ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ PAIKKA Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone nro 115. Otsikko Sivu

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta AIKA kello 17:00-20:05 PAIKKA Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone nro 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 32 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 33 Pöytäkirjantarkastajat 4 34 Jätehuollon ratkaisut vuodesta 2010 eteenpäin 5 35 Kotakennääntien plv ja Tehtaankadun risteysalueen katusuunnitelmaehdotus Opistokadun ja Solanteenkadun perusparantamisen katusuunnitelmaehdotus Lausunto koskien ratasuunniitelmaa välillä Äänekoski - Saarijärvi 23 liittyen Äänekosken ja Haapajärven välisen radan perusparannukseen. 38 Vuokra-ajan jatkaminen Käyttösuunnitelman muutos vuoden 2010 talousarvioon koskien investointeja Teknisen johtajan päätökset 30 PUHEENJOHTAJA OLLI VERTAINEN

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Vertainen Olli 17:00-20:05 puheenjohtaja Ilves Mauri 17:00-20:05 varapuheenjohtaja Ahonen Kalevi 17:00-20:05 jäsen Ilomäki Olavi 17:00-20:05 jäsen Markkanen Matti 17:00-20:05 jäsen Niskanen Kalle 17:00-20:05 jäsen Nurmi Eila 17:00-20:05 jäsen Nyrönen Riitta 17:00-20:05 jäsen Penttinen Henna 17:00-20:05 jäsen Piispanen Liisa 17:00-20:05 jäsen Poikonen Raimo 17:00-20:05 jäsen Seppälä-Kupari Helena 17:00-20:05 jäsen Toffer Kalervo 17:00-20:05 jäsen Tuikka Minna 17:00-20:05 jäsen Vasko Ville 17:00-20:05 jäsen POISSA Kiiskinen Kari kaupunginhallituksen edustaja Nyholm Rolf kaup.hallituksen puheenjohtaja Javanainen Hannu kaupunginjohtaja MUU Latvala Jarmo 17:00-20:05 tekninen johtaja Mäkikallio Mikko 17:00-20:05 hallintopäällikkö Martikainen Esko 17:00-17:58 toimitusjohtaja, Sammakkokangas Oy Sarja Mikko 18:00-18:39 Ympäristöhuollon työnjohtaja, Lassila&Tikanoja Oyj Tuikka Kimmo 17:00-19:20 jätehuoltotyöryhmän jä sen ALLEKIRJOITUKSET Olli Vertainen Puheenjohtaja Mikko Mäkikallio Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS kaupungintalo, tekninen hallinto, 3. kerros Minna Tuikka Ville Vasko PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ kaupungintalo, tekninen hallinto, 3. kerros

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 3

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus TELA 32 Ehdotus: Päätös: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Hyväksyttiin

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Pöytäkirjantarkastajat TELA 33 Ehdotus: Päätös: Valitaan kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Minna Tuikka ja Ville Vasko. Hyväksyttiin

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus, julkinen Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus, julkinen Tekninen lautakunta Jätehuollon ratkaisut vuodesta 2010 eteenpäin 25/111502/2010 KHALL Sammakkokangas Oy on pyytänyt Äänekosken kaupunkia harkitsemaan osakkuutta yhtiössä. Sammakkokangas Oy toivoo saavansa kaupungin päätöksen asiasta vuoden 2009 aikana. Asiaa on valmisteltu työryhmässä, johon ovat kuuluneet kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rolf Nyholm, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Olli Vertainen, ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Kimmo Tuikka, kaupun ginjohtaja Hannu Javanainen, johtava ympäristötarkastaja Joni Kur kela ja tekninen johtaja Jarmo Latvala. Työryhmä on tutustunut Lassila & Tikanoja Oy:n toimintaan Äänekoskella, Sammakkokan gas Oy:n toimintaan Saarijärvellä, Äänevoi ma Oy:n toimintaan Ää nekoskella sekä Mustankorkea Oy:n toimin taan Jyväskylässä. Äänekosken jätehuolto yhtenäistettiin heinäkuun alusta 2008, josta lähtien koko kunnassa on ollut käytössä sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä, jossa järjestelmässä asiakkaat kilpailuttavat jätteenkuljetuksen itse. Kulje tusta hoitaa käytännössä kokonaisuudessaan Lassila & Tikanoja Oy. Yhdyskunta- ja biojätteen käsittely on kilpailutettu kaupungin toi mesta vuosittain ja viime vuodet jätteenkäsittely on tapahtunut Sam makkokangas Oy:n jätteenkäsittelykeskuksessa Saarijärvellä. Kilpai lutus on koskenut kaupungin vas tuulla olevaa yhdyskunta- ja biojä tettä. Sammakkokangas Oy on kahdeksan pohjoisen Keski-Suomen kun nan vuonna 2003 perus tama jätehuoltoyhtiö, jonka varsinainen toi minta alkoi vuoden 2004 alusta. Yhtiö hoitaa viiden kunnan (Kan nonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi ja Saarijärvi) jätehuollon palve lutehtävät. Kaksi osakaskun taa (Pihtipudas ja Viitasaari) hoitavat jä tehuoltonsa itse, mutta toimit tavat loppusijoitettavan jätteen Sam makkokankaan jätekeskukseen. Yhtiö kattaa kaikki menonsa jäte huollosta kerättävillä maksuilla. Osakaskunnat ovat sijoittaneet yhti öön osakepääoman verran ja an taneet takauksen investointilainoille. Yhtiö ei tulouta voitoista osin koa kunnille. Mahdolliset tuotot käyte tään ensisijaisesti jätehuollon kehittämiseen ja toissijaisesti jätemak sujen alentamiseen. Yhtiön ny kyisellä toiminta-alueella Äänekoski mukaan lukien on noin asukasta. Jätekeskuksessa käsitel lään vuosittain tonnia jätettä.

