SALLAN KUNTA EHDOTUS. Hyv.



Samankaltaiset tiedostot
SALLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT

SALLAN KUNTA. nähtävillää

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT 112, 114, 116 JA

Teollisuusalueen asemakaavan muutos

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

KIRKONKYLÄ KORTTELIN 198 VAIHEASEMAKAAVAN MUUTOS

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

INARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KITTILÄN RATSUTIE

Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen rajaus. Maanmittauslaitos

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

KAAVASELOSTUS / / / : Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Saimaanharjun asemakaavan muutos

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013

Ventelän kaupunginosan korttelien ja asemakaavan muutoksen selostus

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

Levin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti)

ORIMATTILAN KAUPUNKI MÄNTYLÄ, URHEILUTALON ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Birgitan ja Osuuspankin asemakaavan muutos AK-350 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS

MÄNTSÄLÄ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

SALLAN KUNTA. KH hyv.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio ( ) Nosto Consulting Oy

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

KERAVA 6. SAVIO KOIVIKONTIE 41 ASEMAKAAVAN MUUTOS (2310) Asemakaavan selostus. Tämä selostus koskee päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Asemakaavan ehdotus koskee kortteleita ja 1410 ja niihin liittyviä viheralueita. Asemakaavalla muodostuu uusi kortteli.

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

Peuranpolku-KoulukadunKannitie risteysalue. Kuhmo. Kuhmon kaupunki

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

RAIMELAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 2 (korttelit sekä Ounasjoentien länsipuoli)

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT , 116 JA 119

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema)

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

SELOSTUS, kaavaehdotus

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KORTTELI 0102, HÄMEENMAAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

SALLATUNTURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Tieliikennealue ja kevyen liikenteen väylä

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

Sahantien asemakaavan muutos

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

IITTI KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAUSALA / /2017 Tela Luonnosvaihe nähtävillä

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä, tarkistettua asemakaavakarttaa nro

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KESKUSTA, KORTTELIN 0304 JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KAAVASELOSTUS / / /

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; Menesjärvenpolku ja kadun nimeäminen

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA , tark

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Transkriptio:

SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SALLAN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT 112-114, 116 JA 119 SELOSTUS Vireille tulo 20.2.2014 Luonnos nähtävillä 10.7 25.8.2014 Ehdotus nähtävillä Hyv. EHDOTUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3. 2.2015 615-P23534

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 1 (47) 3.2.2015 615-P23534 SALLAN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT 112-114, 116 JA 119 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT Selostus koskee 3.2.2015 päivättyä asemakaavaehdotusta. Kunta: Sallan kunta Alueen nimi: kunnanosa 101001 Kaavan nimi: Kirkonkylän asemakaavan muutos, korttelit 112-114, 116 ja 119 Asemakaavan muutoksen kohteena on: - korttelissa 112 tontit 3-5 - korttelissa 113 tontti 4 - korttelissa 114 tontit 3-4 sekä niihin rajoittuvat autopaikkojen korttelialue (LPA), yleinen pysäköintialue (LP), Kansantien ja Susitien katualueet, puisto- ja lähivirkistysalueita (P, VL), urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) sekä maa- ja metsätalousalue (M). Asemakaavan muutoksella muodostuu kaksi uutta korttelia, 116 ja 119. Alue muuttuu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi. Asemakaavan muutoksella muodostuu liikerakennusten korttelialue (KL), erillispientalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueita (AOR) sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueita (AR). Asemakaavan muutoksella poistuvat asuin- liike ja toimistorakennusten korttelialue (AL) sekä yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialue (ALK), huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialue (YV), autopaikkojen korttelialue (LPA) sekä yleinen pysäköintialue (LP). Suunnitteluorganisaatio: Suunnittelutyötä ohjaavat Sallan kunnan viranhaltijat ja kaavatoimikunta Yhteyshenkilönä toimii rakennustarkastaja Erkki Yrjänheikki. Kaavan on laatinut, projektipäällikkönä ja yhteyshenkilönä toimii Eva Persson Puurula, arkkit. SAFA. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutoksen kohteena on noin 3,6 ha suuruinen alue kirkonkylän keskustassa rajautuen lännessä Kuusamontiehen (kantatie 950), idässä urheilukenttään ja etelässä Jaurakontielle. Kansantie, Tasalantie ja Ruuhijoentie risteytyvät alueella.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 2 (47) 3.2.2015 615-P23534 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimen mukaisesti asemakaavan muutoksen kohteena ovat korttelit 112-114 ja muutoksella muodostuu kaksi uutta korttelia 116 ja 119. Asemakaavan muutoksella muutetaan kaksi kirkonkylän asemakaavaa vuosilta 1981 ja 1982. Tavoitteena on päivittää asemakaava vastamaan tämän päivän tarpeita. Koko suunnittelualueen yhdyskuntarakenne on tiivistämisen tarpeessa. Päivittävät asiat ovat mm: - Huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialuevaraus (YV) on tehty työväentaloa varten. Rakennus on purettu ja aluevaraus on tarpeeton. - Tulee tarkistaa M-, LP- ja LPA- aluevarauksien maankäyttöä ja tiivistämismahdollisuuksia. - Tulee tarkistaa kortteleiden 113-114 maankäyttöä ja tiivistämismahdollisuuksia. Syksyllä 2013 valmistuneen Sallan Kelloselän maankäyttöselvityksen mukaan kunnan on varauduttava merkittävään kauppapaikkojen tarpeen lisääntymiseen. Ensimmäiseksi kehitettäväksi alueeksi on määritelty huoltoasemien korttelit Savukoskentien varrella kortteleissa 100, 101 ja 103 ja alueen kaava on edennyt suunnitteluvaiheeseen. Toiseksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi on selvityksessä todettu Kansantien alue kortteleissa 112-114. Hankkeen toteutus edellyttää asemakaavan tarkistusta ja päivitystä. Tavoitteena on, että kauppapaikan lopullinen toteuttaja hankkii kiinteistönomistusjärjestelyillä tarvittavat maa-alueet hallintaansa. Kunnan tavoitteena on palveluverkoston kehittäminen ja sen myötä työpaikkojen lisääminen ja väestökehityksen kääntäminen positiiviseksi. Asemakaavamuutoksen tavoitteet kohdistuvat kolmeen osa-alueeseen: 1. Mahdollistaa liikerakennusten/kauppakeskuksen ja tarvittavien pysäköintipaikkojen rakentaminen Kuusamontien varteen kortteliin 112 2. Mahdollistaa senioriasumiseen soveltuvan alueen ja asuinrivitalojen rakentaminen Ruuhijoentien molemmin puolin. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty pääosin pysäköinti- sekä maa- ja metsätalousalueeksi. 3. Mahdollistaa asuinrivitalojen rakentaminen Susitien varrelle kortteliin 114. Alue on kokonaan kunnan omistuksessa aiemmin hankittujen Kansantalon tontin alueiden ja vuoden 2013 lopulla ja vuoden 2014 alussa toteutuneiden viiden maakaupan seurauksena. Maanhankinnan tärkeimpänä tavoitteena on ollut vähittäiskaupan suuryksikön (yli 2000 kerros m²) rakentamisen mahdollistaminen.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 3.2.2015 SELOSTUS 3 (47)) 615-P23534 Kuva 1. Asemakaavamuutosalueen sijainti peruskartassa MML 2013

