Yrityksen rahoitusopas

Yrityksen rahoitusopas 2/2015

2 (25) SISÄLTÖ 1. Yleistä...3 2. Käyttöpääoman tarpeen laskenta ja minimointikeinot...4 2.1 Keinoja käyttöpääoman vähentämiseksi...4 3. Käyttöpääoman rahoitus...5 4. Yrityksen laajennusinvestointien rahoitustarve...6 5. Lainarahoitukseen tarvitaan vakuus...7 6. Rahoituksen suunnittelu...8 6.1 Toimitilat...8 6.2 Koneet ja laitteet...8 6.3 Valmistusoikeudet...8 6.4 Käyttöpääoma...8 6.5 Talouden tunnuslukuja eri toimialoilla...9 7. Yrityksen rahoitus...12 7.1 Yrittäjän oma rahoitus... 12 7.2 Starttiraha aloittavalle yrittäjälle... 12 7.3 Pitkäaikaiset lainat... 12 7.4 Rahoitusyhtiöiden investointirahoitusvaihtoehdot... 14 7.5 Pääomalaina ja pääomasijoitukset... 16 8. Ely-keskuksen harkinnanvaraiset tuet ja avustukset...17 8.1 Yrityksen kehittämisavustus...17 8.2 Suomen rakennerahasto -ohjelman tuet...17 8.3 Tuet maaseudulla aloittavalle tai toimivalle yritykselle 2014-2020... 18 8.4 Maaseudun toimintaryhmien kautta kanavoitu tuki.... 18 8.5 De minimis- tuki... 18 8.6 Finnveran siltarahoitus... 19 9. Tuet työvoiman palkkaamiseen...20 9.1 TE-toimiston palkkatuki...20 9.2 Työllistä nuori SANSSI-kortilla...20 9.3 Työllistä DUUNI -korttilainen...20 9.4 Oppisopimus...20 10. Takaukset...21 10.1 Finnveran takaukset... 21 10.2 Vakuutusosakeyhtiö Garantian takaukset toimivalle yritykselle... 21 11. Tekesin rahoitus tutkimukseen ja kehitykseen...23 12. Muut erityisrahoittajat...23 12.1 Keksintösäätiön Keksintörahasto...23 12.2 KELAN elinkeinotuki vajaakuntoisen yritystoimintaan...23 13. Rahoituskulujen minimoiminen...24 Emme vastaa virheellisten tietojen aiheuttamista vahingoista.

3 (25) 1. Yleistä Pääsääntönä voidaan todeta, että nykypäivän Suomessa yrityksen käynnistäminen ei jää kiinni rahoituksen puuttumisesta, vaikka yritysidean keksijöiden varat olisivatkin vähäiset. Siitä on osoituksena monet perustetut korkean teknologian yritykset, joissa pääoman tarve on saattanut olla jopa kymmeniä miljoonia euroja. Myöskään yritystä laajennettaessa rahoitus ei muodostu ongelmaksi, jos liiketoiminta on kunnossa ja omaa rahoitusta löytyy vähintään 20 % investoinnin arvosta. Suomesta löytyy monipuolista julkista rahoitusta, joita täydentävät monet yksityiset pääomasijoittajat. Yleisempää on kuitenkin tilanne, jossa aloittavan yrityksen liiketoiminta perustuu enintään muutaman henkilön työpanokseen. Saadakseen rahoituksen kuntoon he joutuvat sijoittamaan yritystoimintaan säästämiään rahoja, kiinnittämään omaisuuttaan ja vieläpä ottamaan henkilökohtaista lainaa sijoittaakseen sen yrityksen alkupääomaksi. Rahoituksen järjestämisen onnistumiseen kuitenkin eniten vaikuttaa hyvin laadittu ja totuudenmukainen liiketoimintasuunnitelma, jota toteuttamassa on ammattitaitoinen henkilö tai henkilöt. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen voidaan tehdä Yritystulkin Liiketoimintasuunnitelmien YT2 tai YT3:n avulla.