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Hyötykäyttöasteeksi yhtiö ilmoittaa täyden palvelun kuntien osalta 41 % ja kaikkien kuntien osalta 28 % (Pihtiputaalta, Viitasaarelta ja Äänekoskelta tulee lähes täysin loppusijoitettavaa jätettä, josta hyödynnettävät jätelajit on jo eroteltu pois). Biojäte kompostoidaan aumakompostissa ja hyödyn netään loppusijoituspaikan maisemoinnis sa. Sammakkokangas Oy:llä on edessä investoinnit koskien loppusijoituspaikan laajentamista. Laajennustarve riippuu siitä, miten paljon jätettä alueelle tullaan lop pusijoittamaan. Äänekosken jätteet muo dostavat tällä hetkellä suu ren osan loppusijoitettavasta jätteestä, jo ten yhtiön pitkänajan suun nittelun kannalta on erityisen tärkeä tietää, mi hin Äänekosken jätteet jatkossa kulkeutuvat. Yhtiö näkee tulevai suuden suun nitelmissaan Äänekosken yhtiön osakkaana. Osakkuus Sammakkokangas Oy:ssä maksaisi Äänekoskelle tällä hetkellä noin (15,0 /asukas, osakkeen verotusarvo on tällä hetkellä 47,32 ). Maksun voisi maksaa erissä erikseen sovitta valla tavalla, osa mak susta voitaisiin maksaa jätehuollon rakenteilla, joiden arvoksi on ar vioitu n Hallituksessa on kullakin osakaskunnalla yksi paikka, Äänekosken osalta on mahdollista neuvo tella toisesta pai kasta. Omistusosuus yhtiössä perustuu kunnan asukaslukuun. Yh tiön liikevaihto vuonna 2008 oli 2,2 M. Osakkuus olisi mahdollista siten, että yhtiö hoitaisi palveluna koko Äänekosken jätehuollon viranomaistehtäviä lukuun ottamatta tai si ten, että Äänekoskella voi si olla nykyinen järjestelmä kuitenkin siten, että yhtiössä on yhteiset käsittelytaksat ja että kunnan vastuulla ole va jäte toimitetaan Sam makkokankaan osoittamaan paikkaan. Yh tiön toiveena on, että kul jetusjärjestelmä muutettaisiin kunnan järjestämäksi. Osakaskunnat ovat perustaneet oman jätelautakunnan, jonka kotipaikkana on Saa rijärvi. Viranomaistehtävät valvontaa lukuunottamatta on mahdollista siirtää jätelautakunnalle myös Äänekosken osalta. Lassila & Tikanoja on suomalainen pörssiyhtiö, joka on erikoistunut ympäristönhuoltoon se kä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin ol len merkittävä puupoh jaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoainei den ja uusioraaka-ainei den toimittaja. Yhtiöllä on kierrätyslaitos Teollisuuskadulla, joka eri toimintoineen työllistää tällä hetkellä noin 20 henkilöä. Yhtiö huolehtii kuljetuksen lisäksi kaupungin vastuulla olevasta ongelmajätehuollos ta, hyöty- ja aluekeräyspisteiden jätteis tä. Tontilla toimii myös pien erien vastaanottopiste. Hallissa käsitel lään lähinnä teollisuuden ja kaupan kierrätysmateriaaleja, jotka kä sittelyn jälkeen ohjataan hyö tykäyttöön. Tontilla murskataan ja se koitetaan polttoon menevä jäte (Lupaehtojen mukaan Äänevoima Oy voi polttaa 18 tonnia vuodessa erilliskerättyä REF- polttoainetta). Tällä hetkellä Äänevoima Oy polt taa alle puolet lupaehtojen salli masta tonnimäärästä. Polttoainetta toimittavat myös muut tahot kuin Lassila & Tikanoja Oy.

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Lassila & Tikanoja Oy:n tavoitteena on ensisijaisesti, että kaatopaikoille menisi mahdollisim man vähän jätettä. Heidän toimintansa perustuu jätteen uudelleen käyttöön, kierrättämiseen materiaalina ja energiahyödyntämisenä. Yhtiön toivomus on, että kunnassa säilyy sopimusperusteinen jät teenkuljetusjärjestelmä. Mustankorkea Oy on perustettu vuonna Osakkaana yhtiössä ovat Vapo Oy:n (55%) li säksi Jyväskylän kaupunki, Laukaa ja Muurame. Omistajakuntien li säksi asiakkaina on 12 keskisuomalaista kuntaa. Yhtiön toimin ta-alueella asuu noin asukasta. Käsittelykustannukset ovat samansuuruiset sekä osakkaille että asiak kaille. Toiminnalleen yhtiö hakee uutta ympäristölupaa vuoden 2015 lop puun mennessä. Käytän nössä yhtiö toimii alueella noin 20 vuotta. Jätteenkäsittelyalueella saa vastaanottaa, käsitellä, hyödyntää, varastoida ja loppusijoittaa ympäristölupapäätöksen mukaisia jätejakei ta yhteensä ton nia vuodessa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2008 oli 8,5 M. Mustankorkea Oy on sitoutunut toiminnassaan sertifioitujen ISO laatujärjestelmän se kä ISO ja EMAS- ympäristöjärjes telmien toteuttamiseen. Yhtiö ilmoittaa, että jätteistä hyödynnetään jo 69 %. Kaatopaikka kaasu hyödynnetään energiantuotannossa. Saatava kaasu riittää lämmittämään tällä hetkellä noin omakotitaloa vuodessa. Biojätteet ja lietteet käsitellään kompostointilaitoksessa ja jälkikypsytyksen jälkeen komposti ohjataan hyötykäyttöön, osa tuotteistettuna tavarana. Alueelle on rakennettu muutama vuosi sitten hyötyjätteiden käsittelyterminaali, jonne vas taanotetaan kotitalouksien, toimistojen, kirjapainojen, kauppaliikkei den ja teollisuuden tuottamaa keräyspaperia, - kartonkia ja - pahvia sekä energiana hyödynnettävää jätettä. Käsitel ty hyötyjäte toimite taan teollisuuden raaka-aineeksi sekä energiahyötykäyttöön. Mustankorkea Oy on valmis tarjoamaan palvelujaan Äänekosken kaupungille ja valmis neu vottelemaan myös osakkuudesta. Jätelain uudistusta pohtii tällä hetkellä JÄLKI- työryhmä. Sen tehtä vänä on tehdä tämän vuo den loppuun mennessä eduskunnalle esi tys uudesta jätelaista. Uu den jätelain tärkein asia on linjata yhdyskuntajätehuollon vastuut ja velvollisuudet kuntien osalta. Ympäristöministeriö on mm. tehnyt esi tyksen, että sopimusperusteinen jätteenkuljetus jäisi pois uudesta jä telaista. Asiasta käydään kiivas ja tulinen keskustelu, sillä vastapuoli on täysin eri mieltä. Uusi laki as tuu voi maan näillä näkymin vuoden 2011 alusta. Iso kysymys osakkuudesta päätettäessä on kuljetusjärjestelmästä päättäminen.

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginjohtajan ehdotus: Nykyinen jätehuoltojärjestelmä on siis ollut käytössä koko Äänekos kea koskevana kesästä 2008 lähtien eli vähän yli vuoden. Järjestel män rakentaminen on jat kunut tähän päivään saakka ja jatkuu vielä hyöty- ja aluekeräyspis teiden muutoksilla. Sumiaisten pienjätease maa siirretään parhail laan toiseen paikkaan. Tällä hetkellä on me nossa pienimuotoinen kokeilu energiajätteen keräilyn osalla. Kokei lun tarkoituksena on ke rätä tietoa energiajätteen määrästä suhtees sa kuivajätteeseen. Jätehuollon kehittyminen/tulevaisuuden arviointi on vaikeaa, koska ratkaisujen löytyminen on hidasta erityisesti siltä osin kuin on kysy mys hyötyjätteen määrän kasvusta joko uudelleen käytön, kierrättä misen materiaalina tai energiahyödyntämisen kautta, polton lisäänty misestä ja sitä kautta jätteenkäsittelykeskuksiin tulevan loppusijoitet tava jätteen määrästä. Tästä seurauksena on kysymys jätehuoltoyhtiöiden taloudesta ja si tä kautta asiakkailta perit tävistä maksuista. Yksi jätehuoltoyhtiö pys tyisi hoitamaan koko Kes ki-suomen yhdyskunta- ja biojätteen käsit telyn, jolloin suuren asia kasmäärän johdosta maksuihin ei kohdistui si niin suuria paineita. Yhden yhtiön malli ei ole kuitenkaan tällä het kellä ajankohtainen. Valmistelevassa työryhmässä on pohdittu eri järjestelmien vertailuna mm. jätehuoltomaksuja, työpaikkojen määrää/säilymistä, kuljetusjärjestelmää, tiedonsaan tia/tilastotietoja, päätösvaltaa, toiminnan ammattimaisuutta verrattu na omaan toimintaan, osakkuuden hintaa ja jätehuollon tulevaisuut ta. Työryhmän tarkoituksena on tuoda asia kaupunginhallituksen käsittelyyn , jota en nen pyydetään ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lau sunnot asiasta. Työryhmä pyytää kaupunginhallitukselta valtuutta neuvotella osakkuudesta, jotta ennen päätöksentekoa olisi mahdolli simman oikeat tiedot käytettävissä ja pystyttäisiin tekemään vertailu hintalaskelmineen nykymallin ja osakkuusmallin välillä. (valmistelu tekninen johtaja Jarmo Latvala puh ) Kaupunginhallitus päättää oikeuttaa työryhmän neuvottelemaan osakkuudesta jätehuoltoyh tiössä ja pyytää ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lau sunnot työryhmän vuoden 2009 loppuun mennessä tekemästä ver tailusta nykymallin ja osakkuusmallin välillä siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksessa Päätös: Hyväksyttiin.