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 4 (47) 3.2.2015 Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 Sisällysluettelo 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 1 2 TIIVISTELMÄ... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 8 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 10 3.1.4 Liikenne ja tekniset verkostot... 12 3.1.5 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 14 3.1.6 Maanomistus... 15 3.2 Suunnittelutilanne... 16 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 16 3.2.2 Maakuntakaava... 17 3.2.3 Yleiskaava... 19 3.2.4 Asemakaava... 21 3.2.5 Rakennusjärjestys... 22 3.2.6 Pohjakartta... 22 3.2.7 Sallan-Kelloselän alueen maankäyttöselvitys... 22 3.2.8 Agropark Alakurtti hanke ja Kauppakeskushanke... 24 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 26 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 26 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 27 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 28 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 29 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 31 5.1 Kaavan rakenne... 31 5.1.1 Mitoitus... 32 5.1.2 Palvelut... 32 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 32 5.3 Aluevaraukset... 32 5.4 Kaavan vaikutukset... 34 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 34 5.4.2 Asuminen... 34 5.4.3 Palvelut... 35 5.4.4 Työpaikat ja elinkeinotoiminta... 35 5.4.5 Liikenne... 35 5.4.6 Tekninen huolto... 36

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 5 (47) 3.2.2015 Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 5.4.7 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin... 36 5.4.8 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 36 5.4.9 Vaikutuksia ihmisten elinympäristöön... 37 5.4.10 Uuden liikerakennuksen/kauppakeskuksen vaikutukset... 37 5.4.11 Kahden uuden liikerakennusten yhteisvaikutukset... 38 5.4.12 Suhde yleiskaavaan... 40 5.4.13 Suhde maakuntakaavaan... 41 5.4.14 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT)... 42 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 44 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 45 5.7 Nimistö... 46 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 47 Liitteet: - Valmisteluvaiheen vastineet - Seurantalomake Asemakaavaa koskeva taustaselvitys: - Salla-Kelloselkä alueen maankäyttöselvitys 2013 (Sito/Jarmo Lokio/Santala 22.11.2013)

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 6 (47) 3.2.2015 Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava KH 3.2.2014 30 kunnanhallituksen päätös kaavoituksen käynnistämisestä Asemakaavan vireilletulosta on kuulutettu 20.2.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 20.2.2014 alkaen. Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu 13.3.2014 Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 10.7 25.8.2014. Valmisteluvaiheen vastineet 14.11.2014 Kaavaneuvottelut 18.12.2014 ELY-keskuksella. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä Kunnanhallituksen käsittely Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan.. 200 Asemakaavan muutoksen kohteena on noin 3,6 ha suuruinen alue kirkonkylän keskustassa rajautuen lännessä Kuusamontiehen (kantatie 950), idässä urheilukenttään ja etelässä Jaurakontielle. Kansantie, Tasalantie ja Ruuhijoentie risteytyvät alueella. Muutoksen kohteena ovat kirkonkylän asemakaavan korttelit 112-114. Muutoksella muodostuu kaksi uutta korttelia 116 ja 119. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liikerakennuksen ja tarvittavien pysäköintipaikkojen rakentaminen Kuusamontien varteen kortteliin 112 senioriasumiseen soveltuvan asuinrivitalojen rakentaminen Ruuhijoentien molemmin puolin asuinrivitalojen rakentaminen Susitien varrelle kortteliin 114 Asemakaavan muutoksella tiivistetään yhdyskuntarakenne ja päivitetään asemakaava vastamaan tämän päivän tarpeita. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutuminen alkaa heti voimaantullessaan rakentamista ohjaavana tekijänä. Toteutusta ohjaa kunnan rakennusvalvonta.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 7 (47) 3.2.2015 Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 3 LÄHTÖKOHDAT Tavoitteena on, että liikerakennuksen lopullinen toteuttaja hankkii kiinteistönomistusjärjestelyillä tarvittavat maa-alueet hallintaansa. Tarkoitus on, että kunta solmii maankäyttösopimuksia maanomistajien kanssa. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutoksen kohteena on noin 3,6 ha suuruinen alue kirkonkylän keskustassa rajautuen lännessä Kuusamontiehen (kantatie 950), idässä urheilukenttään ja etelässä Jaurakontielle. Kansantie, Tasalantie ja Ruuhijoentie risteytyvät alueella. Alue on rakentamaton. Suunnittelualueesta länteen Kuusamontien toisella puolella sijaitsee S- Market Erätuli ja ABC polttoainejakelupaikka. Kuusamontien varrella on kaksikerroksisia kerrostaloja. Suunnittelualueesta itään on urheilukenttä, moottorikelkkareitti ja Ruuhijoki. Suunnittelualueesta kaakkoon sijaitsee Museotien Vanhainkoti-avopalvelukeskus Hopeaharju ja neljä rivitaloa (tukiasuntoja). Pohjoiseen ja etelään on pientaloja, rivitaloja ja kerrostaloja. Ympäröivä alue on paikoin harvaan rakennettu. Kansantien varrella oleva avo-oja on tarkoitus johtaa maanalaiseen putkeen, jotta aluetta voitaisiin hyödyntää tehokkaammin. Kansantalo (Työväentalo) on purettu alueelta noin 5 v sitten. Rakentaminen kaavamuutosalueella saattaa paikoittain edellyttää maapohjan vahvistusta.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 3.2.2015 SELOSTUS Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 8 (47) Urheiluk enttä Jaurakkolammen puisto Kuva 2. Suunnittelualueen (www.paikkatietoikkuna.fi) sijainti ilmakuvassa (2010), kiinteistörajat (pun.) 3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus Suunnittelualue sijaitsee Sallan kirkonkylän keskustan taajama-alueella. Alue on rakentamatr ton. Asemakaavamuutosalue on melko tasainen. Korkeudet vaihtelevat välillä 212 216 mpy. Puretun työväentalot on alue on paljas ja tiestö asfaltoitu. Alueella on jonkun verran puustoa. On hoitamatont ta ruohikkoa ja puuryhmiä. Asemakaavamuutosalueesta kaakkoon on matala kosteikkoo (Märkäjärven jakokunta/ Jaurakkolampi). Matala alue ulottuu länteen asemakaavamuutosalueelle. Alueella on runsaasti r avo-ojia. Kuva 3. Kuusamontie, näkymä kortteliin 112, Kansankatu, Lähde: GoogleStreetView

