Kor eleiden 714-717, 728 ja 729 asemakaavan muutos joka koskee lisäksi osia katualueista Juvikin-, Ankkuri-, Linja-, Raaseporin-, Bromarvin-, Nii ykaduilla sekä Kappelisataman ellä Detaljplaneändring för kvarter 714-717, 728 och 729 som samt berör delar av gatuområden på Juviks-, Ankar-, Linje-, Raseborgs-, Bromarvs-, Ängsgatan samt Kapellhamnsvägen Asemakaavaehdotuksen selostus Beskrivning ll detaljplaneförslag 28.10.2016 Hangon kaupunki, Tekninen ja ympäristövirasto, maankäy öosasto Hangö stad, Tekniska och miljöverket, markanvändningsavdelning Kh / Stst 19.12.2016 YMP / MILJÖ 9.11.2016 158 Luonnos nähtävillä / Utkast ll påseende 25.5.-23.6.2016 YMP / MILJÖ 13.4.2016 44 YMP / MILJÖ 10.6.2015 67 YMP / MILJÖ 22.1.2014 9 Vireilletulo / Anhängiggörande 22.1.2014 9
ASIA 340/2014 ÄRENDE 340/2014 Suunni elu ja osallistuminen lyhyes kaavaprosessin eri vaiheissa: Kort om planering och deltagande i planeringsprocessens olika faser: Aloitusvaihe Aloite kaavan laa misesta. Ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arvioin suunnitelmasta (MRL 63 ) Inledningsfas Ini a v ll uppgörande av planen. Meddelande om anhängiggörandet av planläggningen samt program om deltagande och bedömning (MBL 63 ). Valmisteluvaihe Perusselvitysten laadinta, kaavaluonnos ja muu aineisto nähtävillä (MRL 62 ). Tilaisuus mielipiteen esi ämiseen. Saadun palau een käsi ely. Beredningsfas Grundutredningar görs, planutkastet och övrigt material finns ll påseende (MBL 62 ). Möjlighet a u ala sin åsikt. Behandling av respons. Ehdotusvaihe Kaavaehdotus valmistuu ja on nähtävillä (MRL 65 ). Mahdollisuus muistutusten ja lausuntojen tekoon. Vas neet lausuntoihin ja muistutuksiin. Förslagsfas Planförslaget färdigställs och finns ll påseende (MBL 65 ). Möjlighet a göra anmärkningar och ge utlåtanden. Genmälen ll utlåtanden och anmärkningar. Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan. Ilmoitus kaavan hyväksymisestä. Mahdollisuus kirjallisen valituksen tekoon. Kuulutus kaavan voimaan tulosta. Godkännandefas Stadsfullmäk ge godkänner planen. Meddelande om planens godkännande. Möjlighet ll skri liga besvär. Kungörande om planens ikra trädande. Valokuvat, teemakartat, pohjakartat ja ilmakuvat Hangon kaupungin maankäy öosasto Rapor n on laa nut Johanna Laaksonen, maankäytönsuunni elija Hangon kaupunki Fotografier, temakartor, grundkartor och flygfotografier Hangö stad markanvändningsdelning Rapporten har gjorts av Johanna Laaksonen, markanvändningsplanerare, Hangö stad 2 (23) Kor eleiden 714-717, 728 ja 729 asemakaavan muutos I Detaljplaneändring för kvarter 714-717, 728 och 729
1 Perus- ja tunnisteɵedot 1. Bas- och idenɵfikaɵonsuppgiōer 1.1 Kaava-alueen sijainɵ 1.1 Planområdets läge Suunni elualue sijaitsee kantakaupungissa Esplanaadin pohjoispuolisella pientaloalueella. Kor elit 714-717, 728 ja 729 sekä osia Juvikin-, Ankkuri-, Linja- Raaseporin-, Bromarvin-, Nii ykadusta sekä Kappelisataman estä sisältyvät suunni elualueeseen. Planeringsområdet befinner sig i stamstadens småhusområdet norr om Esplanaden. Kvarteren 714717, 728 och 729 samt delar av Juviks-, Ankar-, Linje-, Raseborgs-, Bromarvs-, Ängsgatan samt Kapellhamnsvägen ingår i planeringsområdet. Planeringsområdets areal är ca 16 ha. Suunni elualueen pinta-ala on noin 16 ha. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.2 Planens namn och syōe Kaavan nimi: Kor eleiden 714-717, 728 ja 729 asemakaavan muutos Planens namn: Detaljplaneändring för kvarter 714-717, 728 och 729. Kaavatunnus: (annetaan myöhemmin) Planens nr.: (ges senare) Kaavan laaɵja: Kukka-Maaria Luukkonen, kaupungingeodee, Hangon kaupunki Den som utarbetat planen: Kukka-Maaria Luukkonen, Stadsgeodet, Hangö stad Kaavaehdotuksen selostus koskee 28.10.2016 päivä yä asemakaavaehdotuskar aa. Planändringens beskrivning gäller detaljplaneförslagkartan daterad den 28.10.2016. Suunni elualueen kaavoituksella on tavoi eena päivi ää vuoden 1953 asemakaavaa sekä mahdollistaa kor eleiden täydennysrakentaminen huomioiden toteutunut rakentaminen sekä alueen merkitys maakunnallises arvokkaana rakenne una kul uuriympäristönä ja turvata radan pohjoispuoleisen pientaloalueen kehi äminen. Målsä ningen med planläggningen på planeringsområdet är a uppdatera detaljplanen från år 1953 och a möjliggöra komple erande bebyggande av kvarteren, beaktande den förverkligade bebyggelsen samt områdets betydelse som en värdefull bebyggd kulturmiljö, samt a trygga utvecklandet av småhusområdet norr om banan. Suunni elualueen rajaus ja sijain opaskartalla. Punaisella katkoviivalla on osoite u kaavoituksen lähivaikutusalue. Planeringsområdets avgränsning och placering på guidekartan. Planläggningens konsekvensområde har avgränsats med den röda streckade linjen. Detaljplaneändring för kvarter 714-717, 728 och 729 I KorƩeleiden 714-717, 728 ja 729 asemakaavan muutos 3 (23)
Sisällyslue elo Innehållsförtekning 1 Perus- ja tunniste edot 3 1.1 Kaava-alueen sijain 3 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus 3 2 Tiivistelmä 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2 Asemakaava 7 3 Lähtökohdat 7 3.1 Selvitys suunni elualueen oloista 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 7 3.1.2 Historia 7 3.1.3 Luonnonympäristö 8 3.1.4 Rakenne u ympäristö 8 3.1.5 Maanomistus 10 3.2 Suunni elu lanne 10 4 Asemakaavan suunni elun vaiheet 12 4.1 Asemakaavan suunni elun tarve, käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 12 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 12 4.2.1 Osalliset 12 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmene elyt 13 4.2.3 Viranomaisyhteistyö 14 4.3 Asemakaavan tavoi eet 14 4.3.1 Prosessin aikana syntyneet tavoi eet, tavoi eiden tarkentuminen 15 4.4 Asemakaavaehdotuksen ratkaisu 15 5 Asemakaavaehdotuksen kuvaus 17 5.1 Kaavan rakenne 17 5.1.1 Mitoitus 17 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoi eiden toteutuminen 17 5.2 Aluevaraukset 18 5.2.1 Kor elialueet 18 5.2.2 Rakennussuojelu 20 5.2.3 Muut alueet 20 5.3 Kaavan vaikutukset 21 5.4 Ympäristön häiriötekijät 22 6 Asemakaavan toteutus 22 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 22 6.2 Toteu aminen ja ajoitus 22 6.3 Toteutuksen seuranta 22 7 Yhteys edot 23 1. Bas- och iden fika onsuppgi er 3 1.1 Planområdets läge 3 1.2 Planens namn och sy e 3 2 Sammandrag 6 2.1 Facer i planprocess 6 2.2 Detaljplanen 7 3 Utgångspunkter 7 3.1 Utredning om förhållandena i planeringsområdet 7 3.1.1 En allmän