TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Hallinto Jukka Talka KOULUTUSLAUTAKUNTA -kokouksia 9 Lehikoinen Jouni Lehto Olli Mäentaka Asko Riipinen Hannu Alander Eira Lujala Tanja Jalonen Kimmo Kakkonen Jorma Jätinvuori Marita Oinas Inkeri Länsimies Minna Ruohonen Marjaleena Nuotio Minna Klapuri Tintti Reunanen Kristiina Vairinen-Salmela Johanna Tanninen Eetu Salminen Toni puheenjohtaja varapuheenjohtaja läsnä 5 3 5 3 6 2 6-8 - 6-5 - 8-4 1 Kallio Jarkko khall puheenjohtaja 1 Paasonen Jaana khall edustaja 6 Kuparinen Heikki khall varaedustaja - Alboga Bilgehan nuorisoneuvoston edustaja 5 Rantala Kaisa nuorisoneuvoston varaedustaja 1 Jussinmäki Jari kaupunginjohtaja 1 Talka Jukka sivistysjohtaja, esittelijä 8 Koret Hilkka opetuspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä 8 Turpeinen Heikki Lukion rehtori, asiantuntija 1 Virtanen Emmi Vistan koulun apulaisrehtori, asiantuntija 1 Paimion kaupunki edistää kaupunkilaistensa hyvinvointia, kasvua, kehitystä ja oppimista tarjoamalla varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion koulutuspalveluja. Lakisääteisiä sekä lasten ja nuorten tarpeiden mukaisia palveluja tuotettaessa huolehditaan erityisesti laadusta, oikeudenmukaisuudesta ja joustavuudesta sekä lapsija nuorisokeskeisyydestä. Koulutuslautakunta käyttää vastuualueella ylintä päätösvaltaa. Sen alaisuudessa toimii varhaiskasvatus, peruskoulut ja lukio sekä koulupalvelujen hallinnon henkilöstö, joka valmistelee asiat lautakunnalle ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta.
Kuluvaa vuosikymmentä sivistyspalveluissa on kuvannut yhteistyön lisääntyminen ja ennakoiva toimintatapa, jotka ovat johtaneet toimintatapojen muutoksiin. Poikkihallinnollinen ja hallinnon sisäinen yhteistyö saivat voimakkaimman sysäyksen oppilashuollon muutoksista. Vuosikymmenen alussa kahden vuoden ajan hankerahoituksella hankittiin tietoa uusista toimintatavoista ja säädösten muutoksista. Tämän jälkeen hankerahoituksilla toimintatapojen muutokset siirrettiin käytäntöön. Osa tätä muutosta kohdistui myös koulurakennuksiin, kuten Vistan koulun Alataloon, jonka tilaratkaisuihin ollaan hyvin tyytyväisiä. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, sosiaali- ja terveystoimi, kirjasto, nuorisotyö, liikunta ja tietohallinto ovat tehneet erilaisissa hankkeissa luontevaa yhteistyötä. Useissa yhteistyöhankkeissa on tehty tiivistä yhteistyötä myös Sauvon koulupalveluiden kanssa. Eri hallinnonaloilla on yhtenäinen käsitys siitä, että ennakoiva toimintatapa on toiminnallisesti ja taloudellisesti oikea tapa toimia. Oppilashuoltoa on vahvistettu vuosittain sekä henkilökuntaa lisäämällä että toimintatapoja muuttamalla. Paimion sivistyspalveluiden ja Sauvon koulupalveluiden tieto- ja viestintätekniikan suunnitelmaa vuosille 2016-2020 on alettu toteuttaa ja sen mukaisesti kouluttaa henkilöstöä. Pedagogisen tvt-tukihenkilön resurssi jakaantuu Paimion ja Sauvon kesken 80/20 %. Yhteistyö tietohallinnon kanssa on kehittynyt edelleen. Vuoden aikana puutteet langattomissa verkoissa on saatu korjattua. Suurimpina investointihankkeina ovat olleet Vistan yläkoulun rakennuksen peruskorjaus. Varhaiskasvatuspalvelujen piirissä on tehty suunnittelutyötä päiväkotiverkoston vakiinnuttamiseksi. Tavoitteet Tieto- ja viestintätekniikan suunnitelman valmistuminen ja jalkauttaminen koko sivistyspalveluihin Paimion ja Sauvon yhteinen koulupalvelujen tieto- ja viestintätekniikan suunnitelma vuosille 2016-2020 on otettu käyttöön ja siihen liittyvä koulutustoiminta on aloitettu. Tvt-tekniikan