KYSELYTUTKIMUS PALOPÄÄLLYSTÖN KÄSITYKSISTÄ PELASTUSTOIMESTA JA SEN TULE- VAISUUDESTA

KYSELYTUTKIMUS PALOPÄÄLLYSTÖN KÄSITYKSISTÄ PELASTUSTOIMESTA JA SEN TULE- VAISUUDESTA Suomen Palopäällystöliitto I Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki I puhelin (09) 2522 9200 I faksi (09) 2522 9222 I toimisto@sppl.fi I www.sppl.fi

2 (34) TIIVISTELMÄ Suomen Palopäällystöliitto SAMI HÄKKINEN Palopäällystöbarometri Kyselytutkimus palopäällystön käsityksistä pelastustoimesta ja sen tulevaisuudesta 34 sivua Asiasanat: kehittäminen, kyselytutkimus, pelastustoimi, strategia Palopäällystöbarometri keskittyy pelastusalan päällystön, alipäällystön ja asiantuntijoiden näkökulmaan pelastustoimesta ja sen tulevaisuudesta. Barometri toteutettiin Suomen Palopäällystöliiton jäsenkyselynä, ja sitä kautta tavoitettiin lähes 1 600 pelastus- ja turvallisuusalan edustajaa. Kysely pohjautuu Pelastustoimen strategiaan 2025, minkä lisäksi kyselyssä kartoitettiin vastaajien omia arvioita alan tulevaisuudesta. Barometrikysely oli auki 7.3. 3.4.2013 välisen ajan ja siihen saatiin 362 vastausta kaikilta pelastustoimen alueilta. Väestön ikääntyminen ja ikääntyneiden yksinasuminen asuminen nähtiin tärkeimpänä tulevaisuuden turvallisuusriskinä. Talouden heikentyneet näkymät, verkostomainen palvelutuotanto, resurssitehokkuus ja työvoimakilpailu vaikuttavat työhön eniten. Suomi koettiin yhteisölliseksi ja julkisesti ohjatuksi yhteiskunnaksi, mutta kansainvälinen yhteistyö keskinkertaiseksi. Kansainvälisen yhteistyön uskottiin ja toivottiin kehittyvän myönteisempään suuntaan, mutta julkista ohjausta ei toivottu lisättävän tai vähennettävän. Vastaajat uskoivat, että Suomi on matkalla kohti yksilökeskeisempää ja yksityistetympää yhteiskuntaa. Arvot olivat vastaajien mielestä kaikkein onnistunein osa pelastustoimen strategiaa. Tärkeimmiksi kriittisistä menestystekijöistä nousivat henkilöstön uudistuminen ja työkyky sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja palvelukyky. Onnettomuuksien ehkäisy nousi tärkeimmäksi strategiseksi päämääräksi. Pelastustoimen kannalta merkittävimmäksi ja todennäköisimmäksi muutokseksi nousi pelastustoimen henkilöstön ikääntyminen, johon toivottiin vaikutettavan urapoluilla ja -suunnittelulla. Kumppanuusverkosto ja valtakunnallinen yhteistyö laitosten kesken koettiin tärkeäksi tulevaisuuden menestystekijäksi. Myös kolmatta sektoria toivottiin hyödynnettävän paremmin. Omatoimisella varautumisella nähtiin taattavan turvallisuutta haja-asutusalueilla. Hallintopäällystön ja pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön, sekä vakinaisten ja sopimuspalokuntalaisten välistä henkistä etäisyyttä toivottiin lyhennettävän. Tätä toivottiin liennytettävän lisäämällä johtamisosaamista pelastustoimessa. Strategia koettiin jääneen etäälle arjesta ja laitosten työstä. Tämä liittyy osaltaan siihen, että strategiassa ei ole konkreettisia toimenpiteitä ja tavoitteita, joiden toteutumista voisi seurata.

3 (34) RESUMÈ Finlands Brandbefälsförbund SAMI HÄKKINEN Brandbefälsbarometern Förfrågan om brandbefäls åsikter om räddningsväsendet och dess framtid 34 sidor Ämnesord: uppföljning, förfråga, räddningsväsendet, strategi Brandbefälsbarometer fokuseras till räddningsväsendets befäls, underbefäls och experters perspektiv om räddningsväsendet och dess framtid. Barometern genomförde som förfrågan för medlemmar i Finlands Brandbefälsförbund och den nådde nästan 1 600 representanter av räddnings och säkerhets proffs. Förfrågan baserade sig på Räddningsväsendets strategi 2025 men förfrågan omfattade också svarandes åsikter om områdets framtid. Barometerförfrågan var öppen mellan 7.3. - 3.4.2013 och den samlade 362 svar från varje räddningsverkets region. Befolknings åldrandet och åldringars ensamma boende ser ut som de viktigaste säkerhetsriskerna i framtiden. Nedsatta utsikter i ekonomi, serviceproduktion i nätverk, effektivitet med resurser och rivalitet om arbetskraft påverkade svarandes arbete den mest. Finland anser som ett samhälleligt och offentligt lett samhälle men internationell samarbete var slät. Svarande trodde och önskade, att internationellt samarbete ska förbättra, men önskade, att offentlig ledning inte ska öka eller minska. Svarande säger, att Finland ska förändras mer individinriktat och privatiserat samhälle. Värden anser som den bäst lyckade delen av räddningsväsendets strategi. De viktigaste kritiska framgångsfaktorerna är personalförnyelse och arbetsförmåga och inflyttande i samhället och serviceförmåga. Avvärjning av olyckor är det viktigaste strategiska målet. Den mest betydande och sannolikaste ändringen i omvärlden för räddningsväsendet är åldrandet av räddningsväsendets personal. Det önskas att påverka med karriärstigar och karriärplanering. Räddningsverkens partnerskapsnätverk och nationellt samarbete mellan räddningsverk är viktiga framgångsfaktorer. Svarande också önskade att tredje sektor ska utnyttja bättre. Företagsam beredskap tryggar säkerhet på glesbygder. Administrationsbefäl och personal som deltar i räddningsverksamhet har distans som önskas förkorta och samma gäller heltidsanställda brandmän och avtalsbrandmän. Ett medel för förkortning är bättre kunnande för ledning i räddningsverk. Strategi anser lös från vardags arbete. Svarande säger, att strategi inte har konkreta anstalter eller mål som att följa.

4 (34) ABSTRACT The Finnish Association of Fire Chiefs SAMI HÄKKINEN Finnish Rescue Barometer A Survey on Fire Officers Perspectives on Rescue Services and its Future 34 pages Keywords: Development, Rescue Services, Strategy, Survey Finnish Rescue Barometer focuses on perspectives of officers, sub-officers and experts on rescue services and its future. Barometer was carried out as a survey for members of Finnish Association of Fire Chiefs and it reached nearly 1.600 rescue, safety and security professionals. The survey is based on Rescue Services Strategy 2025 and there were additional questions about future of the rescue services. Survey was open between 7th of March and 3rd of April 2013 and 362 respondents from all rescue service regions returned the survey. Ageing of the population and the elderly living alone were seen as the most important future risks. Weakened perspectives on economy, service production in networks, resource efficiency and competition on the best professionals had the biggest influence on everyday work. Finland was considered as a communal society with strong public sector and control, but international co-operation was only slightly good. Respondents believed and hoped that international cooperation will develop better but they wanted public sector and control to stay at the present level. It was believed that Finland was going towards more individualist and privatised society. Values were seen as the most successful part of Rescue Services Strategy. The most important critical success factors were personnel development and ability to work and social impact and service capability. Accident prevention was the most important strategic goal. Ageing of rescue personnel was considered the most significant and the most probable change in the operating environment. Career paths and planning were seen as desired actions to resolve the challenge. Partnership Network of Finnish Rescue Services and national co-operation were considered as important success factors in the future. The respondents hoped that NGO sector would be utilised better. Self-preparedness was seen as a solution to guarantee good safety level in sparsely populated areas. Administrative officers and SAR personnel have an undesired distance as well as professional and contract fire fighters. This requires better leadership skills in rescue services. Strategy was considered irrelevant and detached from everyday work. Strategy doesn t have tangible goals and actions which to follow.