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ TELA Kaupunginhallituksen asettama työryhmä päätti kokouksessaan , että asiaa käsitellään ennen lautakuntien lausuntoa asian monimuotoisuuden ja kauaskantoisten seurausten vuoksi puo lueiden ryhmäkokouksissa. Ryhmät kokoontuvat seuraavan kerran kaupunginhallituksen kokouksen alla. Teknisen johtajan ehdotus: Jotta jätehuollon tulevaisuuden ratkaisuvaihtoehdot tulisivat käsitel lyiksi myös teknisessä lautakunnassa sekä ympäristölautakunnassa riittävän hyvin niin sovittiin, että lautakunnat käyvät asiasta alustavan keskustelun ennen varsinaista päätösesitys- ja lausuntokäsittelyä. Oheismateriaalina on eri vaihtoehdoista tehty vertailu. Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 on luetta vissa osoitteessa ja jätehuolto. Lisä tietoja Jarmo Latvala puh Keskustellaan käsiteltävänä olevasta asiasta ja määritellään suuntaviivat seuraavassa kokouksessa annettavalle päätösesitykselle ot taen huo mi oon tek nisen lautakunnan tehtävä. Tekninen lautakun ta päättää jä telakiin liit tyvistä toteuttamistehtävistä eli kuljetuksen, hyö dyn tämi sen ja kä sittelyn järjestämisestä sekä jär jestämistä kos kevis ta mak suista ja kunnallisista jätehuoltomääräyk sistä. Hallitus ja val tuusto päättävät osakkuuksiin liittyvistä asioista ja ym päristö lautakunnan tehtävänä on jätelain ja sen nojalla annettu jen sään nösten ja mää räysten nou dattamisen valvonta. Päätös: Keskustelun jälkeen lautakunta päätti yksimielisesti siirtää asian seuraavaan kokoukseen Jätehuollon esimies Raimo Eklund selosti asiaa lautakunnalle ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa klo TELA Asiaa käsiteltiin teknisen lautakunnan edellisessä kokouksessa jos sa luotiin suuntaviivoja tehtävälle päätösesitykselle.

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Työryhmän tekemässä vertailussa on pohdittu lähinnä kolmea eri vaihtoehtoa: nykymalli: jätteen käsittely kilpailutetaan,käytössä sopimusperustei nen jätteenkuljetusjärjestelmä, jossa asiakkaat tekevät itse sopimuk sen kuljetusyrittäjän kanssa, pienjäteasemat Äänekoskella, Konginkankaalla sekä Sumiaisissa. osakkuusmalli 1: sopimusperusteinen jätteenkuljetus, jätteen käsitte ly osakkuusyhtiön osoittamassa jätteenkäsittelykeskuksessa, pienjäteasemat kuten nykymallissa. osakkuusmalli 2: täyden palvelun osakkuus osakkuusyhtiössä, kun nan järjestämä jätteenkuljetus (annettu yhtiön hoidettavaksi), jät teenkäsittely osakkuusyhtiön osoittamassa jätteenkäsittelykeskuk sessa, mahdollisuus osallistua jätelautakunnan toimintaan, pienjäte asema nykyisten lisäksi myös Suolahdessa, kunnan on tehtävä erilli nen päätös jätteenkuljetusjärjestelmän muuttamisesta. Päätösvalta eri malleissa jakaantuu siten, että: nykymallissa kunta päättää oman kuntansa alueella jätteenkuljetusjärjestelmästä, jätteen käsittelypaikasta, muusta palveluverkosta (pienjäteasemat, aluekeräyspisteet, hyötykeräyspisteet), jätteenkäsittelymaksuista, lausunnon antajan rooli laajemmassa jätehuoltokeskustelussa osakkuusmallissa 1 kunta päättää jätteenkuljetusjärjestelmästä, palveluverkosta, jätteet toimitetaan yhtiön osoittamaan jätteenkäsittelypaikkaan, yhtiö esittää maksut, kunnat hyväksyvät, mahdollisuus osallistua laajemman alueen päätöksentekoon jätehuollossa osakkuusmallissa 2 on kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä (annettu yhtiön hoidettavaksi), jätteet yhtiön osoittamaan jätteenkäsittelypaikkaa, yhtiö päättää palveluverkosta (kuntaa kuullaan), yhtiö esittää maksut, kunnat hyväksyvät, mahdollisuus osallistua jätelautakunnan toimintaan, mahdollisuus osallistua laajemman alueen päätöksentekoon jätehuollossa. Vertailussa on kysymys kunnan vastuulla olevasta yhdyskuntajät teestä (asumisen ja siihen rinnastettavan julkisen toiminnan yhdyskuntajätteet). Jäljempänä tekstissä pohditaan lähinnä nykymallia ja osakkuusmal lia 2, koska Sammakko kangas Oy:n tavoite on selkeästi osakkuus malli 2. Työryhmä on erik seen vertaillut mahdollista osakkuutta myös Mustankorkea Oy:ssä. Alueellisen jätesuunnitelman vuoteen 2016 kehittämistavoitteita ovat jätteiden kaatopaikkakäsittelyn vähentäminen

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ yhdyskuntalietteiden käsittelytason nostaminen jätteiden energiahyödyntämisen edistäminen rakentamis- ja purkutoiminnan jätteiden hyödyntämisen sekä rakentamisen materiaalitehokkuuden lisääminen tuhkan (teollisuuden energiatuotannon) hyödyntämisen lisääminen laitosmaisen jätteenkäsittelyn edistäminen Tavoitteena on yhdyskuntajätteen osalta on, että jätteestä kierrätetään materiaalina 50% hyödynnetään energiana 30 % loppusijoitus kaatopaikalle 20 % Muita tavoitteita yhdyskuntaliete hyödynnetään 99 %:sti rakentamisen jätteiden hyötykäyttöaste tavoittelee 70 % Tehdyn vertailun (jaettu edellisessä kokouksessa) perusteella voi daan todeta, että nykymal lissa jätehuollon kustannukset (tiedot jaet tu edellisessä kokoukses sa) ovat tällä hetkellä edullisemmat kuin osakkuusmallissa. Nyky mallin jätehuoltoon kohdistuvat maksut ovat kilpailukykyisiä myös seutukunnalla ja valtakunnallisesti. Tarvit tavat investoinnit kaupun gin osalta ovat nyt ja jatkossa pieniä. Jäte huolto toimii järkevästi ja pystyy hyödyntämään paikkakunnan tarjoa mat mahdollisuudet (kier rätyslaitos ja polttoon hyväksytty kattilalai tos). Uudistettu taksara kenne mahdollistaa järkevien jätehuoltorat kaisujen käyttöönoton ai kaisempaa nopeammin. Jätehuoltomää räyksiä muuttamalla on mm. mahdollisuus saada pikaisesti käyntiin (kokeilu on käynnissä ) ener giajakeen keräily kunnassa ja sitä kautta vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää. Asiakkaille syntyy mahdollisuus säästää käsittelykustannuksissa. Yleisellä tasolla jätehuollon kustannukset nousevat jätehuollon yleisen kustannuskehi tyksen mukaisesti. Asiakkaat/asukkaat eivät ole ilmaisseet tyytymättömyyttä nykyiseen järjestelmään. Paikallinen yrittäjä on panostanut jätehuollon rakenteisiin. Yrittäjällä on ollut jätehuollon kehit täjän rooli, kaupunki on ollut palvelujen os tajan roolissa. Toiminta on valtakunnallisen ja maakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden mukaista. Päätoimintamallina on jätteen uudelleenkäyttö, kierrättä minen materiaalina ja energiahyödyntämi nen siten, että kaatopaikal le menisi mahdollisimman vähän jätettä. Kierrätyslaitos Teollisuuskadulla työllistää muine toimintoineen 20 henkilöä. Nykymallissa työpaikat säilynevät varmimmin seudulla. Nykymallissa on mahdollisuus kilpailuttaa jätteenkäsittely muutaman vuoden jaksoissa ja va lita joko edullisin tai kokonaistaloudellisesti

