KuntaIT-toiminnan tilannekatsaus 20.11.2008 Valtionhallinnon johto ja asiantuntijat antti.holmroos@vm.fi
KuntaIT:n projektisalkku 2008-2009 Omistaja Osapuolet Arvioitu Budjetti Aikataulu Tietojohtaminen TotIT SOTE -tietojohtaminen KuntaIT KuntaIT 7 1 7 1-3 1 275 000 2 100 000 2008 2011 2008 2011 Palveluiden kehitys Asiakaspalvelukeskus (ASPA) Kohti Kumppanuutta Rakennetun ympäristön sähköinen palvelupiste Rekrytointi- ja sijaisratkaisu Sähköisen kilpailutuksen välineet (määrittely) Oulu Tampere Espoo Kuntaliitto KuntaIT 4 1 6 4 6 3 4 9 3 7 2 270 000 2 096 000 2 170 000 1 140 000 830 000 2008 2011 2008 2011 2008 2011 2008 2011 2008 2011 Arkistointi Rajapinnat eams Asemakaava JHS Kansallisarkisto Kuntaliitto 8 3 9 2 500 000 190 000 2008 2011 2008 2011 VirtuK Virkatunniste Käyttäjien- ja käyttöoikeuksien hallinta Kuntaliitto KuntaIT 3 3 3 3 50 000 100 000 2008 2011 2008 2011 Arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri Sähköinen asiointi ja tukipalvelut KuntaIT KuntaIT 3 2 3 2 800 000 290 000 2008 2011 2008 2011 Välineet Tietohallinto ja edellytykset IT-governance, MDM, benchmarking KuntaIT 10 1 300 000 2008 2011 Prosessienmallinnus, projektinhallinta, kehitysvälineet yms. KuntaIT 900 000 2008 2011 Kunnat Muut 2
KuntaIT Sähköisen kilpailuttamisen välineet kunnille ja valtiolle 3
Tavoitteet ja tulokset Sähköisen kilpailuttamisen -järjestelmän tavoitteena on tehostaa kuntien ja valtion yksiköiden hankintaprosessia Järjestelmä tukee eri hankintamenettelyjä tehostaa palveluiden ja tarvikkeiden kilpailuttamisprosesseja yhdenmukaistaa tarjouspyyntöjen laadintaa ja tarjousten tekemistä Hankkeessa toteutetaan palveluna kunnille ja valtion yksiköille Sähköinen kilpailutusväline Hyvinvointipalvelujen hankinnan ja tuottamisen yhteistyöympäristö-tietojärjestelmäpalvelu 4
Ratkaisu on tarkoitettu: Kohderyhmät Palvelun tuottajille eli yrityksille Kunnille ja valtion yksiköille 5
Ongelmana projektin ja tuotosten omistajuus, joten: Käynnistetty 11/2008 määrittelyprojektina, josta KuntaIT vastaa 4-5/2009 mennessä kilpailutusjärjestelmän ja yhteistyöympäristön toiminnallisuuden ja tietoarkkitehtuurin määrittely tekninen määrittely palvelu- ja liiketoimintamallin kuvaaminen sisältäen omistajuuden eri vaihtoehtojen, rahoitusja hinnoittelumallien tarkastelun Tavoitteena tehdä 5-6/2009 tarvittavat päätökset mm. omistajuudesta ja käynnistää järjestelmäkokonaisuuden toteutuksen kilpailutus omistajan johdolla. 6
Hankintaprosessia tukevat järjestelmät Muut yhteistyötahot Palveluntuottaja / tavaratoimittaja Sähköisen kilpailuttamisen välineet kunnille hanke kohdentuu ensisijaisesti kilpailuttamisjärjestelmää n, ja huomio liitettävyyden muihin järjestelmiin avoimien rajapintojen kautta Yhteistyöympäristö palvelumääritykset ja valintakriteerit laadun kehittäminen ja valvonta palvelujen haku loppuasiakastarpeen perusteella tuottajien omatoiminen perustietojen ylläpito tuottajien tiedot, kriteerit, kilpailutustulokset Kilpailuttamisjärjestelmä hankintalain mukaisen kilpailutusprosessin läpivienti - suunnittelu ja valmistelu - tarjousten vastaanotto (esitietojen täydentäminen) - tarjousten