OULUN KAUPUNKI JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA (124) ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONNOS 25.6.2014 EHDOTUS 10.9.

OULUN KAUPUNKI JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA (124) ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONNOS 25.6.2014 EHDOTUS 10.9.2015

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2. Asemakaava... 5 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Muinaisjäännökset... 8 3.1.4 Rakennettu ympäristö... 14 3.1.5 Maanomistus... 15 3.2. Suunnittelutilanne... 16 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 16 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 23 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve... 23 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 23 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö... 23 4.3.1. Osalliset... 23 4.3.2. Vireilletulo... 24 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 24 4.3.4. Viranomaisyhteistyö... 24 4.4. Asemakaavan tavoitteet... 27 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet... 27 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet... 29 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 29 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi... 29 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet... 30 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 34 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 35 Vaikutukset talouteen... 35 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen... 36 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin... 37 Vaikutukset kulttuuriin... 37 Muut kaavan merkittävät vaikutukset... 37 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 37 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 39 5.1. Kaavan rakenne... 39 5.1.1. Mitoitus... 39 5.1.2 Palvelut... 44 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 44 5.3. Aluevaraukset... 45 5.3.1. Korttelialueet... 45 5.3.2. Muut alueet... 46 5.4. Kaavan vaikutukset... 46 5.5. Ympäristön häiriötekijät... 46 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset... 47 5.7. Nimistö... 47 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 47 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 47 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus... 48 6.3. Toteutuksen seuranta... 48 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

3 KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: OULUN KAUPUNKI JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA (124) - Viitapekkala 246:0, o Juha Soralahti, Järvenkorventie 12 B 6, 90550 OULU - Määräalat Metsäpekkala 20:160, Viitajärvi 2:306 ja Yhteisharju 2:217, o Kari ja Ulla Haapapuro, Lumijärventie 4, 90420 OULU - Metsäpekkala 20:160 o Tornator Oyj, Napinkuja 3 C, 55100 IMATRA - Alaviitajärvi 2:305, o Kaarina Alakiuttu c/o Eero Alakiuttu, Kalimenojankuja 17, 90820 KELLO, o Heikki Kivari, Varpushaukantie 1 A 3, 90250 OULU o Anneli Hälinen, Verkkotie 16, 90810 KIVINIEMI o Tytti Meriläinen, Verkkotie 10, 90810 KIVINIEMI - Yhteisharju 2:217, o Heikki Kivari, ks. yllä o Eeva Väliahde, c/o Juhani Väliahde, Hattulantie 1, 90820 KELLO o Jorma Kivari, Hattulantie 9, 90820 KELLO, o Kari Kivari, Pöllönsaarentie 3, 90820 KELLO o Mikko Vanhakangas, Ylijukurintie 13, 90820 KELLO - Viitajärvi 2:306, o Jorma Antero Meriläinen, Kivarintie 28, 90820 KELLO o Heikki Kivari, ks. yllä o Kaarina Alakiuttu, ks. yllä - Viitametsä 20:38, o Markku Hansen-Haug, Terveystie 5 A 19, 90900 KIIMINKI ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS TAVANOMAISEN, PÄÄASIASSA OMARANTAISEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIMINEN KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi www.kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO: - VIREILLETULOILMOITUS 26.4.2013 - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ 26.4.-10.5.2013 KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO ELI KAAVALUONNOS NÄHTÄVILLÄ 3.10.-3.11.2014 - KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ. 2015 -. HYVÄKSYNYT. 201 Valokuvat: Kimmo Mustonen 26.9.2010, 21.6.2011 ja 26.8.2012

Kuva 1 Alueen sijainti 4

5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laajentaminen lähti liikkeelle kesällä 2010, kun kaavan nykyiselle alueelle selvisi, ettei poikkeamislupia tulla myöntämään. Aluksi neuvoteltiin vain nykyisen kaavan muutoksen laatimisesta. Kaava on kuitenkin niin tiivis, ettei rakennuspaikkoja voitu lisätä. Tämän jälkeen hanke laajeni järven itäpäähän, josta hankkeen vireille laittajalla (Kari Haapapuro) on tarkoitus ostaa lisäaluetta. Samalla myös tutkittiin kaavan laajentaminen. Myös kaavan muuttaminen järven luoteispäässä olevalla maa- ja metsätalousalueella tuli ajankohtaiseksi. Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2011 kesällä maastokäyntien sekä luonto- ja muinaismuistoselvitysten jälkeen. Haukiputaan kunnan liittyminen Oulun kaupunkiin aiheutti viivettä ja muutoksia asian käsittelyssä. Kaavan vireilletuloilmoitus on 26.4.2013. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 26.4.-10.5.2013 sekä kaavan valmisteluaineisto 3.10.-3.11.2014 välisen ajan. Yhdyskuntalautakunta päätti 2015 ehdotuksen asettamisesta nähtäville. Kaavaehdotus oli nähtävillä. 2015. Oulun kaupungin.. hyväksyi kaavan. 201 2.2. Asemakaava Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus on tavanomainen, väljä pääasiassa omarantainen kaava. Alueen länsiosaan kaavanmuutoksella tulee yksi uusi, omarantainen rakennuspaikka ja yksi uusi, irti rannasta oleva metsätilan huoltorakennuksen rakennusala. Yhden rakennuspaikan rakennusoikeutta hieman tarkistetaan. Järven itäosaan tulee kaavan laajennuksella kaksi uutta, rantaan rajoittuvaa rakennuspaikkaa. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen osalta. Oulun Energia vastaa sähköhuollosta ja vesi- ja viemärihuolto toteutetaan tontti- tai aluekohtaisesti. Alue on erittäin hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa ranta-aluetta Oulun kaupunkikeskuksen välittömässä läheisyydessä.

