1 SELEVÄ PALETTI - HANKESUUNNITELMA SUUPOHJAN KUNTIEN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS Kauhajoki, Teuva, Isojoki, Karijoki ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä VARHAISKASVATUS LIIKELAITOSKY YHTEINEN VISIO PERUSOPETUS PALVELUJA LAPSEN JA PERHEEN PARHAAKSI
2 PALETIN RAKENTAMINEN TOIMINTA-AJATUS Hankkeen toiminta-ajatuksena on mallintaa lapsen ja perheen palvelutarpeisiin vastaava SELEVÄ PALETTI, jossa ylisektorisesti nivelletään varhaiskasvatus-, perusopetus- ja Suupohjan liikelaitoskuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelut toisiinsa matalan hallinnon mallilla ja joustavilla rajapintojen arkityökäytänteillä. Selevä Paletti toteutetaan yhtenä osahankkeena Kaste -ohjelman Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden hankekokonaisuudessa. VISIO Ennakoiva, joustava ja oikea-aikainen sekä omatoimisuutta ja elämänmyönteisyyttä vahvistava matalan kynnyksen Selevä palvelupaletti lähellä perhettä ja lapsen kasvuympäristöä. Miksi KASTE -hankkeistamiseen lähdettiin? - Varhaiskasvatus on kunnasta riippuen joko sosiaali- tai perusturvapalvelua tai sivistystoimen palvelua. PARAS hankkeen myötä hallintokuntakysymykset ovat tulleet esille yhä useammassa kunnassa. Suupohjan kunnissa on päädytty siihen, että varhaiskasvatus ei siirry muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden mukana Peruspalveluiden liikelaitoskuntayhtymään vuoden 2009 alusta, vaan jää kuntien toteutettavaksi. Lasten ja perheiden palveluiden jakautuessa eri hallintokuntiin vaarana on palveluiden pirstaloituminen sekä asiakkaan ja henkilöstön näkökulmasta sekava palvelukokonaisuus. - Hankkeen keskeinen lähtökohta on huoli suuresta lastensuojelun tarpeesta sekä erityisen tuen ja erityisopetuksen tarpeen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärän kasvamisesta. Palvelurakenteiden muutostilanne tarjoaa tilaisuuden löytää uusia ennaltaehkäiseviä keinoja lasten ja perheiden hyvinvoinnin mahdollistamiseksi. Suupohjassa myös eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja perheiden määrä lisääntyy, jolloin matalan kynnyksen palveluita tarvitaan myös heidän kotouttamiseksi ja palveluiden tasavertaiseksi turvaamiseksi. - Muutostilanne antaa mahdollisuuden tarkastella palveluiden järjestämistä uudesta näkökulmasta lapsen ja perheen parhaaksi. Ajatuksena on tarkastella palvelukokonaisuutta prosesseina. Keskeistä on muodostaa yhtenäinen kasvuympäristö, jossa lapsen ja perheen tuki todellakin toteutuu. Suupohjan kunnissa on jo tehty hyvää yhteistyötä varhaiskasvatuksessa sekä perusopetuksen että perusturvapalvelujen kanssa mm. moniammattillisissa työryhmissä. Kaste hankkeistaminen tarjoaa jatkumon tarttua tähän perinteiseen kehittämistarpeeseen ja viedä eteenpäin yhteistyökäytäntöjä. Suupohjassa muutostilanne mahdollistaa kehittämisvastuun ottamisen varhaiskasvatukselle, jotta saadaan ratkaisuja ja toimintamalleja eheisiin ja saumattomiin palvelukokonaisuuksiin hallintokunnista huolimatta. - Kauhajoki, Teuva, Karijoki ja Isojoki ovat yhteispinta-alaltaan laaja alue. Aktiivista toimintaa on kuntakeskusten lisäksi myös pienissä kyläyhteisöissä. Laajan pinta-alan varjopuolena ovat pitkät välimatkat. Peruspalveluiden muutostilanne antaa mahdollisuuden kehittää myös kylien / kaupunginosien palveluja varhaiskasvatus-, perusopetus- ja liikelaitoskuntayhtymän yhteiseksi perhekeskusmalliksi. Ajatuksena on, että asiakkaan ei tarvitsisi kulkea, vaan palvelut viedään mahdollisuuksien mukaan asiakkaan luo. Näin annetaan lapsille ja perheille mahdollisuus kasvaa luonnonläheisessä ja puhtaassa kasvuympäristössä.