4 (25) 2. Käyttöpääoman tarpeen laskenta ja minimointikeinot Käyttöpääoma on rahaa, jota tarvitaan yrityksen arjen pyörittämiseen. Käyttöpääoman määrä vaihtelee suuresti aloittain. Pienimmillään se voi olla esim. ravintolatoiminnassa, jossa ostetut raaka-aineet on myyty ennenkuin tavarantoimittajalta on tullut lasku. Eniten käyttöpääomaa vaatii kauppa ja valmistava teollisuus. Käyttöpääoman määrä lasketaan seuraavan taulukon avulla ottamalla huomioon kustannuserän maksu- tai varastointiajat. ESIMERKKI Metallituotteita valmistavan yrityksen liikevaihto on 162 600. Verollinen vuosimyynti 200 000. Myyntisaamisten kiertoaika 14 päivää. Raaka-aine varaston kiertoaika 30 päivää. Tuotteiden läpimenoaika 30 päivää. Välittömät tuotantokustannukset (palkat, energia, hitsauslanka ja kaasu) 25 000. Muuttuvat kustannukset (valmiiden tuotteiden varastointi ja kuljetuskustannukset) 15 000. KÄYTTÖPÄÄOMAN TEKIJÄ LASKUKAAVA LASKUESIMERKKI + MYYNTISAAMISET + RAAKA-AINEVARASTO + KESKENERÄINEN TUOTANTO + VALMISTE-/TAVARAVARASTO - OSTOVELAT = KÄYTTÖPÄÄOMA Verollinen vuosimyynti ( ) x MM (pv) 360 päivää Raaka-ainekäyttö ( /vuosi) x VAR (pv) 360 päivää Välitt. tuotantokustann.1) ( /v) x VAK (pv) 360 päivää Muuttuvat kustannukset 2) /v x VAV (pv) 360 päivää Verolliset vuosiostot ( ) x OM (päivää) 360 päivää 200 000 x 14pv = 7777 360 pv 50 000 x 30pv = 4166 360 pv 25 000 x 30pv = 2083 360 pv 15 000 x 15pv = 625 360 pv 100 000 x 14 = 3888 360 pv 7777 + 4166 + 2083 + 625-3888 = 10 763 2.1 Keinoja käyttöpääoman vähentämiseksi Myyntisaamiset maksuehdon kiristäminen käteisalennus (kallis tapa, 14 pv 1 % = 25 % vuosikorko) yrityksen kasvun pitäminen n. 20 % /v factoring- rahoitus tehokas ja ajan tasalla oleva perintä rahoituksen järjestäminen asiakkaalle (esim. konekauppa) Ostovelat maksuaikojen pidentäminen ostolaskurahoituksen käyttöönotto ostohinnoista tinkiminen myytävät tuotteet tai raaka-aineet otetaan myyntitilille, ts. tavara maksetaan myynnin tai käytön jälkeen Raaka-aine varasto varaston pienentäminen nimikkeiden vähentäminen tavarantoimittajan varasto omassa varastossasi, josta maksetaan käytön mukaan varaston kiertoaikojen lyhentäminen Tuotanto läpimenoajan lyhentäminen tuotantoa, suunnittelua ja myyntiä tehostamalla alihankintojen lisääminen ostoissa tai tuotannossa valikoiman supistaminen

5 (25) 3. Käyttöpääoman rahoitus Yleisin käyttöpääoman rahoitustapa on pankin myöntämä luotollinen tili. Luotollinen tili tasaa yrityksen rahavirtoja, koska harvoin myyntilaskuista saatavat tulot saadaan ennen kuin ostolaskuja maksetaan. Luotollinen tili vaatii reaalivakuuden. Yrityksen käyttöpääoman tarvetta voidaan tyydyttää myös myyntisaatavien rahoittamisen eli factoringin avulla. Factoringrahoituksen perustana on rahoitusyhtiön ja asiakasyrityksen välillä solmittu sopimus, jonka mukaan asiakasyritys siirtää kaikki myyntisaatavansa rahoitusyhtiölle tämän myöntämän luoton vakuudeksi eli saat myyntilaskuista esim. 80 prosenttia tilillesi 2-3 päivässä, vaikka asiakkaalle olet antanut maksuaikaa esim. 30 päivää. Erillistä vakuutta ei näin tarvita. Yrityksen reaalivakuudet säästyvät muihin rahoitustarpeisiin. Factoringrahoitus sopii yritysten ja yhteisöjen välisen kaupankäynnin rahoitukseen. Erityisen hyvin factoringrahoitus sopii kasvaville yrityksille ja toimialoille, joissa sovelletaan pitkiä maksuehtoja sekä myös sesonkivaihteluiden rahoitustarpeisiin. Factoringrahoitukseen voidaan liittää myyntireskontran hoito ja myyntisaatavien perintäpalvelu. Factoringrahoitusta käytettäessä on asiakkaallasi oltava luottotiedot kunnossa. Kassavirta tasoittuu ja omat laskut saadaan hoidettua ajallaan ilman viivästyskorkoja ei tarvita muita lyhytaikaisia rahoitusjärjestelyjä. Haitat Voi antaa epäluotettavan kuvan loppuasiakkaalle. Rahoitusyhtiö usein vaatii kaikki myyntisaatavat itselleen.3. Onko kauppahinta sopiva? Factoring kirjanpidossa Rahoitetut myyntilaskut ovat yrityksen lyhytaikaista velkaa. Rahoituskulut ovat tuloslaskelman kuluja. Toimituksen jälkeen rahoitetut myyntilaskut muuttuvat myyntisaataviksi, jotka on käsiteltävä omalla tilillään. Samalla ne ovat myös annettuja vakuuksia, jotka taseen liitetiedoissa ilmoitetaan kohdassa annetut pantit. Factoring käytännössä Rahoitusyhtiö maksaa ennakkoon 70-90 % yritysasiakkaalleen tämän myyntilaskusta 2-3 päivän sisällä laskutuksesta ja loput eräpäivänä. Antamastaan lyhytaikaisesta luotosta rahoittaja perii kulut ja asiakaskohtaisen koron. Vakuus Yritys ei anna vakuutta, jos tämän asiakkaat ovat maksukykyisiä. Muut ehdot Rahoittaja edellyttää yleensä koko myyntisaatavakannan siirtämistä heille. Factoring rahoituksen soveltuvuus: Kasvaville yrityksille etenkin toimialoilla, joissa pitkät maksuajat. Pitkinä sarjoina ympäri vuoden kausiluotoisia tuotteita valmistaville yrityksille, esim. maatalous- ja metsäkoneet, veneet, puutarhatuotteet, harrastusvälineet. Factoring rahoituksen edut: Antaa mahdollisuuden myynnin edistämiseen kilpailijoita paremmilla maksuehdoilla. Jos ostetaan rahoitusyhtiön tilinhoitopalvelut, saadaan tehokas perintäapu ja selkeä kirjanpitotieto.

6 (25) 4. Yrityksen laajennusinvestointien rahoitustarve Liiketoimintaa laajennettaessa yrityksen tai omistajien oman rahoituksen tarve on aloitusvaihetta suurempi. Etenkin tuotannollisissa yrityksissä ongelmaa tuottaa käyttöpääoman rahoitus etenkin silloin, kun investointi on yrityksen entiseen laajuuteen nähden suuri ja tuotannon ylösajo vaatii aikaa. Tällaisissa tapauksissa laitehankintojen maksupostit on sidottava valmistusasteeseen ja laitteiston häiriöttömään tuotantokykyyn sekä toimittajan valmiuteen hoitaa käyntiongelmat välittömästi. Seuraavissa taulukoissa tarkastellaan investointien rahoittamista investoinneissa. RAHAN KÄYTTÖ RAHOITUSKOHDE KULUERÄT OSUUS MENOISTA Käyttöomaisuus Investoinnin aiheuttama käyttöpääoman lisäys koneet ja laitteet, kalusteet rakennukset, liikehuoneistot yms. asennus ja kuljetus käyntiinajokulut työvoiman koulutuskulut ostojen lisäys käyttökulut (energia, vesi, apuaineet) palkat koulutusvaiheen kulut (tuotantomäärä, laatutappiot) myyntisaatavien lisäys markkinointikulujen lisäys 65 80 % 20 35 % RAHAN LÄHTEET RAHOITTAJA RAHOITUKSEN MUOTO / HUOMIOITA OSUUS Omistajat/yritys ELY keskuksen investointi- avustukset omistajien lisäsijoitukset ja pääomalainat lisää omistajia / pääomasijoituksia yrityksen tulorahoitus edellyttää merkittävää kasvua tuotannossa tai liikevaihdossa tai henkilöstössä välirahoitettava, koska maksetaan vasta jälkikäteen korvausinvestointeihin ei lainkaan vähintään 20 % 0-35 % Riippuu hakijan tukialueesta ja yrityskoosta Finnvera Oyj:n laina laina tai vakuus yleensä 30-40 % Pankkilaina yrityksen tai yrittäjien vakuuksilla myös Finnveran kokonais- tai osatakauksella saatavat investointi- ja käyttöpääomalainat yleensä 30 40 %

7 (25) 5. Lainarahoitukseen tarvitaan vakuus Lainan ottamiseen liittyy aina vakuus, jonka lainanantaja vaatii. Vaikka mainonnassa tarjotaankin vakuudetonta lainaa, niin todellisuudessa lainan vakuutena on lainanottajan henkilötakaus. Kun lainanottajan luottotiedot ovat kunnossa, riittää pelkkä nimivakuus myös muissa rahalaitoksissa 15000 20000 euroon saakka. Pikarahoittaja perii nopeuden ja helppouden vastineeksi lainastaan moninkertaisen koron tavanomaisiin pankkeihin nähden. Seuraavassa käydään pääpiirteittäin läpi eri vakuusmuodot. Omavelkainen takaus Tarkoittaa sitä, että takaaja vastaa takaamastaan velasta kuin omasta velastaan. Tämä on tyypillinen takausmuoto yrityslainoissa, kun yrityksen omat vakuudet eivät riitä lainojen vakuudeksi. Toiminimissä ja henkilöyhtiöissä (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) omavelkainen takaus on ennemmin sääntö kuin poikkeus. Osakeyhtiöissä omavelkaista takausta vaaditaan ainakin yrityksen alkuvaiheessa. Nykyisin henkilötakauksen vastuurajaksi asetetaan enintään 20 000. Panttaus, käteispantti Käteispantti on irtain esine, joka luovutetaan eli pantataan velkojalle lainan vakuudeksi. Käteispantti voidaan helposti muuttaa rahaksi ja se säilyttää hyvin arvonsa. Käteispantteina käytetään yleisimmin asunto-osakeyhtiön osakekirjoja (vakuusarvo 60 80 %), pörssiosakkeita (vakuusarvo 60 %) tai talletustodistuksia (vakuusarvo 80 90 %). Jälkipantti Jälkipantti on osuus käteispanttiin silloin, kun päävelallisen saatava on pienempi kuin pantin arvo. Esim. 100.000 :n arvoinen asunto-osake on lainan panttivakuutena pankissa A, mutta pankin velkasaatava on 50 000. Näin ollen loppua pantin arvosta voidaan käyttää pankissa B uuden lainan vakuutena. Yritysrahoituksessa jälkipanttien käyttö on harvinaista, mutta kotitalouksien yhteydessä yleistä. Kiinteistöpanttioikeus (ent. kiinteistökiinnitys) Kiinteistöpanttioikeus voidaan vahvistaa itsenäiseen kiinteistöön, kiinteistön määräalaan tai murto-osaan kiinteistöstä. Kiinteistöpanttioikeuden saaminen ei liity mitenkään yhteen lainan ottamisen kanssa. Kiinteistön omistaja hakee kiinteistöpanttioikeutta määräsummalle (esim. 10 000 ) käräjäoikeudelta, joka