hyödyntäminen on edennyt hallitusti. Jokaisella koululla on vähintään kaksi digitutoria. Kaikilla opettajilla on tablet-tietokoneet. Haasteen tvt-opetukselle muodostavat kehittymättömät opetusohjelmat ja opetuskäytössä olevien tvt-laitteiden osittain riittämätön määrä. Opetussuunnitelmien valmistuminen ja käyttöönotto elokuussa 2016 Uudet esi- ja perusopetuksen sekä lukion opetussuunnitelmat valmistuivat keväällä ja koulutuslautakunta hyväksyi ne touko- ja kesäkuun kokouksissaan. Opetussuunnitelmat otettiin käyttöön elokuussa 2016. Niihin liittyvä jalkauttaminen on aloitettu kaikilla kouluasteilla. Toiminnalliset muutokset perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa Hanhijoen koulun pienryhmien alkuopetuksen opetusryhmä siirrettiin Vistan koulun Alataloon alkuopetuksen luokkien yhteyteen lukuvuoden 2016-2017 alusta lukien. Hanhijoen koulun henkilökunnasta Vistan kouluun siirtyi yksi erityisluokanopettaja sekä kaksi koulunkäynninohjaajaa. Talousarviossa kyseisen ryhmän kustannukset on kirjattu Hanhijoen koulun pienryhmien kustannuspaikalle vuoden 2016 loppuun asti. Sivistysjohtaja, opetuspäällikkö ja Tapiolan päiväkodin johtaja osallistuivat teknisten palvelujen hallinnoimaan työryhmään, jonka tehtävänä oli suunnitella ja valmistella uuden päiväkodin rakennushanketta. Työryhmän puheenjohtajana toimi kaupungin-
johtaja. Päiväkotia suunniteltiin rakennettavaksi Apilatie 10:een. Suunnitteluhanke keskeytettiin elokuussa sen jälkeen, kun kaupunki sai Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES:n lausunnon päiväkodin rakentamispaikaksi suunnitellun tontin kaavamuutoksesta. Lausunnossa Tukes ei suositellut sijoittamaan päiväkotia viereisen teollisuuslaitoksen läheisyyteen, koska laitoksessa on vaaraa aiheuttavia nestekaasu- ja happisäiliöitä. Lausunnon jälkeen päiväkodille päätettiin etsiä uutta paikkaa. Kyseinen suunnittelutyö ei ole edennyt syksyn jälkeen. Alkuperäinen Paimiossa on kuusi vakinaista päiväkotia, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Lisäksi kaupungissa toimii kolme väliaikaista päiväkotiyksikköä. Vuorohoitoa annetaan Tapiolan päiväkodissa. Hoitajan kotona toimivia perhepäivähoitoryhmiä on ollut 24. Määrä on edelleen hieman vähentynyt. Ryhmäperhepäivähoitoyksikkö Tikankolossa työskentelee kolme hoitajaa. Ryhmä toimii myös perhepäivähoidon varahoitopaikkana. Toimintatuotot 19 700 0 19 700 21 473-1 773 109,0 % 30 113-28,7 % ulkoiset tuotot 19 700 0 19 700 21 473-1 773 109,0 % 30 113-28,7 % sisäiset tuotot 0 0 0 0 0 0,0 % 0 0,0 % Toimintakulut 243 473-1 975 241 498 214 314 27 184 88,7 % 226 061-5,2 % ulkoiset kulut 222 240-1 975 220 265 193 104 27 161 87,7 % 209 671-7,9 % sisäiset kulut 21 233 0 21 233 21 210 23 99,9 % 16 390 29,4 % Toimintakate -223 773 1 975-221 798-192 841-28 957 86,9 % -195 948-2 % Netto -223 773 1 975-221 798-192 841-28 957 86,9 % -195 948-2 % TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Varhaiskasvatus Hilkka Koret Toiminta-ajatus Toiminnan kuvaus Varhaiskasvatuspalvelujen tehtävänä on järjestää korkeatasoista hoitoa, kasvatusta ja opetusta sekä tarvittaessa pedagogista kuntoutusta. Varhaiskasvatuksessa tuetaan perheiden kasvatustehtävää ja edistetään lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä yhdessä kotien kanssa. Lapsella on mahdollisuus tutkia asioita ja ilmiöitä sekä hankkia tietoja, taitoja, kokemuksia ja elämyksiä sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallisessa kasvatusympäristössä. Päivähoidon piirissä oli 80,9 % kaupungin alle kouluikäisistä lapsista.
