ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 Kaupunginhallitus, julkinen AIKA 01.03.2010 kello 12:00-16:25 PAIKKA Kaupungintalo, valtuustosali LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 66 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 67 Pöytäkirjan tarkastus 4 68 Korttelin 102 asemakaavan muutos (Sumiainen) 5 69 Mika ja Aija Koskelon poikkeamishakemus 7 70 Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen 9 71 Vuoden 2009 tilinpäätöksen perusteet 10 72 Jätehuollon ratkaisut vuodesta 2010 eteenpäin 14 73 Maakuntasuunnitelma 2030 - ja maakuntaohjelmaluonnos 2011-2014 26 74 Elintarvikkeiden hankinta vuodelle 2011 29 75 Ympäristöjohtamisjärjestelmän laatiminen 30 76 Kaupungin edustus Toivo Parantaisen taidemuseosäätiön hallituksessa 33 vuosina 2010-2011 77 Äänekosken kaupungin edustajat Äänekosken Vanhaintukisäätiön 35 hallituksessa vuosina 2010-2011 78 Ilmoitusasiat 37 79 Lautakuntien pöytäkirjat 38 80 Kaupunginjohtajan päätökset 39 81 Riihijärvenkatu 8 ja 12 kerrostalojen myynti 40
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 2 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Nyholm Rolf 12:00-16:25 puheenjohtaja Flinkman Heikki 12:00-16:25 2. varapuheenjohtaja Kiiskinen Kari 12:00-16:25 jäsen Leppänen Pekka 12:00-16:25 jäsen Lunttila Tommi 12:00-16:25 jäsen Närhi Merja 12:00-16:25 jäsen Piilonen Pentti 12:10-16:25 jäsen poissa 66-67 Soininen Piia 12:00-16:25 jäsen Tani Jaana 12:00-16:25 jäsen Tiusanen Matti 12:00-16:25 jäsen Tuominen Marke 12:00-16:25 jäsen Uusitalo Pirjo 12:00-16:25 jäsen Pohjonen Erja 12:00-16:25 varajäsen POISSA Lindell Leila 1. varapuheenjohtaja Kinnunen Olli kaavoituspäällikkö MUU Kumpu Risto 12:00-16:25 valtuuston puheenjohtaja Salmelin Simo 12:10-15:00 valtuuston 1. varapj. poissa 66-81 Martins Sirpa 12:00-16:25 valtuuston 2. varapj. Lång Kyllikki 12:00-16:25 valtuuston 3. varapj. Javanainen Hannu 12:00-16:25 kaupunginjohtaja Lemettinen Pertti 12:00-16:25 hallintojohtaja Salonen Jouko 12:00-16:25 rahoitusjohtaja ALLEKIRJOITUKSET Rolf Nyholm Pertti Lemettinen Hannu Javanainen Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjanpitäjä 66-79, 81 80 KÄSITELLYT ASIAT 66-81 PÖYTÄKIRJAN 5.3.2010 TARKASTUS Marke Tuominen Pirjo Uusitalo PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ 8.3.2010 klo 9:00-12:00 Äänekosken kaupungin hallintopalvelut
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 3
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 4 Kaupunginhallitus, julkinen 66 01.03.2010 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen KHALL 66 KuntaL:n 58 :n 2 momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Puheenjohtajan ehdotus: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Päätös: Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 5 Kaupunginhallitus, julkinen 67 01.03.2010 Pöytäkirjan tarkastus KHALL 67 Kuntalain 62 :n mukaan toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Kuntalain 63 :n mukaan pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Puheenjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja puheenjohtaja määrää pöytäkirjantarkastuksen tapahtuvaksi perjantaina 5. päivänä maaliskuuta 2010 klo 16 mennessä ja tarkastetun pöy tä kir jan pidettäväksi yleisesti nähtävänä maanantaina 8. päivänä maalis kuu ta 2010 klo 9-12 Ää nekosken kaupungintalolla. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Marke Tuominen ja Pirjo Uusitalo. Päätös: Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 6 Kaupunginhallitus, julkinen 22 01.02.2010 Kaupunginhallitus, julkinen 68 01.03.2010 Korttelin 102 asemakaavan muutos (Sumiainen) 33/101001/2010 KHALL 01.02.2010 22 Sumiaisten Kukkoniemessä sijaitsee noin puolen kilometrin etäisyydellä koulusta ja keskustan palveluista rakentamatta jäänyt rivitalo jen kortteli. Kirkkoseläntien ja Kukkoniementien risteyksessä sijaitse va alue rajautuu olemassa oleviin katuihin ja kunnallistekniikkaan. Koillispuolella alueen taustalla on laaja virkistysalue. Kaupunginjohtajan ehdotus: Alueella on voimassa 16.6.2003 hyväksytty asemakaava, jossa alue on jaettu kolmeksi rivitalotontiksi (AR) ja yhdeksi asumista palvele vien huolto rakennusten tontiksi (AH). Kaavan mukaiselle rakentami selle ja toteutusta valle ei Sumiaisissa ole ilmennyt kysyntää. Asemakaavan muuttaminen, jossa rivitalorakentamiseen osoitettu alue muutetaan myös omakotirakentamiseen soveltuvaksi alueeksi, on saatettu vireille kaavoituskatsauksen 2009 yhteydessä. Asiasta on tiedotettu Kaa voituskatsaus 2009:stä tiedottamisen yhteydessä joulukuussa 2009. Kaavaluonnoksessa alueelle esitetään viittä kookasta rakennuspaikkaa kaavamerkinnällä AP. AP-alue voidaan toteuttaa omakotitaloi na, paritaloi na tai rivitaloina kysynnän mukaan. Voimassa olevan asemakaavan mu kaista korttelia on hieman laajennettu Kukkoniementien varrella ja vastaa vasti supistettu alueen koillis- ja itäosissa. Uusien rakennuspaikkojen kes kipinta-ala on runsaat 1600 m2. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh. 020 632 2035) Kaupunginhallitus hyväksyy, että luonnoksen perusteella suoritetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukainen valmisteluvai heen kuuleminen. Pyydetään luonnoksesta ympäristölautakunnan lausunto. Päätös: Hyväksyttiin. KHALL 68 Valmisteluvaiheen kuuleminen on suoritettu 9. - 19.2.2010. Mielipi teitä ei ole kaupungille toimitettu eikä oheismateriaalina toimitetta vassa ympäristölautakunnan lausunnossa ole kaavan sisältöön liit ty vää huomaut ta mista.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 7 Kaupunginjohtajan ehdotus: Kyseessä on maankäyttö- ja rakennuslain 191 :n 3 momentin perusteella vai ku tuk seltaan vähäinen kaavamuutos: alueen pää asial lista käyt tö tar koi tus ta ei muuteta, puistoja ei supisteta, ra ken nusoi keutta ei noste ta ym päristöön laajemmin vaikuttavalla ta valla eikä heiken netä ym pä ristön arvojen säilymistä. Ehdotusvai heen nähtä vänäolo ajan pituus on täl löin vähintään 14 päivää ja kaa vaeh do tuksen hy väksyy kaupungin hallitus. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh. 020 632 2035) Kaupunginhallitus hyväksyy, että 22.2.2010 päivätyn ehdotuksen perusteella suoritetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukainen nähtävänäolo. Lausuntojen pyytämistä ei pide tä tarpeellisena. Päätös: Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 8 Kaupunginhallitus, julkinen 69 01.03.2010 Mika ja Aija Koskelon poikkeamishakemus 31/101501/2010 KHALL 69 Rakennuspaikka ja maanomistus: Rakennuspaikka on asemakaavan mukainen tontti 992-9-920-4 osoitteessa Vekaratie 1. Rakentamattoman tontin omistaa Äänekosken kaupunki, joka on antanut hakijoille valtakirjan poikkeamisen hakemista varten. Tontista on tehty myyntipäätös. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne: 2.4.2002 hyväksy tys sä asemakaavan muutoksessa ra ken nuspaikka on kaavoitettu asuinpientalo jen kort te li alu eeksi (AP-4). Kaavamääräyksen mukaan Mämmensalmentien puolella on asuinrakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan vähimmäiskorkeus 8 metriä. Asuinrakennuksen pääasial li se na jul ki si vu ma te ri aa li na tu lee käyt tää punatiiltä. Kaupunginhallitus on 29.6.2009 myöntänyt osoitteessa Vekaratie 3 sijaitsevalle naapuritontille 992-9-920-3 poikkeamisen korkeudel taan 6,5 metrisen asuinrakennuksen rakentamiseksi po. tontille. Tontilla Vekaratie 3 sijaitseva rakennus on valmistumisvaiheessa. Poikkeaminen: Yksikerroksisen punatiilisen omakotitalon ra ken ta minen si ten, et tä kattokaltevuus on naapuritalon tapaan 1:2 (harja korkeus noin 6,5 metriä). Hakijan esittämät erityiset syyt ja perustelut: "Talo on samantyylinen alueen muiden talojen kanssa. Viereisellä tontilla on yksikerroksinen punatiilinen omakotitalo. Tontin puustoa ei kaadeta koko naan." Naapurien kuule minen: Hakija on suorittanut naapureiden kuulemisen osoitteista Mämmensalmentie 146, Vekaratie 2, Vekaratie 3, Vekaratie 4 ja Ve ka ratie 6. Naapureilla ei ole huo mau tet ta vaa ha kemuk sesta. Kaavoituspäällikön ehdotus: Kaupunginhallituksen naapuritonttia koskeneen poikkeamispäätöksen jälkeen ei ole ympäristöte ki jöi den kannalta tarkoituksenmukaista edellyttää rakentamattomalle tontille kaavassa määriteltyä rakennuksen korkeutta. Myös hakijoi den ta sapuo lisen kohtelun vaatimus edellyttää asiassa vastaavaa päätöstä kuin naapuritontin osalta. Kaupunginhallituksen päätöksen 29.6.2009 perustelujen mukaan "voimassa ole vas sa ase ma kaa vas sa on läh tö koh ta na se, et tä sa mal la puo lella Mäm mensal men tietä ha ke muksen koh tee na ole val la ton til la ja edel li sessä sekä seu raa vas sa kort telissa ovat jul kisi vu kor keu del taan sa mankorkuiset ta lot. Ase ma kaavan tar koi tuk sena on luoda yh tenäinen näkymä Mäm mensal mentieltä kat sot taes sa. Kau punki ku van
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 9 Kaupunginjohtajan ehdotus: kannalta parem pi rat kaisu olisi se, et tä ra ken nuk sen har ja kor keus on Mäm mensal men tien puo lel la vähin tään 8 met riä. Ottaen huomioon rakennuksen korkeu den muu tos ja sen so peutu minen rakennettuun ympä ristöön on poikkea mi nen ase ma kaa vas ta mahdollista hakemuksen mukaisesti. Aiotulla rakentamisella ei ai heu te ta hait taa kaa voi tuk sel le tai kaa van toteuttamiselle ei kä hank keen to teut ta mi sesta voi da ar vioi da muil takaan osin synty vän maan käyt tö- ja ra ken nuslain 172 :ssä tar koi tet tuja vaiku tuksia. Hankkeel la voi kat soa olevan ole massa maan käyt tö- ja rakennuslain 171 :n edel lyt tämät erityiset syyt." Hakemukseen liittyy luonnosmainen asemapiirros. Rakennusluvan yhtey des sä on esi tet tä vä tar kem pi ase ma piir ros, jossa erityistä huo miota kiinnitetään asuinrakennuksen päädyn sijoittamiseen lähem mäksi Vekaratietä kadunvarren muiden talojen tapaan. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh. 020 632 2035) Kaupunginhallitus myön tää edel lä ole vil la pe rus teil la Mika ja Aija Koskelolle rakennuksen korkeutta koskevan poikkeamisen ton tille 992-9-920-4. Poikkeamispäätös on voimassa päätöksen antopäivästä kaksi vuot ta. Tä nä ai ka na on haettava rakennus- tai toimenpidelupa. Lupa on saatava ra ken nus valvontaviranomaiselta ennen minkäänlaiseen ra kennustoi menpi teeseen ryhtymistä. Poikkeamispäätöksen suoritemaksu on 360. Päätös annetaan julkipanon jälkeen 9.3.2010. Päätös: Hyväksyttiin. Liite nro 1 Mika ja Aija Koskelon poikkeamishakemus, kartta liite
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 10 Kaupunginhallitus, julkinen 70 01.03.2010 Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen KHALL 70 1. Sulo ja Impi Liimataisen kuo lin pe sien oikeudenomistajat ovat myyneet Keijo ja Niina Setälälle Paadentaipaleen kylässä sijaitsevat Harjun tilan (pin ta-ala 4,095 ha, RN:o 992-403-4-10) ja Lisä-Harjun tilan (pinta-ala 11,12 ha, RN:o 992-403-6-19). Asuin- ja talousrakennuksia kä sit tä vän koh teen ai ottu käyttötarkoitus on maa- ja met sätalous. Kaupunginjohtajan ehdotus: 2. Erkki Virtasen jakamattoman kuolinpesän osakkaat ovat myyneet Timo Kovaselle ja Jonna Huhta-aholle Koiviston kylässä sijaitsevan Telkkämäki - ni mi sen ti lan (pin ta-ala 2,5130 ha, RN:o 992-454-3-381). Asuin- ja talousrakennuksia käsittävän kohteen ai ottu käyt tö tar koi tus on asuinrakennuspaikka. 3. Rakennusliike Siik Ky on myynyt Pekka ja Marjo Siikille Koiviston kylässä sijaitsevan Mäkirinne - nimisen tilan (pinta-ala 1,182, RN:o 992-454-6-117). Asuinrakennuksia sekä liike- ja teollisuusrakennuk sia käsittävän kohteen aiottu käyttötarkoitus on asuinrakennuspaik ka. Kohteiden likimääräinen sijainti ilmenee liitekartalta. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh. 020 632 2035) Hyväksytään, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan edellä mainituissa kiinteistökaupoissa. Päätös: Hyväksyttiin. Liite nro 2 Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen, karttalii te