3 KUNTIEN LÄHTÖTILANNE Tilastotietoa lähtötilanteesta Kauhajoki Teuva Isojoki Karijoki Yhteensä asukasluku 14.429 6.158 2.518 1.617 24.722 alle 6-vuotiaita lapsia 850 378 127 79? 1.434 * alle 6-vuotiaita lapsia päivähoitopalveluiden piirissä 444 182 66 48 740 esiopetusikäisiä lapsia 173 61 26 11 271 alkuopetusikäisiä lapsia 290 182 48 22 542 erityisopetuksen tarve 87 130 10 227 lastensuojelun tarve 240 2 5? 247 * joista kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia 24 - -? 24 eri kieli- ja kulttuuriryhmien määrä 5 3 3 OSAHANKKEEN TEEMA-ALUE: Osahankkeen teema-alueet ovat KASTE -ohjelman mukaiset. Hanke toteuttaa ensisijaisesti Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisen teema-aluetta sekä myös Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden ja prosessien teema-aluetta. Väli-Suomen kehittämishankkeessa Selevä paletti osahanke liittyy teema-alueeseen I : perhepalveluverkostot. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisen teema-alue toteutuu KASTE -ohjelman mukaisesti nivomalla yhteen ylisektoriset lasten kehitystä tukevat, ongelmia ja häiriöitä ehkäisevät ja korjaavat palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden ja prosessien teema-alue toteutuu tarkastelemalla lapsiperheiden palveluja kokonaisuutena palvelupalettia yhtenäistäen. OSAHANKKEEN TAVOITTEET: Selevä Paletti -osahanke toteuttaa KASTE ohjelman strategisia tavoitteita; *) osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee, *) hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat sekä *) palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot vähentyvät. Tavoitteiden toteutuminen vaatii eri hallintokuntien välistä yhteistyötä sekä kaikkien aiheeseen liittyvien toimijoiden mukana oloa. Osahankkeelle asetetaan myös valtakunnalliseen välitystehtävään liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Selevä Paletti -osahanke toimii pilottina peruspalvelujen vaikuttavuuden näkyväksi tekemisessä sekä niissä toteutettavissa ennakoinnin, varhaisen puuttumisen ja yhteistyön näkyväksi tekemisen tarpeissa. Selvän Paletti -osahankkeen tavoitteena on synnyttää valtakunnallisesti välitettäväksi tuote hyvistä käytännöistä ja toimintamalleista. Valtakunnallisen välitystehtävän myötä paneudutaan yhdessä valtakunnallisen Kaste -tiimin ja Väli-Suomen projektijohdon kanssa juurruttamisen ja levittämisen toimintatapoihin ja tiedottamisen välineisiin. Työtapojen ja menetelmien jalkauttaminen suorittavan tason työhön sekä lasten ja perheiden hyvinvoinnin johtamisen kehittämiseen liittyvä tieto ja kokemus linkitetään koko Selevä Paletti -osahankkeen ajan valtakunnalliseen kehittämistyöhön. Tavoitteisiin pyritään palvelurakennemuutoksella ongelmia ehkäisten ja niihin varhain puuttuen, luoden ehjiä palvelukokonaisuuksia ja vahvistamalla johtajuutta, henkilöstörakennetta ja osaamista, ottamalla käyttöön uusia teknologiaratkaisuja ja palveluinnovaatioita. Selevän Paletti -osahankkeen tavoitteena on moniammattillinen ja ylisektorinen kehittäminen kaikilla tasoilla; ko. sektorien työntekijät, johtavat toimen- / viranhaltijat, toimialajohtajat sekä kaupungin / kunnan johtavat viranhaltijat ja kaupungin / kunnan luottamushenkilöstöjohto. Lisäksi mukaan tulevat järjestöjen (MLL yms.) ja seurakunnan edustajat. Keskeistä valtakunnallisen välitystehtävän osalta on aktiivinen kunta- ja valtakunnan tason vuoropuhelun käyminen osana Väli-Suomen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämishanketta.