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ edullisin vaihtoehto. Kul jetusjärjestelmä on mahdollisuus muuttaa kunnan järjestämäksi, jos nykyinen järjestelmä ei toimi ja hinnat nousevat kohtuuttomasti. Nykyjärjestelmä on haavoittuva kunnan päässä johtuen pienestä henkilöstömäärästä. Kilpailutettavien kokonaisuuksien määritteleminen toimivaa järjestelmää särkemättä ei ole helppoa. Nykymallissa toiminta jatkuu samantyyppisenä eteenpäin, energiajakeen keräily otetaan laa jemmin käyttöön ja sitä kautta erilliskerätyn polttojakeen määrä kas vaa, tuo asiakkaille säästöä käsittelymaksuissa. Jätteenkäsittelypai kat kilpailutetaan useamman vuoden sopimuksilla, loppusijoitukseen menevän jätteen määrä vähenee huomattavasti. Maksut kehittyvät jätehuollon yleisen kustannuskehityk sen mukaisesti. Toimintamallis sa ei tule erityisempiä ongelmia, kos ka jätteelle löytyy näillä näkymin aina käsittelypaikka kohtuulliseen hintatasoon. Äänekoskella erillis kerätään todennäköisesti jatkossa kin energiajaetta, koska Äänevoi ma Oy:llä on lupa polttaa REF- polttoainetta. Mahdollisen lopun jät teen massapoltto tai loppusijoitus riippuu käsittelypaikan ratkaisuis ta. Kaupunki sijoittaa pieniä määrärahoja jätehuollon investointeihin. Nykymalli kannattaa valita - jos halutaan edelleen kehittää jätehuoltoa yhdessä paikallisen yrityk sen kanssa hankintalain henki huomioiden - jos halutaan säilyttää nykyinen sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä - jos halutaan nopeasti vähentää loppusijoitukseen menevän jätteen määrää energiajakeen keräilyn avulla (polttomahdollisuus ja kierrätyslaitos kunnassa olemassa), jolloin asiakkaalla on mahdollisuus saada säästöä jätteenkäsittelykustannuksissa - jos halutaan varmistaa alan työpaikkojen säilyminen seudulla - jos halutaan itse päättää jätehuollon järjestämisestä Äänekoskella - jos halutaan käyttää ostopalveluja jätteenkäsittelyssä Sammakkokangas Oy:llä on :n investointitarpeet kol men lähivuoden aikana ja entistä investointilainaa on jäljellä. Sammakkokangas Oy on sopiva jätteen loppusijoituspaikka mutta sen mahdollisuudet vasta ta tulevaisuuden jätehuoltoratkaisuihin, jot ka liittyvät kierrättämiseen ja polttoon, ovat pienet vähäisestä asukas/asiakasmäärästä ( ) ja sijainnista (logistiikka) johtuen. Osakkuus mahdollistaa osallistumisen laajemman alueen päätöksentekoon jätehuoltoasiois sa (hallituksessa 1-2 paikkaa). Asiakkai siin nähden osakkuus ei pys ty tarjoamaan edullisempia maksuja nykyjärjestelmään verrattuna.

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Osakkuusmallissa vaikutus kaupungin henkilöstöön on se, että lähtökohtaisesti jätehuollon esimies siirtyisi yhtiön palvelukseen ja puolikkaan toimistohenkilön työpanos siirtyy muihin kaupungin tehtäviin. Osakkuusmallissa yhtiö pyrkii edelleen laajentamaan toiminta-aluettaan ja yhtiöllä on koko naisvastuu osakaskuntien jätehuollon järjestämisessä Yhtiö kilpailut taa kuljetukset, joten kuljetusyritys saattaa muuttua. Kuljetuksen kil pailutus saattaa tuoda kuljetuskustannuksiin säästöjä (ei varmuutta). Käsittelyn osalla on pohdittavana kustannuksiltaan järkevin jätteen polton vaihtoehto, onko se massapoltto jossain arinakattilassa (Ou lu, Vaasa, Tampere, Riihimäki) vai energiajakeen erilliskeräily, jolloin Äänevoima Oy:n kattila polttopaikkana tulee kysymykseen. Loppusi joitettavan jätteen määrä vähenee todennäköisesti hitaammin kuin nykymallissa. Yhtiö investoi jätteenkäsittelykeskukseen esitetyllä ta valla, maksut kehittyvät jätehuollon yleisen kustannuskehityksen mukaisesti. Yhtiön rooli muuttuu enem män jätteen keräilijän ja välit täjän rooliksi. Kenties jätteenkäsittely keskus toimii jätteen loppusijoi tuspaikkana laajemman alueen tarpei siin, kenties jatkossa syntyy laajempialainen jätehuoltoyhtiö maa kuntaan, Osakkuusmalli kannattaa valita - jos halutaan jätehuollon toteuttamisvastuu kuntien omistaman yhtiön haltuun - jos halutaan olla päättämässä laajemman alueen jätehuollon tulevaisuuden ratkaisuista ja ottaa vastuuta niistä päätöksistä - jos halutaan kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä - jos halutaan siirtää jätehuoltoasiat (viranomaisvalvontaa lukuun ottamatta) yhteisen jätelautakunnan päätettäväksi Teknisen johtajan ehdotus: Asiaa ei ole tarkoitus jatkossa käsitellä kovin useasti, joten päätös on tehtävä lähitulevaisuut ta ajatellen ja päätöksentekoon palataan vasta kun olosuhteet ovat olennaisesti muuttumassa tai päättäjät muuten päättävät ottaa asian käsittelyyn. Kaupungin/asiakkaiden/asukkaiden omista lähtökohdista ei ole täs sä vaiheessa syytä vaih taa toimivaa jätehuoltojärjestelmää. Osak kuus ei tuo tällä hetkellä sellaista kehitystä jätehuoltoon, mitä nyky mallilla ei saavutettaisi ja josta olisi hyötyä äänekoskelaisille. Osakkuus on mielekästä siinä vaiheessa kun on kysymys riittävän väestö/asiakaspohjan ( ) omaavasta kuntien omistamasta yhtiöstä, joka pystyy vastaamaan jätehuollon tulevaisuuden haasteisiin kaikissa olosuhteissa (mm. riittävä mahdollisuus kierrät tää jätettä järkevästi) Lisätietoja Jarmo Latvala puh, Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että jä-

