ÄÄNEKOSKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 7.7.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 7. PÄIVÄNÄ HEINÄKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 38. kaupunginosan korttelia 28 (osa), retkeily- ja ulkoilualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Äänekosken kaupungin 38. kaupunginosan korttelit 28 (osa), 29 ja 30 sekä lähivirkistys- ja katualuetta. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Paatelan kanavan koillispuolella Keitele- järven rannalla noin 2, 5 km päässä Suolahden keskustasta. Kaavan nimi Hämeentaipaleen itärannan asemakaavan muutos Kaavan päiväys 7.7.2014 Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24 44101 Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa 3.3.2014 (Kaavoituskatsauksen 2014) Ilmoitus vireilletulosta 7.3.2014 (Sisä-Suomen lehti) ja 19.3.2014 (ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomat) Nähtävillä Kaavaluonnos (MRA 30 ) Kaavaehdotus Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto
3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.2 Luonnonympäristö... 4 3.3 Rakennettu ympäristö... 4 3.4 Maanomistus... 4 3.5 Suunnittelutilanne... 4 Maakuntakaava... 4 Yleiskaava... 5 Asemakaava... 6 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat... 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 6 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 7 5 ASEMAKAAVALUONNOKSEN KUVAUS... 7 5.1 Aluevaraukset... 8 6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 9 6.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 9 6.2 Liikenteelliset vaikutukset... 9 6.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 9 6.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 9 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 9 LIITTEET LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2 Asemakaavan seurantalomake
4 2 TIIVISTELMÄ Kaavassa on suunniteltu Paatelaan Hämeentaival- kadun varteen uusia omakotitalotontteja. Hämeentaivalta jatketaan noin 200 m etelään päin. Uudet tontit muodostavat luontevan jatkon Hämeentaipaleen varressa jo olemassa oleville tonteille. Osa uusista tonteista on omarantaisia. Vanhan ja uuden alueen väliin jää noin 30 m leveä lähivirkistysalue. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kooltaan noin 2 ha ja se sijoittuu Keitele- järveä kohti laskevaan idänpuoleiseen rinteeseen. Metsäinen rinne rajoittuu pohjoisesta omakotitaloalueeseen. Lännessä alue rajautuu Paadentaipaleen vuoreen, jolla on maisemallisia- ja geologisia arvoja. Arvokkaat alueet sijaitsevat vuoren lounaispuolella eivätkö näin ollen rajaudu asemakaavan muutosalueeseen. Suunnittelualueen aamuaurinkoon avautuvilta tonteilta on jylhät näkymät Keitele- järvelle. 3.2 Luonnonympäristö Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2014 (Tmi Pohjanmaan Luontotieto/ 2014). Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi sekametsää, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja. Suunnittelualueen Keiteleeseen rajautuva ranta on matala ja lohkareinen. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Äänekosken kaupungin ELY- keskukselle esittämä METSO- ohjelmaan liitettävä alue. METSO- ohjelman toteutumisesta ei ole vielä tehty päätöksiä ELY- keskuksessa. 3.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta olemassa olevaan omakotitaloalueeseen. Lähialueen omakotitalot ovat rakentuneet suurimmaksi osaksi vuosien 2005 2009 aikana. Yksi omakotitaloista on valmistunut vuonna 2013. Talot ovat pääasiassa lautaverhoiltuja, mutta joukosta löytyy myös tiilirakentamista. Suunnittelualueen läheisyydessä on muutamia rakentamattomia sisämaan tontteja. 3.4 Maanomistus Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi Äänekosken kaupungin omistuksessa. Lähivirkistysalueen pohjoispuolella sijaitseva tontti osoitteessa Hämeentaival 27 on yksityishenkilöiden omistama. 