Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa



Samankaltaiset tiedostot
Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Terveyspalveluiden saatavuuden alue-erot Suomessa ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa ATH-tutkimuksen tuloksia

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät Pori

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN

Talousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Osaaminen osana työkykyä

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

määrän jakautuminen kuntaryhmittäin ja maakunnittain

Mitä väestö ajattelee sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta?

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus

Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa

OT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari Mikko Laaksonen

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri

Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila

Terveyskeskusten lääkäritilanne 2018 Julkaisuvapaa klo 10.30

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 324/2014 vp).

Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017)

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti Keski-Suomen Sote hanke

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

HYTE PÄIVÄT OULU Sote alue uudistusko?

Syöpä ja eriarvoisuus

Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Lausuntopyyntö STM 2015

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS kuntamarkkinat ERVAN ASEMA SOTE UUDISTUKSESSA

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Lausuntopyyntö STM 2015

Pohjois-Savon liiton kuntatalouspäivä Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 9.10.

Kansalaistutkimus STTK

Sote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Transkriptio:

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus, Helsinki 5.3.215 1

Tausta Sote-uudistuksen tilanne: suunnitteilla 19 sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymää eli sote-aluetta (tai vähemmän) ja 5 yhteistyöaluetta Sote-alueilla (mahdollisesti vastaavat sairaanhoitopiirien kuntayhtymiä) on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu Sote-alueiden tulee kuulua yhteistyöalueeseen ( verrattavissa jossain määrin nykyisiin erikoissairaanhoidon erityisvastuualueisiin ). Yhteistyöalueilla rooli mm. neuvotteluissa STM:n kanssa, päivystyksen järjestämisessä sekä vaativan erityistason tehtävien järjestämisessä Sote-uudistuksen tavoitteena muun muassa palvelujen tasa-arvon lisääminen, yhteiskunnallisena tavoitteena terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuuden kaventaminen Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) aineisto tarjoaa mahdollisuuden alueittaiseen ja väestöryhmittäiseen tarkasteluun. Myöhemmin laajempi aineisto parantaa mahdollisuuksia 5.3.215 2

Esityksen tavoitteet 1. Tarkastella nuorten aikuisten (2 34-vuotiaat) terveyden ja terveyteen liittyvien elintapojen väestöryhmittäisistä ja alueellisista eroja 2. Selvittää 2-59-vuotiaiden terveyspalvelujen tarvetta, käyttöä ja tyydyttämätöntä palveluntarvetta eri väestöryhmissä ja alueilla Tarkastelun aluetasona ovat tässä esityksessä mahdolliset yhteistyöalueet, jotka vastaavat lähinnä sairaanhoidon erityisvastuualueita (perustuvat aiemmin suunniteltuihin sotealueisiin), sekä maakunnat Tarkasteltavina taustatekijöinä ovat sukupuoli, koulutus, pääasiallinen toiminta ja taloudellinen tilanne 5.3.215 3

Nuorten aikuisten aineisto Alueellinen terveys- ja hyvinvointi (ATH) tutkimukset kyselyaineisto vuosilta 212-213 (THL) http://www.terveytemme.fi/ath/index.html 2 34-vuotiaat N alueittain (vastausprosentti 37) Erityisvastuualue Miehet Naiset Yhteensä (mahdollinen soteyhteistyöalue) Eteläinen (HYKS erva) 1 232 1 942 3 174 Läntinen (TYKS erva) 482 744 1 226 Keskinen (TAYS erva) 577 798 1 375 Itäinen (KYS erva) 498 685 1 183 Pohjoinen (OYS erva) 52 61 1 112 Koko maa 3 291 4 779 8 7 Menetelmät Ristiintaulukointi, logistinen regressioanalyysi Ikävakiointi, 95 %:n luottamusvälit Vakioväestönä Suomen väestö 212 (Statfin, Tilastokeskus) 5.3.215 4

Terveyspalvelujen saanti -aineisto Alueellinen terveys- ja hyvinvointi (ATH) tutkimukset kyselyaineisto vuosilta 212 213 (THL) http://www.terveytemme.fi/ath/index.html 2 59-vuotiaat N alueittain (vastausprosentti 44) Erityisvastuualue Miehet Naiset Yhteensä (mahdollinen soteyhteistyöalue) Eteläinen (HYKS erva) 4 163 5 935 1 98 Läntinen (TYKS erva) 1 686 2 272 3 958 Keskinen (TAYS erva) 1 977 2 514 4 491 Itäinen (KYS erva) 1 796 2 316 4 112 Pohjoinen (OYS erva) 1 627 2 59 3 686 Koko maa 11 249 15 96 26 345 Menetelmät Ristiintaulukointi, logistinen regressioanalyysi Ikävakiointi, 95 %:n luottamusvälit Vakioväestönä Suomen väestö 212 (Statfin, Tilastokeskus) 5.3.215 5

