Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. helmikuuta 2016 (OR. en) 6266/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto ENV 80 COMPET 63 AGRI 74 TRANS 49 MI 89 IND 34 CONSOM 35 ECOFIN 117 ENER 35 RECH 25 SAN 54 Ed. asiak. nro: 6011/16 ENV 61 COMPET 50 AGRI 59 TRANS 39 MI 74 IND 30 CONSOM 28 ECOFIN 89 ENER 21 RECH 17 SAN 47 ENT 27 CODEC 152 Kom:n asiak. nro: 14972/15 ENV 768 COMPET 557 AGRI 642 TRANS 402 MI 779 IND 201 CONSOM 212 ECOFIN 954 ENER 417 RECH 305 SAN 424 + ADD 1 Asia: Kiertotaloutta koskeva strategia Komission tiedonanto "Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma" = Periaatekeskustelu 1. Komissio toimitti tarkistetun kiertotalouspaketin neuvostolle ja Euroopan parlamentille 3. joulukuuta 2015. Tarkistettuun pakettiin sisältyy useiden lainsäädäntöehdotusten lisäksi komission tiedonanto "Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma" 1. 1 Asiak. 14972/15 + ADD 1. 6266/16 tih/pmm/vb 1 DG E 1A FI
2. Puheenjohtajavaltio toivoo poliittista ohjausta toimintasuunnitelmaa koskevaa neuvoston tulevaa työskentelyä varten. Tätä varten valtuuskunnille toimitetaan ohessa pysyvien edustajien komitean 17. helmikuuta 2016 pidetyn kokouksen pohjalta puheenjohtajavaltion laatima, edellä mainittua asiaa koskeva ilmoitus, johon sisältyy kysymyksiä, neuvoston istunnossa (ympäristö) 4. maaliskuuta 2016 käytävän periaatekeskustelun ohjaamiseksi. 6266/16 tih/pmm/vb 2 DG E 1A FI
LIITE Puheenjohtajavaltion ilmoitus ympäristöneuvostolle kiertotalous Johdanto Euroopan komission 2. joulukuuta 2015 esittämä kiertotalouspaketti 1, joka muodostuu toimintasuunnitelmasta ja joukosta lainsäädäntöehdotuksia, joiden tavoitteena on jätteen vähentäminen sekä kierrätyksen ja uudelleenkäytön lisääminen, sisältää mahdollisuuden parantaa Euroopan talouden kilpailukykyä maapallon luontoympäristön resurssien rajoissa. Kiertotalouspaketissa käsitellään tarvetta sisällyttää luonnonvaratehokkuuden ja kierron periaatteet materiaalien ja tuotteiden valmistukseen ja kulutukseen niiden arvoketjun kaikissa vaiheissa. Tavoitteet Kiertotalouspaketin tavoitteena on helpottaa siirtymistä toimivampaan kiertotalouteen, jossa tuotteiden, materiaalien ja luonnonvarojen arvo säilyy taloudessa niin kauan kuin mahdollista ja jossa jätteen syntyminen minimoidaan. Tällä siirtymisellä edistetään EU:n kilpailukykyä luomalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja suojaamalla yrityksiä luonnonvarojen niukkuudelta ja hintojen epävakaudelta sekä tarjoamalla mahdollisuuksia innovointiin, uusiin liiketoimintamalleihin ja tehokkaampiin tuotanto- ja kulutustapoihin. Tämän siirtymisen eteenpäinviejinä ovat talouden toimijat, kuten yritykset ja kuluttajat, ja EU:n ja jäsenvaltioiden hallintoelinten tehtävänä on varmistaa, että käytössä on kannustimia, joilla sekä säilytetään kilpailukykymme että suojellaan ympäristöä. Kiertotalouspaketin tavoitteena on näin ollen luoda oikeat olosuhteet markkinavoimien vapauttamiselle ja eri sidosryhmien yhteistyön helpottamiselle siten, että samanaikaisesti saadaan ympäristöön kohdistuvia, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä sekä minimoidaan mahdolliset (koetut) ristiriitaisuudet. Tämä