Monitoimijuus sairaala- / EVA-opetuksen muuttuvassa toimintaympäristössä

Samankaltaiset tiedostot
Itä-Suomen oppimisen tuen päivät

Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa kehittämisryhmän loppuraportti Vantaa KT, Opetusneuvos Jussi Pihkala

VERY IMPORTANT PERSONS OPPILAAT, JOTKA OPPIMISENSA JA KOULUNKÄYNTINSÄ TUEKSI TARVITSEVAT VAATIVAA ERITYISTÄ TUKEA.

V E RY I M P O RTA N T P E R S O N S

Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa Kehittämisryhmän loppuraportti ja sen ehdotukset

V E RY I M P O RTA N T P E R S O N S

Integraatiota tukeva johtaminen Lape mallinnusprosessin päätösseminaari

Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen kehittäminen

Tulevaisuuden sivistyskunta

Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa

Very important persons = Oppilaat, jotka oppimisensa ja koulunkäyntinsä tueksi tarvitsevat vaativaa erityistä tukea.

MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ

Vaativan erityisen tuen kehittäminen

VIP-verkoston kansalliset tavoitteet ja tehtävät

VIP-verkoston kansalliset tavoitteet ja tehtävät

Sairaalaopetuksen kehittämisnäkymät keväällä 2016

Järjestötapaaminen -VIP-verkostotyö Jussi Pihkala

ALVA- Alueellinen erityisen vaativan tuen oppilashuolto ja opetus

Valteri. Lohipadon yksikkö, Myllytullinkatu 7, Oulu, p Merikartanon yksikkö, Lossikuja 6, Oulu, p.

Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off

V E RY I M P O RTA N T P E R S O N S

Opetus- ja kulttuuriministeriön Vaativan erityisen tuen työryhmän kuulumiset

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

Valtakunnalliset LAPE- päivät Rinnakkaissessio 4: Erityis- ja vaativan tason palvelujen kehittäminen. Koulukodit OT- keskuksissa

VIP-YDINRYHMÄTYÖSKENTELYN SUUNTAVIIVAT JA TAVOITELTAVA YHTEISTYÖ ALUEELLISTEN TOIMIJOIDEN KANSSA

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

ALVA- Alueellinen vaativan erityisen tuen oppilashuolto ja opetus.

Vaativan erityisen tuen tilanne ja kehittämistarpeet alueellisesta näkökulmasta

Oppimisen, hyvinvoinnin ja koulunkäynnin tuen näkökulmia. Pieksamäki KT, Opetusneuvos Jussi Pihkala

AVOHOIDOLLISET OPPILAAT SAIRAALAOPETUKSESSA

Vaativan erityisen tuen järjestelyt / Lempäälän kunta, opetuspalvelut ( ) - kuntouttava luokka - joustoluokka

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo

Intensiivisen tuen järjestelyt Joustoluokka 7-9 Lempäälän kunta, opetuspalvelut

Vaativa erityinen tuki ja sen kehittämistarpeet alueellisesta näkökulmasta Lahti ja Päijät-Häme

Very Important Persons. Oppilaat, jotka oppimisensa ja koulunkäyntinsä tueksi tarvitsevat vaativaa erityistä tukea.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

POHJOIS-SAVO ETELÄ-SAVO KESKI-SUOMI POHJOIS-KARJALA

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Intensiivisen tuen järjestelyt/ Lempäälän kunta, opetuspalvelut - minikuntouttava 3-6. Toimintasuunnitelma

Erityistason uudistuvat palvelut syksyn 2016 työskentelyn koontia

Intensiivisen tuen pienluokat. Vaativan erityisen tuen järjestelyt Lempäälän kunta, opetuspalvelut

VAATIVAN ERITYISEN TUEN LAPSET KOULUPOLULLA - ALVA-MALLI. Reija Laine, apulaisrehtori, sairaalakoulu, HUS

Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä

Tilannekatsaus erityistason kehittämiskokonaisuuteen UMlapessa Ohjausryhmän kokous/ Maarit Lindman

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Helsingin Ote-opetus ja - perhetyö. Taina Torniainen

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET Jussi Pihkala

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Koulunkäyntikyky, opetuksen järjestäminen ja haastavat tilanteet

Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä

Ville Järvi

Muutosagentin työn mahdollisuudet ja riskit - Kokemuksia Keski-Suomen SOTE2020-hankkeesta Petri Oinonen

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut

MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Työryhmäkysymykset THL

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta

KESKI-POHJANMAA. Piritta Pietilä-Litendahl ja Anne Saarela

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Yhteistyö ja tulevaisuuden suunnat muuttuvassa toimintaympäristössä Eksote

ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Kärkihanke Lape Kymenlaakso

T a v o i t t e e n a o n k o o t a v a a t i v a a e r i t y i s t ä t u k e a t o t e u t t a v i a t o i m i j o i t a v e r k o s t o k s i

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Vaasa Konsultaatiopalvelu. Opetushallitus - Valteri

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

LOOK & LAPE Teemme yhdessä lapsille, nuorille ja perheille hyvää arkea! Lähellä.

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Minna Sillanpää Porvoo

Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti

LAPE OT-keskukset. - Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Oppilashuolto Koulussa

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Näkymiä oppilashuoltotyön johtamisesta Siilinjärvellä

Kuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Kansallinen Joustavan Perusopetuksen kehittämisseminaari Peurunka, Laukaa. KT, Opetusneuvos Jussi Pihkala


Taho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

VERY IMPORTANT PERSONS OPPILAAT, JOTKA OPPIMISENSA JA KOULUNKÄYNTINSÄ TUEKSI TARVITSEVAT VAATIVAA ERITYISTÄ TUKEA.

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?

Transkriptio:

Monitoimijuus sairaala- / EVA-opetuksen muuttuvassa toimintaympäristössä Erityis- ja vaativan tason palvelut - kehittämiskokonaisuuden yhteinen työpaja 23.11.17 klo 12.15 12.45 Rehtori Mika Saatsi, Tuusula

Oma viitekehys 20. työvuosi Kalliomaan koulussa Tuusulan Kellokoskella, Ohkolan kampuksella, 17. vuosi rehtorina Sairaalaopetuksen kehittämistyössä mukana 2000-luvun alusta Muu kehittämistyö mm. OPS-työ, laatutyö OKM-vaativan erityisen tuen kehittämisryhmän jäsen ja sairaalaopetuksen jaoston pj. 2015-2017 LAPE-työssä mukana Uusimaa EVA-ketteräkokeilu EVA oppilashuolto ja opetus pj. LAPE-Uusimaa EVA-ryhmän jäsen PKS-LAPE-EVA Oppimisen ja kehityksen pulmat jäsen

Työ muutoksen keskellä tuttua 1. Avo-opetuspalveluiden ja konsultaation kehittäminen 2. ESH murros pitänyt virkeänä 3. Sairaalaopetuksen kiihtyvä muutos, vrt. 2 4. Oman koulun tiimirakennetta on pitänyt muuttaa 7 kertaa viimeisen 11 vuoden aikana Jaetun johtamisen malli: Vain sitouttamalla ja sitoutumalla voidaan huippuyksikön muutosta johtaa Korkea ammatillinen tavoitetaso antaa parhaat tulokset EVA-opetuksessa Huippuammattilaisiakin pitää johtaa

Yhteinen jaettu ymmärrys SOTE-muutoksista ja OPETUKSEN haasteista on LAPE:n onnistumisen elinehto Nyt mediassa ja kentällä näyttäytyy kaksi eri todellisuutta

Oppilas hakkaa koulutoverin, mutta apua hän ei saa ja taas seuraavana päivänä jonkun on ehdittävä nyrkin eteen (HS mielipide 24.10.16) Tästä hallitus ei puhu: 3 miljardin sote-säästölistalla vanhukset, vammaiset ja nuortenpsykiatria (Aamulehti 15.9.16)

Case yhden luukun kitkakerroin Päättöluokkalainen, oppivelvollisuus loppumassa Kaikki oman kunnan erityisen tuen ja oppilashuollon palvelut käyty läpi Lastensuojelusta tehty perhetyötä Kaikki alueen nuorisopsykiatriset palvelutasot käyty läpi Nyt hiipunut myös koulunkäynti sairaalakoulun pitkäaikaispaikalla ja pian menettämässä koulupaikan..? Lastensuojeluilmoitukset eivät ainakaan 2 vkoon ole johtaneet mihinkään Hyvä yhteistyö, koti kyllin hyvä ja valmis mihin vaan. Perheeltä voimat loppuneet, nuorella valta jota käyttää. Tilanne näyttää siltä, ettei kukaan tee mitään Monitoimijuutta on tehty siis joka tasolla / JOKA LUUKULLA ja silti erittäin epäselvää siitä KENEN PITÄISI OTTAA VASTUU NYT Vaativa opetus, lastensuojelu ja hoito ei voi toimia erillisinä saarekkeita! KOROSTUU AVOHOITOISTUMISEN MYÖTÄ Fataali kysymys LAPE:n EVA-palvelujen onnistumisen kannalta!