5 (34) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Taustatiedot 3. Uhat ja tulevaisuudennäkymät 3.1. Globalisaatio, EU ja kansainvälistyminen 3.2. Ilmastonmuutos ja äärimmäiset sääilmiöt 3.3. Teknologinen kehitys 3.4. Väestön ikääntyminen 3.5. Ääriliikkeet, maahanmuutto ja yksilökeskeisyys 3.6. Kuntatalous, henkilöstön ikääntyminen ja rekrytointi 3.7. Toimintaympäristön muutokset kokonaisuutena 4. Skenaariot, arvot, visio, menestystekijät ja päämäärät 4.1. Skenaariot 4.2. Arvot 4.3. Visio 4.4. Kriittiset menestystekijät 4.5. Strategiset päämäärät 4.6. Uhkien merkittävyys ja niihin vastaaminen 4.7. Strategian kehittäminen 5. Palopäällystöbarometrin kehittäminen 6. Johtopäätökset Lähteet

6 (34) 1. JOHDANTO Poliisilla on oma Poliisibarometri, jolla se herättää julkista keskustelua (Poliisibarometri 2012). Pelastustoimella on Pelastusasenteet-tutkimus, jolla kartoitetaan kansalaisten tietoja, tapoja ja asenteita pelastustoimeen, turvallisuuteen ja onnettomuuksiin. Lisäksi pelastustoimella on käytössä vaihtelevasti erilaisia kuntakyselyitä ja organisaatiokohtaisia kyselyitä. Palopäällystöliitossa valmisteltiin ajatusta siitä, että pelastustoimella olisi oma erityisesti julkiseen keskusteluun tarkoitettu julkaisu yhteiskunnan tulevaisuudesta pelastusalan päällystön näkökulmasta. Pelastustoimea ja sen toimintaympäristöä voidaan tarkastella kolmesta keskeisestä näkökulmasta: kansalaisten näkemys, pelastustoimen omistajina toimivien kuntien näkemys ja alalla työskentelevien sisäinen näkökulma. Palopäällystöbarometri keskittyy nimensä mukaisesti pelastusalan päällystön, alipäällystön ja asiantuntijoiden näkökulmaan. Barometri toteutettiin Suomen Palopäällystöliiton jäsenkyselynä, koska sitä kautta tavoitetaan kustannustehokkaasti ja vaivattomasti lähes 1 600 pelastus- ja turvallisuusalan edustajaa. Kysely ei kerro pelastuslaitosten tai muiden organisaatioiden, vaan pelastusalan päällystössä työskentelevien yksityishenkilöiden näkemystä, jota harvemmin kartoitetaan ja joka on ensiksi mainittua moniäänisempi. Kysely pohjautuu Pelastustoimen strategiaan 2025, minkä lisäksi kyselyssä kartoitetaan vastaajien omia arvioita alan tulevaisuudesta (Pelastustoimen strategia 2025). Barometrikysely oli auki 7.3. 3.4.2013 välisen ajan. Jokaiselle jäsenelle, jonka sähköpostiosoite on liiton jäsenrekisterissä, lähetettiin henkilökohtainen linkki, jonka kautta kyselyyn pystyi vastaamaan. Saadut 362 vastausta antavat vastausprosentiksi 23, mikä kuitenkin määränä antaa riittävän pohjan alan suulla puhumiseen.

7 (34) 2. TAUSTATIEDOT Kaiken kaikkiaan liitolla on jäseniä eri jaostoissa yhteensä 2010. Näistä 1584:llä on sähköpostiosoite liiton jäsenrekisterissä eli reilulta viidennekseltä sähköpostiosoite puuttuu liiton jäsenrekisteristä. Jaostonsa ilmoitti 349 vastaajaa ja näiden vastausten perusteella ahkerin jaosto on ollut väestönsuojelujaosto 19 vastauksellaan. 140 35,0 Vastauksia 120 100 80 60 40 20 0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Vastausprosentti (%) Vastauksia jaostoittain Vastausprosenttijaostoittain (%) Kuva 1. Vastauksia jaostoittain Eniten vastauksia tuli suurimmasta jaostosta eli pelastustoimintajaostosta, yhteensä 126 (kuva 1). Vapaaehtoistoimintajaostolta oli vähiten sähköpostiosoitteita suhteessa jäsenistön määrään ja vähiten vastauksia saatiin yritysturvallisuusjaostosta. Yli- ja aliedustukset eivät ole kuitenkaan dramaattisia tulosten luotettavuuden kannalta. Mediaani-ikäluokka on 45-54 -vuotiaat. Alle 35-vuotiaita vastaajia on 56 ja yli 65-vuotiaita 14. (kuva 2) Yli puolella vastaajista on kokemusta yli 20 vuotta.

8 (34) 140 Ikä 120 100 80 60 40 20 0 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 Kuva 2. Vastaajien ikäjakauma Eniten saatiin vastauksia Helsingin pelastuslaitoksen alueelta (47 kpl). Myös muilta verrokkiryhmän 1 pelastuslaitosten alueilta (Varsinais-Suomi, Länsi-Uusimaa, Pirkanmaa, Keski-Uusimaa) on saatu paljon vastauksia. Satakunta on myös 22 vastauksellaan hyvin edustettuna. Kainuusta (3), Keski- Suomesta (4), Etelä- (5) ja Keski-Pohjanmaalta (5) sekä Pohjanmaalta (5) on vähiten vastauksia. (Kuva 3) 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kuva 3. Vastauksia pelastuslaitoksittain Pääasiallisena työtehtävänä yleisin on pelastustoiminta, mikä on linjassa jaostojen mukaisen jakautumisen kanssa. Riskienhallintaa pääasiallisesti tekee neljännes vastaajista ja ensihoitoa viidennes. (kuva 4)

9 (34) 4 % 1 % 11 % 19 % Hallinto Pelastustoiminta Riskienhallinta ja onnettomuuksien ehkäisy 25 % Varautuminen ja väestönsuojelu 40 % Ensihoitopalvelut Muu asiantuntijatehtävä Kuva 4. Vastaajien ensisijainen työtehtävä Kokopäivätyössä pelastusalalla työskenteleviä on kolme neljästä vastaajasta, sopimuspalokuntalaisia viidennes. Pelastuslaitosten leivissä on noin 60 % vastaajista, valtio työllistää 10 %, sopimuspalokunta 11 % sekä yritykset ja laitokset 12 %. Ylimpään johtoon kuuluu neljännes ja keskijohtoon noin kolmannes vastaajista.

10 (34) 3. UHAT JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Pelastustoimen strategiasta poimittiin Palopäällystöbarometriin keskeisimmät sisällöt, joita tiivistettiin ja yhdisteltiin asteikkokysymyksiksi. Kuhunkin väitekokonaisuuteen esitettiin kolme väitettä: 1. Toimintaympäristön muutoksissa korostuu oikeat asiat ja muutokset on määritelty hyvin ja tarkoituksenmukaisesti 2. Em. muutokset on määritelty realistisesti 3. Em. muutokset näkyvät omassa työssäsi ja taustayhteisössäsi Näitä kolmea väitettä pyydettiin arvioimaan asteikolla 1 5: 1 = täysin eri mieltä 2 = eri mieltä 3 = ei eri, eikä samaa mieltä 4 = samaa mieltä 5 = täysin samaa mieltä 3.1. Globalisaatio, EU ja kansainvälistyminen Ensimmäinen strategiasta johdettu väitekokonaisuus on seuraava: Turvallisuuteen liittyvät uhat ja mahdollisuudet kytkeytyvät kansainväliseen kehitykseen. Globaali turvallisuuspoliittinen tilanne jatkuu epävakaana. EU:n merkitys siviilikriisinhallinnassa ja kansainvälisessä pelastustoiminnassa kasvaa. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö erityisesti naapurimaiden kanssa antaa mahdollisuuksia myös voimavarojen yhteiskäyttöön. Taulukko 1. Globalisaatio, EU ja kansainvälistyminen Oikeat asiat, määritelty hyvin ja tarkoituksenmukaisesti määritelty realistisesti keskiarvo 3,2 3,1 2,7 keskihajonta 0,89 0,96 1,04 täysin eri mieltä 13 20 41 eri mieltä 56 70 110 ei eri, eikä samaa mieltä 145 137 110 samaa mieltä 119 99 67 täysin samaa mieltä 15 18 13 näkyvät omassa työssäsi ja taustayhteisössäsi