beskrivning av området 7 3.1.2 Histori 7 3.1.3 Naturmiljön 8 3.1.4 Den byggda miljön 8 3.1.5 Markägoförhållanden 10 3.2 Planeringssitua onen 10 4 Faser i planeringen av detaljplanen 12 4.1 Behovet av detaljplanering, planeringsstart och beslut som gäller 12 dessa 12 4.2 Deltagande och samarbete 12 4.2.1 Intressenter 12 4.2.2 Deltagande och växelverkan 13 4.2.3 Myndighetssamarbete 14 4.3 Mål för detaljplanen 14 4.3.1 Mål som uppkommit under processen, precisering av målen 15 4.4 Lösningen för detaljplaneförslag 15 5 Redogörelse för detaljplanen 17 5.1 Planens struktur 17 5.1.1 Dimensionering 17 5.2 Förverkligandet av målen för miljöns kvalitet 17 5.2 Områdesreserveringar 18 5.2.1 Kvartersområden 18 5.2.2 Rakennussuojelu 20 5.2.3 Övriga områden 20 5.3 Planens konsekvenser 21 5.4 Störande faktorer i miljön 22 6 Genomförande av detaljplanen 22 6.1 Planer som styr och åskådliggör genomförandet 22 6.2 Genomförande och dsplanering 22 6.3 Uppföljning av genomförandet 22 7 Kontaktuppgi er 23 4 (23) Luotsikadun asemakaavan muutos I Detaljplaneändring för Lotsgatan
Lue elo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Suojeltavat rakennukset Liite 2 Mitoitus Liite 3 Tilastolomake Lue elo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kaavaehdotuksen havainnekuva, 28.10.2016 Vas neet kaavaluonnoksesta, 28.10.2016 Horn, Stephan 2016: Rakennushistoriallinen selvitys Kaavaluonnoksen havainnekuvat, 29.3.2016. FCG Oy 2009: Kantakaupungin yleiskaava - Rakennetun ympäristön kaupunkikuvaselvitys Kor elin 603 asemakaavamuutos (Kv hyväksymä 14.9.2011) Linnea Konsul t Oy / Tiehallinto / Hangon kaupunki 2008: Hangon kantakaupungin yleiskaavan liikenneselvitys Tiehallinto 2008: Hangon liikenneturvallisuussuunnitelma 2008 Arkkiteh toimisto Stephan Horn Oy 2014: Rakennusinventoin -Kor elit 714-717, 728-729 Palmgrén, Lilja 2012: Rakennusinventoin -Kor elit 714-717, 728-729 Uudenmaan lii o 2012: Missä maat on mainioimmat -Uudenmaan kul uuriympäristöt Ympäristöministeriö 2003: Maankäy ö- ja rakennuslaki 2000. Opas 12 Opetus- ja kul uuriministriö, Ympäristöministeriö 2014: Kul uuriympäristöstrategia 2014 2020 Val oneuvoston päätös 13.6.2001: Rakennusperintöstrategia Museovirasto ja Ympäristöministeriö, Muis o 8.12.2010: Suojellut rakennukset suomessa; Määritykset ja kohdejoukon kuvaus Asunto- ja vies ntäministeri Krista Kiuru ja Yli-insinööri Jyrki Kauppinen 27.2.2013: 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Suomen rakennustaiteen museo. Kivilaakso, Aura 2010: Rakennusperintö suojelun kohteena. Förteckning över bilagor ll beskrivningen Bilaga 1 Byggnader som ska skyddas Bilaga 2 Dimensionering Bilaga 3 Sta s kblanke Förteckning över andra handlingar, bakgrundsutredningar och källmaterial som berör planen Illustra on över planförslag, 28.10.2016 Bemötanden över planutkast, 28.10.2016 Horn, Stephan 2016: Byggnadshistoriskutredning Illustra oner över planutkast, 29.3.2016. FCG 2009: Generalplan för stamstaden - Utredning över stadsbilden i den byggda miljön Detaljplaneändring för kvarter 603 (S m 14.9.2011) Linnea Konsul t Oy / Vägförvaltningen / Hangö Stad 2008: Trafikutredning gör Hangö stamstads generalplan Vägförvaltning 2008: Hangö trafiksäkerhetsplan 2008 Arkkiteh toimisto Stephan Horn Oy 2014: Byggnadsinventering -Kvarter 714-717, 728-729 Palmgrén, Lilja 2012: Byggnadsinventering Nylands förbund 2012: Missä maat on mainioimmat -Uudenmaan kul uuriympäristöt Ympäristöministeriö 2003: Maankäy ö- ja rakennuslaki 2000. Opas 12 Opetus- ja kul uuriministriö, Ympäristöministeriö 2014:Kul uuriympäristöstrategia 2014 2020 Val oneuvoston päätös 13.6.2001: Rakennusperintöstrategia Museovirasto ja Ympäristöministeriö, muis o 8.12.2010: Suojellut rakennukset suomessa; Määritykset ja kohdejoukon kuvaus Asunto- ja vies ntäministeri Krista Kiuru ja Yli-insinööri Jyrki Kauppinen 27.2.2013: 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Suomen rakennustaiteen museo. Kivilaakso, Aura 2010: Rakennusperintö suojelun kohteena Detaljplaneändring för kvarter 714-717, 728 och 729 I Kor eleiden 714-717, 728 ja 729 asemakaavan muutos 5 (23)
2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaupunginhallitus on kokouksessaan 28.10.2013 255 kiireh nyt kor elin 729 kaavoituksen käynnistämistä. Ympäristölautakunta on ase anut asemakaavan muutoksen vireille ja hyväksynyt osallistumis- ja arvioin suunnitelman kokouksessaan 22.1.2014 9. Kaupunginhallitus on 3.3.2014 46 määrännyt asemakaavan muutosalueen MRL 53 :n mukaiseen rakennuskieltoon, jo a asemakaavoitukselle asetettuja tavoi eita ei vaaranneta. Rakennuskieltoa on jatke u 15.2.2016 34. 10.4.2014 on pide y aloitusvaiheen viranomaisneuvo elu. Valmisteluvaiheessa on pide y asukas laisuudet 7.5., 12.5. ja 22.5.2014 sekä 27.11.2014. Kaupungin luo amushenkilöille pide in maapolii nen ilta 7.10.2014, jossa käsitel in myös tähän kaavaan lii yviä aiheita. Ympäristölautakunnan kokouksessa 10.6.2015 käy- in keskusteltua valmistelumateriaalista. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon edustajan kanssa pide in työneuvo elu 19.12.2015 rakennussuojeluun lii yen. Ympäristölautakunta pää kokouksessaan 13.4.2016 44 ase aa asemakaavaluonnoksen nähtäville. Luonnos on ollut nähtävillä Tekninen ja ympäristövirastossa 25.5.-23.6.2016. Yleisö laisuus järjeste n 16.6.2016. Luonnosvaiheen vas neet esitel in ympäristölautakunnan kokouksessa 14.9.2016 128. Lautakunta kävi lähetekeskustelun ja palau asian jatkovalmisteluun. 2 Sammandrag 2.1 Facer i planprocess Stadsstyrelsen har vid si möte den 28.10.2013 255 påskyndat påbörjandet av planläggningen av kvarter 729. Miljönämnden har anhängiggjort detaljplaneändringen och har godkänt program för deltagande och bedömning vid si sammanträde den 22.1.2014 9. Stadsstyrelsen har 3.3.2014 46 försa detaljplanens ändringsområde i byggförbud enligt MBL 53, så a för detaljplaneringen uppsa a mål inte riskeras. Byggförbudet förlängdes 15.2.2016 34. Inledningsfasets myndigheternas samråd hölls den 10.4.2014. I beredningsfaset hölls invånar llställningar den 7.5, 12.5 och 22.5.2014 samt den 27.11.2014. En markpoli sk kväll ordnades för stadens förtroendevalda den 7.10.2014, vid vilken även behandlades ll denna plan hörande teman. En diskussion om beredningsmaterialet hölls vid miljönämndens sammanträde den 10.6.2015. En arbetsförhandling i anslutning ll skyddandet av byggnader hölls med Västra-Nylands landskapsmuseums representant den 19.12.2015. Miljönämnden beslöt vid si sammanträde den 13.4.2016 44 a framlägga detaljplaneutkast ll påseende. Utkastet har funnits ll påseende vid Tekniska och miljöverket den 25.5-23.6.2016. E publikt möte arrangerades den 16.6.2016. Utkastsfasens bemötanden presenterades för miljönämnden vid sammanträdet den 14.9.2016 128. Nämnden förde remissdiskussion och beslöt a ärendet remi eras för fortsa beredning. 6 (23) Kor eleiden 714-717, 728 ja 729 asemakaavan muutos I Detaljplaneändring för kvarter 714-717, 728 och 729
