Hankeyhteistyö ja sen tuotosten levittäminen ja juurruttaminen Merja Tepponen, kehitysjohtaja ja I&O muutosagentti
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ky, Eksote - järjestää maakunnan kaikkien kuntien (9) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Perustettu 2009, palvelutuotanto siirtyi 1.1.2010 Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 230 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Väestö 132.000 Budjetti 450 M Työntekijät 4800 Akuutti sairaala 280 sänkyä Yhdeksän hyvinvointiasemaa kuntien alueilla
Uusi sairaala ja avohoidon uudet mallit
Palveluiden tuottama arvo eri tilanteissa Työikäinen väestö Ikääntyneet Fall ill/ get hurt VALUE Recover to back normal Normal disease specific prognosis Fall ill/ get hurt VALUE Recover to new normal Normal disease specific prognosis No need for other services VALUE Normal aging specific prognosis Lower need for other services Normal aging specific prognosis VALUE Toimintakyky palaa normaaliksi. Toimintakyky jää alemmalle tasolle. Pysyvä tai satunnainen palveluiden tarve. Kotikuntoutus, parempi toimintakyky ja elämänlaatu. Ennusteen hitaampi eteneminen. Pidempään toimintakykyisenä kotona. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Paranna Jatkuvasti Kehittämisen tuki ETELÄ-KARJALAN 7.9.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 6
Palvelumuotoilu, digitalisaatio ja integraatio tukemassa palvelujärjestelmän kehittämistä Yksi potilas- ja asiakastietojärjestelmä Merkittävä asiakashyöty: valinnanvapaus maakunnassa ja kaikki palvelut myös pienissä kunnissa Yhteinen tietopohja Merkittävä kustannusja laatutekijä: voidaan johtaa kokonaisketjuja maakunnassa kuten kuntoutusta ja avh-hoitoa. Raportointi ja kustannusseuranta kohderyhmittäin eri palveluissa koko maakunnan alueella. Nettipalvelut Nettisairaanhoitaja, ajanvaraus, sähköinen terveystarkastus, riskitestit ja monet muut palvelut asiakkaan saatavilla 24/7 Kevyet toiminnanohjausratkaisut Prosessien ja toiminnan ohjaus omilla, kevyillä, selainpohjaisilla SAStyökaluilla: tekee pullonkaulat näkyviksi ja auttaa niiden poistamisessa. Eksote
Kärkihankkeet, strategia Kuntoutus Avohoidon uudet mallit Työllisyys ja syrjäytyminen Toimintakykyisenä kotona Valmentava johtaminen Tiedon lisäarvoistaminen digitalisaatio Uusi päivystää sairaala Kotona asumisen tuki
Avopalvelujen toimintamalli 24 h Palvelukeskittymät: Lasten ja nuorten talo Etäkonsultaatiot Aikuisten keskus Iso apu palvelukeskus Liikkuvat palvelut Sähköinen asiointi Lähipalvelut: Palveluneuvonta Neuvolat Oppilashuollon palvelut Kotihoitoja -ohjaus Hyvinvointiasemat ja keskukset Marja Kosonen
Laitoksista Olohuonee seen
Iäkkäiden palveluprosessi Eksotessa
2016 Kotona asumista tukevat palvelut 24/7 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Lisätään kotiin vietäviä palveluja Miten? Esimerkkejä Hyödynnetään teknologiaa Kehitetään hoitopolkuja yli sektorirajojen Käytetään vuodepaikkoja joustavasti koko maakunnassa Kohdennetaan resursseja toimintakykyä tukeviin palveluihin Kehitetään ja suunnitellaan yhdessä moniammatillisesti
Hyvinvointiasemat osana palveluverkkoa Tiivis yhteistyö Matalan kynnyksen palvelukeskittymät SOSIAALITOIMI TERVEYSTOIMI ISO APU -PALVELUKESKUS AIKUISTEN KESKUS KOLMAS SEKTORI LASTEN JA NUORTEN TALO Saman katon alta saatavat monialaiset palvelut yhdellä kerralla enemmän Omahoito ja osallisuus korostuvat. Matala kynnys Palveluohjaus ilman ajanvarausta, auttaa, ohjaa ja neuvoo eteenpäin. Tulokset Ns. turhien tai ylimääräisten käyntien vähentyminen ja kehittäminen yli ammattirajojen Avohoidon uudet mallit
