ASEMAKAAVAN LAAJENTAMINEN LEHMONSUON ALUEELLE

KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 10.11.2016 KONTIOLAHDEN KUNTA LEHMO ASEMAKAAVAN LAAJENTAMINEN LEHMONSUON ALUEELLE KAAVASELOSTUS Ehdotus 10.11.2016

Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 2 TIIVISTELMÄ... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Tekninen huolto... 5 3.1.5 Ympäristöhäiriöt... 5 3.1.6 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.3.1 Osalliset... 8 4.3.2 Vireille tulo... 8 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 8 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 8 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 8 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 8 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen... 9 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 5.1 Kaavan rakenne... 10 5.1.1 Mitoitus... 10 5.1.2 Palvelut... 10 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 10 5.3 Aluevaraukset... 10 5.3.1 Korttelialueet... 10 5.3.2 Muut alueet... 11 5.4 Kaavan vaikutukset... 11 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 11 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 11 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen... 11 5.4.4 Taloudelliset vaikutukset... 11 5.4.5 Muut vaikutukset... 11 5.5 Kaavan ulkopuoliset vaikutukset... 11 5.6 Ympäristön häiriötekijät... 11 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 11 5.8 Nimistö... 11 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 12 6.2 Valokuvia kaava-alueelta... 13

Kaavaselostus II Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Tilastolomake Kaavakartta Havaintokuva Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liikenteelliset vaikutukset Ympäristöselvitykset o Lehmon osayleiskaava Luonto- ja maisemaselvitys 2011 (erillisenä) o Meluselvitys (erillisenä)

Kaavaselostus 1 KONTIOLAHDEN KUNTA ASEMAKAAVAN LAAJENTAMINEN LEHMONSUON ALUEELLE 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan laajentaminen koskee Lehmon kylän tiloja Hallinpaikka RN:o 20:57, Askola RN:o 20:68, Pysäkkirinne RN:o 20:128 ja osia tiloista Novelotto RN:o 20:75, Asuntorinne RN:o 20:116, Joensuun-Uuron paikallistie RN:o 1:5716 ja Lehmon-Ristisaaren maantie. Kiinteistötunnukset: 276-404-20-57, 276-404-20-68, 276-404-20-128, 276-404-20-75, 276-404-20-116, 276-895-1-5716 ja 276-895-1-5715. Asemakaavan laajennuksella muodostuvat AR-, AP-, AO-, KL- sekä T-korttelit, jotka ovat numeroltaan 729 736. Lisäksi kaavalla muodostuvat lähivirkistys-, suojaviher- ja katualueet ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Kontiolahti 10.11.2016 Matti Moisala kaavoitusjohtaja KÄSITTELYVAIHEET Ymp.ltk 16.4.2015 9.12.2015 21.9.2016 Nähtävillä Luonnos 5.5. 5.6.2014 Ehdotus 11.1. 11.2.2016 Ehdotus 2 29.9. 31.10.2016 Khall Kvalt

Kaavaselostus 2 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kontiolahden Lehmossa. Kaava-alue rajoittuu lännessä Vanhaan Nurmeksentiehen, idässä maa- ja metsätalousalueeseen sekä etelässä ja pohjoisessa maa- ja metsätalousalueisiin sekä osittain Lamminrannan asemakaava-alueeseen. Kaava-alueen sijainti ilmenee kuvasta 1. Alue sijaitsee noin 16 km:n päässä kirkonkylästä ja noin 6 km:n päässä Joensuusta. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Lehmon asemakaavan laajentaminen Lehmonsuon alueelle. Asemakaavan laajennuksen tavoitteena on mahdollistaa yritystoiminnan ja asumisen laajentaminen Vanhan Nurmeksentien tuntumassa Lehmon eteläosassa.

