Derivaatat lasketaan komponenteittain, esimerkiksi E 1 E 2

Samankaltaiset tiedostot
Miten osoitetaan joukot samoiksi?

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

= ( 1) 2 u tt (x, t) = u tt (x, t)

Ratkaisu: Ensimmäinen suunta. Olkoon f : R n R m jatkuva eli kaikilla ε > 0 on olemassa sellainen δ > 0, että. kun x a < δ. Nyt kaikilla j = 1,...

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

VEKTORIANALYYSIN HARJOITUKSET: VIIKKO 4

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa. väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,...

Matematiikan tukikurssi

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

Yhdistetty funktio. Älä sekoita arvo- eli kuvajoukkoa maalijoukkoon! (wikipedian ongelma!)

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

2 Funktion derivaatta

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Tenttiin valmentavia harjoituksia

(a) avoin, yhtenäinen, rajoitettu, alue.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

3.1 Väliarvolause. Funktion kasvaminen ja väheneminen

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

JAKSO 2 KANTA JA KOORDINAATIT

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

Vapaus. Määritelmä. jos c 1 v 1 + c 2 v c k v k = 0 joillakin c 1,..., c k R, niin c 1 = 0, c 2 = 0,..., c k = 0.

Matematiikan tukikurssi

12. Derivointioperaattoreista geometrisissa avaruuksissa

Diskreetti derivaatta

Lineaarinen toisen kertaluvun yhtälö

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

Luku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia.

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

Johdatus logiikkaan I Harjoitus 4 Vihjeet

f(x) f(y) x y f f(x) f(y) (x) = lim

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 12

Jokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

3.3 Funktion raja-arvo

Matematiikan tukikurssi

a k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx

2017 = = = = = = 26 1

Sarjoja ja analyyttisiä funktioita

7 Vapaus. 7.1 Vapauden määritelmä

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

2 exp( 2u), kun u > 0 f U (u) = v = 3 + u 3v + uv = u. f V (v) dv = f U (u) du du f V (v) = f U (u) dv = f U (h(v)) h (v) = f U 1 v (1 v) 2

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

4 Matemaattinen induktio

Konvergenssilauseita

2 Funktion derivaatta

Toispuoleiset raja-arvot

3. Teoriaharjoitukset

Ratkaisuehdotus 2. kurssikokeeseen

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdotuksia (7 sivua) (S.M)

2 Osittaisderivaattojen sovelluksia

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

Matematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 10 to

2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)

Vapaus. Määritelmä. Vektorijono ( v 1, v 2,..., v k ) on vapaa eli lineaarisesti riippumaton, jos seuraava ehto pätee:

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Matematiikan tukikurssi

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

Mikäli funktio on koko ajan kasvava/vähenevä jollain välillä, on se tällä välillä monotoninen.

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II Syksy 2009 Laskuharjoitus 1 ( ) Ratkaisuehdotuksia Vesa Ala-Mattila

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 3, MALLIRATKAISUT

Johdantoa INTEGRAALILASKENTA, MAA9

(2n 1) = n 2

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

Matematiikan peruskurssi 2

1 Kertaus. Lineaarinen optimointitehtävä on muotoa:

LUKU 3. Ulkoinen derivaatta. dx i 1. dx i 2. ω i1,i 2,...,i k

Kompleksianalyysi, viikko 4

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 4 Maanantai

Algebra I, harjoitus 5,

Ratkaisuehdotus 2. kurssikoe

Laskuharjoitus 2A ( ) Aihepiiri: Raja-arvot etc. Adams & Essex, 8th Edition, Chapter 12. z = f(x, 0) = x2 a z = f(0, y) = 02 a 2 + y2

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 2

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi

Vastaoletuksen muodostaminen

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 TFM Laskuharjoitus 2L

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1)

Analyysi III. Jari Taskinen. 28. syyskuuta Luku 1

2. kl:n DY:t. Lause. Yleisesti yhtälöllä ẍ = f(ẋ, x, t) on (sopivin oletuksin) aina olemassa 1-käs. ratkaisu. (ẋ dx/dt, ẍ d 2 x/dt 2.

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

Martingaalit ja informaatioprosessit

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot.

Transkriptio:

MS-C50 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset syksy 07. Oletetaan että vektorikenttä E E E E : R R on kaksi kertaa jatkuvasti derivoituva E C R. Näytä että E E. Derivaatat lasketaan komponenteittain esimerkiksi E E E E. Muistetaan operaattorit x div curl ja x x i j x k. Kun tässä operoidaan skalaariope- raattorilla vektorikenttään niin tarkoitetaan että operoidaan komponenteittain vektorikentän komponenttifunktioihin. Todistus. Komponenteittain laskemalla saadaan E E E E E E E x x x E x E x x E E E E E E E E. E E E E E E x x x x E x x x E x E E E E x x E x E x E E E E. Jatkoa edelliseen tehtävään Näytä että E E E.

MS-C50 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset syksy 07 Todistus. Tehtävää hyödyntämällä saadaan laskettua E E E E E E E x x x x E E E E x x x x E E E E x x x x E E E E x x x x E E x E E E x x E E x E E E E x x E E x E x E E } {{ } 0 E }{{} 0 E } {{ } 0 E E E E x x x E E x x E E E x x x E E E E E E E E E E E E E E x x x x x E E E E x x x E E E E E E. x x E. Osoita että ρ J. Ohje: Näytä että u 0 kaikille funktioille u : R R u C R.

