OPPILASHUOLTOKANSIO 2004-2005 Opettaja
OPPILASHUOLTOKANSIO 1. Oppilashuollon toimintasuunnitelma lukuvuodeksi 2004-2005 1 - Oppilashuoltoryhmän kokoukset lukuvuonna 2004-2005 2 - Kouluyhteisöön kohdistuva oppilashuoltotyö 3 - Oppilaskohtainen oppilashuoltotyö 7 - Kodin ja koulun yhteistyö 8 - Opettajien työhyvinvointi 10 2. Oppilashuoltolupa 12 3. Oppilaan auttamispolku 13 4. Huoliseula 14 5. Tukisuunnitelma 15 6. Verkostosopimus 17 7. Oppilaan arvio omasta hyvinvoinnista ja koulun työstä (luokat 2-6) 18 8. Kiusaamiskysely 20 9. Selvitys kiusaamistapauksesta 22 10. Toimintamalleja erilaisissa tilanteissa 23 11. Vihjeitä väkivalta-/kiusaamistilanteiden selvittelyä varten 25 12. Vastuun portaat 26 13. Vihjeitä vanhempainiltojen toteutukseen 28 14. Ehdotuksia luokkakohtaisten / luokkatasokohtaisten vanhempainiltojen teemoiksi 29 15. Ilmoitus jälki-istunnosta 30 16. Ilmoitus tekemättömistä kotitehtävistä 31 17. Opettajan arvio omasta työhyvinvoinnista 32 Jätä kansio kesäloman ajaksi arkistoon.
12 OPPILASHUOLTOLUPA Oppilashuoltotyö tukee oppilaan kasvua ja kehitystä sekä oppimista. Oppilashuollon tavoitteena on turvallisen ja terveen oppimisympäristön luominen sekä mielenterveyttä suojaavien tekijöiden edistäminen. Oppilashuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa, mutta myös oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista sekä niihin puuttumista. Oppilashuollon tehtävänä on kodin ja koulun yhteistyön lisääminen. Koulullamme toimii oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat: rehtori erityisopettaja kouluterveydenhoitaja sosiaalityöntekijä Koulumme oppilashuoltoryhmän tehtävänä on ennaltaehkäistä kouluyhteisössä ongelmien syntymistä sekä auttaa oppilasta ja perhettä ongelmatilanteissa yhteistyössä perheen kanssa. Joskus lapsen tarvitsemat tukitoimet ovat tarpeellisia hänen siirtyessään luokka-asteelta toiselle. Jotta opiskelu uudessa luokassa/koulussa pääsisi hyvään alkuun, on lasta koskevien tietojen siirtäminen tärkeää. Oppilashuoltoryhmä voi harkintansa mukaan siirtää lapsen koulunkäyntiä koskevia tietoja luokka-asteelta toiselle. Lapsemme (luokka ) koulunkäyntiin liittyvistä asioista saa keskustella oppilashuoltoryhmässä ei saa keskustella oppilashuoltoryhmässä. / 200 huoltajan allekirjoitus Lupa on voimassa koko perusopetuksen ajan. 13
OPPILAAN AUTTAMISPOLKU Opettaja on avainasemassa, kun oppilaalla ilmenee erilaisia vaikeuksia koulussa. Varhainen puuttuminen auttaa oppilasta selviytymään ja estää ongelmien kasvamista liian suuriksi. Lisäksi se ehkäisee syrjäytymistä. Asioiden kirjaaminen on tärkeää mikään ei jää muistin varaan. Työskentelystä tulee johdonmukaista. Kiireellisissä tapauksissa sovelletaan alla olevaa auttamispolkua. 1. Opettaja järjestää tapaamisen vanhempien ja oppilaan kanssa. Sovitaan yhteisistä toimenpiteistä ja seurantapalaverista. Opettaja kirjaa oppilaskohtaiseen huoliseulaan sovitut toimenpiteet. 2. Seurantapalavereita voi olla useampia. Näin vanhemmille jää mahdollisuus kotona yrittää puuttua / vaikuttaa asioihin. Opettaja voi pyytää mukaan oppilashuollon edustajan / edustajia (rehtori ja/tai erityisopettaja). Tarvittaessa opettaja voi kutsua mukaan muitakin oppilashuollon henkilöitä ongelman laadusta riippuen. Palaverissa sovitaan toimenpiteet ja vastuuhenkilöt sekä aina seurantapalaveri. Asiat kirjataan oppilaskohtaiseen huoliseulaan. 3. Mikäli ongelmatilanne jatkuu edelleen, seurantapalaverissa päätetään jatkotoimenpiteistä. Vanhempien kanssa sovitaan, että asia viedään oppilashuoltoryhmään. Kirjataan oppilaskohtaiseen huoliseulaan. Opettaja esitäyttää tukisuunnitelman ja laittaa huoliseulan liitteeksi. 4. Oppilashuoltoryhmä käsittelee asian. Vanhemmat voivat olla mukana kokouksessa. Mikäli vanhemmat eivät ole läsnä, heille ilmoitetaan päätöksestä. Sovitaan toimenpiteistä, vastuuhenkilöistä ja seurannasta. Toimenpiteet kirjataan tukisuunnitelmaan. TIEDOTTAMINEN: Oppilaan auttamispolku jaetaan opettajille syyslukukauden alussa oppilashuollon toimintasuunnitelman mukana. Syystiedotteessa kerrotaan oppilashuollosta ja oppilashuoltoryhmän jäsenet. 15 LUOTTAMUKSELLINEN
TUKISUUNNITELMA ESITIETOJA OPPILAASTA / ASIASTA ENNEN OPPILASHUOLTORYHMÄN KOKOUSTA Luokanopettaja/luokanvalvoja/erityisopettaja täyttää ja ilmoittaa vanhemmille asian esille ottamisesta oppilashuoltoryhmän kokouksessa. Oppilas: Opettaja: Luokka: Päivämäärä: Asian kuvaus: Miten selviytyy opiskelussa (vahvuudet/heikkoudet): AI: MA: kielet: käytös: muuta: Asian käsittelemisestä oppilashuoltoryhmän kokouksessa on ilmoitettu kotiin: milloin kuka Vanhempien toivomuksia asian suhteen: LIITE: oppilaskohtainen huoliseula OPPILASHUOLTORYHMÄN PÄÄTÖS: 16
Päivämäärä: Toimenpiteet : Vastuuhenkilöt: Yhteydenotto vanhempiin: Seuranta: 17
VERKOSTOSOPIMUS Jotta vanhemmat voisivat olla yhteydessä toisiin vanhempiin ja koulu saa ajan tasalla olevat yhteystiedot pyydämme teitä täyttämään tämän verkostosopimuksen. Lapsen nimi: Luokka: Huoltajan/huoltajien nimi: Osoite: Puhelinnumero (vain yksi nro) Näistä tiedoista koottu oppilaan oman luokan yhteenveto toimitetaan koteihin syyskuun aikana. Rastita, jos tietoja ei saa antaa luokan muille vanhemmille. ******************************************************************** Puhelinnumero, josta huoltajan saa kiinni kiireellisissä tapauksissa koulupäivän aikana: (vain yksi nro, vain koulun tietoon) Huoltajan allekirjoitus: Keminmaan koulujen oppilashuolto-ohjelman mukaisesti verkostosopimus päivitetään aina lukuvuoden alussa. Verkostosopimus palautetaan luokanopettajalle mennessä 18
OPPILAAN ARVIO OMASTA HYVINVOINNISTA JA KOULUN TYÖSTÄ luokat 2-6 Toisinaan on hyvä selvittää oppilaan kokemuksia koulusta ja yleensä elämästä. Näin koulu voi tukea ja auttaa oppilasta sekä iloita yhdessä hyvistä asioista. Voit kertoa asioistasi sen verran kuin se sinusta itsestäsi tuntuu tärkeältä. Opettaja käsittelee asiat luottamuksellisesti ja yhdessä sovitaan, miten asiosssasi edetään. Nimi: luokka päivämäärä Rastita mielestäsi oikea vaihtoehto. 1. Minusta on mukava lähteä kouluun. Kerro tarkemmin: 2. Koulussa on hyvä olla. Kerro tarkemmin: 3. Kotona on hyvä olla. 4. Minulla on hyviä kavereita. 5. Minulla on vapaa-aikana mukavaa tekemistä. Kerro tarkemmin: 6. Mistä asioista olet iloinen? Käännä 19