11 (34) Globalisaatio, EU ja kansainvälisyys näkyivät vastausten perusteella heikosti vastaajien työssä. Erityisen hyvin ja realistisesti määritellyksi kysymyksen koki vain pieni joukko vastaajia. (taulukko 1) 3.2. Ilmastonmuutos ja äärimmäiset sääilmiöt Ilmastonmuutos ja äärimmäiset sääilmiöt nousivat tärkeäksi koetuksi aiheeksi ja sen koettiin näkyvän kohtuullisesti myös omassa työssä (taulukko 2). Väite oli kokonaisuudessaan: Ilmastossa tapahtuvat muutokset lisäävät äärimmäisten sääilmiöiden riskiä. Suomenkin on varauduttava kansainvälistä apua edellyttäviin luonnon- ja muihin onnettomuuksiin. Suuronnettomuuksissa ympäristöonnettomuudet ja infrastruktuurien häiriötilat korostuvat. Taulukko 2. Ilmastonmuutos ja äärimmäiset sääilmiöt Oikeat asiat, määritelty hyvin ja tarkoituksenmukaisesti määritelty realistisesti keskiarvo 3,4 3,3 3,1 keskihajonta 0,98 0,99 1,06 täysin eri mieltä 12 17 25 eri mieltä 54 56 72 ei eri, eikä samaa mieltä 107 118 117 samaa mieltä 146 131 101 täysin samaa mieltä 36 29 28 3.3. Teknologinen kehitys näkyvät omassa työssäsi ja taustayhteisössäsi Niin ikään teknologinen kehitys nähtiin tarkoituksenmukaisesti määriteltynä, realistisena ja työssä näkyvänä megatrendinä (taulukko 3). Teknologiseen kehitykseen liittyvä väittämä oli sanasta sanaan: Teknologinen kehitys ja uuden teknologian hyödyntäminen mahdollistavat turvallisuuden lisäämisen ja tuottavuuden nostamisen. Viranomaisten toiminta perustuu yhä laajemmin tietojohtoiseen ohjausmalliin. Lisääntyvä riippuvuus teknisistä järjestelmistä kuitenkin lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Internetin, sosiaalisen median ja viestinnän merkitys on voimakkaasti lisääntynyt ja viestinnällinen aikajänne lyhentynyt, mikä lisää turvallisuusviranomaisten viestintään kohdistuvia vaatimuksia.

12 (34) Taulukko 3. Teknologinen kehitys Oikeat asiat, määritelty hyvin ja tarkoituksenmukaisesti määritelty realistisesti keskiarvo 3,5 3,3 3,3 keskihajonta 1,06 1,00 1,10 täysin eri mieltä 14 17 22 eri mieltä 52 56 58 ei eri, eikä samaa mieltä 96 121 92 samaa mieltä 134 124 131 täysin samaa mieltä 59 34 46 3.4. Väestön ikääntyminen näkyvät omassa työssäsi ja taustayhteisössäsi Väestön ikääntyminen on saanut hyvin korkeat arviot ja se on koettu palopäällystön mielestä hyvin merkittäväksi toimintaympäristön muutokseksi (taulukko 4). Täsmällinen väite kuului: Väestö ikääntyy ja yksinasuvien vanhusten määrä lisääntyy, mikä lisää asumisen turvallisuusriskejä. Taulukko 4. Väestön ikääntyminen Oikeat asiat, määritelty hyvin ja tarkoituksenmukaisesti määritelty realistisesti keskiarvo 3,5 3,4 3,3 keskihajonta 1,09 1,08 1,05 täysin eri mieltä 12 17 18 eri mieltä 60 56 58 ei eri, eikä samaa mieltä 93 102 106 samaa mieltä 118 120 120 täysin samaa mieltä 68 54 40 näkyvät omassa työssäsi ja taustayhteisössäsi

13 (34) 3.5. Ääriliikkeet, maahanmuutto ja yksilökeskeisyys Ääriliikkeitä, maahanmuuttoa ja yksilökeskeisyyttä ei koeta pelastustoimen kannalta realistisiksi uhiksi tai että ne näkyisivät työssä (Taulukko 5). Väite oli: Osa ihmisistä hakee itselleen arvoja ääriliikkeistä ja Internetistä. Maahan voi muodostua matalassa sosiaalisessa asemassa olevia maahanmuuttajaryhmiä, kun ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa. Yhteiskunnassa korostuu yksilökeskeisyys. Taulukko 5. Ääriliikkeet, maahanmuutto ja yksilökeskeisyys Oikeat asiat, määritelty hyvin ja tarkoituksenmukaisesti määritelty realistisesti keskiarvo 3,1 3,0 2,7 keskihajonta 1,01 1,00 0,99 täysin eri mieltä 19 24 40 eri mieltä 78 81 98 ei eri, eikä samaa mieltä 129 130 134 samaa mieltä 97 96 58 täysin samaa mieltä 28 19 12 3.6. Kuntatalous, henkilöstön ikääntyminen ja rekrytointi näkyvät omassa työssäsi ja taustayhteisössäsi Kuntatalouden haasteet, henkilöstön ikääntyminen ja rekrytoinnin vaikeudet heijastuvat työhön kovemmin kuin muut toimintaympäristön muutokset. Väitteessä on yhdistetty jokseenkin laajoja kokonaisuuksia, joten korkeat luvut ovat ymmärrettäviä. (Taulukko 6) Väitteen mukaan: Talouskasvu on hidasta. Julkistalouteen kohdistuu vähennystarpeita ja yhteiskunnan palveluita yksityistetään ja ulkoistetaan. Palveluita tuotetaan yhä enemmän kumppanuuksien ja verkostojen kesken, erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Pelastustoimen on kyettävä hoitamaan tehtävänsä aiempaa tehokkaammin ja taloudellisemmin. Resurssien tehostamispaineet aiheuttavat pelastustoimelle haasteen säilyttää kansalaisten luottamus. Kilpailu työvoimasta lisääntyy ja niin sopimuspalokuntalaisten kuin päätoimisten pelastajien rekrytointi vaikeutuu mm. ikääntymisen seurauksena. Pelastustoimen henkilöstön keski-ikä nousee, eivätkä kaikki palomiehet pysty savusukellukseen.

14 (34) Taulukko 6. Kuntatalouden haasteet, henkilöstön ikääntyminen ja rekrytoinnin vaikeudet Oikeat asiat, määritelty hyvin ja tarkoituksenmukaisesti määritelty realistisesti keskiarvo 3,4 3,3 3,5 keskihajonta 1,28 1,26 1,17 täysin eri mieltä 34 39 25 eri mieltä 65 60 47 ei eri, eikä samaa mieltä 69 89 89 samaa mieltä 106 97 114 täysin samaa mieltä 79 66 69 3.7. Toimintaympäristön muutokset kokonaisuutena näkyvät omassa työssäsi ja taustayhteisössäsi Kaikkiaan asteikkokysymyksistä voidaan todeta, että väestön ikääntyminen ja ikääntyneiden yksinasuminen asumisen turvallisuusriskinä nähtiin parhaiten määriteltynä, tarkoituksenmukaisimpana ja realistisimpana tulevaisuudennäkymänä. (Julkis)talouden heikentyneet näkymät, verkostomainen palvelutuotanto, resurssitehokkuus ja työvoimakilpailu nähtiin vaikuttavan työhön eniten, vaikka myös hajonta oli kyseisessä väitteessä suurinta. Ääriliikkeet ja jengiytyminen näkyy vastausten perusteella vähiten työssä ja on vähiten realistinen tai tarkoituksenmukaisesti määritelty tulevaisuudenuhka. Asteikkokysymyksiä täydennettiin avoimella kysymyksellä, mitä pelastusalan kannalta tärkeitä toimintaympäristön muutoksia Pelastustoimen strategia 2025 jättää - - huomioimatta. Vastauksista koottu sanapilvi on kuvassa 5. Kuva 5. Mitä toimintaympäristön muutoksia Pelastustoimen strategia 2025 jättää huomioimatta?

