Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Kuopio 1 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Tietoa pinta-aloista Pohjois-Savon maapinta-ala 1,677 milj.ha metsätalousmaata 1,399 milj. ha eli 83 % maa-alasta sisältää suojelualueet metsämaata 1,346 milj.ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 98 % 2 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Puuston tilavuus 2004-2011 Tilavuus VMI10 2004-2008: 165,8 milj. m 3 Tilavuus VMI11 2009-2013: 183,7 milj. m 3 Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla VMI11 ja VMI10 milj. m 3 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 VMI10 75,1 VMI11 64,3 65,5 59,8 22,4 23,4 10,2 12,4 7,7 8,5 Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muu lehtipuu 3 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Viime vuosina hakkuut ja luontainen poistuma on ollut noin 70 % puuston kasvusta 4 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, mänty 5 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, kuusi 6 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Puuston keskitilavuus ja ikärakenne VMI5 VMI11 m³/ha Puuston keskitilavuus metsämaalla % Metsien ikärakenne 160,0 30,0 140,0 120,0 111,0 115,6 124,0 136,1 25,0 100,0 80,0 60,0 87,0 85,8 95,9 20,0 15,0 10,0 VMI5 VMI11 40,0 20,0 5,0 0,0 VMI5 VMI6 VMI7 VMI8 VMI9 VMI10 VMI11 0,0 20 21 40 41 60 61 80 81 100 101 120 121 7 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Kehitysluokkien osuudet 1996-2013 Nuoria kasvatusmetsiä ja taimikoita siirtyy varttuneempiin kehitysluokkiin 8 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Metsänhoidollinen tila Taimikonhoitoa tulevalla 5-vuotiskaudella lähes kaksinkertaisesti viimeisen 5 vuoden taimikonhoitoalaan verrattuna Ensiharvennusta tulevalla 5-vuotiskaudella kaksinkertaisesti tehtyihin ensiharvennuksiin verrattuna Jo myöhässä: taimikonhoitoa 75 000 hehtaarilla ja ensiharvennuksia 81 000 hehtaarilla 9 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Lahopuustoa seurattu 1990-luvulta lähtien Lahopuuston määrä suurentunut Nyt 3,6 m 3 /ha metsä- ja kitumaalla 10 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Skenaariolaskelmien oletukset - Käsittelyvaihtoehtojen simuloinnissa sovellettiin metsien käsittelyohjeita (Äijälä ym. 2014) olettaen tällä hetkellä vallitsevan metsien käsittelyn jatkuvan - Laskelmissa on otettu huomioon tehdyt päätökset metsien suojelusta ja muista käyttömuodoista sekä niistä aiheutuvat metsien käytön rajoitukset - Ilmaston ja puiden kasvuntason oletetaan pysyvän kuluneen 30 vuoden keskimääräisellä tasolla Laskelma NT SK Teknistaloudelliset oletukset alueellisten (laskelma-alue Pohjois-Savon maakunnan alue) hakkuumahdollisuuksien määrityksessä Tavoitteena suurin puuntuotannosta saatava nettotulo (ilman kertymä- tai tulorajoitteita). 5% tuottovaatimus Tavoitteena suurin teknistaloudellisesti kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä. 4 % tuottovaatimus. TH Tulevaisuuden hakkuukertymät noudattavat vuosina Pohjois-Savon alueella 2011-2013 toteutuneen ainespuukertymän ja energiapuun käytön tasoa. 4 % tuottovaatimus (TH+) Laskelma tehtiin koko Etelä-Suomen alueelle. Vuosille 2011-2020 lisättiin 2011-2013 toteutuneeseen kertymätasoon havukuitupuu 6 milj.m³ ja vuodesta 2021 eteenpäin 12 milj. m³/v. Laskelmassa ei edellytetty maakunnittaista tasaisuutta. 