vahvistaa panttioikeuden. Lainaa otettaessa panttioikeuskirja luovutetaan eli pantataan velkojalle tietyn lainan vakuudeksi. Ns. yleispanttia ei enää anneta. Samaan kiinteistöön voidaan hakea useita eri panttioikeuksia, jolloin niiden keskinäinen etuoikeusjärjestys määräytyy vireilletulopäivämäärän perusteella. Panttioikeus ei vanhene koskaan, ellei kiinteistön omistaja sitä kuoleta. Kiinteistöpantin arvo riippuu kiinteistön sijainnista ja kunnosta. Laitoskiinnitys Laitoskiinnityksellä tarkoitetaan panttioikeuden vahvistamista vuokraoikeuteen (vuokraoikeuden pysyvyyteen) ja vuokramaalla oleviin rakennuksiin. Muutoin laitoskiinnitys toimii samoin kuin kiinteistöpanttioikeus. Yrityskiinnitys Yrityskiinnitys on mahdollinen kaupparekisteriin merkitylle elinkeinonharjoittajalle, jolloin tämän omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saatavan vakuudeksi. Yrityskiinnitys vahvistetaan patentti- ja rekisterihallituksessa määräsummalle ja niiden etuoikeus määräytyy vireilletulopäivän mukaan. Yrityskiinnityksen alaista omaisuutta ovat käyttöomaisuuden (rakennukset, koneet, kalusto, maa-alueet) lisäksi yrityksen immateriaalioikeudet (pantit, tavaramerkit, valmistusoikeudet jne.), vaihto-omaisuus (aineet, puolivalmisteet, valmiit tuotteet) sekä rahoitusomaisuus (rahat, saatavat, arvopaperit yms.). Huomattavaa on, että rekisteröidyt ajoneuvot eivät kuulu yrityskiinnityksen alaiseen omaisuuteen, vaan niihin on haettava autokiinnitys. Yrityskiinnityksen arvo riippuu em. omaisuuksien arvosta. Arvoa laskee se, että konkurssitilanteessa yrityskiinnityksellä voidaan periä vain 50 % vakuuden euromääräisestä arvosta. Tämän vuoksi rahoittajat vaativat lainaan nähden kaksinkertaista yrityskiinnitystä. Autokiinnitys Ammattiliikenteen ja koneurakointiyritysten käyttämä vakuusmuoto. Rekisteriä ylläpitää Trafi Liikenteen Turvallisuusvirasto, joka vahvistaa kiinnityksen auton omistajan hakemuksesta. Kiinnitys on ajoneuvokohtainen ja on voimassa kymmenen vuotta. Käyttö on vähentynyt rahoitusyhtiörahoituksen yleistyttyä. Pankkitakaus Pankkitakausta vaativia rahoittajia ovat eläkevakuutusyhtiöt. Pankkitakausta käytetään myös usein saatavan vakuutena. Esim. rakennusliike antaa tilaajalleen pankkitakauksen siitä, että työ tulee suoritetuksi. Pankkitakauksessa pankki nimensä mukaisesti takaa saatavan, mutta vaatii itselleen velalliselta reaalivakuuden vastineeksi. Kustannus vaihtelee suhdanteiden mukaan 0,5 4 % vakuuden määrästä.

8 (25) 6. Rahoituksen suunnittelu Lähtökohtaisesti Suomessa yrityksen investoinnit saadaan hyvin rahoitettua. Sen sijaan käyttöpääoman riittävässä rahoittamisessa on vaikeuksia, sillä yrityksen ja yrittäjien antamat vakuudet ovat usein tulleet täysimääräisesti käytetyksi investointirahoitusta hankittaessa. Kun paremmat vakuudet on käytetty, jää käyttöpääomarahoituksen vakuudeksi ns. yrityskiinnitys, joiden arvo yrityksen alkuvaiheessa on ymmärrettävästi huono. Liikearvoa ei ole, laskusaatavia ei ole, keskeneräisiä töitä ei ole. Yrittäjän olisikin viisaampaa säästää vakuuksia käyttöpääoman rahoittamiseen ja käyttää investointeihin esim. leasing- tai osamaksurahoitusta, joissa lainan vakuutena on hankittava kone tai laite. Omistaminen ei saa olla päätarkoitus, vaan busineksen tekeminen. On hyvä muistaa, että vakuusjärjestelyt tehdään jo yritystoiminnan alkuvaiheessa. Jos talous yrityksen käynnissä ollessa myöhemmin kiristyy, ovat vakuusjärjestelyt aina vaikeita. Rahan tarpeen minimoimiseksi yksi mahdollisuus on yrityksen omistuspohjan laajentaminen lisäosakkailla. Muut osakkaat voivat tuoda hankkeeseen lisää riskirahaa ja toimialan tai liike-elämän muuta asiantuntemusta. Myös uskottavuus rahoittajien suuntaan paranee, jos lisäosakkaat ovat jo aiemmin liike-elämässä menestyneitä henkilöitä. Lisäosakkaita ei kuitenkaan tule päästää määräysvaltaan eikä edes tasavaltaan yrityksessä. 