Yksityisen päivähoitopalvelun piirissä on kolme päiväkotia, yksi ryhmäperhepäivähoitoyksikkö ja kolme perhepäivähoitajaa. Paimiolaisia lapsia on ollut hoidossa myös muissa kunnissa sekä kunnallisessa että yksityisessä päivähoidossa. Yksityistä päiväkoti- ja ryhmäperhepäivähoitopalvelua käyttäviä perheitä on tuettu myöntämällä heille päivähoidon palveluseteli, jolla kaupunki on maksanut palveluntuottajalle perheen päivähoitomaksun ja voimassa olevan yksityisen päivähoidon kattohinnan välisen erotuksen. Yksityisessä perhepäivähoidossa olevien lasten perheille on maksettu Kelan kautta yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, jonka suuruus alle ja 3- vuotiaille 239 ja yli 3-vuotiaille 207. Lisäksi kaupunki on tukenut MLL:n perhekeskuksen toimintaa kevyempien varhaiskasvatuspalvelujen tarjoamisessa. Esiopetusta on annettu Kyysilän ja Viidakkovekaroiden päiväkoteja lukuun ottamatta kaikissa päiväkodeissa kokopäiväryhmien yhteydessä. Lempilän päiväkodin Leijonien ryhmässä on annettu pelkästään esiopetusta. Esiopetukseen osallistui koko ikäluokka. Tukea tarvitsevat lapset on sijoitettu tavallisiin päiväkotiryhmiin ja osittain myös perhepäivähoitoon. Varhaiserityiskasvatuksessa on työskennellyt kaksi kiertävä erityislastentarhanopettajaa. Lisäksi lapsiryhmissä on työskennellyt yhteensä kahdeksan varhaiserityiskasvatuksen lastenhoitajaa. Jokelan päiväkodissa toimii 12 lapsen integroitu erityisryhmä. Paimiossa on ollut varhaiskasvatuksen piirissä kaikissa päiväkotiyksiköissä käytössä kasvun ja oppimisen kolmiportainen tuki (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Uusi varhaiskasvatuslaki astui voimaan 1.8. ja sitä muutettiin 1.8.2016 alkaen. Muutoksella rajattiin lapsen subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta 20 tuntiin viikossa. Lisäksi asetuksessa lasten päivähoidosta nostettiin kasvatushenkilöstön ja lasten väistä suhdelukua yli 3-vuotiaiden lasten kokopäiväryhmissä seitsemästä kahdeksaan. Näin kyseisten lapsiryhmien enimmäiskoko kasvoi kolmella lapsella. Paimiossa on otettu käyttöön uusi suhdeluku kasvatushenkilöstön ja lasten välillä lukuun ottamatta Lempilän ja Preitilän päiväkoteja, joissa terveystarkastajan päätöksellä lasten määrä on jo aiemmin rajattu pienemmäksi. Subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ei ole rajattu, koska rajauksen piirissä, kokopäivähoidossa olevia lapsia on Paimiossa vain muutama. Lasten määrä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on kuluneena vuonna pysynyt lähes ennallaan. Suurennettuja lapsiryhmiä on ollut vain osassa päiväkodeista. Ryhmien enimmäiskoon suurentamisen seurauksena päiväkotien käyttöaste on hieman laskenut. Kyseisellä ryhmäkokojen suurentamisella ei ole kuitenkaan saavutettu taloudellista säästöä, koska se ei ole mahdollistanut yhdenkään ryhmän lakkauttamista. Uusi esiopetuksen opetussuunnitelma valmistui keväällä ja se otettiin käyttöön toimintavuoden 2016-2017 alussa kaikissa esiopetusta antavissa yksiköissä. Opetussuunnitelman jalkauttaminen aloitettiin myös uuden toimintavuoden alkaessa kolmella kasvatus- ja opetushenkilöstölle suunnatulla työpajalla. Jalkauttamista on tarkoitus jatkaa keväällä 2017. Valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet julkaistiin lokakuun 2016 lopussa. Paimion varhaiskasvatussuunnitelman (vasun) työstäminen aloitettiin loppuvuodesta. Tehtävään perustettiin työryhmä, joka on valmistellut vasu-työskentelyä ja tekee lopullisen varhaiskasvatussuunnitelman kevään 2017 aikana. Osa yksityisistä varhaiskasvatuspalvelujen tuottajista osallistuu kaupungin vasu-prosessiin ja ottaa käyttöönsä kaupungin suunnitelman. Osa palvelun tuottajista tekee oman suunnitelmansa.
