Kohti tulevaisuuden opettajuutta 1. luento Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi Twitter: @kirstilonka Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap 11.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 1
KURSSILLAMME ON ASSISTENTTI SEKÄ OMA SÄHKÖPOSTI Kurssia koskevat kysymykset oppimisenpsykologia-kurssi@helsinki.fi Kurssista vastaa yliopistonlehtori, dos. Nina Sajaniemi Opettajana toimii prof. Kirsti Lonka 11.9.-18.9.2017 Kurssin loppuosan opettaa dos. Sajaniemi 2.10.-10.10.2017 Kurssin assistenttina toimii Erika Maksniemi https://courses.helsinki.fi/fi/ped002/119475843 Amanuenssin tehtävä on täyttämättä: pyrkikää selvittämään asiat pienryhmän kanssa ja kääntykää sitten vasta meidän puoleemme! 11.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 2
Kurssikirjallisuus Lonka, K. (2015). Oivaltava oppiminen. Helsinki: Otava. Sajaniemi, N., Suhonen, E., Nislin, M., & Mäkelä, J. (2015). Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. Jyväskylä: PS-kustannus. Soveltuvin osin taustakirjallisuutena: Lehtinen, E., Vauras, M. & Lerkkanen, M-K. (2016). Kasvatuspsykologia. Jyväskylä: PS-Kustannus (Soveltuvin osin) Luentomateriaali ja ajankohtaiset verkkomateriaalit kokonaisuudessaan. 11.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 3
ARVIOINNISTA: Koko kurssi tentitään kerralla Tentti on 20.10. kello 12-14 Pyrimme järjestämään sen sähköisenä. Tenttiin ei tarvitse ilmoittautua, siellä voi tenttiä luennot ja kirjan. Tentistä vastaa yliopistonlehtori Nina Sajaniemi Oppimisenpsykologia-kurssi@helsinki.fi Tentissä annettavat tapaukset 2-4 kpl. Mistä tässä on kyse? Miten toimisit? Tunnistettava keskeiset käsitteet. Vastaus perusteltava lyhyesti kirjan ja luentojen pohjalta. 11.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 4
Soveltava ja tapauspohjainen tentti Pekka on juuri lämmittämässä vauvalle mikrossa ruokaa. Samalla hän miettii tekeillä olevaa artikkeliaan. Pekan puhelin soi. Siellä päätoimittaja kyselee, onko juttu jo valmis. Huomenna on lisäksi kokous, johon pitäisi mennä. Päätoimittaja antaa sähköpostiosoitteen, johon tekstin voi lähettää. Pekka yrittää painaa sen mieleensä. Mikroaaltouuni kilahtaa, ja Pekka kokeilee, onko ruoka tarpeeksi lämmintä. Samassa vauva alkaa itkeä - hänellä on nälkä. Pekka sulkee puhelimen. Hetken kuluttua hän huomaa, että osoite on täysin kadonnut mielestä. Hän ei myöskään muista mennä seuraavana päivänä kokoukseen. Päätoimittaja on ihmeissään: yleensä Pekka on tarkka mies - mikä hänen muistissaan on nykyään vikana? Keskeiset käsitteet: työmuistin kapasiteetti, valikoiva tarkkaavaisuus, orientaatiorefleksi Mitä ne tarkoittavat? Miten selittäisit Pekan muistiongelmat kurssilla oppimasi perusteella? Keskity mielestäsi tärkeimpiin: 11.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 5
Oivaltavan oppimisen malli (Lonka, 2015) ALUSTAVA TAVOITE 11.9.2017 Kirsti Lonka 6
Katso ympärillesi. Täällä on paljon ihmisiä! esittäydy parille lähellä olevalle henkilölle kerro hieman itsestäsi ja miksi olet kurssilla vaihtakaa yhteystietoja miettikää tavoitteitanne ja toiveitanne jos tulee kysymyksiä, selvittäkää ensin toisiltanne ja sitten vasta kääntykää henkilökunnan puoleen Tämä asia kannattaa tuoda esiin myös omille oppilaille luokassa Ryhmät suoritetaan OTR-aikana tai muuten teille sopivana aikana. Sähköisen tentin yhteydessä kysytään lyhyesti, keitä muita ryhmässä oli ja kolme keskeisintä oivallustanne ryhmässä. Jos olette tehneet aiemmin 3 op kurssin, niin tätä ei tarvitse tehdä. 11.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 7