voidaan saavuttaa siten, että talouden toimijat parantavat toimintaperiaatteidensa ja toimiensa johdonmukaisuutta ja yhteensovittamista koko Euroopassa, mukaan lukien kiertotalouden teknologioiden, prosessien ja liiketoimintamallien kehittämisen, levittämisen ja omaksumisen osalta. Parempaa johdonmukaisuutta ja yhteensovittamista tarvitaan aina primääri- ja uusioraaka-aineiden valinnasta 1 http://ec.europa.eu/environment/circular-economy/index_en.htm 6266/16 tih/pmm/vb 3
tuotesuunnitteluvaiheeseen, uusiutuvien raaka-aineiden optimaalista käyttöä varten sekä tuotteen käytöstä tuotteen loppukäsittelyyn ja kierrätykseen, jotta tehostettaisiin materiaalien palauttamista takaisin kiertoon (esimerkiksi korjausta, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä) arvoketjujen sisällä ja välillä. Tämän saavuttamiseksi paketissa ehdotetaan, että EU ottaisi tehtäväkseen edistää parhaita käytäntöjä tuotantoprosesseissa ja kestävässä resurssien tuotannossa jäsenvaltioissa ja toimialoilla ja niiden kesken. Kehittämällä taloudellisia kannustimia sekä antamalla tuottajille ja kuluttajille tietoa tavaroiden ja palvelujen elinkaarivaikutuksesta tuetaan ympäristöön kohdistuvien ja sosiaalisten hyötyjen luomista arvoketjuissa. Erityisesti lisäämällä jätehierarkian vaikuttavuutta EU:ssa ja edistämällä uusioraaka-aineiden (kuten bioravinteiden ja muovien) markkinoita tuetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vähennetään luonnonvarariippuvuutta. Mahdollisuudet Siirtyminen luonnonvaratehokkaaseen talouteen tekee mahdollisiksi sekä ympäristön että talouden saamat hyödyt, eli yritykset ja kuluttajat ohjautuvat tekemään päätöksiä, joista koituu taloudellista hyötyä samalla kun ne parantavat ympäristötuloksia 2. Tavoitteena on saada Euroopan talous puhtaammaksi ja kilpailukykyisemmäksi vähentämällä luonnonvarojen käyttöä, vähentämällä jätettä ja tehostamalla kierrätystä. Tämä lisää Euroopan talouden kykyä sietää luonnonvarojen niukkuutta ja laajempia ympäristöuhkia, kuten ympäristön pilaantumista, ilmastonmuutosta sekä vaaraa, joka kohdistuu ekosysteemien kykyyn tuottaa yhteiskunnalle sellaisia olennaisia palveluja kuin puhdasta ilmaa ja vettä. Käyttämällä järkevämmin luonnonvaroja (esimerkiksi luonnon pääomaa, luontoon perustuvia ratkaisuja, biotaloutta ja ekosysteemipalveluja) synnytetään uusia innovointimahdollisuuksia arvoketjujen sisällä ja välillä, luodaan kaikille ammattitaidon tasoille paikallisia työpaikkoja, jotka antavat mahdollisuuden sosiaaliseen integraatioon ja osallisuuteen, sekä voidaan merkittävästi vähentää ympäristöön kohdistuvia paineita. Luonnonvaratehokkuuden ja kierron periaatteiden käyttöönotto voi tarjota yrityksille merkittäviä kilpailuetuja kustannusten alenemisen ja uusien markkinoiden avautumisen myötä. 2 Katso "Vihreä toimintasuunnitelma pk-yrityksille": (http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/txt/?uri=celex%3a52014dc0440) ja "Growth within: A circular economy vision for a competitive Europe", Mac Arthur Foundation/Sun/McKinsey (https://www.mckinsey.de/sites/mck_files/files/growth_within_report_circular_economy_in_europe.pdf) 6266/16 tih/pmm/vb 4