Lapsimäärä 2014 2016 kaupungin päiväkodit 353 387 392 kaupungin perhepäivähoito + 128 106 95 ryhmis yksityiset päiväkodit 138 148 155 yksityinen perhepäivähoito 31 25 22 päivähoidossa muualla 20 21 16 vuorohoidossa (sisältyy kaupungin 43 44 50 päiväkotien lukuun) Hoito- ja kasvatushenkilöstö päiväkodit 70 76 75 perhepäivähoito +ryhmis 34 29 27 Käyttöaste 86 86 83 Tuet perheille palveluseteli 141 146 154 yksityisen hoidon tuen kuntalisä 10 11 10 Toiminnalliset tavoitteet Koulutetun henkilöstöresurssin ylläpitäminen päiväkodeissa Koulutettuja lastentarhanopettajia on valtakunnallisesti liian vähän. Koulutusmääriä on lisätty viimeisen vuoden aikana, mutta sen vaikutus näkyy vasta myöhemmin. Paimiossa varhaiskasvatuksen rekrytoinneissa ei ole onnistuttu palkkaamaan tarvittavaa määrää lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavia henkilöitä. Erityisesti esiopetuksen kelpoisuuden omaavia lastentarhanopettajia on hakijoiden joukossa ollut erittäin vähän. Uuden noin 150-paikkaisen päiväkodin suunnittelu vuodelle 2017 Uuden päiväkotihankkeen suunnittelutyö aloitettiin kaupunginjohtajan johdolla ja teknisten palvelujen hallinnoimana maaliskuussa. Sivistysjohtaja, opetuspäällikkö ja Tapiolan päiväkodin johtaja osallistuivat työryhmän inä hankkeen suunnitteluun. Päiväkotia suunniteltiin rakennettavaksi Apilatie 10:een. Suunnitteluhanke keskeytettiin elokuussa sen jälkeen, kun kaupunki sai Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TU- KES:n lausunnon päiväkodin rakentamispaikaksi suunnitellun tontin kaavamuutoksesta. Lausunnossa Tukes ei suositellut sijoittamaan päiväkotia viereisen teollisuuslaitoksen läheisyyteen, koska laitoksessa on vaaraa aiheuttavia nestekaasu- ja happisäiliöitä. Lausunnon jälkeen päiväkodille päätettiin etsiä uutta paikkaa. Kyseinen suunnittelutyö ei ole edennyt syksyn jälkeen. Paimio-lisän poistaminen maaliskuun 2016 alusta lukien Kotihoidontuen kuntalisä (Paimio-lisä) lakkautettiin 1.3.2016 alkaen. Sähköisten palveluiden ja uuden tekniikan mukaista kehittämistä selvitettävä (palvelustrategia) Paimion perhepäivähoidossa on käytössä Mukana-mobiiliseuranta. Sähköisten palveluiden kehittymistä ja kokemuksia naapurikunnista on seurattu. Vuonna 2017 voimaan tulevan varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain linjaukset tulevat vaikuttamaansähköisten palveluiden järjestämiseen.
Alkuperäinen Opetussuunnitelman jalkautus aloitettiin jo opetussuunnitelmatyön yhteydessä. Kevätlukukauden aikana pidettiin pedagogisia kahviloita, joissa on ollut alustajina eri alojen asiantuntijoita. Elokuussa oli kaksi koulutustilaisuutta Paimion ja Sauvon kaik- Toimintatuotot 1 038 970 0 1 038 970 951 386 87 584 91,6 % 920 241 3,4 % ulkoiset tuotot 1 038 970 0 1 038 970 951 386 87 584 91,6 % 920 241 3,4 % sisäiset tuotot 0 0 0 0 0 0,0 % 0 0,0 % Toimintakulut 8 118 765-34 400 8 084 365 7 551 398 532 967 93,4 % 7 789 903-3,1 % ulkoiset kulut 6 826 428 370 772 7 197 200 6 701 489 495 711 93,1 % 6 738 264-0,5 % sisäiset kulut 1 292 337-405 172 887 165 849 909 37 256 95,8 % 1 051 638-19,2 % Toimintakate -7 079 795 34 400-7 045 395-6 600 012-445 383 93,7 % -6 869 661-4 % Netto -7 079 795 34 400-7 045 395-6 600 012-445 383 93,7 % -6 869 661-4 % TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Perusopetus Jukka Talka Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ihmisiksi sekä yhteiskunnan iksi ja antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen korkea laatu on keskeisellä sijalla. Erityistä huomiota voimavarojen kohdentamisessa kiinnitetään siihen, että oppilaat saavat mahdollisimman tasavertaiset oppimismahdollisuudet