Mielenterveys ja ammatillinen kuntoutus Jouko Lönnqvist 13.10.2011 17.10.2011 Jouko Lönnqvist 1
Fig. 1. Diego Rivera's mural of factory workers at Ford's River Rouge assembly plant (detail) S. Bowles Science 320, 1605-1609 (2008) Published by AAAS
Kokemuksia omalta työuralta (1) Sota-aivovammaisten kuntoutus: varhainen ammatillinen kuntoutus, 20-25:n vuoden jälkeen lääketieteellistä kuntoutusta, oikein jaksotettu kuntoutusjakso Kuntoutettavien omat selviytymisstrategiat: suuret yksilölliset erot; tilanne ennen vammautumista > vamma > kuntoutumista edistävät tai ehkäisevät vamman jälkeiset olosuhteet; omat strategiset valinnat Ennustetta selittävät tekijät: hankittu pääoma, vamman seuraamukset, lähiyhteisön tuki, yhteiskunnan luomat mahdollisuudet ja uhat, ADL vs. työelämän sujuminen 17.10.2011 Esityksen nimi / Tekijä 5
Kokemuksia omalta työuralta (2) Vajaatyökuntoisen asema työmarkkinoilla vaihtelee (paisuntasäiliö), työvoiman tarve lisää joustoja (potilas akuutilta vastaanotto-osastoltakin voi kelvata työhön), ongelmahenkilöt ovat helposti myös ongelmatyövoimaa Vain paras on kyllin hyvää, itsetunnon ongelmat työssä selviytymisen esteenä Eläke on parempi vaihtoehto kuin huono asema työelämässä, ja samalla usein subjektiivinen oikeus Kaksoisviestinnän ongelma: ei haluta työhön eikä myöskään eläkkeelle 17.10.2011 Esityksen nimi / Tekijä 6
Kokemuksia omalta työuralta (3) Lääkäri asema: puolueeton asiantuntija, potilaan auttaja, järjestelmän edustaja Lääketieteellisen tiedon ja arvioinnin epävarmuus sairautta, vammaa ja haittaa arvioitaessa Kuntoutuksen asema lääketieteen arvomaailmassa Tieteelliseen näyttöön perustuvien vaikuttavien toimenpiteiden tarve Järjestelmän pirstoutuneisuus, sektoriajattelu, hitaus, kustannusten optimointi, kokonaisnäkemyksen ja ohjauksen puute 17.10.2011 Esityksen nimi / Tekijä 7
Omaa hoitoa koskevien valintojen perusta: Autonomia, jaettu päätöksenteko ja potilaan kokemukset omasta sairaudestaan Autonomia: Potilas hyväksyy viime kädessä oman hoitonsa Jaettu päätöksenteko: Hyvä päätöksenteko perustuu yhteistyöhön ja kumppanuuteen potilaan ja ammattilaisen välillä Kokemuksellinen tieto: Potilas on oman sairautensa kokemusasiantuntija 17/10/2011 Jouko Lönnqvist 8
Sairauden ja hoidon taakka: Ihminen monimutkaisen ongelman takana Hyvä sitoutuminen kroonisen sairauden hoitoon on tavoite, joka ei useimmiten toteudu! Sitoutuminen hoitoon on pitkäkestoinen prosessi, joka alkaa asianmukaisen tiedon välittämisestä ja päätyy parhaimmillaan hyvään omistajuuteen ja kumppanuuteen Sitoutumiseen liittyy myös luopumista ja surua, uuden oppimista ja omien arvojen tarkastelua Monimutkainen sairaus ja kompleksinen hoito herättää avuttomuutta, joka vaikeuttaa potilaan oman vastuun ottamista 17/10/2011 Jouko Lönnqvist 9
Ammatillinen kuntoutus Tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia Vähentää riskiä tulla työkyvyttömäksi ja syrjäytyä työelämästä sairauden tai vajaakuntoisuuden vuoksi Ammatillisen kuntoutuksen määrittelyssä voidaan painottaa tavoitteita kuten ammatillisia valmiuksia, ammattitaitoa, työkykyä, työmahdollisuuksia, integroitumista työelämään ja yhteiskuntaan tai korostaa ammattiin ja työhön liittyviä toimenpiteitä 17.10.2011 Esityksen nimi / Tekijä 10
Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen Kuntoutus perustuu lääketieteellisesti todettuun sairauteen, vikaan tai vammaan tai niiden aiheuttamaan uhkaan tulla työkyvyttömäksi Uhka: henkilölle tulisi ilman kuntoutusta lähivuosina todennäköisesti myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke Pitkittyvillä tai toistuvilla sairauspoissaoloilla saattaa olla työkyvyttömyyttä ennakoiva merkitys Työyhteisön, työterveyshuollon ja työeläkelaitoksen yhteistyö uhkan havaitsemisessa ja vähentämisessä (työeläkekuntoutus) KELAlla on lakiin perustuva velvollisuus selvittää asiakkaiden kuntoutustarve (<60pv) 17.10.2011 Esityksen nimi / Tekijä 11