Siirtyminen kiertotalouteen antaa myös Euroopalle tilaisuuden ottaa johtoasema maailmanlaajuisessa "kestävän kehityksen teollisessa vallankumouksessa" 3 : sen avulla voidaan laajentaa eurooppalaisten vähähiilisten ja luonnonvaratehokkaiden teknologiaratkaisujen maailmanlaajuisia markkinoita ja sopeuttaa taloudet paremmin maapallon resurssien rajoihin. Toimintasuunnitelmassa myös edistetään jätehuoltoon sekä kuluttajien ja tuottajien kestävään käyttäytymiseen liittyviä taloudellisia kannustimia, edistetään kysyntää lisääviä toimia, kuten julkisia hankintoja, sekä ehdotetaan 650 miljoonan euron rahoitusta innovointia varten Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa muiden rahoitusvälineiden, kuten Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) ja koheesiorahaston, ohessa. Luvut osoittavat tämän tuottavan hyötyjä: Resurssituottavuus kasvoi EU:ssa 20 prosentilla vuosina 2000 2011. Tämän tason säilyttäminen johtaisi vielä 30 prosentin lisäkasvuun vuoteen 2030 mennessä ja voisi kasvattaa BKT:tä lähes prosentilla. Samalla luotaisiin yli kaksi miljoonaa työpaikkaa 4. Resurssien paremman käytön arvioidaan tuottavan Euroopan teollisuudelle 630 miljardin euron säästöt vuodessa 5. Kiertotalouspaketin kokonaishyötyjen tarkka määrällinen esittäminen on vaikeaa tässä vaiheessa. Pelkkien jätteitä koskevien ehdotusten hyödyt arvioidaan seuraavasti: o 24,5 miljardin euron taloudelliset hyödyt; o 140 000 työpaikan syntyminen yksistään jätehuoltoalalle; ja o EU:n hiilipäästöjen vähentyminen 500 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla vuoteen 2035 mennessä 6. Yrityslähtöisissä tutkimuksissa arvioidaan, että EU:n BKT:tä on mahdollista kasvattaa jopa 3,9 prosentilla 7 luomalla uusia markkinoita ja tuotteita sekä luomalla arvoa yrityksille. Jätteen syntymisen ehkäisemisen, ekosuunnittelun, uudelleenkäytön ja muiden samankaltaisten toimenpiteiden avulla voitaisiin tuottaa EU:n yrityksille nettosäästöt, jotka yltäisivät 600 miljardiin euroon tai 8 prosenttiin niiden vuosittaisesta liikevaihdosta, ja vähentää samalla kasvihuonekaasujen päästöjä 2 4 prosentilla 8. 3 4 5 6 7 8 Tiede- ja teknologiapolitiikkakomitean (CSTP) ministerikokouksen julkilausuma 21. päivältä marraskuuta 2015: http://www.oecd.org/sti/daejeon-declaration-2015.htm Modelling the Economic and Environmental Impacts of Change in Raw Material Consumption (2014), Cambridge Econometrics et al. Guide to resource efficiency in manufacturing: Experiences from improving resource efficiency in manufacturing companies (2012), Europe INNOVA. http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/txt/?qid=1413362634771&uri=celex:52014dc0330 Towards the Circular Economy: Economic and business rationale for an accelerated transition (2012), Ellen MacArthur Foundation. The opportunities to business of improving resource efficiency (2013), AMEC et al. 6266/16 tih/pmm/vb 5
