ASEMAKAAVAN SELOSTUS Saunatie 9 31:021. Asemakaavan muutos koskee 31. kaupunginosan korttelin 25 tontteja 14 ja 19.

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Saunatie 9 31:021 Asemakaavan muutos koskee 31. kaupunginosan korttelin 25 tontteja 14 ja 19. Asemakaavan muutoksella muodostuu 31. kaupunginosan korttelin 25 tontit 19 ja 23-26. Kaavan päiväys: 18.12.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 31. kaupunginosan korttelin 25 tontteja 14 ja 19. Asemakaavan muutoksella muodostuu 31. kaupunginosan korttelin 25 tontit 19 ja 23-26. Kaavan nimi Saunatie 9 Kaavan tunnus 31:021 Kaavan päiväys 18.12.2008 Kaavan laatija Osoite Mari Raekallio Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Kaavoitus PL 233 40101 Jyväskylä Puhelin (040) 766 9326 Sähköposti mari.raekallio@jkl.fi Kaavan vireilletulo 17.12.2008 Hyväksymispäivämäärät Ltk 7.4.2009, Kh xx, Kv xx 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Säynätsalon pääsaarella, Sauna- ja Sorvaajantien välisellä alueella, lähellä Päijänteen rantaa. Alue rajautuu idästä paloasemaan ja Wivi Lönin suunnittelemaan, 1920-luvulla rakennettuun, punatiiliseen Isosaunaan. Lännestä alue rajautuu sekä teollisuus- että omakotitalotonttiin. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavan tarkoituksena on muuttaa osa teollisuusrakennusten korttelialuetta yhdeksi teollisuus- ja kolmeksi pientalotontiksi. Autopaikkojen korttelialuetta tarkistetaan maanalaisten johtojen ja jätevesipumppaamon aluevarausten osalta. Keski-Suomen liiton kuva-arkisto, kuvaus Lentokuva Vallas Oy 2

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoshakemus on saapunut 20.5.2008 Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 17.12.2008. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi 10.2.2009 asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamista varten. Asemakaavaluonnos oli MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä 24.2.-10.3.2009 välisen ajan. Kaavamuutosehdotus on ollut kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 7.4.2009. Kaavamuutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä 27.4.2009. Kaavamuutosehdotus virallisesti nähtävillä 8.5.-8.6.2009. Yhteenveto pyydetyistä lausunnoista, muistutuksista ja annetuista vastineista on tämän selostuksen lisälehdellä. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutos mahdollistaa yhden ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten TY ja kolmen erillispientalojen AO tontin ja lisäksi autopaikkojen korttelialueen LPA. Alueen rakennusoikeus on 1070 k-m2:ä ja tehokkuus 0.3. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Rakennuslupaa voidaan hakea heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. 3

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Säynätsalossa Sauna- ja Sorvaajantien välissä, teollisuus- ja pientalovaltaisella alueella. Katualueiden lisäksi suunnittelualue rajautuu erillispientalojen korttelialueeseen AO, yleisten rakennusten korttelialueeseen Y (paloasema), asuinrakennusten ja satamaa palvelevien liikerakennusten korttelialueeseen AL-1 ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeseen TY. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi pientaloa; omakotitalo ja suurehko saunarakennus ( edustus sauna ). Lisäksi alueella sijaitsee teollisuusrakennus, joka on tällä hetkellä varasto- ja toimistotilana. Saunatie 9 tontin pinta-ala on noin 3934 m² ja LPA-alueen noin 850 m2. Kaava-alueen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 4784 m2. Saunatie 9 tontin maastoa on tasoitettu, mutta se laskee jonkin verran rantaa kohti länsireunalta ja voimakkaammin itäreunalta. Tonttia ympäröi muutama suuri mänty ja koivu, muuten kasvillisuus on pusikkoista. LPA-tontti on tasainen ja avoin kenttä, joka on hoitamattoman näköistä. Kaava-alueelta avautuvat Päijänteelle kauniit järvimaisemat. 3.2 Rakennettu ympäristö Kaavamuutosalue sijaitsee Säynätsalon pääsaaren asuin- ja teollisuusalueiden rajavyöhykkeellä. Alue tukeutuu Säynätsalon pääsaaren palveluihin. Tontin itäpuolella sijaitsee Säynätsalon paloasema ja maakunnallisesti merkittävä Wivi Lönin suunnittelema, 1920-luvulla rakennettu, punatiilinen Isosaunan rakennus. Suunnittelualueen länsi- ja itäreunoilla kulkee viemärilinja ja lisäksi itäreunalla kaukolämpöputki. LPA-tontin ja paloaseman rajamailla on jätevesipumppaamo. 4