3.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu erillisiä toimintoja (valkoinen alue), mutta se rajautuu pohjoisesta maakuntakaavassa esitettyyn taajamatoiminnoille varattuun alueeseen (A, vaaleanruskea väri). Alueen läheisyydessä kulkee seututie (st) ja laivaväylä (musta pompula viiva) sekä moottorikelkkailureitti (hakasviiva) ja rautatie (musta ristiviiva). Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee vesiliikenteen kanava (punainen ympyrä). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä nuolella (kts.s 5)
5 KUVA 2 Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmä kartasta Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Suolahti 2020 osayleiskaava, joka on hyväksytty Äänekosken kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Asemakaavan muutosalue on suurimmaksi osaksi pientalovaltaista asuinaluetta (AP), minkä lisäksi eteläosa on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Osa maa- ja metsävaltaisesta alueesta on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi (viiva rasteri). Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee laivaväylä ja moottorikelkkailu reitti. Alueen eteläosan läheisyydessä on viheryhteystarve (vihreä nuoli), jonka tarkoituksena on turvata viherreitin toteutumismahdollisuudet ja estää ekologisten käytävien katkeaminen. KUVA 3 Ote Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnoksesta
Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 3.2.2003 vahvistettu asemakaava, jossa suunnittelualue on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO) sekä retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Kaavamuutosalue rajoittuu pohjoisessa sijaitseviin erillispientalojen korttelialueisiin (AO) ja niiden välissä sijaitsevaan Hämeentaipaleen katualueeseen. 6. KUVA 4 Ote ajantasa-asemakaavasta Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Luontoselvitys, Tmi Pohjanmaan Luontotieto (2014), Terhi Ala-Risku Paadentaipaleenvuoren asemakaavan luonto- ja maisemaselvitys, Suolahden kaupunki (2002) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Suunnittelu on käynnistynyt tarpeesta toteuttaa Suolahti 2020- osayleiskaavassa osoitetun periaatteen mukaista maankäyttöä asemakaavalla. Suunnittelu on käynnistynyt Äänekosken kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa 3.3.2014 (Kaavoituskatsaus 2014) ja siitä on ilmoitettu Sisä-Suomen lehdessä 7.3.2014 ja ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomissa 19.3.2014 sekä kaupungin internetsivuilla. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta ilmoittamisen jälkeen yksityiset maanomistajat ilmaisivat kiinnostuksensa laajentaa omistamaansa omakotitalotonttia suunnittelualueella. Asemakaavan laatimisen yhteydessä osoitteessa Hämeentaival 27 sijaitsevaa suunnittelualueen pohjoisinta tonttia laajennetaan noin 200 m 2 etelään päin.
7 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - tekninen lautakunta, ympäristölautakunta - Ääneseudun Energia Oy - Paatelan jakokunta - Keski-Suomen ELY-keskus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 27.2.2014 ja sitä on täydennetty 8.5.2014 ja 8.8.2014 ennen kaavaluonnoksen nähtäville asettamista.. Valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla xx.xx. xx.xx.2014 (MRA 30 ). Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, tekniseltä ja ympäristölautakunnalta, Äänekosken Energia Oy:ltä sekä Paatelan jakokunnalta. Ehdotuksena kaava on ollut nähtävillä xx.xx. xx.xx.2014 Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaavoittaa alueelle pienimuotoinen uusi omakotitaloalue, joka liittyy luontevasti olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Alueelle kaavoitetaan Suolahti 2020 osayleiskaavan periaatteen mukaisesti myös omarantaisia tontteja. Tavoitteena on kaavoittaa alue kunnioittaen olemassa olevaa rakennetta, luonnonympäristöä ja maastonmuotoja. 