6.1 Toimitilat Ensimmäisiä toimitiloja hankittaessa on järkevintä valita vuokratilat, ellei omia tiloja ole olemassa. Rahaa ja vakuuksia ei kannata yrityksen alkuvaiheessa sitoa toimitiloihin. Vuokratiloista pääsee myös tarvittaessa helpommin muuttamaan toimivampiin tiloihin. Vapaita toimitiloja kannattaa tiedustella paikkakuntasi elinkeinopalveluista. 6.2 Koneet ja laitteet Alkupääoman minimoimiseksi tarkistetaan ensin käytettyjen, mutta käyttökelpoisten koneiden ja kalusteiden saatavuus ennen uusien hankintaa. Jos kuitenkin päädytään hankkimaan uusia, niin niiden rahoittamiseen kannattaa ensisijaisesti käyttää leasing- tai osamaksurahoitusta. Näin säästät vakuuksia käyttöpääomaan, mutta ELY-keskuksen investointiavustukset ovat edelleen saatavissa. Muista, että avustukset maksetaan vasta hankkeen toteuduttua ja ensimmäinen maksatus voi tapahtua vasta, kun puolet investointihankkeen kustannuksista on toteutunut. Leasinghankinnat luetaan vuokramenoiksi, joille avustusta voidaan maksaa enintään kolmen vuoden vuokra-ajalta ja vain toteutuneiden ja maksettujen maksuerien mukaan. Osamaksurahoitus sen sijaan mahdollistaa normaalin investointiavustuksen maksuajan pituudesta riippumatta. Myös vähittäiskaupan alkuvaiheen kalustohankintoihin on saatavissa käytettyjä kalusteita, joita myyvät tähän erikoistuneet liikkeet. Myös ketjuliikkeet myyvät kohtuuhintaa pois heille vanhentuneita, mutta käyttökelpoisia kalusteita. Kalusteita ostettaessa on syytä huomioida yrityskuva, jonka haluat asiakkaillesi antaa. Eri hankintavaihtoehtoja voit vertailla Yritystulkin laskentaohjelmalla YT22.4 Investoinnin kannattavuuslaskenta, johon liittyy YT22 Investoinnin laskenta opas. 6.3 Valmistusoikeudet Valmistusoikeuksien hankintaan ei ole saatavissa avustusrahoitusta, mutta lainarahoitusta kyllä mm. Finnveran kautta. 6.4 Käyttöpääoma Käyttöpääoma on rahaa, jolla maksetaan yrityksen menot ennen kuin asiakkaalta on saatu rahat yrityksen kassaan. Yrityksen kassasta on ennen asiakasmaksuja täytynyt maksaa palkat, sotut ja verot, sähköt, raaka-aineet ja monet muut tuotteen tekemiseen liittyvät menot. Ainoastaan vähittäiskaupassa ja henkilökohtaisia palveluita myyvissä yrityksissä on mahdollista, että raha on kassassa (käteismaksu) ennen, kuin ostolaskuja maksetaan. Yritystoiminnan alkuvaiheessa käyttöpääomaan tarvitaan vielä enemmän kuin vakiintuneessa liiketoiminnassa, sillä usein alussa markkinoille pääseminen edellyttää runsasta markkinointia, pitempien maksuaikojen antamista, pienten koe-erien toimittamista tai muuten vain myymään normaalia hintatasoa halvemmalla. Usein käyttöpääoman tarpeeseen ei suhtauduta riittävän vakavasti. Jos käyttöpääomaa on niukasti, joudutaan laskujen maksamista viivyttämään. Tästä aiheutuu viivästyskorkomenoja ja mikä pahinta, yritysten luottokelpoisuutta valvova Suomen Asiakastieto Oy saa viivästymisestä tiedon. Huonon maksajan maine vaikeuttaa toimintaa monella tavalla ja merkinnän poistuminen rekisteristä kestää pitkään. KOKEMUS OPETTAA: Aloittavan yrityksen lainajärjestelyt 1. Finnvera Oyj:n rahoitusmuodoista käytetään henkilötakauksella ja yrityskiinnityksellä saatavat lainat, joita käytetään kalustohankintoihin. 2. Pankkirahoitusta käytetään käyttöpääoman rahoittamiseen pitkäaikaisella lainalla tai luotollisella tilillä, jonka vakuudeksi tulevat yrittäjän henkilökohtaiset vakuudet ja/tai Finnveran takaus. 3. Osa kalustohankinnoista rahoitetaan osamaksulla tai leasingillä, jolloin kaikkia vakuuksia ei sidota yrityksen