3.2 Maanomistus Saunatie 9:n tontti 14 on yksityisen omistama tontti. Maanomistaja on kaavamuutoksen hakija Kiinteistö Oy Säynätsalon Saunatie. Tontti 19, LPA-tontti, on Jyväskylän kaupungin omistama. 3.3 Suunnittelutilanne 3.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Museovirasto on ajantasaistanut ja tarkistanut valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen kohdevalikoiman vastaamaan lain mukaisia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, ja Säynätsalon pääsaari kuuluu tähän luetteloon. Koko maata koskeva tarkistettu aineisto saatetaan valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi, joka korvaa vuoden 1993 julkaisun Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Alustavan aikataulun mukaan päätös kohteista tehdään aikaisintaan vuoden 2009 aikana. 3.3.1 Yleiskaava Vuonna 1986 hyväksytyssä oikeusvaikutuksettomassa Säynätsalon yleiskaavassa 1986 suunnittelualue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi T ja yleisten rakennusten alueeksi Y. Ote ajantasa-yleiskaavasta 5

3.3.2 Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 2.3.1995 vahvistettu asemakaava, jossa alueen käyttötarkoitukseksi määrätään ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue TY ja autopaikkojen korttelialue LPA. Ote ajantasa-asemakaavasta 6

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan muutokseen on ryhdytty yksityisen hakijan aloitteesta. Muutoksen hakija on Kiinteistö Oy Säynätsalon Saunatie. 4.2 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun tavoitteena on osoittaa suunnittelualueelle kolme erillispientalotonttia ja yksi ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten tontti. Lisäksi tavoitteena on maanalaisia johtoja ja jätevesipumppaamoa varten osoittaa alueet LPA-tontille ja tarkistaa tontin nykyiset rakennusalarajaukset. Kaavan tavoitteena on todentaa sekä nykytilanne että täydentää aluetta ympäristöön sopivalla rakentamisella. 4.3 Osalliset ja yhteistyö Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. MRL 62 Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät ja asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset ja yhteisöt: Tonttituotanto Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Ympäristötoimi Jyväskylän Energia Oy/vesi Jyväskylän Energia Oy/kaukolämpö Vattenfall Verkko Oy Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen museo Keski-Suomen pelastuslaitos Säynätsalon asukasyhdistys 4.4 Vireilletulo Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 17.12.2008. 4.5 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Sisäisessä aloitus- ja kaavakokouksessa kaavamuutosta on käsitelty 18.9.2008. Kokouksessa nousi esille, että pilaantuneet maat tulisi selvittää ennen uutta asuinrakentamista, koska alue on Säynätsalon vanhaa teollisuusaluetta. Lisäksi kokouksessa toivottiin, että Saunatiehen ei rajautuisi asuintontteja. Toisaalta alueen sijaintia pidettiin järvimaisemien takia hyvänä asuinalueena ja lisäksi todettiin, että alueella on jo kaksi asuinrakennusta. Saunatiehen rajautuvalla tontin osalle, toivottiin leveää istutusvyöhykettä. Sisäisen kaavakokouksen jälkeen hakija on esittänyt suullisesti kaavamuutoshakemukseen muutosta, jossa alueelle osoitettaisiin kolme asuintonttia neljän sijasta ja yksi teollisuustontti. Lisäksi hakija on lähettänyt lisäselvityksen, jossa perustellaan, miksi pilaantuneitten maitten tutkiminen ei ole alueella tarpeellista (kts. liite). Asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 24.2.2009. Luonnos oli nähtävillä 24.2.-10.3.2009 välisen ajan. Kirje maanomistajille asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta lähetettiin 18.2.2009. 7