15 (34) Avoimeen kysymykseen tuli kaikkiaan 99 vastausta. Vapaaehtoispalokuntien rekrytointi nousi vastauksissa vahvasti esiin, samoin väestön sekä pelastushenkilöstön ikääntyminen ja haja-asutusalueiden autioituminen. Strategian katsottiin useassa vastauksessa keskittyvän liikaa kansainvälisiin asioihin kansallisten asioiden kustannuksella. Joissain vastauksissa muistutettiin myös, ettei nuorison syrjäytyminen koske ainoastaan maahanmuuttajia vaan myös kantaväestöä. Useissa vastauksissa todettiin myös, ettei strategialla ole selkeitä suuntalinjoja ja fokus puuttuu. Vastaajat kaipasivat mitattavia tavoitteita ja niiden saavuttamiseksi asetettuja toimenpiteitä. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa on rakennettu yhä enemmän siihen suuntaan ja strategiassa voisi hyödyntää samaa lähestymistapaa. Myös palomiesten eläkeikä, kuntatalous, monikielisyys ja maahanmuutto, tulenkäsittelytaitojen heikentyminen, henkilöstön huomioiminen, liiallinen hallintopäällystö, liika keskittyminen savusukellukseen, täydennyskoulutus, kuntarakenne, pelastustoimen valtiollistaminen, viranomaisyhteistyö, alkoholi, paikallistuntemus, tehdasrakennusten uudet käyttötarkoitukset ja rakennemuutos sekä uudenlainen kansalaisaktiivisuus mainittiin strategiasta puuttuvina asioina. Osa edellä puutteiksi mainituista asioista on jo huomioitu Pelastustoimen strategiassa 2025. Vastauksia voi tulkita niin, että näitä asioita haluttiin strategiassa vahvemmin esiin.

16 (34) 4. SKENAARIOT, ARVOT, VISIO, MENESTYSTEKIJÄT JA PÄÄMÄÄRÄT 4.1. Skenaariot Pelastustoimen strategiassa 2025 (2012, 11) on mainittu neljä erilaista tulevaisuusskenaariota (kuva 6). Skenaariot on jaettu sen mukaan, kehittyykö kansainvälinen yhteistyö ja ohjaus hyvin vai huonosti. Toinen jakolinja skenaarioissa on se, korostuuko maailmassa yhteisöllisyys ja julkinen ohjaus vai yksilöllisyys ja yksityistäminen. Kuva 6. Pelastustoimen strategian 2025 (2012, 11) neljä skenaariota Näiden pohjalta Palopäällystöbarometrin kyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan, missä he uskovat Suomen olevan nyt näillä kahdella akselilla, minne he uskovat Suomen olevan tällä hetkellä matkalla ja minne he haluaisivat Suomen menevän. (kuva 7) Suuret pallot kertovat vastausten keskiarvon kuhunkin kysymykseen. Samanväriset pienet pisteet kertovat yksittäisten vastausten jakautumisesta. Erityisesti kysymykseen minne uskot Suomen olevan tällä hetkellä matkalla? on annettu hajanaisia vastauksia, joissa uskotaan olevan matkalla dystopiaan. (kuva 7)

17 (34) Hyvin kehittynyt kansainvälinen yhteistyö 100 90 80 70 60 50 40 Huonosti kehittynyt kansainvälinen yhteistyö 30 20 10 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Yhteisöllisyys Yksilöllisyys Missä Suomi on nyt? Arveltu tulevaisuus Toivottu tulevaisuus Missä Suomi on nyt keskiarvo Arveltu tulevaisuus keskiarvo Toivottu tulevaisuus keskiarvo Kuva 7. Mihin Suomi sijoittuu skenaarionelikentässä? Suomi koetaan nykyisin melko yhteisölliseksi ja julkisesti ohjatuksi yhteiskunnaksi (ka 37/100 asteikolla 0-100, missä 100 on äärimmäistä yksilöllisyyttä korostava skenaario). Sen sijaan kansainvälinen yhteistyö koetaan korkeintaan keskinkertaisen hyvin kehittyneeksi (ka 57/100, missä 100 on äärimmäisen hyvin kehittynyt yhteistyö ja ohjaus). Eurokriisi ja kansainvälinen taantuma vaikuttivat mahdollisesti vastaajien näkemyksiin kansainvälisestä yhteistyöstä ja ohjauksesta. Sen sijaan esimerkiksi Yhdysvaltojen tiedusteluohjelman paljastuminen ei ole vaikuttanut vastauksiin, koska tiedusteluohjelma tuli julkisuuteen vasta kesäkuussa 2013 (2013 mass surveillance scandal). Vastaajat toivoivatkin kansainvälisen yhteistyön kehittyvän myönteisempään suuntaan (ka 82/100), mutta julkista ohjausta ei toivottu lisättävän tai vähennettävän (ka 38/100). Vastaajat kuitenkin uskoivat, että Suomi on matkalla kohti yksilökeskeisempää ja yksityistetympää yhteiskuntaa (52/100). Kansainvälisen yhteistyön uskottiin kehittyvän hieman parempaan suuntaan (60/100). Skenaarioille esitettiin samat asteikko väittämät kuin aiempana erilaisille tulevaisuudenkuville. Vastausten perusteella skenaarioiden ei koettu näkyvän työssä erityisen hyvin. Ne koettiin kuitenkin kohtuullisen hyvin määritellyiksi. (taulukko 7)

18 (34) Taulukko 7. Pelastustoimen strategian 2025 (2012, 11) skenaariot Oikeat asiat, määritelty hyvin ja tarkoituksenmukaisesti määritelty realistisesti keskiarvo 3,3 3,2 2,7 keskihajonta 0,91 0,92 1,00 täysin eri mieltä 13 14 39 eri mieltä 40 50 85 ei eri, eikä samaa mieltä 129 130 129 samaa mieltä 125 115 61 täysin samaa mieltä 21 17 10 näkyvät omassa työssäsi ja taustayhteisössäsi Julkisen ja yksityistetyn palvelutuotannon välillä on ristivetoa jäsenistössä. 159 vastaajaa toivoo yhteisöllisyyden ja julkisen ohjauksen vähenevän nykytilanteesta. Vastaavasti 154 toivoo näiden lisääntyvän. Sen sijaan kansainvälisen yhteistyön ja ohjauksen parantumista toivoo 283 vastaajaa ja yhteistyön vähentymistä toivoo 30. Kysymykseen Millaisia asioita skenaarioissa pitäisi mielestäsi huomioida paremmin? saaduista vastauksista on laadittu kuvan 8 sanapilvi. Kysymykseen vastasi 62 vastaajaa. Kansainvälisen yhteistyön korostamisen koettiin vievän huomion kansallisista aiheista ja pelastustoimen toimintakentästä liian yleiselle ja globaalille tasolle. Palautteessa toivottiin myös voimakkaasti monipuolisempia tulevaisuudenkuvia. Yhtenä keinona visuaaliseen esittämiseen tarjottiin ns. timanttimallia, jolloin saadaan useampia kuin kaksi akselia.