I. PERHEIDEN OSALLISUUS LISÄÄNTYY SEKÄ LASTEN JA NUORTEN SYRJÄYTYMINEN VÄHENEE OSATAVOITE: 1. Tuetaan perheitä ja luodaan peruspalveluissa hyvinvoinnin pohjaa koko elämän ajaksi 1. lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi 2. palvelut vastaavat perheiden tarvetta 4 II. HYVINVOINTI JA TERVEYS LISÄÄNTYVÄT, HYVINVOINTI- JA TERVEYSEROT KAVENTUVAT OSATAVOITTEET: 2. Luodaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita 3. palvelut ovat helposti saavutettavissa 4. selkeä ja yksinkertainen rakenne ja joustavat käytännöt tuottaa lapsiperheiden palveluita 5. saumattomat ja eheät palvelukokonaisuudet hallintokunnista huolimatta 6. mallinnettu uudenlainen tapa tuottaa lapsiperheiden palveluja sekä edistää lasten ja perheiden hyvinvointia III. PALVELUJEN LAATU, VAIKUTTAVUUS JA SAATAVUUS PARANEVAT, ALUEELLISET EROT KAPENEVAT OSATAVOITTEET: 3. Puututaan varhain 7. tunne-elämän, käyttäytymisen ja opillisten ongelmien ehkäisy konkretisoituu joka tasolla, varhainen tuki ja häiriöiden hyvä hoito on eheä kokonaisuus 8. varhainen puuttuminen on pysyvä osa johtamis- ja yhteistyörakenteita sekä koko kunnan / liikelaitoksen toimintoja ja päätöksentekoa 9. avoimia varhaiskasvatus- ja perhepalveluja sekä matalan kynnyksen osallistumisen muotoja tarjolla kaikille tarvitsijoille 10. yhteisöllisyyden vahvistaminen 4. Tuetaan lasten kehitystä ja parannetaan palveluja 11. lasten kehitystä tuetaan kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa 12. uudet ennakkoluulottomat ratkaisut perheiden ja lasten palveluissa 13. asiakkaan kannalta aidosti yhtenäinen palvelukokonaisuus 5. Henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja osaamisen vahvistaminen 14. työntekijät / työyhteisöt sitoutuneita uuteen toimintamalliin 15. muutosjohtajuus ja ennakointi ovat osa johtamiskulttuuria 6. Hyvien käytäntöjen levittäminen 16. vuorovaikutteinen yhteistyö sekä Väli-Suomen että valtakunnan tasolla 17. Selevä paletti mallin sekä muiden Väli-Suomen hankekokonaisuudessa kehitettävien mallien juurruttaminen ja hyödyntäminen alueellisesti ja valtakunnallisesti
TOIMENPITEET: 5 Perhekeskus -toiminnan kehittäminen PERHEKESKUS = lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuus - lapsiperheiden palveluiden kehittäminen alueelliseksi varhaisen puuttumisen ja avoimen osallistumisen palvelumalliksi ja -verkostoksi - peruspalveluiden liikelaitosky:n, varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen palvelut saman katon alle o laajennettu perhevalmennus lastenneuvola - varhaiskasvatuspalvelut perhetyö joustava koulunaloitus koululaisten kerhotoiminta o avoin päiväkoti, perheryhmät, perhepalvelujen tukipiste, lapsiparkki, perhekahvila, kerhotoiminta yms. - kehitetään varhaisen tuen ylisektorista toimintamallia Laajennetun perhevalmennuksen kehittäminen - moniammattillisen perhevalmennuksen mallintaminen Avointen varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen - avointen varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen seutukunnalle sekä toimintojen käynnistäminen yhteistyössä mm. perhetyön, srk:n ja järjestöjen kanssa - tuetaan vastuunottamista vanhemman roolista ja luodaan mahdollisuuksia vertaisryhmille sekä sosiaalisille kontakteille tavoitteena perheen ja lapsen elämänmyönteisyyden ja omatoimisuuden vahvistaminen - perhetyön mallintamisen osalta tehdään yhteistyötä Väli-Suomen alaisen Etelä-Pohjanmaan hankkeen kanssa Joustavaan koulunaloitukseen liittyvien yhteistyökäytänteiden kehittäminen - yhteinen näkemys ja kokonaiskuva varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen jatkumosta, ammattillisuuden sekä tomintatapojen arvostaminen ja hyödyntäminen molempiin suuntiin - kehitetään siirtymäprosessia varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen välillä - kehitetään yhteisiä toimintatapoja tuen tarpeen tunnistamiseen, miten bongata ne lapset, jotka tarvitsevat joustoa tai varhaista tukea o o päivähoidon, erityisvarhaiskasvatuksen, esi-, alku- ja erityisopetuksen vuoropuhelu uusia keinoja arvioida lapsen koulukypsyyttä moniammatillisesti - kehitetään erityisopetuksen ennakoivia toimintamuotoja ja siirretään painopistettä aiempaa selkeämmin varhaiseen tukeen ja ennalta ehkäisevään toimintaan. varhainen tuki perus- ja erityisopetuksen välimaastoon riittävät resurssit erityisopettajan konsultaatioon Seutukunnalle ennakkoluuloton ja matalan kynnyksen palvelujen toimintamalli, joissa yhdistyy aikuisten läsnäolo ja kannustava kiinnostus lasten toimintaan o o hyödynnetään jo kokeiltuja hyviä käytäntöjä sekä tehdään yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa viedään malli käytäntöön lasten kehitysympäristöissä niin kodeissa, päivähoidossa, koulussa kuin perhetyön, neuvolan, seurakunnan, järjestöjen ja vapaa-ajantoiminnoissa Vanhempien vertaistuen kehittäminen ja kasvatuskumppanuus - kehitetään vanhempien vertaistukimahdollisuuksia ja -ryhmiä arjessa sekä erityisissä teemaalueissa vanhempien ja perheiden verkostoituminen - siirrytään vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä kasvatuskumppanuuteen kaikilla sektoreilla - vahvistetun kasvatuskumppanuuden menetelmien kehittäminen ja mallintaminen erityisissä kysymyksissä - kehitetään tapoja kuulla asiakasta toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa
Johtamisen ja päätöksenteon kehittäminen - johtamiskäytäntöjen ja esimiesten keskeisimpien tehtäväalueiden suuntaaminen varhaiseen puuttumiseen ja ennakoivaan toimintatapaan - rakennetaan pysyvät johtamis- ja yhteistyökäytännöt niin, että ne ovat arkityössä helposti toteutettavissa - eri hallintokuntien ja päätöksentekojärjestelmän eri tasojen sekä kuntien ja järjestöjen välinen yhteistyö - rekrytoinnin kehittäminen ja työntekijöiden seutukunnallisen sijaispankin luominen - työntekijöiden osaamisen vahvistaminen ja sitouttaminen yhteiseen visioon - johtamisen tukipalveluja kehittäminen 6 myönteisen varhaisen puuttumisen ja ennakoivan toimintatavan