Kerro tarkemmin: 7. Huolestuttaako sinua jokin asia? Mikä: 8. Kiusataanko sinua? ei kyllä Kerro tarkemmin: 9. Kiusataanko jotakin luokkatoveriasi? ei kyllä Kerro tarkemmin: 10. Koulumme opettajat kannustavat minua. 11. Koulumme opettajat kohtelevat minua reilusti ja tasa-arvoisesti. 12. Koulumme opettajat kuuntelevat minua Kerro tarkemmin: Kiitos vastauksistasi! 20
KIUSAAMINEN KOULUSSA JA KOULUMATKOILLA Koulussa aina esiintyy kiusaamista. Jotta voisimme puuttua siihen, teemme tämän kyselyn. Toivomme, että Te Vanhemmat autatte meitä tässä asiassa ja vastaatte yhdessä lapsenne kanssa mahdollisimman rehellisesti seuraaviin kysymyksiin. Yritämme yhdessä selvittää esille tulleet kiusaamistapaukset. Kiitos yhteistyöstä. Terveisin opettajat Koulukiusaamisen määritelmä: Koulukiusaamisella tarkoitetaan, että joku oppilas joutuu toistuvasti saman tai muiden luokkien oppilaiden kiusaamisen kohteeksi. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä, (ilkeiden juttujen punomista takanapäin) tai mitä tahansa sellaista toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Kiusaamisesta ei ole kysymys, kun kaksi tasaväkistä oppilasta riitelee tai tappelee keskenään. Kiusaamista eivät myöskään ole satunnaiset, milloin keneenkin oppilaaseen kohdistuvat hyökkäykset. Kiusaamista on se, että yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä. Lapsen nimi Luokka Lukuvuosi 1. Onko sinua kiusattu koulussa tänä lukuvuonna? Ei Kyllä Millä tavalla sinua on kiusattu? Kuka tai ketkä ovat sinua kiusanneet? 2. Onko sinua kiusattu koulumatkoilla tänä lukuvuonna? Ei Kyllä Millä tavalla sinua on kiusattu koulumatkoilla? Kuka tai ketkä ovat sinua kiusanneet koulumatkoilla? 3. Jos sinua on kiusattu, kuinka usein sitä on tapahtunut? Kerran 2-3 kertaa Jatkuvasti 4. Jos sinua on kiusattu, oletko kertonut siitä kenellekään? En Kyllä Kenelle? Oliko siitä apua? Käännä 21
5. Oletko itse kiusannut muita tänä lukuvuonna? En Kyllä Jos olet kiusannut, niin ketä tai keitä olet kiusannut? Jos olet kiusannut, niin miten olet kiusannut? Jos olet kiusannut, niin miksi olet kiusannut? 6. Onko sinun koulukavereitasi kiusattu? Ei Kyllä Ketä tai keitä on kiusattu? Kuka tai ketkä ovat kiusanneet? Miten? 7. Miten kiusaamista voisi vähentää? Mikä tai kuka voisi auttaa? Laadittu Turvallinen koulu-kirjan liitteen 2 pohjalta (E. Penttilä: Turvallinen koulu. WSOY 1994, Opetus 2000)
22 Tiedoksioppilashuoltoryhmälle SELVITYS KIUSAAMISTAPAUKSESTA Päivämäärä: Tapausta selvittänyt opettaja Kiusattu Kiusaaja / kiusaajat Mitä on tapahtunut? Tapahtumien kulku. Toimenpiteet kiusaamistapauksen selvittämiseksi. Sopimukset, seuraamukset, seuranta