2.2 Asemakaava Asemakaavaehdotus nouda elee kantakaupungin yleiskaavaa ja lisäksi ehdotuksessa on noudate u kor elin 603 asemakaavan muutoksessa kehite yjä ratkaisuja. Rakennusoikeus on osoite u rakennusalakohtaises-. Laskennallinen ton tehokkuus vaihtelee 0,2 ja 0,3 välillä. Osa alueen rakennuksista on suojeltu ja lisäksi kaikkia kor eleita koskee ympäristön säily ämismääräys. 2.2 Detaljplanen Detaljplaneförslaget följer stamstadens generalplan dessutom har de lösningar som utvecklades i detaljplanändringen för kvarter 603 e erföljts i förslaget. Byggrä en har utmärkts byggplatsvis i förslaget. Den beräknade tomteffek viteten varierar mellan 0,2 och 0,3. En del av områdets byggnader har skyddats, där ll gäller bestämmelsen om a bevara miljön för alla kvarter. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunni elualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunni elualue on osa rauta en pohjoispuolen pientaloalue a. Pientaloalue on laaja, ilmeeltään yhtenäinen ja historiallisilta kerroksiltaan omaleimainen. Toteutuneelle rakenteelle luonteenomaista on asuinrakennusten sijoi uminen suurten ton en katusivuille ja ulkorakennuksien sijoi uminen ton en sisäosiin. Paikoin kor elit ovat ivistyneet ja asuinrakennuksia on myös kor eleiden keskiosissa. Luontainen ajallinen kerroksellisuus, ehyenä säilynyt pienipiirteinen mi akaava ja puutarhakaupunkimainen ilme ovat tärkeitä osatekijöitä alueen luonteenomaisen ilmeen muodostumisessa. 3.1.2 Historia Rauta en pohjoispuoleinen pientaloalue on ollut ns. työläisten asuinalue a ja kaupunkikuvaltaan eroaa huoma avas rauta en eteläpuoleisesta huvilatyyppisestä rakentamisesta. Pohjoispuoleisilla tonteilla on viljelty ruokaa ja pide y eläimiä, jonka vuoksi ton koot ovat olleet suuria, hieman yli 2 000 m 2. Lisää etoa alueen historiasta on lue avissa asemakaavan muutosta varten laaditusta Rakennushistoriallisesta selvityksestä (Stephan Horn, 2016). 3 Utgångspunkter 3.1 Utredning om förhållandena i planeringsområdet 3.1.1 En allmän beskrivning av området Planeringsområdet utgör en del av småhusområdet norr om järnvägen. Småhusområdet är vidsträckt, ll si y re enhetligt och särpräglat av sina historiska skikt. Karaktäris skt för den förverkligade strukturen är bostadshusens placering på gatusidan av de stora tomterna samt uthusens placering på de inre delarna av tomterna. Ställvis har kvarteren förtätats och det finns bostadshus även på kvarterens mi par er. De naturliga dsmässiga lagren, det i sin helhet bevarade småskaliga och trädgårdsstadsak ga utseendet är vik ga delfaktorer för bildandet av områdets karaktär. 3.1.2 Histori Småhusområdet norr om järnvägen har varit de s.k. arbetarnas bostadsområde vars stadsbild avviker betydligt från byggandet av villatyp på den södra sidan av järnvägen. Man har odlat mat och hållit djur på tomterna i norrsidan, varför tomtstorlekarna är stora, dryga 2 000 m 2. Mera upplysningar om områdets historia kan läsas i den byggnadshistoriska utredning som gjorts för detaljplanändringen (Stephan Horn, 2016). Detaljplaneändring för kvarter 714-717, 728 och 729 I Kor eleiden 714-717, 728 ja 729 asemakaavan muutos 7 (23)
3.1.3 Luonnonympäristö Alue on rakenne ua pientaloalue a kantakaupungissa. Suunni elualueen luonnon- ja viherympäristö muodostuu ton en pihoista ja puutarhoista. Katujen ja ton en välissä on leveitä nurmikkoalueita, joissa paikoin on istute uja puita. Vesistöt ja vesitalous Kaava-alue ei sijaitse pohjavesialueella. 3.1.4 Rakenne u ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunni elualue rajoi uu samankaltaisiin pientalokor eleihin. Kaupunkikuva Vuonna 1900 kaupunkia laajenne in asemakaavauudistuksen voimin rauta en pohjoispuolelle, jonne oli jo syntynyt asutusta. Kaavoituksen tuloksena oli hyvin väljä, leveälle katuverkolle perustuva suurimittakaavainen kaupunkirakenne. Rauta en pohjoispuolesta on vuosien saatossa muotoutunut yhtenäinen, puutarhamainen pientaloalue. Päärakennukset sijaitsevat pääsääntöises ton en ulkoreunalla ja ne muodostavat yhtenäisen linjan katualueen viheralue a vasten. Päärakennusten sisäänkäynnit, muutamaa poikkeusta lukuuno amatta, ovat pihan puolelta. Matalat talousrakennukset sijaitsevat ton en sisäosissa. Ton koko vaihtelee n. 800 m²-2000 m² välillä. 3.1.3 Naturmiljön Området är e bebyggt småhusområde i stamstaden. Planeringsområdets natur- och grönmiljö består av tomternas gårdar och trädgårdar. Mellan gator och tomter finns breda gräsma sområden, på vissa ställen med planterade träd. Va endrag och va enhushållning Planeringsområdet befinner sig inte på grundva enområde. 3.1.4 Den byggda miljön Samhällsstruktur Planeringsområdet gränsar ll liknande småhuskvarter. Stadsbild Staden utvidgades norr om järnvägen där det redan uppstå bosä ning i samband med reformen av detaljplaneringen år 1900. Resultatet av planläggningen blev en mycket rymlig, storskalig stadsstruktur som byggde på e bre gatunät. Under årens lopp har norra sidan om järnvägen blivit e enhetligt trädgårdsak gt småhusområde. Huvudbyggnaderna befinner sig huvudsakligen på den y re kanten av tomterna och de bildar en enhetlig linje i förhållande ll gatuområdets grönområde. Huvudbyggnadernas ingångar finns med några undantag på gårdssidan. De låga ekonomibyggnaderna befinner sig på de inre delarna av tomterna. Tomtstorleken varierar mellan ca 800 m²-2000 m². 8 (23) Kor eleiden 714-717, 728 ja 729 asemakaavan muutos I Detaljplaneändring för kvarter 714-717, 728 och 729