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 11 Kaupunginhallitus, julkinen 71 01.03.2010 Vuoden 2009 tilinpäätöksen perusteet KHALL 71 Talousarvion käyttötalousosassa määrärahat ja tuloarviot on esitet ty toimialoittain, toimielimittäin, vastuualueittain ja tulosalueittain ryhmiteltynä. Toimielimet ovat tarvittaessa jakaneet vastuualueet yhden tai useamman portaan tulosyksiköihin sekä kohdistaneet määrära hat tileille. Määrärahat sisältävät ulkoiset ja sisäiset (s) määrärahat, mutta eivät kustannuslaskennallisia eriä (poistot, sisäiset vuokrat, keskushallintopalvelut). Määrärahat on budjetoitu bruttoperiaatteella ja ne ovat eräin poikkeuksin sitovia bruttomää räisinä. Talousarvio on lautakuntia sitova vastuualuetasolla. Vastuualueita on 34 kappaletta. Sitovan tason menojen loppusumman (= määrära ha) ylityksille on hankittava valtuuston hyväksyminen. Hyväksyminen on hankittava ennen ylityk sen muodostumista ja aina ao. tilivuoden aikana. Määrärahan vähäinen ylittäminen ei vaadi valtuuston hyväksyntää, mikäli vastuualueen tulot ylittävät talousarvion tuloarvion vähintään vastaavalla määrällä. Kaupunginhallituksella on oikeus hyväksyä sitovan tason menojen ylitys, jos ao. hallintokun nan toisella vastuualueella saavutetaan vastaava menojen alitus. Tuloarvion oleelliselle alittumiselle on hankittava valtuuston hyväksyminen, missä yhteydessä on arvioitava sen vaikutus määrärahan mitoitukseen tai talousarvion laajempaan muuttamiseen. Lisäksi määrärahojen käyttöä sitovat talousarvion yhteydessä vah vistetut erityiset sitovuusra joitukset. Investointisuunnitelma on lautakuntaa sitova vastuualuetasolla eli hanke- (irtaimen hankinta, talonrakennus) tai hankeryhmäkohtaisesti (kunnallistekniikka) (= määräraha). Lautakunnalla on myös mahdollisuus käyttää osamää rärahoja budjettiin hyväksyttyjen talonrakennuskohteiden keskinäi seen kattamiseen. Vastuualuetason menojen ylityksille on hankitta va valtuuston hyväksyminen. Hankkeen tai hankeryhmän menoarvion vähäinen ylittäminen ei vaa di valtuuston hyväksyn tää, mikäli hankkeen tulot ylittävät tuloarvion vähintään vastaavalla määrällä, tai mikäli lautakunnan alaisen muun hankkeen tai hanke ryhmän menot alittuvat vähintään vastaavalla määrällä. Jos investointikohteen tuloksi on merkitty valtionosuus- tai muuta tu loa, on tulon saaminen tuloarvion mukaisesti edellytys määrärahan käytölle.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 12 Kaupunginvaltuusto on vuoden 2009 aikana hyväksynyt yhden lisätalousarvion. Vastuualueittainen yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta valmisteilla olevasta tilinpäätöksestä on liitteenä. Pieniä tarkistuksia tilinpäätökseen vielä tehdään. Käyttötalous Kaupunginhallitus Työllisyyden edistämiseen on käytetty varoja 111 000 euroa budjetoitua enemmän. Maankäytön ja kaavoitustoimen tuloarvio sisälsi maankäyttösopimusmaksuja 700 000 euroa, mikä tulo ei toteutunut. Tulo on budje toitu uudelleen vuodelle 2010. Budjetoidut myyntivoitot, 350 000 euroa, eivät toteutuneet. Perusturvalautakunta Aikuispalveluiden menot olivat 26,6 miljoonaa euroa ylittäen arvion 0,7 milj. eurolla. Sosiaali työn ylitys oli tästä 475 000 euroa (mm. vammaispalvelut, aluesosi aalityö, lastensuojelu), mielenterveyspalveluiden 390 000 ja tervey denhuollon vastaanottopalveluiden osuus 90 000 euroa. Lautakunnan kokonaismenot ylittyivät 0,3 milj. eurolla, mikä voitiin kattaa vastaavalla tulojen ylittymisellä. Opetuslautakunta Peruskouluopetuksen menot ylittyivät 70 000 eurolla, mikä voitiin kattaa muiden vastuu alueiden menojen alittumisella ja tulojen ylitty mi sillä. Tekninen lautakunta Tilapalvelun menot ylittyivät 420 000 eurolla ja tonttipalvelujen me not 275 000 eurolla, mitkä voitiin kattaa lautakunnan alaisten mui den vastuualueiden menojen alittumisella ja tulojen ylittymisillä. Kaupungin kokonaismenot olivat 113 milj. euroa ylittäen budjetin 0,5 milj. eurolla ja tulot oli vat 22 milj. euroa ylittäen budjetin 0,2 milj. eu rolla. Investoinnit Kokonaisinvestoinnit olivat 8,6 milj. euroa alittaen selvästi budjetoi dun 11 milj. euroa. Talonrakennuskohteiden 7,8 milj. euron kohteita toteutui
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 13 5,9 milj. euroa. Suurin alittuminen muodostui Suolahden terveysaseman uudisrakentamisesta luopumisesta. Rahoitus Kaupunginjohtajan ehdotus: Kunnan tuloveroarvio oli 53,35 milj. euroa ja toteutuma 53,5 milj. eu roa. Yhteisöveron tuloarvio oli 3,8 milj. euroa ja toteutuma 4,5 milj. euroa johtuen mm. kuntasektorin yhteisövero-osuuden väliaikaises ta nostamisesta. Valtionosuuksien tuottoarvio oli 32,9 milj. euroa ja toteutuma 32,8 milj. euroa. Korkotuotot toteutuivat arvion mukaisesti ollen 1,1 milj. euroa. Kor kokulut olivat 850 000 euroa alittaen arvion 0,5 milj. eurolla johtuen al haisena pysyneestä korkotasosta. K. Oy Sumiaisten Op -taloyhtiön ja Äänekosken linja-autoase makiinteistö Oy -yhtiön purkaminen ja liittäminen suoraan kaupun gin taseeseen aiheuttaa ylimääräisen satunnaiseksi tuotoksi ja yli määräiseksi poistoksi kirjattavan 196 000 erän. Suojarinteen Ranta-apila rakennuksen kulut, 92 000 euroa, on kirjat tu investointikuluksi, mikä erä tulee käsitellä ylimääräisenä poistona. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 4,5 milj. euroa eli 0,1 milj. eu roa arvioitua pienemmät. Rahoitusjohdon yhdessä tilintarkastajan kanssa suorittaman aineellisten hyödykkeiden tasearvojen tarkastelun perusteella esitetään seuraavia arvonalennuksia kirjattavaksi vuoden 2009 tilinpäätöksen yhteydessä: Suolahden terveysasema, 75 000, arvoksi jää n. 120 000 euroa Konginkankaan koulu, vanha osuus, 75 000, jää n. 130 000 euroa Majalan koulu, 75 000 euroa, jää n. 60 000 euroa Mämmen koulu, 30 000 euroa, jää n. 50 000 euroa Sirkkaharjun sora-alue, 50 000, jää n. 110 000 euroa. Yhteensä em. arvonalennukset ovat 305 000 euroa. Tilikauden 2009 alijäämäksi on muodostumassa n. 750 000 eu roa, kun arvio talousarviossa oli 2,0 milj. euroa. (valmistelu rahoitusjohtaja Jouko Salonen, puh. 020 632 2070) Esitetään kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy edellä esitetyt vuoden 2009 talousarvion määrärahojen ylitykset ja/tai tuloarvioiden alittumiset ja muut tilinpäätökseen liittyvät kirjaukset.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 14 Päätös: Hyväksyttiin. Liite nro 3 Vastuualueittainen yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta vuodelta 2009