koko kaupungin alueella. Paimion perusopetukseen kuuluu neljä koulua, jotka antavat yleisopetusta. Näistä kahdessa koulussa annetaan myös pienryhmäopetusta. Perusopetuksessa työskentelee n. 80 opettajaa, kaksi koulupsykologia, kaksi koulukuraattoria, psykiatrinen sairaanhoitaja sekä n. 30 koulunkäyntiavustajaa/kouluavustajaa. Toinen psykologi ja kuraattori työskentelevät 60 % Paimiossa ja 40 % Sauvossa. Oppilashuollon tilanne on suhteellisen hyvä. Viime vuosien aikana opetusryhmät on pystytty pitämään kohtuullisen kokoisina Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusryhmien pienentämiseen suunnatun erityisavustuksen turvin. Erityisavustuksen viimeinen osa päättyi kevätlukukauden lopussa. Pienryhmien määrä on pysynyt ennallaan. Hanhijoen koulun pienryhmien alkuopetus siirrettiin syyslukukauden alussa Vistan koulun Alataloon. Toiminnalliset tavoitteet Perusopetuksen opetussuunnitelmien valmistuminen keväällä 2016 Paimion ja Sauvon yhteinen perusopetuksen opetussuunnitelma valmistui keväällä ja se otettiin käyttöön syyslukukauden 2016 alussa 1.-6. luokkien osalta. Opetussuunnitelman yläkoulun ainesisällöt täydennetään myöhemmin ja hyväksytään otettavaksi käyttöön seitsemänsien luokkien osalta 1.8.2017, kahdeksansien luokkien osalta 1.8.2018 ja yhdeksänsien luokkien osalta 1.8.2019.
kien koulujen henkilökunnalle. Toisen aiheena oli uusi opetussuunnitelma ja toisen kolmiportainen tuki. Joulukuussa Paimion kaupunki sai opetushallituksen päätöksen valtionavustuksen myöntämisestä Tutoropettajien toiminta -hankkeeseen ja Tutoropettajien koulutus ja osaamisen kehittäminen -hankkeeseen. Hankkeiden avustusosuus on 80 % kustannuksista. Avustukset ovat käytettävissä 31.12.2017 saakka. Koulukuljetussuunnitelman tekeminen (palvelustrategia) Oppilaiden koulukuljetusetuuksien perusteet selvitettiin 1-2 luokkalaisten alle viiden kilometrin osalta ja yläkouluikäisten oppilaiden pysäkille kuljettavan matkan pituuden osalta. Todettiin, että 1-2 luokkien osalta kyseiset oppilaat käyttävät lähes kaikki vuorobussia. Kaupungin kuljetuskustannukset eivät laskisi, vaikka kuljetusoikeuden perustetta muutettaisiin kolmesta kilometristä viiteen kilometriin, koska kaupunki osallistuu joka tapauksessa vuoroliikenteen kustannuksiin ennalta sovitulla määrällä. Yläkouluikäisten pysäkille kulkeman matkan pidentäminen koski vain alle viittä oppilasta, joten säästöä ei käytännössä syntyisi. Koulukuljetussuunnitelman valmistelutyö on myös aloitettu. Lukuvuoden 2016-2017 kuljetusten suunnittelussa käytiin läpi koulukuljetusperiaatteet. Akuuttia muutostarvetta todettiin olevan vain Huson ja Tuuvalan reiteillä, joissa oppilasmäärät ovat merkittävästi kasvussa. Koulutuslautakunta katsoi selvitysten perusteella, ettei ole tarvetta muuttaa koulukuljetusperiaatteita ja esitti, että asia on palvelustrategiassa loppuun käsitelty. Koulujen peruskorjausten suunnittelu ja valmistuminen ajoittamalla ne mahdollisimman vähän koulujen toimintaa haittaavasti Vistan yläkoulun peruskorjaus aloitettiin huhtikuussa ja se valmistui 30.6.2016. Lukuvuonna -2016 järjestettiin Vistan koulun 5.