MS-C50 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset syksy 07 Osoitetaan ensin ohjeen väite: olkoon F : R R kaksi kertaa jatkuvasti derivoituva. Silloin F F F F F F F F F F F F F F F F F F F 0 koska osittaisderivaatat kommutoivat. Maxwellin ensimmäisestä ja neljännestä yhtälöstä seuraa nyt että ρ tε 0 E ε 0 t E µ 0 B J missä viimeinen vaihe seuraa tehtävän ohjeesta. µ 0 B J J 4. Oletetaan että f C R on mielivaltainen funktio E fx ct 0 0 ja B 0 0 0 a Näytä että funktiot E ja B ovat aaltoyhtälön u c u 0 ratkaisuja. b Näytä että funktiot E ja B ovat Maxwellin yhtälöiden rakaisuja vain jos f on vakiofunktio. Tästä voidaan päätellä että kaikki aaltoyhtälön ratkaisut eivät ole Maxwellin yhtälöiden ratkaisuja. a Todistus. B on triviaalisti ratkaisu koska nollafunktio on aaltoyhtälön ratkaisu ja derivaatat toimivat komponenteittain. Samasta syystä myös E:n toinen ja kolmas komponenttifunktio toteuttavat aaltoyhtälön. Pitää siis vielä osoittaa että E:n ensimmäinen komponenttifunktio ux y z t fx ct on aaltoyhtälön ratkaisu. Ketjusäännön avulla saadaan t u cf x ct x u f x ct y u 0 yu 0 z u 0 zu 0. t u c f x ct xu f x ct

MS-C50 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset syksy 07 Näiden avulla voidaan laskea t u c u t u c xu c f x ct c f x ct 0. b Todistus. Oletetaan että B ja E ovat Maxwellin yhtälöiden ratkaisuja. Silloin Maxwellin neljännestä yhtälöstä seuraa t E c B 0. Erityisesti kun tarkastellaan E:n ensimmäistä komponenttifunktiota tämä tarkoittaa että 0 t fx ct cf x ct. Koska c 0 ja viimeinen yhtälö pätee kaikilla x t niin nähdään että f 0 kaikkialla eli f on vakiofunktio. 5. Oletetaan että E B : R R R ovat aaltoyhtälön u c u 0 ratkaisuja ja että E B C R R; R. a Näytä että Ej x k j k ja E vastaavat väitteet funktiolle B. b Näytä että E B E ratkaisuja. ovat aaltoyhtälön ratkaisuja ja päättele c B ja B E ovat aaltoyhtälön a Todistus. Koska oletusten nojalla jokainen komponenttifunktio E j on aaltoyhtälön ratkaisu niin E j c E j 0. Koska E j on kolme kertaa jatkuvasti derivoituva saadaan derivoimalla ylläolevaa yhtälöä x k :n suhteen että 0 E j x k c E j Ej c Ej x k x k eli Ej x k on aaltoyhtälön ratkaisu. Samalla tavalla nähdään derivoimalla yhtälöä ajan suhteen että myös E on aaltoyhtälön ratkaisu. Vastaavat väitteet pätevät myös B:lle sillä oletukset ovat identtiset. 4

MS-C50 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset syksy 07 b Todistus. Huomataan ensin että aaltoyhtälö on lineaarinen: jos u ja v ovat aaltoyhtälön ratkaisuja ja a b R niin au bv c au bv a u c u b v c v a 0 b 0 0 eli myös au bv on aaltoyhtälön ratkaisu. Koska funktiot E B E lineaari- c B ja B Ej E ovat funktioden x k Ej Bj kombinaatioita yhtälön lineaarisuus ja a-kohta todistaa väitteen. x k Bj 6. Jatkoa edelliseen tehtävään E a Oletetaan että E B c B ja B E ovat kaikki nollia kun t 0. Päättele sama tulos näiden funktioiden aikaderivaatoille. Ohje: u 0 kaikille funktioille u : R R u C R. b Näytä että E ja B toteuttavat Maxwellin yhtälöt käyttämällä seuraavaa tietoa: aaltoyhtälön ratkaisu on yksikäsitteinen annetulla alkuarvoilla ts. kun u t0 ja u t0 on annettu. Tästä voidaan päätellä että Maxwellin yhtälöt voidaan ratkaista aaltoyhtälön avulla. a Todistus. Koska osittaisderivaatat kommutoivat niin t E t0 t E t0. Koska divergenssin määritelmässä esiintyvät ainoastaan paikkaderivaattoja niin oikea puoli riippu ainoastaan funktion t E arvoista hetkellä t 0. Oletusten nojalla kun t 0 joten saadaan siis t E c B t E t0 c B t0 0 missä viimeinen vaihe seuraa ohjeesta. Vastaavalla tavalla nähdään että t B t0 0. Merkitään nyt F t E c B. Koska E on aaltoyhtälön ratkaisu niin t F t E c t B c E t B. 5

MS-C50 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset syksy 07 Lauseke t B t0 riippuu ainoastaan funktion t B arvioista ajanhetkellä t 0 ja t B E kun t 0 joten saadaan t F t0 c E E t0 c E t0 0. Tässä käytettiin tehtävää ja oletus E t0 0. Vastaavasti nähdään että t t B E t0. b Todistus. Tehtävän 5b nojalla funktiot E B ja funktioiden t Ec B ja t B E komponenttifunktiot ovat kaikki aaltoyhtälön ratkaisuja. Lisäksi nämä funktiot toteuttavat alkuarvot u t0 0 ja t u t0 0. Toisaalta myös nolla-funktiolla on nämä samat ominaisuudet. Koska tiedetään että ratkaisu annetuilla alkuarvoilla on yksikäsitteinen saadaan että funktiot E B ja funktioiden t E c B ja t B E komponenttifunktiot ovat kaikki nollafunktioita. Mutta tämä tarkoittaa täsmälleen että E ja B toteuttavat Maxwellin yhtälöt. 6