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 15 Kaupunginhallitus, julkinen 428 07.12.2009 Tekninen lautakunta 7 12.01.2010 Tekninen lautakunta 15 03.02.2010 Kaupunginhallitus, julkinen 72 01.03.2010 Jätehuollon ratkaisut vuodesta 2010 eteenpäin 25/111502/2010 KHALL 07.12.2009 428 Sammakkokangas Oy on pyytänyt Äänekosken kaupunkia harkitsemaan osakkuutta yhtiössä. Sammakkokangas Oy toivoo saavansa kaupungin päätöksen asiasta vuoden 2009 aikana. Asiaa on valmisteltu työryhmässä, johon ovat kuuluneet kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rolf Nyholm, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Olli Vertainen, ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Kimmo Tuikka, kaupun ginjohtaja Hannu Javanainen, johtava ympäristötarkastaja Joni Kur kela ja tekninen johtaja Jarmo Latvala. Työryhmä on tutustunut Lassila & Tikanoja Oy:n toimintaan Äänekoskella, Sammakkokan gas Oy:n toimintaan Saarijärvellä, Äänevoi ma Oy:n toimintaan Ää nekoskella sekä Mustankorkea Oy:n toimin taan Jyväskylässä. Äänekosken jätehuolto yhtenäistettiin heinäkuun alusta 2008, josta lähtien koko kunnassa on ollut käytössä sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä, jossa järjestelmässä asiakkaat kilpailuttavat jätteenkuljetuksen itse. Kulje tusta hoitaa käytännössä kokonaisuudessaan Lassila & Tikanoja Oy. Yhdyskunta- ja biojätteen käsittely on kilpailutettu kaupungin toi mesta vuosittain ja viime vuodet jätteenkäsittely on tapahtunut Sam makkokangas Oy:n jätteenkäsittelykeskuksessa Saarijärvellä. Kilpai lutus on koskenut kaupungin vas tuulla olevaa yhdyskunta- ja biojä tettä. Sammakkokangas Oy on kahdeksan pohjoisen Keski-Suomen kun nan vuonna 2003 perus tama jätehuoltoyhtiö, jonka varsinainen toi minta alkoi vuoden 2004 alusta. Yhtiö hoitaa viiden kunnan (Kan nonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi ja Saarijärvi) jätehuollon palve lutehtävät. Kaksi osakaskun taa (Pihtipudas ja Viitasaari) hoitavat jä tehuoltonsa itse, mutta toimit tavat loppusijoitettavan jätteen Sam makkokankaan jätekeskukseen. Yhtiö kattaa kaikki menonsa jäte huollosta kerättävillä maksuilla. Osakaskunnat ovat sijoittaneet yhti öön osakepääoman verran ja an taneet takauksen investointilainoille. Yhtiö ei tulouta voitoista osin koa kunnille. Mahdolliset tuotot käyte tään ensisijaisesti jätehuollon kehittämiseen ja toissijaisesti jätemak sujen alentamiseen. Yhtiön ny kyisellä toiminta-alueella Äänekoski mukaan lukien on noin 53 000 asukasta. Jätekeskuksessa käsitel lään vuosittain 25 000-30 000 tonnia jätettä. Hyötykäyttöasteeksi yhtiö ilmoittaa täyden palvelun kuntien osalta 41 %
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 16 ja kaikkien kuntien osalta 28 % (Pihtiputaalta, Viitasaarelta ja Äänekoskelta tulee lähes täysin loppusijoitettavaa jätettä, josta hyödynnettävät jätelajit on jo eroteltu pois). Biojäte kompostoidaan aumakompostissa ja hyödyn netään loppusijoituspaikan maisemoinnis sa. Sammakkokangas Oy:llä on edessä investoinnit koskien loppusijoituspaikan laajentamista. Laajennustarve riippuu siitä, miten paljon jätettä alueelle tullaan lop pusijoittamaan. Äänekosken jätteet muo dostavat tällä hetkellä suu ren osan loppusijoitettavasta jätteestä, jo ten yhtiön pitkänajan suun nittelun kannalta on erityisen tärkeä tietää, mi hin Äänekosken jätteet jatkossa kulkeutuvat. Yhtiö näkee tulevai suuden suun nitelmissaan Äänekosken yhtiön osakkaana. Osakkuus Sammakkokangas Oy:ssä maksaisi Äänekoskelle tällä hetkellä noin 303 000 (15,0 /asukas, osakkeen verotusarvo on tällä hetkellä 47,32 ). Maksun voisi maksaa erissä erikseen sovitta valla tavalla, osa mak susta voitaisiin maksaa jätehuollon rakenteilla, joiden arvoksi on ar vioitu n. 82 500. Hallituksessa on kullakin osakaskunnalla yksi paikka, Äänekosken osalta on mahdollista neuvo tella toisesta pai kasta. Omistusosuus yhtiössä perustuu kunnan asukaslukuun. Yh tiön liikevaihto vuonna 2008 oli 2,2 M. Osakkuus olisi mahdollista siten, että yhtiö hoitaisi palveluna koko Äänekosken jätehuollon viranomaistehtäviä lukuun ottamatta tai si ten, että Äänekoskella voi si olla nykyinen järjestelmä kuitenkin siten, että yhtiössä on yhteiset käsittelytaksat ja että kunnan vastuulla ole va jäte toimitetaan Sam makkokankaan osoittamaan paikkaan. Yh tiön toiveena on, että kul jetusjärjestelmä muutettaisiin kunnan järjestämäksi. Osakaskunnat ovat perustaneet oman jätelautakunnan, jonka kotipaikkana on Saa rijärvi. Viranomaistehtävät valvontaa lukuunottamatta on mahdollista siirtää jätelautakunnalle myös Äänekosken osalta. Lassila & Tikanoja on suomalainen pörssiyhtiö, joka on erikoistunut ympäristönhuoltoon se kä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin ol len merkittävä puupoh jaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoainei den ja uusioraaka-ainei den toimittaja. Yhtiöllä on kierrätyslaitos Teollisuuskadulla, joka eri toimintoineen työllistää tällä hetkellä noin 20 henkilöä. Yhtiö huolehtii kuljetuksen lisäksi kaupungin vastuulla olevasta ongelmajätehuollos ta, hyöty- ja aluekeräyspisteiden jätteis tä. Tontilla toimii myös pien erien vastaanottopiste. Hallissa käsitel lään lähinnä teollisuuden ja kaupan kierrätysmateriaaleja, jotka kä sittelyn jälkeen ohjataan hyö tykäyttöön. Tontilla murskataan ja se koitetaan polttoon menevä jäte (Lupaehtojen mukaan Äänevoima Oy voi polttaa 18 tonnia vuodessa erilliskerättyä REF- polttoainetta). Tällä hetkellä Äänevoima Oy polt taa alle puolet lupaehtojen salli masta tonnimäärästä. Polttoainetta toimittavat myös muut tahot kuin Lassila & Tikanoja Oy. Lassila & Tikanoja Oy:n tavoitteena on ensisijaisesti, että kaatopai-
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 17 koille menisi mahdollisim man vähän jätettä. Heidän toimintansa perustuu jätteen uudelleen käyttöön, kierrättämiseen materiaalina ja energiahyödyntämisenä. Yhtiön toivomus on, että kunnassa säilyy sopimusperusteinen jät teenkuljetusjärjestelmä. Mustankorkea Oy on perustettu vuonna 1998. Osakkaana yhtiössä ovat Vapo Oy:n (55%) li säksi Jyväskylän kaupunki, Laukaa ja Muurame. Omistajakuntien li säksi asiakkaina on 12 keskisuomalaista kuntaa. Yhtiön toimin ta-alueella asuu noin 220 000 asukasta. Käsittelykustannukset ovat samansuuruiset sekä osakkaille että asiak kaille. Toiminnalleen yhtiö hakee uutta ympäristölupaa vuoden 2015 lop puun mennessä. Käytän nössä yhtiö toimii alueella noin 20 vuotta. Jätteenkäsittelyalueella saa vastaanottaa, käsitellä, hyödyntää, varastoida ja loppusijoittaa ympäristölupapäätöksen mukaisia jätejakei ta yhteensä 320 000 ton nia vuodessa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2008 oli 8,5 M. Mustankorkea Oy on sitoutunut toiminnassaan sertifioitujen ISO 9001- laatujärjestelmän se kä ISO 14001- ja EMAS- ympäristöjärjes telmien toteuttamiseen. Yhtiö ilmoittaa, että jätteistä hyödynnetään jo 69 %. Kaatopaikka kaasu hyödynnetään energiantuotannossa. Saatava kaasu riittää lämmittämään tällä hetkellä noin 1 100 omakotitaloa vuodessa. Biojätteet ja lietteet käsitellään kompostointilaitoksessa ja jälkikypsytyksen jälkeen komposti ohjataan hyötykäyttöön, osa tuotteistettuna tavarana. Alueelle on rakennettu muutama vuosi sitten hyötyjätteiden käsittelyterminaali, jonne