Haasteet Siirtyminen kiertotalouteen edellyttää systeemistä muutosta. Sen lisäksi, että toteutetaan kohdennettuja toimia arvoketjun ja avainalojen kutakin vaihetta varten, on tarpeen luoda olosuhteet, joissa kiertotalous voi menestyä ja resurssit voidaan ottaa käyttöön. Toimintasuunnitelman tosiasiallinen täytäntöönpano tarjoaa mahdollisuuksia, mutta muodostaa myös haasteen ja edellyttää seuraavien keskeisten näkökohtien huomioon ottamista: Tuettaessa siirtymistä kiertotalouteen on tärkeää välttää kaikkia tarpeettomia kustannuksia kuluttajille, jäsenvaltioille ja yrityksille (erityisesti pk-yrityksille), varmistaa, että toimintapolitiikkojen hyväksyminen on helppoa ja että ne ovat kustannustehokkaita, sekä optimoida nettohyötyjen mahdollisuus paremman lainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Jäsenvaltiot, yritykset ja toimialat ovat tällä hetkellä siirtymisen eri vaiheissa siltä osin, miten ne etenevät kohti kiertotaloutta, mitä esteitä niillä on ja mitä mahdollisuuksia kiertotalous niille merkitsee. Nämä erot saattavat edellyttää eriytettyjä toimintapolitiikkoja ja kannustimia, tarvittaessa myös mukautuvaa mutta kuitenkin asiaa edistävää lainsäädäntöä, jonka hyväksyminen on helppoa. Erityisesti pk-yrityksille on tärkeää, että (siirtymisen) kustannukset minimoidaan ja että ne voivat hyötyä kiertotalouden tarjoamista mahdollisuuksista. Toimintasuunnitelman olisi osaltaan parannettava sisämarkkinoiden toimintaa, erityisesti uusioraaka-aineiden osalta. On vauhditettava innovointia, joka edistää kiertotalouteen siirtymistä ja kestävää kehitystä yleisesti, sekä uusien liiketoimintamallien kehittämistä. Jäsenvaltioiden ja komission olisi tarkasteltava, miten voidaan varmistaa se, että nykyisissä ja uusissa toimintapolitiikoissa ja lainsäädännössä otetaan huomioon innovointi ja tuetaan sitä (kuten noudattamalla innovointiperiaatetta). Esimerkiksi innovaatiosopimusten (kiertotalouteen liittyvä haaste) käyttö voi edistää siirtymistä toimivampaan kiertotalouteen. 6266/16 tih/pmm/vb 6
Siirtyminen kiertotalouteen edellyttää pitkän aikavälin suunnittelua sekä jatkuvaa pitkän aikavälin laajaa sitoutumista kaikilta hallinnon tasoilta, mukaan lukien EU, jäsenvaltiot, alueet, kaupungit ja kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät. Siirtymiseen liittyvät johtajuus ja vastuu on jaettava kaikkien toimijoiden kesken, ja toimijoiden on edistettävä niitä yhdessä. Vastuu edistymisestä siirtymisen toteuttamisessa edellyttää kokonaisvaltaista ja alojen välistä lähestymistapaa. Tässä suhteessa on tärkeää lisätä kaikkien toimijoiden tietoisuutta sekä tehostaa yhteistyö- ja symbioosimahdollisuuksia arvoketjujen sisällä ja niiden kesken. Siirtyminen kiertotalouteen tapahtuu maailmanlaajuisessa kilpailuympäristössä. Tämä ulkoinen ulottuvuus olisi otettava huomioon. On tärkeää seurata, miten komissio ja jäsenvaltiot panevat toimintasuunnitelmaa täytäntöön, jotta voidaan varmistaa, että toimet toteutetaan riittävällä tavalla ja että mahdolliset uudet sääntelyvaatimukset eivät aiheuta yrityksille tarpeettomia esteitä. Tarvitaan yhdennettyä EU:n laajuista tietojen keräämistä, jotta voidaan määrittää ekosysteemeihin ja luonnonvarojen niukkuuteen liittyvät ympäristön ja talouden haavoittuvuustekijät sekä parhaat menettelytavat näiden käsittelemiseksi luonnonvaratehokkuuden ja kiertotalouden ja/tai biopohjaisten käytäntöjen avulla sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla. Prosessin eteneminen Alankomaiden puheenjohtajakaudella