Luonnosvaiheessa palautetta saatiin Keski-Suomen museolta ja Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminnalta. Vesiliikentominnan lausunnon perusteella kaava-aluetta laajennettiin koskemaan myös viereistä LPA-tonttia. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen ja lähetti sen kaupunginhallituksen käsittelyyn 7.4.2009. Asemakaavaehdotus on virallisesti nähtävillä 8.5.-8.6.2009 välisen ajan. 4.5.1 Kooste luonnosvaiheen palautteesta Kaavamuutosluonnos on ollut nähtävillä 24.2.-10.3.2009 välisen ajan. Luonnosvaiheessa palautetta saatiin Keski-Suomen museolta ja Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminnalta. Keski-Suomen museo pitää tärkeänä, että Saunatie 9:n tontille tehtävät omakotitalot ovat toteuduttuaan sijoittelultaan, mittasuhteiltaan ja rakennusmateriaaleiltaan luonteva osa olemassa olevaa valtakunnallisesti merkittävää Säynätsalon teollisuusyhdyskunnan historiallista asuinympäristöä ja rantamaisemaa. Säynätsalon varhaista teollisuusympäristöä kuvastaa myös täydennysrakennusalueen naapurissa oleva Isosauna. Asemakaava- ja rakentamismääräyksillä tulee varmistaa rakennusten soveltuminen maakunnallisesti merkittävän, arkkitehti Wivi Lönin suunnitteleman ja 1920-luvulla tehdyn Isosaunan naapuriin. Vastine: Kaava-aluetta on laajennettu koskemaan myös Isosaunan viereistä tonttia LPA. Kaavassa on ohjattu rakentamista niin, että Saunatie 9:n ja LPA-tontin uudisrakentaminen sopeutuu Isosaunan naapuriin (julkisivumateriaalit, värit, kattomuoto ja erillinen määräys Rakennusten tulee olla mittasuhteiltaan, väreiltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia ). Jyväskylän Energia Oy vesiliiketoiminta esittää tarkistettavaksi Saunatie 9 johtolinjan alueen osan (aluerajaus 2,5 m johdon keskilinjasta molemmin puolin). Viereinen LPA-tontti tulisi tarkastella kaavan yhteydessä ja osoittaa rakennettua maanalaista johtoa ja jätevesipumppaamoa varten aluerajaukset. Lisäksi tonttien väliset korkeuserot ovat melko suuret, onko syytä ottaa kantaa kaavassa? Vastine: Johtolinjat tarkistetaan. LPA-tontti lisätään kaavaan ja tontin rakennusalat osoitetaan niin, että jätevesipumppaamolle on esteetön huoltoyhteys LPA-tontin kautta (vesiliiketoiminta toivonut suunnittelun kuluessa). Korkeuserot on otettu huomioon kerroslukumääräyksissä ja rakennusalarajauksilla riittävissä määrin. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue on jaettu kolmeksi asuintontiksi, yhdeksi teollisuustontiksi ja yhdeksi autopaikkojen korttelialueeksi. Pinta-alaltaan asuintontit ovat 799 (23), 608 (24) ja 945 (26) m2:ä ja teollisuustontti (25) on 1582 m:ä. Autopaikkojen korttelialue on noin 850 m2. Rakennusoikeutta on osoitettu asuintonteille 230 + 240 + 150 k-m2, yhteensä 620 k-m2 ja niiden tehokkuudet ovat 0,29 (23), 0,25 (24) ja 0,25 (26). Teollisuustontin rakennusoikeus on 400 k-m² ja tehokkuus 0,25. Kerrosluvut ovat 1/2k I u2/3 ja II asuintonteille ja Iu 2/3 teollisuustontille. LPA-tontille on osoitettu auton säilytyspaikalle rakennusoikeutta 50 k-m2. Tonttien käyttötarkoitukseksi on merkitty erillispientalojen korttelialue AO, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue TY ja autopaikkojen korttelialue LPA. Rakennusten tulee olla kaava-alueella mittasuhteiltaan, väreiltään ja muotokieleltään ympäristöön sopivia ja kattomuotona tulee olla harjakatto. Tonteilla 23 ja 24 rakennusten pääasialliseksi julkisivumateriaaliksi on esitetty valkoinen rappaus tai lauta ja kateväriksi tumman harmaa (19 tontin auton säilytyspaikan katto myös tumman harmaa). Julkisivumääräykset värien suhteen ovat korttelin 25 tonttien 21 ja 22 asemakaavaan kanssa sopivia. Tällä on pyritty luomaan Sorvaajantien katukuvaan yhtenäisyyttä. 8

