on vaatinut erityistä taitoa heittäytyä hetkeen ja antaa nuorille mahdollisuus itse tuottaa tapahtuma. Koululle ja koulujen kanssa järjestetyt tapahtumien järjestämistä jatketaan ja yhteistyötä tiivistetään. Uudenlainen palvelukonsepti on koululle vielä hieman vieras ja opettajat ovat olleet hämmentyneitä, kun kirjastonhoitaja on opastanut oppilaita myös nuorisotilan palveluihin. 5.3. Muut lähikirjastot 5.3.1. Ilpoinen Ilpoisten kirjasto sijaitsee Skanssi-Uittamo -suuralueella, jonka väkiluku oli vuoden 2007 lopussa 23 759 henkilöä. Väkiluku on lievästi kasvava ja väestöennusteen mukaan vuonna 2016 alueella on 24 135 asukasta. Väestörakenteen katsotaan pysyvän samankaltaisena kuin nykyään eli varsin heterogeenisena. Pelkästään Ilpoisten lähiössä on asukkaita noin 3000 henkilöä. Ilpoisten kirjasto on perustettu 1976, eikä tilaa ole korjattu sen jälkeen. Kirjasto sijaitsee koulun yhteydessä isossa tilassa (yli 700 m²). Kirjastosalin osuus tilasta on noin 500 m². Ilpoisten kirjastossa kirjattiin kävijöitä vuonna 2009 miltei 44 700, lainoja lähes 102 000. Erilaisia tapahtumia järjestettiin n. 100. Ilpoisten kirjaston henkilökuntaa ja aukioloaikaa on jouduttu supistamaan mutta käyttö ei ole vähentynyt samassa suhteessa. Ilpoisten kirjasto Kokoelma Kiertonopeus Aukiolopäivät Lainat Kävijät 2000 42 605 3,3 250 140 717 73 000 2005 43 541 3 251 130 338 72 079 2006 46 630 2,8 248 130 719 67 216 2007 44 673 2,8 251 123 261 63 000 2008 42 732 2,6 254 112 413 55 875 2009 37 015 2,8 242 101 888 44 670