-6. luokkien opetus väistötiloissa Paimion kurssikeskuksen kiinteistössä. Koulukuljetukset maksuttomaan kuljetukseen oikeutetuille oppilaille toteutettiin erityisjärjestelyin. osa yläkoulun taito- ja taideaineiden opetuksesta järjestettiin lukion tiloissa. Kokonaisuutena peruskorjaus sujui suunnitelmien mukaan ja turvallisesti eikä vaaratilanteita sattunut. Kivikoulun vuonna 2014 laaditun peruskorjaussuunnitelman päivitystyötä aloitettiin syksyllä ja jatkettiin viipymättä loppuvuodesta kaupunginvaltuuston hyväksyttyä sen ssa 2017. Jokelan koulun 3. rakennuksen peruskorjaussuunnitelmaa päivitettiin maaliskuussa 2016. Alkuperäinen Toimintatuotot 644 500 0 644 500 627 439 17 061 97,4 % 939 427-33,2 % ulkoiset tuotot 644 500 0 644 500 627 439 17 061 97,4 % 939 180-33,2 % sisäiset tuotot 0 0 0 0 0 0,0 % 248-100,0 % Toimintakulut 10 349 402-64 597 10 284 805 10 390 698-105 893 101,0 % 10 282 106 1,1 % ulkoiset kulut 7 744 408 384 574 8 128 982 8 297 559-168 577 102,1 % 7 811 981 6,2 % sisäiset kulut 2 604 994-449 171 2 155 823 2 093 140 62 683 97,1 % 2 470 124-15,3 % Toimintakate -9 704 902 64 597-9 640 305-9 763 260 122 955 101,3 % -9 342 678 5 % Netto -9 704 902 64 597-9 640 305-9 763 260 122 955 101,3 % -9 342 678 5 %
TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Lukio Jukka Talka Toiminta-ajatus Paimion lukion tavoitteena on tarjota opiskelijoille laadukasta ja monipuolista opetusta, jotta heillä olisi mahdollisuudet menestyä oppimisedellytystensä mukaisesti. Paimion lukion oppilailla on mahdollisuus opiskella myös yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppimisympäristö on avoin, laadukas, turvallinen ja ajanmukainen. Paimion lukion oppilasmäärä oli syyslukukaudella 224 opiskelijaa. Opettajan virkoja lukiossa on 15 sekä hallintohenkilökuntaa yksi henkilö. Tuntiopettajina on yläasteen viranhaltijoita sekä muita yhteensä 6. Paimion lukio on yleislukio, joka lukioiden ensisijaisen tehtävän mukaisesti pyrkii antamaan opiskelijoilleen hyvän yleissivistyksen. Lukion tarjoama valinnaisten kurssien valikoima on niin laaja, että opiskelijoilla on mahdollisuus painottaa opintojaan suuntautuneisuutensa mukaisesti esimerkiksi reaaliaineissa. Lukiossa on mahdollista suorittaa lukiodiplomeja taito- ja taideaineissa. Yhteistyö avoimen yliopiston kanssa mahdollistaa yliopistotasoiset opinnot tietojenkäsittelyssä. Media-kasvatukseen panostetaan lehtityön kerhon ja koululehden toimittamisen kautta. Lukion oma nettilehti on alkanut ilmestyä osoitteessa http://pailulehti.blogspot.fi. Toiminnalliset tavoitteet Paimion lukio on kilpailukykyinen ja korkeatasoinen lukio, joka toimii yhteistyössä alueen muiden oppilaitosten, mm. Salon Seudun Ammatillisen Koulutuskuntayhtymän ja Livia-ammattiopiston kanssa. Yhteistyötä on myös avoimen yliopiston ja Turun seudun lukioiden kanssa etä- ja verkko-opiskelussa. Paimion lukio on mukana Vihreä lippu-ohjelmassa, jonka periaatteet ovat lasten ja nuorten osallisuus vaikuttajina, ympäristökuormituksen vähentäminen, kestävän kehityksen kasvatus osana jokapäiväistä arkea, pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus sekä yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Paimion musiikkiopisto on saanut omat tilat samasta rakennuksesta, jossa lukio toimii. Yhteistyö musiikkiopiston kanssa tiivistyy. Lukion soveltaviksi kursseiksi voidaan hyväksyä musiikkiopistossa suoritettuja kursseja. Musiikkiopisto käyttää myös lukion tiloja opetuksessa ja erilaisissa esiintymistilaisuuksissa. Lukion teemoina ovat turvallisuus, kansainvälisyys ja kestävä kehitys, vihreä lippu, tiedottaminen sekä uudet opetusmenetelmät. Paimion lukiolla on ystävyyskoulu Odenthalista Saksassa ja opiskelijavaihto on aloitettu. Ennestään lukion ystävyyskoulu on alun perin Unesco-toiminnan kautta Arpad-lukio Budapestissa. Lukio on mukana Erasmus+ -hankkeessa yhdessä puolalaisen ja ranskalaisen lukion kanssa. Lukio on mukana Paimion kaupungin sivistyspalveluiden ja Sauvon kunnan koulupalveluiden yhteisessä tvt-koulutuksessa. Opiskelijahuollon uusien toimintatapojen käytön lisääminen. Opiskelijahuoltolain mukaisen toiminnan kehittäminen paikallisesti.