6 Kuva 2 Kaava-alueen osien sijainti ja kaavan mahdollinen vaikutusalue 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alueet ovat hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa kaunista, Oulun ympäristössä varsin suuren järven rantamaastoa. Metsät ovat talousmetsiä. Kaavan muutos- ja laajennusalueet ovat rakentamattomia lukuun ottamatta korttelia 1501, jossa on lomarakennus talousrakennuksineen. Iso Viitajärven pohjois- ja etelärannat ovat rakennettuja ja itä- ja länsirannat vastaavasti enemmän luonnontilaisia. Alueen ja sen ympäristön yleiskuva selviää hyvin selostuksessa olevista kartoista, valokuvista ja luontoselvityksestä. 3.1.2 Luonnonympäristö Metsäalueet ovat mäntyvaltaista länsi- ja etelärannoilla kuivaa tai kuivahkoa kangasta. Itäosan rannat ovat kosteita ja soisia. Kangasalueiden puusto on täysikasvuista. Rantavyöhykkeellä on jonkin verran lehtipuuta. Rannat ovat tasaisesti ja varsin loivasti nousevia. Avokallioita ei esiinny. Korkeuserot vaihtelevat Iso Viitajärven n. 55.8 m tasosta n. 65 m tasoon. Rinteet ovat loivapiirteisiä. Korkeusvyöhykkeet koko järven ympäriltä on esitetty liitekartalla.

7 Kuva 3 Alueen korkeustasot Iso Viitajärven vedenlaatu on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (Anneli Ylitolonen, 20.2.2007) mukaan seuraava: Iso Viitajärven pinta-ala on n. 75 ha, sen syvyys on keskimäärin 3 m ja rantaviivaa on noin 6,7 km. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa on vedenlaatutietoja järvestä vuosilta 1990-2007 yhteensä 96 kpl. Järvi on lievästi humuspitoinen, väriluku on keskimäärin 75 mg Pt/l. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet osoittavat lievää rehevyyttä, mutta leväkasvua kuvaava klorofyllipitoisuus on kuitenkin selvästi kohonnut ja on heinä-elokuussa keskimäärin 45 ug/l osoittaen runsasta rehevöitymistä. Myös veden sameus on leväkasvun seurauksena hieman kohonnut etenkin loppukesällä. Kevättalven happipitoisuus on ollut useina talvina heikentynyt pohjan läheisessä vesikerroksessa, mutta koko vesimassaan ulottuvaa happikatoa ei ole todettu. Luonnonympäristöä on kuvattu selostuksen valokuvilla ja kartoilla. FL Jari Hietaranta / Ekotoni Ky on kesällä 2011 tehnyt tarkemman selvityksen muutos- ja laajennusalueen luonto-oloista. Selvitys on liitteenä.

8 Kuva 4 Järven rantaa korttelin 1500 kohdalla Alueella ei ole tiedossa perinnemaisemia (P-P ympäristökeskus: Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat ), maisema-alueita (P-P liitto: Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet ), kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita (P-P liitto: Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet ) tai kallioalueita (Suomen ympäristökeskus: Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla ). 3.1.3 Muinaisjäännökset Iso Viitajärven ympäristössä on aiempien tarkastusten ja kaavoitukseen liittyvien selvitysten perusteella useita kiinteistä muinaisjäännöksiä, lähinnä kivikautisia asuinpaikkoja. Kaavaaluetta on tarkastettu Pohjois-Pohjanmaan museon toimesta vuosina 2011 ja 2013. Vuotta aiemmin selvitettiin kivikautisen asuinpaikan laajuutta ja rajausta korttelin 1501 pohjoispuolisella rakennuspaikalla. Kaava-alueelta tunnetaan kaksi kiinteää muinaisjäännöstä, jotka ovat a) Rönkölänkangas (itä), mj tunnus 100008294, asuinpainanteita, kivikautinen asuinpaikka b) Piimäsuo, mj tunnus 1000013186, kivikautinen asuinpaikka, hiilimiiluja ja kuoppia (hist.) Nimen perässä oleva muinaisjäännöstunnus viittaa Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin, joka löytyy http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx. Aiemmassa viereistä aluetta koskevassa kaavassa Viitajärven länsirannan laajasta kivikautisesta asuinpaikasta Rönkölänkangas itä on käytetty merkintää sm-44. Sen numerotunnus viittaa entiseen Haukiputaan kunnan muinaisjäännösten luettelonumeroon, josta kaavateknisistä syistä on tässä jouduttu luopumaan. Kyseinen sm-44 merkintä tarkoittaa siis samaa kohdetta kuin tässä kaavassa käytetty sm-a merkintä. Kohteiden tarkastuskertomukset ovat ohessa. Muinaisjäännökset on suojattu muinaismuistolailla. Maaperän kajoaminen ja / tai muinaisjäännöksen peittäminen on kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

9

10

11

12

13

14 3.1.4 Rakennettu ympäristö Kaavan muutos- ja laajennusalueet ovat rakentamattomia lukuun ottamatta korttelin 1501 rakennuspaikkaa 1, jolla on lomarakennus talousrakennuksineen. Järven pohjoisrannalla on n. 15 rakennettua lomakiinteistöä. Suunnilleen saman verran on länsi- ja etelärannalla rakennettuja kiinteistöjä pääasiassa lomakäytössä. Paikkatietoikkunan rakennustilanne on oheisella kartalla. Siinä on kaikki rakennukset esitetty: asunnot, lomarakennukset, saunat, talousrakennukset jne.