Rakenne u kul uuriympäristö Kaava-alue on luokiteltu maakunnallises arvokkaaksi kul uuriympäristöksi Uudenmaan liiton kulttuuriympäristöselvityksessä. Perusteluiksi on anne u teollistumiseen ja Hangon satamaan lii yvä esikaupunkialue Salpausselällä. Virkistys Lähin suuri virkistysalue, Haagapuisto, sijaitsee he suunni elualueen kaakkoiskulmassa. Tiilitehtaanpuisto sijaitsee Kappelisataman en pohjoispuolella. Liikenne Kappelisataman e on yksi Hangon pääkaduista. Katu on vilkkaas liikennöity, vuoden 2008 mi auksissa liikennemäärä oli 1 680 autoa/vrk. Linjakatu on alueen kokoojakatu ja osa satamaan saapuvien ja sieltä lähtevien erikoiskuljetusten reit- ä. Kadun liikennemäärät ovat n. 725 autoa/vrk. Alueen muut kadut ovat vähemmän liikennöityjä asuntokatuja. Pysäköin tapahtuu pääasiassa tonteilla. Kadulle pysäköin on salli ua ja katujen varsilla on jonkin verran pysäköityjä autoja. Den byggda kulturmiljön och fornminnen Planläggningsområdet är klassificerad som en ur landskapets synvinkel värdefull kulturmiljö i Nylands förbunds utredning för Nylands kulturmiljö. De a har mo verats med a det är e förortsområde i anslutning ll industrialiseringen och Hangö hamn på Salpausselkä-åsen. Rekrea on Det närmaste stora rekrea onsområdet, Haga Park, befinner sig alldeles i det sydöstra hörnet av planeringsområdet. Tegelbruksplan-parken befinner sig på den norra sidan av Kapellhamnsvägen. Trafik Kapellhamnsvägen är en av Hangös huvudgator. Gatan är livligt trafikerad, vid mätningarna år 2008 var trafikmängden 1 680 bilar/dygn. Linjegatan är områdets uppsamlingsgata och ru för en del av specialtransporterna ll och från hamnen. Gatans trafikmängd är ca 725 bilar/dygn. Områdets övriga gator är mindre trafikerade bostadsgator. Parkeringen sker huvudsakligen på tomterna. Det är llåtet a parkera på gatan och längs gatorna finns en del parkerade bilar. Kappelisataman ellä ja Esplanaadilla on kevyelle liikenteelle omat väylänsä. Muualla kaava-alueella kevy ä liikenne ä ei ole eroteltu autoilijoista. Lähes kaikissa risteyksissä on tapahtunut omaisuusvahinkoihin johtaneita onne omuuksia vuosien 2002-2006 välisenä aikana. Lisäksi Nii ykadun ja Juvikinkadun risteyksessä on tapahtunut henkilövahinkoon johtanut onne omuus. Alueen vaarallisin risteys on Kappelisataman en ja Linjakadun risteys, jossa on tapahtunut 7 henkilövahinkoihin johtanu a onne omuu a. Kapellhamnsvägen och Esplanaden har egna leder för den lä a trafiken. På det övriga planeringsområdet har den lä a trafiken inte separerats från bilisterna. Det har inträffat olyckor som le ll egendomsskador i nästan alla korsningar mellan åren 2002-2006. Där ll har i korsningen mellan Ängsgatan och Juviksgatan inträffat en olycka som le ll personskada. Områdets farligaste korsning är korsningen mellan Linjegatan och Kapellhamnsvägen där det inträffat 7 olyckor som le ll personskador. Detaljplaneändring för kvarter 714-717, 728 och 729 I Kor eleiden 714-717, 728 ja 729 asemakaavan muutos 9 (23)
Tekninen huolto Suunni elualueella on kunnallistekniikkaa. Hulevedet Nii ykatua lukuun o ama a kaikilla tonteilla on mahdollisuus lii yä hulevesiviemäriverkostoon. Kaava-alueen eteläosan maaperä on hienoainespitoista maata, jossa hulevesien imeytyminen on heikkoa. 3.1.5 Maanomistus Kaava-alue muodostuu 82 pientaloton sta, joista 32 on kaupungin vuokraton eja ja 50 yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunni elu lanne Maakuntakaava Vahvistetussa maakuntakaavassa suunni elualue on iviste ävää taajamatoimintojen alue a. Vireillä olevassa 4. vaihemaakuntakaavassa suunni elualue on osoite u maakunnallises merki ävä kul uuriympäristö -kohdemerkinnällä. Hangon kantakaupungin yleiskaava 1.7.2013 Kantakaupungin yleiskaavassa (2013) suunni elualue on osoite u erillispientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). AP -aluemerkintä sisältää myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluita, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköin alueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Uudiste aessa asemakaavoja AP-alueella tulee laa- a tarpeelliset rakennushistorialliset ja kaupunkikuvalliset selvitykset. Asemakaava Kor elissa 714 tonteilla 13 ja 14 sekä kor elin reunalla on voimassa asemakaava 13 vuodelta 1963. Kor elin ulkoreuna on merki y puistoalueeksi, jota voidaan käy ää liikenteeseen (Pl). Ton t 13 ja 14 on osoite u yksikerroksisten yhdenperheen talojen kor elialueeksi (Ao 1). Kummallekin ton lle on osoite u yksi 150 k-m 2 rakennusala. Teknisk försörjning Det finns kommunalteknik på området. Dagva en Med undantag för Ängsgatan har alla tomter möjlighet a ansluta sig ll dagva enavloppsnätet. Jordmånen på planområdets södra del består av jord innehållande finfördelat material där infiltreringen av dagva en är svag. 3.1.5 Markägoförhållanden Planeringsområdet består av 82 småhustomter av vilka 32 är stadens arrendetomter och 50 i privat ägo. 3.2 Planeringssitua onen Landskapsplanen Planområdet har reserverats för område för tätortsfunk oner samt område som ska förtätas i av den fastställda landskapsplanen. Planområdet har i den anhängiga 4:e etapplandskapsplanen objektsmarkerats som en ur landskapets synvinkel betydande kulturmiljö. Generalplanen för stamstaden Hangö 1.7.2013 I stamstadens generalplan (2013) har planområdet betecknats som bostadsområde som är dominerat av fristående småhus (AP). AP -områdesbeteckningen omfa ar även offentlig och privat service som är nödvändig för boende, interna trafikleder, parkeringsområden, rekrea onsoch parkområden för områdets invånare samt områden för samhällsteknisk försörjning. Vid förnyandet av detaljplaner ska erforderliga byggnadshistoriska och stadsbildliga utredningar göras på AP-området. Detaljplanen På tomterna 13 och 14 i kvarter 714 gäller detaljplan 13 från år 1963. Kvarterets y re kant är utmärkt som parkområde som kan användas för trafik (Pl). Tomterna 13 och 14 är betecknade som kvartersområde för enfamiljshus i e plan (Ao 1). En byggnadsyta på 150 vy-m 2 har anvisats för bägge tomterna. 10 (23) Kor eleiden 714-717, 728 ja 729 asemakaavan muutos I Detaljplaneändring för kvarter 714-717, 728 och 729