5 ASEMAKAAVALUONNOKSEN KUVAUS Kaavamuutoksessa suunnittelualueelle on kaavoitettu yhteensä kahdeksan uutta tonttia, joista kolme sijaitsee sisämaassa ja viisi on omarantaista. Sisämaan tontit ovat kooltaan noin 1500 m 2 ja omarantaiset tontit noin 1600 m 2. Poikkeuksena keskikokoisista tonteista Hämeentaipaleen päähän on kaavoitettu yksi omarantainen runsaan 3200 m 2 : n tontti. Tonttien koon puolesta uusi alue muodostaa luontevan jatkon Hämeentaipaleen varren nykyisille olemassa oleville tonteille. Liikenneyhteys uudelle pienehkölle omakotitaloalueelle järjestetään Hämeentaivalta pitkin. Olemassa olevaa katua jatketaan reilut 200 m ja sen päähän sijoitetaan uusi kääntöpaikka. Hämeentaipaleen varteen suunnittelualueen luoteispuolelle sijoitetaan yleinen pysäköintipaikka noin viidelle autolle. Noin 200 metrin etäisyydellä suunnittelualueen pohjoisosasta Paadenrannan puistossa sijaitsee kaupungin pumppaamo, johon uusi alue voidaan liittää. Vanhan ja uuden alueen väliin jää reilun 30 m: n levyinen lähivirkistysalue, joka mahdollistaa kaavan toteutumisenkin jälkeen alueen asukkaiden pääsyn rantaan. Lähivirkistysalue on jatkoa Paadentaipaleen vuoreen päin jatkuvalle laajemmalle retkeily- ja ulkoilualueelle. Alueen virkistysmahdollisuudet säilyvät lähes ennallaan alueen laajan ulkoilumaaston vuoksi. Keiteleeseen rajoittuville tonteille on kaavoitettu noin 10 m leveä istutettava alueenosa.
Asemakaavan muutoksen yhteydessä yksityisten maanomistajien tonttia laajennetaan reilut 200 m 2 :ä suunnittelualueen pohjoisosassa (Hämentaival 27). Rakennettu omakotitalotontti laajenee noin 6 m Äänekosken kaupungin omistaman lähivirkistysalueen suuntaan. 8 5.1 Aluevaraukset AO Erillispientalojen korttelialue Alueelle saa sijoittaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin. Alueen tehokkuusluku on voimassaolevan kaavan mukaisesti 0,20 ja kerrosluku ½ k I u2/3, joka mahdollistaa rakennuksen sijoittamisen rinnemaastoa mukaillen. AO-17 Erillispientalojen korttelialue Suunnittelualueen rantaan rajoittuvat tontit on kaavoitettu AO- pohjaisella merkinnällä, joka mahdollistaa alueelle yksi- taikaksi asuntoisten pientalojen rakentamisen. Tonttien koko on noin 1600 m 2 poikkeuksena Hämeentaipaleen päähän kaavoitettu reilun 3200 m 2 : n tontti. Alueen rakennukset tulee sijoittaa nuolen osoittamalla tavalla kiinni kadun puoleisen rakennusalan reunaan. Hämeentaipaleen päässä sijaitsevan suuremman tontin suhteen rakennuksen sijoitustapa on väljempi. Alueen tehokkuusluku on 0,20 ja kerrosluku ½ k I 2/3, joka mahdollistaa asuintilojen rakentamisen kolmeen tasoon Päärakennuksen lisäksi talousrakennuksen tai autotalli yhteyteen saa sijoittaa tonttikohtaisesti yhden 30 k-m 2 : n suuruisen sivuasunnon. Vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta saa rakentaa pohjapinta-alaltaan korkeintaan 30 m 2 : n rantasaunan, jonka enimmäiskorkeus on 4 m. Saunarakennuksen harjan tulee olla rannan suuntainen. Alueelle saa sijoittaa tonttikohtaisesti laiturin, jonka enimmäispituus on 10 m. Alueen tonttien jätevedet on pumpattava kiinteistökohtaisesti kaupungin viemäriverkkoon, mikäli niitä ei voi johtaa viettoviemärillä runkolinjaan. AO-18 Erillispientalojen korttelialue Merkinnällä on kaavoitettu suunnittelualueen sisämaan puoleiset rinnetontit. Rakennusten sijoittumislinjaa ei ole erikseen kaavamerkinnöillä määrätty, vaan rakennuksen voi sijoittaa sekä kadun läheisyyteen että ylemmäs rinteeseen. Tonttien koko on noin 1500 m 2. Alueen tehokkuusluku on 0,20 ja kerrosluku ½ k I u 2/3. Päärakennuksen lisäksi talousrakennuksen tai autotallin yhteyteen saa sijoittaa tonttikohtaisesti yhden 30 k-m 2 : n suuruisen sivuasunnon.