TOIMINTAMALLEJA ERILAISISSA TILANTEISSA 23 Keminmaan kouluille on laadittu yhteiset toimintamallit kriisitilanteiden varalta. Toimintamalleissa kuvataan yksityiskohtaisesti, kuinka toimitaan onnettomuuden, sairastumisen tai kuolemantapauksen sattuessa. Koulussamme toimii kriisiryhmä. Koulukiusaaminen Koulukiusaamisesta on kysymys, kun joku oppilas joutuu toistuvasti saman tai muiden luokkien oppilaiden kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä tai ilkeiden juttujen puhumista takanapäin tai mitä tahansa toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Kiusaamisesta ei ole kysymys, kun kaksi tasaväkistä oppilasta riitelee tai tappelee keskenään. Kiusaamista eivät ole myöskään satunnaiset, milloin keneenkin oppilaaseen kohdistuvat hyökkäykset. Kiusaamisessa yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä. Koulussamme tapahtuvissa väkivalta- ja kiusaamistilanteissa toimimme seuraavasti: 1. Opettaja keskustelee molempien osapuolten kanssa (kiusattu, kiusaaja/kiusaajat). 2. Osapuolet sopivat, pyytävät anteeksi toisiltaan. 3. Asiasta ilmoitetaan kotiin ja seurataan. 4. Toistuvissa tilanteissa (KOULUKIUSAAMINEN) osapuolet ja vanhemmat pyydetään koululle keskustelemaan. Tilannetta seurataan. 5. Mikäli tilanne jatkuu, asia viedään oppilashuoltoryhmän selvitettäväksi. Seurataan. Lukuvuoden aikana tehdään kiusaamiskyselyjä, joilla kartoitetaan tilannetta ja pyritään puuttumaan asioihin varhaisessa vaiheessa. Väkivalta- ja kiusaamistilanteiden selvittelyssä etenemme Vastuun portaiden vaiheiden mukaan: 6. Vastuuntunto 5. Lupaaminen 4. Sovittaminen 3. Anteeksipyyntö 2. Ymmärtäminen 1. Myöntäminen Tarkoitus on lapsen vastuuttaminen teoistaan. Motto: Ongelman ratkaisemisesta tuleva kunnia pitää olla suurempi kuin ongelmasta koituva häpeä!
24 Päihdetapaus 1. Koulusta otetaan yhteys vanhempiin alkuselvittelypalaverin järjestämiseksi. Palaverissa arvioidaan oppilaan terveydellinen tila, selvitetään päihteen laatu ja mistä päihde on saatu. Läsnä ovat oppilas, vanhemmat, rehtori ja terveydenhoitaja. 2. Sovitaan seurantapalaveri, johon tulee edellisten lisäksi lastensuojeluviranomainen. Tarkoituksena on oppilaan auttaminen. 3. Mikäli tilanteeseen liittyy epäselvyyksiä, tarpeen vaatiessa voidaan pyytää poliisin virkaapua. Näpistely koulupäivän aikana 1. Oppilas soittaa itse vanhemmille kauppiaan läsnäollessa ja kertoo näpistelystä. 2. Kauppias tiedottaa kotiin ja kouluun. 3. Kauppias, vanhemmat ja oppilas sopivat korvausmenettelystä. Poissaolot Oppilaiden poissaoloja seurataan. Jos havaitaan, että oppilas on ollut aiheettomasti pois koulusta, siihen puututaan. Jos oppilas on ollut pois koulusta kolme päivää eivätkä vanhemmat ole ilmoittaneet poissaolon syytä, opettaja ottaa yhteyttä poissaolon selvittämiseksi. Poissaoloja seurataan kuukausittain. Huoltajuus Vanhempien velvollisuus on kertoa koululle, mikäli lapsen huoltajuusolosuhteet ovat muuttuneet. Koulu toimii kouluun ilmoittautumisen yhteydessä annettujen tietojen mukaisesti, kunnes toisin vanhemmat ilmoittavat. Vanhempien velvollisuus on näyttää dokumentti muutoksesta. Virkatodistus riittää. Sosiaalitoimistosta voi pyytää virkailijaa tarkistamaan huoltajuuden, mikäli esiintyy epäselvyyttä.