Kor elissa 728 tonteilla 13 ja 14 on voimassa asemakaava 34 vuodelta 1965. Ton t on osoite u yksikerroksisten yhdenperheen talojen kor elialueeksi (Ao 1). Ton lle 13 on osoite u yksi 200 k-m 2 rakennusala. Ton lle 14 ei ole osoite u rakennusalaa. Kor elissa 729 tonteilla 14-18 on voimassa asemakaava 14 vuodelta 1963. Ton t on osoite u yksikerroksisten yhdenperheentalojen kor elialueeksi (Ao 1). Kaikille ton lle on osoite u yksi 150 k-m 2 rakennusala. Muualla suunni elualueella on voimassa asemakaava 1 vuodelta 1953, joka mahdollistaa enintään kaksikerroksisten, enintään kahdeksan metriä korkeiden asuinrakennusten rakentamisen tonteilla. Ton n pinta-alasta enintään 1/4 saadaan käy ää rakentamiseen. Linjakadulle on osoite u istute ava puurivi. Juvikinkadun, Ankkurikadun, Raaseporinkadun, Bromarvinkadun, Nii ykadun ja Kappelisaman- en puolella ton t rajautuvat viheralueisiin. På tomterna 13 och 14 i kvarter 728 gäller detaljplan 34 från år 1965. Tomterna är anvisade som kvartersområde för enfamiljshus i e plan (Ao 1). För tomt 13 är anvisade en byggnadsyta på 200 vy-m 2. Ingen byggnadsyta är anvisade på tomt 14. På tomterna 14-18 i kvarter 729 gäller detaljplan 14 från år 1963. Tomterna är anvisade som kvartersområde för enfamiljshus i e plan (Ao 1). Alla tomterna har en byggnadsyta på 150 vy-m 2. På övriga delar av planeringsområdet gäller detaljplan 1 från år 1953, som llåter a tomterna bebyggs med bostadshus i högst två plan med en höjd på högst å a meter. Av tomtytan får högst ¼ användas för bebyggelse. Vid Linjegatan har anvisats plats för plantering av en rad träd. Tomterna vid Juviksgatan, Ankargatan, Raseborgsgatan, Bromarvsgatan, Ängsgatan och Kapellhamnsvägen gränsar ll grönområden. Ote asemakaavasta 1 vuodelta 1953. Utdrag ur detaljplan 1 från år 1953. Ote asemakaavasta 13, joka koskee kor elin 714 ton eja 13 ja 14. Utdrag ur detaljplan 13, som gäller tomterna 13 och 14 i kvarter 714. Ote asemakaavasta 14, joka koskee kor elin 729 ton eja 14-18. Utdrag ur detaljplan 14, som gäller tomterna 13-18 i kvarter 729 Ote asemakaavasta 34, joka koskee kor elin 728 ton eja 13 ja 14. Utdrag ur detaljplan 34, som gäller tomterna 13 och 14 i kvarter 728 Detaljplaneändring för kvarter 714-717, 728 och 729 I Kor eleiden 714-717, 728 ja 729 asemakaavan muutos 11 (23)
Rakennuskielto Kaupunginhallitus on kokouksessaan 3.3.2014 46 määrännyt asemakaavan muutosalueen MRL 53 :n mukaiseen rakennuskieltoon, jo a asemakaavoitukselle asete uja tavoi eita ei vaaranneta. Rakennuskieltoa on jatke u 15.2.2016 34 ja se on voimassa 16.3.2018 saakka. Byggförbud Stadsstyrelsen har vid si sammanträde den 3.3.2014 46 försa detaljplanens ändringsområde i byggförbud enligt MBL 53, så a för detaljplanläggningen uppsa ta mål inte riskeras. Byggförbudet förlängdes 15.2.2016 34 och är i kra ll 16.3.2018. 4 Asemakaavan suunni elun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunni elun tarve, käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Suunni elualueen asemakaavan muutos on mukana hyväksytyssä kaavoitusohjelmassa. Kaupunginhallitus on 28.10.2013 255 kiireh nyt kor elin 729 kaavoituksen käynnistämistä. Ympäristölautakunta on ase anut asemakaavatyön vireille ja hyväksynyt osallistumis- ja arvioin suunnitelman 22.1.2014 9. Vireilletulosta on ilmoite u Hangonlehdessä 13.3.2014 ja Etelä-Uusimaassa 16.3.2014 sekä kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustauluilla. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saa aa huoma avas vaikuttaa ja ne viranomaiset tai yhteisöt, joiden toimialaa suunni elussa käsitellään. Ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaiku aa: kuntalaiset kaava-alueen ja siihen rajoi uvien alueiden omistajat kaava-alueen ja sen vaikutusalueen asukkaat kaava-alueen ja sen vaikutusalueen elinkeinonharjoi ajat 4 Faser i planeringen av detaljplanen 4.1 Behovet av detaljplanering, planeringsstart och beslut som gäller dessa Planeringsområdets detaljplaneändring ingår i det godkända planläggningsprogrammet. Stadsstyrelsen har 28.10.2013 255 påskyndat påbörjandet av planläggning kvarter 729. Miljönämnden har beslu t a anhängiggöra detaljplanändringen samt godkänt program för deltagande och bedömning den 22.1.2014 9. Anhängiggörandet har kungjorts i Hangö dningen 13.3.2014 och i Etelä-Uusimaa 16.3.2014 samt på stadens internetsidor och anslagstavlor. 4.2 Deltagande och samarbete 4.2.1 Intressenter Delak ga är markägarna och invånarna i området samt alla de, vilkas boende, arbete eller andra omständigheter märkbart kan påverkas samt de myndigheter och samfund vilkas verksamhetsområde behandlas i planeringen. De vilkas boende, arbete eller andra omständigheter påverkas av planen: kommuninvånarna markägarna både på planläggningsområdet och ll det begränsande område invånarna i planläggningsområdet och dess konsekvensområde näringsutövare i planläggningsområdet och dess konsekvensområde 12 (23) Kor eleiden 714-717, 728 ja 729 asemakaavan muutos I Detaljplaneändring för kvarter 714-717, 728 och 729
Viranomaiset: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan lii o Museovirasto Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Eteläkärjen ympäristöterveys Hangon kaupunki: Hangon kaupungin tekninen lautakunta Vesi- ja viemärilaitos Rakennusvalvontatoimisto Yhteisöt, joiden toimialaa suunni elussa käsitellään: Hangon omako yhdistys 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmene elyt Kaavan laa misvaiheen kuulemiseen lii yivät seuraavat laisuudet: Asukasillat 7.5., 12.5. ja 22.5.2014, jonka tarkoituksena oli selvi ää asukkaiden toiveita ja keskustella mahdollisista kaavaratkaisuista. Asukasilta 27.11.2014, jossa esitel in edellisten laisuuksien perusteella saatuja tuloksia sekä alueella kesän 2014 aikana tehtyä rakennus- ja kul uurihistoriallisen inventoinnin tu loksia. Lisäksi rakennusinventoin kor eja on jae u 27.11.2014 pidetyssä asukas laisuudessa sekä lähete y niille maanomistajille, jotka eivät ole päässeet osallistumaan laisuuteen. Kor eja on ollut mahdollista kommentoida 13.4.2015 saakka. Ympäristölautakunta pää kokouksessaan 13.4.2016 44 ase aa asemakaavaluonnoksen nähtäville. Luonnos on ollut nähtävillä Tekninen ja ympäristövirastossa 25.5.-23.6.2016. Yleisö laisuus järjeste n 16.6.2016. Lausuntoja kaavaluonnoksesta jäte in kuusi ja mielipiteitä 18. Luonnosvaiheen vas neet esitel in ympäristölautakunnan kokouksessa 14.9.2016 128. Lautakunta kävi lähetekeskustelun ja palau asian jatkovalmisteluun. Myndigheter: Nylands närings-, trafik- och miljöcentral Nylands förbund Museiverket Västra Nylands landskapsmuseum Räddningsverket Sydspetsens miljöhälsa Hangö stad: Tekniska nämnden i Hangö stad Va en- och avloppsverket Byggnads llsynsbyrån Samfund, vilkas verksamhetsområde behandlas i planeringen: Hangö Egnahemsförening 4.2.2 Deltagande och växelverkan Följanden llfällen för hörande ordnades under planens beredningsskede: Invånarkvällar den 7.5, 12.5 och 22.5.2014 vars avsikt var a utreda invånarnas önskemål samt a diskutera eventuella planlösningar. Invånarkväll den 27.11.2014 där man presenterade resultat u från det föregående mötena samt resultaten från den byggnads- och kulturhistoriska inventeringen som företogs under sommaren 2014. Där ll utdelades byggnadsinventeringskort vid e invånarmöte som hölls den 27.11.2014 samt skickades de markägare som inte kunde delta i mötet. Det har varit möjligt a kommentera korten ll den 13.4.2015. Miljönämnden beslöt 13.4.2016 44 a framlägga detaljplaneutkast ll påseende. Utkastet har funnits ll påseende vid Tekniska och miljöverket den 25.5-23.6.2016. En publikt presenta on ordnades den 16.6.2016. Sex utlåtanden och 18 åsikter inlämnades angående planutkastet. Utkastsfasens bemötanden presenterades för miljönämnden 14.9.2016 128. Nämnden förde remissdiskussion och beslöt a ärendet remi era för fortsa beredning. Detaljplaneändring för kvarter 714-717, 728 och 729 I Kor eleiden 714-717, 728 ja 729 asemakaavan muutos 13 (23)
