Asenteella ja ammattitaidolla muutosta asumispalveluihin

Samankaltaiset tiedostot
Vanhustyö uudistuu - kaikki mukaan

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

What s the matter? What matters to you?

Ikäihmisten tarpeet ja toiveet

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

klo Ikääntyneiden elämänlaatu ja johtaminen

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

VANHENEVIEN TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON PERUSTEITA. emeritaprofessori Turun ja Helsingin yliopistot

Fyysinen kuntoutuminen

Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Esperi Care Anna meidän auttaa

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Elämän eliksiirit iäkkäänä

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Esperi Hoivakoti Tilkka. Asumista ikääntyneille historiallisessa ympäristössä

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Fasilitaattorivalmennus 2013

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

KOTIKUNTOUTUS. Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Psykiatrinen hoitotahto

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT

Tsemppaaminen intohimona

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kansalaisuuden kynnykset

Transkriptio:

YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Asenteella ja ammattitaidolla muutosta asumispalveluihin Jaakko Valvanne 26.8.2013

Kodinomaisissa tiloissa tarjoamme hoivaa ja huolenpitoa ympärivuorokautisesti moniammatillisten tiimien turvin ostopalveluna ikääntyneille lahtelaisille sekä palveluasumista itse maksaville ikääntyneille.

Kristilliset arvot, asukkaan itsemääräämisoikeus sekä kuntouttava työote ohjaavat päivittäistä työtämme ja tuemme ikääntyneen asukkaan omia voimavaroja päivittäisessä arjessa alentunut toimintakyky huomioiden

Kristilliset arvot, asukkaan itsemääräämisoikeus sekä kuntouttava työote ohjaavat päivittäistä työtämme ja tuemme ikääntyneen asukkaan omia voimavaroja päivittäisessä arjessa alentunut toimintakyky huomioiden

Tarvitaanko muutosta?

"En tiedä mitä ne ajattelee mun kohtalokseni Etnografinen tutkimus asiakkuudesta ja asiakaslähtöisyydestä geriatrisessa sairaalassa Sanna Järnströmin sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja (28.8.2011)

Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen kohteena geriatrinen sairaala ja sen viisi osastoa Aineisto koostuu 45 vanhuksen teemahaastattelusta ja heidän asiakaskertomusteksteistään, viidestä työntekijöiden moniammatillisesta ryhmähaastattelusta sekä 32:sta osastojen toimintakäytännön havainnoinnista Tiedon keruu 2007-2008

Vanhusten näkemyksiä Hoidossa tärkeää omien jatkohoitotoiveiden toteutuminen, paraneminen, terveys, omaisten tuki, koti, kotiavun saaminen, uskonasiat ja huumori. Vaihtelevasti tyytyväisiä henkilökuntaan, seuraan, ulospääsemiseen ja kaiken valmiina saamiseen, sairaalapapin käynteihin ja saatuun kuntoutukseen. Tyytymättömyyttä aikaansai henkilökunnan kiireellisyys ja ilkeys, avunsaannin hitaus, resurssien puute, tekemisen ja virikkeiden puute, kuntoutuksen ja ulospääsemisen vähäisyys ja vaipat.

Vanhuksen itsemääräämisoikeus ei toteudu vanhuksen ajatuksia tai toiveita ei kysytä avuntarpeeseen ei vastata tai avun saaminen kestää pitkään jatkohoitosuunnitelmat tulevat muiden päättämänä vanhus ei ole osallisena asioissaan hän ei pääse määrittelemään tarpeitaan tai tavoitteitaan liikkumisen vapautta rajoitetaan

Vuorovaikutus ei toimi eikä tieto kulje Vanhuksen osallistumisessa ja tasavertaisessa vuorovaikutuksessa parannettavaa toiminnan tavoitteista ei kysytä vanhukselta osallistumiseen ei ole mahdollisuuksia asioita tehdään puolesta Tiedonsaanti ei toimi tietoa ei saa automaattisesti osa ei tiennyt jatkohoitosuunnitelmastaan, lääkkeistään tai sairauksistaan

Asiakaslähtöisyydelle luovat haasteita Palvelujärjestelmän tehokkuusajattelu Järjestelmän joustamattomuus Työntekijälähtöisyys Hierarkisuus Rutiininomaisuus Medikalisaatiopainotteisuus Kaikkinainen resurssien puute Omaisten vahva rooli Joidenkin vanhusten oma passiivisuus

Meiltä puuttuu kyky kohdata vanhus

HS 27.9.2011

Saako vanhuksen sitoa?