Mielenterveys henkilökohtaisena pääomana Mental capital encompasses a person s cognitive and emotional resources. It includes their cognitive ability, how flexible and efficient they are at learning, and their emotional intelligence, such as their social skills and resilience in the face of stress. 17/10/2011 Presentation name / Author 12
MIELENTERVEYS YHTEISÖLLISENÄ PÄÄOMANA Mental Capital Mielenterveyden markkinointi yksilön ja yhteisön henkisenä pääomana, jonka varaan alueen väestön hyvinvointi ja menestys rakentuvat
The Mental Wealth of Nations Beddington et al. Nature 2008;455:1057-60 Countries must learn how to capitalize on their citizens cognitive resources if they are to prosper, both economically and socially Boosting brain power in young and old What science could do in the early years Early detection of mental disorders Learning must continue throughout life Changing needs for a changing workplace
Mielenterveystyö Mielenterveystyö on yläkäsite, joka koostuu mielenterveyden edistämisestä, häiriöiden ehkäisystä sekä niiden hoidosta sisältäen myös kuntoutuksen Etenkin edistäminen ja jossain määrin myös häiriöiden ehkäisy kuuluvat koko yhteiskunnan vastuulle, sen kaikille sektoreille ja tasoille Jokainen kansalainen voi edistää mielenterveyttä, ehkäistä mielenterveyden häiriöitä ja tarvittaessa osallistua myös hoitoon ja kuntoutukseen 17.10.2011 Esityksen nimi / Tekijä 15
MIELENTERVEYSTYÖ (TH-LAKI 2010) 27 : Mielenterveystyön tavoitteena on väestön hyvä mielenterveys ja siihen liittyen hyvä toimintakyky ja turvallisuus. 12.11.2010 Jouko Lönnqvist 16
MIELENTERVEYSTYÖ (TH-LAKI 2010) Terveydenhuollon palveluja annettaessa on erityisen hyvä mahdollisuus tunnistaa yksilöiden ja yhteisöjen olosuhteissa mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä. Sellaisia ovat muun muassa liiallinen alkoholin käyttö tai sairastavien aikuisten mahdollisesti alentunut kyky täysipainoisesti huolehtia lapsistaan sekä poikkeukselliset kriisitilanteet. Mielenterveyttä vaarantaviin tekijöihin on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarjottava tarpeenmukaista neuvontaa, tukea sekä huolehdittava tarpeenmukaisesta yhteistyöstä muiden toimijoiden, erityisesti sosiaalihuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa, jotta palvelut muodostuisivat tarkoituksenmukaisiksi. 12.11.2010 Jouko Lönnqvist 17
Psyykkinen kuormittuneisuus (GHQ-12) Suomessa 1980 ja 2000 1978-80 2000-01 Presentation 12.11.2010 17/10/2011 Jouko Lönnqvist 18 18 name / Author
LIFETIME PREVALENCES OF MENTAL DISORDERS IN YOUNG ADULTS (20-34 YEARS) IN 2005 IN FINLAND Men Women Total Depressive disorders 11.4% 24.2% 17.67%*** Bipolar disorders 1.3% 2.5% 1.9% Anxiety disorders 8.4% 16.9% 12.6%** Substance abuse or dependence 20.9% 7.4% 14.2%*** Eating disorders 0.3% 6.1% 3.35*** Any Axis I disorder 35.3% 45.6% 40.4%* Personality disorders 8.0% 5.5% 6.8% Difference between men and women: * = P<0.05, **=P<0.01, ***=P<0.001 17/10/2011 Presentation name / Author 19
Itsearvioitu 0-10 asteikko Subjektiivinen elämänlaatu Subj QoL eri häiriöissä 8 7,5 7 6,5 6 5,5 5 Väestö Skitsofrenia Alkoholiriippuvuus Depressio Ahdistuneisuushäiriö
15D menetykset väestötasolla - graafi