15 Kuva 5 Iso Viitajärven ympäristön rakennustilanne. Myös talousrakennukset yms. kuvattu Kuva 6 Alueen uusimpia rakennuksia korttelissa 1505 3.1.5 Maanomistus Kaavan muutos- ja laajennusalueen maanomistus on seuraava: - Viitapekkala 246:0, o Juha Soralahti, Järvenkorventie 12 B 6, 90550 OULU - Määräalat Metsäpekkala 20:160, Viitajärvi 2:306 ja Yhteisharju 2:217, o Kari ja Ulla Haapapuro, Lumijärventie 4, 90420 OULU

16 - Metsäpekkala 20:160 o Tornator Oyj, Napinkuja 3 C, 55100 IMATRA - Alaviitajärvi 2:305, o Kaarina Alakiuttu c/o Eero Alakiuttu, Kalimenojankuja 17, 90820 KELLO, o Heikki Kivari, Varpushaukantie 1 A 3, 90250 OULU o Anneli Hälinen, Verkkotie 16, 90810 KIVINIEMI o Tytti Meriläinen, Verkkotie 10, 90810 KIVINIEMI - Yhteisharju 2:217, o Heikki Kivari, ks. yllä o Eeva Väliahde, c/o Juhani Väliahde, Hattulantie 1, 90820 KELLO o Jorma Kivari, Hattulantie 9, 90820 KELLO, o Kari Kivari, Pöllönsaarentie 3, 90820 KELLO o Mikko Vanhakangas, Ylijukurintie 13, 90820 KELLO - Viitajärvi 2:306, o Jorma Antero Meriläinen, Kivarintie 28, 90820 KELLO o Heikki Kivari, ks. yllä o Kaarina Alakiuttu, ks. yllä - Viitametsä 20:38, o Markku Hansen-Haug, Terveystie 5 A 19, 90900 KIIMINKI 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Siinä kaavan laajennusalueelle ei ole varauksia tai merkintöjä. Iso Viitajärven etelä- ja länsipuolella on tärkeä pohjavesialue, joka rajautuu aivan kaava-alueen eteläosaan. Ote maakuntakaavasta on ohessa. Kuva 7 Ote maakuntakaavasta Pohjois-Pohjanmaan liiton I vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Siinä alueelle ei ole uusia varauksia em. lisäksi.

17 Liiton 2. vaihemaakuntakaavaluonnos on nähtävillä 25.3.-30.4.2015. Siinä Iso- Viitajärven ympärillä olevat edellä selostetut muinaisjäännökset on esitetty. Muita varauksia ei ole lähellä. Ote luonnoksesta on ohessa. Kuva 8 Ote 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Oulun seudun yleiskaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.2.2005. Siinä alue on loma- ja matkailualuetta (R) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Alueen eteläreunaan sijoittuu pohjavesialueen (pv) ja arvokkaan vesistöalueen (av) alueiden rajaukset. Osayleiskaavan teemakartassa virkistyshankkeista ja alueista ei tämän alueen osalle ole mainintoja. Ote yleiskaavasta on ohessa.

18

19 Kuva 9 Ote Oulun seudun yleiskaavasta merkintöineen Uuden Oulun yleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä 19.2.-21.3.2014. Siinä alue kuuluu alueeseen Maaseutukehittämisvyöhyke 2, maaseutu (vihreä taustaväri). Koko alue on myös Vapaa-ajanasumisen kehittämisvyöhyke rajauksen sisällä (keltainen katkoviiva). Iso Viitajärven eteläpuolella on Pohjavesialue (violetti pistekatkoviiva ja pv teksti) ja Arvokas vesistö (vinoviivoitus). Myös Muinaismuistokohteet (musta neliö) on kaavaluonnoksessa. Yleiskaavaluonnos tukee täten esillä olevaa kaavoitusta. Ote yleiskaavaluonnoksesta ja sen merkinnöistä on ohessa.

20 Kuva 10 Ote Uuden Oulun yleiskaavasta merkintöineen Oulun lääninhallitus on 26.11.1982 vahvistanut Iso Viitajärven rantakaavan. Alkuperäinen vahvistettu kaava on ohessa. Haukiputaan kunnanvaltuusto on 15.12.2007 88 hyväksynyt ko. kaavan laajennuksen kortteleiden 1500 ja 1501 väliselle alueelle sekä erilliselle alueen järven koilliskulmaan. Myös siitä on otteet ohessa.

21 Kuva 11 Alkuperäinen ranta-asemakaava

22 Kuva 12 Haukiputaan kunnanvaltuuston 15.12.2007 88 hyväksymä kaavan laajennus Haukiputaan kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 12.6.2006 41, mitä vielä noudatetaan. Alue ei ole rakennuskiellossa.

23 Pohjakarttana käytetään erikseen laadittua pohjakarttaa mittakaavassa 1:2000. Oulun kaupungin kartastopäällikkö Eero Keski-Oja on hyväksynyt luonnosvaiheen pohjakartan alun perin 15.11.2012. Kaupunki on myöhemmin täydentänyt karttaa MRL 54 a mukaisesti ja täydennys on hyväksytty 20.4.2015 ja 31.8.2015. 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Rantakaava on tarpeen järkevän suunnitteluratkaisun aikaansaamiseksi. Rakentamishankkeista osa sijoittuu vahvistetun kaavan M alueille eikä niitä poikkeamisluvilla voi ratkaista. Iso Viitajärvelle on tehty edellä kuvatut kaavat ja muutoinkin järven rannat on varsin tiiviisti rakennettu. Alueen tarkempi, rakennuspaikkakohtainen osayleiskaavoitus ei ole lähivuosina kaupungin ohjelmissa. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laajentaminen on lähtenyt liikkeelle yksityisten maanomistajien aloitteesta v. 2010 kesällä. Hanketta on valmisteltu jo tätä ennen. Välittömästi käytiin alustavia keskusteluja Haukiputaan kunnan ja ympäristökeskuksen kanssa ja todettiin mm., että kaava voidaan laatia aiemman kaavan muutoksena ja laajennuksena. Pohjois-Pohjanmaan ely keskuksen, Haukiputaan kunnan, muutosalueen maanomistajien ja kaavoittajan kesken käytiin 7.10.2010 neuvottelu kaavan muuttamisesta ja laajentamisesta. Neuvottelun jälkeen maanomistajat tekivät kunnalle esityksen liittymisestä kaavoitukseen. Kunnanhallitus päätti 15.11.2010, ettei kunta lähde omien alueidensa osalta kaavoitukseen, vaan se on syytä jättää uuden Oulun yleiskaavoituksen ratkaistavaksi. Tämän jälkeen maanomistajat kävivät neuvotteluja lisäalueiden ostamisesta ja yksityisten maiden liittämisestä kaavoitukseen. Näiden perusteella muotoutui muutos- ja laajennusalueen laajuus. Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2011 kesällä maastokäyntien ja perusselvitysten jälkeen. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin 26.4.2013. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: Maanomistajat ja yhteisöt - ranta-asemakaava-alueen maanomistajat ja rajanaapurit - Iso-Viitajärven ja lähistön ranta-asukkaat Kaupungin hallinto ja virkamiehet - kaupunginvaltuusto - kaupunginhallitus - yhdyskuntalautakunta - rakennusvalvonta - ympäristövirasto Viranomaiset - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Pohjanmaan liitto