Sitomisesta ja liikkumisen rajoittamisesta Hyvään vanhustenhoitoon kuuluu mahdollisimman vähäinen sitominen ja liikkumisen rajoittaminen Silti sitominen on yleistä vanhusten hoitolaitoksissa ja hoitokäytäntöjen muuttaminen näyttää haasteelliselta. Yleisimmin vanhuksia sidotaan sänkyyn laidoin ja magneettivöin tai geriatrisiin tuoleihin pöytälevyn avulla Liikkumisen rajoittamiseen käytetään myös epäsuoria menetelmiä liikkumisvälineen tai soittokellon poisottaminen vanhuksen pitäminen puutteellisesti pukeutuneena liikkumisen rajoittaminen ainoastaan hoitotoimien vaatimalle tasolle Perusteluina käytetään turvallisuutta, kaatumisten ehkäisyä, sekavuutta ja levottomuutta

Tutkimustieto osoittaa, että sitomisella on negatiivisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia seuraamuksia Sitominen lisää vakavien vammojen riskiä ja kuolemanvaaraa Vanhusta ei saa sitoa!

Toimintakulttuuri uudistettava - vaikka se on vaikeaa Sitomisen vähentämiseen tähtäävä koulutus ei ole aina tuloksellista Koulutus menee hukkaan, ellei koko henkilökunta ole mukana hoitokäytänteiden muuttamisessa Saksalaisessa vanhainkodissa saatiin sitominen vähenemään* 31 % 23 % Koko henkilökunnan koulutus ryhmäsessioilla Avainhoitajien lisäkoulutus Tukimateriaali hoitajille, asukkaille ja omaisille * Köpke ym. JAMA 2012;307(20):2177-2184

Tyrvään kartanon dementiakodissa eletään asukkaiden ehdoilla Mitään ei tehdä vastoin asukkaan tahtoa Ei rajoiteta asukasta Ei geriatrisia tuoleja Ei kieltosanoja Miten voin olla avuksi? Läsnäolo Vuorovaikutus Ennakointi (oh Irmeli Vähämäki)

TUTKIMUSJOUKKO 11 kuntaa Keski-Suomesta Ympärivuorokautinen hoiva 1373 asiakasta: perinteinen laitoshoito (terveyskeskus, vanhainkoti ja hoivasairaala), 56 % tehostettu palveluasuminen (yöhoito), 44% Tutkitut: 682 asiakasta, keski-ikä n. 83 v Vanhusten elämänlaadun turvaaminen on tahdon asia

ELÄMÄNLAATU EI-MUISTISAIRAILLA ASIAKKAILLA haastattelumenetelmä Elämänlaatu oli varsin hyvä Vaihtelua esiintyi eri yksikköjen, hoitomuotojen ja kuntien kesken Hoitomuotojen välillä ei ollut eroa, ei myöskään yksityisen ja kunnallisen palvelun välillä. Eroa ei siinä asuiko yhden vai kahden hengen huoneessa tai asuiko uusissa vai vanhoissa tiloissa. Hyvä elämänlaatu ei edellyttänyt mm. omaa wc-tilaa. Vanhusten elämänlaadun turvaaminen on tahdon asia

Elämänlaatua edistivät Tyytyväisyys omaan terveyteen ja toimintakykyyn Omat vaikutusmahdollisuudet (esim. päivän ohjelmaan); osattomuuden kokemuksen välttäminen Tekemisen riittävyys ja mielekkyys Vapaus toimia toivomallaan tavalla (esim. saada pukeutua haluamallaan tavalla). Elämästä nauttiminen (70 % nautti edelleenkin elämästään)