Eksoten integroidut palvelut - Hyvinvointiasemat ja -keskukset - Palvelukeskittymät/Matalan kynnyksen talo -konseptit Hyvinvointiasemakonseptit: Lemi Savitaipale Luumäki Taipalsaari Sammonlahti* Lauritsala Joutseno Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Matalan kynnyksen talo -konseptit: Iso apu, Lappeenranta ja Imatra* Aikuisten keskus, Lappeenranta ja Imatra Lasten ja nuorten talo, Lappeenranta ja Imatra Lauritsala Joutseno Toiminnassa Sammonlah ti Armila Avautuu v.2017 Armilan terveysasema Honkaharjun terveysasema *) Muutostyöt suunnitteilla tai kesken 7.9.2017 15
Palvelukeskittymät Lappeenrannassa Rakuunamäen lasten ja nuorten talo + Tallit 1 ja 2 - Vuokratilat 3 685 m2 - Toiminta talossa käynnistyi marraskuussa 2013 - Kokoaa saman katon alle lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen toimijat - Vastuuhenkilö: perhepalvelujen johtaja Riitta Hakoma Iso Apu palvelukeskus - Vuokratilat 1 432 m2 - Lemminkäinen Talo Oy:n kohde Kauppakadulla (Kiinteistö Oy Lappeenrannan Autotalo, Suomen Seniorikodit ry) - Kokoaa yhteen vanhus- ja vammaispalvelujen ja kuntoutuksen toimijoita - Valistelutyö käynnistyi 25.2.2013 - Talo valmistui vuoden 2013 lopussa, avajaiset pidettiin 5.5.2014 - Vastuuhenkilö: vammaispalvelujen johtaja Merja Heinonen Aikuisten keskus toimii Technopoliksen Vapaudenaukion tiloissa - Vuokratilat 1396 m2 - Aikuisten sosiaalipalvelujen ja mielenterveyspalvelujen yhteiset tilat - Valmistelutyö käynnistyi helmikuussa 2013 - Avajaiset pidettiin 18.2.2015 - Vastuuhenkilö: yhteiskunnallisen osallisuuden ja työelämäpalvelujen johtaja Tiina Kirmanen
Palvelukeskittymät Imatralla Aikuisten keskus, os. Taininonkoskentie 1 Muutostyöt valmistuivat elokuussa 2017 - Mielenterveys- ja päihdepalvelut, aikuissosiaalityö, maahanmuuttopalvelut, talousja velkaneuvonta. Samassa talossa toimii myös Etelä-Karjalan TYP:n Imatran toimipaikka. Lasten ja nuorten talo, KOy Koskenlinkki, os. Heikinkatu 1 Käynnistyi 28.7.2017 - Lasten ja nuorten alkuarviointityö, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, lastensuojelu, osa lasten ja nuorten kehityksellisistä palveluista, lastenvalvojat ja nuorten oikeusedustaja. Molemmat talot palvelevat Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan alueen asukkaita.
Työllistymiskokeilu 2017-2018 lyhyesti Siirtyminen yhden asiakasvastuutahon malliin, jossa TE-toimiston tuetun työllistämisen palvelulinjan (ns. 3 palvelulinja) asiakkaiden ohjaus- ja asiakasvastuu keskitetään yhteen monialaiseen yksikköön (TYP). Kohderyhmään kuuluvia asiakkaita n. 4600. Kokeilua varten on laadittu yhteistyösopimus, jonka allekirjoittivat TEtoimisto, Eksote ja Kela. Sopimus on ollut voimassa 1.3.2017 alkaen. Eksote ja TE-toimisto keskittivät ko. asiakasryhmästä vastaavat henkilöresurssit uuteen monialaiseen yhteispalveluun, jossa on asiakasohjauksen vastuu (asiakkaan vastuuvirkailijat) Valmistautuminen sote- ja maakuntauudistukseen: mallinnetaan sitä, kuinka vaikeasti työllistyvien palvelut voidaan organisoida uusissa rakenteissa. Tilanne edellyttää eri toimijoilta hallintorajat ylittävää yhteistyötä ja yhdessä koordinoitua resurssien käyttöä, jolloin saataisiin taattua suuremmalle osalle asiakkaista heidän palvelutarpeidensa mukainen palvelu.
Eksote pilotoi sosiaalihuollon Kanta-palveluihin liittymisen SosKanta-hanke (sosiaalihuollon tiedot keskitettyyn Kanta-arkistoon) toteutetaan 2016 2018. SosKanta on Eksoten hallinnoima ja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) rahoittama hanke, jonka yhteistyökumppaneina toimivat THL, Kela ja Tieto Oyj. SosKanta-hanke liittyy THL:n Sosiaalihuollon valtakunnallisen tietojärjestelmäpalveluiden ja määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanohankkeeseen (Kansa-hanke). Tavoitteena on, että tulevaisuudessa asiakasta koskeva tieto on siellä, missä asiakasta palvellaan. Eksoten sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tallentaminen valtakunnalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon alkaa helmikuussa 2018. Tietoteko-tunnustus Eksotelle 25.8.2017 pitkäjänteisestä sosiaalihuollon digitalisaation kehitystyöstä. 7.9.2017 19
YHDESSÄ HYVÄ OTE 7.9.2017 OMAN ORGANISAATION NIMI Etelä-Karjala ja Kymenlaakso 20
YHDESSÄ HYVÄ OTE 1.2.2017-31.10.2018 Hankealue: Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Hallinnoija: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Rahoitus 1,5 M Hankekumppaneina Carea, alueen kunnat, kolmannen sektorin toimijat, alueella toimivat ammatilliset oppilaitokset, Kela, Kaakkois-Suomen TE-toimisto sekä Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tavoite: Saada aikaan maakunnalliset asiakaslähtöiset toimintamallit osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden tukemiseksi ja koota hajanainen työllistymistä ja osallisuutta edistävät toimijat maakunnallisiksi yhteistyöverkostoiksi ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 7.9.2017 21
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 2016 2018 (2019) ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 7.9.2017 22
Etelä-Karjalan LAPE-hanke 2016 2018 (2019) Eksote toimii Etelä-Karjalassa hankkeen hallinnoijana Hanketta johtaa ja ohjaa ohjausryhmä, joka on samalla Etelä- Karjalan maakunnallinen LAPE ryhmä Kuntiin on nimetty LAPE -ryhmät Muutosagentti Mona Taipale aloitti 20.2.2017 Projektipäällikkö NHG Valtionavustus hankkeelle 1,1 milj. 7.9.2017 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA 23
Etelä-Karjalan LAPE-hanke 2017-2018 Kehittämiskokonaisuudet: 1. Toimintakulttuurin muutos: Imatran hyvinvointi- ja koulutuspalvelut 2. Perhekeskustoimintamalli: Eksote 3. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitokset lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena: Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimi 4. Erityis- ja vaativimman tason palvelujen kehittäminen: Eksote
Etelä-Karjalan LAPE-hanke 2017-2018 Hankkeen toiminta-alue ja toteuttajat Hanke toteutetaan Etelä-Karjalassa yhteistyössä Eksoten, alueen kuntien (Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari), Nicehearts ry:n, Imatran seudun Pelastakaa Lapset ry:n, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kymen Piiri ry:n ja Etelä-Saimaan 4H-yhdistyksen ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n sekä Lappeenrannan seurakuntayhtymän ja muiden alueen seurakuntien ja Nordic Healthcare Groupin kanssa. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry, MLL:n Lappeenrannan yhdistys ry, Parasta Lapsille ry, Etelä- Karjalan Liikunta ja Urheilu EKLU ry, Taidekoulu Estradi, Kirkkopalvelut ry, Taito Etelä-Suomi ry, Lappeenrannan kuvataidekoulu, urheiluseurat, Lappeenrannan tanssiopisto, Lappeenrannan maakuntakirjasto, Lappeenrannan musiikkiopisto, Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan Martat ry, Suomen Mielenterveysseura ja Monimuotoiset perheet sekä Saimaan ammattiopisto Sampo, Oppimaa Oy ja Helsingin yliopisto. 7.9.2017 25
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 7.9.2017 26
Tietojohtamisen malli (Sote-palvelujen käyttömalli)
KOTIKUNTOUTUS, PALVELUTARPEEN ARVIOINTI JA KESKITETTY KOTIUTUS 2014-2015 Panos 1,2 M 20 htv Kustannussäästö 3 M Kotihoidon asiakkaiden kustannukset 2014 vanhalla toimintamallilla ( 6 kk seuranta-aika) Monialainen palvelu tarpeen arviointi ja interventiot 4 vk Uudet keskitetyn kotiutuksen asiakkaat N = 400 Eri mittaisia kotikuntoutusinterventioita palvelutarpeen mukaan, jolloin 56% vähemmän uusia säännöllisen kotihoidon asiakkaita, kustannusseuranta sotepalvelujen tarpeesta ( 6 kk seuranta aika) Osalle riitti pelkkä 4vk arviointijakso interventioineen Kustannussäästö 3 M Kuolleisuus ei lisääntynyt
Palveluiden kehittämisen ajattelutavan muutos Perinteinen ajattelu Virheetön suunnittelu Vältä epäonnistumista Kattava analysointi Presentaatioita Asiakas ohjaamassa Jaksoittainen Ajattelu, suunnittelu Uusi ajattelu Iteratiivinen onnistuminen Onnistu, epäonnistu ja opi nopeasti Kattava testaus Kevyitä kokeiluja Syvä asiakasvuorovaikutus Jatkuva Tekeminen Kehittämisen ohjenuorana on arvon maksimointi optimiresurssein ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 7.9.2017 29
Henkilöstön ja eri toimijoiden (asiakkaat, yritykset, 3.sektori ja oppilaitokset) yhteiskehittäminen Ylläpito Juurrutus Isompi Pilotointi Kokeilut ja Pilotointi, muutokset Juurisyiden etsintä Idea uudesta, Uuden mallin suunnittelu Uusi toimintamalli PAJAprojektit Muutoskoordinaattorit Ongelma joka halutaan ratkaista ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Visualisointi Mittaaminen, seuranta ja arviointi
Kaikilla on kaksi työtä, oma työ ja oman työn kehittäminen (Jönköping, Espoo) Visualisointi Mittaaminen, seuranta ja arviointi ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Digitalisaation ydin on toimintatavan, muutoksessa! ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 7.9.2017 32
Onnistumisia ja palkitsemista, mutta. työ jatkuu, nyt olemme vasta ensimmäisellä portaalla, tarvitaan jatkuvaa parantamista