19 (34) Kuva 8. Millaisia asioita skenaarioissa pitäisi mielestäsi huomioida paremmin? -sanapilvi Koettiin myös, että neljän karrikoidun skenaarion väliin jää paljon tilaa, josta todellinen tulevaisuudenkuva löytyisi. Eriarvoistuminen ja ikääntyminen nousivat keskeisimmiksi tulevaisuudennäkymiksi, mutta myös rasismin nousu, maaltamuutto, nuorten syrjäytyminen, ilmastonmuutos, talouden kehitys, vapaa-ajan lisääntyminen, EU, kaupungistuminen ja onnettomuuksien ehkäisy saivat mainintoja. Vastauksissa toivottiin skenaarioilta myös kansallisten näkökulmien esiin nostamista. Paikallinen alueellinen kansallinen kansainvälinen -tasoja toivottiin hyödynnettävän skenaarioissa. Julkisen ohjauksen ja yksityistämisen välillä oli ristivetoa, kuten edellä nelikenttään annetuista vastauksistakin oli pääteltävissä. Vastauksissa toivottiin huomioitavan nykyisen kapitalistisen talousparadigman tuho ja toisaalta kapitalismi nähtiin turvaavan yhteiskunnan kehityksen. 4.2. Arvot Pelastustoimen arvot ovat Pelastustoimen strategian 2025 (2012, 14) mukaan: Turvallisuus on yhteinen asiamme Inhimillisesti (tasapuolisuus, moniarvoisuus, ihmisarvon kunnioitus, vastuu ympäristöstä) Ammatillisesti (luotettavuus, osaaminen, oman työn arvostus) Luotettavasti (vapaaehtoinen kurinalaisuus, onnettomuuksien ehkäisy, yhteistyö, jatkuva valmius) Arvot olivat vastaajien mielestä kaikkein onnistunein osa pelastustoimen strategiaa. Jopa 87 % vastaajista antoi vastauksen samaa mieltä (4) tai täysin samaa mieltä (5) (asteikolla 1-5) väitteeseen Arvoissa korostuu oikeat asiat ja arvot on määritelty hyvin ja tarkoituksenmukaisesti. 79 % piti arvoja realistisina ja niiden koettiin myös näkyvän hyvin omassa työssä ja taustayhteisössä. (taulukko 8)

20 (34) Taulukko 8. Pelastustoimen arvot Oikeat asiat, määritelty hyvin ja tarkoituksenmukaisesti määritelty realistisesti keskiarvo 4,2 4,0 3,5 keskihajonta 0,88 0,90 1,02 täysin eri mieltä 5 6 12 eri mieltä 19 20 54 ei eri, eikä samaa mieltä 23 49 80 samaa mieltä 169 175 157 täysin samaa mieltä 143 106 49 näkyvät omassa työssäsi ja taustayhteisössäsi Kysymykseen, miten arvot voisivat näkyä paremmin omassa työssä ja taustayhteisössä, saatiin 102 vastausta. Arvoissa toivottiin korostettavan enemmän vapaaehtoisuutta ja sopimuspalokuntia. Lisäksi toimistotyöaikaa tekevän hallintopäällystön ja työvuoroissa työskentelevän operatiivisen henkilöstön välistä etäisyyttä toivottiin lyhennettävän. Sama etäisyys on tunnistettu myös Teija Mankkisen (2011) väitöskirjassa. Samoin vakinaisten ja sopimuspalokuntalaisten koettiin elävän epätoivotusti eri leireissä. Näistä kuiluista aiheutuu myös vastauksissa korostunut yhteisen suunnan ja keskustelukulttuurin puute. (kuva 9) Kuva 9. Miten arvot voisivat näkyä paremmin omassa työssäsi ja taustayhteisössäsi? -sanapilvi Osaltaan eri henkilöstöryhmien välistä etäisyyttä toivottiin liennytettävän lisäämällä johtamisosaamista pelastustoimessa. Lisäksi arvojen toivottiin korostuvan enemmän sisäisen kehittämisen välineenä ja arkisessa ympäristössä. Keinoina esitettiin arvokeskusteluja, paloasemien seinillä muistutukseksi

21 (34) asetettuja arvotauluja, vedottaisiin vähemmän rahaan, rakennettaisiin urapolkuja, huomioitaisiin arvot lähiesimiestoiminnassa sekä arvostettaisiin ja sitouduttaisiin omaan työhön. Arvot tarvitsevat lisämarkkinointia ja ne tulisi ottaa osaksi kenttätyötä. Urapolut oli mainittu useammassa vastauksessa. Myös henkilöstön osallistaminen, johdon sitoutuminen, alkoholin käyttö, ammatillisuuden korostaminen, yksityishenkilöinä vaikuttaminen ja onnettomuuksien ehkäisy saivat maininnan. 4.3. Visio Pelastustoimen visio 2025 on Pelastustoimen strategiassa 2025 (2012, 14): Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Taulukko 9. Pelastustoimen visio Oikeat asiat, määritelty hyvin ja tarkoituksenmukaisesti määritelty realistisesti keskiarvo 3,5 2,9 2,9 keskihajonta 1,03 1,02 1,00 täysin eri mieltä 11 29 33 eri mieltä 52 99 77 ei eri, eikä samaa mieltä 85 122 136 samaa mieltä 148 86 86 täysin samaa mieltä 57 17 13 näkyvät omassa työssäsi ja taustayhteisössäsi Visiossa koettiin korostuvan oikeiden asioiden ja sitä pidettiin hyvin määriteltynä ja tarkoituksenmukaisena. Sen sijaan sen saavuttamista ei pidetty realistisena eikä sen koettu näkyvän omassa työssä tai työyhteisössä. 4.4. Kriittiset menestystekijät Pelastustoimen strategian 2025 (2012, 15) määrittelemät kriittiset menestystekijät ovat: 1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja palvelukyky 1.1. Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä laskee 1.2. Palvelutaso vastaa koko maassa riskejä ja palvelujen kysyntää 1.3. Ihmisillä ja yhteisöillä on hyvät valmiudet estää onnettomuuksia ja toimia vaaratilanteissa 2. Prosessit ja rakenteet

22 (34) 2.1. Tehokkaat ja sujuvat ydinprosessit Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoiminta Väestön suojaaminen 2.2. Toimivat tekniset tukijärjestelmät 2.3. Tarkoituksenmukainen organisaatiorakenne ja tehtäväjako 2.4. Tuloksekas tutkimus- ja kehittämistoiminta 3. Resurssit ja talous 3.1. Tehokas ja strategian mukainen resurssien käyttö 3.2. Resurssien ja tehtävien tasapaino 3.3. Vapaaehtoisen henkilöstön riittävyys 3.4. Yhteistyön synergiaedut 4. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky 4.1. Hyvä kilpailukyky työnantajana ja vapaaehtoistoimijana 4.2. Henkilöstö on osaava, motivoitunut ja halukas kehittämään itseään 4.3. Henkilöstön työkyky vastaa tehtäviä 4.4. Työhyvinvointi on korkealla tasolla Nämä neljä kokonaisuutta pyydettiin laittamaan keskinäiseen järjestykseen. Vastausten mukainen järjestys näkyy taulukosta 10. Taulukko 10. Pelastustoimen kriittiset menestystekijät 1. menestystekijä 2. menestystekijä 3. menestystekijä sijakeskiarvo 2,2 3,1 2,6 2,1 keskihajonta 1,19 0,92 0,96 1,02 "tärkein"-vastauksia 139 19 46 114 "2. tärkein"-vastauksia 59 59 99 119 4. menestystekijä "3. tärkein"-vastauksia 61 104 119 64 "vähiten tärkeä"- vastauksia 70 141 69 45 Tärkeimmiksi kriittisistä menestystekijöistä nousivat henkilöstön uudistuminen ja työkyky sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja palvelukyky. Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyvät onnettomuuksien ehkäisy, yhteiskunnan hyvä turvallisuuskulttuuri ja riskienhallinta.

