Taina Rantanen Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Ei sidonnaisuuksia AKTIIVISENA VANHENEMINEN Rahoittajat:
Vuonna 2030 maailmassa on - 1.4 miljardia yli 60-vuotiasta henkilöä - 125 miljoonaa yli 80-vuotiasta henkilöä Vanhuuden - tutkimuksen ensisijainen tarkoitus on lisätä tietoa ja edistää hyvinvointia. -Tutkijoiden puhe siirtyy poliitikkojen puheeseen ja päätöksiin. -Säästöjen korostaminen lisää ikäsortoa. -Vanhuuden voimavarojen ja positiivisten piirteiden ja tutkiminen edistää elämisen arvoista vanhuutta -Vanhojen ihmisten voimavarojen panoksen arvostaminen on ikääntyvän yhteiskunnan menestyksen avain
Taustaa Aktiivisena vanheneminen on Euroopan Unionin ikäpoliittinen tavoite On useita innovaatio- ja tutkimusohjelmia, joilla pyritään edistämään aktiivisena vanhenemista European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing (EIP on AHA) Edistää tervetyttä ja elämänlaatua Varmistaa terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmien kestävyyttä Edistää EU:n talouden kilpailukykyä Miksi aktiivisena vanhenemisen tutkimus ei ole kuitenkaan kovin paljon edistynyt? Aktiivisena vanhenemisesta on useita määritelmiä ja määrittely on epämääräistä, vrt terve vanheneminen, toimintakyky yms. Jotkut määritelmät liian kunnianhimoisia mahdoton saavuttaa? Jotkut tuntutuvat tietävän sisällön määrittelemättäkin, eli määrittelyä ei nähdä tarpeelliseksi. Tai koko asia nähdään vääränä ( Tarviiko sitä nyt vanhana niin aktiivinen olla? )
Toimijuus = henkilö muokkaa omia kokemuksiaan ajattelunsa ja toimintansa avulla, edellyttää aktiivisuutta ja tavoitteellista toimintaa Aktiivinen = toimiva, oma-aloitteinen Vanheneminen = ikääntymisen myötä tapahtuvia seurauksiltaan negatiivisia muutoksia elimistössä. Aktiivisena vanheneminen Aktiivinen elämä Aktiivinen elämänote Aktiivisuus Tieteellinen käsite Ihmisten itsensä käsitys
Vanhuuden toimintakyky riippuu aiemman elämän aikana saaduista altistuksista, viimeaikaisista altistuksista ja ympäristön vaikutuksista.
Kg Hand Grip Strength Changes over 27 Years HHP, HAAS n=1129 42 Baseline 38 n=1491 n=484 n=647 n=1000 n=809 n=343 Survivors (N=3680) 34 30 26 n=924 Non-survivors (N=3594) n=377 n=67 n=1129 n=1491 Follow-up n=647 Average decline 1%/year n=343 22 n=67 01 45-49 50-54 55-59 60-64 65-68 71-76 77-81 82-86 87-91 92-96 Age group (years) Rantanen et al., JAP 1998; 85:2047-2053
Disability 25 Years Later According to Midlife Grip Strength TertilesAmong 6089 Initially Healthy Men, HHP Disability Climbing 10 steps Walking 800 m Lifting 4.5 kg Heavy housework Using toilet Eating Dressing Washing Functional limitations Grip strength tertiles Highest Middle Sit-to-stand Lowest Walking speed <0.5m/s 0 10 20 30 (Rantanen et al. JAMA 1999;281:558-560) % 7
Parantaako voimaharjoittelu toiminnanrajoituksia ja vähentääkö se toiminnanvajauksia? Voimaharjoittelun hyödyt olivat vaatimattomia tai kohtalaisia liikesuorituksissa, kuten seisomaan nousu, portaiden kiipeäminen, kävelynopeus
Voimaharjoittelun vaikutukset Spesifejä Parantaa voimaa ja samankaltaisia suorituksia Etäisemmät ja yleisluonteisemmat vastemuuttujat (esimerkiksi IADL-toimintakyky, elämänlaatu) eivät parane tai paranevat vain vähän. Ne voivat parantua myös jonkin muun intervention seurauksena. Yksilölliset vasteet eroavat paljon Miksi? Geenit, ikä, psyykkiset tekijät?