Nuorten aikuisten terveyden ja terveyteen liittyvien elintapojen alueelliset ja väestöryhmittäiset erot Riikka Shemeikka, Hanna Rinne, Aurora Saares () Sakari Karvonen, Jukka Murto, Risto Kaikkonen (THL) 5.3.215 6

Tavoitteena oli selvittää Millaisia ovat alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä (koettu terveys, lääkärin toteamat sairaudet, masennus) ja terveyteen liittyvissä elintavoissa (päivittäinen tupakointi, alkoholin liikakäyttö)? Miten nuorten aikuisten terveys ja elintavat vaihtelevat koulutusasteen (Tilastokeskuksen rekisteristä) ja taloudellisen tilanteen (kyselyn tieto toimeentulon hankaluudesta) mukaan? Selittävätkö nämä alue-eroja? 5.3.215 7

Terveytensä enintään keskitasoiseksi kokeneiden osuus (%) 2 34-vuotiaat miehet ja naiset yhteistyöalueittain (ikävakioitu, 95 %:n luottamusvälit) % Miehet % Naiset 27 2 21 19 23 24 22 2 19 21 23 22 24 21 1 1 Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa 5.3.215 8

Terveytensä enintään keskitasoiseksi kokeneiden osuus (%), taloudellisen tilanteen mukaan, 2 34-vuotiaat miehet ja naiset yhteistyöalueittain (ikävakioitu, 95 % luottamusvälit) % Miehet % 5 5 Naiset 32 39 28 35 28 32 29 34 37 32 33 2 17 18 15 16 21 17 2 14 14 14 16 17 15 1 1 Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Taloudellisia vaikeuksia: Ei Kyllä 5.3.215 9

Niiden osuus (%) jolla oli lääkärin 12 viime kuukauden aikana toteama tai hoitama sairaus, 2 34-vuotiaat miehet ja naiset yhteistyöalueittain (ikävakioitu, 95 %:n luottamusvälit) % Miehet % 5 5 Naiset 36 27 28 29 28 31 29 32 31 31 2 2 1 1 Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa 5.3.215 1

Niiden osuus (%), joilla oli lääkärin 12 viime kuukauden aikana toteama tai hoitama sairaus, taloudellisen tilanteen mukaan, 2-34-vuotiaat miehet ja naiset yhteistyöalueittain (ikävakioitu, 95 %:n luottamusvälit) % Miehet % 6 6 Naiset 5 5 47 33 35 37 39 34 35 38 42 41 34 2 24 22 25 25 27 25 2 26 21 26 29 28 26 1 1 Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Taloudellisia vaikeuksia: Ei Kyllä 5.3.215 11

Niiden osuus (%), joilla oli vähintään kaksi viikkoa kestävää masennusoireilua 12 viime kuukauden aikana taloudellisen tilanteen mukaan, 2-34-vuotiaat miehet ja naiset yhteistyöalueittain (ikävakioitu, 95 %:n luottamusvälit) % Miehet % 6 6 Naiset 5 49 5 48 51 48 48 39 39 45 42 44 44 2 25 25 22 22 27 24 2 29 23 26 31 25 27 1 1 Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Taloudellisia vaikeuksia: Ei Kyllä 5.3.215 12

Päivittäin tupakoivien osuus (%), koulutuksen mukaan, 2-34-vuotiaat miehet ja naiset sote-alueittain (ikävakioitu, 95 %:n luottamusvälit) % Miehet % 8 8 Naiset 7 7 6 54 6 54 5 47 5 44 33 25 36 35 36 36 2 1 13 17 17 18 18 16 2 1 16 12 12 11 14 18 13 Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Keski- tai korkea-aste Perusaste 5.3.215 13

Niiden osuus, joilla on vähintään lievästi kasvanut alkoholiriski (AUDIT-C) (%), 2-34-vuotiaat miehet ja naiset sote-alueittain (ikävakioitu, 95 %:n luottamusvälit) % Miehet % 6 6 Naiset 5 5 42 42 42 39 44 42 32 28 28 27 28 2 2 1 1 Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa 5.3.215 14