JATKAMME KELLO 13.45 TILAA KYSYMYKSILLE! Nyt esitellään Flinga-sovellus MIETTIKÄÄ TÄMÄN KURSSIN TEEMOJA: Mihin tarvitset psykologiaa? Odotuksiani kurssilta? Jos et ole täyttänyt kyselyä, tee se nyt. Linkki: https://educationhelsinki.qualtrics.com/jfe/form/sv_1faeyckwyyztfih https://edu.flinga.fi/s/4tzr8q Voi aloittaa myös edu.flinga.fi ja Access code: 4TZR8Q 11.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 8
MIETTIKÄÄ TÄMÄN KURSSIN TEEMOJA: Mihin tarvitset psykologiaa? Odotuksiani kurssilta? - NÄMÄ NÄKYVÄT FLINGA-POHJALLA 11.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 9
Miksi opiskelijoita usein syytetään passiivisuudesta? - Ihmisillä on usein passiivinen rooli, vain kouluttaja on aktiivinen - Fyysinen tila ja vanhat tietokäytännöt ohjaavat rooleja - Ihmiset eivät kehtaa kysyä ja jakaa ajatuksiaan - Bulimiaoppiminen - Oikeassa olemisen kulttuuri - Aktiivinen ihminen ei jaksa kovin kauan tällaista olotilaa vaipumatta apatiaan OLISINPA JOSSAIN TOISAALLA, KIRSTILLÄ ON LIIKAA MATERIAALIAL 10
Pedagogiikan ja teknologian yhdistäminen opettajankoulutuksessa Kuvat: Veikko Somerpuro http://vimeo.com/60818003 11.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 11
Pohdintatehtävä: Sinun on opittava suuri määrä tekstiä ja aikaa on rajoitetusti. Miten toimit? Kurssille osallistujien esittämiä ideoita Tekee lukemastaan käsitekarttoja, katso ensin sisällysluettelo, otsikot, silmäile kirjaa läpi, tärkeimmät käsitteet, selailla indeksiä takana (missä on mainittu käsitteet) Suunnitelmallinen lukuaikataulu ja lukurutiinit Mikä on alue, jota käsitellään jos tunnen ihmisen, joka tietää ja lähden lenkille hänen kanssaan Välitavoitteiden asettaminen ettei homma kaadu valtavaan läjään Valikointi valtava määrä ja vähän aikaa Asian jakaminen jonkun kanssa, keskustelu tenttikirjasta Palapelitekniikka: jaetaan osuudet ja kukin selittää muille Voi nauhoittaa itse omaa puhettaan lukiessaan, kirjoittaa muistiinpanoja omin sanoin Youtube: etsi pääsykoemateriaalia esim. TedEx Carol Dweck 25 min keskittyy sitten viiden minuutin Pomodoro 11.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 12
MARTON & SÄLJÖ: KLASSISET TUTKIMUKSET LAAJOJEN TEKSTIEN OPPIMINEN Marton ja Säljö (1976) antoivat opiskelijoille tekstejä ja katsoivat, miten ja mitä he niistä oppivat PINTAOPPIMINEN Jos yrität pelkästään muistaa, unohdat nopeammin SYVÄOPPIMINEN Jos yrität ymmärtää, muistat paremmin myös yksityiskohdat! 13
OPISKELUSTRATEGIOITA (Lonka ym, 1994) KEHITTELYSTRATEGIAT: omin sanoin kirjoittaminen, selittäminen, keskustelut, käsitekartat (mind maps), systemaattinen tekstin jäsentäminen, tiivistelmät KERTAUSSTRATEGIAT: mekaaninen alleviivaus, kopiointi, toistaminen, kertaaminen KEHITTELYSTRATEGIAT OVAT YHTEYDESSÄ ONGELMANRATKAISUUN JA SOVELLUKSEEN. KERTAUSSTRATEGIAT TUOTTAVAT TEKSTISIDONNAISTA MUISTAMISTA 11.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 14
Ference Marton: variaatioteoria Kertaus on opintojen äiti Vaihtelu on opintojen äiti Mitä tämä mahtaisi tarkoittaa? 11.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 15
Oppimisen tasot Tiedon lisääntyminen Muistaminen, toistaminen Sovellus Ymmärrys Asian näkeminen uudessa valossa Muuttuminen ihmisenä, identiteetin kehittyminen Ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen muuttuminen, erilaiset kontekstit ja identiteetit Uuden tiedon ja uusien käytäntöjen luominen 11.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 16