25 VIHJEITÄ VÄKIVALTA- JA KIUSAAMISTILANTEIDEN SELVITTELYÄ VARTEN 1. Sovitaan heti tapahtuman alkuselvittelyjen ( fyysisten vammojen hoito) jälkeen selvittelyaika kysymällä asianosaisilta itseltään: - milloin tavataan - ketä otetaan mukaan - missä tavataan Näin saadaan oppilaat sitoutumaan prosessiin. Hyvä aika olisi muutaman tunnin kuluttua tapahtuneesta, jotta oppilaat ehtivät jäsentää tapahtumaa ja omia tunnetiloja. 2. Selvittelijä miettii seuraavia asioita: - kannattaako tavata ennen kokoontumista uhria ja tekijää erikseen - mikä on istumajärjestys: asettuuko selvittelijä korokkeelle vai samalle tasolle, miten sijoittaa kiistan osapuolet toisiinsa nähden siten, ettei tilanne kuumentuisi uudelleen. 3. Selvittelijän asenne on avoin, neutraali ja rohkaiseva. 4. Ryhmän koko: Kaikkien asianosaisten on oltava paikalla. Jos joku puuttuu, haetaan hänet tai selvittely siirretään toiseen ajankohtaan. Laajemman ryhmän käyttämistä puoltaa se, että silloin saadaan mukaan myös ne oppilaat, jotka ovat olleet taustavaikuttajina tai yllyttäjinä. 5. Ennen kuin aletaan puhua itse asiasta, annetaan oppilaille mahdollisuus ilmaista oma tunnetila sillä hetkellä: hermostuttaako, pystyitkö keskittymään edellisellä tunnilla jne. 6. Sovitaan kokouksen pelisäännöt: kukaan ei saa poistua kesken, ketään ei saa keskeyttää, ketään ei saa haukkua, jokainen saa puheenvuoron. 7. Ensimmäinen puheenvuoro annetaan uhrille / kiusatulle: mitä tapahtui, mitä ajattelit ja miltä se tuntui. Sitten puheenvuoro tekijälle, jonka jälkeen järjestyksessä muille. - selvittelijä ilmaisee sanoin ja elein, että oppilas tulee ymmärretyksi. Ilmaisee sanoin oppilaan tunnetilaa sanomalla esim. olit varmaan peloissasi. - selvittelijä pyrkii muuttamaan ongelman tavoitteeksi (= ratkaisukeskeinen lähestymistapa). - Jos oppilas valittaa jostakin toisesta oppilaasta, selvittelijä voi vastaavasti kysyä, miten hän toivoisi tämän toisen toimivan. Usein myös vahinkoa aiheuttanut ilmaisee väärinkäsityksen tai muun oleellisen asian, joka on vaikuttanut hankalan tilanteen syntymiseen. 8. Selvittelyn jälkeen aletaan kiivetä Vastuun portaita seuraavien vaiheiden mukaan:
26 VASTUUN PORTAAT 1. Myöntäminen Selvittelijä rohkaisee oppilasta myöntämään väärän tekonsa. Jos se on hänelle vaikeaa, selvitetään, mitä hän pelkää seuraavan siitä, jos hän myöntäisi. - Ellei oppilas myönnä, rohkaistaan häntä siihen muistuttamalla myöntämisen hyvät puolet: olo helpottuu, kaverisuhde korjaantuu. Voidaan myös uhkailla isolla verkostokokouksella, johon kutsutaan myös vanhemmat. - Selvittelijä antaa ymmärtää, että asia selvitetään joka tapauksessa. Kyse on vain siitä, tehdäänkö se helpommalla vai vaikeammalla tavalla. 2. Ymmärtäminen Selvittelijä pyytää oppilasta miettimään, mitä seurauksia hänen tekemällään vääryydellä on muille ihmisille ja hänelle itselleen. - Selvittelijä edistää ymmärtämistä kysymällä, mitä tekijä ajattelee toisen osapuolen tunteneen ja ajatelleen ( voidaan toistaa aikaisemmin esille tulleita tuntemuksia). - Ymmärryksen myötä mahdollistuu käyttäytymisen muutos ja vastaavien hankaluuksien ehkäisy, se on vastuunottamisen edellytys. - Joskus ymmärtäminen on oppilaan kannalta niin noloa, että hän voi reagoida epäasiallisella tavalla (esim. nauru, pelleily). 3. Anteeksipyyntö Selvittelijä auttaa oppilasta miettimään, kenelle hänen pitäisi esittää anteeksipyyntö ja missä, milloin ja miten anteeksipyyntö tulisi esittää. - Myös pikkuriitojen sopimisella on tärkeä merkitys lapsen ja nuoren elämässä. - Vaaditaan kunnon anteeksipyyntö: kättely tai halaus. Anteeksipyynnön yhteydessä näkyy, ovatko osapuolet sisäistäneet asian. - Tässä yhteydessä jutellaan myös siitä, miten osapuolet voivat kohdata toisensa arjen tilanteissa ja mitä kertoa uteliaille luokkakavereille selvittelystä.