ELÄMÄNLAATU MUISTISAIRAILLA ASIAKKAILLA havainnointimenetelmä Muistisairaan elämänlaatu oli kohtalainen Asukkaiden elämänlaatu oli parempi dementiayksiköissä kuin sairaaloissa Elämänlaatu oli parempi yhden kuin monen hengen huoneessa. Rauhattomuuteen, levottomuuteen ja epämukavaan oloon liittyviä kokemuksia oli yli puolella muistisairaista vanhuksista. Asiakkaat nauttivat syömisestä sekä siitä, että heidän kanssaan oltiin ja heitä kosketettiin. Vanhusten elämänlaadun turvaaminen on tahdon asia

AMMATTITYÖN LAATU Hoitajien toiminta, asenne ja käytös oli merkittävä tekijä vanhuksen elämänlaadulle Kyse ei ollut pelkästään annetun ajan pituudesta vaan sisällöstä. Vähäisin merkitys fyysisellä ulottuvuudella (mm. perushoito) sekä suurin sosiaalisella ulottuvuudella (mm. vuorovaikutus, kohtelu). Vanhusten elämänlaadun turvaaminen on tahdon asia

Johtamisen laatu Hyvää elämänlaatua tuottaneissa yksiköissä asiat hoidettiin kuntoon työn lomassa; vastuut ja valta oli jaettu pienempiin ja paremmin hallittaviin osioihin. Tietyin väliajoin pidettiin mm. tilanteen arviointitilaisuuksia ja kehittämistapahtumia. Korkeampi henkilöstömäärä ei merkinnyt asiakkaille parempaa elämänlaatua. Korkeammat kustannukset eivät merkinneet parempaa elämänlaatua asiakkaille. Vanhusten elämänlaadun turvaaminen on tahdon asia

Vanhusten elämänlaadun turvaaminen on siis tahdon asia! Kyse onkin toteuttamisen taitavuudesta. JOKAINEN KOHTAAMINEN=TOTUUDEN HETKI miten asiakasta kohdellaan palvelutilanteessa Vanhusten elämänlaadun turvaaminen on tahdon asia

Helsingin Sanomat Sunnuntaina 19.2.2012

HS 219.2.2012

Asennekysymys Asenteiden muokkaaminen oli suurin haaste meille kaikille Kun koko henkilökunta sitoutui tavoitteisiin, alkoi tapahtua Ja kun joku vanhuksista alkaa laulaa tai puhua enemmän, tekee mieli nostaa hänet seuraavanakin päivänä Osastonhoitaja Irma Manninen

Asennemuutosta tarvitaan!

HS 9.11.2012

Tarvitaan myös gerontologista ammattitaitoa!

MIKÄ ON TYYPILLISTÄ IÄKKÄIDEN SAIRASTAMISELLE?

Sairauksien kasautuminen

DEMENTIA PARKINSONISMI SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET SOKERITAUTI VERENPAINE- TAUTI LÄÄKEHOIDOT NIVELRIKKO TUKIELIN- VAIVAT TOIMINNAN- VAJEET HOIDON JA AVUN TARVE SYDÄN- ONGELMAT TULEHDUKSET MASENNUS SEKAVUUS TAVALLISIA TOIMINNANVAJAUSTEN SYITÄ VAHUKSILLA

Tärkeitä toimintakykyä ja hyvinvointia heikentäviä sairauksia jää toteamatta

Tiedossa olevat tai parhaalla mahdollisella tavalla hoidetut sairaudet Esim. diabetes, koronaaritauti, hypertonia, hyperkoloesterolemia Kaatuilu Tunnistamattomia Ummetus tai Masennus epätyydyttävästi Muistisairaus hoidettuja Virtsankarkailu sairauksia Vajaaravitsemus (esimerkkejä) Parkinsonin tauti Äkillinen sekavuustila Näkö- ja kuulo-ongelmat Lääkkeiden sivuvaikutukset Hauraus-raihnaus oireyhtymä (HRO) Verenpaineen lasku seisomaan noustessa Jäävuori-ilmiö: tärkeitä toimintakykyä ja hyvinvointia heikentäviä sairauksia jää toteamatta, vaikka ne olisivat hoidettavissa