Polven ojennusvoima ja kävelynopeus Muutos ei riippunut koherenssin tunteesta Monimutkaisemmat tehtävät: Timed Up-and-Go & Berg Balance Scale Alempi koherenssin tunne vähemmän parannusta Koherenssin tunne ja harjoitusvaste 12 viikon progressiivinen voimaharjoitus 60-85 v. itsenäisesti asuvia henkilöitä 0.5 7 vuotta lonkkamurtuman jälkeen Riippumaton osallistumisaktiivisuudesta Change in TUG R= -.718 p=.001 Change in BBS R=.379 p=.091 Koherenssi Intervention ~Elämänhallinnan tunne group (Antonovsky) Baseline SOC Baseline SOC Portegijs et al. J Aging Phys Act 2014
Toimintakyvyn edistäminen Toimintakyky tarkoittaa ihmisen kykyä selviytyä jokapäiväisen elämän toiminnoista. (THL) Terveys Kunto Psyykkiset tekijät Ympäristö Sairaudet hoidetaan tasapainoon Parannetaan kestävyyttä, ketteryyttä, lihasvoimaa ja tasapainoa liikuntaharjoittelun avulla Harjoitetaan älyllisiä toimintoja Muutetaan tapa tehdä päivittäisiä toimia entistä tarkoituksenmukaisemmaksi Parannetaan uskoa omiin kykyihin myönteisten kokemusten avulla Viihtyisä, luonnonläheinen liikuntaan motivoiva ympäristö Esteettömyys Turvallisuus Ulkopuolista tuki ja apu, myös apuvälineet
Physical disability and social interaction: factors associated with low social contact and home confinement in disabled older women (The Women's Health and Aging Study). Simonsick et al. J Gerontol B Psychol Sci Soc Sci. 1998;53:S209-17. 1002 toiminnanvajauksista kärsivää naista Tyypillisen viikon aikana 23% ei tavannut ketään oman perheensä ulkopuolista henkilöä 17% ei poistunut kotoaan.
J Am Geriatr Soc. 2005;53(2):198-203. N=600, yli 65-v naisia, vuoden seuranta Säännöllinen vähäinenkin kävely ylläpiti kävelykykyä 8 korttelinväliä (n.1600 m) viikossa kävelleet säilyttivät kävelykykynsä noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin henkilöt, jotka kävelivät vähemmän
Toiminta ja osallisuus Toiminta - Tehtävän suorittaminen - Heikkenee Toiminnanrajoitus Tehtävää suorittaessa koetut vaikeudet (pukeutuminen, peseytyminen, kävely) Osallisuus -Erilaisissa elämäntilanteissa mukana oleminen -Periaatteessa aina mahdollista -Kompensaatio edistää osallisuutta Osallistumisen rajoitus Ongelmat joita henkilö kokee erilaisiin elämäntilanteisiin osallistumisessa (esim ei pääse ostoksille) Osallisuutta tarkasteltaessa tutkimuksen näkökulma muuttuu toiminnanvajauden syistä toiminnanvajauden seurauksiin
Turvallinen liikkuminen Liikuntakyky tarkoittaa sitä, että ihminen pääsee sinne mihin haluaa, miten haluaa ja koska haluaa Mahdollistaa sen, että vanhat ihmiset voivat elää, asua ja harrastaa omien tavoitteidensa mukaan Liikunta on ihmisen perustarve
Carrying & moving objects Unilateral carry Bilateral carry Pulling objects Pushing objects Changing basic body positions Kneeling Bending, Sitting Squatting, Lying down Whole body tranfer Mobility Changing & maintaining body positions Maintaining body positions Lying Sitting Kneeling Standing Squatting Walking Short/long distances Different surfaces Around/over obstacles Walking & moving around Moving around Climbing Running Moving around using equipments Device aided mobility (wheelchair, scooter) Moving around, transportations Private motorized Public motorized Driving Components of mobility (McDonough C. et al. 2014)
Iäkkäiden ihmisten elinpiiri Life-Space Mobility in Older People (LISPE; Rantanen et al. 2012) Elinpiiri - alue, jolla henkilö liikkuu Liikkumisaktiivisuus elinpiirissä Toteutunut liikkumisen määrä, tapa, avuntarve ja alue, jolla liikkuu Liikuntakyvyn ja terveyden heikentyessä ympäristön esteellisyyden haitat lisääntyvät
Elinpiiri Rajoittamaton Asuinkunta Naapurusto Piha Asunto Makuuhuone
Elämänlaatuulottuvuudet Environmental Ympäristö Sosiaalinen Elinpiiri ja elämänlaatu Social (Suuri pistemäärä on hyvä) P<.001 P<.001 Psychological Psyykkinen Fyysinen Physical QoL Index Kokonaisp. P<.001 P<.001 P<.001 Elinpiiripiste 90-120 60-89 30-59 0-29 40 50 60 70 80 90 100 110 120 Elinpiirin pieneneminen jyrkensi elämänlaadun heikkenemistä; Rajoittunut elinpiiri = huono elämänlaatu Rantakokko ym. 2013 JAGS; 2015 Qual Life Res.
Vakioitu: ikä, sukupuoli, kävelyvaikeudet, taloudellinen tilanne, koulutus, kognitiviinen toimintakyky, sairauksien lukumäärä ja yksinasuminen UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Ympäristön esteet ja elinpiirin rajoittuminen Este OR 95% CI Korkeat katukiveykset 5.4 2.8-10.7 Vaaralliset risteykset 1.9 1.1-3.1 Lumi ja jää 1.8 1.3-2.4 Autoja jalankulkureiteillä (esim. huoltoajo) 4.9 1.4-17.4
Ympäristön liikkumaan houkuttelevat tekijät suojaavat elinpiirin rajoittumiselta Ulkoilureitti tai hiihtolatu kodin läheisyydessä (OR 0.4, 95% CI= 0.3-0.6) Luonto ja/tai järvenranta (OR 0.5, 95% CI=0.4-0.8) Vakioitu: ikä, sukupuoli, kävelyvaikeudet, taloudellinen tilanne, koulutus, kognitiviinen toimintakyky, sairauksien lukumäärä ja yksinasuminen
Ei liiku ulkona päivittäin (Portegijs et al. Arch Gerontol Geriatr. 2017) Uloskäynnin ja pihamaan liikkumisen esteet (Housing Enabler seulontamittari) OR 8 7 6 5 4 3 2 1 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Vähän esteitä Keskimääräisesti Paljon Ylesimmät ulkona liikkumisen syyt Ostokset, Kävelylenkkeily Vierailut Asiointi (Tsai LT, J Aging Phys Act 2016) 0 Hyvä liikkumiskyky OR Heikentynyt liikkumiskyky Logistic regression model adjusted for age, sex, number of diseases, cognitive performance, month of assessment, type of neighborhood and housing, and years lived in home (N=848)
Liikunta-aktiivisuus elinpiirissä (Portegijs et al. PLoS One. 2015;10(8):e0135308 Liikunta-aktiivisuus lisääntyy kun henkilö menee ulos ja etenee kauemmaksi kotoa Step counts 7 7000 6 6000 5 5000 4000 4 3000 3 2000 2 1000 1 P<.001 Päivinä, jolloin iäkkäät henkilöt eivät menneet ulos, 70% heistä liikkui vähemmän kuin 3 minuuttia (kiihtyvyysanturi) 0 0 In home Outside Neighborhood Town Beyond