9 (25) 6.5 Talouden tunnuslukuja eri toimialoilla Usein aloittavalla yrittäjällä on liian optimistinen käsitys suunnittelemansa toimialan taloudellisista lähtökohdista. Myöskään jo pitempään toimineilla yrittäjille ei ole tietoa siitä, miten heidän yrityksensä on menestynyt muihin alan yrityksiin verrattuna. Alla olevasta taulukosta löytyvät tärkeimmät toimialakohtaiset tunnusluvut. Taulukko: Keskimääräisiä yritysten taloudellisia tunnuslukuja prosentteina liikevaihdosta eräillä toimialoilla v. 2013. Lähde Finnvera Oyj ja TEM/toimiala Online. Lisää tilastoja Nro Teollisuus, valmistaminen 1 Teurastus, lihatuotteiden valmistus Henkilöt/ yritys Liikev./henkilö Käyttöpääoma Käyttökate Ainekäyttö Henkilökulut 6 201 5,7 6,3 44,8 16,6 2 Leipomot 10 74 4,3 7,7 28,2 33,9 3 Tekstiilien valmistus 3 95 14 5,8 31,0 31,3 4 Muu tekstiilituotteiden valmistus 4 101 16,8 7,0 31,0 31,0 5 Vaatteiden ja asusteiden valmistus 2 60 28,9 3,3 16,2 35,3 6 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 14 272 15 3,9 34,1 8,9 7 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 8 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut 11 127 11,3 4,7 32,6 19,7 9 101 7,3 7,1 9 Muovituotteiden valmistus 9 133 16,7 6,5 30,5 22,9 10 Betonituotteiden valmistus rakentamiseen 17 155 11,5 7,3 29,6 18,5 11 Metallirakenteiden valmistus 9 116 11,5 7,8 26,3 23,8 12 Metallin työstö, päällystys, käsittely 8 108 12,1 10,3 16,0 25,2 13 Koneiden ja laitteiden valmistus 11 147 16,5 5,9 30,4 18,1 14 Muut yleiskäyttöön tarkoitetut koneiden valmistus 15 Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 16 Moottoriajoneuvojen korien valmistus 17 Huvi- ja urheiluveneiden rakentaminen 13 164 12,6 5,5 32,7 17,1 12 154 30,8 4,0 44,6 13,5 20 140 16,9 3,0 47,4 21,2 4 98 14,4 2,2 25,4 26,4 18 Huonekalujen valmistus 5 98 12,4 3,6 36,0 26,5 19 Keittiökalusteiden valmistus 7 99 10,4 4,3 51,7 23,0

10 (25) Nro Rakentaminen Henkilöt/ yritys Liikev./henkilö Käyttöpääoma Käyttökate Ainekäyttö Henkilökulut 20 Rakennuspaikan valmistelutyöt 3 88 3,4 6,5 14,5 17,6 3 118 2,8 13,8 17,2 21,6 22 Sähköasennus 4 101 8,6 5,5 37,7 32,2 23 LVI-asennukset 4 115 6,6 5,7 39,8 23,4 24 Rakennuspuusepän asennustyöt 3 94 2,6 8,0 15,7 33,1 25 Maalaus 7 83 7,0 7,1 14,6 41,1 26 Lasitus 4 108 10,4 6,5 38,3 28,4 24 Rakennuspuusepän asennustyöt 3 94 2,6 8,0 15,7 33,1 25 Maalaus 7 83 7,0 7,1 14,6 41,1 26 Lasitus 4 108 10,4 6,5 38,3 28,4 Nro Rakentaminen 27 Moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaus Henkilöt/ yritys 21 Talonrakennustyöt, rakennusliikkeet Liikev./henkilö Käyttöpääoma Käyttökate Ainekäyttö Henkilökulut 3 100 5,7 5,4 39,7 31,0 28 Autotarvikkeiden vähittäiskauppa 3 162 20 4,4 64,5 12,4 29 Moottoripyöräkauppa ja -korjaus 3 218 16,5-0,7 61,8 13,0 30 Huoltamotoiminta 2 141-1,0 2,6 72,3 11,9 31 Päivittäistavarakauppa 6 219 0,9 2,4 32 Tekstiilien vähittäiskauppa 1 65 37,2-6,0 47,8 32,2 33 Rautakauppatavaroiden vähittäiskauppa 4 183 14 2,9 58,6 13,1 34 Kukkien vähittäiskauppa 2 76 3,8-3,2 51,8 32,5 35 Henk.koht. ja kotitalousesineiden korjaus 2 64 9,9 7,7 26,1 47,5

11 (25) Nro Rakentaminen Henkilöt/ yritys Liikev./henkilö Käyttöpääoma Käyttökate Ainekäyttö Henkilökulut 36 Hotelli - ravintolat ja vastaavat majoitusliikkeet 8 91 0,0 7,6 17 18,3 37 Ravintolat 4 80 0,6 6,1 36,2 26,0 38 Kahvila-ravintolat 3 72 0,3 4,7 40,3 24,7 39 Kahvilat ja kahvibaarit 3 57 0,5 2,5 40,2 24,9 40 Henkilöstö- ja laitosruokalat, ateriapalvelut 4 83 3,0 6,2 40,2 32,3 41 Pitopalvelut 2 75 1,2 3,7 35,0 32,9 42 Taksiliikenne 2 63 0,0 25,6 43 Linja-autojen tilausliikenne 7 85 0,7 12,6 25,6 27,6 44 Tieliikenteen tavarankuljetus 3 113 3,3 10,7 25,9 26,7 45 Kiinteistönhoito 3 59 3 12,2 6,3 32,5 46 Siivouspalvelut 2 53 1,6 11,0 2,2 42,1 47 Maisemanhoitopalvelut 2 74 0,2 8,2 16,3 22,9 48 Ohjelmistojen tuottaminen, konsultointi yms. 4 59 8,2 3,6 0,4 30,4 49 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut 3 50 6,9 10,3 0,0 50,8 50 Insinööri- ja suunnittelutoimistot 3 78 8,7 6,3 1,0 17,8 51 Mainostoimistot ja mainospalvelu 2 60 3,8 4,9 3,2 17,6 52 Vanhusten ja vammaisten asumispalvelut 15 57 6,6 11,2 5,7 57,3 53 Fysioterapia 2 57 5,8 9,3 1,2 51,4 54 Kampaamo- ja kauneudenhoitopalvelut 1 39 5,7 3,0 14,6 54,2