Sairaalaopetuksen murroksen nykytilanne

Sairaalaopetuksen vuosikartoitus - yhden koulupäivän tilastointi (30.11.16) tulotausta kaikki oppilaat psykiatrisia osasto-oppilaita 158+143 301 psykiatrisia avo-oppilaita 178+286 464 muita (som+neur+fon+muut) 32+7+7+3+0+13 62 yhteensä 827 http://www.sairaalaopetus.net/materiaalipankki/vuosikartoitus-2016/

Sairaalaopetuksen ja hoidon yhteistyön historia Sairaalaopetus syntyi hoidon sisään Rinnakkaisen yhteistyön mallissa molemmilla toimijoilla on selkeästi oma tonttinsa ja toisaalta yhteinen toiminta-alue sekä yhdessä määritelty rajapinta Erillisen yhteistyön mallissa yhteistyötä tehdään vain ohuella rajapinnalla ja tarvittaessa Saatsi: Sairaalakoulu nuorisopsykiatrian rinnalla, Kellokosken sairaalan 100-vuotisjuhlajulkaisu (2015)

Yhteistyön rajapintojen arviointi Moniammatillinen, toimiva yhteistyö ei koskaan voi perustua yksipuoliseen saneluun vaan toimivaan dialogiin Rajapinnan määrittelyä tarvitaan koko ajan Henkilöstön vaihtuvuus Sisäiset ja ulkoiset muutospaineet Johtajuutta tarvitaan rajapintayhteistyössäkin Saatsi: Sairaalakoulu nuorisopsykiatrian rinnalla, Kellokosken sairaalan 100-vuotisjuhlajulkaisu (2015)

Olin todella tyytyväinen kävijä syksyn HyvinvointiAreenassa (sote+opetus yhdessä) Olin todella yllättynyt, että OKM:n VAATU-raportti ei ole ollut kovinkaan monelle LAPEssa tuttu => Monitoimijuuden korostaminen vaatii monialaisen kehittämisen dialogin! => Yhteistyöhön pettyneille ei pidä antaa muminan aiheeksi sitä, että taas ne päättää meidän puolesta mitä haluavat

Sairaalaopetuksen monitoimijuuden vahvuudet 2017 Olemalla osa perusopetusta, ymmärretään tämän päivän haasteet, huolet ja koulutustarpeet Nivelvaihetyö Norsunluutornissa ei ole varaa istua Arkityö on monitoimijuudessa toimimista yksittäisten oppilaiden kanssa sekä verkostoissa Näemme parhaimmillamme tuon onnistuneen monitoimijuuden hyvät ja syrjäytymistä ehkäisevät tulokset

Muutamia huomioita / kehittämiskohteita Sairaalaopetuksella perusopetuslakiin sisäänkirjattu nivelvaihetyön velvoite Emme siirrä kouluille kuitenkaan ns. hoidollista tietoa Kenellä on kokonaisvastuu hoidollisen tiedon siirtämisestä? Ja kenelle se siirretään? Tiedonsiirto ei voi olla vain huoltajien vastuulla Entä jos huoltajakaan ei ole tietoinen Opetuksen kannalta oleellisten tietojen siirtäminen Yhtenäiseksi ja määritellyksi osaksi monitoimijaista arviointia Vaikeasti oireilevan lapsen ja nuoren kanssa työskentelevät eri alojen ammattilaiset eivät saa jäädä yksin Loppuunpalanut ja uskonsa menettänyt ammattilainen ei pysty auttamaan ketään

LAPE:n EVA-rakenteisiin tarvitaan EVA-opetus ja konsultaatio => vrt. Jussi Pihkala 22.11. Vaativan erityisen tuen kehittämisraportti