23 (34) Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja palvelukyky sai eniten ns. ykkösvastauksia, mutta sitä arvioitiin monessa vastauksessa myös vähiten tärkeäksi. Näinpä Henkilöstön uudistuminen ja työkyky nousi tärkeimmäksi kriittiseksi menestystekijäksi, koska se sai useiden ykkösvastausten lisäksi paljon kakkosvastauksia. (taulukko 10) Henkilöstöön ja sen työkykyyn liittyvien asioiden merkitys korostui myös muun muassa arvoihin liittyvissä vastauksissa. Vaikuttaakin, että niin pelastustoimessa kuin yleisemmin työelämää koskevassa julkisessa keskustelussa esillä pidetty työhyvinvointi on monien odotusten kohteena (Seeck 2012, 12-13). Eläkeiän laskemiseen liittyviä kommentteja oli vain satunnaisesti avoimessa palautteessa, mikä antaisi ymmärtää, ettei sen uskota enää laskevan vaan ratkaisuja etsitään työhyvinvoinnista ja urapoluista. Selvällä erolla kolmanneksi tärkeimmäksi menestystekijäksi nousivat resurssit ja talous, joihin kuuluu tehokas resurssikäyttö, hyvä yhteistyö ja riittävä vapaaehtoisten joukko. Vähiten kriittisimpänä pidettiin organisaation rakenteita, tekniikkaa, taktiikkaa ja kehittämistoimintaa. Vähäiseltä näyttävä kiinnostus voi olla myös merkki siitä, että nämä osat pelastustoimen toiminnasta toimivat tällä hetkellä hyvin ja ne on koettu perusedellytyksiksi, jotka eivät ole niin kriittisiä kuin muut mainitut menestystekijät. 4.5. Strategiset päämäärät Pelastustoimen strategiassa 2025 (2012, 16-17) on nimetty neljä strategista päämäärää vuoteen 2025. Nämä päämäärät ovat: 1. Pelastuslaitokset ovat laaja-alaisia turvallisuuden osaajia, joilla on keskeinen rooli paikallisten turvallisuuspalveluiden tuottamisessa ja suunnittelussa yhdessä muiden tahojen kanssa. 2. Onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee olennaisesti. 3. Sekä päätoimisen että sopimushenkilöstön määrä on tehtävien kannalta riittävä. Henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi. 4. Henkilöstöllä on hyvä ammattitaito tehtäviinsä. Tutkimustoiminta tukee tehokkaasti toimialan päätöksentekoa ja kehittämistä. Onnettomuuksien ehkäisy nousi tärkeimmäksi strategiassa mainituista päämääristä, joskin vastaukset hajaantuivat eri vaihtoehtojen kesken melko tasaisesti. Kriittisissä menestystekijöissä kahden kärki ja kolmas sija ovat hyvin selvät, siinä missä päämäärissä kolme vaihtoehtoa on arvioitu jotakuinkin yhtä tärkeiksi. (taulukot 10 ja 11)

24 (34) Taulukko 11. Strategiset päämäärät 2025 1. päämäärä 2. päämäärä 3. päämäärä 4. päämäärä sijakeskiarvo 2,5 2,3 2,4 2,8 keskihajonta 1,18 1,13 1,04 1,03 "tärkein"-vastauksia 92 113 75 45 "2. tärkein"-vastauksia 68 72 100 95 "3. tärkein"-vastauksia 72 84 92 95 "vähiten tärkeä"- vastauksia 96 63 63 108 Ainoastaan ammattitaitoon ja tutkimustoimintaan liittyvä päämäärä jää vastauksissa muita vähäisempään asemaan. Henkilöstön määrä ja työn mielekkyys nousee niukasti toiseksi tärkeimmäksi päämääräksi ohi laaja-alaisen turvallisuuden tuottamisen. Ammattitaitoon ja tutkimustoimintaan liittyvä strateginen päämäärä on kenties koettu taustalla itsestään selvästi tapahtuvaksi prosessiksi kuten kriittisissä menestystekijöissä prosessit ja rakenteet, ja sitä on tästä syystä pidetty vähemmän merkityksellisenä päämääränä kuin muita. Barometrin kyselyssä pyydettiin nimeämään, mitä pelastusalan kannalta tärkeitä kriittisiä menestystekijöitä tai strategisia päämääriä Pelastustoimen strategia 2025 jättää mielestäsi huomioimatta. 49 saadusta vastauksesta luotu sanapilvi on kuvassa 10.

25 (34) Kuva 10. Puuttuvia menestystekijöitä ja strategisia päämääriä -sanapilvi Päämäärissä ja kriittisissä menestystekijöissä haluttiin korostettavan enemmän henkilöstölähtöisyyttä ja -johtamista. Myös eläköityminen ja urapolut nousivat vastauksissa esiin. Viranomaisyhteistyö ja omatoiminen onnettomuuksien ehkäisy esitettiin useammassa palautteessa vastauksina pelastustoimen onnistumisen edellytyksiksi tulevaisuudessa. Avoimissa vastauksissa oli ristivetoa siitä, pitäisikö laitosten tehtävissä korostaa erikoistumista vai tulisiko kaikkien kyetä kaikkiin työtehtäviin. Toisaalta vastauksia voi tulkita niin, että operatiivisissa tehtävissä, erityisesti pienissä laitoksissa, pitää olla valmius erilaisiin tehtäviin vastaamiseen. Erikoistumista voi tapahtua suuremmissa pelastuslaitoksissa, onnettomuuksien ehkäisyssä ja asemapalveluun liittyvissä tehtävissä. Operatiivisella henkilöstöllä on yleensä taustalla joku ammatillinen koulutus, jota hyödyntää asemapalvelussa. Euroopan tehokkain pelastustoimi koettiin huonoksi tavoitteeksi, koska se asettaa Suomen pelastustoimen kilpailuasetelmaan muiden maiden pelastustoimien kanssa. Tämä vastakkainasettelu koettiin tarpeettomaksi. 4.6. Uhkien merkittävyys ja niihin vastaaminen Luvussa Uhat ja tulevaisuudennäkymät mainitut toimintaympäristön muutokset pyydettiin asettamaan kuvaajaan sen mukaan, miten todennäköisenä ja merkittävänä sitä pidettiin tulevaisuuden megatrendin (kuva 11). Mitä oikeammalla merkintä kuvaajalla sijaitsee, sitä todennäköisemmäksi vastaajat sen kokivat. Mitä ylempänä merkintä kuvaajalla on, sitä merkittävämmäksi kyseinen toimintaympäristön muutos koettiin.

26 (34) 100,0 Globalisaatio Merkittävyys (asteikolla 0 100) 95,0 90,0 85,0 80,0 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Todennäköisyys (asteikolla 0 100) Ilmastonmuutos ja äärimmäiset sääilmiöt Teknologinen ja tietoyhteiskunnan kehitys Väestön ikääntyminen Pelastustoimen henkilöstön ikääntyminen Väestön keskittyminen ja harvaan asuttujen alueiden autioituminen Poliittiset ääriliikkeet, radikalisoituminen ja jengien marginalisoituminen Yksilökeskeisyyden korostuminen Huono taloudellinen kehitys ja heikkenevät taloudelliset resurssit Kuva 11. Toimintaympäristön muutosten todennäköisyys ja merkittävyys Vaikka asteikot on kuvassa katkaistu 40 ja 50 pisteestä, kyselyssä käytetty kuvaaja on ollut asteikolla 0-100. Pelastustoimen kannalta merkittävimmäksi (79/100) ja todennäköisimmäksi (74/100) muutokseksi nousi pelastustoimen henkilöstön ikääntyminen. Seuraavaksi merkittävimpiä toimintaympäristön muutoksia ovat väestön ikääntyminen (78/100, tod.näk. 71/100) ja heikkenevät taloudelliset resurssit (74/100, tod.näk. 66/100). Näitä kahta ei kuitenkaan pidetty yhtä todennäköisinä kuin väestön keskittymistä ja harvaan asuttujen alueiden autioitumista (merk. 71, tod.näk. 72), joka nousi merkittävyydessään neljänneksi. Samalle, noin 70 pisteen merkittävyyden tasolle nousivat myös ilmastonmuutos ja äärimmäiset sääilmiöt sekä teknologinen ja tietoyhteiskunnan kehitys. Tämä kuuden joukko on koettu huomattavasti merkittävämmäksi ja todennäköisemmäksi kuin kolme muuta toimintaympäristön muutosta: yksilökeskeisyyden korostuminen, poliittinen radikalisoituminen ja globalisaatio, jotka pitävät tulevaisuudenkuvina perää niin koetussa merkittävyydessä kuin todennäköisyydessäkin. Vastaajilta kysyttiin, mitä keinoja pelastustoimella on uhkiin ja tulevaisuudenkuviin vastaamiseksi. Vastauksia saatiin 139 ja niistä tehty sanapilvi on kuvassa 12.

27 (34) Kuva 12. Pelastustoimen keinoja uhkiin ja tulevaisuudenkuviin vastaamiseksi -sanapilvi Useissa vastauksissa pelastustoimen toivottiin asettavan pelastustoimintaan osallistumiselle yläikäraja tai pelastustoiminnan palvelusvuosille enimmäismäärä, jonka jälkeen pitää etsiytyä muihin tehtäviin pelastustoimessa. Samaan liittyen työurasuunnittelua, työkiertoa, erikoistumista, koulutuksen kehittämistä sekä henkilöstö- ja uudelleenkoulutusta pidettiin olennaisina keinoina tulevaisuuteen varautumisessa. Myös onnettomuuksien ehkäisyä toivottiin kehitettävän, kuten on viime vuosina tehtykin. Omatoimisella varautumisella nähtiin taattavan turvallisuutta haja-asutusalueilla, etenkin poikkeuksellisissa sääoloissa. Haja-asutusalueiden rekrytointiin toivottiin valtakunnallista esimerkiksi valtion tarjoamaa tukea. Keinoina rekrytoinnin helpottamiseksi esitettiin parempaa palkkausta ja toimintakykyvaatimusten joustavuutta. Eri palokuntamuotojen välillä oleva kuilu toivottiin kurottavan yhteen. Keinoksi vastauksissa tarjottiin yhteistyötä harjoittelussa ja koulutuksessa. Useassa vastauksessa toivottiin alueellisen koulutuksen palauttamista nykyisen pelastusopistoon ja -kouluun keskitetyn koulutusmallin sijaan. Myös perinteistä palomies-paloesimies-palomestari-palopäällikkö -urapolkua kaivattiin. Olemassa olevien resurssien parempaa hyödyntämistä kaivattiin muun muassa sopimuspalokuntalaisten siviiliosaamisen hyödyntämisellä ja erityisesti asemapalvelun työajan tehokkaammalla hyödyntämisellä. Myös viranomaisyhteistyö nostettiin keinoksi tehostaa resurssikäyttöä. Johtamisosaaminen, riskienhallinta ja työhyvinvointi nousivat toiminnan ja ajattelun uudistamisen sekä akateemisen koulutuksen lisäämisen ohella strategisiksi painopistealueiksi, joita toivottiin useammassa palautteessa. Alan resurssit uskottiin turvattavan viestinnällä ja alan brändin vahvistamisella, jolloin alan merkitys ymmärretään sekä rahoitusta myöntävissä isäntäkunnissa että rekrytointipohjassa.

28 (34) Eläkeikää toivottiin laskettavan. Keskushallintoa esitettiin vahvistettavan, mutta myös normiohjauksen purkamista esitettiin useammassa avoimessa palautteessa. Lainsäädäntöä toivottiin uudistettavan, mutta vain yhdessä palautteessa täsmennettiin sillä tavoiteltavan ikääntyneiden turvallisuuden parantamista. Kumppanuusverkosto ja valtakunnallinen yhteistyö laitosten kesken koettiin tärkeäksi tulevaisuuden menestystekijäksi. Myös kolmatta sektoria toivottiin hyödynnettävän paremmin. 4.7. Strategian kehittäminen 122 vastausta kysymykseen Miten Pelastustoimen strategia 2025 näkyy työssäsi? olivat jokseenkin kriittisiä (kuva 13). Strategia koettiin yhä jääneen etäälle arjesta ja laitosten työstä. Tämä liittyy osaltaan siihen, että strategiassa ei ole konkreettisia toimenpiteitä ja tavoitteita, joiden toteutumista voisi seurata (vrt. Turvallisempi huominen 2012). Kuva 13. Miten Pelastustoimen strategia 2025 näkyy työssäsi? -sanapilvi Avoimissa vastauksissa nousi kuitenkin esiin, että strategia oli huomioitu palvelutasopäätöksen laadinnassa ja sitä käytettiin tausta-aineistona laitoksen strategisessa suunnittelussa. Asioita myös voitiin perustella strategialla, jos se tuki valittuja ratkaisuja. Yksittäisissä vastauksissa Strategian kerrottiin myös näkyvän pelastusjohtajan toimissa, valvonnan kohdentamisessa, henkilökohtaisissa ratkaisuissa, toimintaohjelmassa, onnettomuuksien ehkäisyssä, koulutuksessa, laajemmin yhteiskunnassa, yhteistyössä, tavoitteissa, viestinnässä, valtakunnallisessa toiminnassa, seminaareissa, kalustosuunnittelun standardoinnissa, puheissa, julkaisuissa ja koulutusmyönteisyytenä. Kysymykseen, puuttuuko Strategiasta jotain muuta olennaista, jota siihen tulisi lisätä, saatiin 58 vastausta (kuva 14). Strategiaan toivottiin lisättävän erityisesti keinoja sen toteuttamiseksi. Useammassa palautteessa toivottiin strategiaan lisää realistisuutta ja kiinnittymistä arkiseen työhön.

29 (34) Kuva 14. Puuttuuko Strategiasta jotain muuta olennaista, jota siihen tulisi lisätä? -sanapilvi Aiempana annettu palaute riskien liiallisesta kansainvälisestä näkökulmasta toistui myös näissä avoimissa palautteissa. Väestön ikääntymistä toivottiin korostettavan strategiassa lisää. Eri sektoreiden välistä yhteistyötä, puolustusvoimien hyödyntämistä ja rahoituksen turvaamista esitettiin nostettavaksi esille strategiassa. Yksittäisiä mainintoja oli myös työturvallisuudesta, pelastuslaitosten kumppanuusverkostosta, koulutuksesta ja rekrytoinnista, omatoimisuuden lisäämisestä, turvallisuusviestinnästä, syrjäytymisestä, väestön keskittymisestä, paikallistasosta, turvallisuuskulttuurin kehittämisestä, päätoimisten arvostuksen nostamisesta, operatiivisen henkilöstön asiantuntijaosaamisesta, palvelun korostamisesta, ensihoidosta, harvaan asutuista alueista ja kansalaisyhteiskunnasta. Erilaisia konkretiaa lisääviä täsmennyksiä kuten vuosisuunnitelmat, jalkauttamissuunnitelma ja yleinen realismi peräänkuulutettiin myös.