Kaavaselostus 3 2 TIIVISTELMÄ Neuvotteluja alueen asemakaavoituksesta ja siihen liittyvästä maankäyttösopimuksesta on käyty tiiviisti kaavoitettavan alueen suurimman maanomistajan kanssa. Päätös alueen asemakaavoituksesta ja kaavaluonnoksen nähtävillä pidosta tehtiin ympäristölautakunnassa 16.4.2014. Samassa yhteydessä lautakunta hyväksyi myös tehdyt maankäyttösopimukset. Alueen toteuttaminen on lähtöisin maanomistajan esityksestä ja sen vuoksi asemakaavoituksesta on pitänyt laatia maankäyttösopimus. Sopimuksen perusteella maanomistaja kustantaa mm. alueen kunnallistekniikan rakentamisen. Kaava-alue sijoittuu liikenteellisesti erinomaiseen paikkaan. Alueen kunnallistekniikan toteuttaminen on haasteellista, mutta se toteutetaan, kuten edellä mainittiin, maanomistajan kustannuksella. Kaavoitettava alue kytkeytyy hyvin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Kaavaalueen länsireunassa on jo olemassa kokoojatie, sekä myös pohjoisosassa kaava-alueen liikenne saadaan ohjattua hyvin kokoojatienä toimivalle Lammintielle. Asuntoalue sijaitsee yhdyskuntataloudellisesti erinomaisessa paikassa nykyisen taajaman reunalla. Teollisuustontit sijoittuvat myös erinomaisesti, maaperät ja alueen kuivatus on kuitenkin varsin haasteellista. Asemakaavassa alueelle on muodostettu kaksi rivitalokorttelia, yksi AP-kortteli ja neljä AOkorttelia. Kaava-alueelle muodostuu yhteensä 19 pientalo- ja omakotitalotonttia sekä kolme rivitalotonttia. Alueen käyttöönottamiseksi uutta kaavatietä ja vesi- ja viemärijohtoa joudutaan rakentamaan yhteensä noin 1700 metriä. Korttelien tonttiliittymät sijoittuvat uusille kaavateille. Alueen rakentaminen on mahdollista aloittaa heti asemakaavan valmistuttua. Osa tonteista on tarkoitus rakentaa syksyllä 2017. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue on noin 22,3 hehtaaria. Suunnittelualue sijaitsee Lehmon eteläosassa. Asemakaavan laajennusalueesta suurin osa on lähinnä mäntymetsää, kaava-alueen pohjoisosassa on nuorta koivumetsää. Alueen itäosa rajoittuu maa- ja metsätalousalueeseen, etelässä haja-asutukseen ja pohjoisessa asemakaavaalueeseen. Kaava-alueen sisällä on myös yritystoiminta-alueita. Kaava-alueen länsiosassa kulkee Vanha Nurmeksentie. Maaperältään alue on vanhaa suonpohjaa, jonka takia alueen rakentaminen vaatii massanvaihtoja. Myös alueen kuivatus on varsin haasteellista.

Kaavaselostus 4 Kuva 2. Ilmakuva alueesta. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueen maaperä muodostuu eri paksuisesta turvekerroksesta, jonka alla on tiivistä hienojakoista savi/silttiä kerros. Alue on vanhaa suoaluetta, jossa kasvaa pääasiassa mäntymetsää. Alueella ei ole erityisiä luontokohteita. Alue on tällä hetkellä varsin kostea ja vaatii kuivatusta.

Kaavaselostus 5 Kuva 3. Näkymä kaava-alueelle, joka on oikealla. 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Tekninen huolto 3.1.5 Ympäristöhäiriöt 3.1.6 Maanomistus Kaava-alue on rakentamatonta metsäaluetta. Kaava-alue sijaitsee rakennetun ympäristön vieressä. Kaava-alue on liitettävissä teknisen huollon piiriin, mutta se vaatii lisäinvestointeja. Alueen länsiosa rajoittuu Vanhaan Nurmeksentiehen, jonka takana noin 150 metrin päässä tulevasta asutuksesta kulkee Karjalan rata. Nämä aiheuttavat alueelle lievää meluhaittaa, jota on torjuttava esim. meluvallilla. Suurimman osan suunnittelualueesta omistaa Master Yhtiöt Oy ja pienempiä alueita omistaa Kiinteistö Oy Hallinpaikka (0,9 ha), Janne ja Jari Turunen (1 ha), valtio (tiealuetta n. 3,2 ha) sekä (1,1 ha). 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000 ja päätös tuli voimaan 26.11.2001. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008.