9 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kunnallistekniikan osalta suunnittelualue sijaitsee hyvällä paikalla olemassa olevaa rakennetta täydentäen. Uudet rakennukset liittyvät tiiviisti alueen kunnallisteknisiin verkostoihin. Noin 200 m etäisyydellä uudesta asutuksesta sijaitsee pumppaamo, johon uudet rakennukset on mahdollista liittää. 6.2 Liikenteelliset vaikutukset Kaavasta ei aiheudu merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Liikenne Hämeentaipaleella lisääntyy jonkin verran, mutta vaikutukset alueen nykyisiin liikenteellisiin oloihin eivät ole merkittäviä. 6.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön eivät ole merkittäviä. Alueen rakennuksilla ei ole rakennuskulttuurillista arvoa. Alueen kahdeksan uutta omakotitalotonttia mukautuvat alueella jo olemassa olevaan rakenteeseen. Omarantaiset tontit soveltuvat hyvin osaksi Paadentaipaleeseen jo kaavoitettuja tontteja. Itärannan kaavoittamisella Paadentaipaleesta muodostuu Hämeentaipaleen varteen syntyvä eheä omakotitaloalue. 6.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi rakentamatonta sekametsää, joka ei ole liito-oravalle tyypillistä elinympäristöä. Alueella ei ole muutenkaan merkittäviä luonto- tai maisemaarvoja. Kaavaratkaisulla ei ole haitallisia vaikutuksia luontoon ja maisemaan. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tavoitteena on saada asemakaavan muutos hyväksytyksi vuoden 2014 aikana. Äänekoskella xx.xx.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Keitele-järven rannalla noin 2,5 km päässä Suolahden keskustasta Äänekosken suuntaan ja se on kooltaan noin 2 hehtaaria. Metsäinen rinne rajoittuu pohjoisessa omakotitaloalueeseen. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia alueelle 14.12.2009 hyväksytyssä Suolahti 2020 - osayleiskaavassa esitetyn maankäytön toteutusmahdollisuudet: alue on osayleiskaavassa osoitettu AP-merkinnällä pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen liittyvistä omakotitalotonteista osa voi olla omarantaisia. Alueen suunnittelussa korostetaan luonto- ja maisematekijöiden sekä olemassa olevan asutuksen huomioon ottamista. Tavoitteina on luoda ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen sopivaa ja houkuttelevaa ympäristöä. Suunnittelualueen eteläosa ulottuu alueelle, jota Äänekosken kaupunki on esittänyt METSOohjelmaan otettavaksi alueeksi. Mahdollinen METSO-alueen rajaus otetaan huomioon asemakaavan muutoksessa.
2 2.1. Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmä kartassa esitetään yhdellä kartalla voimassa ja vahvistettavana olevat maakuntakaavat. Kartta sekä merkinnät ja määräykset ovat epävirallisia. Viralliset lainvoimaiset ja vahvistettavana olevat maakuntakaavat löytyvät Keski-Suomen liiton internet-sivuilta (http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaava). Keski-Suomen virallinen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu erillisiä toimintoja (valkoinen alue), mutta se rajautuu pohjoisesta maakuntakaavassa esitettyyn taajamatoiminnoille varattuun alueeseen (A, vaaleanruskea väri). Alueen läheisyydessä kulkee seututie (st) ja laivaväylä (musta pompula viiva) sekä moottorikelkkailureitti (hakasviiva) ja rautatie (musta ristiviiva). Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee vesiliikenteen kanava (punainen ympyrä). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä nuolella Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmä kartasta 2.2. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Suolahti 2020 osayleiskaava (kts s.3), joka on hyväksytty Äänekosken kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Asemakaavan muutosalue on suurimmaksi osaksi pientalovaltaista asuinaluetta (AP), minkä lisäksi eteläosa on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Osa maa- ja metsävaltaisesta alueesta on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi (viiva rasteri). Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee laivaväylä ja moottorikelkkailu reitti. Alueen eteläosan läheisyydessä on viheryhteystarve (vihreä nuoli), jonka tarkoituksena on turvata viherreitin toteutumismahdollisuudet ja estää ekologisten käytävien katkeaminen.