30 (34) 5. PALOPÄÄLLYSTÖBAROMETRIN KEHITTÄMINEN Vastaajilta kysyttiin lopuksi, miten tätä kyselyä tulisi mielestäsi jatkossa kehittää? (kuva 15). Kysymykseen saatiin 85 vastausta. Asteikon selite oli mainittu vain kyselyn alussa, mistä huomautettiin useammassa palautteessa. Lisäksi barometrilta toivottiin enemmän konkreettisuutta. Asiat jäivät monen mielestä liian yleisiksi vaan jäätiin kaipaamaan mahdollisuutta ottaa kantaa yksityiskohtaisempiin kysymyksiin. Kuva 15. Miten tätä kyselyä tulisi mielestäsi jatkossa kehittää? -sanapilvi Kysely toivottiin toisaalta pidettävän mahdollisimman muuttumattomana, jotta sen avulla saataisiin kronologista vertailutietoa seuraavilla kerroilla. Toisaalta kyselystä toivottiin voimakkaasti selkeämpää ja suppeampaa kokonaisuutta. Erityisesti nelikentät olivat monesta vastaajasta vaikeaselkoisia. Asteikkokysymyksissä oli yhdistetty liian suuria kokonaisuuksia vastaajien mielestä. Myös avointen kysymysten määrää pidettiin liiallisena. Vastaamisen motivoimiseksi toivottiin palkintoarvontaa. Palautetta ja tulosten julkistamista toivottiin monessa vastauksessa, jotta kyselyyn vastaaminen koettaisiin merkitykselliseksi. Etukäteismarkkinointia ei ollut jonkun palautteen perusteella tehty riittävästi. Lisäksi esitettiin kritiikkiä sitä kohtaan, että kyselyyn vastaaminen olisi käytännössä edellyttänyt strategian aiempaa tuntemusta, joten vastausaika ei rajoitu vain 30 minuuttiin. Stilisoinnista toivottiin huolellisempaa, koska se oli useammalla selaimella jäsentynyt huonosti. Joidenkin asioiden kuten arvojen arviointia pidettiin vaikeana. Palopäällystöbarometri toivottiin toteuttavan vastaisuudessa alan toimijoiden välisenä yhteistyönä ja toisaalta jaostoittain ja maantieteellises-

31 (34) ti mukautettuna. Kyselyä esitettiin täydennettävän haastattelututkimuksella laadullisen aineiston täydentämiseksi. Kysymyksissä koettiin myös olevan jonkin verran toistoa.

32 (34) 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Palopäällystöbarometrin mukaan henkilöstön ikääntyminen on suurin pelastustoimea kohtaava haaste lähitulevaisuudessa. Tätä varten tarvitaan koulutuksen kehittämistä, työkiertoa, erikoistumista, työurasuunnittelua sekä henkilöstö- ja uudelleenkoulutusta. Kumppanuusverkoston ja valtakunnallisen yhteistyön avulla koulutus- ja urapolkutoimintaa on jo kehitetty ja viedään jatkuvasti eteenpäin. Yhteistyötä pelastusalan järjestöjen, korkeakoulujen ja muiden viranomaisten kanssa voidaan hyödyntää vielä enemmän koulutus- ja urapolkutoiminnassa. Vastausten perusteella pelastustoimessa on tarvetta niin valtakunnalliselle johtamistoiminnan ajatushautomolle kuin esimiestyötä tukevalle johtamisen täydennyskoulutukselle. Johtamistoiminnan ajatushautomossa tunnistettaisiin alan johtamisosaamisvaatimusten kehittymistä ja tehtäisiin ratkaisuehdotuksia osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Kiinteä yhteistyö kumppanuusverkoston kanssa on hyvin tärkeää johtamistoiminnan ajatushautomon onnistumiselle. Onnettomuuksien ehkäisyä kuten valvontatoimintaa ja turvallisuusviestintää toivottiin kehitettävän. Näihin onkin viime aikoina panostettu niin lainsäädännön uudistuksessa (Pelastuslaki 379/2011) kuin toimintatapoja yhteistyössä kehittämällä (Koivisto 2013). Omatoimisella varautumisella nähtiin taattavan turvallisuutta haja-asutusalueilla. Tämä on linjassa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (2012, 11) kanssa, joka asettaa ensimmäisen pelastusyksikön tavoiteajaksi riskialueella III 20 minuuttia ja riskialueella IV 40 minuuttia. Tällöin välittömässä vaarassa olevien henkilöiden pelastaminen perustuu omatoimiseen varautumiseen. Eri palokuntamuotojen välillä olevaa etäisyyttä toivottiin kurottavan yhteen. Keinoksi vastauksissa tarjottiin yhteistyötä harjoittelussa ja koulutuksessa. Useassa vastauksessa toivottiin alueellisen koulutuksen palauttamista nykyisen pelastusopistoon ja -kouluun keskitetyn koulutusmallin sijaan. Hajaasutusalueiden rekrytointiin toivottiin valtakunnallista tukea esimerkiksi palkkausavustuksen ja toimintakykyvaatimusten joustavuuden muodossa. Sopimuspalokuntalaisten siviiliosaamisen hyödyntäminen ja asemapalvelun työajan tehokkaampi hyödyntäminen nähtiin keskeisimpinä keinoina kolmannen kriittisen menestystekijän eli resurssien ja talouden kehittämiseksi. Myös viranomaisyhteistyö mainittiin keinoksi tehostaa resurssikäyttöä. Alan resurssit uskottiin turvattavan alan brändin vahvistamisella ja viestinnällä. Näillä keinoin uskottiin ylläpidettävän kuntien maksuhalukkuutta ja riittävää sopimuspalokuntalaisten ja päätoimisten pelastajien rekrytointipohjaa. Johtamisosaaminen, akateemisen koulutuksen lisääminen ja riskienhallinta ovat toiminnan ja ajattelun uudistamisen sekä työhyvinvoinnin ohella Palopäällystöbarometrissa esiin tulleita strategisia paino-

33 (34) pistealueita. Eläkeikää toivottiin joissain kommenteissa laskettavan, mutta ratkaisu ikääntymisen tuomaan haasteeseen nähtiin urapoluissa ja -suunnittelussa sekä henkilöstön koulutuksessa. Valtiollistamista ja keskushallinnon vahvistamista esitettiin joissain vastauksissa rakenteelliseksi ratkaisuksi, samoin kuin alan sisäisen yhteistyön vahvistamista. Vahvemman paikallisuuden ja valtakunnallisuuden välillä oli vastauksissa ristivetoa. Samoin sen välillä, pitäisikö lisätä julkista ohjausta vai yksityistää palvelutuotantoa, oli kahtia jakautuneisuutta.

34 (34) LÄHTEET 2013 mass surveillance scandal. Wikipedia. Saatavissa. http://en.wikipedia.org/wiki/2013_mass_surveillance_scandal. Viitattu 24.7.2013. Koivisto, A. 2013. Onnettomuuksien ehkäisyn vaikuttavuus. Tehdäänkö oikeita asioita tehdäänkö asioita oikein? Turvallisuuskulttuuria kehittävä valvonta II (TuKeVa II) tutkimushankkeen päätösseminaari 30.1.2013. 15 s. Saatavissa: http://www.sppl.fi/files/1868/tukevan_esittely_300113_ako.pdf. Viitattu 26.7.2013. Mankkinen, T. 2011. Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana. Tampere, Tampereen yliopisto. 338 s. Pelastuslaki (379/2011). Saatavissa: http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379. Viitattu 26.7.2013. Pelastustoimen strategia 2025. Sisäasiainministeriön julkaisuja 8/2012. 20 s. Saatavissa: http://julkaisut.pelastustoimi.net/strategia2025/pubdata/source/pelastustoimen_strategia_2025.pdf / http://julkaisut.pelastustoimi.net/strategi2025/. Viitattu 23.7.2013. Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Sisäinen turvallisuus. Sisäasiainministeriön julkaisuja 21/2012. Helsinki. 24 s. Saatavissa: http://www.intermin.fi/julkaisu/212012?docid=33309. Viitattu 26.7.2013. Poliisibarometri 2012. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta. Sisäasiainministeriön julkaisuja 47/2012. 88 s. Saatavissa: http://www.intermin.fi/julkaisu/472012?docid=39657. Viitattu 23.7.2013. Seeck, H. 2012. Johtamisopit Suomessa: taylorismista innovaatioteorioihin. Gaudeamus. 438 s. Turvallisempi huominen. 2012. Sisäisen turvallisuuden ohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisuja 26/2012. Helsinki. 64 s. Saatavissa: http://www.intermin.fi/download/34893_262012_sto_iii_fi.pdf. Viitattu 25.7.2013.