Kaavaselostus 6 Huomattava osa tavoitteista koskee vain maakuntakaavoitusta. Tällöin tavoitteet otetaan kuntakaavoituksessa huomioon maakuntakaavojen välityksellä. Asemakaavassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sovitetaan yhteen maakunnallisten tavoitteiden kanssa. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty seuraavasti: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristön ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueiden käytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Tarkempia tietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista saa esim. internetistä ympäristöministeriön kotisivulta: www.ymparisto.fi. Valtioneuvosto on tehnyt 15.1.2004 päätöksen myös valtakunnallisista alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksessä alueiden kehittämisen yleiset tavoitteet ovat: alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen, palvelurakenteen turvaaminen koko maassa sekä tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen. Maakuntakaava Valtioneuvosto on vahvistanut 20.12.2007 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaiheen 10.6.2010, 3. vaiheen 5.3.2014 ja 4. vaiheen 18.8.2016. Vahvistuneen maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Maakuntakaavan tavoitteet on huomioitu kaavaratkaisussa. Kuva 4. Ote maakuntakaavan yhdistelmästä 1-4. Maakuntaliitto on käynnistänyt uuden maakuntakaava 2040 laadinnan.

Kaavaselostus 7 Joensuun seudun yleiskaava 2020 Ympäristöministeriön 29.12.2009 vahvistamassa Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on merkitty teollisuusalueeksi (TY, T) ja pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) sekä asemakaavoitettavaksi alueeksi. Kuva 5. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020. Luontoselvitys Alue kuuluu Lehmon osayleiskaavaa varten tehtyyn luontoselvitysalueeseen, joka on valmistunut vuonna 2011 FCG:n toimesta. Selvityksissä ei ole todettu alueella olevan erityisiä luontoarvoja. Meluselvitys Alueelta on laadittu FCG:n toimesta meluselvitys 6.10.2014. Liikenteelliset vaikutukset Alueelta on laadittu arvio liikenteellisistä vaikutuksista joulukuussa 2015. Asemakaava Kaava-alueella ei ole aiempaa asemakaavaa. Alueen pohjoispuolella olevat asemakaavat on hyväksytty kunnanvaltuustossa 18.10.2004 ja 14.11.1994. Rakennusjärjestys Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2015. Alue on rakennusjärjestyksen mukaista suunnittelutarvealuetta. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty Kontiolahden mittaustoimen laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavassa 1:2000. Asemakaavan pohjakartan 1:2000 on hyväksynyt kaavoitusjohtaja Matti Moisala Kontiolahden kunnassa 2.12.2011. Rakennuskiellot Alueella ei ole MRL 53 :n mukaista rakennuskieltoa.

Kaavaselostus 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueen suurin maanomistaja Master Yhtiöt Oy on esittänyt asemakaavan laatimista alueelle. Kaavoituksesta ja sen toteuttamisesta on laadittu maankäyttösopimus, jossa on sovittu kunnan ja maanomistajan velvollisuuksista. Alueen asemakaavoitus turvaa omalta osaltaan Lehmon pientalotonttien tarjonnan ja luo edellytyksiä yritystoiminnan laajentamiseksi Vanhan Nurmeksentien varteen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen kaavan laatimisesta on tehnyt yksityinen maanomistaja. Ympäristölautakunta päätti asemakaavan laatimisesta 16.4.2014. Suunnittelutyö käynnistettiin välittömästi. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireille tulo Keskeisimmät osalliset ovat lähialueen maanomistajat, rajanaapurit sekä lähiseudun asukkaat, Kontiolahden kunnan eri hallintokunnat, Pohjois-Karjalan Sähkö ja Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savon ELY-keskukset sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Ympäristölautakunta päätti asemakaavan laatimisesta 16.4.2014. Kaavan laatimisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan sanomalehti Karjalaisessa ja kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi asiasta tiedotetaan kaavan laatimisen ajan Kontiolahden kunnan kotisivuilla www.kontiolahti.fi > Palvelut > Kaavoitus > Vireillä olevat kaavat. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisilla on mahdollista ottaa kantaa kaavaluonnokseen ja -ehdotukseen niiden ollessa nähtävillä. Tarpeen mukaan järjestetään neuvotteluja ja pyydetään lausuntoja. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaava esitellään Pohjois-Karjalan ELY:n kanssa käytävässä viranomaisneuvottelussa tai lausuntomenettelyssä. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot Pohjois-Karjalan Sähköltä sekä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta ja Museovirastolta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on uuden asuntoalueen suunnittelu alueen ympäristölliset lähtökohdat huomioiden. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Ratkaisu sijoittaa alueelle asutusta on Joensuun seudun yleiskaavan 2020 mukainen. Kunnan antamat tavoitteet Toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet Kunnan tavoitteena on tiivistää Lehmon kylän rakennetta ja lisätä pientalotonttien tarjontaa alueella.