Tässä kuvassa se on piilotettu hyvin

PALVELUIDEN KOKONAISUUS JA TEHTÄVÄT VAATIVALTA PERUSTASOLLE VAATIVAN TASON YKSIKKÖ, OHJAUSKESKUS TEHTÄVÄT: Vaativa lapsen ja perheen tutkimus, hoito ja sosiaalipalvelut, tieteellinen tutkimus, näyttöön perustuvat menetelmät, käytäntötutkimus ja sisällöllinen ohjausfunktio, SIJAINTI: osaamis-ja tukikeskus, yliopistosairaalat, yliopistot, erityisen vaativat hoidon ja suojelun yksiköt, kansalliset terveyttä ja hyvinvointia edistävät yksiköt tiivisti yhteistyössä ERITYISTASON YKSIKKÖ, TURVASATAMA, MAAKUNNALLINEN PALVELUKESKUS TEHTÄVÄT: Tutkimus, hoito, hoiva ja suojelu, osaamisen jakaminen perustason kanssa. Toiminnan ja menetelmien kehittäminen ja testaaminen. SIJAINTI: maakunnallinen yksikkö (palveluja monessa fyysisessä paikassa) PERUSTASON YKSIKKÖ, MATALA KYNNYS LAIVA MIEHISTÖINEEN TEHTÄVÄT: Perhe kantaa arjen vastuun SIJAINTI: Varhaiskasvatus, koulu, oma tiimi

Sairaalaopetuksen paikka on osana perusopetusta Ei OT-keskuksen tai maakunnallisen erityistason yksikön hallinnollisena osana Yhteistyön rajapintoja tarvitaan ja hyvän perinteikkään yhteistyön päälle lienee helppoa rakentaa uudenlaista yhteistyötäkin Konsultaatiossa sairaalaopetuksessakin on monipuolista ja hyvää kehittämistyötä tehty 10 vuotta Sairaalaopetuksen rinnalla kunnissa toimii omia perustason EVAryhmä psyykkisesti oireileville lapsille ja nuorille Huomioitava myös nämä

OKM:n kehittämisraportin kehittämisehdotus 3: VIP-verkostot! Sairaalaopetusyksiköt, Elmeri-koulut, valtion koulukotikoulut, kunnalliset erityiskoulut, oppimis- ja ohjauskeskus Valteri sekä yliopistolliset ja muut erityispedagogiikan tutkimus- ja koulutusyksiköt luovat alueelliset yhteistyöverkostot, jotka nimetään VIP-verkostoiksi. Verkosto muodostuu sote-uudistusta mukaillen viidestä yhteistyöalueesta. Näistä verkostoista kehitetään vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostoja. Työskentely käynnistymässä vuoden 18 alusta

MIKÄ VIP VERKOSTO?

Kehittämisehdotus 12: Koulunkäyntikyvyn arviointi Oppilaan koulunkäyntikyvyn arviointi tehdään opetuksen järjestäjän toimesta monialaisesti. Tarvittavat jatkotoimenpiteet suunnitellaan ja ne vastuutetaan moniammatillisesti. Kehittämisryhmä ehdottaa, että koulukuntoisuus-käsitteen sijasta käytetään käsitettä koulunkäyntikyky. Koulunkäyntikykyä ei ole mielekästä arvioida pelkästään sairauden, diagnoosin tai käyttäytymisen perusteella, vaan on otettava huomioon myös toimintaympäristö. Koulunkäyntikykyyn vaikuttavat välillisesti myös koulun toimintakulttuuri ja siihen liittyvät asenteet sekä opetushenkilöstön pedagoginen osaaminen ja oppilaan tilanteeseen sopivien toimintamallien hallinta. Kehittämisryhmä korostaa koulun toimintakulttuurin ja -ympäristön vahvistamista ja oppilaan poislähettämisen kulttuurin toimintatapojen hylkäämistä. Koulunkäyntikyvyn määrittelyssä tarvitaan tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa. Opetustoimen lisäksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ainakin sosiaali-ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa.

Koulunkäyntikyky vs. koulukuntoisuus

Kysymyksiä, kommentteja? Menestystä LAPE-työhön! Palaute: mika.saatsi@tuusula.fi Twitter: @sairaalareksi Blogi-Kohtaamisia: www.kalliomaa.net