arviointi - päätökset sopimuksenaikaiset valvonta- ja seurantatiedot laatu- ja valintakriteerit tuottajien tiedot (palvelukuvaukset yms.) tarjouspyynnön tiedot, arviointikriteerit palveluntuottajien tekemät tarjoukset arviointiprosessin tiedot Hanke sisältää optiona palvelujen kilpailuttamista tukevan yhteistyöympäristön kehittämisen. Tiedot kirjataan vain kerran ja ovat hyödynnettävissä eri järjestelmissä Palveluntilaajien organisaatiokohtaiset järjestelmät toiminnanohjaus sopimusten hallinta asiakkaiden ja yhteistyökumppanien hallinta ostotilaukset ERP + muut järjestelmät ja tietovarastot tuottajien tiedot, kilpailutustulokset Lähde: Hanke-esitys 7
Projektiosapuolet KuntaIT (määrittelyprojektin omistaja) Helsinki Kuopio Oulu KL-Kuntahankinnat Hansel Suomen Kuntaliitto Culminatum, Lastensuojelun keskusliitto ja muita osapuolia (mm. kunnista) hyvinvointipalvelujen osalta TEM (mahdollisesti). 8
KuntaIT Kohti kumppanuutta lapsiperheiden ja nuorten rajattomat palvelut 9
Omistaja ja osallistujat, budjetti Projektin osallistujaorganisaatiot Tampereen kaupunki (projektin omistaja) Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Yksityisen päivähoidon kehittämiskeskus-projekti Espoon kaupunki Kuopion kaupunki Lahden kaupunki Oulun kaupunki ja Oulun seutu Salon kaupunki ja seutualueet OPM STM Stakes Kokonaisbudjetti 2 095 950, KuntaIT-rahoitus max 1 603 200 Projektipäällikkö Paula Vänninmaja, paula.vanninmaja@tampere.fi 10
Tavoitteet ja tulokset Projektin tavoitteena on tietojärjestelmä- ja palveluteknologiakehityksen avulla sektoroituneen palvelutuotannon eheyttäminen nuoren ja kasvattajan näkökulmasta Tavoitetilassa kohderyhmälle avautuvat saumattomina lasten ja nuorten hyvinvointipalvelut yhden palveluhistorian ja asiointipalvelun kautta : Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut Varhaiskasvatus Perusopetus Kouluterveydenhuolto Opiskelijaterveydenhuolto Nuorisopalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sisältävät myös yksityisten ja 3.sektorin palveluntuottajien palvelut. Projektissa toteutetaan tekniset ja toiminnalliset peruspalvelut ko. kokonaisuudelle ja otetaan käyttöön niiden ydinosat. Pilottikohteet Tampere, Kuopio, Lahti, Salon kaupunki ja seutualueet. 11
Tuotettavat palvelut/toiminnallisuus Käyttöönotettu Rajattomat palvelut tietojärjestelmä rakentuu SOA -komponenteista Kasvatus-kumppanuuden tieto- ja palveluarkkitehtuuri Valmiit SOA -arkkitehtuurin mukaiset tieto-järjestelmäkomponentit Lainsäädäntö muutosehdotukset KuntaIT:n kokonaisarkkitehtuuriin kiinnitetty kasvatuskumppanuuden tieto- ja palveluarkkitehtuuri (ns. viitearkkitehtuuri), jonka pohjalta voidaan rakentaa yhteentoimivia ratkaisuja ja palveluita pitkäjänteisesti ja hallitusti valmiiden tietojärjestelmäkomponenttien avulla muiden ratkaisujen kehitys tai sovitus paikallisiksi yhtenäiseksi Rajattomat palvelut ratkaisuksi valmiit rajapinta-adapterit keskeisimpiin operatiivisiin järjestelmiin ehdotukset lainsäädäntömuutoksista, jotka tukevat nykyistä paremmin huoltajien ja hyvinvointipalvelujen tuottajien vuorovaikutusta, kasvajan ja perheen itseohjautumista Rajattomat palvelut Valtakunnallistamiskonsepti ja tämän ohjaus-organisaatio käyttöönottokonsepti sekä siihen liittyvä tukimateriaali ja käyttöönottojen tukimalli. 12
KuntaIT Valtakunnallinen kunta-alan rekrytointi- ja sijaisratkaisu 13
Omistaja ja osallistujat, budjetti Suomen Kuntaliitto (omistaja) Kuhilas Oy Kuopion kaupunki Espoon kaupunki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kirkkonummi Pori Rekry Kymijoen työvoimapalvelu: Kotka, Hamina, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Seutulaskenta Oy Lisäksi TEM osallistuu projektin ohjaukseen ja seurantaan Kokonaisbudjetti 1 140 000, KuntaIT-rahoitus max 925 000 Projektipäällikkö (1.12.2008 alkaen) Tuula Nurminen, Kuntaliitto. 14
Tavoitteet ja tulokset Tavoitteena on tuottaa valtakunnallinen kunta-alan rekrytointi- ja sijaisportaali, jota hallinnoi Kuntaliitto Ratkaisun tavoitteena on varmistaa kunta-alan työvoiman saatavuutta tukea kuntatyönantajamaineen kehittymistä Lopputuotoksena saadaan avoimet kuntatyöpaikat ja työnhakijat kohtaamaan aikaisempaa tehokkaammin sekä nopeammin kokoamalla tämä tarjonta yhteen paikkaan 15
Tuotettavat palvelut Työnhakijalle Kaikki kuntatyöpaikat yhdessä paikassa Kattava haku kaikkeen kuntatyöhön, harjoittelupaikkoihin, kesätöihin, sijaisuuksiin Ilmoittautuminen kiinnostuneeksi tiettyihin tehtäviin, tiettyihin kuntiin/kuntayhtymiin tai alueelle hakuvahti, automaattiset ilmoitukset avoimista työpaikoista Työnhakija voi jättää käytettävyystietonsa sähköisessä palvelussa olevaan henkilökohtaiseen kalenteriinsa voidaan kohdentaa myös osa-aika- ja keikkatyötä sekä sijaisuuksia Työnantajalle Mahdollisuus viedä avoimet työpaikat yhteen valtakunnalliseen näkymään, jossa on paljon potentiaalisia työnhakijoita Mahdollisuus selata työnhakijoiden kiinnostuksen kohteita omalla alueella ja omissa tehtävissä Automaattiset ilmoitukset avoimen työpaikan ja työnhakijan kiinnostuksen kohtaamisesta Raportointi- ja tilastointiominaisuudet Yksinkertainen integraatio paikallisiin operatiivisiin järjestelmiin 16
Projektin päätuotokset Tuotettavat palvelut Infopalvelut Hakupalvelut CV-pankki Hälytykset Kunta tai kaupunki Kunnallinen liikelaitos Kuntayhtymä esim. sairaanhoitopiiri, koulutuskuntayhtymä jne. Kunta-alan osakeyhtiö Kunta-alan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus tai palveluyhtiö Viran tai toimenhaltija / hakija Harjoittelupaikan hakija Sijainen Kesätyöläinen Osa-aikatyöntekijä Opiskelija 17
KuntaIT Rakennetun ympäristön sähköinen palvelupiste Projektin esittely - TYÖVERSIO 10.7.2008 18
Omistaja ja osallistujat, budjetti Espoo (omistaja) Helsinki Jyväskylä Kirkkonummi Kuopio Vantaa Suomen Kuntaliitto Ympäristöministeriö Kokonaisbudjetti 2 170 000, KuntaIT-rahoitus max 2 025 000 Projektipäällikkö Ritva Tolvanen, Espoo. 19