24 - Pohjois-Pohjanmaan museo - Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Muut osalliset - Oulun vesi - Oulun Energia - Oulun luonnonsuojeluyhdistys - Haukipudas -seura - Oulun kaupungin vammaisneuvosto - Oulun kaupungin vanhusneuvosto 4.3.2. Vireilletulo Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty alun perin 23.10.2011. Sitä täydennettiin ja muutettiin Haukiputaan liityttyä Oulun kaupunkiin. Uusi suunnitelma 18.2.2013 oli nähtävillä 26.4.-10.5.2013. Suunnitelmaa pidetään ajan tasalla työn kuluessa. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - ennen kaavan virallista liikkeellelähtöä ovat osa maanomistajista ja kaavoittaja käyneet muutamia neuvotteluja ja keskusteluja kunnan ja ely keskuksen virkamiesten kanssa - kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä 3.10.-3.11.2014. Käsittely on selostettu kohdassa 4.5.3. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Eri viranomaisten kanssa on käyty useita neuvotteluja työn kuluessa. Yhteenveto käsitellyistä asioista ja neuvottelujen tuloksista on ohessa. Täydelliset muistiot ovat kaavoittajalla ja Oulun kaupungilla. Alustava neuvottelu 7.10.2010 ely keskuksen, Haukiputaan kunnan, muutosalueen maanomistajien ja kaavoittajan kesken. - suunnittelutilanne / Kimmo Mustonen o alustava kaavaluonnos Juha Soralahden alueelle tehty sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Hanke ei ole virallisesti vireillä vaan on katsottu olevan syytä käydä tämä neuvottelu ensin o Kari Haapapuron alueesta ei ole tehty kaava-asiakirjoja o käytiin läpi kaavatilanne ja katsottiin alueen valokuvia - ely keskus / Antti Huttunen o M alueille ei poikkeamislupia yleensä ole myönnetty vaikka kunta olisi niitä puoltanut o alkuperäisen kaavan mitoitus on ollut 10.2 kpl / muunnettu rv-km. Hyväksytylle laajennusalueelle tullut 8.6 kpl o edellytyksiä rakennuspaikkojen lisäämiselle pelkästään kaavaa muuttamalla ei ole o kaavan osalta katsotaan kokonaisuus. Mikäli kaava laajenee esim. kunnan maalle, niin mitoituksen mukaista rakennusoikeutta voidaan siirtää myös muille maanomistajille, mikäli kunta sen hyväksyy o M alueelle voi rakentaa vain pienen taukomajan tms. ilman eri merkintää - jatkotoimet o maanomistajat toimittavat kunnalle kirjallisen esityksen lähtemisestä mukaan maanomistajana kaavoitukseen 2. alustava neuvottelu käytiin 30.11.2012 yhdessä toisen kaavan neuvottelun yhteydessä ely keskuksen, Oulun kaupungin ja kaavoittajan kesken. - suunnittelutilanne / Kimmo Mustonen o hankkeen tausta ja alueen laajentuminen työn aikana. o kaava ei ole vielä virallisesti vireillä. Kaavaluonnos selostuksineen toimitettu osapuolille. - Oulun kaupunki / Aila Lomperi