saaminen osaksi kuntien / liikelaitoksen toimintaa ja päätöksentekoa Toimintamallin ja hyvien käytäntöjen juurruttaminen - Selevä Paletti -osahankkeen aikana kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen tapahtuu osahankkeen sisällä kehittäjätyöntekijöiden aktiivisella työtapojen ja menetelmien jalkauttamisella konkreettiseen työhön siten, että toimintatavat jatkuvat hankkeen jälkeenkin mallinnusta ei toteuteta ainoastaan paperilla vaan käytännössä toimimalla - ylisektorisilla koulutuksilla on merkittävä rooli uusien työtapojen käyttöön otossa sekä toiminnan juurruttamisessa - Selevä Paletti ottaa vastuulleen osahankkeissa syntyneiden toimintamallien ja/tai hyvien käytäntöjen välittämisen/juurruttamisen Väli-Suomen hankekokonaisuuden sisällä sekä valtakunnallisesti. Keskeisenä työtapana on vuorovaikutteinen yhteistyö - hyvien käytäntöjen levittämisessä oleellista on koordinoitu ja aktiivinen tiedottaminen sekä tiivis yhteistyö STM:n, OPM:n, THL:n, Kuntaliiton, Väli-Suomen Kaste-ohjelma-alueen, SoNetBotnian sekä muiden Kaste -hankkeiden kanssa (mm. Etelä-Pohjanmaan sekä Heinolan Silta hankkeet) - tärkeää on Selevä Paletin hankekoordinaattorin yhteistyö Väli-Suomen Kaste ohjelman projektijohdon yhdessä sovittavalla tavalla. Hankekoordinaattorin työpanoksesta Väli-Suomen Kaste-ohjelman osalta sovitaan erikseen. - osahankkeen kirjallisena tuotoksena julkaistaan Suupohjan kuntien lapsiperheiden palvelukokonaisuus malli, jolloin osahankkeen anti on hyödynnettävissä valtakunnallisestikin - osallistuminen mahdolliseen erikoistutkija, kt Liisa Heinämäen Kaste-ohjelman toimeenpanoon liittyvään kehittämis- ja arviointiprojektiin teemalla Varhaisen tuen ylisektorinen malli - valtakunnallista välitystehtävää leimaa asteittain laajeneva monitahoinen yhteistyö eri tahojen kanssa sekä koordinoitu ja aktiivinen tiedottaminen osahankkeen prosesseista ja saavutuksista: Valtakunta (THL, STM,OP) Väli-Suomi (Kaste-hankealue) SonetBonia (ylimaakunnallinen) Seutukunta (Selevä Paletti)
OSAHANKKEEN VAIKUTUKSET: 7 - hyvä lapsuus ja aikuisuuden psykososiaalisten ongelmien ja laajamittaisen syrjäytymisen ehkäisy - tarve lapsen sijoittamiseen kodin ulkopuolelle vähenee - koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-vuotiaiden määrän väheneminen - asiakas- ja henkilöstöpalautteessa kerätty tyytyväisyys paranee - palvelujen tarpeen ja kustannusten kasvun hillintä mm. erityisopetuksen ja avustajien tarpeen väheneminen Selevä Paletti -osahankkeen vaikutuksen seurantaa toteutetaan sekä palvelujen laadullisia ja määrällisiä että taloudellisia mittareita hyväksi käyttäen. Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden ja koko osahankeen arviointia toteutetaan hankkeelle tehtävän arviointisuunnitelman mukaisesti. OSAHANKKEESEEN OSALLISTUVAT TAHOT: - Kauhajoen kaupunki, osahankkeen hallinnoija ja hankehakija - Teuvan kunta - Isojoen kunta - Karijoen kunta - Suupohjan liikelaitoskuntayhtymä - Selevä Paletti osahankkeen hallinnoivana kuntana toimii Kauhajoen kaupunki ja hankkeen koordinoijana varhaiskasvatuksen vastuualue. Koko Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämishankkeen hallinnoijana toimii Tampereen kaupunki, jonka kanssa Kauhajoen kaupunki tekee osahankesopimuksen - Osahankeen ohjaamista, toteutuksen valvontaa sekä osahankkeen arviointia varten perustetaan seutukunnallinen asiantuntijaryhmä, johon valitaan eri kuntien ja hallintoalojen edustajia, luottamus-henkilöstöä sekä SonetBonia edustaja. - Valtakunnallisen välitystehtävän organisointi, toteuttaminen ja arviointi koordinoidaan Väli- Suomen hankekokonaisuuden ja THL:n kastetiimin kautta. KOHDERYHMÄT: Selevä Paletti -osahankkeen kohderyhmänä ovat kaikki varhaiskasvatusikäisten ja heidän perheiden kanssa työtä tekevät, henkilöstöjohto ja päättäjät sekä lapsiperheiden palveluja käyttävät perheet ja lapset vauvasta alkuopetukseen. Keskeisiä toimijoita ovat: - neuvola, varhaiskasvatus, perusopetus, seurakunta, järjestöt - perhetyö, erityisvarhaiskasvatus, erityisopetus, lastensuojelu, perheneuvola
8 Lapsiperheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia on Suupohjan kunnissa eri sektoreilla seuraavasti: Kauhajoki Teuva Isojoki Karijoki yht. Äitiys- ja lastenneuvolan, kouluterveyshuollon henkilöstö 8 3 1 1 13 Varhaiskasvatushenkilöstö - päivähoito, esiopetus 131 54 19 13 217 Alku- ja erityisopetuksen henkilöstö 74 29 6 2 111 Koululaisten ap/ip-kerhotoiminnan henkilöstö 5 4 2 7 18 Perhetyön ja lastensuojelun henkilöstö 9 2 1-12 Perheneuvolan henkilöstö 5 - - - 5 Seurakunnan lapsi- ja perhetyön henkilöstö 10 3 1 2 16 Yhteensä 242 95 30 25 392 OSAHANKKEEN PROSESSIKUVAUS: ENNAKOIVA JOHTAMISJÄRJESTELMÄ LIIKELAITOSKY VARHAISKASVATUS PERUSOPETUS PERHEKESKUS = lasten ja perheiden palvelut PALVELUVERKOSTON MUKAAN SAMAN KATON ALLA - Moniammattillinen ja ylisektorinen kehittäminen kaikilla tasoilla; ko. sektorien työntekijät, johtavat toimen- / viranhaltijat, toimialajohtajat sekä kaupungin / kunnan johtavat viranhaltijat ja kaupungin / kunnan luottamushenkilöstöjohto. Lisäksi tehdään yhteistyötä järjestöjen ja seurakunnan kanssa. - Kehittämishanke sisältää sekä mallintamista että henkilöstön sitouttamista uudenlaiseen palvelumalliin yhteisillä tavoitteilla, koulutuksilla sekä kehittämällä hyviä ja toimivia arkityön toimintatapoja ja välineitä. - Oman alueellisen mallintamisen lisäksi osahankkeessa tullaan hyödyntämään jo mallinnettuja hyviä käytäntöjä ja tekemään yhteistyötä Väli-Suomen hankekokonaisuudessa mm. Etelä- Pohjanmaan hankkeen ja Heinolan hallinnoiman Silta -hankkeen kanssa. Valtakunnallisen välitystehtävän myötä osahankkeessa paneudutaan yhdessä valtakunnallisen Kaste -tiimin ja Väli- Suomen projektijohdon kanssa juurruttamisen ja levittämisen toimintatapoihin ja tiedottamisen välineisiin. - Hankkeeseen palkataan kolme työntekijää, joilla kaikilla on merkittävä rooli uusien työtapojen juurruttamisessa konkreettisesti työhön.