Työryhmätasolla parhaillaan käsittelyssä olevien, jätteitä koskevien lainsäädäntöehdotusten lisäksi toimintasuunnitelmassa esitetään useita aloitteita, jotka komissio aikoo toteuttaa seuraavien viiden vuoden aikana kiertotalouteen siirtymisen helpottamiseksi ja joita käsitellään neuvoston eri kokoonpanoissa. Puheenjohtajavaltio Alankomaat toteaa, että neuvoston on tärkeää esittää näkemyksensä toimintasuunnitelmasta kokonaisuudessaan tällä puolivuotiskaudella. Neuvostoa pyydetään tarkastelemaan, ovatko ehdotetut toimet riittäviä, asianmukaisia ja tarpeellisia kiertotalouteen siirtymisen helpottamiseksi, sekä asettamaan tietyt toimet painopisteiksi. 6266/16 tih/pmm/vb 7
Sidosryhmien konferenssi "Paketin avaaminen - kohti kiertotaloutta Euroopassa" ("Unwrapping the package - towards a circular economy in Europe") 9 Tammikuun 25. ja 26. päivänä pidettiin Rotterdamissa Alankomaissa sidosryhmien konferenssi "Paketin avaaminen - kohti kiertotaloutta Euroopassa" ("Unwrapping the package - towards a circular economy in Europe"), jonka järjesti puheenjohtajavaltio Alankomaat yhteistyössä Euroopan komission kanssa. Konferenssiin osallistui noin 350 sidosryhmien edustajaa koko Euroopan yrityksistä ja kansalaisyhteiskunnasta sekä päätöksentekijöitä EU:n jäsenvaltioista ja Euroopan komissiosta. Sidosryhmät keskustelivat Euroopan kiertotalouden haasteista ja mahdollisuuksista yksityiseltä sektorilta eri jäsenvaltioista esitettyjen konkreettisten tapausten pohjalta. Keskusteluissa käsiteltiin myös tarvetta hyväksyä kansallisia ja EU:n politiikkatoimia siirtymisen vauhdittamiseksi sekä tarkasteltiin, missä määrin toimintasuunnitelmassa annetaan riittävää tukea tätä varten. Keskusteluissa kiinnitettiin erityistä huomiota uudelleenkäytön ja uusiomateriaalien markkinoiden edistämiseen, julkisiin hankintoihin, ekosuunnitteludirektiiviin, luonnon pääoman merkitykseen sekä toimenpiteisiin innovoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi. Osallistujat esittivät tässä yhteydessä useita suosituksia, jotka koskevat kiertotalouden tukemiseksi ja edistämiseksi tarvittavia kansallisia ja EU:n politiikkoja, mukaan lukien seuraavat: EU:n ja jäsenvaltioiden pitkän aikavälin painopisteet, vahva ohjaus ja omistajuus tavoitteiden toteuttamisen varmistamiseksi kansallisten toimintatapojen yhdenmukaisuus (esimerkiksi korjattavuutta ja kierrätyksen laatua koskevat standardit) tarve vaihtaa tietoja jäsenvaltioiden ja sidosryhmien parhaista käytännöistä ja kokemuksista, jotka liittyvät esimerkiksi kiertotaloutta tukevien toimintapolitiikkojen soveltamiseen julkisissa hankinnoissa finanssipoliittisten kannustimien ja markkinapohjaisten välineiden (muun muassa verotus- ja arvonlisäverolinjausten) tehokkaampi käyttö uudelleenkäytön ja uusioresurssien markkinoiden edistämiseksi. 9 http://english.eu2016.nl/latest/events/2016/01/25/stakeholder-meeting-on-the-circular-economy 6266/16 tih/pmm/vb 8