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ tehuollossa jatketaan ny kymallin mukaisesti siten, että kunnassa on sopimusperusteinen jät teenkuljetusjärjestelmä ja jätteen käsittely kilpailutetaan muutaman vuoden jaksoissa heinäkuun 2010 alusta alkaen. Muutetaan jäte huoltomääräyksiä siten, että energiajakeen keräily tulee mahdolli seksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen osalla. Käsittely: Keskustelun kuluessa Minna Tuikka teki seuraavan esityksen: Tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan, että kaupunginhallituk sen tulee harkita Sammakkokangas Oy:n osakkuutta, koska yhtiön osakkaana kaupunki voi aktiivisesti osallistua oman alueensa jätehuollon kehittämiseen, johon myös toiminnasta mahdollisesti kerty vät tuotot käytettäisiin. Muutetaan jätehuollon määräyksiä siten, että energiajakeen keräily tulee mahdolliseksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajät teen osalta. Olli Vertainen kannatti Minna Tuikan esitystä. Pohjaesitystä kannattivat Kalevi Ahonen, Kalervo Toffer, Raimo Poikonen ja Eila Nurmi. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty käsittelyn pohjana olevasta eh do tuk ses ta poikkeava kannatettu esitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asiassa suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen seuraavasti: pohjaesitys JAA ja Minna Tuikan esitys EI. Äänestysesitys hyväksyt tiin. JAA äänestivät Mauri Ilves, Kalevi Ahonen, Olavi Ilomäki, Kalle Niskanen, Eila Nurmi, Riitta Nyrönen, Raimo Poikonen, Helena Seppälä-Kupari ja Kalervo Toffer. EI äänestivät Olli Vertainen, Matti Markkanen, Henna Penttinen, Liisa Piispanen, Minna Tuikka ja Ville Vas ko. Lautakunta hyväksyi äänin 9-6 käsittelyn pohjana olleen ehdo tuksen. Päätös: Lautakunta hyväksyi äänin 9-6 käsittelyn pohjana olleen teknisen johtajan ehdotuksen, jonka mukaan tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että jä tehuollossa jatketaan ny kymallin mukai ses ti si ten, että kunnassa on sopimusperusteinen jät teenkuljetus järjes telmä ja jätteen käsittely kil pailutetaan muutaman vuoden jak soissa heinäkuun 2010 alusta al kaen. Muutetaan jäte huoltomää räyksiä si ten, et tä energiajakeen ke räily tulee mahdolli seksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskunta jätteen osalla Johtava ympäristötarkastaja Jouni Kurkela selosti asiaa lautakunnal le

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa klo KHALL Ympäristölautakunta käsitteli asiaa kokouksissaan , 6, ja , 15. Ympäristölautakunta päätti ää nin 8-4 esit tää lausuntonaan seuraavaa: "Lautakunta toteaa, että jätehuolto Äänekoskella perustuu tällä het kellä kolmeen perustekijään, jotka ovat Paikallinen yritysosaaminen ja kuljetuskalusto sekä tarvittava laitoskapasiteetti jätteen hyödyntämiseen (=ympäristöluvan omaava lajittelulaitos sekä voimalaitos, jolla on lupa ref-jätteen polttoon). Kuljetusten kannalta siedettävän etäisyyden päässä toimivat kaksi ympäristöluvan omaavaa jätehuoltoaluetta, jotka voivat tarjota kaupungille asumisessa ja julkishallinnossa syntyvän jätteen loppusijoi tusja biojätteen käsittelypalvelua. Kaupungin henkilökuntaan kuuluva päätoiminen jätehuollon toteu tuksesta vastaava viranhaltija. Näiden tekijöiden yhteistuloksena jätehuolto toimii Äänekoskella ympäristönsuojelun näkökulmasta katsoen tällä hetkellä varsin hyvin: Jätettä kokonaisuutena (yhdyskunnat, kauppa, teollisuus) hyödynnetään todennäköisesti keskimääräistä tehokkaammin. Vertailutietoa kunnan vastuulla olevan jätteen hyödyntämisasteesta kuntatasolle vietynä ei nyt ole saatavilla. Jätteen hyödyntäminen ja käsittely tapahtuu ympäristöluvan omaa vissa paikoissa, jolloin luvan yhteydessä on otettu huomioon jätteis tä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan vaaran ja haitan torjumi nen. Oman henkilöstön paikallistuntemus helpottaa kentän ongelmakoh tien havaitsemista sekä edesauttaa niiden korjaamista. Edellä sanotun perusteella ympäristönsuojelun näkökulmasta tässä tilanteessa ei ole pikaista tarvetta järjestelmän muuttamiseen." Ympäristölautakunnan pöytäkirjanote on esityslistan oheismateriaali na. Lisäksi oheismateriaalina jaetaan teknisen johtajan valmistelema vaihtoehtoisten jätehuoltoratkaisujen vertailutiedosto ja johtavan ympäristötarkastaja Jouni Kurkelan kommentit em. vertailutiedostoon.

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunnan antaman lausunnon ja teknisen lautakunnan hyväksymän päätösehdotuksen perusteella kaupunginhallitus päät tää, et tä jä te huol to or ga ni soi daan ny ky mal lin mu kai sesti si ten, että kau pungis sa on so pi mus pe rustei nen jät teen kulje tusjärjes telmä ja jät teen käsittely kil pai lute taan muu ta man vuo den jaksoissa heinä kuun 2010 alusta al kaen. Jätehuoltomääräyksiä muutetaan si ten, et tä energia jakeen ke räily tulee mah dolli seksi myös kaupungin vas tuulla olevan yhdys kuntajätteen osalta. Päätös: Asia jätettiin pöydälle TELA 34 Sammakkokangas Oy on tehnyt osakkuudesta uuden tarjouksen, jossa Äänekosken osuus osakkuudesta maksettaisiin apporttiomai suutena, jonka arvo on noin (4 /asukas, osakkeen arvo oli si noin 36, perustajat maksaneet 13 /asukas). Eli Ää ne kos ken ei tar vit sisi sijoit taa osak kuu teen yh tään eu roa kä teistä rahaa. Teknisen johtajan ehdotus: Jätehuoltotyöryhmä on pitänyt asiasta oman kokouksen ja päätynyt lausuntonaan esittämään äänin 4 (Nyholm, Tuikka, Vertainen ja Kur kela) vas taan 2 (Javanainen ja Latvala, jotka kannattivat nykymallia) liit tymis tä Sam mak ko kan gas Oy:n osak kaak si täy den pal ve lun kun ta na. Työ ryh män pe rus te lut molem mista näkökannoista ovat oheis ma teriaali na. Osakkuuden hinta ei missään valmistelun vaiheessa ole ollut tärkein asia mietittäessä osakkuutta Sammakkokangas Oy:ssä. Jätehuollon toimivuus, asiakkaiden tyytyväisyys, perittävät maksut, paik ka kun nal la ole vat jätehuollon työpaikat, Sammakkokangas Oy:n asiakaskunnan määrä/vaikuttavuus se kä jä te huol lon ke hit tä minen, erityi sesti ener gia ja keen keräily/poltto, ovat ol leet päällim mäi se nä asiaa poh dit taes sa. Suurin osa näistä te kijöis tä puoltaa ny ky mal lin säi lyt tämistä jätehuol lossa Äänekoskella. Ei jätettä turhaan kaatopai kan penkkaan vaan hyötykäyttöön. Sammakkokangas Oy:n tarjous on oheismateriaalina. Lisätietoja Jarmo Latvala puh, Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että jätehuollossa jatketaan nykymallin mukaisesti siten, että kunnassa on