Ihmisen vahvuuksien psykologia (Aspinwall & Staudinger, 2006) Sen sijaan, että keskitytään puutteisiin ja ongelmiin, rakennetaan ihmisen vahvuuksille Optimistit kiinnittävät tarkkaa huomiota kielteiseen tietoon, mutta he toimivat joustavasti ja pystyvät muuttamaan toimintaansa tarvittaessa Vahvuuksiksi miellettävät seikat vaihtelevat kulttuurista ja aikakaudesta toiseen (esim. ujous) Voimavarakeskeinen näkökulma 11.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 17
Asiantuntijuus ja reflektio Luento 2 11.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 18
Sisäiset mallit? (mental models) Ohjaavat tarkkaavuuttamme, havaintojamme ja muistiamme Emme kopioi todellisuutta, vaan painotamme meille tärkeitä asioita Muisti ei toimi niin kuin skanneri tai videonauhuri, vaan pikemminkin kuin tehdas! 11.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 19
Päättelymme on vinoutunutta (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004; Hari ym., 2015; Kahneman, 2012; Lonka, 2015) Työmuistiin mahtuu vain 3-7 asiaa kerrallaan Tunteet ohjaavat, samoin stressi ja jännitys Tyypillistä konservatiivisuus ja minäkeskeisyys Vahvistamisilluusio Vaikea hahmottaa monta muuttujaa kerralla Tieteellinen ajattelu ei ole ihmiselle luontaista 11.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 20
Miten kehittyy huippuosaamista? (prof. K.A. Ericsson) Huippuosaamisen kaava: 3 x 1,5 x 6 x 50 x 10 = 13 500 Tämä ei sinänsä takaa mitään, vaan tarvitaan: - tavoitteellista, pitkäkestoista, systemaattista harjoittelua - motivaatiota, virtauskokemuksia - jatkuvaa palautetta ja sosiaalista tukea - kykyä sietää sekä omaa että muiden tyhmyyttä ja epäonnistumista - Ihminen pääsee yllättämään itsensä muiden ihmisten ja kehittyneiden välineiden avulla 11.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 21
TIEDON ERI LAJEJA (Kleickmann, Kunter, Voss & Baumert, 2013) Sisältötieto (Content knowledge) tietoa sisällöstä, ei vielä auta paljoa oppilasta. Kuitenkin liittyy seuraavaan: Pedagoginen sisältötieto (Pedagogical content knowledge) - tieto on muokattu siten, että oppilas pystyy sen ymmärtämään tämä tärkeä oppimisen edellytys (Shulman, 1986) Pedagoginen tieto (Pedagogical knowledge) tietoa oppimisesta ja miten sitä tuetaan tällainen tieto tutkitusti edistää oppilaiden onnistumista! (Kunter, 2013) Miten eri tiedon lajit tulevat esiin aineenopettajan työssä? 11.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 22
Tunnehinta miksi mieluummin treenaamme lihaksia kuin aivoja? (Y. Trope, Mezirow, Mälkki) Oppiminen ja kehittyminen eivät tapahdu pelkästään mukavuusalueella, vaan niihin kuuluu paljon epävarmuuden ja epäonnistumisen sietoa Älyllinen investointi = mitä enemmän panostat, sitä enemmän saat opinnoista irti (oppiminen vs. suoriutuminen?) Tunnehinta = hinta, joka pitää maksaa siitä, että joutuu jatkuvasti sietämään omaa keskeneräisyyttään Kuinka paljon oppilaamme saavat maksaa tunnehintaa? Pystyvätkö he todella oppimaan vai yrittävätkö vain selvitä? 11.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 23
MITÄ ON ITSEREFLEKTIO? Omien sisäisten mallien arvioiminen ja editointi Palautteen antaminen ja vastaanottaminen (muut toimivat peilinä) Etäisyyden otto omaan itseen Omien toimintatapojen jatkuva kriittinen arviointi Epämukavuusalueelle joutumista, hankalia tunteita 24