Tonteilla 25, 26 ja 19 julkisivumateriaaliksi on esitetty tiili, rappaus tai lauta ja väriksi murrettu punainen, lisäksi tehosteväriksi on toivottu valkoista ja katteeksi murrettua punaista. Tällä on pyritty luomaan yhtenäistä ilmettä Saunatien ja Isosaunan tontin rakennettuun ympäristöön. Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen tulee olla alueella joko asuinrakennuksen harjansuunnan suuntainen tai kohtisuoraan. Tonttien rajat on esitetty istutettavaksi, jotta alueen ympärille muodostuisi rajaava kasvillisuusvyöhyke, joka luo alueelle vehreyttä. Lisäksi tonttien puustoa on määrätty säästettäväksi rakentamisen yhteydessä. Kaava-alueen uudisrakennusten tulee liittyä kaukolämpöön. Kaavassa on esitetty, että mahdolliset pilaantuneet maa-ainekset on poistettava tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaatimassa laajuudessa. Lisäksi kaava-alueelle on osoitettu maanalaista johtoa varten alueen osat ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden rakennusala (et). 5.2 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutusalue on suunnittelualueen lähiympäristö. Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia tai sosiaalisia vaikutuksia, koska alue on yhtä asuinrakennusta lukuun ottamatta jo toteutunut. Suunnitelma lähinnä täydentää olevaa rakennetta ja kaavamääräykset mahdollistavat alueen toteutumisen yhtenäisenä ja lähiympäristöä kunnioittavana. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Rakennuslupaa voidaan hakea heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. 6.2 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueesta on laadittu havainnekuvia, joista käy ilmi alueen tavoiteltu kokonaisvaikutelma. Alueelle laaditaan kaavan yhteydessä sitova tonttijako. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavanmuutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava Kaavoituksen edustajien kanssa. 9

SELOSTUKSEN LISÄLEHTI Asemakaavan muutosehdotus oli maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n sekä asetuksen 27 ja 28 :n määräysten mukaisesti julkisesti nähtävillä 8.5.-8.6.2009.välisen ajan. Kaupunginhallitus pyysi asemakaavan muutosehdotuksesta lausunnon Keski-Suomen pelastuslaitokselta, rakennus- ja ympäristölautakunnalta sekä Keski-Suomen museolta. Rakennus- ja ympäristölautakunta ilmoitti, ettei heillä ole huomautettavaa asemakaavan muutokseen. Keski- Suomen pelastuslaitos ilmoitti, että asemakaavan muutokselle ei ole henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta esteitä. Keski-Suomen museo antoi asemakaavan muutosehdotuksesta seuraavanlaisen lausunnon: Asemakaavan muutoksella on tarkoitus muodostaa kolme erillispientalotonttia ja yksi teollisuusrakennusten tontti. Kaavamuutosalueen naapurissa on maakuntakaavaan vaalittavana rakennettuna ympäristönä merkitty Säynätsalon Isosauna, jonka ominaispiirteet ja luonne tulee säilyttää. Kaavamääräyksiin tulee tehdä seuraava täsmennys: Rakennusten tulee olla mittasuhteiltaan, väriltään ja muotokieleltään valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön soveltuvia. Vastine: Keski-Suomen museon antaman lausunnon perusteella asemakaavan kaavamääräyksiin on tehty täsmennys (15.06.2009): Rakennusten tulee olla mittasuhteiltaan, väriltään ja muotokieleltään valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön soveltuvia. LIITTEET 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Lisäselvitys tontin historiasta 3 Asemakaavan muutos (pienennös) 4 Havainnekuva 5 Tonttijakokartta 6 Asemakaavan seurantalomake 10