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 3.2.2015 SELOSTUS Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 9 (47) Kuva 4. Kansantie, (punainen työväentalo on purettu), Lähde: GoogleStreetView Kuva 5. Jaurakontie, Lähde: GoogleStreetView Vesistött ja vesitalous Lähin vesistö on idässä oleva Ruuhijoki/R Ruuhioja. Asemakaavamuutosalue liittyyy Sallan kirkonkylän vesihuollon verkostoihi n. Luonnonsuojelu Asemakaavamuutosalueella ei tunneta luonnonsuojelukohteita, uhanalaisia kasvilajiesiintymiä eikä suojeltavien eläinlajien elinympäristöjä.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 3.2.2015 SELOSTUS Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 10 (47) 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Sallan kirkonkylän keskustan taajama-alueella. Alue on rakentamatr ton. Suunnittelualueestaa länteen Kuusamontien toisella puolella sijaitseee S- Market Erätuli ja ABC polttoainejakelupaikka. Kuusamontien varrella sen itäpuolella on kaksikerroksisia rivitaloja. Kuva 6. S-market Erätuli ja kaksikerroksiset rivitalot r (kortteli 113 tontti 2), Lähde: GoogleStreetView Suunnittelualueestaa itään on urheilukentt tä, moottorikelkkareitti ja Ruuhijoki. Suunnittelualueestaa kaakkoon sijaitsee Vanhainkoti/avopalvelukeskus Hopeaharju mukaan lukien (tukiasuntoja). Museotien neljä rivitaloa Yhdyskuntarakenne Asemakaavamuutosalue sijaitsee Sallan kirkonkylänk n ydinkeskustassa. Ympäröivä taajama on paikoin harvasti rakennettu. Kaupunki-/taajamakuva Asemakaavamuutosalue on rakentamaton. Aluetta ympäröi yksi- ja kaksikerroksisia pientaloja, rivitaloja jaa kerrostaloja. Ympäröivä taajama rakentamistavaltaann melko vaihteleva. Kuusamontien varrella S-Market on melko hallitseva rakennus. Asuminen Asemakaavamuutosalueen läheisyydessää on asuinpientaloja, -rivitaloja ja - kerrostaloja. Suunnittelualueesta kaakkoon sijaitseee Museotien Vanhainkoti/avopalvelukeskus (tukiasuntoja). Palvelutt Hopeaharju mukaan lukien neljä rivitaloa Asemakaavamuutosalue sijaitsee Sallan ydinkeskustassa, kirkonkylän palveluista sijaitsee Kuusamontien varrella. jossa pääosa Virkistyss

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 3.2.2015 SELOSTUS Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 11 (47) Asemakaavamuutosalueen välittömässä läheisyydesl ssä on urheilukenttä. Lännessää pääsee Ruuhijokeen ja sen pitkin kulkevaan moottorikelkkareittiin, joka yhdistää etelään ja pohjoiseen Lapinn moottorikelkkaverkostoon. Latu-ura lähtee entisen työväentalon pihalta etelään yhdistäen Sallatunturin latuverkostoon. Tulevaisuudessa reitti voidaan siirtää urheilukentän viereen, jolloin alku- ja päätypiste on Kansantien lopussa. Kuva 7. Ote Sallan moottorikelkkaurat -kartasta

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 3.2.2015 SELOSTUS Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 12 (47) Kuva 8. Ote Sallan latukartastaa (yllä) ja reitin mahdollinen muutos s opaskartassa (alla). 3.1.4 Liikenne ja tekniset verkostot Liikennee Asemakaavamuutosalue tukeutuu nykyiseen tie- ja katuverkost toon. Asemakaavamuutosalue rajautuu lännessä Kuusamontiehen (kantatie 950) ja etelässä Jaurakontielle. Yleisen tien verkosto: - Seututie 950, Kuusamontie (Salla - Kuusamo) - Kantatie 82, Savukoskentiee (Rovaniemi Kelloselkä) Etäisyys vuonna 2002 avatulle rajanylityspaikallee on n. 26 km. Etäisyys Kemijärvelle on 65 km, Kuusamoon 112 km ja Rovaniemelle 151 km. Katuja asemakaava amuutosalueella: Kansantie, Tasalantie ja Ruuhijoentie risteytyvät alueella. Asemakaavoitettu Susitie ei ole toteutettu.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 3.2.2015 SELOSTUS Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 13 (47) Kuva 9. Ote Liikenneviraston tienumerokartasta. Kuusamontiellä (st 950) asemakaavamuutosalueenn kohdassaa vuoden 2012 keskimääräinen liikennemäärää oli 29811 (ajon./vrk) ja raskaan liikenteen määrä 101 (ajon./vrk). Kuusamontiellä on ELY:n viimeisen liikennemäärätilaston mukaan 2 100 ajon/vrk liikenne taajaman kohdalla. Kuva 10. Otteet Liikennevirastonn liikennemääräkartasta liikennemääräkartastaa 2012 ja raskaan liikenteen Korkein sallittu ajonopeus asemakaavamuutosalueen kohdassaa on 40 km/h. Linja-autot liikennöivät reiteillä Salla-Ruka-Kuusamo ja Savukoski-Salla- Kemijärvi-Rovaniemi. Lähin käytössä oleva rautatieasema, johon henkilöliikenne ulottuu, on Kemijärvellä. Sallan junaradalla ei ole tällä hetkellä henkilö- eikä tavarakuljetuksia. Rautatie jatkuu Kelloselälle saakka, n. 17 km, josta on enää 7 km rajalle. Lähimmät lentokentät ovat Kuusamossa ja j Rovaniemellä. Kevyen liikenteen l väylä on rakennettu Ruuhijoentien varrelle. sekä Kuusamontien (st 950) että Moottorikelkkareitti kulkee Ruuhijoen rantaa pitkin joen länsipuolella.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 14 (47) 3.2.2015 Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 Tekninen huolto Suunnittelualue sijaitsee nykyisellä keskusta-alueella ja on liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin. Sähkönjakelusta vastaa Koillis-Lapin Sähkö Oy. Vesihuollosta vastaa Sallan Aluelämpö Oy Vesi ja viemärilaitos. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kuusamontien liikenne aiheuttaa päästöjä ja melua. 3.1.5 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöskohteita eikä siellä ole kulttuuriympäristön inventointikohteita. Valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde, Sallan kirkko (RKY 2009), sijaitsee noin 200 metriä suunnittelualueelta länteen. Suoraa näköyhteyttä ei ole. Kirkontapulin tornin ylin osa saattaa näkyä Kuusamontien varrelta. Asemakaavamuutosalueen läheisyydessä on kirkonkylän osayleiskaavassa merkitty kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi: - Yhdyspankin rakennus (1960-luvulta) tiilijulkisivuinen rakennus - Sallan Yhteismetsän toimitalo ent. KOP, Kuusamontien varrella - Tennontien päiväkoti (1969), kalkkihiekkajulkisivu Suunnittelualueen läheisyydessä on yksi Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hankkeen inventointikohde (LKYT): 732 8 Entinen pankki/vanha kirjasto, Jälleenrakennusajan kohde, Liittyy kunnan elinkeinoja kulttuuritoimintaan, Osa Sallan kirkonkylän jälleenrakennusajan rakennuskokonaisuutta. 8 (myös merkitty kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi) RH H ++ M ++