Toiminnallisena riskinä on kaupungin alueella olevan ammatillisen oppilaitoksen opiskelijahuollon vaatimukset lisätä kaupungin järjestämää opiskelijahuoltoa, jolloin oman toiminnan opiskelijahuolto heikentyy. Tavoitteessa on onnistuttu. Uudet opiskelijahuollon henkilöt ovat tuoneet lukiolle uusia toimintatapoja, joilla tavoitetaan uusia asiakkaita. Paikallinen ammattioppilaitos vastaa itse omasta opiskelijahuollosta, eikä siten vaikuta kaupungin henkilöstön työllistymiseen Henkilöstön osaamisen lisääminen painottaen erityisesti uusia opetusmenetelmiä sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisääminen Toiminnallisena on riskinä taloudellisten resurssien väheneminen ja siten muutoksen hidastuminen, oman lukion imagon heikentyminen ja siten oppilaspako, mahdollisesti lukion olemassaolon vaarantuminen. Henkilöstön osaaminen on ajan tasalla. Oppimisympäristön kalustamiseen on panostettu resursseja. Opiskelijoiden tiedonhakuvalmiuksien parantaminen. Vuoteen 2016 mennessä tavoitteena on varmistaa lukion sujuva siirtyminen sähköiseen ylioppilastutkintoon. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset olisi huomioitava ssa tieto-hallinnon arvion mukaisesti. Toiminnallisena riskinä edellisen tavoitteen epäonnistuminen, jolloin myös aiheutetaan haittaa opiskelijoiden osaamisen kehittymiselle. Talousarvioon vuodelle 2017 on investointeihin saatu rahoitusta oppimisympäristöjen kehittämiseen. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset ovat alkaneet syksyllä 2016. Laitteistot on hankittu kaupungin omana työnä (tietohallinto) ja opettajien perehdyttäminen järjestelmiin jatkuu. Lukio on ollut aktiivisesti mukana tekemässä sivistyspalveluiden tvt-suunnitelmaa Kaikilla opiskelijoilla on käytössä miniläppärit. Uuden opetussuunnitelman ja tuntijaon käyttöönoton valmisteleminen. Lukion uusi opetussuunnitelma on otettu asteittain laajenevana käyttöön syksyllä 2016. Markkinointi. Markkinoinnissa on keskitytty lähinnä Paimion ja Sauvon alueelle, koska oppilaat pääsääntöisesti tulevat näistä kunnista. Alkuperäinen Toimintatuotot 11 100 0 11 100 21 568-10 468 194,3 % 10 597 103,5 % ulkoiset tuotot 11 100 0 11 100 21 432-10 332 193,1 % 10 508 104,0 % sisäiset tuotot 0 0 0 136-136 0,0 % 89 52,5 % Toimintakulut 1 803 157-6 300 1 796 857 1 771 043 25 814 98,6 % 1 750 065 1,2 % ulkoiset kulut 1 290 190 69 068 1 359 258 1 341 022 18 236 98,7 % 1 256 719 6,7 % sisäiset kulut 512 967-75 368 437 599 430 021 7 578 98,3 % 493 346-12,8 % Toimintakate -1 792 057 6 300-1 785 757-1 749 475-36 282 98,0 % -1 739 468 1 % Netto -1 792 057 6 300-1 785 757-1 749 475-36 282 98,0 % -1 739 468 1 %
TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Koulutuslautakunta Paimion kaupungin ruokapalvelut Jukka Talka Toiminta-ajatus Ruokapalvelujen tavoitteena on tuottaa kaikille asiakasryhmille laadukkaita aterioita, jotka vastaavat kunkin ikäkauden ravinnontarvetta. Tarjottavat ateriat suunnitellaan vastaamaan kunkin ikäkauden mieltymyksiä siten, että ruoalla on myönteinen vaikutus asiakkaiden hyvinvointiin. Ruokapalvelujen tavoitteena on myös vastata taloudellisesta ja asiakaslähtöisestä toiminnasta ja sen kehittämisestä yhteistyössä tilaajan, asiakkaiden ja henkilöstöryhmien kanssa. Toimipisteiden ajatusta tuetaan säilyttämällä