Puheenjohtajavaltio aikoo järjestää kiertotalouden toimintasuunnitelmaa koskevan keskustelun sekä kilpailukykyneuvoston valtavirtaistamiskeskustelussa 29. helmikuuta että ympäristöneuvostossa 4. maaliskuuta. Kilpailukykyneuvostossa keskitytään käsittelemään painopisteitä ja haasteita talouden näkökulmasta, kun taas ympäristöneuvostossa niitä käsitellään ympäristön näkökulmasta. Näiden keskustelujen perusteella puheenjohtajavaltio aikoo laatia toimintasuunnitelmaa koskevat neuvoston päätelmät, jotka on määrä hyväksyä ympäristöneuvostossa 20. kesäkuuta. 6266/16 tih/pmm/vb 9
Kiertotalouden toimintasuunnitelmaa koskevat kysymykset ympäristöministereille Ympäristöministereitä pyydetään keskustelemaan kiertotalouden toimintasuunnitelmasta kiinnittäen erityistä huomiota siihen, miten tehokkaasti se tukee siirtymistä kiertotalouteen Euroopassa. Komission toimintasuunnitelman pohjalta voidaan luoda johdonmukaisemmin ja yhdennetymmin olosuhteet, joissa kiertotaloutta voidaan toteuttaa onnistuneesti ja resursseja voidaan ottaa käyttöön. Tämän pitäisi edistää sitä, että Euroopan taloudesta tulee kestävä, vähähiilinen, luonnonvaratehokas ja kilpailukykyinen. 1) Mitä toimia ja ehdotettuja välineitä olisi käsiteltävä ensisijaisina, ja mitä muita mahdollisia toimenpiteitä ja kannustimia tarvittaisiin Euroopan tasolla? Toimintasuunnitelmassa jäsenvaltioita kannustetaan myös kehittämään kiertotaloutta tukevia kansallisia toimintapolitiikkoja, mukaan lukien lainsäädännölliset ja muut kuin lainsäädännölliset tai taloudelliset kannustimet. Lisäksi edellä mainitussa sidosryhmien kokoontumisessa suositeltiin, että tuotteiden, prosessien ja palvelujen hinnoissa olisi otettava paremmin huomioon niiden todelliset kustannukset ja arvo yhteiskunnalle hyvin toimivien Euroopan markkinoiden edistämiseksi. Esimerkkejä tästä voisivat olla muun muassa finanssipoliittiset kannustimet (verotukselliset kannustimet), mukaan lukien verotuksen painopisteen siirrot ja verohelpotukset, alv:n eriyttäminen tai muut hintamekanismit, joilla tuetaan kestävästi hankittuja materiaaleja (mukaan lukien biopohjaiset ja uusioraaka-aineet), luonnonvaratehokasta tuotantoa, korjaamista ja korkeatasoista kierrätystä. 2) Mitä toimenpiteitä jäsenvaltiot voisivat toteuttaa (yksipuolisesti, kahdenvälisesti tai monenvälisenä yhteistyönä) toimintasuunnitelman lisäksi edistääkseen kiertotalouteen siirtymistä? Miten jäsenvaltiot voisivat etenkin parantaa kiertotaloutta edistävien markkinapohjaisten välineiden käyttöä koskevaa yhteistyötä? Miten komissio voisi helpottaa tällaista yhteistyötä? 6266/16 tih/pmm/vb 10
Systeeminen muutos, jota siirtyminen kiertotalouteen edellyttää, muodostaa hallinnolle haasteen, jossa tarvitaan jatkuvaa ja laajaa pitkän aikavälin sitoutumista kaikilta hallinnon tasoilta. Siirtymisen toteuttaminen edellyttää lisäksi pitkän aikavälin tavoitteita ja suunnitelmia. Tammikuussa pidetyn sidosryhmien kokoontumisen päätelmissä kannustettiin tähän. Komissio esittää toimintasuunnitelmassaan, että se laatii yhdessä Euroopan ympäristökeskuksen kanssa kehyksen, jolla on tarkoitus mitata todellista edistymistä luotettavien tietojen perusteella. 3) Minkä tyyppinen hallintomalli on mainitun seurantakehyksen lisäksi tarpeen, jotta voidaan varmistaa se, että ripeää ja tosiasiallista edistymistä kannustetaan kaikilla hallinnon tasoilla? Mitä tukea tarvitaan komissiolta, ja mikä rooli voi olla neuvostolla tämän varmistamisessa? 6266/16 tih/pmm/vb 11