Tavoitteet ja tulokset Tavoitteena sähköinen asiointipalvelukokonaisuus, joka tarjoaa kuntalaisille, yrityksille ja viranomaisille asumiseen, rakentamiseen ja muuttamiseen liittyviä palveluita ja tietoja Lopputuotoksena 6 kunnassa pilotoitu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Jyväskylä, Kuopio, Kirkkonummi) jatkuvaan käyttöön jäävä rakennetun ympäristön palvelukokonaisuus, joka sisältää asiakkaan käyttöön toteutetun nykyjärjestelmien tietosisällön kattavan sähköisen informaatiopalvelun ja vuorovaikutteisen palvelun välineet toimialan keskitettyä asiakaspalvelua varten Valmiit palvelukomponentit ja ohjeistus palvelun käyttöönottamiseksi myös muissa kunnissa Viranomaiset voivat toimia tehokkaasti oman roolinsa mukaisesti yhteisten tavoitteiden hyväksi, eli tuottaa ja ylläpitää asukkaille ja yrityksille läpinäkyvästi ja helposti lähestyttävästi asuin- ja yritysympäristöjä koskevia sähköisiä palveluita. 20
Asiakas voi käyttää sähköistä palveluita liittyen asumiseen muuttamiseen rakentamiseen Monipuoliset tiedonhakutoiminnot Palvelut Rakennetun ympäristön palvelupiste Integraatiopalvelut Informaatiopalvelut Sähköinen työpöytä Esim. rakennuslupahakemusten generointi, jolloin työnkulkukaavion mukaisesti hakemus ohjataan oikeille käsittelijöille Ilmoitukset, pyynnöt ja kysymykset hakemukset ja tilaukset Kuntien ja kansalliset järjestelmät - Kiinteistörekisterit - Kaavatietorekisterit - Kaavakartat - Huoneisto- ja rakennusrekisterit - Osoiterekisterit - Rakennusvalvontarekisterit - Vuokratilarekisterit - Sähköiset dokumentit - jne. Työntekijä Prosessit Asianhallinta ContactCenter-järjestelmä ohjaa yhteydenotot oikealle vastuuhenkilölle Älykkään lomakkeen avulla liitetään paikkatieto tai muu tieto (esim. suunnitelma, valokuva), jolloin varmistetaan asian edellyttämä tietosisältö 21
Sisältö 1. TotIT hanke 2. Sote -tietojohtaminen 3. Asiakaspalvelukeskus (ASPA) -hanke 22
TotIT KUNTIEN JA KAUPUNKIEN TOIMINNAN- JA TALOUDENOHJAUKSEN VIRKAMIES- JA LUOTTAMUSHENKILÖJOHDON OPERATIIVISEN JA STRATEGISEN JOHTAMISEN TUKEMINEN 23
Hankkeen tavoitteet: TotIT Tavoitteena on luoda yhtenäinen käsitys johdon tietojärjestelmien toiminnallisuudesta, sen käyttötavoista ja tietotarpeista sekä teknisistä edellytyksistä tietojen saatavuuden suhteen. Hankkeissa selvitetään kunnan käytössä olevat järjestelmät siitä näkökulmasta, missä laajuudessa kunnan jo olemassa olevia sähköisessä muodossa olevia tietoja voidaan tässä yhteydessä hyödyntää. 24
TotIT Tuotokset kuntasektorin käyttöön: yhteiset virkamies- ja luottamushenkilöjohdon tietotarpeiden vaatimusmäärittelyt eri tietojärjestelmien tietosisältö- ja rajapintamääritykset useisiin kuntakentässä yleisesti käytössä oleviin tietojärjestelmiin kohteena olevien tietojärjestelmien yhteiset käsitteet ja sanastot joka on edellytys KuntaIT toimijoiden viitearkkitehtuurin aikaansaamiselle ja kuntien välisen vertailukelpoisen tiedon tuottamiselle vaatimusmäärittely kuntien tietojohtamista tukevien tietojärjestelmien hankintaa varten 25
TotIT -hanke Osallistuja-organisaatiot: Turku Tampere Lahti Oulu Pori Hollola Lieto KuntaIT Projektin ositus ja aikataulut: 1. Projektin suunnittelu: 8-11/2007 2. Tiedon ja tietojärjestelmien kartoitusmenetelmät: 9-12/2007 3. Projektinhallinta: 2/2008 3/2009 4. Tietotarpeiden kartoitus: 2/2008 3/2009 5. Sanasto- ja käsitetyö: 2/2008 3/2009 6. Tietojärjestelmien kartoitus ja rajapintamäärittelyt: 4/2008 3/2009 Asiantuntijapalvelut: 1. Menetelmät: FCG Efeko / FCG MentorIT 2. Projektinhallinta / TietoEnator 3. Tietotarpeiden kartoitus ja sanasto / TietoEnator 4. Tietojärjestelmä ja määritykset: Logica Toteutusprojektin suunnittelu Projektinhallinta Tiedon kartoitusmenetelmä Osaprojekti 1: johdon tietotarpeiden kartoitus Osaprojekti 2: sanasto ja käsitetyö Tietojärjestelmien tietosisällön kartoitusmenetelmä Osaprojekti 3: Tietojärjestelmien kartoitus, tiedonsiirtorajapintojen ja vaatimusten määrittely Q3/2007 Q4/2008 Q1/2008 Q2/2008 Q3/2008 Q4/2008 Q1/2009
Sote -tietojohtaminen 27
SOTE-tietojohtamisen tavoitteet Määritellä sote -palvelutuotannon vaikuttavuutta ja tuottavuutta indikoivia käyttökelpoisia mittareita Raportointitiedon yhdenmukaistaminen ja vertailtavuus Suunnitella OID -koodiston käyttöönotto sosiaalitoimen alueella. Tehostaa kuntien SOTE -puolen tietojen keruu- ja raportointiprosesseja (sekä kunnan sisällä että kansallisella tasolla valtion eri viranomaisten kanssa) samasta datasta voidaan muodostaa erilaisia tunnuslukuja johtamisen eri tasoille 28 28
JUHTA arviointi: Työstä saatavat hyödyt Yhtenäiset tietorakenteet ja käsitteistö mahdollistavat vertailtavuuden (KuntaIT-toiminnan yhteentoimivuusohjelma) Välilliset tuottavuushyödyt esim. SOTE-ammattilaiset tekevät tällä hetkellä tiedon keruuta -> tähän käytetty aika on pois tuottavasta työstä Kun tiedon keruu yhdenmukaistetaan tiedonkeruuseen kohdistuva työpanos pienenee -> säästöt Luo edellytykset tietojen liikkuvuudelle SOTE palvelukentässä. 29
30
SOTE-tietojohtamisen / projektiin osallistuvat organisaatiot Osallistuvat kunnat: Tampere Turku Lahti Oulu Espoo Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä KuntaIT Yhteistyö: VarSat -hanke Ohjaukseen ja työskentelyyn osallistuvat sidosryhmät: STM Stakes Kuntaliitto 31 31
ASPA ASIAKASPALVELUKESKUS 32
Lähtökohdat Oulun kaupungille perustetaan Asiakaspalvelukeskus, johon keskitetään kuntalaisten asiakaspalvelua ja asiointia. Asiakaspalvelukeskuksen palvelut tuottaa Oulun Konttori. Uusi Asiakaspalvelukeskus aloittaa toimintansa joulukuussa 2008. Asiakaspalvelukeskuksessa Oulun kaupungin palveluja tuotetaan käyttäen kolmea palvelukanavaa. Asiakaspalvelukeskus palvelee: 1. asiakaspalvelupisteessä paikan päällä 2. puhelimitse contact centerin välityksellä 3. sähköisen OmaOulu-portaalin kautta. Sähköisen asioinnin laajentuva käyttö ja kehittäminen on koko keskitetyn asiakaspalvelukonseptin tärkeä lähtökohta Hanke-ehdotus KuntaIT:lle 11/2007 33
KuntaIT ASPA-projekti Tavoitteena on luoda kunnille asiakaslähtöinen toimintamalli, asiakaspalvelukeskuskonsepti, jossa asiakaspalvelu järjestetään palvelu- ja prosessilähtöisesti. ASPA-hankkeen kansallinen koordinointivastuu on Oulun kaupungilla. Osatoteuttajina ovat myös Rovaniemen ja Kuusamon kaupungit. Rovaniemen kaupunki soveltaa konseptia pienemmissä palvelukylissä Kuusamon kaupunki luo tukipalvelujen toimintamallin asiakaspalvelukeskuksen tarpeisiin ja selvittää kunta-valtio palvelujen soveltuvuutta asiakaspalvelukeskuskonseptiin. Hanketta ohjaa ja osittain rahoittaa Valtiovarainministeriön KuntaIT-yksikkö Ohjausryhmä Projektipäällikkö Projektiryhmä ASPA Projektiryhmä Oulu (Riihimäki) JUHTA Seurantaryhmä Palvelukylät Osaprojektiryhmä Rovaniemi Tukipalvelut Osaprojektiryhmä Kuusamo Yhteistyötä tehdään yhteispalvelun kehittämistä ja julkisten palvelujen uusia järjestämistapoja koskevan selvitystyön kanssa. 34