9 1. Selevä Paletti hankekoordinaattori, jonka tehtäväkokonaisuus muodostuu mallintamisen, tiedottamisen ja ohjelman / julkaisujen tuottamisen ja koulutusten järjestämisen tehtävistä. Lisäksi hankekoordinaattori ylläpitää hankkeen asiantuntijayhteyksiä Väli- Suomen hankekokonaisuuteen sekä sitä kautta ministeriöön ja THL:ään.. Selevä Paletin hankekoordinaattori toimii yhteistyössä Väli-Suomen Kaste ohjelman projektijohdon, THL:n Kaste tiimin ja koko maan muiden kastehakkeiden kanssa mm. koulutusten ja työkokousten kautta. Koordinaattori toimii myös Selevän Paletin kehittäjätyöntekijöiden työparina sekä asiantuntijaryhmän sihteerinä 2. Kehittäjätyöntekijä, joka vie kenttäväen kanssa asioita käytäntöön varhaiskasvatuksen / perusopetuksen ja liikelaitoskuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen rajapinnalla. Kehittäjätyöntekijän osaaminen koostuu mm. sosiaali- ja/tai terveyspalvelujen asiantuntemuksesta. 3. Kehittäjätyöntekijä, joka vie kenttäväen kanssa asioita käytäntöön varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajapinnalla. Kehittäjätyöntekijän osaaminen koostuu mm. varhaiskasvatus- ja/tai alkuopetuksen asiantuntemuksesta. OSAHANKKEEN AIKATAULU: syksy 2009 Osahankkeen käynnistäminen: asiantuntijaryhmän perustaminen, työntekijöiden rekrytointi ja hankkeesta tiedottaminen 2009 2011 Perhekeskustoiminta-ajatuksen, laajennetun perhevalmennuksen suunnittelu ja käynnistäminen Avoimien varhaiskasvatuspalvelujen suunnittelu ja käynnistäminen Joustavan koulunaloitukseen liittyvien toimintojen suunnittelu ja käyttöönotto Vanhempien vertaistuen ja kasvatuskumppanuuden suunnittelu ja käyttöönotto Johtamiskäytäntöjen kehittäminen 2011 Palvelujen mallintaminen ja julkaisu Mallinnettujen toimintojen juurruttaminen ja hankkeen päättäminen OSAHANKKEEN ARVIOINTI: Osahankkeen arviointi toteutetaan itsearviointina hankkeen tuloksista, hyödynnettävyydestä, yleistettävyydestä ja vaikuttavuudesta. Arviointia toteutetaan jatkuvan arvioinnin periaatteiden mukaisesti keräämällä sekä suullista että kirjallista palautetta ja arviointia ohjausryhmältä, osahankkeeseen osallistuvilta tahoilta, henkilöstöltä ja luottamushenkilöiltä sekä varhaiskasvatuspalveluja käyttäviltä lapsiperheiltä. Selevä Paletti -osahankkeeseen kutsutaan myös ulkopuolinen asiantuntija seuraamaan hankkeen etenemistä sekä tekemään loppuarviointia. Hankekunnat ovat antaneet suostumuksensa yhteistyöhön mahdolliseen Stakesin erikoistutkija, kt Liisa Heinämäen kaste -ohjelman toimeenpanoon liittyvän tukihankkeen kanssa. Osahankkeelle tullaan laatimaan arviointisuunnitelma. OSAHANKKEEN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS - Selvitys kustannuksista ja rahoituksesta erillisessä liitteessä.
HANKEVALMISTELUN TYÖRYHMÄSSÄ MUKANA OLLEET ASIANTUNTIJAT: 10 - Varhaiskasvatus: Kirsi Koski-Säntti, Kauhajoen päivähoidon johtaja, ryhmän puheenjohtaja - Varhaiskasvatus: Leena Kittilä, Teuvan päivähoidon ohjaaja - Varhaiskasvatus: Päivi Dahlgren, Isojoen päivähoidon ohjaaja - Perusturva: Erja Heikinniemi, Isojoen perusturvajohtaja (nyk. Kauhajoen peruspalvelujohtaja) - Sosiaalityö: Merja Mäki-Marttunen, Karijoen vt. sosiaalijohtaja - Suupohjan liikelaitoskuntayhtymä: Kari Nuuttila, johtaja - Esiopetus: Päivi Perälä, esiopetuksen osavastuualueen esimies - Alkuopetus: Kirsi Hietalahti, alkuopetuksen ohjaaja, luokanopettaja - Perhetyö: Anna-Liisa Kaukola-Risku, perhetyön ohjaaja - Lastensuojelun perhetyö: Merja Latvala, sosiaalityöntekijä - Erityisvarhaiskasvatus: Maarit Riskumäki, erityislastentarhanopettaja - Erityisopetus: Anna-Maija Latomäki, erityisopetuksen vt. rehtori - Lastenneuvola: Seija Haavisto, osastonhoitaja - Sivistystoimi: Tiina Viitala, talouspäällikkö - Lasten suojelun ja perhetyön avohuollon kehittämisyksikkö: Paula Uusi-Hakala - Lasten suojelun ja perhetyön avohuollon kehittämisyksikkö: Katri Santala - Helminauha: Päivi Lapiolahti, projektipäällikkö, ryhmän sihteeri