Kaavaselostus 9 Liikenteelliset tavoitteet ja kaavatalous Rakennetut liikennejärjestelyt ovat riittävät ja liikenneturvallisuus säilyy. Kunnan osalta rakentaminen tapahtuu vain välttämättömiin tarpeisiin. Kaupunkikuvalliset ja ympäristölliset tavoitteet Tavoitteena on minimoida syntyvät ympäristöhaitat ja edistää ympäristönsuojelutavoitteita sekä parantaa taajamakuvaa. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Alueella oleva sähkölinja maakaapeloidaan suurimmaksi osaksi katualueelle. Muilla alueilla sähköverkosto huomioidaan muuten suunnittelussa. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on vetovoimaisen ja liikenteellisesti hyvin toimivan asuntoalueen suunnittelu, sekä luoda mahdollisuuksia uusien työpaikkojen synnylle alueelle. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Suunnittelun yhteydessä laadittiin kaksi erilaista vaihtoehtosuunnitelmaa, joissa tutkittiin asutuksen sijoittamista alueelle. Nyt esitetty vaihtoehto osoittautui parhaaksi asutuksen sijoituksen osalta. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kuva 6. Havainnekuva alueelta.

Kaavaselostus 10 5.1 Kaavan rakenne Alueen kaavoittaminen on Lehmon asemakaavan tiivistämistä ja alueen suunnitelmallista täydennysrakentamista. Lähtökohtana on Lehmon lähipalvelut. Uusi Lehmon kauppa on noin 2 km:n päässä asuintonteista, Lehmon koulu noin 1 km:n etäisyydellä ja terveysasema sekä kirjasto noin 2,5 km:n päässä uudelta kaava-alueelta. Kaava-alue kytkeytyy liikenteellisesti Vanhaan Nurmeksentiehen. Kaava-alueen eteläosassa teollisuustonttien ja liiketonttien pääkokoojatienä toimii Novelotontie. Asuntoalueelle menevä kaavatie Asuntorinteentie kääntyy olemassa olevalta Lammintieltä. Pysäkkirinteentie erkanee taas uudelta Asuntorinteentieltä. Lähivirkistysalueet ympäröivät lähes kauttaaltaan uusia kortteleita. Sen johdosta alue on yleiskuvaltaan väljän tuntuinen. Kaavaalueelta on hyvät ja turvalliset liikenteelliset yhteydet Lammintielle ja Vanhalle Nurmeksentielle, josta on myös hyvät kevyenliikenteen väylät, sekä Lehmon palveluihin, mutta myös Joensuun kaupungin suuntaan. 5.1.1 Mitoitus Asemakaavalla muodostuu alueelle 17 AO-pientalotonttia, kolme rivitalotonttia ja kaksi asuinpientalotonttia asukasmäärän ollessa yhteensä noin 100-120 henkeä. Lisäksi kaava-alueella on neljä teollisuustonttia ja kolme liiketonttia. Rakennusoikeutta kaava-alueelle on osoitettu yhteensä 28 468 k-m² 5.1.2 Palvelut Alueen läheisyydessä sijaitsevat kaikki Lehmon palvelut. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavalla ei ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asemakaavalla muodostuu 8 korttelia, joissa yhteensä 29 tonttia. Kortteleissa 729-732 kaavamerkintä on AO. Merkintä mahdollistaa 1-asuntoisen pientalon. Tonttien pinta-alat vaihtelevat 1224-1400 m²:n välillä. Tonttitehokkuusluku e = 0.25, jolloin vastaavasti ja rakennusoikeudet ovat välillä 306-350 k-m 2. Kerrosluku pientalotonteilla on II. Korttelissa 733 osalla korttelia on kaavamerkintä AR ja osalla AP. AP-merkintä mahdollistaa rivitalojen, kytkettyjen pientalojen ja erillispientalojen rakentamisen alueelle. Tonttien pinta-alat vaihtelevat välillä 1759-1841m 2. Tonttitehokkuusluku e = 0.20, jolloin vastaavasti rakennusoikeudet ovat välillä 528-552 k-m 2. Kerroskorkeus on 1. Korttelissa 734 kaavamerkintä on AR. Se mahdollistaa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten rakentamisen. Pienimmän AR-tontin pinta-ala on 3348 m² ja suurimman 5021 m². Tonttitehokkuusluku e = 0.30, jolloin vastaavasti rakennusoikeudet ovat 1004-1506 k-m 2. Kerroskorkeus on 1. Korttelissa 735 kaavamerkintä on osassa T ja osassa KL, kuten myös korttelissa 736. Tonttien pinta-alat vaihtelevat välillä 5603-24546 m 2. Tonttitehokkuusluku e= 0.25, jolloin rakennusoikeus on välillä 1401-6137 k-m 2. Kerroskorkeus 1.