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 3.2.2015 SELOSTUS Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 15 (47) Yhdyspankki Sallan kirkko RKY 2009 Kansantalo, purettu Tennontien päiväkoti Yhteismetsän toimitalo (LKYT) Kuva 11. Kyläkuvallise esti arvokkaita alueita jaa kulttuuriympäristön inventointikohteita. Kuva 12. Sallan Yhteismetsän toimitalo ent. pankki p KOP ja ent. kirjasto, kyläkuvallisesti arvokas kohde ja LKYT-kohde,, Kuvalähde: GoogleStreetView 3.1.6 Maanomistus Alue on kokonaan kunnan omistuksessa aiemmin a hankittujen Kansantalon tontin alueiden ja vuoden 2013 lopulla ja vuoden 2014 alussa toteutuneiden viiden maakaupan seurauksena. Maanhankinnan tärkeimpänä tavoitteenaa on ollut vähittäiskaupan suuryksikön (yli 2000 kerros m²) rakentamisen mahdollistaminen.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 16 (47) 3.2.2015 Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätöksellä 1.3.2009 voimaan tulleet tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä kuntien kaavoituksessa. Yleistavoitteet ovat periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet ovat suunnittelua koskevia velvoitteita. Suunnittelualuetta koskevat alueidenkäyttötavoitekokonaisuudet ovat: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. - Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (Lapin tunturialueet) Valtakunnallisesti merkittävät asiat, jotka tulee huomioida asemakaavan muutoksessa ovat: - Asemakaavamuutoksen suunnittelualue sijaitsee Sallan kirkonkylän ydinkeskustassa seututien 950 varrella, joka yhtyy kantatiehen 82 Barentsin käytävään. Alue on n. 26 km Venäjän rajaylityspaikasta. - Kaavamuutos mahdollistaa uuden vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumisen alueelle. - Sallan kirkonkylässä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön inventointikohde, Sallan kirkko.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 3.2.2015 SELOSTUS Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 17 (47) 3.2.2 Maakuntakaava Sallan kunnan aluee kuuluu lainvoiman 25.11.2004. Itä-Lapin maakuntak kaavaan, joka on saanut Kantatie 82 (Kemijärventie-Savukoskentie) valtakunnallisesti tärkeäksi kansainvälis seksi ympäristöineenn on merkitty Barentsinn käytäväksi, liikennekäytäväksi. Seututie 950 (Salla Kuusamo, Kuusamontie) on esitetty muutettava ksi seututiestä kantatieksi (st kt). Salla sisältyy Itä-Lapin matkailun vetovoima-alueeseen (mvv 8401, vihreä rajaus). Sallan kirkko on merkittyy valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (ma 5911). On huomioitava koko maakuntakaavan aluetta koskevat määräykset. Ympäristöministeriöö vahvisti 30.3.2010 Soklin kaivoshankk keen vaihemaakuntakaavan. Kaavakartassa on merkitty sivuradan ohjeellinen linjaus Soklista Sallan rataan. Lapin liitto laatii parhaillaan Rovaniemii - Itä-Lappi maakuntakaava, joka vahvistuessaan kumoaa Rovaniemen ja Itä-Lapin myös Sallan alueen vähittäiskaupan mitoitus. maakuntakaavat. Laadittavassa maakuntakaavassa ratkaistaan Sallan kirkonkylä on taajamatoimintojen alueeksi 102). Itä-Lapin maakuntakaavassa merkitty (A 30) ja keskustatoimintojen alueeksi (C Kuva 13. Ote maakuntakaavasta

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 3.2.2015 SELOSTUS Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 18 (47)

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 3.2.2015 SELOSTUS Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 19 (47) 3.2.3 Yleiskaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Sallan kirkonkylän osayleiskaavan ns. strategisena yleiskaavana (KV 5.11.2003 66).. Yleiskaava on ohjeena asemakaavaa laadittaessa ja muutettaes sa. Suunnittelualue on osayleiskaavassa merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C), julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), pientalovaltaiseksi alueeksi (AP) sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä maisema-arvoja (MY). Ruuturasterimerkinnällä merkittyä aluetta tulee kehittää yhdyskuntarakennetta tiivistämällä. Urheilukentän kohdalla oleva AP-alue on merkittyy uudeksi ja olennaisesti muuttuvaksi alueeksi, joka tulee muuttaa pientalovaltaiseksi alueeksi. Suunnittelualueen läpi on merkitty kevyen liikenteen reittii ja hiihtolatu. Molemmat ovat olemassa olevia.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 3.2.2015 SELOSTUS Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 20 (47) Suunnittelualue Kuva 14. Ote Sallan kirkonkylänn osayleiskaavasta (2003), suunnittelualueen sijainti (Kyläkuvallisesti arvokkaat alueet, ks. selostuksen kohta 3.1.5)

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 3.2.2015 SELOSTUS Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 21 (47) 3.2.4 Asemakaava Sallan kirkonkylän n ensimmäinen asemakaava on hyväksytty 1966. Suunnittelualueella on voimassa 29.1.1982 (U 296) sekä 9. 1.1981 (U 36) vahvistetut asemakaavat. Muutamaa vuosi sitten puretun kansantalon/ /työväentalon alue on asemakaavassa merkitty YV- alueeksi. Aluevaraus ei ole enää tarpeellinen. Asemakaavassa merkityt Susitien katualuevarauss ja AOvarrella ovat jääneet toteuttamatta. tontit Susitien LP-aluevaraus Kansantien varrella ja LPA- aluevaraus urheilukentän vieressä ovat jääneet toteuttamatta. Asemakaava-alueesta kaakkoon puistoksi Jaurakkolammen puisto, ei ole vielä toteutettu. merkittyä alue (P), Kuva 15. Muutettava asemakaava, ote kirkonkylän ajantasa-asemakaavasta, suunnittelualueen rajaus

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 22 (47) 3.2.2015 Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 3.2.5 Rakennusjärjestys 3.2.6 Pohjakartta Rakennusjärjestys on hyväksytty Sallan valtuustossa 21.5.2002 ja tullut voimaan 27.6.2002. Uusi pohjakartta on valmistunut 2014. Kirkonkylän asemakaavan pohjakartta on hyväksytty Maanmittauslaitoksella 28.10.2014, MML 1910/ 05 01 01 / 2014. 3.2.7 Sallan-Kelloselän alueen maankäyttöselvitys Sallan-Kelloselän alueen maankäyttöselvitys on päivitetty 2013 (Sito, Santasalo, Jarmo Lokio 22.11.2013). Selvitys sisältää maankäytön, liikenteen, logistiikan sekä kaupan selvityksen (T. Santasalo). Ensimmäinen selvitys on laadittu 1999. Maankäyttöselvityksessä todetaan, että Kuusamontien itäpuolella tulee käynnistää Kansan- ja Tasalantien sekä Ruuhenrannan alueen kaavamuutos/-muutokset kaupallista ja tiivistä pientalorakentamista suosivaksi alueeksi (AKR, M KL, AP). Näissä kaavamuutoksissa täytyy erityistä huomiota kiinnittää laadukkaan lähiympäristön mahdollistamiseen. Maankäytön kehittämistoimenpiteet on esitetty toteutettavaksi vaiheittain. Asemakaavamuutos kohdistuu kehittämisvaiheisiin II ja IV. Kaupan kehitysnäkymät Salla muodostaa oman asiointialueensa, mutta tukeutuu kuitenkin myös sekä Rovaniemen, Kemijärven että Kuusamon palveluihin. Päivittäistavarakaupan asiointi suuntautuu pääosin omaan kuntaan, Sallassa asioivien osuus on 90-100 %. Erikoiskaupassa sekä ravintola- ja kulttuuripalveluissa Salla suuntautuu ensisijaisesti Rovaniemeen. Omassa kunnassa asioivien osuus on keskimäärin 30-49 %. Tulevaisuudessa kaupan markkinoiden kannalta merkittävä tekijä ovat venäläiset asiakkaat ja matkailijat. Sallassa väestö vähenee, mikä vaikuttaa ostovoiman kehitykseen. Kulutus asukasta kohden on kuitenkin kasvussa, joten ostovoiman arvioidaan säilyvän suurin piirtein nykyisellä tasollaan vuoteen 2030 saakka. Sallassa on loma-asuntoja yhteensä noin 1300. Loma-asukkailla lasketaan olevan Sallaan kohdistuvaa ostovoimaa noin 3,7 miljoonaa euroa. Loma-asuntojen määrän ennakoidaan kasvavan, koska määrä on 2000-luvulla ollut kasvussa. Myös ostovoiman mökkiä kohden arvioidaan kasvavan. Sisäasianministeriö on ennustanut Suomen ja Venäjän välisen rajanylitysten määrän kasvavan (Kasvavan rajaliikenteen hallinta; Sisäasiainministeriön julkaisuja 42/2012).Rajanylitysten kokonaiskasvusta on tehty erilaisia skenaarioita, joista todennäköisimpänä pidetään skenaariota 1. Tässä ennusteessa kasvu jatkuu nykyisellä kasvuvauhdilla (15-20 %).