vas taanotetaan kotitalouksien, toimistojen, kirjapainojen, kauppaliikkei den ja teollisuuden tuottamaa keräyspaperia, - kartonkia ja - pahvia sekä energiana hyödynnettävää jätettä. Käsitel ty hyötyjäte toimite taan teollisuuden raaka-aineeksi sekä energiahyötykäyttöön. Mustankorkea Oy on valmis tarjoamaan palvelujaan Äänekosken kaupungille ja valmis neu vottelemaan myös osakkuudesta. Jätelain uudistusta pohtii tällä hetkellä JÄLKI- työryhmä. Sen tehtä vänä on tehdä tämän vuo den loppuun mennessä eduskunnalle esi tys uudesta jätelaista. Uu den jätelain tärkein asia on linjata yhdyskuntajätehuollon vastuut ja velvollisuudet kuntien osalta. Ympäristöministeriö on mm. tehnyt esi tyksen, että sopimusperusteinen jätteenkuljetus jäisi pois uudesta jä telaista. Asiasta käydään kiivas ja tulinen keskustelu, sillä vastapuoli on täysin eri mieltä. Uusi laki as tuu voi maan näillä näkymin vuoden 2011 alusta. Iso kysymys osakkuudesta päätettäessä on kuljetusjärjestelmästä päättäminen.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 18 Kaupunginjohtajan ehdotus: Nykyinen jätehuoltojärjestelmä on siis ollut käytössä koko Äänekos kea koskevana kesästä 2008 lähtien eli vähän yli vuoden. Järjestel män rakentaminen on jat kunut tähän päivään saakka ja jatkuu vielä hyöty- ja aluekeräyspis teiden muutoksilla. Sumiaisten pienjätease maa siirretään parhail laan toiseen paikkaan. Tällä hetkellä on me nossa pienimuotoinen kokeilu energiajätteen keräilyn osalla. Kokei lun tarkoituksena on ke rätä tietoa energiajätteen määrästä suhtees sa kuivajätteeseen. Jätehuollon kehittyminen/tulevaisuuden arviointi on vaikeaa, koska ratkaisujen löytyminen on hidasta erityisesti siltä osin kuin on kysy mys hyötyjätteen määrän kasvusta joko uudelleen käytön, kierrättä misen materiaalina tai energiahyödyntämisen kautta, polton lisäänty misestä ja sitä kautta jätteenkäsittelykeskuksiin tulevan loppusijoitet tava jätteen määrästä. Tästä seurauksena on kysymys jätehuoltoyhtiöiden taloudesta ja si tä kautta asiakkailta perit tävistä maksuista. Yksi jätehuoltoyhtiö pys tyisi hoitamaan koko Kes ki-suomen yhdyskunta- ja biojätteen käsit telyn, jolloin suuren asia kasmäärän johdosta maksuihin ei kohdistui si niin suuria paineita. Yhden yhtiön malli ei ole kuitenkaan tällä het kellä ajankohtainen. Valmistelevassa työryhmässä on pohdittu eri järjestelmien vertailuna mm. jätehuoltomaksuja, työpaikkojen määrää/säilymistä, kuljetusjärjestelmää, tiedonsaan tia/tilastotietoja, päätösvaltaa, toiminnan ammattimaisuutta verrattu na omaan toimintaan, osakkuuden hintaa ja jätehuollon tulevaisuut ta. Työryhmän tarkoituksena on tuoda asia kaupunginhallituksen käsittelyyn 18.1.2010, jota en nen pyydetään ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lau sunnot asiasta. Työryhmä pyytää kaupunginhallitukselta valtuutta neuvotella osakkuudesta, jotta ennen päätöksentekoa olisi mahdolli simman oikeat tiedot käytettävissä ja pystyttäisiin tekemään vertailu hintalaskelmineen nykymallin ja osakkuusmallin välillä. (valmistelu tekninen johtaja Jarmo Latvala puh. 020 632 3440) Kaupunginhallitus päättää oikeuttaa työryhmän neuvottelemaan osakkuudesta jätehuoltoyh tiössä ja pyytää ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lau sunnot työryhmän vuoden 2009 loppuun mennessä tekemästä ver tailusta nykymallin ja osakkuusmallin välillä siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksessa 18.1.2010. Päätös: Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 19 TELA 12.01.2010 7 Kaupunginhallituksen asettama työryhmä päätti kokouksessaan 18.12.2009, että asiaa käsitellään ennen lautakuntien lausuntoa asian monimuotoisuuden ja kauaskantoisten seurausten vuoksi puo lueiden ryhmäkokouksissa. Ryhmät kokoontuvat seuraavan kerran kaupunginhallituksen kokouksen 18.1.2010 alla. Teknisen johtajan ehdotus: Jotta jätehuollon tulevaisuuden ratkaisuvaihtoehdot tulisivat käsitel lyiksi myös teknisessä lautakunnassa sekä ympäristölautakunnassa riittävän hyvin niin sovittiin, että lautakunnat käyvät asiasta alustavan keskustelun ennen varsinaista päätösesitys- ja lausuntokäsittelyä. Oheismateriaalina on eri vaihtoehdoista tehty vertailu. Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 on luetta vissa osoitteessa www.ymparisto.fi/ksu>ympäristönsuojelu>jätteet ja jätehuolto. Lisä tietoja Jarmo Latvala puh 020 632 3340. Keskustellaan käsiteltävänä olevasta asiasta ja määritellään suuntaviivat seuraavassa kokouksessa annettavalle päätösesitykselle ot taen huo mi oon tek nisen lautakunnan tehtävä. Tekninen lautakun ta päättää jä telakiin liit tyvistä toteuttamistehtävistä eli kuljetuksen, hyö dyn tämi sen ja kä sittelyn järjestämisestä sekä jär jestämistä kos kevis ta mak suista ja kunnallisista jätehuoltomääräyk sistä. Hallitus ja val tuusto päättävät osakkuuksiin liittyvistä asioista ja ym päristö lautakunnan tehtävänä on jätelain ja sen nojalla annettu jen sään nösten ja mää räysten nou dattamisen valvonta. Päätös: Keskustelun jälkeen lautakunta päätti yksimielisesti siirtää asian seuraavaan kokoukseen. Jätehuollon esimies Raimo Eklund selosti asiaa lautakunnalle ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa klo 18.15. - - - TELA 03.02.2010 15 Asiaa käsiteltiin teknisen lautakunnan edellisessä kokouksessa jos sa luotiin suuntaviivoja tehtävälle päätösesitykselle. Työryhmän tekemässä vertailussa on pohdittu lähinnä kolmea eri
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 20 vaihtoehtoa: nykymalli: jätteen käsittely kilpailutetaan,käytössä sopimusperustei nen jätteenkuljetusjärjestelmä, jossa asiakkaat tekevät itse sopimuk sen kuljetusyrittäjän kanssa, pienjäteasemat Äänekoskella, Konginkankaalla sekä Sumiaisissa. osakkuusmalli 1: sopimusperusteinen jätteenkuljetus, jätteen käsitte ly osakkuusyhtiön osoittamassa jätteenkäsittelykeskuksessa, pienjäteasemat kuten nykymallissa. osakkuusmalli 2: täyden palvelun osakkuus osakkuusyhtiössä, kun nan järjestämä jätteenkuljetus (annettu yhtiön hoidettavaksi), jät teenkäsittely osakkuusyhtiön osoittamassa jätteenkäsittelykeskuk sessa, mahdollisuus osallistua jätelautakunnan toimintaan, pienjäte asema nykyisten lisäksi myös Suolahdessa, kunnan on tehtävä erilli nen päätös jätteenkuljetusjärjestelmän muuttamisesta. Päätösvalta eri malleissa jakaantuu siten, että: nykymallissa kunta päättää oman kuntansa alueella jätteenkuljetusjärjestelmästä, jätteen