eri asiakasryhmien erityispiirteet. Toimintakuvaus Ruokapalvelu on jaettu kolmeen tulosyksikköön: PaltanPadan tuotantokeittiö tuottaa ateriat vanhustyön, sosiaali-ja terveystoimen yksiköille sekä Paimion-Sauvon kuntayhtymän terveyskeskukseen. VistanPadan tuotannonkeittiö tuottaa ateriat Vistan koululle, Lempilän, Tikankolon ja Tapiolan yläkerran päiväkodeille ja Kansanopiston oppilaille sekä Erityishuoltopiirin oppilaille. LukionPadan tuotannonkeittiö tuottaa ateriat lukion, Jokelan, Hanhijoen ja Kriivarin kouluille sekä päivähoidolle. Ruokapalvelun vakituisen henkilöstön määrä on 25,9 henkilöä. Ympäristöanalyysi Ruokapalvelun toiminta siirtyi Arkea Oy:lle 1.5.2016 alkaen. Ruokapalvelun henkilökunta siirtyi Arkean palvelukseen vanhoina työntekijöinä pl. ruokapalvelupäällikkö, yhteensä 25 henkilöä. Ruokapalvelupäällikkö jäi kaupungin palvelukseen tilaajan edustajaksi. Ruokapalvelupäällikön nimike muutettiin palvelupäälliköksi, joka toimii ruokaja siivouspalvelun yhteyshenkilönä. Palvelupäällikön tehtävä siirrettiin teknisten- ja ympäristöpalvelujen alaisuuteen. Toiminnalliset tavoitteet Tietojärjestelmien käytön kehittäminen Tietojärjestelmien käytön kehittämistä palvelutuotannossa jatkettiin alkuvuoden aikana. Jamix -tuotannonohjausjärjestelmän hyödyntäminen asiakastilauksissa jäi kesken. Ruokapalvelujen tuotteistaminen Aterian hintojen laskeminen vuodelle 2017 tuotteistamisen avulla ei tehty. Henkilökunnan työhyvinvointiin panostaminen Keittiöiden työergonomian kehittäminen jäi kesken.
Ruokalistojen kehittäminen Ruokalistojen kehittäminen keväällä saadun asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten pohjalta jäi kesken. Luomuruokaa lisättiin ruokalistoille vuoden 2016 alussa. Ruokapalvelujen valmiussuunnitelman tekeminen Ruokapalvelun valmiussuunnitelman tekemistä ei ehditty aloittaa. Valmiussuunnitelma tehdään yhdessä Arkea kanssa vuoden 2017 aikana. Alkuperäinen Toimintatuotot 2 539 684-1 601 700 937 984 1 232 898-294 914 131,4 % 2 515 336-51,0 % ulkoiset tuotot 920 069-563 244 356 825 618 484-261 659 173,3 % 951 535-35,0 % sisäiset tuotot 1 619 615-1 038 456 581 159 614 414-33 255 105,7 % 1 563 801-60,7 % Toimintakulut 2 519 124-1 615 200 903 924 981 517-77 593 108,6 % 2 444 670-59,9 % ulkoiset kulut 2 202 880-1 408 837 794 043 866 926-72 883 109,2 % 2 168 421-60,0 % sisäiset kulut 316 244-206 363 109 881 114 591-4 710 104,3 % 276 249-58,5 % Toimintakate 20 560 13 500 34 060 251 381-217 321 738,1 % 70 666 256 % Netto 20 560 13 500 34 060 251 381-217 321 738,1 % 70 666 256 % Koulutuslautakunta yhteensä: Alkuperäinen Toimintatuotot 4 253 954-1 601 700 2 652 254 2 854 763-202 509 107,6 % 4 415 713-35,3 % ulkoiset tuotot 2 634 339-563 244 2 071 095 2 240 212-169 117 108,2 % 2 851 576-21,4 % sisäiset tuotot 1 619 615-1 038 456 581 159 614 551-33 392 105,7 % 1 564 138-60,7 % Toimintakulut 23 033 921-1 722 472 21 311 449 20 908 970 402 479 98,1 % 22 492 803-7,0 % ulkoiset kulut 18 286 146-586 398 17 699 748 17 400 099 299 649 98,3 % 18 185 057-4,3 % sisäiset kulut 4 747 775-1 136 074 3 611 701 3 508 871 102 830 97,2 % 4 307 746-18,5 % Toimintakate -18 779 967 120 772-18 659 195-18 054 207-604 988 96,8 % -18 077 089 0 % Netto -18 779 967 120 772-18 659 195-18 054 207-604 988 96,8 % -18 077 089 0 %