Masennusoireilun yleisyys eri tutkimusalueilla viimeisen 12 kuukauden aikana (%) Alue Koko maa Yhteensä 20 21 16 6 0,2 Miehet 22 23 17 8 0,3 Turku Naiset 27 24 19 8 0,6 Yhteensä 24 23 18 8 0,5 Sukupuoli ja molemmat sukupuolet yhteensä Masentuneisuus (%) Mielihyvän menettäminen (%) Masentuneisuus ja mielihyvän menettäminen (%) Itsemurhaajatukset (%) Itsemurhayritys (%) Miehet 18 20 15 6 0,2 Naiset 22 21 17 6 0,2 Pohjois- Pohjanmaa Miehet 20 24 17 8 0,7 Naiset 22 21 16 7 0,3 Yhteensä 21 22 17 8 0,5 Miehet 20 24 17 6 0,4 Kainuu Naiset 22 22 16 6 0,1 Yhteensä 21 23 16 6 0,3 1.12.2010 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH 23
Alkoholin liikakäyttö (AUDIT-C) Alue Yhteensä Miehet Naiset 20 54-55 74-75 vuotta vuotiaat vuotiaat täyttäneet (%) (%) (%) (%) (%) Koko maa 30 38 22 36 23 6 (%) Turku 35 46 25 41 31 7 Pohjois-Pohjanmaa 29 37 20 33 23 2 Kainuu 25 34 17 33 20 3 Liikakäyttö: miehillä 6 pistettä, naisilla 5 pistettä 1.12.2010 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH 24
Palvelujen käyttö mielenterveys- ja päihdeongelmien vuoksi (20-54-vuotiaat) Alue Koko maa Turku Palveluiden käytön syy Perusterveydenhuollon palvelut (%) Erikoissairaanhoidon palvelut (%) Päihdehuollon erityispalvelut (%) Yksityissektori (%) Muu hoito (%) Mikä tahansa hoito (%) Mielenterveysongelma 6,4 4,3 0,6 3,6 1,1 10,0 Päihdeongelma 0 0,1 0,2 0 0 0,2 Mielenterveysongelma 6,8 5,3 0,2 5,1 0,8 12,0 Päihdeongelma 0,5 0,3 0,9 0,2 0,1 1,4 Mielenterveysongelma 6,0 4,3 0,1 2,2 1,1 9,2 Päihdeongelma 0,1 0,03 1,0 0,05 0,1 1,2 Mielenterveysongelma 4,6 5,0 0,3 1,7 0,8 8,1 Päihdeongelma 0,5 0,2 0,7 0 0,1 1,2 Pohjois- Pohjanmaa Kainuu 1.12.2010 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH 25
ENNALTAEHKÄISEVÄ MIELENTERVEYSTYÖ - PREVENTIO Primaaripreventio: Vaaratekijöihin ja suojaaviin tekijöihin vaikuttaminen Sekundaaripreventio: Hyvä hoito Tertiääripreventio: Pitkäaikaishoito ja kuntoutuminen 12.11.2010 Jouko Lönnqvist 26
PREVENTION STRATEGISET VAIHTOEHDOT Väestölähtöinen ennaltaehkäisy eli universaalinen preventio Riskiryhmiin kohdistuva ennaltaehkäisy eli selektiivinen preventio Korkean riskin omaaviin kohdistuva ehkäisytyö eli indikoitu preventio 12.11.2010 Jouko Lönnqvist 27
Mielenterveyden häiriöt nuorilla aikuisilla Suomessa Elämänaikainen sairastavuus M% N% T% Depressio 11 24 18 Ahdistuneisuushäiriö 8 17 13 Päihdehäiriö 21 7 14 Persoonallisuushäiriö 8 6 7 Mikä tahansa mt-häiriö 35 46 40 17.10.2011 Esityksen nimi / Tekijä 28
Mielenterveydenhäiriöt nuorilla aikuisilla Sairastavuus 1 kk:n aikana M% N% T% Depressio 2 2 2 Ahdistuneisuushäiriö 4 7 6 Päihdehäiriö 8 4 6 Mikä tahansa mt-häiriö 14 16 15 17.10.2011 Esityksen nimi / Tekijä 29
Mielenterveysongelmiin saatu hoito Ajankohtainen ongelma ja hoito: Depressio 33% Ahdistuneisuushäiriö 24% Päihdehäiriö 15% Mikä tahansa mt-häiriö 24% Elämänaikainen ongelma, ei koskaan hoitoa: Depressio 42% Ahdistuneisuushäiriö 38% Päihdehäiriö 54% Mikä tahansa mt-häiriö 50% 17.10.2011 Esityksen nimi / Tekijä 30
Lifetime prevalences of psychotic disorders 4 3,5 3,48 Lifetime prevalence (%) 3 2,5 2 1,5 2,29 1 0,5 0,62 0,43 0,22 0 Nonaffective psychotic disorders Affective psychoses Substanceinduced psychotic disorders Psychotic disorders due to GMC Any psychotic disorder 17.10.2011 Esityksen nimi / Tekijä 31
MYÖNTEISTÄ KEHITYSTÄ Väestön mielenterveys ei ole vastoin yleistä käsitystä suinkaan heikentynyt Mielenterveys nähdään osana muuta terveyttä Asenteet ovat entistä myönteisempiä Hoitoon hakeutumisen kynnys on alentunut Lasten ja nuorten mielenterveyteen on panostettu Skitsofrenian ilmaantuvuus on vähentynyt Itsemurhat ovat vähentyneet 15 vuodessa 40% Depression tunnistaminen, hoitoon hakeutuminen ja hoito ovat tehostuneet Mielenterveys on noussut poliittiselle agendalle 17.10.2011 Esityksen nimi / Tekijä 32