25 o kaupungin mitoituslaskelmat ja alueiden luokittelu. Avosuoalueet kokonaan laskematta, metsäisillä soilla 4 paikkaa / muunnettu rv-km ja metsäalueilla 8 paikkaa / muunnettu rv-km. Laajennusalueen määrä n. 2 paikkaa. o kortteliin 1506 on merkitty lomarakennusten alue, vaikka se on tarkoitettu huoltorakennukseksi. o korttelissa 1501 muinaismuistot rajoittavat rakentamista o mitä tarkoittaa virkistysalueiden /yk merkintä? VL merkintä edellyttäisi kaupungilta mahdollista lunastusta. /yk alueella toteutusvastuu on maanomistajilla. Tässä tapauksessa VL on parempi kuin esim. M merkintä. o korttelin 1508 luo merkintä on maastonmuotoon liittyvä, jolloin rakentaminen ei muuta olosuhteita. o suunniteltu rakennusoikeus 120+ta60 on korkea. Oulussa määrä lomarakennukselle on 80 k-m2. o voidaanko eri emätilojen välillä siirtää rakennusoikeutta? Ely keskus katsoo kokonaisuuden, maanomistajien tulee olla siirroista tietoisia ja hyväksyä ne. - yhteenveto ja jatkotoimet o esitettyjä asioita tulee selvittää o kaavanlaatijoiden näkemys oli, että kaupungin periaatteiden vaikutus esim. näihin hankkeisiin tulisi tutkia vielä tarkemmin. Muutos aiempiin käsittelyihin ja neuvotteluihin tuntuu varsin suurelta 3. alustava neuvottelu käytiin 11.1.2013 kaupungin, kaavoittajan ja maanomistajien kesken. - hankkeen tausta ja vaiheet / Kimmo Mustonen o 7.10.2010 alustava kaavaneuvottelu Haukiputaan kunnan, P-P ely keskuksen, maanomistajien ja kaavoittajan kesken. Järven itäosa ei ollut mukana. o 15.11.2010 220 Haukiputaan kunnanhallituksen päätös, ettei kunta osallistu kaavoitukseen o 21.11.2010 215 Haukiputaan kh:n päätös. Kunta suhtautuu myönteisesti ranta-asemakaavan muutokseen ja laajennukseen o 12/2011-03/2012 kaavan vireillesaattamista ja kaavaluonnoksen pitämistä nähtävillä laajennusalueen osalta maastokarttapohjalle esitettiin kunnalle. Yhdistyminen Oulun kaupunkiin ja siitä aiheutuvat käsittelytapojen ja käsittelijöiden muutokset hidastivat etenemistä o 18.11.2012 keskustelu Oulun kaupungin virkamiesten kanssa o 30.11.2012 kaavaneuvottelu Oulun kaupungin, P-P ely keskuksen ja kaavoittajan kesken. Keskusteltiin kaupungin rantakaavoitusperiaatteista, mitoituksesta, huoltorakennuksen merkinnästä, muinaismuistoselvityksistä ja niiden huomioimisesta, kaavamerkinnöistä, luontoselvityksestä, rakennusoikeudesta ja rakennusoikeuden siirroista o kaavaluonnosta 3.1.2013 tarkennettu siirtämällä kortteli 1506 kauemmas rannasta, pienentämällä korttelia 1501, poistamalla kortteli 1509, pienentämällä rakennusoikeutta ja tarkentamalla kaavamerkintöjä ja määräyksiä. - Oulun kaupunki / Aila Lomperi, Anne Olsbo ja Jukka Kurttila o rakennuskelvottomat avosuoalueet 0 -maata, metsäisillä soilla 4 paikkaa / muunnettu rv-km ja metsäalueilla 8 paikkaa / muunnettu rv-km. Laajennusalueen määrä olisi n. 2 paikkaa. Pyöristämällä laskelmia voidaan tilalle 2:305 osoittaa yksi rakennuspaikka ja tilalle 2:217 kaksi paikkaa. Maanomistajat voivat niistä sopia. Mikäli kaikki rakennuspaikat siirretään selvästi irti rannasta, määrää voidaan kasvattaa. Korttelin 1506 paikalle tulisi sallia vain rakennusalana talousrakennus. Korttelissa 1501 muinaismuistot rajoittavat rakentamista. Iso Viitajärven pinta-ala on n. 75 ha ja sille on rakennettu n. 31 asuin- tai lomarakennusta, joten järvi on jo aika kuormittunut. - maanomistajat haluavat korttelin 1507 paikalle metsätilan huoltorakennuksen. Paikalla ollut vanhastaan asuinpaikka - yhteenveto ja jatkotoimet o kaavalla voidaan osoittaa korkeintaan kolme rantaan rajoittuvaa uutta rakennuspaikkaa sekä talousrakennukset suunnilleen korttelien 1506 ja 1507 kohdille. Kortteli 1501 mahdollisimman suppea ja muinaismuistot huomioiva. o kaavan alkuvaiheen käsittely etenee seuraavasti yhdyskuntalautakunnan käsittely vireilletuloilmoitus yhdyskuntalautakunnan päätös valmisteluaineiston asettamisesta nähtäville kaavaluonnos ym. aineisto nähtävillä Varsinainen viranomaisneuvottelu 16.1.2014 ely keskuksen, kaupungin, kaavoittajan ja maanomistajien kesken - esittely / Kimmo Mustonen o useita neuvotteluja käyty. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu, mutta luonnos ei ole ollut nähtävillä o muutosalueen muinaismuistot tutkittu. Alueelta on löytynyt kuoppia ja kaivanteita. Johtojen rakentaminen saunaan tutkittu tarkkaan. Haapapurolle siirretään rakennuspaikka järven koillisosasta. o muutosalueelle on kaavaan merkitty metsätilan huoltorakennus järven pohjoispuolelle. o Haukiputaan kunta pyritty saamaan mukaan. o maanomistajien ja kaupungin kanssa on pidetty neuvottelu tammikuussa 2013 ja sen mukaan kaavalla voi-