Oireet epämääräisiä silti taustalla voi olla vakava sairaus

Geriatrisia oireyhtymiä Liikkumisvaikeudet Alakulo, masennus Verisuonisairaudet Huimaus, kaatuilu, luukato, murtumat Kognitiiviset ongelmat Yksinäisyys, sosiaalinen isolaatio Inkontinenssi Raihnaisuus (HRO) Sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn lasku (HAD) Toimintakyky Riippuvuus Laitoshoito Kuolema

Lääkehoito usein ongelmallista

Yleisiä lääkkeiden haittavaikutuksiin kuuluvia oireita ja löydöksiä vanhuksilla muistin heikkeneminen desorientaatio sekavuus käytöshäiriöt levottomuus masennus ortostaattinen hypotonia verenpaineen aleneminen huimaus, kaatuilu näköhäiriöt virtsan karkailu suun kuivuminen pahoinvointi oksentelu ummetus ripuli vatsakipu rintakipu kuivuminen yskä nuha ekstrapyramidaalioireet parkinsonismi käsien vapina akatisia lihaskouristukset tardiivi dyskinesia

Sosiaalisten ja elinympäristöön liittyvien tekijöiden merkitys korostuu

NUORTEN JA KESKI-IKÄISTEN HYVINVOINTI +

VANHUKSEN HYVINVOINNIN HORJUVA TASAPAINO Vanheneminen Sairaudet Lääkkeiden sivuvaikutukset Harjoituksen puute Terveys Toiminnallinen itsenäisyys Ihmissuhteet Elinympäristö + (Brocklehurst 1987, muokattu)

ESIMERKKEJÄ HYVINVOINNIN UHKATEKIJÖISTÄ +

TASAPAINON PALAUTTAMINEN = GERIATRISTA KUNTOUTUSTA Vanheneminen Sairaudet Lääkkeiden sivuvaikutukset Harjoituksen puute Terveys Toiminnallinen itsenäisyys Ihmissuhteet Elinympäristö +

Esimiehinä meillä on vastuu: TUNNELMASTA E TULOKSESTA eli tavoitteista ja niiden toteutumisesta TEKEMISESTÄ Aki Vapaakallio 24.4.2009 sivu 50

UUSI TOIMINTAKULTTUURI LUODAAN YHDESSÄ

PITKÄAIKAISHOIDON MINIMISTANDARDIT 1.10.2008 EI PUHUTA ASUKKAAN OHI OTETAAN JOKAINEN OSASTOLLE TULIJA YSTÄVÄLLISESTI VASTAAN TOIVEEN MUKAINEN PÄIVÄOHJELMA -PALVELUVALIKKO SOVITUISTA ASIOISTA PIDETÄÄN KIINNI JOKAINEN ASUKAS ULKOILEE VÄHINTÄÄN KERRAN VIIKOSSA MITEN JOKAINEN ASUKAS SUORIUTUU ITSE -HOITOLAPPU JOKAISELLE

TYÖNTEKIJÄN PALAUTELOMAKE Laita rasti, miten arvioit standardien toteutuvan: Ei puhuta asukkaan ohi Jokainen osastolle tulija otetaan ystävällisesti vastaan Toiveen mukainen päiväohjelma palveluvalikko Sovituista asioista pidetään kiinni Jokainen asukas ulkoilee vähintään kerran viikossa Jokaisella asukkaalla on voimavarakortti osana hoitosuunnitelmaa ja oma esittely nähtävillä

ASUKKAAN STANDARDIT MINUA ARVOSTETAAN JA MINUA KUUNNELLAAN VIERAANI OVAT TERVETULLEITA YKSILÖLLISET MIELTYMYKSENI JA TOIVEENI OHJAAVAT PÄIVÄNI KULKUA NAUTIN RAITTIISTA ULKOILMASTA AINAKIN KERRAN VIIKOSSA VOIN AINA OSALLISTUA HOIVAKODIN YHTEISEEN ARKEEN JA TAPAHTUMIIN OMIEN VOIMAVAROJENI MUKAISESTI