3 Ote Suolahti 2020 - osayleiskaavasta ja suunnittelualueen rajaus 2.3. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 3.2.2003 vahvistettu asemakaava, jossa suunnittelualue on merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Kaavamuutosalue rajoittuu suoraan pohjoisosassa sijaitseviin erillispientalojen korttelialueisiin (AO) ja niiden välissä sijaitsevaan katualueeseen. Ote voimassa olevasta asemakaavasta ja suunnittelualueen rajaus
4 2.4. Muut kaavaan liittyvät selvitykset ja suunnitelmat Osayleiskaavan yhteydessä laadittujen selvitysten lisäksi asemakaavan muutostyön yhteydessä selvitetään erikseen alueen luontoarvot (luontoselvitys) ja virkistyskäyttömahdollisuudet sekä yleissuunnitelmatasolla vesihuollon ja katuverkon toteuttaminen. 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavasta arvioitavia vaikutuksia ovat: - sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - liikenteelliset vaikutukset (rautatieliikenteen lisääntyminen) - vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutusten arviointi suoritetaan kaavaselostuksessa kaavoittajan toimesta. 5. OSALLISET Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta - Keski-Suomen ELY-keskus - Äänekosken Energia Oy - Paatelan jakokunta 6. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Alkuvaiheessa kaavahankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitellään kaavan lähtökohdat ja keskeiset tavoitteet sekä osallisten vaikutusmahdollisuudet. Kaikkiin kaavoihin liittyvissä asioissa voi olla suoraan yhteydessä kaupungin kaavoituspalveluihin. Suunnittelun valmisteluvaiheessa järjestetään Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu: kaava on katsottava laissa määritellyllä tavalla maankäytön kannalta merkittäväksi ja siihen sisältyy valtion pidettäväksi tarkoitettu yleinen tie (Sumiaistentie). Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan MRA 30 :n mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksena MRA 27 :n mukaan. Valmisteluvaiheessa kaava on nähtävillä yleensä vähintään parin viikon ajan ja ehdotusvaiheessa vähintään 30 vuorokautta. Hankkeen vireilletulosta ja nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ja kaupungin ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti sekä ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot) ja sen riittävyydestä on mahdollisuus esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä ehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa.
5 Kaavamuutoksesta pyydetään lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, Äänekosken Energia Oy:ltä ja Paatelan jakokunnalta sekä tarvittaessa Keski-Suomen ELYkeskukselta. Keski-Suomen liitolta ei ole tarpeen pyytää lausuntoa, koska kaavamuutoksella ei ole maakunnallista merkittävyyttä: kaava noudattaa maakuntakaavan tavoitteita. Myöskään Keski-Suomen museon kuuleminen ei ole tarpeen: alueella ei sijaitse merkittävää kulttuuriympäristöä. 7. AIKATAULU Kaava tulee vireille kaavoituskatsauksen 2014 yhteydessä ja se on tarkoitus saada luonnoksena nähtäville vuoden 2014 aikana. 8. YHTEYSTIEDOT Äänekosken kaupunki / Kaavoituspalvelut Hallintokatu 4 44100 ÄÄNEKOSKI Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, p. 020 632 2035 Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka, p. 020 632 2036 sähköposti: etunimi.sukunimi@aanekoski.fi