26 daan osoittaa korkeintaan kolme rantaan rajoittuvaa rakennuspaikkaa. o yksi kaavanmuutosta haluava tila on tullut vielä mukaan korttelista 1501 - maanomistajien kommentit o Heikki Kivari: loma-asunnon rakennuspaikat 1+1 jakautuisivat eri tiloille. Maanomistajilla on ristiriitaiset näkemykset rakennuspaikkojen jakautumisesta. o Kari Haapapuro: Kunnasta sai 4 vuotta sitten rakentamismahdollisuudesta tiedon, että kaikki on ok. Sen jälkeen selvisi, ettei rakentaminen onnistu. Museovirasto tutkinut alueen - P-P ely-keskus / Taina Törmikoski o kaava-asiakirjoihin emätilaselvitys Kohtuullisuusperiaatteen mukaan jokainen emätila saa ainakin yhden rakennuspaikan. Kaupunki ratkaisee, voiko rakennusoikeutta siirtää laajennusalueelta muutosalueelle. o maanomistajat voivat viedä ranta-asemakaavan kaupungin käsiteltäväksi ilman ristiriitaisia näkemyksiä. Rakennusoikeuden määrä on selvitettävä. Oulun kaupunki päättää hyväksyykö se kaavan. Ely valvoo, että valtakunnallisia ja maakunnallisia periaatteita noudatetaan. Vanhoihin kaavoihin liittyviä asioita ei voi perua, mutta niiden mahdollista ylimitoitusta ei voi jatkaa. o Museoviraston mukaan sm alueelle ei tule sallia rakentamista. Muinaismuistoaluetta koskevan kaavamääräyksen tulee olla yksiselitteinen o pohjavesialueeseen ei ole kommentoitavaa. Selvitys Iso-Viitajärven veden kantokyvystä, eli paljonko järvi kestää, olisi hyvä olla mukana. o ranta-alueelle sijoitetut metsätilan huoltorakennukset ovat mitoituksellisesti loma-asuntoja. Ranta-alueelle osoitetuista metsähuoltorakennuksista ELY-keskus tulee valittamaan, koska kyseessä on yleinen periaate. - P-P ely keskus / Riitta Arffman o luonnonsuojelun kannalta lisärakentaminen on kaavassa maltillista o pieniä tarkennuksia luontoselvitykseen - Aila Lomperi ja Anne Olsbo / Oulun kaupunki o kaupungin mitoituslaskelmat ja emätilatarkastelun tehty em. luokittelulla o metsätilan huoltorakennukset eivät voi olla kaavassa osoitetulla paikalla, koska ne käytännössä ovat loma-asuntoja. Kaava-alueelle voi osoittaa 3 uutta rakennuspaikkaa. Maanomistajien yksimielinen kanta rakennusoikeuden jakautumisesta tulee olla selvillä o Oulun kaupungilla on olemassa rantarakentamisen yhteiset periaatteet, jotka on hyväksytty yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen suunnittelukokouksessa. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen pidettiin viranomaisneuvottelu 9.1.2015 ely keskuksen, kaupungin, P-P museon ja kaavoittajan välillä - Esittely / Kimmo Mustonen o Kaavaluonnos oli nähtävillä, jolloin jätettiin 4 mielipidettä ja 3 lausuntoa. Kaavoittaja esitteli saadun palautteen ja niihin laatimansa vastineet. (Vastine on kohdassa 4.5.3) o Iso-Viitajärven emätilaselvitykseen liittyy kartta, jossa on esitetty vuoden 1969 ja tämän hetken kiinteistöjaotus sekä rantaviivan muuntaminen. Selvityksessä on mukana taulukko, jossa on esitetty em. kartan mukaiset tiedot ja laskennat. Laskennassa ei ole otettu huomioon rannan rakentamiskelpoisuutta, ilmansuuntia, luontoarvoja yms. Laajennusalueen muunnetun rantaviivan pituus on yhteensä n. 693 m. Kaavaluonnoksessa esitetyt 3 rakennuspaikkaa tarkoittaa n. 4,3 rakennuspaikkaa muunnettua rv-km kohti. Väliojaa ei ole laskettu mitoitukseen, vaikka se voitaisiin ottaa mukaan. Koko järvelle tulisi 34 rakennuspaikkaa eli 8,8 rakennuspaikkaa muunnettua rv-km kohden. Kaupungin omistamalle länsirannalle olisi mitoituksen mukaan mahdollista saada muutama rakennuspaikka. Alue on retkeilykäytössä ja siellä on myös muinaismuistoja. o Laajennusalueelle on tulossa 2 uutta rakennuspaikkaa ja yksi paikka siirretään muutosalueelle kortteliin 1501 - Mika Sarkkinen / P-P museo o Piimäsuon alueella on hyvä mennä vanhoja tieuria pitkin. o korttelin 1501 uudella rakennuspaikalla on muinaisjäännösalueen raja muuttunut. Saunan rakennusalan leveys on 10 m sisempänä eli muinaismuistoalue on kaventunut. Poikkeamishakemuksen tarkastelussa on katsottu ainoastaan putken paikka koekuopituksella. Tarkastusraportissa olevat pisteet osoittavat muinaisalueen laajuutta. Saunan rakennuspaikan tulisi olla asemapiirroksen mukaisella paikalla. Kosteampi osa rakennusalasta ei ole asuinpaikka-aluetta. Muinaisjäännösalueen ja saunan rakennusalan raja voivat olla päällekkäin. o Kaavaselostuksessa muinaisjäännökset eivät ole luontokohteita, vaan omana lukuna esim. 3.1.3 Muinaisjäännökset. Tekstiä ja liitteitä tulee tarkentaa. - Taina Törmikoski / ely keskus