OMAISEN PALAUTELOMAKE Laita rasti, miten koet läheisesi palvelun: Läheistäni arvostetaan ja häntä kuunnellaan Olen tervetullut vierailulle läheiseni luokse Läheiseni yksilölliset mieltymykset ja toiveet huomioidaan hänen päivänsä kulussa Läheiseni pääsee raittiiseen ulkoilmaan ainakin kerran viikossa Läheiseni voi osallistua hoivakodin yhteiseen arkeen ja tapahtumiin omien voimavarojensa mukaisesti Voin itse osallistua läheiseni arkeen ja hoivakodin tapahtumiin omien voimavarojeni mukaisesti

Jönköpingin tulokset Yksi harvoista paikoista maailmassa, missä on onnistuttu koko systeemin muuttamisessa 800 mitattavaa parannnusta yli 8 miljoonan SKR:n säästö Ruotsin halvimmat kustannukset Ruotsin parhaat tulokset Vähän sairauspoissaoloja, vähäinen henkilökunnan vaihtuvuus Göran Henriks

Who are we here for? Keitä varten olemme työssä? We are here to increase value for our inhabitants Olemme töissä tuottaaksemme arvoa kuntalaisillemme

Kuinka voimme tehdä mahdolliseksi jokaisen vaikuttaa palvelujärjestelmään?

Parempi asiakaslaatu Jokainen Parempi ammatillinen laatu Parempi johtamisen laatu Batalden et al.

(Toimintaperiaatteet) (standardoitu tapa työskennellä) (kerralla oikein) (tuota vain sitä mitä tarvitaan) (jatkuvat parannukset)

Kun tulokset eroavat, mihin pyritään? 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Heikoi n Keskinkertainen Paras

Tavoitteena paras mahdollinen! Best possible! 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Jönköping Sweden World What is possible

Tämän päivän työelämässä tarvittava osaaminen Ammatillinen osaaminen ammatilliset tiedot henkilökohtaiset valmiudet arvostukset, ammattietiikka jne. Kehittämisosaaminen systeemin ymmärtäminen mittaustulosten ja variaation ymmärtäminen psykologia, inhimillisen käyttäytymisen ymmärtäminen. uudet oppimiskäsitykset jne. kohtelun, tilannearvioinnin, hoivan, palvelun sisällön parantaminen työtapojen, prosessien ja systeemin parantaminen Lisäarvo asiakkaalle

OSAKE osallistava asiakastyön/arjen kehittäminen Kaikilla on kaksi tehtävää Jokaista tarvitaan Pienin askelin Start where you are do what you can Hyvä paikka asua, elää, tehdä työtä ja yrittää. Hyvät käytännöt leviämään 26.9.2009 67

OSAKE TYÖPAJAT

Tiimien kehittämisaiheita kotikuntoutuksen lisääminen kivunhoito toimiva suoli hyvä mieli potilaan kuntoutuminen alkaa välittömästi päiväraporttia kehittämällä enemmän aikaa asiakkaalle pysy pystyssä asiakkaan arki turvallisesti kotona yhteisöllistä toimintaa asiakkaille vapaaehtoisten kanssa potilas asettaa tavoitteet kuntoutumiseensa yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa jokainen asukas osallistuu valitsemaansa virkistyshetkeen vähintään kerran viikossa 69

Osake-työpajoissa ratkaistaan Tavoite Mitä tekemällä? Miten mitataan? Mitä tulokset kertovat tavoitteiden saavuttamisesta? Miten vakiinnutetaan? Miten laajennetaan? 70

OSAKE-hanke Asukas syö itse/avustettuna arkiympäristössä 40 35 30 25 20 15 10 5 Ruokailijioden ka-lkm päivittäin 0 Vkot Tavoitteen mukaisia ruokailijoita päivittäin ka/vko

Mittaaminen kertoo muutoksesta Tulokset kaikkien nähtäville Toistuvat mittaukset Yksinkertainen mittari 72

Tavoite: arvoa asiakkaalle Nothing about me without me Client s needs come first Every client is the only client 73

Toiminta- ja johtamiskulttuurin muuttaminen on mahdollista!