Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen
Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset: Ruokinta pääpiirteittäin Kasvu- ja teurastulokset Leikkuu Lihan syöntilaatu Kasvatuskoe 2 alustavia tuloksia Mahdollisuuksia?
Kasvatuskoe 1 Tilakokeessa vertailtiin charolais (Ch), hereford (Hf) ja Ch Hf sonneja Vieroituksen jälkeen 6 kk iästä 8 sonnia / karsina Koesonnit kasvatettiin korkeisiin teuraspainoihin, koska hyvin suurten ruhojen osalta on olemassa vähiten tutkittua tietoa Ruokinta perustui nurmisäilörehuun ja viljaan Ruokinnassa tavoiteltiin 40 % väkirehutasoa sonnien kuiva-aineen syönnistä
Elopaino, kg Kasvu, g/pv Sonnien kasvu ja syönti 900 D-arvo 650 g/kg ka, RV 115 g/kg ka, ME 10,4 MJ/kg ka 2000 800 700 Hf 254 kg Ch x Hf 289 kg Ch 312 kg 1800 1600 600 1400 Hf, kg 500 400 1200 1000 800 ChxHf, kg Ch, kg Hf, g/pv Ch x Hf, g/pv 300 600 Ch, g/pv 200 100 0 Alkupaino 13.10-16.11. 17.11.-12.1. 13.1.-14.3. 15.3.-18.5. 19.5.-1.7. 2.7.-14.9. 15.9-4.12. 400 200 0 D-arvo 680 g/kg ka, RV 160 g/kg ka, ME 10,9 MJ/kg ka
Rehua kului Rotu Hf Ch x Hf Ch Vilja, kg/päivä keskimäärin 4,5 5,4 5,4 Vilja, kg yhteensä koko kasvatusaika 1767 2068 2020 Nurmisäilörehu, kg /päivä keskimäärin 25,4 26,2 26,2 Nsr, kg yhteensä koko kasvatusaika 10013,2 10092,5 9856,5 Yhteensä, kg 11780,6 12160,5 11876,2
Rehujen keskimääräinen koostumus Rehut Säilörehu Ohra Kaura Kuiva-aine, g/kg 319 845 817 Raakavalkuainen, g/kg ka 150 127 138 NDF, g/kg ka 547 MJ/kg ka 10,7 13,1 11,9 OIV, g/kg ka 84 104 94 PVT, g/kg ka 7-44 -30 D-arvo, g/kg ka 667
Rehujen kulutus ja energiansaanti koko kasvatusaikana Rotu Hf Ch x Hf Ch Kasvatusaika, pv 394 385 376 Karkearehu, kg ka 2280 2440 2440 Väkirehu, kg ka 1340 1690 1700 Kokonaissyönti, kg ka 3620 4130 4140 Dieetin väkirehu % 37 41 41 Keskimääräinen syönti, kg ka/pv 9,2 10,7 11,0 Energia, MJ/kg ka 11,03 11,7 11,7
Sonnien kasvu- ja teurasominaisuudet Rotu Hf Ch x Hf Ch Kasvatusaika, pv 394 385 376 Teurasikä, kk 18,9 18,9 18,8 Alkupaino, kg 254 289 312 Loppupaino, kg 764 827 865 Teuraspaino, kg 414 476 507 Päiväkasvu, g/pv 1300 1391 1476 Nettokasvu, g/pv 729 861 937 Teuras % 54,1 57,6 58,6 Lihakkuus, EUROP R U- U+ Rasvaisuus, EUROP 3,8 2,9 2,9
Kahdessa teuraserässä Ensimmäinen teuraserä: Toinen teuraserä: Hf-sonnit: Ikä 17,8 kk Teuraspaino 394,5 kg Rasvaluokka 3,3 Luokitus: R- Ch x Hf-sonnit: Ikä 17,95 kk Teuraspaino 471,3 kg Rasvaluokka 2,5 Luokitus: U Ch-sonnit: Ikä 18,4 kk Teuraspaino 510,9 kg Rasvaluokka 2,8 Luokitus: E- Hf-sonnit: Ikä 19,6 kk Teuraspaino 423 kg Rasvaluokka 4 Luokitus: R Ch x Hf-sonnit: Ikä 19,9 kk Teuraspaino 480,6 kg Rasvaluokka 3,25 Luokitus: U- Ch-sonnit: Ikä 19,5 kk Teuraspaino 500,5 kg Rasvaluokka 3,0 Luokitus: U+
Leikkuu Etu- ja takaneljännes Neljä osaa kummastakin Paistit (sisä, ulko, kulma- ja paahtopaisti), sisä- ja ulkofile, entrecote (ulkofileen etuosa) N-lajitelmat N0 = arvokkaat Kaupallinen arvo 6,7-4,3 /kg N2 ja N3 = vähemmän arvokkaat Kaupallinen arvo 2,1-2,9 /kg N5 ja N6 = lähes arvottomat Kaupallinen arvo 0,0 0,36 /kg Luut Yhteensä 51 kaupallista palaa Poistettu näkyvä rasva sekä suurin osa kalvoista ja jänteistä Rasva alle 12 % ja alle 20 %
Teurasruhojen leikkuusaannot ja arvopalojen osuudet Rotu Hf Ch x Hf Ch Luut, kg 73,9 84,4 91,0 Lihasaanto, kg 348,6 406,3 425,6 Osuus teuraspainosta, % Luut 17,8 17,7 17,9 Kaikki liha (luuton) 84,3 85,4 83,9 N-lajitelmat Arvokkaat 29,7 32,4 33,3 Vähemmän arvokkaat 11,6 11,3 10,2 Lähes arvottomat 6,3 5,2 4,2
Selityksiä 1 Lihasaanto oli Hf-sonneilla 348,6 kg, Ch x Hfristeytyksillä 406,3 kg ja Ch-sonneilla 425,6 kg Ch Hf- ja Ch-sonnien ruhot olivat myös merkittävästi painavampia kuin Hf-ruhot, mikä osaltaan selittää eroja lihasaannossa Ch-sonneilla useiden arvopalojen (paahtopaisti, kulmapaisti, ulkopaisti, sisäpaisti, trimmattu ulkofile, trimmattu sisäfile) lihasaannot (% kokonaissaannosta) olivat suuremmat kuin Hf-sonneilla Ch Hf-risteytykset sijoittuivat lihasaannoissa puhtaiden rotujen väliin
Selityksiä 2 Ruhokilon kaupallinen arvo: Hf-sonneilla 3,08 /kg Ch x Hf-risteytyssonneilla 3,28 /kg Ch- sonneilla 3,39 /kg
Makupaneelin tekemä arviointi 8 päivän raakakypsytys Asteikko 1-7 Yhteispisteet: 3 21 Erittäin hyvä 18,1 21,0 Ulkofileestä 1,5 cm paksut viipaleet Sisälämpötila + 70 ºC Rotu Hf Ch x Hf Ch Aistinvarainen arvio Mureus 6,1 5,6 5,2 Mehukkuus 5,6 5,3 5,2 Maku 5,8 5,5 5,5 Yhteispisteet 17,5 16,4 15,9
Marmoroituminen arvioitiin asteikolla 0-5
Lihan syöntilaatu tutkittiin 8 päivän raakakypsytys Vakuumipussista valuma Leikkuuvaste WBSF kypsennetystä ulkofilenäytteestä Murea liha leikkuuvaste 4,20-11,30 Normaali liha 11,31-16,80 Sitkeä liha 16,81 26,00 Rotu Hf Ch x Hf Ch Marmoroituminen Ulkofile 1,5 1,25 0,88 Entrecotee 1,19 0,69 0,56 Ulkofileen valuma, % 0,49 0,54 0,76 Leikkuuvaste, kg/cm 2 10,0 10,5 11,9
Lihan mureuden arviointi voidaan tehdä vasta eläimen teurastuksen ja lihan kypsentämisen jälkeen. Ongelma, johon on käytetty ja käytetään paljon rahaa: Kuinka tunnistetaan ne eläimet, jotka pystyvät tuottamaan mureaa lihaa? Mureuden periytyvyysaste: h 2 0.25-0.37
Testin ottaminen kannattaa, jos selitysaste on 10-15 %? Perimän osuus, genomi Ympäristön osuus Geenitesti kertoo keskimäärin tämän osuuden määritetystä ominaisuudesta Angus-rodulla selitysasteen on arvioitu olevan ~ 43 % (35 %)
Tarvitaan näyte Pintarasva kasvu marmoroituminen Kasvu Kasvu marmoroituminen rasva Mureus Geeni, lokus Leptiini IGF2 MC1R PMCH CAPN1 CAST Alleeli T z C C z T E D e E + A z T C z G A z G
Tulos Mureus, kg WBSF Marmorointi, (100-999) Punaisen lihan saanto, % Rasva kerroksen paksuus (selkä), mm Ulkoselkälihaksen pinta-ala, cm2 Hiehon tiinehtyminen, % Pitkäikäisyys, % Poikimahelppous (naaraspuoliset), % Luonne, % Residuaalinen syönti, kg ka/pv Keskimääräinen päiväkasvu, kg/pv 10-1,03 161,41 5,30 9,40 16,51 18,78 16,68 9,46 45,39 1,89 0,37 9-0,88 143,67 4,76 7,97 14,94 16,88 14,23 8,48 39,60 1,62 0,33 8-0,84 125,88 4,20 7,10 13,09 14,77 12,74 7,43 34,65 1,39 0,29 7-0,70 108,11 3,59 6,13 11,34 12,74 10,87 6,40 29,73 1,22 0,24 6-0,55 90,80 3,01 5,17 9,61 10,72 9,05 5,34 24,86 1,00 0,20 5-0,51 72,99 2,41 4,19 7,82 8,75 7,19 4,34 20,04 0,81 0,15 4-0,36 55,04 1,81 3,20 5,96 6,64 5,50 3,29 15,37 0,59 0,11 3-0,19 37,82 1,23 2,20 4,05 4,62 3,76 2,20 10,74 0,40 0,06 2-0,10 20,12 0,58 1,22 2,22 2,63 1,95 1,04 5,79 0,18 0,02 1 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Rotu Mureus, kg WBSF Marmorointi, (100-999) Residuaalinen syönti, kg ka/pv Keskimääräinen päiväkasvu, kg/pv Punaisen lihan saanto, % Rasva kerroksen paksuus (selkä), mm Ulkoselkälihaksen pinta-ala, cm 2 Hiehon tiinehtyminen, % Pitkäikäisyys, % Poikimahelppous (naaraspuoliset), % Luonne, % Geenitestien tulokset risteytyskokeesta 2 (ab, li x ab ja li) AB Ab 6,64 6,59 6,39 6,34 4,61 5,47 4,53 5,34 7,19 5,47 5,46 6,12 7 7,25 6,75 4,88 5,75 4,88 5,25 6,63 5 4,88 CH X 5,18 4,3 5,44 5,9 4,96 5,4 4,48 5,8 5,90 5,6 4,96 5,3 5,32 4,2 5,68 5,1 5,8 6,60 5,8 5,28 5,68 5,9 HF Li 5,24 4,51 5,17 4,61 5,66 4,46 4,00 6,07 5,61 5,49 5,85 3,9 5,6 4,3 6,8 4,4 5,6 5,2 5,4 5,5 4,3 4,3 LI 5,10 5,30 4,90 3,90 6,10 4,90 5,20 5,70 6,80 5,90 4,90
Samat käytännöt kuin kokeessa 1 myös rehustus Ensimmäinen erä: Toinen erä: Viisi li Tp. 428 kg, luokka E-, 2,2 Teurassaanto 60,2 % Kuusi ab Tp. 397 kg, luokka R, 3,7 Teurassaanto 55 % Yksi li x ab Tp. 387,5 kg, luokka U-, 4 Teurassaanto 55 % 9 viikkoa välissä Kolme li Tp. 457 kg, luokka E, 2 Kaksi ab Tp. 374 kg, luokka R-, 4 Seitsemän li x ab Tp. 398 kg, luokka R+, 3,2
Risteytyskoe 2, alustavia tuloksia Rotu Ab Li x Ab Li Kasvatusaika, pv Teurasikä, kk Alkupaino, kg 285 267 320 Loppupaino, kg n. 690 n. 800 n. 700 Teuraspaino, kg 391,3 398,7 438,8 Päiväkasvu, g/pv Nettokasvu, g/pv Teuras % n. 56 n. 50? n. 63 Lihakkuus, EUROP (R) 7,37 (R+) 9,13 (E-) 13,25 Rasvaisuus, EUROP 3,75 3,25 2,14
Yhteenvetona risteytyskokeesta 1: Hereford: Yli 400 kg teuraspaino ja pitkä kasvatusaika haasteellinen yhdistelmä Pienempi rehun kulutus Lihan syöntilaatuominaisuudet Charolais: Nopea kasvu Erinomaiset teurasominaisuudet (EUROP) Charolais x Hereford Kasvatus- ja teurasominaisuudet lähempänä pääterotua Vaihtelu voi kasvaa
Suunnitelmallinen emo- ja pääterotujen risteytys parantaa sekä teurasruhojen EUROPluokittumista että lihan(syönti)laatu ominaisuuksia
KIITOS! www.mtt.fi/ruukki