12 (25) 7. Yrityksen rahoitus Yrityksen rahoitus järjestyy yleensä kolmesta lähteestä eli yrittäjän omasta rahoituksesta, lainoista sekä mahdollisista avustuksista. Neljäs rahoituksen muoto eli tulorahoitus ei ole aloittavalle yritykselle merkittävä, mutta merkitys investointien rahoituksessa kasvaa yrityksen vanhetessa. Yksi kannattavan yrityksen tunnusmerkki on korvausinvestointien tekeminen tulorahoituksella. Valtion vastuulla toimiva Finnvera Oyj on ainut rahalaitos, jolla on oikeus riskirahoitukseen. Lainaa ei voi saada seuraaville toimialoille: maatilatalous, metsätalous ja rakennusliiketoiminnan perustajaurakointi. Voit myös hakea lainan kokonaan pankista ja hakea Finnveran osittaista takausta lainalle. 7.3 Pitkäaikaiset lainat Pitkäaikaisten lainojen myöntäjiä ovat pankit, Finnvera Oyj ja eläkevakuutusyhtiöt. Yleisestä korkotasosta riippuen rahoituslähteiden suosio vaihtelee; matalan koron aikana suosiossa ovat pankit ja Finnvera, korkean koron aikana eläkevakuutusyhtiöt lisäävät suosiotaan. Oleellisin ero rahoittajien välillä on vakuusvaatimus, sillä ainoastaan valtion vastuulla toimiva Finnvera Oyj:llä on oikeus riskirahoitukseen. Siksi sen antama rahoitus on tärkeä erityisesti yrityksen alkuvaiheessa. Seuraavassa tarkastellaan pankkien ja eläkevakuutusyhtiöiden lainarahoituksen ehtoja. 7.1 Yrittäjän oma rahoitus Yrittäjän omalla sijoituksella on suuri merkitys koko rahoituksen järjestymiselle. Merkittävä oma rahallinen sijoitus antaa hankkeelle uskottavuutta ja helpottaa siten ulkopuolisen rahoittajan mukaantuloa. Yrittäjän/yrittäjien oman sijoituksen määrän tulisi olla ainakin 20 % pääoman tarpeesta. Rahapanoksen lisäksi yritykseen voidaan sijoittaa käyttöomaisuutta ns. apporttina eli käyvästä arvosta. 7.2 Starttiraha aloittavalle yrittäjälle Starttirahaa voidaan myöntää työttömälle työnhakijalle tai palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvälle. Ennen starttirahan myöntämistä työ- ja elinkeinotoimisto selvittää, että yrittäjyys on starttirahan hakijalle sopiva työllistymisvaihtoehto. Tuen saamisen edellytyksenä ovat mm. päätoiminen yrittäjyys, riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan, mahdollisuudet jatkuvaan kannattavaan toimintaan, tarpeellisuus yrittäjäksi ryhtyvän toimeentulon kannalta sekä se, että yritystoimintaa ei ole aloitettu ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty. Starttiraha muodostuu kahdesta osasta, perustuesta ja lisäosasta. Starttirahan suuruus on noin 700 euroa kuukaudessa. Lisäosan suuruus vaihtelee tapauksittain työ- ja elinkeinotoimiston harkinnan mukaan. Lisäosan suuruus on enintään 60 % perustuen määrästä. Lisätietoa TE-palveluiden sivuilta Hakuprosessi etenee seuraavasti: 1) Ota yhteyttä Hämeen Uusyrityskeskukseen 2) Starttirahalausunnon antaja haastattelee hakijan 3) Hakemus käsitellään TE-palveluissa

13 (25) 7.3. Pitkäaikaiset lainat RAHOITTAJA PANKKI TyEL-TAKAISINLAINAUS VAKUUTUSYHTIÖN SIJOITUSLAINA Laina-aika ja maksutapa Yleensä enintään 5 vuotta, maksutapa sovitaan asiakaskohtaisesti 1 10 vuotta, maksutapa puolivuosittain, tasalyhennys 1 10 vuotta, maksutapa yleensä puolivuosittain, tasalyhennys Lyhennysvapaita vuosia 1 2 vuotta Ei tavanomainen Ei tavanomainen Käytetty vakuus Yrityksen ja/tai yrittäjän omaisuus ja usein yrittäjän rajoitettu henkilötakaus sekä Finnveran ja Garantian takaukset. Vakuudeksi hyväksytään pankin, Finnveran, Garantian tai kunnan takaus, vakuutusyhtiön takausvakuutus. Kaikki vakuusmuodot sekä pankin, kunnan, Finnveran ja Garantian antamat takaukset. Lainan pääoma Ei rajoituksia TyEL-lainan suuruus riippuu maksettujen TyEL-maksujen määrästä. Mitä enemmän yritys on maksanut TyEL-maksuja, sitä suuremman määrän se voi hakea TyEL-lainaa eläkevakuutusyhtiöltä, kuitenkin vähintään 5 000. Ei rajoituksia Korko Euribor + asiakaskohtainen marginaali Sidotaan TyEL-lainakorkoihin (kiinteä/muuttuva), jotka Vakuutusosakeyhtiö Garantia noteeraa päivittäin. Mikäli vakuutena on kunnan tai Finnveran takaus, ei lisätä korkomarginaalia. Muiden takausten osalta korkoon lisätään takaajakohtainen marginaali. Sijoituslainan korkona käytetään pääsääntöisesti TyEL-viitekorkoa ja siihen lisättävää korkomarginaalia. Marginaali määräytyy asiakasyrityksen luottokelpoisuuden ja saatavilla olevan lainavakuuden mukaan. Yritystutkimus Tapauskohtainen Yritystutkimus tehdään aina, jos Garantia ja Finnvera takaajina. Tehdään aina