4. Sovittaminen 27 Selvittelijä pyytää oppilasta tarjoutumaan sovittamaan tekonsa ja auttaa kärsimään joutunutta osapuolta miettimään, mikä olisi hänen mielestään sopiva sovitus. - Sovittamisessa on tärkeää yhteensopivuus teon kanssa; jos teko ja sovitus eivät ole sopusoinnussa, niin tekijä tai uhri on tyytymätön ja miettii kostoa. - Annetaan osapuolten miettiä itse, miten teko sovitetaan. Selvittelijä arvioi yhteensopivuuden. - Esimerkkejä sovittamisesta: joskus anteeksipyyntö riittää, anteeksipyyntökortti, jonkun tavaran ostaminen, työpalvelu. Pelkkä raha ei ole hyvä, koska se voi olla vanhemmilta saatu. Tärkeää on kärsimään joutuneen tyytyväisyys ja kärsimyksen aiheuttaneen vaivannäkö. 5. Lupaaminen Selvittelijä pyytää oppilasta lupaamaan, että hän ei tee virhettä toista kertaa. Hänen kanssa tehdään sopimus siitä, mitä seuraa, jos hän rikkoo lupauksensa (esim. kirjoittaa 50 kertaa, jossa lupaa olla tekemättä ko. tekoa). - Lupaus voidaan ottaa myös kirjallisena kahden henkilön todistamana. - Selvittelijä seuraa tilanteen kehittymistä (joskus kysyy, onko lupaus pitänyt) 6. Vastuuntunto Autetaan oppilasta huomaamaan, mitä hän on tämän kokemuksen kautta oppinut. Autetaan oppilasta keksimään jonkin tavan, jonka avulla hän voi auttaa muitakin hyötymään siitä, mitä hän on oppinut. - Lupauksensa pitänyttä oppilasta kehutaan luokassa - Seurantapalaverissa opettaja antaa positiivista palautetta - Rohkaistaan oppilasta auttamaan muita vastaavissa tilanteissa, esim. auttamalla myöntämään. MOTTO: Ongelman ratkaisemisesta tuleva kunnia pitää olla suurempi kuin ongelmasta koituva häpeä! Lähde: Ahola, Hirvihuhta, Vääryydestä vastuuseen
VIHJEITÄ LUOKKAKOHTAISTEN VANHEMPAINILTOJEN TOTEUTUKSEEN 28 * Tilaisuuksien alussa kaikki vanhemmat esittäytyvät ja kertovat, kenen vanhempia ovat. * Poissaoleviin vanhempiin otetaan tilaisuuden jälkeen yhteyttä ja kerrotaan, mitä vanhempainillassa on käsitelty ja sovittu. Yhteydenottaja voi olla joku paikalla ollut (lähellä asuva, muuten tunteva) vanhempi. * Joissakin tilaisuuksissa voivat olla mukana sekä vanhemmat että lapset. * Teemailloissa keskustellaan ennalta valmistellusta aiheesta; mukana voi olla opettajan lisäksi myös ulkopuolinen asiantuntija. * Vanhemmat ja lapset voivat tehdä yhdessä pelisääntösopimuksia kulloinkin tärkeistä asioista, esim.: - suhtautuminen tupakkaan ja päihteisiin - kotiintuloajat ja liikkumisrajoitukset - yhteisvastuullisuus lapsista - säänmukainen pukeutuminen - liikenneturvallisuus (pyöräilykypärän käyttö) * Vanhempien verkostosopimus päivitetään vuosittain.