käsittelypaikasta, muusta palveluverkosta (pienjäteasemat, aluekeräyspisteet, hyötykeräyspisteet), jätteenkäsittelymaksuista, lausunnon antajan rooli laajemmassa jätehuoltokeskustelussa osakkuusmallissa 1 kunta päättää jätteenkuljetusjärjestelmästä, palveluverkosta, jätteet toimitetaan yhtiön osoittamaan jätteenkäsittelypaikkaan, yhtiö esittää maksut, kunnat hyväksyvät, mahdollisuus osallistua laajemman alueen päätöksentekoon jätehuollossa osakkuusmallissa 2 on kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä (annettu yhtiön hoidettavaksi), jätteet yhtiön osoittamaan jätteenkäsittelypaikkaa, yhtiö päättää palveluverkosta (kuntaa kuullaan), yhtiö esittää maksut, kunnat hyväksyvät, mahdollisuus osallistua jätelautakunnan toimintaan, mahdollisuus osallistua laajemman alueen päätöksentekoon jätehuollossa. Vertailussa on kysymys kunnan vastuulla olevasta yhdyskuntajät teestä (asumisen ja siihen rinnastettavan julkisen toiminnan yhdyskuntajätteet). Jäljempänä tekstissä pohditaan lähinnä nykymallia ja osakkuusmal lia 2, koska Sammakko kangas Oy:n tavoite on selkeästi osakkuus malli 2. Työryhmä on erik seen vertaillut mahdollista osakkuutta myös Mustankorkea Oy:ssä. Alueellisen jätesuunnitelman vuoteen 2016 kehittämistavoitteita ovat jätteiden kaatopaikkakäsittelyn vähentäminen yhdyskuntalietteiden käsittelytason nostaminen jätteiden energiahyödyntämisen edistäminen
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 21 rakentamis- ja purkutoiminnan jätteiden hyödyntämisen sekä rakentamisen materiaalitehokkuuden lisääminen tuhkan (teollisuuden energiatuotannon) hyödyntämisen lisääminen laitosmaisen jätteenkäsittelyn edistäminen Tavoitteena on yhdyskuntajätteen osalta on, että jätteestä kierrätetään materiaalina 50% hyödynnetään energiana 30 % loppusijoitus kaatopaikalle 20 % Muita tavoitteita yhdyskuntaliete hyödynnetään 99 %:sti rakentamisen jätteiden hyötykäyttöaste tavoittelee 70 % Tehdyn vertailun (jaettu edellisessä kokouksessa) perusteella voi daan todeta, että nykymal lissa jätehuollon kustannukset (tiedot jaet tu edellisessä kokoukses sa) ovat tällä hetkellä edullisemmat kuin osakkuusmallissa. Nyky mallin jätehuoltoon kohdistuvat maksut ovat kilpailukykyisiä myös seutukunnalla ja valtakunnallisesti. Tarvit tavat investoinnit kaupun gin osalta ovat nyt ja jatkossa pieniä. Jäte huolto toimii järkevästi ja pystyy hyödyntämään paikkakunnan tarjoa mat mahdollisuudet (kier rätyslaitos ja polttoon hyväksytty kattilalai tos). Uudistettu taksara kenne mahdollistaa järkevien jätehuoltorat kaisujen käyttöönoton ai kaisempaa nopeammin. Jätehuoltomää räyksiä muuttamalla on mm. mahdollisuus saada pikaisesti käyntiin (kokeilu on käynnissä ) ener giajakeen keräily kunnassa ja sitä kautta vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää. Asiakkaille syntyy mahdollisuus säästää käsittelykustannuksissa. Yleisellä tasolla jätehuollon kustannukset nousevat jätehuollon yleisen kustannuskehi tyksen mukaisesti. Asiakkaat/asukkaat eivät ole ilmaisseet tyytymättömyyttä nykyiseen järjestelmään. Paikallinen yrittäjä on panostanut jätehuollon rakenteisiin. Yrittäjällä on ollut jätehuollon kehit täjän rooli, kaupunki on ollut palvelujen os tajan roolissa. Toiminta on valtakunnallisen ja maakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden mukaista. Päätoimintamallina on jätteen uudelleenkäyttö, kierrättä minen materiaalina ja energiahyödyntämi nen siten, että kaatopaikal le menisi mahdollisimman vähän jätettä. Kierrätyslaitos Teollisuuskadulla työllistää muine toimintoineen 20 henkilöä. Nykymallissa työpaikat säilynevät varmimmin seudulla. Nykymallissa on mahdollisuus kilpailuttaa jätteenkäsittely muutaman vuoden jaksoissa ja va lita joko edullisin tai kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Kul jetusjärjestelmä on mahdollisuus muuttaa kunnan järjestämäksi, jos nykyinen järjestelmä ei toimi ja hinnat nousevat kohtuuttomasti.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 22 Nykyjärjestelmä on haavoittuva kunnan päässä johtuen pienestä henkilöstömäärästä. Kilpailutettavien kokonaisuuksien määritteleminen toimivaa järjestelmää särkemättä ei ole helppoa. Nykymallissa toiminta jatkuu samantyyppisenä eteenpäin, energiajakeen keräily otetaan laa jemmin käyttöön ja sitä kautta erilliskerätyn polttojakeen määrä kas vaa, tuo asiakkaille säästöä käsittelymaksuissa. Jätteenkäsittelypai kat kilpailutetaan useamman vuoden sopimuksilla, loppusijoitukseen menevän jätteen määrä vähenee huomattavasti. Maksut kehittyvät jätehuollon yleisen kustannuskehityk sen mukaisesti. Toimintamallis sa ei tule erityisempiä ongelmia, kos ka jätteelle löytyy näillä näkymin aina käsittelypaikka kohtuulliseen hintatasoon. Äänekoskella erillis kerätään todennäköisesti jatkossa kin energiajaetta, koska Äänevoi ma Oy:llä on lupa polttaa REF- polttoainetta. Mahdollisen lopun jät teen massapoltto tai loppusijoitus riippuu käsittelypaikan ratkaisuis ta. Kaupunki sijoittaa pieniä määrärahoja jätehuollon investointeihin. Nykymalli kannattaa valita - jos halutaan edelleen kehittää jätehuoltoa yhdessä paikallisen yrityk sen kanssa hankintalain henki huomioiden - jos halutaan säilyttää nykyinen sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä - jos halutaan nopeasti vähentää loppusijoitukseen menevän jätteen määrää energiajakeen keräilyn avulla (polttomahdollisuus ja kierrätyslaitos kunnassa olemassa), jolloin asiakkaalla on mahdollisuus saada säästöä jätteenkäsittelykustannuksissa - jos halutaan varmistaa alan työpaikkojen säilyminen seudulla - jos halutaan itse päättää jätehuollon järjestämisestä Äänekoskella - jos halutaan käyttää ostopalveluja jätteenkäsittelyssä Sammakkokangas Oy:llä on 1 350 000 :n investointitarpeet kol men lähivuoden aikana ja entistä investointilainaa on 1 073 000 jäljellä. Sammakkokangas Oy on sopiva jätteen loppusijoituspaikka mutta sen mahdollisuudet vasta ta tulevaisuuden jätehuoltoratkaisuihin, jot ka liittyvät kierrättämiseen ja polttoon, ovat pienet vähäisestä asukas/asiakasmäärästä (35 000-55 000) ja sijainnista (logistiikka) johtuen. Osakkuus mahdollistaa osallistumisen laajemman alueen päätöksentekoon jätehuoltoasiois sa (hallituksessa 1-2 paikkaa). Asiakkai siin nähden osakkuus ei pys ty tarjoamaan edullisempia maksuja nykyjärjestelmään verrattuna. Osakkuusmallissa vaikutus kaupungin henkilöstöön on se, että lähtökohtaisesti