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä ja jätteen käsittely kilpailutetaan muutaman vuoden jaksoissa heinäkuun 2010 alusta alkaen. Muutetaan jätehuoltomääräyksiä siten, että energiajakeen keräily tulee mahdolliseksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen osalla. Käsittely Keskustelun kuluessa Minna Tuikka teki seuraavan esityksen: Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että Äänekosken kaupunki liittyy jätehuoltotyöryhmän esityksen mukaisesti Sammakkokangas Oy:n täyden palvelun osakkaaksi. Muutetaan jätehuoltomääräyksiä siten, että energiajakeen keräily tu lee mahdolliseksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen osalta. Ville Vasko kannatti Minna Tuikan esitystä. Pohjaesitystä kannattivat Kalevi Ahonen, Kalervo Toffer, Raimo Poikonen ja Eila Nurmi. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty käsittelyn pohjana olevasta ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asiassa suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen seuraavasti: Pohjaesitys JAA ja Minna Tuikan esitys EI. Äänestysesitys hyväksyt tiin. JAA äänestivät Mauri Ilves, Kalevi Ahonen, Olavi Ilomäki, Kalle Niskanen, Eila Nurmi, Riitta Nyrönen, Liisa Piispanen, Raimo Poikonen, Helena Seppälä-Kupari ja Kalervo Toffer. Ei äänestivät Olli Vertainen Matti Markkanen, Henna Penttinen, Minna Tuikka ja Ville Vasko. Lautakunta hyväksyi äänin 10-5 käsitte lyn pohjana olleen ehdotuksen. Päätös: Lautakunta hyväksyi äänin 10-5 käsittelyn pohjana olleen teknisen johtajan ehdotuksen, jonka mukaan tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että jätehuollossa jatketaan nykymallin mukai sesti siten, että kunnassa on sopimusperusteinen jätteenkuljetusjär jestelmä ja jätteen käsittely kilpailutetaan muutaman vuoden jaksois sa heinäkuun 2010 alusta alkaen. Muutetaan jätehuoltomääräyksiä siten, että energiajakeen keräily tu lee mahdolliseksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen osalla Toimitusjohtaja Esko Martikainen selosti asiaa lautakunnalle Sam makko kan gas Oy:n näkökulmasta ja poistui kokouksesta ennen päätöksente koa klo

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Ympäristöhuollon työnjohtaja Mikko Sarja selosti asiaa lautakunnalle Lassila & Tikanoja Oyj:n näkökulmasta ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa klo Jätehuoltotyöryhmän jäsen Kimmo Tuikka selosti asiaa lautakunnal le jätehuoltotyöryhmän kannan pohjalta ja poistui kokouksesta en nen päätöksentekoa klo

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kotakennääntien plv ja Tehtaankadun risteysalueen katusuunnitelmaehdotus 51/080507/2010 TELA Teknisessä toimessa on valmistunut Kotakennääntien plv ja Tehtaankadun risteysalueen katusuunnitelmat. Suun nitelmat liittyvät teknisessä lautakunnassa hyväksyttyyn Kotakennääntien suunnitelmaan. Viiskulmaan kohti mennessä oikean puoleiset ajokaistat säilyvät kaksikaistaisena. Kaarresäteen suurenemisesta johtuen nykyinen varsin terävä kaarre loivenee, jolloin esim. rekat voivat ajaa oikeaa kaistaa siten, että niiden peräkärry ei oikaise vasemman kaistan kautta. Viiskulmasta tultaessa ajokaistajärjestelyt muuttuvat si ten, että vain oikeaa kaistaa ajettaessa pääsee suoraan. Vasemmal ta kaistalta ohjataan liikenne rakennettavalla saarekkeella Tehtaan kadulle. Kotakennääntien ylittävä suojatie säilyy lähes paikallaan. Suojatie rakennetaan siten, että se kulkee Kotakennääntien uuden saarek keen kautta. Näin kevyellä liikenteellä tarvitsee ylittää vain yksi ajo kaista kerrallaan nelostien suuntaan menevillä kaisoilla. Tehtaankadun risteys muuttuu siten, että suojatie siirtyy nykyiseltä paikalta kauemmaksi Tehtaankadulle. Käytännössä jalankulkijat käyttävät jo nyt tätä paikkaa. Samalla jatketaan Tehtaankadun saa reket ta uudelle suojatielle asti. Risteysalue muotoillaan siten, että Tehtaankadulta Viiskulmaan meneville rakennetaan kääntymiskaista. Liittymään rakennetaan rekko jen peräkärryjen oikaisua varten kivetty alue, jolloin rekat pystyvät kääntymään siten, että niiden ei tarvitse koukata Viiskulmaan menevälle vasemmalle kaistalle. Kevyenliikenteen reitille Tehtaankadun ja Kotakennääntien risteysalueelle rakennetaan laa toi tet tu le väh dys alue, jo hon tulevat penkit ja roskakorit. Alueella uusitaan valaistus ja porttaalit. Kuivatusjärjestelmä säilyy muuten ennallaan, mutta joitakin pintavesikaivoja lisätään. Reunakivinä käytetään pääasiassa nykyisiä graniittisia reunakiviä. Rakennekerrokset uusitaan risteysalueella, siten että kokonaisvah vuus on 1,2 metriä. Viher- ja istutussuunnitelmat laaditaan erikseen.

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Teknisen johtajan ehdotus: Lisätietoja, Jukka Karppinen p Oheismateriaalina on suunnitelmakartta. Päätös: Tekninen lautakunta päättää asettaa Kotakennääntien plv ja Tehtaankadun risteysalueen katusuunnintelmaehdo tuksen yleisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Hyväksyttiin TELA 35 Suunnitelma on ollut yleisesti nähtävänä välisen ajan ja suunnitelmaan on tehty yksi kaksiosainen muutoesitys. Teknisen johtajan ehdotus: Muistuttaja on esittänyt, koh ta 1 että Ko ta ken nään tien yli joh ta va suo ja tie siir retään van han posti ta lon koh dal le, jossa se olisi muis tut tajan mie les tä turvalli sempi ja sel keämpi kai kille tielle liikkujil le. kohta 2 kun Viiskulmasta käännytään Suolahteen päin, niin oikeanpuoleinen kaista tulisi olla aina ajettavissa eli ei liikennevaloja, jatko kaksikaistaisena, suojatie siirrettäisiin esim. Wesmanninka dun kohdalle... Vastine kohtaan 1 Suunnitelmassa on pyritty siihen, että mahdollismman vähän ylite tään kaksikaistaisia osuuksia turvallisuussyistä ja että suojatien sijainti/suunta on sel lai nen, että sitä myös käytetään. On huomattava, että autot tulevat Tehtaankadulta kolmion takaa, joten kovin usein ja pitkiä aikoja risteys ei ole tukkeutuneena suojatien takia. Vastine kohtaan 2 Osuus ei liity nyt nähtävillä olevaan suunnitelmaehdotukseen. Asiaa har ki taan sii nä vai hees sa kun ris teys alue tu lee muu tok sen alaiseksi (Ää nekos kentie on liikenneviraston alai nen tieosuus). Yksi vaihtoeh to on kier to liit tymä, jossa osittain toteutuisi muistuttajan esittämät aja tukset. Muutosesityskirje piirroksineen on oheismateriaalina. Tekninen lautakunta päättää hyväksyä Kotakennääntien ja Tehtaankadun risteysalueen katusuunnitelmaehdotuksen nähtävillä olleen ehdotuksen mukaisena.