27 o mitoitus vastoin rantarakentamisen yleisiä periaatteita ja rantarakentamista koskevia oikeuskäytäntöjä. Metsätilan huoltorakennus on tosiasiassa loma-asunto. Vastineissa esitetyt perusteet koosta ja etäisyydestä eivät ole hyväksyttäviä. o Oulun kaupungin pitää hyväksyä vastineet. Konsultin vastineet eivät ole elyn mielestä hyväksyttäviä. o emätilaselvitys ei vastaa ympäristöministeriön ohjeita muunnetun rantaviivan osalta. Rakentamiskelvoton maa on 0 rantaviivaa. Metrimäärät, konsultin ja ely-keskuksen tekemässä emätilaselvityksessä ovat eriluokkaa. Luonnoksessa on osoitettu 4 uutta rakennuspaikkaa. Elyn laskelmien mukaan uusien rakennuspaikkojen määrä on 1-2. o rantarakentamisen periaatteet ovat kaupungin ratkaistavissa. Kaupungilla on mahdollisuus linjata periaatteet siten että ne kestävät koko kaupungin alueella tulevissa ranta-yleiskaavoissa, ranta-asemakaavoissa ja poikkeamisluvissa. Ei ole perusteita käyttää vanhojen kaavojen korkeita mitoituksia uusissa kohteissa. Elyn näkemys on, että ranta-asemakaavaa ei tule viedä ehdotuksena nähtäville tässä muodossa. Mustosen tulkinta maankäyttö- ja rakennuslaista on erilainen ja maanomistajalla on oikeus laadituttaa ranta-asemakaava ja kaupungin on laitettava kaavaehdotus nähtäville. - Anne Olsbo ja Aila Lomperi / Oulun kaupunki o virkamiehet laativat esityksen lautakunnalle. Mikäli ehdotus ei ole hyväksyttävissä, lautakunta voi palauttaa asian uudelleen valmisteluun. o mitoitus on laskettu kaupungin toimesta. Siinä on huomioitu rakennettavuus, jako kolmeen luokkaan ja laajennusalueen muunnetun rantaviivan pituus. Koko laajennusalueelle on saatu 1,7 rakennuspaikkaa eli korotettuna 2. Kolmas rakennuspaikka on tarkoitus siirtää laajennusalueelta muutosalueelle. Haapapuron aiesopimuksen mukaisen alueen muunnetun rantaviivan pituus on vain 70 m. Kaava-alueen emätiloilla ei ole laskennallisia edellytyksiä kolmannelle rakennuspaikalle eikä kaupungilla ole esittää muita perusteita yli laskennan. o kaupunki on jo aiemmin myös ilmoittanut, että ei hyväksy metsätilan huoltorakennusta ranta-alueelle. - jatkokäsittely o Mustonen tarkistaa laskelmat ja tekee taulukon uudestaan. Haapapuron paikka on emätilan ykköskiintiö. Kaupunki voi tulkita, miten se hyväksyy esim. Väliojan laskemisen vesistöksi. o Lomperi otti esille Elyn lausuntoon tehdyn vastineen, jossa on todettu, että pyydetty poistamaan kaavaselostuksesta emätilalaskelmat. Laskelmia ei ole pyydetty poistamaan, vaan on todettu, että kaavaselostuksessa ei voi olla kahta erilaista laskelmaa. Törmikosken mukaan kaavaehdotuksen kaavaselostuksessa ei voi olla kahta poikkeavaa emätilaselvitystä. Osallisten tulee yksiselitteisesti pystyä näkemään, mihin ratkaisu perustuu. Ei ole kyse vain kaava-alueen maanomistajista, vaan koko järven alueen osallisista ja heidän oikeusturvastaan. o Törmikosken mukaan elyn ohjaus on, että kaavan jatkotyö tehdään yhteistyössä kaupungin kanssa ja vastineet ja kaavaratkaisu tyydyttävät osapuolia. Viranomaisilta pyydetään lausunnot ehdotuksesta ja sen jälkeen katsotaan jatko. Viranomaisten kannat on tuotu esille tässä neuvottelussa. 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ne tulivat voimaan 1.6.2001. Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu 13.11.2008 tullen voimaan 1.3.2009. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa: valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen suunnitelmallisuutta ja yhtenäisyyttä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle

28 Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tässä kaavassa oleellisia näistä ovat lähinnä kohtaan Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat liittyvät tavoitteet. Päätöksen kohdan 4.4. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat erityistavoitteissa todetaan, että Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä lomaasumisen viihtyisyys. Edelleen Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Tavoitteiden toteutumista on selostettu kohdassa 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset sekä oheisessa taulukossa. Tavoite Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen Kaavassa muutamia rakennuspaikkoja, joten aluerakenteeseen ei ole vaikutusta eikä tavoitetta edistetä Yhdyskuntarakenteeseen ei ole merkittävää vaikutusta. Rakentaminen tulee pieneltä osalta lähikylien vähäisiä palveluja. Tulvan vaikutus on kaavamääräyksissä huomioitu. Lähistöllä ei ole merkittävästi melua aiheuttavaa toimintaa. Tavoitetta edistetään täten vähäisessä määrin Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävää kulttuuriympäristöä tai rakennusperintökohteita, joten niihin ei ole vaikutusta eikä niitä edistetä. Muinaismuistokohteet on inventoitu ja otettu huomioon, mikä edistää niiden säilymistä. Lähialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia ja -palveluja voidaan hyödyntää, mutta lisäpainetta niihin ei suuntaudu. Jätevesien käsittely hoidetaan nykyisten määräysten mukaisesti, joten pinta- tai pohjaveden tila ei heikenny mutta ei paranekaan. Luontoarvoiltaan merkittävimmät alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle tai huomioitu kaavamerkinnöissä. Nykyiset yhteysverkostot riittävät alueen liikennöintiin ja tekniseen huoltoon eikä lisäkuormitusta aiheudu. Energian tarve on vähäinen ja hoidetaan osittain paikallisesti tuuli-, aurinko-, yms. energialla. Tavoitteeseen ei ole vaikutusta. Kaavalla ei ole näihin minkäänlaista vaikutusta eikä tavoitetta edistetä Rannikkoalueen, Lapin tunturialueen tai Vuoksen vesistöalueen erityispiirteiden säilymiseen ei kaavalla ole vaikutusta, joten tavoitetta ei edistetä