Kaavaselostus 11 5.3.2 Muut alueet Katualue Ajo asuntoalueelle tapahtuu Asuntorinteentietä pitkin, josta erkanee yksi tonttikatu, Pysäkkirinteentie. Teollisuusalueelle kulku tapahtuu uudelta kaavatieltä Novelotontieltä. Uutta kaavatietä rakennetaan yhteensä noin 800 metriä. Lähivirkistysalueet ympäröivät kaava-aluetta. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavan seurauksena rakentaminen, asutus- ja työpaikka-alueet laajentuvat metsäiselle alueelle. Vaikutukset jäävät kuitenkin kokonaisuudessaan vaikutukseltaan vähäiseksi. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnonympäristöön. Rakennettavilta alueilta puusto poistetaan aluetta rakennettaessa. 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen Liikenteelliset vaikutukset on arvioitu erillisessä selvityksessä. Sen perusteella kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta liikenneolosuhteisiin. 5.4.4 Taloudelliset vaikutukset 5.4.5 Muut vaikutukset Alueen käyttöönotto on Kontiolahden kunnan kannalta taloudellisesti toteuttamiskelpoinen, koska maanomistaja maksaa kaikki kunnallistekniikan kustannukset, sekä osallistuu kaavoitus- ja vesi- ja viemäröintikustannuksiin. Alue on liitettävissä rakennettavaan vesi- ja viemäriverkostoon. Kunta saa tuloja liittymismaksuista. Lisäksi syntyy välillistä verotuloa. Aiemmin alue on ollut metsäaluetta. Alueen rakentaminen muuttaa olemassa olevaa tilannetta. 5.5 Kaavan ulkopuoliset vaikutukset Alueen rakentamisen yhteydessä syntyy työaikaista liikennettä sekä mahdollisia meluhaittoja. Asemakaava-alueen rakentamisen seurauksena pois johdettavien pintavesien määrä lisääntyy kaava-alueen ulkopuolella. 5.6 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella on myös Vanhaa Nurmeksentietä noin 900 m katualueena samoin kuin Kylmäojantietä noin 40 m. Kaava-alueen länsireunan tuntumassa on Karjalan rata. Vanhan Nurmeksentien varteen rakennetaan meluvalli, joka suojaa asutusta mahdollisilta meluhäiriöiltä. Tästä huolimatta alueelle saattaa kantautua liikenteen aiheuttamaa melua, mikä ei kuitenkaan ylitä sallittuja meluarvoja. 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.8 Nimistö Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisia. Asemakaavalla muodostuu kolme uutta kaavatietä, Asuntorinteentie, Pysäkkirinteentie ja Novelotontie ja kaksi haja-asutusalueen tienimen mukaista kaavatietä, Vanha Nurmeksentie ja Kyl-

Kaavaselostus 12 mäojantie. Nimet perustuvat alueen kiinteistöjen toimijan nimeen ja olemassa olevaan nimistöön. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tavoitteena on, että alueelle pääsee rakentamaan jo vuonna 2017. Tarkempi toteuttamisaikataulu määräytyy asemakaavan saatua lainvoiman ja kuivatusvesien poisjohtamisen ratkettua. 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjaavat alueelle laaditut kunnallistekniset suunnitelmat sekä myöhemmin rakennuslupamenettely. Alueelle on myös tehty havainnekuva, joka on selostuksen liitteenä.

Kaavaselostus 13 6.2 Valokuvia kaava-alueelta Kuva 7. Näkymä Vanhalta Nurmeksentieltä EV-alueen ja tulevan asuinalueen suuntaan. Kuva 8. Kaava-alue sijoittuu pysäköintialueelle ja sen takamaastoon.

Kaavaselostus 14 Kuva 9. Kaava-alueen vieressä oleva teollisuuskiinteistö. Kuva 10. LP-alueen sivuitse etelään kulkeva Vanha Nurmeksentie.