EHDOTUKSIA VANHEMPAINILTOJEN TEEMOIKSI 29 Yleisteemana "Yhdessä vanhemmuuteen" 1. lk. Vanhempien tutustuminen toisiinsa ja verkostoituminen - tilaisuudessa mukana lapset ja vanhemmat, joille järjestetään sekä yhteistä että omaa ohjelmaa - järjestelyt voivat tapahtua yhteistyössä esim. vanhempainyhdistyksen, kummioppilaiden tai Nuori Keminmaa -yhdistyksen kanssa 2. lk. Vanhemmuus - asiantuntijaksi voidaan pyytää esim. Kemin tai Tornion perheneuvolan työntekijöitä tai Tornion koulupsykologia tai -kuraattoria - pohjana voidaan käyttää esim. vanhemmuuden roolikarttaa (lähdeviite) - vanhemmuuteen liittyviä aiheita: mitä vanhemmuuteen liittyy, kasvattajan persoonallisuus, lapsen itsetunto, vanhemman ja lapsen suhde 3. lk. Vanhemmat ja lapset tekevät yhdessä jotain kivaa (esim. retken) - järjestelyt voivat tapahtua yhteistyössä esim. Peräpohjolan opiston opiskelijoiden kanssa - voidaan hyödyntää paikallista luontoa ja kohteita (esim. Kallin peikkokota, Vallitunsaari, selviytymisseikkailu luonnossa) 4. lk. Alkava murrosikä - asiantuntijaksi voidaan pyytää terveydenhoitaja - vanhemmuuteen liittyviä aiheita: rajakasvatus, lapsen elämää suojaavia ja altistavia tekijöitä 5. lk. Tupakka ja päihteet sekä lasten vapaa-ajankäyttö ja siihen liittyvät pelisäännöt - asiantuntijoiksi voidaan pyytää esim. raittiussihteeriä, Turvapoijun Jeppe-projektin tai Kemin A-klinikan työntekijöitä - nuorisosihteeriä voidaan pyytää kertomaan nuorisotilojen toiminnasta ja nuorten vapaa ajanvietosta 6. lk. Yläasteelle siirtyminen sekä vanhempien verkostoitumisen ja pelisääntöjen vahvistaminen - mukana sekä vanhemmat että lapset - yläasteen edustajia (esim. opo, erityisopettaja) voidaan pyytää kertomaan yläasteesta ja sinne siirtymisestä - ilta toteutetaan yläasteen tiloissa koulukohtaisesti, jotta mahdollistettaisiin vuorovaikutuksellisuus
30 ILMOITUS JÄLKI-ISTUNNOSTA Oppilas (luokka ) on ollut jälki-istunnossa / tulee jälki-istuntoon / 200 klo. Jälki-istunnon syy: opettajan allekirjoitus huoltajan allekirjoitus
ILMOITUS TEKEMÄTTÖMISTÄ KOTITEHTÄVISTÄ 31 Oppilas (luokka ) on jättänyt suorittamatta kotitehtävät. Hän on koulun jälkeen tehnyt / tulee tekemään kyseiset tehtävät / 200 klo. opettajan allekirjoitus huoltajan allekirjoitus
32 OPETTAJAN ARVIO OMASTA TYÖHYVINVOINNISTA 1. Miten arvioit oman jaksamisesi? Voin huonosti hyvin 1 2 3 4 5 2. Mikä edistää omaa työssä jaksamistasi nykyisessä työyhteisössäsi? 3. Mikä vähentää omaa työssä jaksamistasi? 4. Kerro mielipiteesi kehittämistarpeista (ammattiin, johtamiseen ja työyhteisöön liittyvät asiat) 5. Saatko riittävästi tietoa työyhteisösi asioista? Kyllä Ei