4.2.3 Viranomaisyhteistyö 10.4.2014 on pide y aloitusvaiheen viranomaisneuvo elu. Paikalla oli Hangon kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen edustajia. Maakuntamuseo antoi kommen nsa sähköpos tse. Kantakaupungin yleiskaavan rakennetun ympäristön selvitystä pidet- in hyvänä pohjana kaavamuutokselle. Tämän lisäksi tode in, e ä on tarve laa a tarkempi rakennushistoriallinen selvitys sekä huomioida kaavoituksessa alueen liikenneturvallisuus ja erikoiskuljetusten rei kaupungin alueella. Kaupungin luo amushenkilöille pide in maapolii nen ilta 7.10.2014. Tilaisuudessa mm. esitel in tämän kaavatyön taustat sekä keskustel in kaavoituksen vaikutuksesta jo rakennetuilla alueilla. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon edustajan kanssa käy in työneuvo elu 19.12.2015 rakennussuojeluun lii yen. Maakuntamuseo tutustui inventoin kor eihin ja antoi oman rakennuskohtaisen suojeluehdotuksensa sekä ehdotuksen suojelumääräyksistä. 4.3 Asemakaavan tavoi eet Kaupungin ase amat tavoi eet Tavoi eena on saa aa suunni elualueen asemakaavat ajan tasalle ja tarkistaa rakentamisen määrä. Suunni elu lanteesta johdetut tavoi eet Asemakaavoituksessa huomioon ote avat Kantakaupungin yleiskaavan tavoi eet ovat: tavoi eet asukasmäärien kasvulle (myös kakkosasumisen huomioiminen ja tukeminen), 20 asuntoa/vuosi keskustan asumismahdollisuuksien lisääminen asumismuotojen monipuolinen tarjonta asukkaiden elämän eri vaiheisiin ihmiset haluavat asua väljäs mahdollisuus ton en jakamiseen rakenteen ivistäminen ja täydentäminen (rakenne ujen ton en täydennysrakentaminen ja kaupunkirakenteen sisällä olevien joidenkin vapaa-alueiden o aminen rakentamiskäy öön) keskusta-alueen kehi äminen vireänä ja toimivana kaupunkirakenteen osana ka ava ja laadukas kevyen liikenteen verkko 4.2.3 Myndighetssamarbete Inledningsskedets myndighetenas samrådhölls den 10.4.2014. På plats fanns Hangö stads och Nylands NTM-centrals representanter. Landskapsmuseet gav sina kommentarer per epost. Utredningen över den stadsbilden i den bebyggda miljön gjort för Generalplan för stamstaden befanns utgöra en god grund för planändringen. Där ll konstaterades a det finns e behov a låta göra en noggrannare byggnadshistorisk utredning samt a trafiksäkerheten och specialtransporternas ru på stadens område bör beaktas. En markpoli sk kväll hölls för stadens förtroendevalda den 7.10.2014. Vid llfället presenterades bl.a. bakgrunden ll planarbetet samt diskuterades planläggningens betydelse för det redan bebyggda området. En arbetsförhandling i anslutning ll byggnadsskyddet hölls med Västra-Nylands landskapsmuseums representant den 19.12.2015. Landskapsmuseet bekantade sig med inventeringskorten och gav si eget förslag ll byggnadsvisa skydd samt e förslag ll skyddsbestämmelser. 4.3 Mål för detaljplanen Mål som ställts av staden Målsä ningen är a uppdatera planeringsområdets detaljplaner samt a justera byggmängden. Mål som grundar sig på planeringssitua onen Mål som bör beaktas vid detaljplaneringen på basen av Stamstadens delgeneralplanen är följande: mål för invånarantalens llväxt (även beaktande och stödande andrahandsboende), 20 bostäder per år utökande av boendemöjligheter i centrum mångsidigt utbud av boendeformer för invånarnas olika livsskeden människorna vill bo glest möjligheten a dela tomter förtätning och komple ering av strukturen (komple eringsbyggande på bebyggda tomter och ibruktagande av vissa fria områden inom stadsstrukturen för bebyggelse) utvecklandet av centrumområdet som en livskra ig och fungerande del av stadsstrukturen e täckande och högklassigt nät för den lä a trafiken 14 (23) Kor eleiden 714-717, 728 ja 729 asemakaavan muutos I Detaljplaneändring för kvarter 714-717, 728 och 729
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunni elualue on osa maakunnallises arvokasta kul uuriympäristöä. Tavoi eena on turvata tulevaisuudessakin alueelle ominainen yhtenäinen ja puutarhamainen rakenne. 4.3.1 Prosessin aikana syntyneet tavoi eet, tavoi eiden tarkentuminen Osallisten tavoi eet Osallisilta saadun palau een perusteella tavoi eena olisi toteutuneen lanteen säily ävä asemakaava. Alueelle toteutunu a rakentamisen määrää pide in pääsääntöises hyvänä, sillä se mahdollistaa suuret puutarhat ja väljän asumisen kaupungissa. Usealla ton lla oli pieniä lisärakentamistarpeita. Kappelisataman en liikenneturvallisuuden parantamiseksi hidasteilla ja painorajoituksin on tehty kansalaisaloite 21.10.2013, jonka on allekirjoi anut 147 henkilöä. Hangon satama Oy on lausunut aloi eesta, e eivät liikenneturvallisuu a parantavat toimenpiteet saa rajoi aa missään muodossa erikoiskuljetuksia. Asemakaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin on anne u vas neet erillisessä yhteenvedossa, joka on päivä y 28.10.2016. 4.4 Asemakaavaehdotuksen ratkaisu Vuonna 2011 kor eliin 603 valmistuneen asemakaavan muutoksen yhtenä tavoi eena oli luoda edellytykset radan pohjoispuoleisen pientaloalueen kehi ämistyölle. Kor elin 603 asemakaavan laa misvaiheessa tutki in kolmea eri rakennevaihtoehtoa, joissa kor elitehokkuudet olivat 0.25, 0.33 ja 0.5. Tällöin asemakaavan kor elitehokkuudeksi päädy in 0.25, jonka tode in huomioivan kor elin luonteenomaisen väljyyden, vehreyden ja asumismukavuuden säilymisen. Ton tehokkuuksien vaihteluväli kaavassa nro. 603 on 0.17-0.36. Asemakaavaluonnoksessa noudate in kor elin 603 ratkaisuja. Ehdotukseen on tarkiste u rakennusoikeuksien määrät ja rakennuspaikkojen sijainnit sekä kohdemerkinnöin suojeltavat rakennukset. Muutokset eivät eroa oleellises luonnoksessa esitetyistä. Kor eleita reunustavat puistoalueet oli luonnoksessa liite y osaksi ton eja. Ehdotuksessa puistoalueet on liite y osaksi katualueita. Mål som grundar sig på förhållandena och egenskaperna i området Planeringsområdet utgör en del av en ur landskapets synvinkel värdefull kulturmiljö. Målsä ningen är a också i fram den trygga områdets karaktäris- ska, enhetliga och trädgårdsak ga struktur. 4.3.1 Mål som uppkommit under processen, precisering av målen Intressenternas mål U från den respons som erhållits av intressenterna skulle vara målet en detaljplan som bevarar den förverkligade situa onen. Mängden byggande betraktas utgångsmässigt som god e ersom den möjliggör stora trädgårdar och glest boende i staden. Små behov av lläggsbyggande finns på flere tomter. E medborgarini a v har gjorts den 21.10.2013 för a förbä ra trafiksäkerheten på Kapellhamnsvägen med farthinder och viktbegränsningar. Ini a vet har undertecknats av 147 personer. Hangö hamn har i si utlåtande om ini a vet anse a åtgärder för a förbä ra trafiksäkerheten inte på något sä får begränsa specialtransporterna. Genmälen ll de utlåtanden och åsikter som erhölls angående detaljplanutkastet har ge s i e separat sammandrag som daterats den 28.10.2016. 4.4 Lösningen för detaljplaneförslag En av målsä ningarna med ändringen av detaljplanen för kvarter 603 år 2011 var a skapa förutsä ningar a utveckla småhusområdet norr om järnvägen. I detaljplanen för kvarter 603:s beredningsskede undersöktes tre olika strukturalterna v i vilka kvarterseffek viteterna var 0.25, 0.33 och 0.5. Därvid stannade man för kvarterseffek viteten 0.25 som konstaterades beakta bevarandet av kvarterets karaktäris ska gleshet, grönska och boendebekvämlighet. Tomteffek viteternas varia onsbredd i plan nr. 603 är 0.17-0.36. I detaljplanutkastet följdes lösningarna för kvarter 603. Mängderna byggrä och byggplatsernas placering samt byggnader som ska skyddas med objektsbeteckningar har justerats i förslaget. Ändringarna avviker inte väsentligen från det som föreslagits i utkastet. Parkområdena som omger kvarteren hade i utkastet anslu ts som delar ll tomterna. I förslaget har parkområdena anslu ts som delar ll kvartersområdena. Detaljplaneändring för kvarter 714-717, 728 och 729 I Kor eleiden 714-717, 728 ja 729 asemakaavan muutos 15 (23)
Ympäristön säily äminen asemakaavalla Alue, jolla ympäristö säilytetään (/s) merkinnän lisäksi nyt myös osa rakennuksista on suojeltu kohdemerkinnöin (sr-8). Alueen rakennukset on inventoinut ja arvo anut Arkkiteh toimisto Stephan Horn Oy. Inventoinnin ja maakuntamuseolta sekä alueen asukkailta saadun palau een perusteella asemakaavamuutosalueelta on vali u 34 päärakennusta ja viisi talousrakennusta suojeltavaksi kohdemerkinnöin. Rakennukset ovat kul uurihistoriallises merki äviä ja/tai aikakautensa edustavimpia rakennuksia, joiden ulkoasuun ei ole juurikaan tehty muutoksia. Lii eessä 1 on esite y suojeltavat rakennukset perusteluineen. Kaikkia inventoinnissa ehdote uja rakennuksia ei ole kohdemerkinnöin esite y suojeltavaksi. Suomen rakennustaiteen museon julkaisun Rakennusperintö suojelun kohteena mukaan kaikkia edustavia esimerkkejä ei voi eikä kannata suojella. Rakennussuojelun päämääränä on alueellises edustavien kokonaisuuksien suojeleminen, merki ävien arkkiteh en töiden turvaaminen ja eri rakennustyyppien esimerkkien säily äminen. Lisäksi tarkoituksena on, e ä ympäristö säilyy viihtyisänä, toimivana ja historiallises rikkaana myös tuleville sukupolville. Talousrakennuksilla on tärkeä rooli Hangon pientaloalueilla. Perinteises saunat, pyykituvat ja käymälät ovat sijainneet ton n takaosassa. Lisäksi pihoilla on pide y eläimiä ja kasvimaata. Piharakennukset ovat yleises pienehköjä ja kooltaan alle 60 m 2. Kaavaehdotuksessa tämä on huomioitu sijoi amalla talousrakennusten rakennusalat, muutamaa poikkeusta lukuun o ama a, ton en keski- tai takaosaan. Bevarandet av miljön genom detaljplan Utöver områden vars miljö ska bevaras genom (/s) beteckning har nu också en del av byggnaderna skyddats genom objektsbeteckningar (sr-8). Områdets byggnader har inventerats och värderats av Arkitektbyrå Stephan Horn Ab. På basen av inventeringen samt den respons som erhållits av landskapsmuseet och områdets invånare har 34 av huvudbyggnaderna och fem ekonomibyggnader valts a skyddas med objektsbeteckningar. Byggnaderna är kulturhistoriskt betydande och/eller mest representa va byggnader för sin epok och vars utseende inte nämnvärt har ändrats. De byggnader som ska skyddas presenteras med mo veringar i bilaga 1. Alla byggnader som föreslagits skyddas i inventeringen har inte föreslagits skyddas genom objektsbeteckningar. Enligt Finlands Arkitekturmuseums utgåva Rakennusperintö suojelun kohteena varken kan eller lönar det sig a skydda alla representa va exempel. Målsä ningen med byggnadsskyddet är a skydda regionalt representa va helheter, verk av betydande arkitekter samt bevarande av exempel på olika byggnadstyper. Där ll är avsikten a miljön ska bevaras trivsam, funk onell samt historiskt rik också för kommande genera oner. Ekonomibyggnaderna innehar en vik g roll på Hangös småhusområden. Tradi onella bastun, bykstugor och avträden har befunnit sig på tomtens bakre del. Där ll har på gårdarna hållits djur och odlingsjord. Gårdsbyggnaderna är i allmänhet små, under 60 m 2. I planförslaget har de a beaktats genom a placera ekonomibyggnadernas byggytor, på några undantag när, på tomternas mi - eller bakpar-. Kor eli 603: Tutkielma, kor elitehokkuus 0.25. Kvarter 603: Undersökning, kvarterseffek vet 0.25. Kor eli 603: Tutkielma, kor elitehokkuus 0.33. Kvarter 603: Undersökning, kvarterseffek vet 0.33. 16 (23) Kor eleiden 714-717, 728 ja 729 asemakaavan muutos I Detaljplaneändring för kvarter 714-717, 728 och 729
5 Asemakaavaehdotuksen kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan AP/s ja AO/s merkinnöillä turvataan kor eleiden luonteenomaisen ympäristön, pienipiirteisen mi akaavan ja puutarhamaisen ilmeen säilyminen. Kor eleiden pääkäy ötarkoitus, asuminen, ei muutu. Rakennusoikeuden määrä ja suurin salli u kerrosluku esitetään rakennusalakohtaises. 5.1.1 Mitoitus Rakennusoikeudet on tarkiste u siten, e ä ne ovat suhteessa ton n pinta-alaan. Tarkistuksessa on huomioitu kiinteistönomistajien tasapuolinen kohtelu, tarpeet ja toiveet sekä kor elin luonteenomaisen väljyyden, vehreyden ja asumismukavuuden säilyminen. Lii eessä 2 on esite y vertailuna voimassa olevan kaavan toteutunut asuin- ja talousrakennusten kerrosala sekä uuden rakennusoikeuden määrä ton kohtaises. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoi eiden toteutuminen Asemakaavan muutoksella säilytetään kor eleiden väljähkö ja puutarhamainen ilme. Kor elit ovat historialtaan kerroksellisia. Kaava mahdollistaa kor elien täydennysrakentamisen kunnioi aen kor elien kaupunkikuvallisia arvoja. Osa kor eleiden rakennuksista suojellaan. Uudet rakennukset on pyri ävä sovi amaan vanhan rakennuskannan mi akaavaan, rakennushahmoihin ja sijoi eluperiaa eisiin. Kaavalla annetaan myös määräyksiä kor elien rakennusten, pihapiirien ja yleisen luonteen säily ämisestä ja uudisrakentamisen sopeu amisesta olevaan rakenteeseen. 5 Redogörelse för detaljplanen 5.1 Planens struktur Med beteckningarna AP/s och AO/s tryggas den naturliga miljön, småskaligheten och den trädgårdslika karaktären i kvarteren. I kvarteren kvarstår boendet som det huvudsakliga användningsändamålet. Mängden byggrä och det högsta llåtna våningstalet presenteras för varje byggyta. 5.1.1 Dimensionering Byggrä erna har justerats så a de står i propor on ll tomtens areal. Vid justeringen har beaktats en likvärdig behandling av fas ghetsägarna, behov och önskemål samt kvarterets karaktäris ska lu het, grönska och boendekomfort. I bilaga 2 finns en jämförelse över den våningsyta för bostads- och ekonomibyggnader som förverkligats under den i kra varande planen samt mängden ny byggrä för varje enskild tomt. 5.2 Förverkligandet av målen för miljöns kvalitet I detaljplaneändringen bevaras kvarterens lu iga och trädgårdslika karaktär. Kvarteren är historiska skiktat. Planen möjliggör komple eringsbyggande med respekt för kvarterens stadsbildsvärden. En del av kvarteren skyddas. Man bör sträva ll a anpassa nya byggnader ll det gamla byggnadsbeståndet när det gäller byggnadens dimensionering, form och placering. I planen ges bestämmelser också för bevarandet av byggnader, gårdsplaner och den allmänna karaktären i kvarteren samt om hur nya byggnader ska anpassas ll den befintliga strukturen. Detaljplaneändring för kvarter 714-717, 728 och 729 I Kor eleiden 714-717, 728 ja 729 asemakaavan muutos 17 (23)
5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Kor elialueet AO Erillispientalojen kor elialueelle voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja (omako taloja) asumistarkoituksiin. AP Asuinpientalojen kor eli -merkintä koskee kor elin 715 ton a 1, jossa sijaitsee suuri, moniasuntoinen rakennus 1900 -luvun alkupuolelta. /s Kaikkia kor eleita koskee alue, jolla ympäristö säilytetään -merkintä. Merkintä osoi aa, e ä tavoi eena on rakennusten ja muun ympäristön säily äminen. Alue on osa maakunnallises arvokasta kul uuriympäristöä. Erillisen purkamisluvan yhteydessä on pyyde ävä museoviranomaisen lausunto. Olemassa olevissa rakennuksissa suorite avat korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, e ä alueen luonne säilyy. Kor elialueilla tulee uudet rakennukset rakentaa siten, e ä ne sijainnin, muodon, mi asuhteiden, massoi elun, värityksen, julkisivujen jäsentelyn sekä ikkunoiden ja ovien osalta muodostavat olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Uudisrakennusten julkisivumateriaalina tulee olla puuverhoilu. Kun rakennetaan kadun varteen, tulee rakennuksen ulkolinjan nouda aa olemassa olevaa rakennusten linjaa. Kadunvarren rakennusten sisäänkäyn toteutetaan pihan puolelta. 5.2 Områdesreserveringar 5.2.1 Kvartersområden AO Kvartersområde för separata småhus där man för bostadsändamål kan bygga småhus (egnahemshus) med en eller två bostäder. AP Beteckningen för kvarter med bostadssmåhus gäller tomt 1 i kvarter 715 där det finns en byggnad med flera bostäder från början av 1900-talet. /s Beteckningen för miljö som ska bevaras gäller alla kvarter. Beteckningen utvisar a målsä ningen är a bevara byggnaderna och den övriga miljön. Område är en del av en värdefull bebyggd kulturmiljö med landskapsintresse. I samband med separat rivningslov skall museimyndighetens utlåtande begäras. Renoverings- och ändringsarbeten i befintliga byggnader ska u öras så a områdets karaktär bevaras. Nya byggnader i kvartersområdet ska byggas så a de bildar en enhetlig helhet med de befintliga byggnaderna vad gäller placering, form propor oner, dimensionering, färgsä ning och u ormning av fasad, fönster och dörrar. Nya byggnader ska ha fasadbeklädnad av träd. När en byggnad uppförs längs gatan ska dess y re linje följa de befintliga byggnadernas linje. Ingången ll byggnader som uppförs längs gatan ska byggas på gårdssidan. 18 (23) Kor eleiden 714-717, 728 ja 729 asemakaavan muutos I Detaljplaneändring för kvarter 714-717, 728 och 729
Muita kor elialueita koskevia yleismääräykset Ulko- ja pihaterassien koko saa olla enintään 30 % rakennuksen pohjapinta-alasta. Ton t voidaan rajata kasvillisuudella (pensasaidat, istutukset, pergolarakenteet). Rakenne uja puuaitoja ei sallita. Olemassa olevalle/ennen 1.1.2016 rakennusluvan saaneelle rakennukselle voidaan myöntää muutosja korjaustöiden rakennuslupa sen estämä ä, mitä asemakaavassa on määrä y alueen käy ötarkoituksesta, silloin kun korjaaminen ei muuta rakennuksen tai sen osan rakennusluvan mukaista käy ötarkoitusta ton n rakennusalasta, silloin kun olemassa oleva rakennus sijaitsee sen alueen ulkopuolella, joka on kaavassa merki y rakennusalaksi Allmänna bestämmelser som gäller kvartersområden Den totala storleken för ute- och gårdsterasser får vara högst 30 % från byggnadens bo enyta. Tomterna kan vid behov avgränsas med växter (häckar, planteringar, pergola). Trästaket är inte llåtna. Bygglov för ändringar och repara oner kan beviljas för en befintlig byggnad/en byggnad som beviljats bygglov före 1.1.2016 utan hinder av vad som bestäms i detaljplanen om områdets användningsändamål, om repara onerna inte ändrar användningsändamålet enligt bygglovet för byggnaden eller en del av byggnaden tomtens byggnadsyta om den befintliga byggnaden ligger utanför det område som i planen märkts ut som byggnadsyta Autopaikkoja on vara ava 2 ap/asunto. Tällä asemakaava-alueella ton jaon tulee olla erillinen. Tähän asemakaavaan lii yy rakentamistapaohje, jota tulee nouda aa. Reserverade bilplatser ska vara 2 bp/bostad. Inom de a planeområde skall uppgöras en separat tom ndelning. Till denna detaljplan hör byggnadssä sanvisningar som bör följas. Detaljplaneändring för kvarter 714-717, 728 och 729 I Kor eleiden 714-717, 728 ja 729 asemakaavan muutos 19 (23)