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 23 (47) 3.2.2015 Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 Kaupan kehittämisperiaatteet Kun tarkastellaan liiketilan lisätarpeita kokonaisuudessaan, niin Sallassa olisi mahdollisuuksia uudelle liiketilalle vuoteen 2020 mennessä noin 13 000-17 000 kerrosneliömetriä. Vuoteen 2025 mennessä uuden liiketilan potentiaali on Sallassa yhteensä 22 000 30 000 kerrosneliömetriä. Ostovoiman kehityksen pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta alueella. Väestön ennustetaan Sallassa vähenevän. Loma-asukkaiden määrä ja ostovoima ovat kuitenkin kasvussa, joten tämän ansioista kokonaisostovoima voi kunnassa kasvaa. Suurin potentiaali kaupan kasvulle löytyy kuitenkin venäläisistä asiakkaista ja matkailijoista. Mikäli venäläiset käyttäisivät rahaa Sallassa arvioidun mukaisesti, tarvittaisiin nykytilassa lisää liiketilaa 1500 kerrosneliömetriä. Rahankäyttöpotentiaali ei Sallassa tule toteutumaan, jos ei Sallaan rakenneta riittävästi uutta tarjontaa. Etelä- Karjalassa mm. on nähty että kysyntä lisää tarjontaa, mutta tarjonta lisää myös kysyntää. Erikoiskaupan ja autokaupan ostovoimaa virtaa ulos Sallasta talla hetkellä noin 11 miljoonaa euroa. Keskimääräisellä myyntitehokkuudella laskettuna tämä tarkoittaa noin 4000 kerrosneliömetrin vajetta erikoiskaupassa. Osa tästä siirtymästä voisi tulevaisuudessa toteutua Sallassa, mikäli Sallan erikoiskaupan tarjonta monipuolistuisi. Tarjonnan paraneminen on mahdollista, kun venäläisten matkailijoiden määrä Sallassa kasvaa. Loma-asukkaiden ostovoima on Sallassa myös kasvussa. Jos tarjonta Sallassa monipuolistuu, nykyistä enemmän loma-asukkaiden kuluttamasta rahasta kohdistuu Sallaan. Maankäytön kehittämistoimenpiteet ja toteuttamisen vaiheistus. Salla-Kelloselkä maankäyttöselvityksessä kuntakeskuksen maankäytön kehittämistoimenpiteet on esitetty vaiheittain. - Ensimmäisessä vaiheessa tulisi kehittää Savukoskentien (kantatie 82 Rovaniemi-Kelloselkä) varrella oleva alue, huoltoasemien seutu. Vuonna 2014 tulee käynnistää Kantatie 82:n alueen asemakaavamuutos kuntakeskuksen alueella. Tässä päävastuullinen vetäjä on Sallan kunta. - Toisessa vaiheessa tulisi kehittää Kuusamontien varrella oleva alue (seututie 950, Salla-Kuusamo). Vuosina 2015-2017 (...-2025): toteutetaan kaupallisia hankekaavamuutoksia ja/tai tonttien yhdistämisiä kysynnän ja tarpeiden mukaan. Keskeisessä roolissa ovat kiinteistönomistajat ja hankekehittäjät, joiden kysyntään tulee kunnalla olla valmiudet vastata. - Kolmas vaihe 2018-2020: Teollisuustien alueen asemakaavamuutos logistiikka- tai tilaa vaativaa kauppaa varten voi tulla ajankohtaiseksi mikäli kaksi ensimmäistä vaihetta on saatu päätökseen.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 3.2.2015 SELOSTUS Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 24 (47) - Neljäs vaihe 2021-2025: Kansan- ja Tasalantien sekä Ruuhenrannan alueen kaavamuutos /-muutokset kaupallista ja tiivistä pientalorakentamista suosivaksi alueeksi (AKR, M KL,, AP). - Viides vaihee Narttelinniemen asemakaavoitus pientaloasumiseen voidaan käynnistää periaatteessa milloin vain kyse on ensisijaisesti kunnan resursseista ja markkinointivalmiuksista. Suunnittelualuee Kuva 16. Sallan kuntakeskuksen maankäytön tavoitteiden toteuttamisen vaiheistus Ote Salla-Kelloselkä alueen maankäyttöselvityksestä (Sito, Jarmo Lokio, Santasalo 22.11.2013) ja asemakaavamuutoksen suunnittelualue suhteessa vaiheeseenn II ja IV (pun) 3.2.8 Agropark Alakurtti hanke ja Kauppakeskushanke Uusi kauppakeskus on suunnitteilla Kuusamontienn varrelle (seututie( 950). Sijainti on keskustaan nykyisten kaupan palveluiden ja julkisten palveluiden viereen (S-Marketti( ia vastapäätä), jolloin se täydentää nykyistä keskustan palvelurakennetta. Paikka on hyvin saavutettavs vissa myös kävellen ja