jätehuollon esimies siirtyisi yhtiön palvelukseen ja puolikkaan toimistohenkilön työpanos siirtyy muihin kaupungin tehtäviin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 23 Osakkuusmallissa yhtiö pyrkii edelleen laajentamaan toiminta-aluettaan ja yhtiöllä on koko naisvastuu osakaskuntien jätehuollon järjestämisessä Yhtiö kilpailut taa kuljetukset, joten kuljetusyritys saattaa muuttua. Kuljetuksen kil pailutus saattaa tuoda kuljetuskustannuksiin säästöjä (ei varmuutta). Käsittelyn osalla on pohdittavana kustannuksiltaan järkevin jätteen polton vaihtoehto, onko se massapoltto jossain arinakattilassa (Ou lu, Vaasa, Tampere, Riihimäki) vai energiajakeen erilliskeräily, jolloin Äänevoima Oy:n kattila polttopaikkana tulee kysymykseen. Loppusi joitettavan jätteen määrä vähenee todennäköisesti hitaammin kuin nykymallissa. Yhtiö investoi jätteenkäsittelykeskukseen esitetyllä ta valla, maksut kehittyvät jätehuollon yleisen kustannuskehityksen mukaisesti. Yhtiön rooli muuttuu enem män jätteen keräilijän ja välit täjän rooliksi. Kenties jätteenkäsittely keskus toimii jätteen loppusijoi tuspaikkana laajemman alueen tarpei siin, kenties jatkossa syntyy laajempialainen jätehuoltoyhtiö maa kuntaan, Osakkuusmalli kannattaa valita - jos halutaan jätehuollon toteuttamisvastuu kuntien omistaman yhtiön haltuun - jos halutaan olla päättämässä laajemman alueen jätehuollon tulevaisuuden ratkaisuista ja ottaa vastuuta niistä päätöksistä - jos halutaan kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä - jos halutaan siirtää jätehuoltoasiat (viranomaisvalvontaa lukuun ottamatta) yhteisen jätelautakunnan päätettäväksi Teknisen johtajan ehdotus: Asiaa ei ole tarkoitus jatkossa käsitellä kovin useasti, joten päätös on tehtävä lähitulevaisuut ta ajatellen ja päätöksentekoon palataan vasta kun olosuhteet ovat olennaisesti muuttumassa tai päättäjät muuten päättävät ottaa asian käsittelyyn. Kaupungin/asiakkaiden/asukkaiden omista lähtökohdista ei ole täs sä vaiheessa syytä vaih taa toimivaa jätehuoltojärjestelmää. Osak kuus ei tuo tällä hetkellä sellaista kehitystä jätehuoltoon, mitä nyky mallilla ei saavutettaisi ja josta olisi hyötyä äänekoskelaisille. Osakkuus on mielekästä siinä vaiheessa kun on kysymys riittävän väestö/asiakaspohjan ( 200 000-300 000) omaavasta kuntien omistamasta yhtiöstä, joka pystyy vastaamaan jätehuollon tulevaisuuden haasteisiin kaikissa olosuhteissa (mm. riittävä mahdollisuus kierrät tää jätettä järkevästi) Lisätietoja Jarmo Latvala puh, 020 632 3340. Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että jätehuollossa jatketaan ny kymallin mukaisesti siten, että kunnassa on sopimusperusteinen jät teenkuljetusjärjestelmä ja jätteen käsittely kilpailutetaan muutaman vuoden jaksoissa heinäkuun 2010 alusta al-
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 24 kaen. Muutetaan jäte huoltomääräyksiä siten, että energiajakeen keräily tulee mahdolli seksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen osalla. Käsittely: Keskustelun kuluessa Minna Tuikka teki seuraavan esityksen: Tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan, että kaupunginhallituk sen tulee harkita Sammakkokangas Oy:n osakkuutta, koska yhtiön osakkaana kaupunki voi aktiivisesti osallistua oman alueensa jätehuollon kehittämiseen, johon myös toiminnasta mahdollisesti kerty vät tuotot käytettäisiin. Muutetaan jätehuollon määräyksiä siten, että energiajakeen keräily tulee mahdolliseksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajät teen osalta. Olli Vertainen kannatti Minna Tuikan esitystä. Pohjaesitystä kannattivat Kalevi Ahonen, Kalervo Toffer, Raimo Poikonen ja Eila Nurmi. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty käsittelyn pohjana olevasta eh do tuk ses ta poikkeava kannatettu esitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asiassa suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen seuraavasti: pohjaesitys JAA ja Minna Tuikan esitys EI. Äänestysesitys hyväksyt tiin. JAA äänestivät Mauri Ilves, Kalevi Ahonen, Olavi Ilomäki, Kalle Niskanen, Eila Nurmi, Riitta Nyrönen, Raimo Poikonen, Helena Seppälä-Kupari ja Kalervo Toffer. EI äänestivät Olli Vertainen, Matti Markkanen, Henna Penttinen, Liisa Piispanen, Minna Tuikka ja Ville Vas ko. Lautakunta hyväksyi äänin 9-6 käsittelyn pohjana olleen ehdo tuksen. Päätös: Lautakunta hyväksyi äänin 9-6 käsittelyn pohjana olleen teknisen johtajan ehdotuksen, jonka mukaan tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että jä tehuollossa jatketaan ny kymallin mukai ses ti si ten, että kunnassa on sopimusperusteinen jät teenkuljetus järjes telmä ja jätteen käsittely kil pailutetaan muutaman vuoden jak soissa heinäkuun 2010 alusta al kaen. Muutetaan jäte huoltomää räyksiä si ten, et tä energiajakeen ke räily tulee mahdolli seksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskunta jätteen osalla. Johtava ympäristötarkastaja Jouni Kurkela selosti asiaa lautakunnal le ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa klo 18.20. - - -
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 25 KHALL 72 Ympäristölautakunta käsitteli asiaa kokouksissaan 7.1.2010, 6, ja 16.2.2010, 15. Ympäristölautakunta päätti ää nin 8-4 esit tää lausuntonaan seuraavaa: Kaupunginjohtajan ehdotus: "Lautakunta toteaa, että jätehuolto Äänekoskella perustuu tällä het kellä kolmeen perustekijään, jotka ovat Paikallinen yritysosaaminen ja kuljetuskalusto sekä tarvittava laitoskapasiteetti jätteen hyödyntämiseen (=ympäristöluvan omaava lajittelulaitos sekä voimalaitos, jolla on lupa ref-jätteen polttoon). Kuljetusten kannalta siedettävän etäisyyden päässä toimivat kaksi ympäristöluvan omaavaa jätehuoltoaluetta, jotka voivat tarjota kaupungille asumisessa ja julkishallinnossa syntyvän jätteen loppusijoi tusja biojätteen käsittelypalvelua. Kaupungin henkilökuntaan kuuluva päätoiminen jätehuollon toteu tuksesta vastaava viranhaltija. Näiden tekijöiden yhteistuloksena jätehuolto toimii Äänekoskella ympäristönsuojelun näkökulmasta katsoen tällä hetkellä varsin hyvin: Jätettä kokonaisuutena (yhdyskunnat, kauppa, teollisuus) hyödynnetään todennäköisesti keskimääräistä tehokkaammin. Vertailutietoa kunnan vastuulla olevan jätteen hyödyntämisasteesta kuntatasolle vietynä ei nyt ole saatavilla. Jätteen hyödyntäminen ja käsittely tapahtuu ympäristöluvan omaa vissa paikoissa, jolloin luvan yhteydessä on otettu huomioon