Mielenterveys- ja päihdetyön kenttä on hajalla Yleissairaalapsykiatria Psykiatriset sairaalat Psykiatrian Poliklinikat ( shp ) Yksityiset psykiatriset hoitokodit Työterveyshuollot Perusterveydenhoidon mielenterv.työ Kunnallinen Psykiatrinen hoito A-klinikat Yksityissektori Järjestöt ja muut toimijat Yksityiset päihdehoidon tuottajat RAJA: organisaatio, talousarvio, lähete, ideologia ym 17.10.2011 Veijo Nevalainen 33
Mielenterveyden hoidon haasteet Sairaiden hoitaminen tehokkaiksi osoitetuilla keinoilla kustannustehokkaasti, erityisvastuu vaikeimmin sairastuneista, lapsista ja nuorista Sairastumisen ehkäiseminen tehokkaaksi osoitettuja preventiomenetelmiä soveltaen korkean riskin omaavien keskuudessa ja vaikuttamalla riskitekijöihin väestötasolla Mielenterveyden edistäminen koko väestön tasolla keinoilla, joiden arvioidaan lisäävän kansankunnan mielenterveyden pääomaa ja kansallisvarallisuutta Strateginen näkemys eri haasteiden painotuksesta ja voimavarojen kohdennuksesta 17.10.2011 Jouko Lönnqvist 34
The Global Burden of Disease Maailman Pankki 1990: Depressio aiheuttaa 4. suurimman sairaustaakan (DALYn) maailman väestölle ja nousee 2. suurimmaksi vuoteen 2020 mennessä Havainto toistettiin myöhemmin useissa maissa Vuonna 2000 depression tärkeä merkitys on edelleen sama (Ustun ym. 2004) Ruotsi: Depressio on 6.6% miesten ja 10.9% naisten kokonaissairaustaakasta korostuen ammattitaidottomilla naisilla (18.5%) 17.10.2011 Esityksen nimi / Tekijä 35
DEPRESSION EHKÄISEMINEN Käypä hoito suositus www.kaypahoito.fi Depression ilmaantumista on osin mahdollista ehkäistä psykologisten interventioiden kuten ryhmämuotoisen depressiokouluintervention avulla, mutta näiden vaikuttavuus on tutkimusten mukaan enintään kohtalainen, (A). Ehkäisevät psykologiset interventiot on järkevintä kohdentaa: depression vaaratekijöitä omaaviin henkilöihin (mm. synnyttäneet äidit, työttömäksi jääneet, työuupumuksesta kärsivät, kroonisesti somaattisesti sairaat) tai henkilöihin, joilla jo ilmenee masennustilan kehittymisen vaarasta kertovia depressiivisiä oireita. Depressioita voitaneen ehkäistä myös terveiden elintapojen avulla. Masennustilan kehittymisen vaaraa vähentävät esimerkiksi: kohtalainen määrä liikuntaa työstressin C ja työkuormituksen (B) vähentäminen sekä humalajuomisen ja alkoholin liikakäytön välttäminen (B). 12.11.2010 Jouko Lönnqvist 36
Depression hoito ja työelämä 17/10/2011 Presentation name / Author 37
Masto-hankkeen (2008 2011) loppuraportti. Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän hankkeen toiminta ja ehdotukset. Stm: Selvityksiä 2011:15 17.10.2011 Esityksen nimi / Tekijä 39
PRODROME: Early diagnosis and early intervention Psykoosien sekä ahdistus- ja mielialahäiriöiden suhteen korkean riskin ryhmiin kuuluvien varhainen toteaminen ja auttaminen Varhaiset interventiot: vakavien häiriöiden puhkeamisen estäminen, sairastumisajankohdan siirtäminen myöhempään ajankohtaan tai kulun lievittäminen 17/10/2011 Presentation name / Author 40
Elämä on tasapainoilua psyykkisten voimavarojen kulumisen ja elpymisen välillä
Levon, oikean elämänrytmin ja palautumisen merkitys Nukkuminen, uni ja uni-valve-rytmin merkitys korostuvat palautumisen sekä työ- ja toimintakyvyn perustana 17/10/2011 Presentation name / Author 42
Suomessa asuu tyytyväinen kansa 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Feeling happy Feeling peaceful Feeling full of life Having a lot of energy Denmark Finland Sweden European av. Lähde: Eurobarometer (8) Health Statistics in the Nordic Countries 2005 NOMESCO 2007 12.11.2010 10.05.2010 Jouko Jouko Lönnqvist Lönnqvist 43