Johtopäätökset: mihin pitäisi kiinnittää huomiota? 1. Alueelliset erot ovat pienempiä kuin erot taloudellisen tilanteen tai koulutusasteen mukaan. 2. Koettu terveys on heikko Läntisen yhteistyöalueen miehillä ja lääkärin hoitamia sairauksia on paljon Itäisen yhteistyöalueen naisilla. Nuorten aikuisten masennus on yleistä kaikilla yhteistyöalueilla. 3. Päivittäinen tupakointi on miehillä yleisempää kuin naisilla, naisilla se on yleistä Itäisellä ja Pohjoisella yhteistyöalueella. 4. Alkoholin liikakäyttö on yleistä, miehillä se on yleisempää kuin naisilla, naisilla yleisintä Eteläisellä yhteistyöalueella. 5. Huono taloudellinen tilanne ja pelkkä perusasteen koulutus ovat erittäin voimakkaasti yhteydessä huonoon terveyteen ja terveydelle haitallisiin elintapoihin. 6. Sote-uudistuksen yhteydessä ja järjestötoiminnassa tulisi kiinnittää erityistä huomiota heikossa asemassa olevien ryhmien terveyden edistämiseen ja palveluihin. Nämä ryhmät ovat usein muita riippuvaisempia terveyskeskuspalveluista, joten niiden saatavuuden turvaaminen on tärkeää terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi. 5.3.215 15

Terveyspalveluiden saatavuuden alue-erot Suomessa Hanna Rinne 1, Riikka Shemeikka 1, Kristiina Manderbacka 2, Jukka Murto 2, Risto Kaikkonen 2 1 ja 2 THL Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 5.3.215 16

Tavoitteena oli selvittää Onko terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsyssä eroja yhteistyöalueiden välillä? Selittävätkö yksilön sosioekonomiset taustatekijät (koulutus, taloudellinen tilanne, työmarkkina-asema) tai terveydentila mahdollisia alue-eroja? Tutkimusväestönä 2 59-vuotiaat vuonna 212 213 Yhteistyöalueet noudattavat pääsääntöisesti, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, nykyisiä erityisvastuualueiden rajoja 5.3.215 17

Muuttujat Vasteet Oletteko mielestänne saanut riittävästi seuraavia sosiaali- ja terveyspalveluita 12 viime kuukauden aikana? - Terveyskeskuslääkärin vastaanotto 1) Ei ole tarvittu 3) On käytetty, palvelu ei ollut riittävää 2) Olisi tarvittu, mutta palvelua ei saatu 4) On käytetty, palvelu oli riittävää Kolme dikotomista muuttujaa: Palvelu tarve: tarvetta (2,3,4) / ei tarvetta (1) Palvelun käyttö: käyttänyt (3,4) / ei käyttänyt (1,2) Palvelun tyydyttämätön tarve: puutetta palvelussa (2,3) / käytetty palvelu oli riittävää (4) Selittävät muuttujat Koulutus: perusaste, keskiaste, korkea-aste (Tilastokeskus) Pääasiallinen toiminta: työssä, työtön, opiskelija, kotiäiti (naiset), muu Taloudellinen tilanne: hankala, helppo Koettu terveys: hyvä, melko hyvä, keskitasoinen, huono/melko huono 5.3.215 18

Terveyskeskuslääkärikäynnin tarpeen ja käytön ikävakioidut osuudet (%) ja 95 %:n luottamusvälit yhteistyöalueittain, 2 59-vuotiaat miehet ja naiset % 7 6 5 2 1 Etelä Länsi Keski Itä Pohjois Koko maa Miehet tarve Miehet käyttö Naiset tarve Naiset käyttö 5.3.215 19

Terveyskeskuslääkärikäynnin tarpeen ikävakioidut osuudet (%) ja 95 %:n luottamusvälit maakunnittain, 2 59-vuotiaat miehet ja naiset 7 6 5 2 1 Uusimaa Varsinais Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso E-Karjala E-Savo P-Savo P-Karjala Keski-Suomi E-Pohjanmaa Pohjanmaa K-Pohjanmaa P-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa 5.3.215 2

Terveyskeskuslääkärikäynnin tarpeen ja käytön ikävakioidut osuudet (%) ja 95 %:n luottamusvälit koulutuksen mukaan, 2 59-vuotiaat miehet ja naiset % 8 7 6 5 2 1 Perusaste Keskiaste Korkea-aste Kaikki Miehet tarve Miehet käyttö Naiset tarve Naiset käyttö 5.3.215 21

Terveyskeskuslääkärikäynnin tarpeen ja käytön ikävakioidut osuudet (%) ja 95 %:n luottamusvälit toimeentulon mukaan, 2 59-vuotiaat miehet ja naiset % 8 7 6 5 2 1 Helppoa Hankalaa Kaikki Miehet tarve Miehet käyttö Naiset tarve Naiset käyttö 5.3.215 22

Terveyskeskuslääkärikäynnin tarpeen ikävakioidut osuudet (%) ja 95 %:n luottamusvälit pääasiallisen toiminnan mukaan, 2 59-vuotiaat miehet ja naiset 8 Miehet 8 Naiset 7 7 68 65 69 6 57 55 59 6 55 5 5 46 Osuus (%) 36 Osuus (%) 2 2 1 1 Työssä Työtön Opiskelija Muu Työssä Työtön Opiskelija Kotiäiti Muu 5.3.215 23