jätteis tä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan vaaran ja haitan torjumi nen. Oman henkilöstön paikallistuntemus helpottaa kentän ongelmakoh tien havaitsemista sekä edesauttaa niiden korjaamista. Edellä sanotun perusteella ympäristönsuojelun näkökulmasta tässä tilanteessa ei ole pikaista tarvetta järjestelmän muuttamiseen." Ympäristölautakunnan pöytäkirjanote on esityslistan oheismateriaali na. Lisäksi oheismateriaalina jaetaan teknisen johtajan valmistelema vaihtoehtoisten jätehuoltoratkaisujen vertailutiedosto ja johtavan ympäristötarkastaja Jouni Kurkelan kommentit em. vertailutiedostoon. Ympäristölautakunnan antaman lausunnon ja teknisen lautakunnan hyväksymän päätösehdotuksen perusteella kaupunginhallitus päät tää, et tä jä te huol to or ga ni soi daan ny ky mal lin mu kai sesti si ten, että kau pungis sa on so pi mus pe rustei nen jät teen kulje tusjärjes telmä ja jät teen käsittely kil pai lute taan muu ta man vuo den jaksoissa heinä kuun 2010 alusta
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 26 al kaen. Jätehuoltomääräyksiä muutetaan si ten, et tä energia jakeen ke räily tulee mah dolli seksi myös kaupungin vas tuulla olevan yhdys kuntajätteen osalta. Päätös: Asia jätettiin pöydälle.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 27 Kaupunginhallitus, julkinen 73 01.03.2010 Maakuntasuunnitelma 2030 - ja maakuntaohjelmaluonnos 2011-2014 22/001503/2010 KHALL 73 Maakuntasuunnitelma on Keski-Suomen liiton johdolla valmisteltu pitkän aikavälin strateginen asiakirja, jossa määritellään alueen eri toimijoiden yhteistyönä maakunnan kehityksen tavoitteet ja strate giat niiden saavuttamiseksi. Kaupunginjohtajan ehdotus: Maakuntasuunnitelman linjaukset muodostuvat perustaksi yritysten, yhteisöjen sekä kuntien ja valtion viranomaisten kehittämistoimille maakunnan ja sen asukkaiden hyvinvoinnin kohentamiseksi. Maakuntaohjelma vuosille 2011-2014 on tahdonilmaus maakunnan kehittämisen kannalta välttämättömistä toimenpiteistä. Maakuntaohjelman toteuttaminen luo edellytykset maakunnan asukkaiden hyvinvoinnille, turvaa elinkeinoelämän kilpailukykyä ja osaajien saata vuutta työelämässä sekä mahdollistaa koko maakunnan tasapainoi sen kehittämisen. Maakuntaohjelma kokoaa eri kehittämisasiakirjo jen tavoitteet ja aikatauluttaa toimenpiteet ohjelmakaudelle. Maakuntaohjelma laaditaan valtuustokausittain ja se nivelletään aikatauluiltaan ja sisällöltään edellä kuvattuun maakuntasuunnitel maan. Ohjel man rahoituksesta vastaavat valtio, tulo- ja menoarvioon osoitetulla aluekehittämisrahoituksella, maakunnan kunnat sekä EU:n rakennera hasto-ohjelmat ja lukuisat hankkeiden toteuttami seen osallistuvat or ganisaatiot. Keski-Suomen maakuntaohjelman pääasiat ovat menestyvä yritystoiminta, osaaminen ja luovuus, hyvinvoiva kansalainen sekä vetovoimainen toimintaympäristö. Edellä mainituista asioista järjestettiin maakunnassa seudullisia yleisötilaisuuksia. Ääneseudun tilaisuus järjestettiin 15.2.2010. Keski-Suomen liitto on pyytänyt kunnilta lausuntoja suunnitteluprosessista ja suunnitelmiin sisällytettävistä hankkeista 9.3.2010 mennessä. Keski-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 - luonnos jaetaan esityslistan oheismateriaalina. (Valmistelija kau pun gin joh taja Han nu Ja va nai nen, puh. 040 716 1385) Kaupunginhallitus toteaa, että maakuntasuunnitelman strategiset tavoitteet (vetovoimainen toimintaympäristö, menestyvä yritystoiminta,
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 28 osaamisella menestykseen ja hyvinvoiva kansalainen) ovat oikeansuuntaiset ja ohjaavat maakunnan kehitystä vetovoimaiseksi ja kilpailukykyiseksi alueeksi sekä kansallisesti ja kansainvälisesti. Maakuntaohjelman osalta Äänekosken kaupunginhallitus pitää erit täin tär keä nä ve to voi mais ta toimintaympäristöä ja siihen liittyviä inf ra struktuuri hank kei ta: - Valtatie 4 tulee rakentaa moottoritietasoisena välille Kirri-Äänekos ki. Eduskunnan hyväksymässä liikennepoliittisessa selonteossa Jyväskylä - Äänekoski välisen tieosuuden rakentamiseen moottoritietasoisena on varauduttu vuodesta 2011 lähtien. Ko. tieosuuden parantaminen on myös valtakunnallisen 4 -tieyhdistyksen hyväksymä kärkihanke Lusi-Vaajakoski -hankkeen jälkeen. Keski-Suomen liiton tu lee edunvalvonnassaan huolehtia osaltaan siitä, että ELY -keskus kii ruh taa moot toritietasoisen tiesuunnitelman laatimista välille Kir ri-ää nekoski. - Äänekoski-Haapajärvi radan perusparantamishankkeen aloittami sen varmistamista vuodelle 2011-2012 (Äänekoski- Saarijärvi väli, n. 20 miljoonaa euroa) tulee edis tää. Sa moin lii ton tu lee edunvalvon nas saan var mis taa, että liikennepoliittisessa selonteossa säilyy määrärahavaraus jatkorakentamiseen Saarijärveltä Haapajärvelle (n. 50 miljoonaa euroa). Ratahanke on metsäteollisuuden ja ener giahuollon kuljetusten kannalta välttämätön. - Maakunnallisella kehitysvyöhykkeellä Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski tieverkoston ohella on selvitettävä mahdollisuus henkilöraideliiken teen palauttamiseen välille Jyväskylä-Äänekoski. Jyväskylä - Laukaa - Suolahti - Äänekoski -radan välittömässä läheisyydessä on keski suo malaisittain katsottuna huomattavasti enem män asukkaita kuin mui den Jyväskylän ympäristössä olevien raideyhteyksien varrella. Myös muun joukkoliikenteen palveluiden parantaminen em. kehitys vyö hykkeellä on välttämätöntä. - Kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi Jäm sä-jyväskylä-äänekoski kehitysvyöhykkeellä on erityisesti huomioi tava myös lentoliikenneyhteyksien ja Jyväskylän lentoaseman kehit tä minen. Edellä mainitun lisäksi kaupunginhallitus painottaa seuraavia asioita: - Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehitysvyöhyke- ja KOKO -hanketta on vie tä vä aktiivisesti eteenpäin huomioimalla sen merkitys koko maakun nan kehittämiselle. Myös muun maakunnan kytkeminen tä hän hankkeeseen tulee varmistaa erillisten kehittämishankkeiden ja -projektien välityksellä. - Maakuntasuunnitelmaluonnoksen sivulla 15 esitetty Keski-Suomen tavoitteellinen aluerakennekuva edistää ja vahvistaa erinomaisesti kehitysvyöhyke-hankkeen tavoitteita ja kehittämislinjauksia.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 29 - Äänekoskelle suunniteltu biodiesel-tehdas tulee maakunnan edunvalvonnassa asettaa yhtä tärkeäksi edellä mainittujen infrastruktuuri-hankkeiden kanssa. Päätös: Hyväksyttiin.