11 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Pohjois-Savon maakunnan alueen aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet 2011-2040 milj. m³/v 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 Taloudellisesti ei hakkuukypsä puusto Kestävyystavoitteiden vaikutus Hakkuumahto Ainespuureservi Ainespuukokoinen energiapuu Kuitu Tukki 0 NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ 2011 2020 2021 2030 2031 2040 12 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Suurimman kestävän ja toteutuneiden ainespuuhakkuiden ero 2011-2020, milj. m³/v 2011-2013 toteutunut hakkuukertymä vs. SK vuosille 2011-2040 milj. m³/v 2,5 +0,55 +0,52 +0,22 +0,14 +0,30 +0,08 E-S +15,5 P-S + 6,5 22,0 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Mät Kut Let Mäk Kuk Lek Tot. 2011 2013 0,60 1,42 0,13 1,08 1,02 1,02 2011 2040 1,15 1,94 0,35 1,22 1,32 1,10 Pohjois-Savo: toteutuneen hakkuukertymän ero suurimman kestävän ainespuun kertymäarvion vuosien 2011-2040 keskimääräiseen kertymään yht. 1,82 milj. m³/v 13 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Energiapuukertymä 2011-2040 (sis. metsähakkeen ja kotitalouksien polttopuun) milj. m³/v 3,00 2,50 2,00 2011 2013 1,50 1,00 0,50 0,83 NT SK TH+ 0,00 2011 2020 2021 2030 2031 2040 14 Metsäsuunnitt elu ja metsävaranno t
Puuston tilavuuden kehitys 2011-2041 milj. m³ 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 VMI11 NT SK TH TH+ 2011 2041 Lehtipuu 36,5 34,2 32,8 43,9 43,0 Kuusi 70,3 63,6 78,3 115,7 62,6 Mänty 61,8 38,8 49,8 81,5 48,3 Puuston keskitilavuus puuntuotannon metsämaalla: 2011: 135 m³/hav 2041: NT 103, SK 121 ja TH 182m³/ha 15 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Metsien ikärakenteen kehitys 2011 2041 121 101 120 81 100 61 80 41 60 21 40 0 20 121 101 120 81 100 61 80 41 60 21 40 0 20 121 101 120 81 100 61 80 41 60 21 40 0 20 35 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 35 35 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 35 35 30 25 20 15 10 5 0 5 10 15 20 25 30 35 Ikäluokan osuus (%) metsämaan pinta-alasta 2011 ja 2041 NT SK TH 16 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Yhteenveto - Puuston kokonaistilavuus on kasvanut ja puuston kasvu suurentunut. - Puuston vuotuinen kasvu on ollut viime vuosikymmenet poistumaa suurempi. - Tilavuuden kasvua ja kasvun suurenemista selittävät myös metsien ikäluokkarakenne ja keskitilavuuden nousu sekä VMI11:n kasvunmittausjakson aikaiset hyvät kasvuolosuhteet. - Suurin kestävä runkopuun hakkuumahdollisuusarvio (SK) vuosille 2011-2020 on yli 7 milj. m³/v. - Vuosien 2011-2013 toteutunut ainespuun hakkuukertymä (TH) on lähes 2 milj. m³/v pienempi kuin suurin kestävä. - Metsien rakenteen vuoksi SK on hieman puuvaroja pienentävä. - Jos jatketaan vuosien 2011-2013 hakkuukertymätasolla (TH), puuston kokonaistilavuus ja keskitilavuus suurenevat huomattavasti. - Laskelmissa oletetaan nykyisen maankäytön jatkuvan. Jos maata siirtyy pois puuntuotannosta tai rajoitettuun käyttöön, niin hakkuumahdollisuudet vastaavasti pienenevät. - Hakkuumahdollisuusarvioissa on otettu huomioon teknis-taloudellisen kannattavuus, mutta ei puumarkkinoita tai niihin vaikuttavia tekijöitä. 17 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Jakeiden ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä Keskimääräiset korjuu- ja kuljetuskustannukset? Tukkirunkojen keskijäreys? Raaka-ainetarve ja sivutuotteet per sahatavara-m³? Tukkipuu Saha Metsä Kuitupuu Sellutehdas Metsähake Energialaitos 18 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Luke: Metinfo MELA Tulospalvelu http://www.luke.fi/metsat/ http://www.metla.fi/metinfo/mela (http://mela2.metla.fi/mela/tupa/index.php) 19 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Kiitos! 20 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot