Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Transkriptio

1 Tiivistelmä 1/1 Julkaisuvapaa Lounais-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Turku , Kristillinen Opisto / Pori , Liisanpuisto Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin tulokset Lounais-Suomen osalta ovat valmistuneet. Tuoreimpien mittausten mukaan puuston määrä on Metsäkeskus Lounais-Suomen alueella 150 miljoonaa kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 6,7 miljoonaa kuutiometriä lukuun verrattuna puuston määrä on 1,6-kertaistanut ja kasvu on 1,7-kertaistunut. Viime vuosikymmenet puuston poistuma on ollut kasvua pienempi kaikilla puulajeilla lukuun ottamatta vuosituhannen vaihdetta, jolloin kuusen poistuma ylitti kasvun. Edelliseen inventointiin verrattuna varttuneiden kasvatusmetsien osuus on kasvanut. Voimassa olevien metsänhoitosuositusten mukaan arvioituna Metsäkeskus Lounais-Suomen alueella taimikonhoitoja on myöhässä hehtaarilla ja ensiharvennuksia hehtaarilla. Tulevalla 5-vuotiskaudella metsänhoitosuositusten mukaiset työmäärät ovat taimikonhoidossa noin kaksinkertaisia ja ensiharvennuksissa noin 1,5-kertaisia viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn työhön verrattuna. Metsän monimuotoisuuden kannalta tärkeän lahopuuston kokonaismäärä on Metsäkeskus Lounais-Suomen alueella keskimäärin 3,1 m³/ha metsä- ja kitumaalla, mikä on vähemmän kuin Etelä-Suomessa keskimäärin (3,7 m³/ha), mutta enemmän kuin Metsäkeskus Lounais-Suomen alueella 1990-luvun lopussa (alle 2 m³/ha). Kansallisen metsästrategian mukaisesti Suomeen tehdään vuoden 2015 aikana 14 alueellista metsäohjelmaa (AMO) maakuntajaon mukaisesti. Lounais-Suomen AMO-alueelle laskettu suurin kestävä ainespuun hakkuukertymä seuraaville 30 vuodelle ( ) on 5,7 milj. m³/v, joka on 2,1 milj. m³/v suurempi kuin vuosien toteutunut kertymä (3,6 milj. m³/v). Suurimman kestävän kertymän arvio on noin 7 % vastaavasta koko Suomen arviosta: osuus on vain hieman suurempi kuin alueen osuus puustosta ja metsäpinta-alasta. Lounais-Suomen AMO-alueen suurimman kestävän hakkuukertymän arviosta Varsinais-Suomen osuus on 3,0 milj. m³/v ja Satakunnan osuus 2,7 milj. m³/v. Vastaava metsähakkeeksi käytettävissä olevan puun kokonaismäärä on sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa noin 0,8 milj. m³/v yhteensä 1,6 milj. m³/v, josta kolme neljäsosaa hakkuutähdettä tai kantoja ja loput runkopuuta. Lounais-Suomen alueen metsähakkeen ja kotitalouksien polttopuun käytön arvioitiin olleen vuosina yhteensä noin 1,45 milj. m³/v., josta runkopuuta 1 milj. m³/v. Lisätietoja: Valtakunnan metsien inventointi, Kari T. Korhonen, puh , kari.t.korhonen(a)luke.fi Hakkuumahdollisuudet, Olli Salminen, puh , olli.salminen(a)luke.fi

2 Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet - Satakunnan maakunta Pori Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

3 Lounais-Suomi AMO-alue ja Metsäkeskus Varsinais-Suomi: Aura Kaarina Koski Tl Kustavi Kemiönsaari Laitila Lieto Loimaa Parainen Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Tarvasjoki Turku Uusikaupunki Vehmaa Satakunta: Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kokemäki Köyliö Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila AMO Lounais-Suomi: Varsinais-Suomi + Satakunta Metsäkeskus Lounais-Suomi: Varsinais-Suomi pl. Kemiönsaari ja Parainen + Satakunta Maakuntatulokset alueellisen metsäohjelman (AMO) kannalta keskeiset. Entisen metsäkeskusaluejaon mukaiset tulokset ovat mukana esityksessä aikasarjatarkastelun vuoksi

4 Metsäkeskus Lounais-Suomi (MK) - pinta-alatietoa Maapinta-ala 1,691 milj. ha Metsätalousmaata 1,085 milj. ha eli 64 % maa-alasta Sisältää suojelualueet Metsämaata ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 97 % Koko maa 84,4 6,5 9,1 Lounais Suomi 90,9 3,0 6,2 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Puuntuotannossa Rajoitetusti puuntuotannossa Ei puuntuotannossa

5 AMO Lounais-Suomi (AMO) - pinta-alatietoa Maapinta-ala 1,848 milj. ha Varsinais-Suomi ha Satakunta ha Metsätalousmaata ha (65 %) Varsinais-Suomi ha (59 %) Satakunta ha(73 %) Sisältää suojelualueet Metsämaata ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 97 % Varsinais-Suomi ha (96 %) Satakunta ha (97 %) Koko maa Lounais Suomi 84,8 90,0 6,2 9,1 3,3 6, Puuntuotannossa Rajoitetusti puuntuotannossa Ei puuntuotannossa

6 Puuston tilavuus ja kasvu metsä- ja kitumaalla Metsäkeskus Lounais-Suomi Tilavuus VMI : 144 milj. m 3, 137 m 3 /ha Tilavuus VMI : 150 milj. m 3, 144 m 3 /ha 1960-lukuun (VMI5) verrattuna puuston määrä 1,6-kertaistunut Kasvu VMI10: 6,13 milj. m 3 /v, 5,8 m 3 /ha/v Kasvu VMI11: 6,67milj. m 3 /v, 6,4 m 3 /ha/v 1960-lukuun verrattuna kasvu 1,7-kertaistunut Puuston tilavuus puulajeittain milj. m ,9 68,9 51,4 53,3 6,5 7,3 VMI10 VMI11 13,5 14,0 Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muu lehtipuu 5,5 6,0 5

7 Puuston tilavuus ja kasvu metsä- ja kitumaalla AMO Lounais-Suomi: 164 milj. m 3, 144 m 3 /ha - Varsinais-Suomi: 88 milj. m 3, 147 m 3 /ha - Satakunta: 76 milj. m 3, 140 m 3 /ha AMO Lounais-Suomi: 7,3 milj. m 3 /v, 6,3 m 3 /ha/v - Varsinais-Suomi: 3,7 milj. m 3 /v, 6,1 m 3 /ha/v - Satakunta: 3,6 milj. m 3 /v, 6,6 m 3 /ha/v milj. m Varsinais Suomi Puuston tilavuus puulajeittain Satakunta Mänty Kuusi Koivu Muu lehtipuu 6

8 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma (MK) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais-Suomi mill.m3/v Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut noin 75 % kasvusta, vuonna % kasvusta

9 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, mänty (MK) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais- Suomi, Mänty mill.m3/v 3 2,5 2 1,5 1 0, Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut noin 66 % kasvusta, vuonna %

10 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, kuusi (MK) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais-Suomi, Kuusi 3 2,5 2 1,5 1 0, mill.m3/v Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut keskimäärin 81 % kasvusta, vuonna % kasvusta

11 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, lehtipuut (MK) Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais-Suomi, Lehtipuut 1,5 1 0, mill.m3/v Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut keskimäärin noin 83 % kasvusta, kuten myös vuonna

12 Kehitysluokkien osuudet % VMI10 VMI11 38,7 36,2 25,7 23,7 18,4 16,6 17,6 18,3 3,2 1,7 Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät metsiköt Osuus, % ,4 38,4 Varsinais Suomi Satakunta 25,6 22,2 20,7 17,0 17,9 16,5 1,7 1,6 Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät Uudistusalat ja nuoret kasvatusmetsät vähentyneet, varttuneet kasvatusmetsät lisääntyneet (MK) Satakunnassa enemmän nuoria kasvatusmetsiä, vähemmän uudistuskypsiä

13 Metsänhoidollinen tila (MK) ha Taimikonhoito Ensiharvennus Muu harvennus 5 vuotiskauden tehdyt Lähin 5 vuotiskausi, muut Lähin 5 vuotiskausi, myöhässä Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella yli 2-kertainen ja ensiharvennustarve noin 1,5-kertainen viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn taimikonhoitoon/ensiharvennukseen verrattuna Ei kovin suurta eroa Varsinais-Suomen ja Satakunnan välillä Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja hehtaaria ja ensiharvennuksia hehtaaria

14 Laatua alentavat tuhot puuntuotannon metsämaalla aiheuttajaryhmittäin (1000 ha) AMO Lounais-Suomi Abioottiset tuhot 48 Ihmisen toiminta Hirvi Muut selkärankaiset Hyönteiset 27 Sienet Kilpailu Tunnistamaton Laatua alentaneita tuhoja yhteensä ha, 23 % puuntuotannon metsämaan alasta Yleisimmät tuhon tunnistetut aiheuttajat: abioottinen (myrsky, lumi), hirvieläimet ja sienitaudit

15 4 Lahopuustoa seurattu 1990-luvulta lähtien Metsäkeskus Lounais-Suomi 3 m 3 /ha 2 Maapuu Pystypuu 1 0 VMI9 VMI10 VMI11 Lahopuuston määrä ei ole kovin suuri, mutta kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana Nyt 3,1 m 3 /ha metsä- ja kitumaalla (Metsäkeskus Lounais-Suomi) AMO Lounais-Suomen alueella 3,3 m 3 /ha Varsinais-Suomessa 3,3 m 3 /ha Satakunnassa 3,0 m 3 /ha

16 Hakkuumahdollisuusarvioiden taustaoletukset - Käsittelyvaihtoehtojen simuloinnissa sovellettiin metsien käsittelyohjeita (Äijälä ym. 2014) olettaen tällä hetkellä vallitsevan metsien käsittelyn jatkuvan - Laskelmissa on otettu huomioon tehdyt päätökset metsien suojelusta ja muista käyttömuodoista sekä niistä aiheutuvat metsien käytön rajoitukset - Ilmaston ja puiden kasvuntason oletetaan pysyvän kuluneen 30 vuoden keskimääräisellä tasolla Laskelma NT SK Teknistaloudelliset oletukset alueellisten (tasoitusalue koko Lounais-Suomen alue: Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat) hakkuumahdollisuuksien määrityksessä Tavoitteena suurin puuntuotannosta saatava nettotulo (ilman kertymä- tai tulorajoitteita). 5 % tuottovaatimus Tavoitteena suurin teknistaloudellisesti kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä. 4 % tuottovaatimus. TH (TH+) Laskelma tehtiin olettaen, että tulevaisuuden hakkuukertymät noudattavat Lounais- Suomen alueella vuosina toteutuneeksi arvioitua ainespuukertymän ja energiapuun käytön tasoa (arvio perustuu maakunnallisiin markkinahakkuutilastoihin ja metsäkeskuksittaisiin kertymätilastoihin). 4 % tuottovaatimus Laskelma tehtiin koko Etelä-Suomen alueelle. Vuosien Etelä-Suomen alueen toteutuneeseen kertymätasoon lisättiin vuosille havukuitupuu 6 milj.m³ ja vuodesta 2021 eteenpäin 12 milj. m³/v ja energiapuuta vuosille ,5 milj. m³/v ja vuodesta 2021 eteenpäin 5 milj. m³/v. Laskelmassa ei edellytetty alueittaista tasaisuutta. Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

17 AMO Lounais-Suomi - ainespuun ja ainespuukokoisen energiapuun hakkuumahdollisuusarviot milj. m³/v 16 Taloudellisesti ei hakkuukypsää 14 Kestävyystavoitteiden vaikutus 12 Hakkuumahto Ainespuureservi Ainespuukokoinen energiapuu Kuitu Tukki 2 0 NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH SK: Varsinais-Suomen osuus on 3,0 milj. m³/v ja Satakunnan osuus 2,7 milj. m³/v. - SK: noin 7 % vastaavasta koko Suomen arviosta. Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