35
Asiakaspalvelukeskus (aikataulu) 0. Hankesuunnittelu 1. Asiakasstrategian ja asiakas segmenttien laadinta 2. Palveluiden ja palvelukanavien määrittely 3. Asiakkuuden hallinnan määrittely 4. Kunta - valtio palvelut asiakaspalvelukeskuskonseptissa 5. Tukipalveluiden määrittely 6. Kuusamon asiakaspalvelut 7. Palvelukylät 8. Resursointi ja osaaminen 9. Tietojärjestelmä-palveluiden hankinta operatiiviseen toimintaan 10. Konseptin pilotointi valituilla palveluilla 11. Asiakaspalvelu-keskuksen käyttöönotto Kuusamossa ja Rovaniemellä 12. Kansallisen levittämissuunnitelman laatiminen KuntaIT verkostossa 13. Päättäminen Q1/2008 Q2/2008 Q3/2008 Q4/2008 Q1/2009 Q2/2009 Q3/2009 Q4/2009 Hallinnon kehittämisosasto, KuntaIT-yksikkö 36
Arkkitehtuurin kehittäminen
Kokonaisjäsennys Arkkitehtuurimalli ja työkalut Kehittäminen ja projektit Tuotokset Linjaukset ja kuvaukset Koulutus ja tuki Arkkitehtuurimalli Kehittämisohjelma Koulutusmateriaali Hallinta- ja kuvausvälineistö Hallintamalli Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuurimenetelmä Organisointi Prosessikuvaukset Kypsyystasomalli Dokumentaatio Prosessikuvaukset Arviointipohja Kypsyystasoarviot Kuvauspohjat Yhteiset työkalut Kehittämisprojekti Kehittämisen mallit Kehittämispolku - tiekartta Projektisalkku Yksittäiset projektit Nykytilan kartoitusprosessi Viitearkkitehtuurin laatiminen Kuntasektoria koskevat Kaikkia koskevat Sidosarkkitehtuurit Nykytilakuvaukset Suositukset - viitearkkitehtuurit Soveltamisohjeet Toteutusesimerkit - Caset Toimialaa koskevat Sidosarkkitehtuurit Nykytilakuvaukset Suositukset - viitearkkitehtuurit Soveltamisohjeet Toteutusesimerkit - Caset Yksittäistä kuntaa koskevat Kunta A Kunta B Kunnan A kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Nykytilakuvaukset Sidosarkkitehtuurit Suositukset - viitearkkitehtuurit Usein kysytyt kysymykset Osaamisverkosto Ohjeet / neuvot Yleiset hyödyntämisohjeet Mallit 38
1. Teknologialinjaukset ja nykytilan kartoitus Kokonaisarkkitehtuurituotokset 2008-2009 Malli nykytilan kartoittamiseen -raportti SOA-hyödyntämien kuntasektorilla 0.8.doc (sis. teknologialinjaukset) 3. Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Suositus ylätason arkkitehtuurimenetelmän jäsentymisestä Arkkitehtuurimenetelmän ja kuvauspohjien hyödyntämisen kuvaus Järjestelmämallinnusohjeistus (Archimate): -malleja Archimate mallintamiseen - ohjeistus Archimate notaation hyödyntämisestä Suositukset salkkujen muodostamisesta ja hyödyntämisestä: - prosessisalkku - tietojärjestelmäsalkku - teknologiasalkku Suositukset: -arkkitehtuurikehikon rakentamisesta ja hyödyntämisestä - arkkitehtuurilinjausten rakentamisesta ja hyödyntämisestä SOA-hyödyntämien kuntasektorilla 1.0.doc Kuntasektorin SOAteknologialinjaukset 1.0.doc VALMIS KESKEN 2. SOA - Konsepti KA-menetelmän soveltamisohje palvelukeskeisessä arkkitehtuurissa. SOA- POC-raportti (SOA-case: prosessimallennuksesta SOAtoteutukseenlomahakuprosessi) Roolit ja niiden tarpeet SOAn mukaisessa prosessien kehittämisessä 4. Arkkitehtuurin kehitys- hallintamalli Kokonaisarkkitehtuurin yleiskuva -dokumentti Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurikyvy kkyyden kypsyystasomalli 5. Tiekartan määrittely Ohje arkkitehtuuritiekartan luomiseen Esimerkki Tampereen arkkitehtuuritiekartasta Q1-Q2/2008 Q3/2008 Q4/2008 Q1/2009
Kokonaisarkkitehtuurituotokset (1/4) Tuotos Aikataulu Valmiusaste Kuvaus Nykytilan kartoitus Malli nykytilan kartoittamiseen - raportti 9 / 2007-2 / 2008, katselmointi 10/2008 SOAn hyödyntäminen kuntasektorilla 100 % Kyseessä on raporttimuotoinen dokumentti siitä, miten nykytilan kartoitus toteutettiin Tampereen kaupungilla. Kyseessä ei siis ole ohje nykytilan kartoittamiseksi SOAn hyödyntäminen kuntasektorilla v. 0.8 SOAn hyödyntäminen kuntasektorilla v. 1.0 Kuntasektorin SOAteknologialinjaukset 1.0 2/2008, katselmointi 2/2008 02 / 08-12 / 08, katselmointi 12/2008 02 / 08-12 / 08, katselmointi 12/2008 100 % 90 % SOA:n hyödyntäminen kuntasektorilla dokumentin päivitys ja jakaminen kahteen osaan (SOA:n hyödyntäminen kuntasektorilla ja kuntasektorin teknologialinjaukset) 90 % SOA:n hyödyntäminen kuntasektorilla dokumentin päivitys ja jakaminen kahteen osaan (SOA:n hyödyntäminen kuntasektorilla ja kuntasektorin teknologialinjaukset) 40
Kokonaisarkkitehtuurituotokset (2/4) Tuotos Aikataulu Valmiusaste Kuvaus SOA -konsepti KA-menetelmän soveltamisohje palvelukeskeisessä arkkitehtuurissa Roolit ja niiden tarpeet SOAn mukaisessa prosessien kehittämisessä SOAPOC-raportti (SOA-case: prosessimallinnuksesta SOAtoteutukseen-lomahakuprosessi) 02 / 08-01 / 09, katselmointi 1/2009 03/ 08-01 / 09, katselmointi 1/2009 02 / 08-11 / 08, esitellään (ei katselmoida) 12/2008 5 % Ohje siitä kuinka SOA -projektissa edetään KAmenetelmän mukaisesti liiketoiminnan kuvaamisesta tekniseen toteutukseen 10 % Sisältää tarkastelunäkökulmat (esim. arkkitehtuuri, liiketoiminnan strategia, operatiivinen TVT-toiminta, roolit), toimijoiden sekä tarpeiden suhde toisiinsa, osaamisen tavoitetasot ja mittarointi sekä osaamisen tarve SOA:an pohjautuvassa kokonaisarkkitehtuurissa. Esimerkkinä käytetään Tampereen kaupunkia. 40 % Raportti siitä kuinka tehtiin ensimmäinen SOA-toteutus Tampereella, teknologialinjausten koestaminen, kokemusten keräämistä roolituksesta ja roolituksen mukaisista tehtävistä. Projektiraportti 01 / 09, ei katselmoida 0 % Projektin toteutuksen arviointiraportti 41
Kokonaisarkkitehtuurituotokset (3/4) Tuotos Aikataulu Valmiusaste Kuvaus Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Kuntasektorin KA-menetelmä -suositus ylätason arkkitehtuurimenetelmän jäsentymisestä kokonaisuudessaan näkökulma- ja käsitetasotarkastelu - arkkitehtuurimenetelmän ja kuvauspohjien hyödyntämisen kuvaus - suositus prosessisalkun muodostamisesta ja hyödyntämisestä - suositus tietojärjestelmäsalkun muodostamisesta ja hyödyntämisestä - suositus teknologiasalkun muodostamisesta ja hyödyntämisestä - suositus arkkitehtuurikehikon rakentamisesta ja hyödyntämisestä - - suositus arkkitehtuurilinjausten muodostamisesta ja hyödyntämisestä Järjestelmämallinnusohjeistusta (Archimate) Projektiraportti 10/2008, katselmointi 12/2008 10/2008, katselmointi 12/2008 12/2008, ei katselmoida 50 % Sovelletaan valtionhallinnon arkkitehtuurimenetelmää kuntasektorille sekä yksittäiselle kunnalle. Käydään läpi ValtIT:n menetelmä ja tarkennetaan valituilta osin kuntasektorille. Samassa laaditaan ylätason dokumentti kuntasektorin arkkitehtuurimenetelmän jäsennyksestä kuntasektorilla pohjautuen ValtITmenetelmään. 80 % Archimate-mallinnuksesta raportti, jossa käsitellään mallinnusta ja sertifiointuja mallinnusvälineitä. Lisäksi annetaan ohjeistusta notaation käytöstä ja esitellään mallinnuksia. 0 % Projektin toteutuksen arviointiraportti 42
SOA:n hyödyntäminen kuntasektorilla Ohjeistaa, miten SOA voidaan huomioida järjestelmähankinnoissa Sisältää malleja tarjouspyyntöihin liitettävistä määrityksistä Esittelee SOA-ympäristön tietoturvavaatimuksia ja tietoturvan toteuttamista Kuvaa SOA palveluiden tunnistamisen Kuvaa SOA palveluiden vaatimukset 43
Kuntasektorin teknologialinjaukset Pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Minkälaisia järjestelmähankintoja SOA:n siirtyminen edellyttää? Mitä standardeja tulisi käyttää? Mitkä tuotteita ja tuoteyhdistelmiä on todettu toimiviksi ja järkeviksi? Miten SOA:n mukaisia palveluita tulisi toteuttaa? 44
Kuntasektorin teknologialinjaukset Esittelee koestettuja teknologia- ja tuotevalintoja BPMN-työkalut BPEL-prosessimoottorit ESB-tuotteet Web-sovelluspalveluhakemistot Portaalipalvelintuotteet Tietoturvatuotteet 45
Kuntasektorin teknologialinjaukset Kuvaa suositellun teknologiapinon SOA-teknologiapino Prosessien seuranta ja mallinnus Käyttöliittymä Seuranta- ja analysointityökalut JSR-168 portaali Web-palvelin BPMN-prosessimallinnus Työpöytäsovelluk set Prosessimoottori BPEL-tuki Työnkulut ja säännöt Palveluväylä (ESB) ja hakemistot Palvelut Viestien ohjaussäännöt ja reititys WS-I web-sovelluspalvelut Sanomajonot ja viestimuunnokset UDDIhakemisto Tietovarannot ja master data MDM-tuotteet ja CDI data hubit Tietokannan hallintajärjestelmät ja LDAP hakemistot 46
Kuntasektorin teknologialinjaukset Kuvaa tekniset vaatimukset web-sovelluspalveluille (web service) Web-sovelluspalvelun tulee olla: Itsenäinen (self-contained). Asiakaspäässä ei tarvita muita ohjelmistoja. Itsensä kuvaava. Koodigeneraattoreita tai erillistä metadatapalvelua ei tarvita palvelun kutsumiseen. Modulaarinen. Monimutkaisemmat ja laajemmat web-sovelluspalvelut voidaan koostaa pienemmistä ja yksinkertaisemmista web-sovelluspalveluista Alustariippumaton. Perustuu avoimille XML-pohjaisille standardeille ja on riippumaton esim. ohjelmointikielestä ja käyttöjärjestelmästä. Kuvaa liiketoimintaprosessien hallinnan ja prosessimoottorien käytön Kuvaa palveluiden orkestroinnin Websovelluspalvel u 4 Websovelluspalvel u 3 Orkestroinnin koordinaattori (esim. BPELprosessimanageri) Websovelluspalvel u 1 Websovelluspalvel u 2 47
Muuta toimintaa prosessinmallinnusvälineet ja koulutus kunnille projektihallinnan välineet projektitoimistopalvelut JHS-sihteeristöpalvelu Kuntasektorin IT-varautuminen 48
Kiitos! antti.holmroos@vm.fi