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 3.2.2015 SELOSTUS Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 25 (47) pyöräillen. Näin keskus palvelee matkailijoiden asukkaita. ohella myös paikallisia Maankäytön, rakennusten sijainnin jaa tilatarpeen selvityksiä laaditaan Agropark Alakurttiti -hankkeen puitteissa. Hankkeen tavoitteena on kaavoituksen rinnalla löytää vähittäiskaupan suuryksikölle sekä rakentaja että vuokralaiset. Kuva 17. ALUSTAVA uonnostelu, uusi kauppakeskus, Jouni Hokkanen. Perustelut hankkeelle: Tällä hetkellä on Sallassa pulaa erikoistavarakaupan palveluista. Siirtymä erikoiskaupan osalta muille paikkakunnille on huomattava n. 40% ( Santasalo 2013 ). Kaavoitettavasta uuden kaupan pinta-alasta yli puolet kohdistuuu erikois- jaa käyttötavarakauppaan, joissa siirtymä on suurin. Uusi kaupan pinta-ala sijoittuu keskustaan yleiskaavan keskustatoimintojen alueelle. Keskustann tarjonta monipuolistuu, paikalliset asukkaat ja muut liikkeet hyötyvät kuntakeskuksen kasvavasta vetovoimasta. Uusi liikekeskus mahdollistaa myös nykyisille kaupan toimijoille mahdollisuu uden liiketoiminnan kehittämiseen omilla rakennuspar aikoillaan ja j tarjoamalla nykyaikaista liiketilaa mahdollistaen liiketoiminnan laajentamisen.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 26 (47) 3.2.2015 Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 Ostovoiman kasvu perustuu erikoiskaupan siirtymän vähenemiseen, asukaskohtaisen kulutuksen ja matkailijoiden määrän kasvuun sekä suomesta, että erityisesti Venäjältä. Vuonna 2002 avatulla Sallan kansainvälisellä raja-asemalla rajanylitysten määrä on kasvanut nopeasti. Vuoden 2010 rajanylitysten määrä oli 113 884, vuoden 2012 oli 221 933 ja vuoden 2013 253 686. Rajanylitysten kasvu on siten viime vuosina ollut yli 15 % vuodessa. Viisumivapauden toteutuessa vuosikymmenen lopulla arvioidaan rajanylitysten kasvavan tätäkin nopeammin. Sallasta 350km säteellä asuu n. 500 000 ja 500km säteellä n. miljoona kuluttajaa. Kelloselän rajavartioasemalta on noin 22 kilometriä matkaa kirkonkylään ja kirkonkylä on ensimmäinen kaupallinen keskus. Asemakaavan muutos varmistaa, että Sallan keskustan palvelut voivat kehittyä nykyisten ja tulevien aikojen tarpeita vastaaviksi. Samoin koko suunnittelualueen yhdyskuntarakenne tiivistyy tehokkuusvaatimuksia vastaavaksi ja kunnan tonttivaranto vastaa paremmin tarpeita. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset KH 3.2.2014 30 kunnanhallituksen päätös kaavoituksen käynnistämisestä. Kirkonkylän asemakaavan muutoksella muutetaan kaksi eri asemakaavaa vuosilta 1981 ja 1982. Asemakaava tulee päivittää vastamaan tämän päivän tarpeita ja koko suunnittelualueen yhdyskuntarakenne on tiivistämisen tarpeessa. Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön ja tarvittavien pysäköintipaikkojen rakentaminen Kuusamontien varteen sekä senioriasumiseen soveltuvan alueen ja asuinrivitalojen rakentaminen. Syksyllä 2013 valmistuneen Sallan Kelloselän maankäyttöselvityksen mukaan kunnan on varauduttava merkittäviin kauppapaikkojen tarpeen lisääntymiseen. Ensimmäiseksi kehitettäväksi alueeksi valittiin Savukoskentien varressa oleva alue. Toiseksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi maankäyttöselvityksessä todettiin Kansantien korttelit 112-114. Alue on kunnan omistuksessa aiemmin hankittujen Kansantalon tontin alueiden ja viime vuoden lopussa sekä tämän vuoden alussa toteutuneiden viiden maakaupan seurauksena. Maanhankinnan tärkeimpänä tavoitteena oli ns. suurkaupan yli 2000 neliön suuruisen kiinteistön rakentamisen mahdollistaminen.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 27 (47) 3.2.2015 Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisella tarkoitetaan alueen maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. (MRL 62 ). Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläolon aikana kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. Yksityiset ja yhteisöt: kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat kaavan vaikutusalueen yritykset ja elinkeinonharjoittajat kunnan asukkaat, kirkonkylän kävijät Koillis-Lapin sähkö Oy Sallan Aluelämpö Oy Vesi ja viemärilaitos Lapin rakennusperinne ry Viranomaiset: Sallan kunta Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lapin liitto Lapin pelastuskeskus, Itä-Lapin alue Museovirasto, Lapin maakuntamuseo Liikennevirasto Vireilletulo Asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu 20.2.2014. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutoksen vireilletulosta ja suunnittelun eri vaiheiden etenemisestä ilmoitetaan kuulutuksella paikallislehdessä (Koti-Lappi), Sallan kunnan tiedotuslehdessä, kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja internetissä osoitteella www.salla.fi > Ilmoitukset ja päätökset > ilmoitustaulu. Asemakaavamuutoksen asiakirjat; osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaehdotus liitteineen, asetetaan julkisesti nähtäville Sallan kunnan teknisellä osastolla ja kunnan www-sivuilla hakupolkuna > tekniset palvelut > kaavoitus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 20.2.2014 alkaen Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 10.7 25.8.2014. Saapuneisiin lausuntoihin ja mielipiteisiin on laadittu vastineet. Ehdotus nähtäville Asemakaavamuutoksen hyväksymiskäsittely kunnassa.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 28 (47) 3.2.2015 Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 Viranomaisyhteistyö 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kaavoituksen eri vaiheissa pyydetään lausuntoja eri viranomaisilta ja yhteisöiltä. Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 13.3.2014. Kaavaneuvottelu on pidetty 24.9.2014 Lapin ELY-keskuksessa. Kaavaneuvottelu on pidetty 18.12.2014 Lapin ELY-keskuksessa. Järjestetään tarvittaessa kaavaneuvottelut ja/tai toinen viranomaisneuvottelu. Syksyllä 2013 valmistuneen Sallan Kelloselän maankäyttöselvityksen mukaan kunnan on varauduttava merkittävään kauppapaikkojen tarpeen lisääntymiseen. Ensimmäiseksi kehitettäväksi alueeksi on määritelty huoltoasemien korttelit Savukoskentien varrella. Toiseksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi on selvityksessä todettu Kansantien alue kortteleissa 112-114. Asemakaavamuutoksen kohteena oleva alue vastaa maankäyttöselvityksessä osoitettua II ja IV kehittämisvaiheen alueen osat. Maankäyttöselvityksessä todetaan, että Kuusamontien itäpuolella tulee käynnistää Kansan- ja Tasalantien sekä Ruuhenrannan alueen kaavamuutos/-muutokset kaupallista ja tiivistä pientalorakentamista suosivaksi alueeksi. Näissä kaavamuutoksissa täytyy erityistä huomiota kiinnittää laadukkaan lähiympäristön mahdollistamiseen. Voimassa oleva kirkonkylän asemakaava vuosilta 1981 ja 1982 tulee päivittää vastamaan tämän päivän tarpeita ja koko suunnittelualueen yhdyskuntarakenne on tiivistämisen tarpeessa. Asemakaavamuutosalue on kokonaan rakentamaton. Asemakaavan päivittämistarpeet ovat mm. puretun työväentalon korttelialuevarauksen poisto (YV) ja toteuttamatta jääneet LPja LPA- aluevarausten tarkistus. Tavoitteena on palveluverkoston kehittäminen ja sen myötä työpaikkojen lisääminen ja väestökehityksen kääntäminen positiiviseksi. Kunnan tavoitteet kohdistuvat kolmeen osa-alueeseen. Hankkeiden toteutus edellyttää asemakaavan tarkistusta ja päivitystä. 1. Vähittäiskaupan suuryksikön ja tarvittavien pysäköintipaikkojen rakentaminen Kuusamontien varteen kortteliin 112 2. Senioriasumiseen soveltuvan alueen rakentaminen Ruuhijoentien molemmin puolin. 3. Asuinrivitalojen rakentaminen Susitien varrelle Kortteliin 114.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 3.2.2015 SELOSTUS Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 29 (47) 1. 1. 3. 2. Kuva 18. Tavoitteett ja suunnittelualue peruskartassa MML 2013 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisuu perustuuu alustavaan ideointiin, jossa kolmen osa-alueen tavoitteet. on huomioitu Kuva 19. Alustava ideointi, ilmakuvassa MML 2013

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 30 (47) 3.2.2015 Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 Asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheessa on pohdittu liikerakennuksen rakennusmassojen sijoittelua, pysäköintijärjestelyjä ja liittymien määrää Kuusamontieltä. Liikerakennuksen toteuttamismahdollisuuksia on tutkittu Agropark Alakurtti -hankkeen kautta ja luonnoksia on hyödynnetty asemakaavamuutoksen laadinnassa. Vaihtoehtotarkastelu: Asemakaavan muuttaminen Asemakaavan muutos korttelissa 112 mahdollistaa suunnitellun kauppakeskuksen rakentamisen alueelle. Soveltuvasta tontista olisi kysyntää. Kansantie siirto mahdollistaa korttelin 112 laajeneminen ja edesauttaa suunnitellun vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen alueelle. Kuusamontien (st 950) liittymien määrää vähenee yhdellä, mikä parantaa liikenneturvallisuutta. Liikennemäärä kasvaa uuden rakentamisen myötä, mutta Kuusamontiellä on kapasiteettia ottaa sen vastaan. Huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialueen (YV) poisto, mahdollistaa alueen hyödyntämistä asuinrakentamiselle. Maa- ja metsätalousalueen (M) poisto keskeltä kirkonkylältä mahdollistaa alueen hyödyntämistä asuinrakentamiselle. Yleisen pysäköintialueen (LP) ja autopaikkojen korttelialueen (LPA) poisto mahdollistaa alueen hyödyntämistä asuinrakentamiselle. Nykyinen asemakaava jää voimaan Muuttamatta jättäminen estää kauppakeskuksen rakentamisen. Jako kolmeen tonttiin ja rakennusalaan ei sovellu isompaan yksikköön. Uhkana on että alueen kehitys jumiutuu. Kansatien siirtämättä jättäminen rajoittaa korttelin 112 hyödyntämistä. Kuusamontien liittymien määrää ei muutu. Liittymä kortteliin 113 tontille 3 on edelleen suoraan Kuusamontieltä. Kansantalo on purettu YV-alueesta. Vastaavaa toimintaa ei ole suunnitteilla alueelle. Korttelialue jää todennäköisesti hyödyntämättä tulevaisuudessa. M-aluevaraus estää kirkonkylän keskustan taajaman tiivistämistä. LP-aluevaraus palveli puretun kansantalon kävijöitä. LPA-alue on jäänyt toteuttamatta ja on tarpeeton. Aluevaraukset estävät kirkonkylän keskustan taajaman tiivistämistä.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY 3.2.2015 SELOSTUS Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 31 (47) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavamuutosalue sijaitsee Sallan kirkonkylän kaupallisessa vyöhykkeessä. Alue liittyy Kuusamontielle Susitien kautta ja muuhun taajamaan myös Ruuhijoentien kautta. Kuusamontien Kansantienn ja ja Tasalantien Kaavamuutos koostuu kolmesta eriluonteisesta alueesta, vähittäiskau upan suuryksikön alue, asuinalueet. Ruuhitien rivitalojen alueet jaa Susitie varrella olevat Asemakaavamuutoksen seurauksena kortteli 1133 pieneneee kun tontti 4 poistuu ja kortteli 114 laajeneee samalle alueelle. a Kuva 20. Asemakaava aluonnos

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 32 (47) 3.2.2015 Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Korttelissa 112 rakennusoikeuden mitoitus perustuu kauppakeskuksen alustavaan suunnitteluun (KL-1, II 3500). Korttelissa 114 rakennusoikeuden mitoitus perustuu valittuun rakentamistapaan, pientaloja tai yksi/kaksikerroksisia rivitaloja (AOR II e=0,25). Kortteleissa 116 ja 119 rakennusoikeuden mitoitus perustuu valittuun rakentamistapaan, yksikerroksisia rivitaloja tai muita kytkettyjä asuinrakennuksia (AR I e=0,25). Tämä rakentamistapa on myös sopiva senioriasumiseen. Liikerakennusten korttelialueen (KL-1) rakennusala on mitoitettu niin, että molemmat alustavat suunnitteluvaihtoehdot pystytään sijoittamaan alueelle. Asuinrakennusten korttelialueiden (AR, AOR) rakennusalat on mitoitettu väljästi, mikä mahdollistaa monenlaisia toteuttamistapoja. Asemakaavamuutosalue tukeutuu kirkonkylän nykyisiin palveluihin. Asemakaavamuutos mahdollistaa uuden suuren liikerakennuksen rakentaminen kortteliin 112, joka toteutuessaan täydentää kirkonkylän keskustan palvelutarjontaa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset AR ja AOR kortteleissa alueen viihtyisyyttä edistetään rakentamistapaa ohjavilla yleisillä määräyksillä. Kortteleissa on käytettävä harjakattoa ja kattokaltevuuden on oltava välillä 1:3 ja 1:1,5. Korttelialueet KL-1 Liikerakennusten korttelialue. Alueelle kohdistetusta rakennusoikeudesta saa enintään 1990 k-m² käyttää vähittäiskaupan myymälätiloja varten. Asemakaavamuutoksella luodaan korttelissa 112 liikerakennukselle tarkoitettu korttelialue, jolle saa sijoittaa enintään 3500 k-m² suuruinen liikerakennus, kauppakeskus tai paljon tilaa vaativa kauppa kuitenkin niin, että enintään 1990 k-m² käytetä vähittäiskaupan myymälätiloja varten. AOR Erillispientalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue Asemakaavamuutoksella korttelissa 114 luodaan pientaloille ja rivitaloille tarkoitettu korttelialue Susitien varrelle, jolle saa sijoittaa yksi- tai kaksikerroksisia pientaloja ja rivitaloja. Susitie ei ole vielä rakennettu. Rakennettavan Susitien toisella puolella on jo rakennettu kaksikerroksisia rivitaloja.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 33 (47) 3.2.2015 Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 AR Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue Asemakaavamuutoksella muodostuu kaksi uutta korttelia 116 ja 119, joihin voidaan sijoittaa yksikerroksisia rivitaloja. Tämä rakentamistapa on myös sopiva senioriasumiseen lähellä olevan Hopeaharjun palvelukeskuksen tapaan. Poistuvat korttelialueet YV Huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialue Korttelissa 113 purettua työväentaloa varten ollut aluevaraus poistuu tarpeettomana. AL Asuin- liike ja toimistorakennusten korttelialue Korttelialueen käyttötarkoitus muuttuu KM:ksi AO Erillispientalojen korttelialue Korttelialueen käyttötarkoitus muuttuu AOR:ksi LPA Autopaikkojen korttelialue Muut alueet Korttelialue poistuu tarpeettomana LT Yleisen tien alue Kuusamontie (seututie 950) on merkitty yleisen tien alueeksi. Merkittyjen liittymäpaikkojen määrä vähenee yhdellä ja jäljellä olevanliittymän sijainti on muokattu. VP Puistoalue Puistoalueet varataan korttelien väliin edistämään alueen viihtyisyyttä. Kansankadulta on puistoalueyhteys suunnitellun Jaurakonlammen puiston alueeseen. VL Lähivirkistysalue Lähivirkistysaluevaraus sijaitsee korttelin 119 eteläpuolella ja yhtyy asemakaavassa olemassa olevaan VL- alueeseen. Katu Kansantien katualuevarauksen sijainti muuttuu. Susitien katualuevarauksen kääntöpaikka laajenee hieman. Susitien katualueella on ennestään polku. pp/h Jalankululle ja pyöräilylle varattu katu/tie, jolla huoltoajo on sallittu.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 34 (47) 3.2.2015 Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 Poistuvat muut alueet Alue on varattu Susitieltä Kansantielle helpottamaan asiointia kaupoissa. Alueella on ennestään polku. LP Yleinen pysäköintialue Korttelialue poistuu tarpeettomana. Vähittäiskaupan suuryksikön pysäköinti järjestetään omalla tontilla. M Maa- ja metsätalousalue Maa- ja metsätalousalueeksi merkitty alue poistuu. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnit perustuvat olemassa olevaan kartta-, ilmakuva- ja selvitysmateriaaliin, nykytilanteesta tehtyihin havaintoihin sekä osallisilta saatuun palautteeseen. Vaikutukset arvioidaan tiiviissä yhteistyössä Sallan kunnan ja Sallan raja-alueen kehittämishankkeiden kanssa. Selvitystarpeet ja niiden laajuus tarkentuvat prosessin edetessä yhteistyössä viranomaisten kanssa. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Asuminen Yhdyskuntarakenne Alue liittyy hyvin kirkonkylän olemassa olevaan keskustarakenteeseen. Asemakaavamuutoksella edistetään sijainniltaan hyvän, mutta hyödyntämättä olevan alueen rakentamista. Asemakaavamuutoksen toteuttamisen myötä Sallan kirkonkylän keskustan yhdyskuntarakenne tiivistyy. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kauppakeskushankkeen työllistävän vaikutuksen myötä olisi myönteistä vaikutusta Sallan kunnan väestökehitykseen. Kaupunki-/taajamakuva Hyödyntämättä oleva alue muuttuu rakennetuksi alueeksi. Asemakaavamuutoksen toteuttamisen myötä Sallan kirkonkylän keskustan yhdyskuntarakenne tiivistyy. Asemakaavamuutosalueen läheisyydessä olevat kyläkuvallisesti arvokkaat rakennukset ovat jatkossakin omia yksilöitä, joiden arvo ei vähene uuden rakentamisen myötä. AOR ja AR -aluevaraukset mahdollistavat uusien pien- ja asuinrivitalojen sijoittamista kortteleihin 114, 116 ja 119.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 35 (47) 3.2.2015 Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 5.4.3 Palvelut 5.4.4 Työpaikat ja elinkeinotoiminta 5.4.5 Liikenne Sallan kirkonkylän palvelutarjonta laajenee ja monipuolistuu uuden liikerakennuksen rakentamisen myötä. Uusi kauppa palvelee sekä paikallista väkeä, että matkailijoita ja tuo erikois- ja käyttötavarakaupan palveluita paikallisten asukkaiden saataville. Uusi kauppa sijoittuu kirkonkylän keskustaan ja monipuolistaa kaupan tarjontaa. Keskustan liikkeet ja paikalliset asukkaat hyötyvät kuntakeskuksen kasvavasta vetovoimasta ja sitä seuraavasta asiakasmäärien kasvusta. Uudella liikerakennuksella on työllistävä vaikutus sekä rakentamisen että toiminnan aikana. Uusien pien- ja rivitalojen rakentamisella ja Susitien ja Kansantien siirron suunnittelulla ja rakentamisella on työllistävä vaikutus. Asemakaavamuutosalueen saavutettavuus autolla, linja-autolla, pyöräilen ja jaloin on jo nyt erittäin hyvä. Asemakaavamuutoksen toteuttamisen myötä alueen saavutettavuus on edelleen hyvä. Asemakaavamuutos mahdollistaa suunnitteilla olevan liikerakennuksen/kauppakeskuksen tarvittavat ajoyhteydet ja pysäköinnin, palo-, pelastus- ja huoltoajot. Asemakaavamuutoksen myötä Kuusamontien liittymät vähenevät yhdellä ja jäljellä oleva Kansantien liittymä siirtyy hieman. Kuusamontien liikenneturvallisuus paranee kun liittymät vähenevät yhdellä. Kuusamontien varrella on molemmin puolin olemassa kevyen liikenteen väylä, joka risteytyy sivuteiden ja tonttiliittymien kanssa. Kun liittymien määrää vähenee, liikenneturvallisuus kasvaa. Uuden liikerakennuksen/kauppakeskuksen vaikutus Kuusamontien (seututie 950) liikennemäärään on rajallinen, eniten vaikuttaa liikennemäärän yleinen kehitys. Pysähtyminen ja asiointi kauppakeskuksessa voi vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen. Liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta voidaan parantaa tiesuunnittelulla. Susitien rakentaminen, Kansantien siirto ja avo-ojien siirto maan alle vaatisi investointeja tiesuunnitteluun ja rakentamiseen. Liikennetuotos Rakennusoikeuden toteutuessaan täysmääräisesti, liikerakennus tuottaa 1700-2500 ajon/vrk asiakasliikenteen, josta perjantai-illan huipputunnin liikenne on 200-300 ajon/ht. Huoltoliikennettä asemakaavan uusi maankäyttö tuottaa12 ajon/vrk. Uuden maankäytön liikenne toimii turvallisesti illan huipputuntienkin aikana.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 36 (47) 3.2.2015 Kirkonkylän asemakaavan muutos k-112-114, 116 ja 119 5.4.6 Tekninen huolto Tontinkäyttösuunnitelmassa on kiinnitettävä erityishuomio pysäköinnin järjestelyihin. Hyvät pysäköintijärjestelyt ovat ja koetaan hyvänä asiakaspalveluna. Kuusamontiellä on ELY:n viimeisen liikennemäärätilaston mukaan 2 100 ajon/vrk liikenne taajaman kohdalla. Uuden maankäytön tuottama liikenne vaikuttaa eniten Kuusamontien ja Kansantien liittymään. Koska liittymän paikka siirtyy, joudutaan Kansatien ja S- Marketin liittymä rakentamaan porrastettuna liittymänä. Kuusamontiellä on kapasiteettia ottaa vastaan uuden maankäytön tuottama liikenne ja sen vaikutukset, jotka ovat vähäiset. Uutta rakentamista liitetään olemassa oleviin teknisen huollon verkostoihin. Kansatien osan siirtäminen ja sen yhteydessä avo-ojan siirto maan alle sekä Susitien rakentaminen ja uusien tonttien ja kortteleiden liittäminen teknisen huollon verkostoihin vaatii julkisia investointeja. 5.4.7 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin Asemakaavamuutosalueella ei tunneta muinaismuistoja eikä kulttuuriympäristön inventointikohteita, joihin vaikutuksia voisi kohdistua. Valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde, Sallan kirkko, sijaitsee noin 200 metriä suunnittelualueelta länteen. Suoraa näköyhteyttä ei ole. Kirkontapulin tornin ylin osa saattaa näkyä Kuusamontien varrelta. Asemakaavamuutoksen toteutus ei heikennä kohteen kulttuuriympäristöarvoja eikä vaikeuttaa kohteen säilymistä. Asemakaavamuutosalueen läheisyydessä on kirkonkylän osayleiskaavassa merkitty kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi: Yhdyspankin rakennus (1960- luvulta), Sallan Yhteismetsän toimitalo ent. KOP, Kuusamontien varrella ja Tenontien päiväkoti (1969). Niiden näkyvyys taajamakuvassa ei muutu. Asemakaavamuutoksen toteuttaminen ei heikennä kohteiden kyläkuvaarvoja. Asemakaavamuutosalueen läheisyydessä on yksi paikallisesti arvokas LKYTkohde: Entinen pankki/vanha kirjasto. Asemakaavamuutoksen toteutus ei heikennä kohteen kulttuuriympäristöarvoja eikä vaikeuttaa kohteen säilymistä. 5.4.8 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavamuutoksen toteuttamisen myötä alueen kasvillisuus ja puusto poistuu pääosin rakentamisen tieltä kortteli- ja katualueilta. Asemakaavamuutosalueella ei tunneta eikä ole havaittu maastokäynnillä luonnonsuojelukohteita, uhanalaisia kasvilajiesiintymiä eikä suojeltavien eläinlajien elinympäristöjä, joihin vaikutuksia voisi kohdistua.