Vapaaehtoistyö, ulkoliikunta ja vanhusten hyvinvointi Tarkoituksena oli lisätä huonokuntoisten vanhusten osallistumista kodin ulkopuolella tapahtuvaan liikunta-, kulttuuri-, virkistys- ja sivistystoimintaan, vapaaehtoistyöntekijän avulla. Parantaako elinpiirin laajentaminen elämänlaatua? Opetus- ja kulttuuriministeriö
Vapaaehtoistyöntekijät 56 vakituisesta työstä eläkkeellä olevaa vapaaehtoistyöntekijää (keski-ikä 65.5 vuotta) 82 % oli naisia Motiiveja: uusien ihmisten tapaaminen (82 %), uusien asioiden oppiminen (64 %), muiden auttaminen (76 %) sekä hyvän mielen antaminen ja saaminen (79 %). Osallistujat / avunsaajat N=126, keski-ikä 82.3 vuotta 88 % naisia, 66 % leskiä 96 % raportoi esteitä ulkona liikkumiselle 70% sanoi, että ulkona liikkumista auttaisi ulkoilukaveri
Ensimmäisellä tapaamisella (päivätty28.4) käveltiin korttelin ympärille ja käytiin R-kioskilla tekemässä lotto. Terttu kertoi edellisen kerran olleensa ulkona viime syksynä. Jenny nauttii suuresti ihmisten katselemisesta ja varsinkin nuorten pukeutumista hän seuraa mielenkiinnolla. Kävelimme hitaasti museolle katsomaan tilkkutyönäyttelyä ja samalla keskustelimme muustakin. Iltapäivä oli erittäin onnistunut.
Elämänlaadun ulottuvuuksien muutokset koe- ja kontrolliryhmässä Kontrolliryhmä Koeryhmä Kokonaispisteet p=0.165 Fyysinen p=0.005 Psykologinen 0.044 Sosiaalinen 0.315 Ympäristö p=0.711-2 -1 0 1 2 QoL pistemäärän muutos Intervention seurauksena elämänlaadun fyysinen ulottuvuus parani (Rantanen et al. 2015)
EU:n perusoikeuskirja 21. artikla: Kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu vammaisuuteen tai ikään 25. artikla: Ikääntyneiden henkilöiden oikeudet Unioni tunnustaa ikääntyneiden henkilöiden oikeuden ihmisarvoiseen ja itsenäiseen elämään sekä oikeuden osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja kulttuurielämään, ja kunnioittaa näitä oikeuksia
Aktiivisena vanheneminen terveys- ja yhteiskuntapoliittisena tavoitteena Optimoidaan mahdollisuudet terveyteen ja yhteiskunnallisuuteen osallisuuteen kaikille ihmisille heidän tarpeidensa, tavoitteidensa ja voimavarojensa mukaan + Taataan hoito ja huolenpito tarvitseville (WHO, EU)
Aktiivisena vanheneminen yksilön toimintana Ikääntyvän ihmisen aktiivinen pyrkimys edistää hyvinvointiaan omien tavoitteidensa, kykyjensä ja mahdollisuuksiensa puitteissa (Rantanen et al., submitted)
Elämän tavoitteet Asioita, joita henkilö pyrkii saavuttamaan tai joita hän pyrkii välttämään Vanhojen ihmisten tavoitteita tutkittu vähän Mitä useampia elämäntavoitteita, sitä laajempi elinpiiri Etenkin tavoitteet, jotka liittyvät terveyden ylläpitämiseen, liikuntaan, kotona puuhailuun, ihmissuhteisiin, muiden auttamiseen ja matkailuun/mökkeilyyn lisäävät laajan elinpiirin todennäköisyyttä Saajanaho M, et al, 2015. Prev Med. Tavoite % Terveyden ylläpito 32 Toimintakyvyn ylläpito 20 Aktiivisuus 16 Itsenäinen elämä 15 Mökkeily, matkustelu 15 Perhe 14 Kotona puuhailu 14 Ihmissuhteet 13 Liikunta 10 Elämä nykyisellään 9 Sosiaaliset aktiviteetit 6 Muiden auttaminen 6 Muiden hyvinvointi 6 Pyykkinen hyvinvointi 5 Sairaudesta toipuminen 5 Toimintakyvyn parantaminen 4 Kodin ulkopuolinen toiminta 4 Taloudelliset kysymykset 4 Muuttaminen 4 Itsensä kehittäminen 2 Yhteinen hyvä, yhteiskunta 3 Kuolema 2 Ei tavoitteita 6
Mittarin kehittäminen Aktiivisena vanhenemisen tutkiminen edellyttää sen mittaamista pätevällä tavalla Aktiivisen ja aloitteellisen käyttäytymisen arviointi ICF-luokituksen suoritusten ja osallistumisen kategorioissa
Pohdinta Uusi aktiivisena vanhenemista yksilötasolla arvioiva mittari Vahvuuksia: teorialähtöinen, aineistolähtöinen, asiakasosallisuus Mittarin ominaisuudet erinomaiset Uudistaa vanhenemisen tutkimusta Voi käyttää interventioiden/toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa Vaikuttaa teorianmuodostukseen
Tutkimuksen vaiheet ja osallistujat Mittarin kehittäminen 230 60-94-vuotiasta osallistujaa Kohorttitutkimus: 1.Aktiivisena vanhenemisen määrittäjät ja seuraukset 2. Ikivihreät II : Ovatko vanhat ihmiset nuortuneet Kutsutaan 1000 75, 80 ja 85-vuotiasta jyväskyläistä henkilöä Interventiotutkimus: Aktiivisen elämänotteen edistäminen Edellisistä valitaan 200 henkilöä, jotka jaetaan kahteen ryhmään Kohorttitutkimuksen Seuranta 1 (?) Seuranta 2 (?) 1. Kirje 2. Puhelinhaastattelu (15min) 3. Kotihaastattelu (2 t) 4. Syke- ja liiketutkimus 5. Mittaukset tutkimuskeskuksessa (4t) 6. 200:lle interventio (2 ryhmää, vuosi, 8 kontaktia) 7. Interventiotutkimuksen osallistujien seuranta (haastattelu 2 t)
Aikataulu Tutkimussuunnitelma jätetty Euroopan tutkimusneuvostolle 31.5.2015 Rahoituspäätös 14.4.2016 Tutkimus alkoi 1.9.2016 Jyväskylän yo:n eettinen tmk antoi lausunnon mittaritutkimuksesta 28.11.2016 Mittaritutkimus päättyi toukokuussa 2017 Mittarikäsikirjoitus lähetetty julkaistavaksi 25.8.2017 (ja R1 1.11.2017) KSSHP:n eettisen toimikunnan lausunto kohortti- ja interventiotutkimuksesta 17.8. 2017 AGNES-intervention rekisteröinti 30.8. 2017 Tutkimushenkilöstön koulutus syyskuu 2017 Kohorttitutkimus alkoi (noin) 1.10.2017 ja jatkuu vuoden 2018 loppuun AGNES-interventio alkoi (noin) 1.10.2017 ja jatkuu vuoden 2019 loppuun 10.11. 2017 tutkittu 70 henkilöä AGNES-ryhmässä 19 tutkijaa ja 29 tutkimusavustajaa/harjoittelijaa
Tutkimuksen onnistumisen kannalta tärkein asia on, että ihmiset osallistuvat tutkimukseen Osallistuja saa tietoa omasta toimintakyvystään Osallistuminen on vapaaehtoista ja testit eivät ole vaikeita tai rasittavia Tämä tutkimus tuo uuden näkökulman vanhuuteen Eettinen arvio perustuu siihen, että hyödyt tieteelle ovat suuremmat kuin osallistujalle koituva vaiva tai haitta
Acknowledgements