Terveyskeskuslääkärille pääsyn koettu tarve (OR) ja 95 %:n luottamusvälit yhteistyöalueittain, 2-59-vuotiaat (N miehet=1 542, naiset=14 75) OR 1.6 Miehet OR 1.6 Naiset 1.4 1.4 1.2 1.2 1. 1..8.8.6.6.4.4.2.2. Etelä Länsi Keski Itä Pohjois. Etelä Länsi Keski Itä Pohjois Malli1: alue + ikä Malli2: Malli1 + koulutus + pääasiallinen toiminta + taloudellinen tilanne Malli3: Malli2 + koettu terveys 5.3.215 24

Tyydyttämätön terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsytarpeen ikävakioidut osuudet (%) ja 95 %:n luottamusvälit yhteistyöalueittain, 2-59-vuotiaat miehet ja naiset % 5 45 35 25 33 34 32 27 34 29 36 34 31 31 36 2 15 1 5 Etelä Länsi Keski Itä Pohjois Koko maa Miehet Naiset 5.3.215 25

Tyydyttämätön terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsytarpeen ikävakioidut osuudet (%) ja 95 %:n luottamusvälit koulutuksen mukaan, 2-59-vuotiaat miehet ja naiset % 5 45 35 34 38 36 36 36 32 32 31 25 2 15 1 5 Perusaste Keskiaste Korkea-aste Kaikki Miehet Naiset 5.3.215 26

% 5 Tyydyttämätön terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsytarpeen ikävakioidut osuudet (%) ja 95 %:n luottamusvälit toimeentulon mukaan, 2-59-vuotiaat miehet ja naiset 45 35 33 39 41 31 36 25 2 25 15 1 5 Helppoa Hankalaa Kaikki Miehet Naiset 5.3.215 27

Tyydyttämätön terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsytarpeen ikävakioidut osuudet (%) ja 95 %:n luottamusvälit pääasiallisen toiminnan mukaan, 2-59-vuotiaat miehet ja naiset 5 Miehet 5 Naiset 38 31 35 32 33 36 36 Osuus (%) 2 Osuus (%) 2 1 1 Työssä Työtön Opiskelija Muu Työssä Työtön Opiskelija Kotiäiti Muu 5.3.215 28

Tyydyttämätön terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsytarve (OR) ja 95 %:n luottamusvälit yhteistyöalueittain, 2-59-vuotiaat (N miehet=4 264, naiset=7 24) OR 1.4 Miehet OR 1.4 Naiset 1.2 1.2 1. 1..8.8.6.6.4.4.2.2. Etelä Länsi Keski Itä Pohjois. Etelä Länsi Keski Itä Pohjois Malli1: alue + ikä Malli2: Malli1 + koulutus + pääasiallinen toiminta + taloudellinen tilanne Malli3: Malli2 + koettu terveys 5.3.215 29

Johtopäätökset Terveyskeskuslääkärille pääsyn tarve oli sekä miehillä että naisilla suurinta Itäisellä yhteistyöalueella. Vain pieni osuus tästä erosta selittyi eroilla alueiden sosioekonomisessa rakenteessa. Yli kolmannes palvelua tarvinneista vastaajista raportoi puutetta terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsyssä. Tyydyttämätön tarve oli yleisintä Eteläisellä, miehillä myös Läntisellä yhteistyöalueella. Alue-erot eivät selittyneet eroilla alueiden sosioekonomisessa rakenteessa. Terveyspalvelujen saatavuuden parantamiseksi olisi tärkeää vähentää tyydyttämätöntä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsytarvetta ja saatavuuden alue-eroihin puuttuminen olisi tärkeää alueellisen tasa-arvon lisäämiseksi. 5.3.215

Yhteenveto Yhteistyöalueiden välillä oli jonkin verran eroja nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa sekä 2-59-vuotiaiden sote-palvelujen saannissa. Alueiden tilanne vaihteli eri mittareilla tarkasteltaessa. Vähemmän koulutetut ja toimeentulovaikeuksia kokevat olivat muita huonommassa asemassa sekä nuorten aikuisten terveyttä että 2-59- vuotiaiden terveyspalvelujen saantia tarkasteltaessa. Sekä nuorten aikuisten terveydessä ja terveyteen liittyvissä elintavoissa että 2-59-vuotiaiden sote-palvelujen saannissa vaihtelu oli suurempaa koulutuksen ja toimeentulon perusteella kuin alueiden välillä. Sote-uudistuksessa tulisi kiinnittää heikoimmassa asemassa olevien ryhmien sote-palvelujen saannin parantamiseen väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi. 5.3.215 31

Kiitos mielenkiinnosta! 5.3.215 32