18 Lounais-Suomen alueella vuosina toteutunut hakkuukertymä vs. SK vuosille (maakunnat osuuksina AMO Lounais-Suomen ratkaisusta) milj. m³/v 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 +0,39 +0,21 +0,17 +0,62 +0,31 +0,43 0,00 Mät Kut Let Mäk Kuk Varsinais Suomi 0,61 0,68 0,12 0,75 0,48 0,40 Satakunta 0,55 0,58 0,09 0,63 0,47 0,34 Tot ,77 1,05 0,03 0,77 0,63 0,31 Lek AMO Lounais-Suomen alueelle laskettu suurimman kestävän ainespuun kertymäarvio (SK) seuraavan 30 vuoden ( ) ajalle on 2,1 milj. m³/v suurempi kuin vuosien toteutunut ainespuukertymä (3,6 milj. m³/v). Ainespuukokoista energiarunkopuuta (ei sis. yo. lukuihin) on SK-ratkaisussa lisäksi 0,49 milj. m³/v. Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

19 Suurimman kestävän (SK) hakkuukertymäarvion ( ) ja toteutuneiden hakkuiden ( ) ero TH+-laskelma: Etelä-Suomi +15,5 Pohjois-Suomi + 6,5 22,0 Lounais-Suomen Amo-alue 2,12 18 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

20 AMO Lounais-Suomen alueelle lasketun SK-ratkaisun ainespuukertymä hakkuutavoittain ja kasvupaikoittain Satakunnan maakunnan alueella milj. m³/v 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Uh Kh Uh Kh Uh Kh Kangas 1,59 0,41 1,50 0,68 1,75 0,61 Turve 0,24 0,11 0,32 0,14 0,46 0,15 Uh = uudistushakkuu, Kh = kasvatushakkuu uudistushakkuiden osuus kertymästä keskimäärin 73 % turvemaiden osuus kertymästä 18 % (Uh: 17 % ja Kh: 19 %) Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

21 Metsänkäsittelyoletusten vaikutus Satakunnan maakunnan kertymäosuuksissa Aines- ja energiapuukertymän (sis. myös pienpuun) runkotilavuus - olettaen, että nykyisin vallitseva metsien käsittely jatkuu - olettaen mahdollisiksi myös nykyistä käytäntöä aiempi uudistaminen ja ns. väljennyshakkuut milj. m³/v NT milj. m³/v SK 6,0 6,0 5,0 5,0 4,0 4,0 3,0 3,0 2,0 2,0 1,0 1,0 0, , Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

22 Metsähake- ja polttopuukertymä Satakunnan maakunnan alueella (osuudet AMO Lounais-Suomen ratkaisusta) milj. m³/v 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 Kannot Hakkuutähde Harvennuspuu 0,40 0,20 0,00 Lounais Suomi NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ yhteensä Tot uudistushakkuiden ainespuukertymän kasvaessa energiapuuta korjataan enemmän hakkuutähteestä ja kannoista ja toisaalta kuitupuukokoinen puu kannattaa käyttää ainespuuna Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

23 Puuston tilavuuden kehitys Satakunnan maakunnan alueella milj. m³ 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 VMI11 NT SK TH TH Lehtipuu 14,0 13,4 12,3 18,2 12,0 Kuusi 26,2 18,3 27,2 35,6 19,8 Mänty 34,5 22,6 29,1 45,8 32,1 Puuston keskitilavuus: 2011: 138 m³/ha (puuntuotannon metsämaa 141 m³/ha) 2041: NT 100 (95) SK 127 (123) TH 184 (184) m³/ha Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

24 Metsien ikärakenteen kehitys Satakunnan maakunnan alueella Ikäluokan osuus (%) metsämaan pinta-alasta 2011 ja 2041 NT SK TH TH-ratkaisu johtaa puuston ikärakenteen vanhenemiseen SK-ratkaisu pyrkii kohti puuntuotannollista tavoiterakennetta, jossa taimikoita 25 %, kasvatusmetsiä 60 % ja uudistuskypsiä 15 % Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

25 Yhteenveto Metsäkeskus Lounais-Suomi: Puuston tilavuuden lisäys 1960-luvulta yli 60 %, kasvun lisäys yli 70 % lisäys erityisesti mäntyä ja lehtipuuta. Poistuma 2000-luvulla noin % kasvusta. Lahopuuston määrä on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana vajaasta kahdesta yli kolmeen m 3 /ha. AMO Lounais-Suomi: Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 164 milj. m 3 (144 m 3 /ha) ja kasvu 7,3 milj. m 3 /v (6,3 m 3 /ha/v); VMI11-kasvunmittausjakson aikaan hyvät kuusen kasvuolosuhteet Taimikonhoitotöiden metsänhoidollinen lisäystarve yli 100 % ja ensiharvennusten lisäystarve 50 %, lahopuuta metsä- ja kitumaalla keskimäärin 3,3 m 3 /ha Suurin kestävä hakkuukertymä seuraaville 30 vuodelle ( ) on 5,7 milj. m³/v, joka on 2,1 milj. m³/v suurempi kuin vuosien toteutunut kertymä (3,6 milj. m³/v). Satakunnan maakunnan osuus on 2,7 milj. m³/v. Energiapuuta SK-ratkaisussa Satakunnan maakunnan alueella on 0,77 milj. m³/v, josta hakkuutähdettä 0,31, kantoja 0,26 ja runkopuuta 0,23 milj. m³/v. Metsien rakenteen vuoksi SK-ratkaisu on hieman puuvarantoa pienentävä. Jos jatketaan vuosien hakkuukertymätasolla, niin puuston kokonaismäärä ja keskitilavuus suurenevat yli 30 % ja metsien ikärakenne vanhenee. Jos maata siirtyy pois puuntuotannosta tai rajoitettuun käyttöön, niin hakkuumahdollisuudet vastaavasti pienenevät. Hakkuumahdollisuusarviot on laskettu taloudellisen kannattavuuden mukaisesti ottamatta kuitenkaan huomioon - hintaa lukuun ottamatta - puumarkkinoita tai niiden toimijoita. 24 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

26 Jakeiden ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä Keskimääräiset korjuu- ja kuljetuskustannukset? Tukkirunkojen keskijäreys? Raaka-ainetarve ja sivutuotteet per sahatavara-m³? Tukkipuu Saha Metsä Kuitupuu Sellutehdas Metsähake Energialaitos 25 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

27 Lounais-Suomen tuloksista enemmän: Luke Metsät Valtakunnan metsien inventointi (VMI) Alueelliset hakkuumahdollisuusarviot MELA Tulospalvelu Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

28 Kiitos!

29

30 Metsäkeskuksen metsävaratietojen yhteenveto ja Metsään.fi Elinkeinopäällikkö Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

31 Metsäkeskuksen metsävaratieto Perustuu 70 %:sti v aloitettuun kaukokartoitusperusteiseen metsävaratiedonkeruuseen Loput vanhaa aluesuunnittelua Metsävaratiedot julkaistaan kuntakohtaisena osoitteessa: kohdassa Tilastot ja kartat Suomen metsäkeskus 3

32 VERTAILUA Metsätalousmaa (kaikki omistajat) VMI, Kaikki omistajat SMK, yksityismaat Ha Metsämaa Ha Puusto Hakkuusuunnite (SK) M3/ha metsäja kitumaa M3/ha metsäja kitumaa ,0 5,5 Hakkuusuunnite (SK) Milj. m3/v 2,7 2,9 Toteutuneet hakkuut Milj.m3/v 2, Suomen metsäkeskus 4

33 Metsään.fi-palvelu Metsänomistaja voi tutkia tilansa metsävaratietoa ja luontokohteita, tehdä päivityspyyntöjä, metsänkäyttöilmoituksia ja Kemera-rahoitushakemuksia sekä pyytää tarjouksia hakkuista ja metsänhoitotöistä Metsänomistajalle ilmainen Metsäalan toimijat voivat selata tai siirtää heille luvan antaneiden metsänomistajien metsänomistajien tietoja Maksaa toimijoille 60 /kunta/v Suomen metsäkeskus 5

34 Satakunnan erityispiirteitä Maanviljelijöiden osuus metsänomistajista suuri Asutaan yleisemmin metsätilan lähellä Teollisuuden puunkäyttö kaksinkertainen hakkuumahdollisuuksiin nähden Hakkuumahdollisuudet hyödynnetty Varsinais- Suomea paremmin, noin 80 %:sti Puun kysyntä lisääntymässä Äänekosken ja Naantalin investointien johdosta. Koskee kaikkia puutavaralajeja, mutta painottuu pieniläpimittaiseen puuhun Suomen metsäkeskus 6

35 Satakunnan yleiskaavatilanne Suomen metsäkeskus 7

36 Miten metsistä lisää hyvinvointia? Hakkuita voidaan lisätä ja saada samalla tuloja ja työpaikkoja Ekosysteemipalveluiden arvottaminen ja maksimointi Metsien monimuotoisuus tulee säilyttää Paljon voidaan tehdä hakkuista tinkimättä Pienipiirteisyys Maiseman huomiointi Puulajivalinta Lahopuun määrän lisäys Suomen metsäkeskus 8

37 Miten metsistä lisää hyvinvointia? Suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuudesta on mahdollista tinkiä muiden käyttömuotojen hyväksi Kiertoaika, ulkoilureitit, marja- ja sienimetsät, uudet suojelualueet Onko käyttäjillä ja yhteiskunnalla maksuhalukkuutta? Yhteensovittaminen parhaillaan käynnissä olevassa metsäohjelmatyössä Yhteensovittaminen pääosin vapaaehtoisin keinoin Metsien taloudellisen, kestävän käytön edistäminen siten, että talousmetsien tuottamat ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus samalla säilyy ja lisääntyy (vastaus metsäohjelman nettikyselyyn) Suomen metsäkeskus 9

38 AMO-työpaja Pori

39 Wood-taustakeskustelu Toimintaympäristö Satakunnan alueella keskustelua siitä: Satakunnassa käyttöpisteitä paljon, iso asia puun käytön kannalta. Mahdollista toteuttaa sekä teollista puolta että luonnonsuojelu Äänekosken laitos hyvä juttu, lisää kuitupuun kilpailua Länsi-Suomen alueella. Energiapuolella Naantali, Uusikaupunki ja Nokia. Metsänomistajilla hyvä hyrinä päällä. Henkilökohtainen toive pohjoiseen vielä yksi sellutehdas. Kilpailutilanne mennyt eri toimijoiden kesken repiväksi. Mahdollisesti yhteistyö eri toimijoiden kesken hankaloituu. Pienet sahat eivät hae CE-merkintöjä, katsovat sen liian kalliiksi tai turhaksi. Sahaavan teollisuuden tuotekehitykseen pitäisi satsata lisää. Puurakentamista tulisi lisätä. Sukupolvenvaihdokset lisääntyvät ja metsänomistajakunta ei enää todennäköisesti vanhene. Hallitusohjelman painopisteet ja rahoitusmahdollisuudet lisäävät aktiivisuutta. Hankkeita ja suunnitelmia on runsaasti vireillä. Toimnitakentässä tapahtunut suuria muutoksia, MHY:t kasvaneet, rahoituskuviot muuttuneet. Lisäksi metsäyhtiöiden organisaatiossa usein muutoksia. Aiheuttaa metsänomistajapäässä ongelmia. Metsänomistajakunnan muutos aiheuttaa sen, että tiedon lisäämistä omista metsistä tarvitaan. Metsän käytön hyväksyttävyys on lisääntynyt. Alalla positiivinen vire, odotus että metsäala vetää yhteiskuntaa ylös. Satakunnassa oltava hereillä vastata kysyvään tarpeeseen. Metsähakkeen toimituskohteita tulossa lisää mikä on hyvä asia. Yleistä keskustelua: Metsätoimihenkilöiden tavoitettavuus ja yhteystiedot paremmin saataville nettisivuille. Osittain tietojen saamista voi rajoittaa tietosuoja. Metsänhoitoyhdistysten kilpailu vapailla markkinoilla saattaa vaarantaa perinteisiä neuvontehtäviä tai metsänhoitotöiden tekemisiä.

40 Wood-Avaintavoitteet Metsät täyskäyttöön Hyöty tulee koko yhteiskunnalle, hyödyttää kaikkia metsäalan toimijoita ja lisää panostusta esim metsäteiden parantamiseen Kysyntä, tarjonta ja hinta ratkaisee Metsänhoidon kehittäminen Puulajivalinnan strategiaan lisämietintää 80% kuusta, pääsyynä hirvituhot Tuhojen kannaltakin riski Koivun istuttamisen kulttuuri ei ole vahva Satakunnassa Metsänhoidon laadun ja tuottavuuden parantaminen Metsäpalveluja pitää kehittää (esim avohakkuun yhteydessä sovitaan taimikonhoidosta) Metsään.fi-palveluun järjestelmä, joka ilmoittaa mahdollisista rästeistä ja tehtyjen töiden ilmoittamisesta

41 Wood-Avaintavoitteet Tehdään Lounais-Suomesta houkutteleva puun ostajille / investoinneille Digitalisointi mahdollistaa mm. valokuvien ja muiden tietojen avulla tarkan kuvauksen myytävästä puusta. Alan toimijat houkuttelevat toisia saman alan toimijoita Metsänomistajan ja alan toimijoiden välistä rajapinta pitää kehittää Esim metsään.fi hyvä väline, edelleen tarvitaan kuitenkin henkilökohtaista kontaktia metsänomistajien ja alan toimijoiden kesken Logistiikka kuntoon Alemman tieverkoston ylläpitäminen ja kehittäminen Rautatiekuljetusten kehittäminen Metsänomistus kehittyy ja metsänomistajan tietämys ja osaminen kehittyy Yhteismetsät yhtenä vaihtoehtona? Vapaaehtoiset tilusvaihdot Paikalliset kyläyhdistykset ohjaamassa tai neuvomassa metsien käyttöä

42 Non-wood Riistatalouden aineelliset (riistamatkailu) ja aineettomat hyödyt paremmin esiin Talousmetsien tila kehittyy paremmin riistan elinolosuhteita paremmin huomioivaan suuntaan Monivaikutteiset kosteikot; palvelevat myös vesiensuojelua Soiden ennallistaminen Metsien hyvinvointivaikutukset (green care, terveys, oma työ) Metsien monikäyttömahdollisuudet säilytetään Mittariehdotus: Metsäkanalinnut riistakolmiolaskennoissa

43 Environment räätälöity koulutus ja neuvonta monimuotoisuuden ja vesien suojeluun toteutetaan suunnitelmia, joita seurataan varmistetaan tiedonkulku uhanalaisista lajeista ja kaavoituksesta maanomistajille ja toimijoille tuotetaan paremmin tietoa paikallisille asukkaille alueella tehtävistä metsätalouden toimista, vaikuttamismahdollisuuksista, lähiluonnosta ja kaavoituksesta luovutaan ympäristölle haitallisista metsätalouden tuista sekä niiden markkinoinnista luonnoltaan herkille alueille hakkuu- ja metsätaloustoimien markkinointia kehitetään luontoa paremmin huomioivaksi metsään.fi vuorovaikutteiseksi ja luontoarvojen tulisi näkyä metsänomistajalle sekä vaikuttaa hakkuisiin vesiensuojeluun kokonaisvaltainen tarkastelu: turvetuotannon, metsätalouden ym. Yhteisvaikutukset ekologisesti tärkeillä alueilla pyritään lisäämään lahopuuta ja säilyttämään metsän peitteisyys, mm. ympäristötuen ja luonnonhoidon avulla (zonation) monimuotoisuustiedon keruuseen resursseja hyödynnetään EU:n aluekehityshankkeiden rahoitusmahdollisuudet