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Päätös: Hyväksyttiin

23 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Opistokadun ja Solanteenkadun perusparantamisen katusuunnitelmaehdotus TELA 36 Teknisessä toimessa on valmistunut Opistokadun (pituudeltaan 460 m) ja Solanteenkadun (195 m) perusparantamisen katusuunnitel mat. Suunnitelmat sisältävät mm. katujen rakennekerrosten uusimi sen ja kui vatusjärjestelmän rakentamisen. Rakennekerrosten koko nais vahvuus on 1,2 m. Katujen kuivatus hoidetaan sadevesi- ja salaojajärjestelmällä. Ka tujen ja kiinteistöjen väliset avo-ojat poistetaan ja rakennetaan ritilä kan ti set hulevesikaivot. Kadun var res sa ole vat va laisi met uu si taan ja il ma kaa pelit muu te taan maa kaa pe leik si. Pe rus pa ranta mi sen yh tey dessä uu si taan myös alueen ve si- ja vie märi johdot. Teknisen johtajan ehdotus: Molempien katujen ajoradan le vey dek si tu lee 5 met riä. Katualueen leveys on 10 metriä. Nykyään Opistokadun keskilinja on sen verran sivussa (n. 2-2,5 m), että ajo ra dan reuna on kiin ni koil li sen puo leis ten tont tien ra jassa. Opistoka dun keskilinja siirretään kulkemaan katualueen keskelle, jolloin mm. hu levesikaivot voidaan rakentaa katualueelle sekä saa daan tarvittava lumitila kadun auraukselle. Keskilinjan siirto aiheut taa ka tualueella olevien puiden ja kuusiaitojen poista mista. Opistokadun liittymät Sumiaistentielle tehdään kohtisuoriksi, jolloin Opistokadun liittymä Sumiaistentien itäpuolella siirtyy Kaartotien kohdalle. Lisätietoja, Jukka Karppinen Oheismateriaalina on suunnitelmakartta. Tekninen lautakunta päättää asettaa Opistokadun ja Solanteen ka dun katusuunnitelmaehdotukset yleisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Päätös: Hyväksyttiin

24 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Lausunto koskien ratasuunniitelmaa välillä Äänekoski - Saarijärvi liittyen Äänekosken ja Haapajärven välisen radan perusparannukseen. 45/080503/2010 TELA 37 Kaupunginhallitus on pyytänyt teknisen lautakunnan lausuntoa ratasuunnitelmasta välillä Äänekoski- Saarijärvi. Liikennevirasto on laatinut ratalain (110/2007) mukaisen ratasuunnitelman Äänekoski-Saarijärvi- radan perusparantamisesta ja pyytää ratalain 22 :n mukaisesti kaupungin lausuntoa asiasta. Suunnitelma on nähtävänä välisenä aikana. Äänekoski- Saarijärven rataosuuden parantaminen on osa noin 163 km pitkän Äänekoski Haapajärvi rataosan perusparannusta. Hankkeella edistetään rautatieliikenteen ja rataverkon käyttöä sekä ylläpidetään ja kehitetään tavaraliikenteen vaatimia turvallisia ja kestävää kehitystä edistäviä rautatieyhteyksiä. Perusparannus on tarpeen rataosan junaliikenteen ja junaturvalli suuden varmistamiseksi. Tasoristeyksiä poistamalla parannetaan myös tieliikenteen turvallisuutta. Liikennevirasto on tehnyt hankkeesta mm. seuraavat selvitykset: Elinkaariselvityas äänekoski-haapajärvi 2007 ja Tarvemuistio Äänekoski- Haapajärvi Hanke sisältyy Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuun: Puunkuljetusten turvaaminen vähäliikenteisillä ra doilla, 46/2007. Rata on yksiraiteinen, sähköistämätön ja suojastamaton tavaraliikenteen rata. Suurin sallittu nopeus on radan heikon kunnon takia 60 km/h ja suurin sallittu akselipaino 200 kn nopeudella 40 km/h. Ellei rataosuutta pikaisesti kunnosteta, johtaa se edellistä laajempiin liikennerajoituksiin ja ennen pitkää rataosuuden liikennöinnin lakkauttamiseen. Tavaraliikenne koostuu pääosin radan varren kuljetuksista. Läpikulkuliikenne on vähäisempää. Tavarakuljetukset ovat pääasiassa raakapuukuljetuksia metsäteollisuuden tarpeisin. Henkilöliikenne on lakkautettu radan viimeiseltä osuudelta vuonna Henkilöliikenteen uudelleenkäynnistämisestä ei ole olemassa päätöksiä. Viime vuosina radan kuljetusmäärät ovat olleet noin tonnia. Liikenneviraston tavaraliikenne-ennusteen mukaan liikenteen arvioidaan olevan vuosina 2010 ja 2025 nykyisellä tasollaan. Hankkeen tavoittena on:

25 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ * Saavuttaa rataosuudella nopeustavoite 80 km/h akselipainolla 225 kn. Pistemäiset nopeusrajoitteet sallitaan. * Varmistaa rataosuuden liikennöitävyys ja junaturvallisuus. * Parantaa tataosan juna- ja tieliikenneturvallisuutta kunnostamalla ja poistamalla tasdoristeyksiä. * Edistää rautatieliikennttä ja rataverkon käyttöä. Äänekoski-Saarijärvi perusparannus käsittää pääkohdittain seuraa vat toimenpiteet: * Päällysrakenteen uusiminen (kiskot, pölkyt, sepeli) * Pengerlevitykset tarvittaessa * Rumpujen ja kuivatuksen kunnostus * Tasoristeyksien vähentäminen * Tasoristeysten odotustasanteiden ja näkemäalueiden kunnostus Suunnittelu on tehty vuorovaikutteisesti eri sidosryhmien ja alueen kuntien kanssa. Rata- ja tiejärjestelyitä on esitelty ratasuunnitteluvaiheen aikana kahdessa yleisötilaisuudessa. Hankkeen vaikutuksia on arvioitu lisäksi KIVA-selvityksessä, johon kuului 6 yleisötilaisuutta. Koko Äänekoski-Haapajärvi rataosuuden perusparannuksen kustannusarvio on 20 milj.. Äänekoski-Saarijärvi rataosuuden (pituus 27 km) ratasuunnitelman mukaisen rakennusvaiheen kustannusarvio on 11,5 milj.. Suunnittelu jatkuu ratasuunnitteluvaiheen jälkeen yk sityiskoh taisella rakennussuunnittelulla. Rataosan sähköistämistä ei ole suunniteltu eikä ohjelmoitu. Radan perusparannus ei estä mahdolliseti myöhemmin tehtävää sähköis tystä. Ylikulkusiltojen alikulkukorkeudet ovat tällä hetkellä pääsään töisesti puutteellisia sähköistystä varten. Vain Matkakeskuksen yli käy täväsilta täyttää sähköistetyn radan minimialikulkukorkeusvaati muk sen. Tavoitteena on käynnistää rakentaminen v siten, että rakennustyöt valmistuvat vuoden 2012 loppuun mennessä. Kaavoitustilanne Äänekoskella ovat vireillä ns. linja-autoaseman asemakaavan ja korttelin 314 asemakaavan muutokset sekä Hietaman osayleiskaa van muutos. Kyseiset kaavamuutosalueet rajoittuvat Äänekos ki-saarijär vi rataan, mutta kaavamuutokset eivät vaikuta rautatiealu eeseen. Ympäristö Äänekoski-Saarijärvi rataosuus sijaitsee arvokkaassa ja luonnokauniissa keskisuomalaisessa maisemassa. Radan ympäristössä ja sijaitsee useita Natura- ja luonnosuojelualueita sekä pohjavesialuei ta. Hankkeen lähtökohtana on, että rakentaminen tulee vaikuttamaan rautatiealueen ulkopuoliseen ympäristöön mahdollisimman vähän.

26 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Tavoitteena on, että rakentaminen ei huononna maisemakuvaa ja aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä ympäristöönsä. Sillat Rataosuudella on 12 siltaa, joista 4 kpl on ratasiltoja, 6 kpl ylikulkusiltoja ja 2 kpl ylikäytäväsiltoja. Ylikulkusiltojen ja ylikäytäväsiltojen mahdollisesta korjauksesta vas taa siltojen omistaja. Ratasilloille tehdään perusparannuksen yhteydessä kunnostustoimenpiteitä. Rummut Rataosuudella on yhteensä 28 ratarumpua. Rumuista 9 kpl uusi taan. Yksi rumpu jatketaan ja yksi rumpu poistetaan ja korvataan lä hialueelle rakennettavalla uudella rummulla. Rummuista 17 kpl on hyväkuntoisia. Niile tehdään rummun puhdistus ja rummun päät ki vetään. Tasoristeykset Kaikkien tasoristeysten osalta on selvitetty tai suunniteltu toimenpi teet, joilla tasoristeyksiä voidaan kunnostaa, poistaa tai korvata tiejärjestelyillä. Eritasoristeyksiä ei toteuteta. Äänekoski-Saarijärvi rataosuudella on tällä hetkellä 38 tasoristeystä, joista 19 sijaitsee Äänekosken kaupungin alueella ja 19 Saarijärven kaupungin alueella. Hankkeen yhteydessä kunnostetaan 14 tasoristeystä, 18 tasoristeystä poistetaan ja korvataan tarvittaessa tiejärjestelyillä. Neljän tasoristeyksen turvallisuutta parannetaan siirtämäl lä tasoristeyksiä olosuhteiltaan parempaan paikkaan. Kahteen tasoristeykseen ei kohdistu toimenpiteitä. Äänekosken alueella poistetaan kokonaan Sarja I ja Iisakkilan tasoristeykset. Naarakoski III, Onnela, Jaakkola, Saviniemi II ja Kiiveri poistetaan ja tilalle rakennetaan korvaavat tieyhteydet. Metsä- ser lan tasoristeykseen ei tehdä toimenpiteitä, muissa tasoristeyksissä tehdää odotustasanteiden ja näkemien kunnostusta. Asemaaava-alueella kunnostustoimenpiteet kohdistuvat Teolluuska dun ja Poikkikujan tasoristeyksiin. Teollisuuskadun kohdalla radan nostotarve on 27 cm, jolloin odotustasanteiden kunnostaminen edel lyt tää, että viereisen tontin omistajan kanssa tehdään sopimus tontin käytöstä kadun rakentamiseen. Kadun pengerluiska ulottuu jo tällä kin hetkellä tontin alueelle. Näkemäalueet kunnostetaan.tasoristeys säilyy nykyisellä paikallaan. Poikkikujan tasoristeys säilyy nykyisellä paikallaan. Odotustasantei den

27 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Teknisen johtajan ehdotus: kunnostaminen vaatii kevyen liikenteen väylän pengerluiskien ulottamisen viereisten tonttien alueelle. Näkemäalueet kunnoste taan. Lausunto: Äänekosken kaupungille on erittäin tärkeää, että rataosuuden kun nostus saa daan pikaisesti käyntiin turvaamaan puu- ym. tavarakulje tusten jatkuminen ja kasvaminen rataosuudella. Maakunnassa on meneillä ja suunnitteilla isoja hankkeita, jotka tarvitsevat toimivan ra tayhteyden kuljetustarpeisiinsa. Ratasuunnitelma on laadittu huomioiden perusparantamisen vaati vat toimenpiteet ra ta osuudella. Suunnitelma ei aiheuta suuria muu tok sia ny kyi seen ti lanteeseen nähden ja toimenpiteet ovat toteutetta vis sa suun nitel man mukaisesti. Suunnitelma on kokonaisuudessaan nähtävissä kaupungintalon IIkerroksessa. Lisätietoja Jarmo Latvala puh Tekninen lautakunta päättää antaa yllä olevan lausunnon kaupun ginhallitukselle. Päätös: Hyväksyttiin

28 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Vuokra-ajan jatkaminen 63/023002/2010 TELA 38 Suolahden kaupunki on vuokrannut alkaneella vuokrasopimuksella Matti Tanskaselle 150 m2:n suuruisen määräalan tilasta Isomäki 27:0 Paadentaipaleen kylässä. Tilan nykyinen kiinteistötun nus on Määräala on Suolahden torilla ja sillä sijaitsee vuokralaisen omistaman yhtiön grilli/kahvila. Elinkustannusindeksiin sidot tu pe rus vuok ra on 2204,20 euroa vuodessa. Teknisen johtajan ehdotus: Vuokralainen hakee vuokra-ajan pidentämistä saakka. Voimassa oleva vuokrasopimus jaetaan oheismateriaalina. Lisätietoa: Petri Konttimäki Tekninen lautakunta hyväksyy, että vuokrasopimuksen vuokra-aikaa jatketaan saakka. Päätös: Hyväksyttiin

29 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Käyttösuunnitelman muutos vuoden 2010 talousarvioon koskien investointeja TELA 39 Vuoden 2010 talousarvion investointiohjelman laadinnan ja hyväksymisen jälkeen on tullut tarpeita pienille muutoksille. Kaupunki osti jokin aika sitten Kannelsuon alueelta maata omako ti raken ta mista varten. Alueelle on saatu suunnittelutarveratkaisuna muodostettua neljän omakotitontin alue, jolle pitäisi rakentaa kunnal listekniikka. Alue rajoittuu olemassa olevaan verkostoon. Katua rakennetaan noin 113 m. Alueelle saadaan rakennettua ns. tasamaal le, jollaisista tonteista on puutetta. Katurakentamisen kustannusar vio on Kelhostenkujan korttelin 714 rakentamisjärjestelyjä on muutettu si ten, et tä kortteliin voidaan rakentaa 3 erillistä rivitalokohdetta ja kak si paritaloa omil le ton teille (16 as). Ensimmäisen ta lon rakentaminen al kai si jo tä nä vuon na. Ra kenta mi sen aloit ta minen vaatii Kelhosten ku jan raken ta mista kaa van mu kai sesti ja alu een ve sihuoltoverkoston jatkamista (aikaisemmin kaksi tonttia). Kel hosten kujan ra kentami sen kus tan nus arvio on Markkamäen alueen katuverkoston peruskorjaus jäi viime vuonna noin 100 metrin matkalta kesken kovien pakkasten vuoksi. Työ on tar koi tus teh dä val miik si ennen muille peruskorjausalueille siirtymis tä. Kustannusarvio peruskorjaustöiden loppuunsaattamiseksi on Mörtin alueella lähtee rakennustyöt käyntiin osoitteessa Kaisantie 1 tänä kesänä. Kunnallistekniikka on rakennettu tontin kohdalle mutta mutta suurempien ongelmien välttämiseksi kunnallistekniikan rakentamista oli si syy tä jatkaa ton tin ohi, kos ka katualueella jou du taan ampu maan kal liota ko ko tontin osuu della. Kadun rakentamisen kustannus on Kaikki muutokset esitetään rahoitettavaksi olevista määrärahoista. Kannelsuon, Kelhostenkujan ja Mörtin alueen kustannukset yhteen sä esitetään katettavaksi Työskintielle osoitetusta määrä rahas ta (net to ). Työskintien peruskorjaus siirtyy eteenpäin odotta maan City marketin rakentamispäätöstä. Markkamäen alueen peruskorjaukseen käytettävä määräraha esitetään katettavaksi tämän vuoden katujen peruskorjaukseen osoite tus ta määrärahasta. Oheismateriaalina on kartat uusilta alueilta. Lisätietoja Jarmo Latvala puh,