14 (25) 7.3.1 Finnveran Kasvu ja kilpailukyky -laina 7.3.2 Finnvera -yrittäjälaina Finnvera-laina (aiemmin Investointi- ja käyttöpääomalaina) on tarkoitettu sekä uusille että jo toimiville pk-yrityksille kotimaisten rakennus-, kone- ja laiteinvestointien, energia- ja ympäristöhankkeiden, käyttöpääomatarpeiden sekä erilaisten omistusjärjestelyjen rahoittamiseen. TOIMIALAT Finnvera-lainalla voidaan rahoittaa kaikkia toimialoja lukuun ottamatta varsinaista maatilataloutta, metsätaloutta tai rakennusliiketoiminnan perustajaurakointia. Yrittäjälaina on yrittäjän henkilökohtainen laina, jolla voidaan rahoittaa sijoituksia osakeyhtiön osakepääomaan ja/tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yrittäjälainalla voidaan rahoittaa myös jo toimivan yrityksen osakkeiden ostoa. TOIMIALAT Yrittäjälainan kohdeyritys voi toimia muilla toimialoilla mutta ei varsinaisessa maatilataloudessa, metsätaloudessa eikä rakennusliiketoiminnan perustajaurakoinnissa. Kohdeyrityksen on täytettävä EU:n pk-yritystä koskevat kriteerit, ja sillä tulee olla edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. LAINA ALLE 50 000 Finnvera voi toimia yrityksen ainoana rahoittajana, kun Finnveran rahoitus yritykselle on korkeintaan 50 000 euroa. Sitä suurempiin rahoitustarpeisiin tarvitaan lisäksi muita rahoittajia sekä riittävä omarahoitusosuus. Finnveran rahoituksen vähimmäismäärä on 5 000 euroa. LAINA YLI 50 000 Finnveran lisäksi tarvitaan hankkeeseen mukaan myös muita rahoittajia, yleensä pankki, sekä riittävä omarahoitusosuus. Yrityskaupoissa myös myyjäosapuoli voi toimia kaupan osittaisena rahoittajana. Ulkopuolisen rahoituksen osuus voi jakaantua Finnveran ja pankin välillä seuraavasti: Finnvera ja pankki myöntävät kumpikin oman erillisen lainan. Pankki myöntää koko rahoitustarpeen kattavan lainan, jolle haetaan Finnveran osittainen takaus. Finnveran osuus rahoituksesta Finnveran lainan tai takauksen osuus kokonaisrahoituksesta vaihtelee tapauskohtaisesti. Tyypillisesti rahoitusosuus on 50 % hankkeen kokonaisrahoituksesta. Voimakkaasti kasvavien, kansainvälistyvien ja innovatiivisten yritysten hankkeissa Finnveralla on erityinen mahdollisuus toimia tilapäisenä päärahoittajana yli 50 %:n rahoitusosuudella. KENELLE Yrittäjälainaa voidaan myöntää osakeyhtiön osakkaalle, jonka osuus osakepääomasta ja äänivallasta on yrittäjälainalla rahoitetun sijoituksen tai osakekaupan jälkeen vähintään 20 %. Yrittäjälainaa voidaan myöntää usealle saman yrityksen perustajalle tai osakkaalle. Yrittäjälaina voi olla enintään 100 000 euroa luotonsaajaa kohden. Lainaa myönnettäessä edellytetään vähintään 20 % omarahoitusosuutta. Seuraavasta linkistä lisätietoa: www.finnvera.fi 7.4 Rahoitusyhtiöiden investointirahoitusvaihtoehdot Rahoitusyhtiöiden tarjoamaa osamaksu ja leasing -rahoitusmahdollisuuksia kannattaa hyödyntää etenkin yritystoiminnan alkuvaiheessa koneita ja laitteita hankittaessa, sillä rahoitus järjestyy yleensä ilman vakuutta ostettavan tuotteen toimiessa vakuutena. Koko summaa ei kuitenkaan saada rahoitettua, vaan omaa rahoitusta on oltava vähintään 20 %. Kaupan tai toimituksen edellyttämässä valmistusaikaisessa rahoituksessa Finnveran rahoitusosuus voi tapauskohtaisesti olla jopa 80 %. Vaadittava omarahoitusosuus Vaadittavan omarahoitusosuuden suuruus vaihtelee hankkeen sisällön mukaisesti. Tyypillisesti edellytämme investoinneissa 15 %:n ja yrityskaupoissa sekä sukupolvenvaihdoksissa 20 %:n omarahoitusosuutta.