29 Maakuntakaavassa tai vaihemaakuntakaavoissa alueelle ei ole osoitettu varauksia. Kaava on pohjavesialueen reunamilla, mutta pohjaveteen ei ole todennäköisesti vaikutusta. Aluetta koskee Oulun seudun osayleiskaava, jossa rannat ovat osittain R aluetta. Suurin osa kaavan rakentamisesta jää pohjavesialueen (pv) ja arvokkaan vesistöalueen (av) rajausten ulkopuolelle. Uuden Oulun yleiskaavan luonnoksessa alue on osoitettu Vapaa-ajanasumisen kehittämisvyöhykkeeksi eli juuri kaavassa suunniteltuun tarkoitukseen. Kunnalla ei ole erikseen alueelle annettuja tavoitteita. Haukiputaan kunta on 15.11.2010 220 päättänyt, ettei lähde omilla alueillaan kaavaan mukaan. Muutoin tavoitteita etenkin Oulun kaupungin tultua käsittelyyn mukaan on tuotu esille edellä selostetuissa neuvotteluissa. Ranta-asemakaava pyritään laatimaan siten, että kaava olisi mahdollisimman toteuttamiskelpoinen ja luonnon erityispiirteet huomioon ottava. Myös muinaismuistot huomioidaan mahdollisimman hyvin ja niiden alueelle annetaan tarkempia tutkimuksia koskevia kaavamääräyksiä. Alueella voidaan yhdistää kesäaikaisen käytön mahdollisuudet ja samalla lisätä alueen talviaikaista käyttöä. Lähellä Pikku Viitajärven rannalla on Capu Safarit yrityksen matkailupalveluja tarjoava kohde. 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet Työn aikana on uusia tavoitteita tullut esille käydyissä neuvotteluissa ja keskusteluissa. Ne on selostettu muualla ja on pystytty varsin hyvin ottamaan huomioon. Erityisesti muinaismuistojen osalta on tehty suhteellisen tarkat selvitykset, joissa on suunniteltu rakentaminen osittain jo huomioitu. Korttelin 1501 yhteydessä olevalle maa- ja metsätalousalueelle ei pelkällä kaavanmuutoksella voitu osoittaa uutta rakennuspaikkaa. Alueen omistaja on ostamassa järven itäpäässä Väliojan länsipuolella olevan alueen kiinteistöistä 2:217 ja 2:306. Tämän alueen laskennallinen rakennuspaikka siirretään järven länsiosaan. Kiinteistö 2:217 on muutenkin kaavan laajennuksessa mukana. Maanomistajien ja viranomaisten tavoitteet poikkeavat toisistaan korttelin 1500 pohjoispuolelle esitetyn metsätilan huoltorakennuksen osalta. Maanomistajan kanta on, että se ei ole varsinaista rantarakentamista, koska rakentaminen on sijoitettava n. 100 m päähän rannasta, rakennusoikeus on vähäinen (60 k-m2) ja se tulee järveltä katsottuna toteutettujen rakennusten taakse. Uusia varsinaisia rantarakennuspaikkoja on tulossa kolme kappaletta, mikä vastaa mm. neuvotteluissa 11.1.2013 ja 16.1.2014 sovittua määrää sekä Oulun kaupungin lopullista mitoituslaskelmaa. 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Kaava on muutamia maanomistajia koskeva, tavanomainen kaava, joten eri vaihtoehtoja ei ole laadittu. Työn kuluessa on rakennuspaikkojen määrä pienentynyt ja käyttötarkoitukset muuttuneet. Laajennusalue on järven itärannan osalta rakennuskelpoisuudeltaan huono ja rakentaminen keskittyy olemassa olevan rakentamisen väliin ja läheisyyteen. Tämä turvaa osaltaan laajojen rakentamattomiksi jäävien alueiden syntymisen. Kesäaikaan niiden käytettävyys on huono,

30 Vastaanottaja: Oulun kaupunki Aila Lomperi mutta talvella ne soveltuvat hyvin hiihtoon, moottorikelkkailuun jne. Myös maisemallisen merkityksen kannalta laajan alueen rakentamattomuus on hyvä. 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet Haukiputaan kunnan, Oulun kaupungin ja muiden viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella päädyttiin esillä olleeseen ratkaisuun. Ratkaisu ei kaikilta osiltaan vastaa kaupungin ja ely keskuksen kantaa, mutta se on maanomistajien näkemys, minkä esittämiseen heillä on MRL 74 mukaan oikeus. Maanomistaja Juha Soralahti on tehnyt oman perustelunsa järven pohjoisrannalle sijoittuvan huoltorakennuksen osoittamiselle. Se on ohessa Lähettäjä: Juha Soralahti Metsätalouden palvelut Tmi Juha Soralahti Järvenkorventie 12 B 6 90800 Oulu Iso Viitajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Mielipide Iso Viitajärven ranta-asemakaavan osittaiseen muutokseen ja laajennukseen on ehdotettu tilan 246:0 (Viitapekkala) yhteyteen metsätilan huoltorakennusta. Viranomaisneuvotteluiden perusteella vaikuttaa siltä, että ranta-asemakaavan laajennuksen yhteydessä myönnetään kolme rakennuspaikkaa rantaan, mutta ei lupaa rakentaa kauemmas rannasta sijoittuvaa huoltorakennusta. Huoltorakennuksen rakentaminen tulisi sallia esitettyyn paikkaan, jotta maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuisi. Kyseinen huoltorakennus ei häiritse kaavan mukaista virkistysalueen käyttöä tai aiheuta haittaa ympäristölle.

31 Kuva 1: Ranta-asemakaavan muutosehdotus, Viitapekkalan tila 246:0 Perustelut Viitapekkalan tilalle kaavaehdotuksessa sijoitettu huoltorakennus on tarkoituksenmukainen alueen käytön kannalta. Nykyisen voimassa olevan kaavan mukaan alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta ja kaavaehdotuksen mukaan siitä tulisi virkistysaluetta. Metsätilojen hoito edellyttää läsnäoloa alueella siten, että metsätalouden harjoittaminen hankaloituu huomattavasti, mikäli yöpymismahdollisuutta ei ole lähistöllä. Metsätilan huoltorakennus ei häiritse alueen käyttöä virkistysalueena, joten haittaa huoltorakennuksesta ei ole, vaan sillä pystytään varmistamaan alueen elinkeino. Metsätalouden harjoittaminen tuo työpaikkoja ja verotuloja myös kunnalle. Viitapekkala on kaavaehdotuksen liitteenä olevan emätilaselvityksen perusteella osa emätilaa 20:39, joka jatkuu järven eteläpuolella (kuva 2). Kyseisestä emätilasta on lohkottu joitakin rakennuspaikkoja pois, ja nyt kaavamuutoksen yhteydessä emätilan eteläiselle osuudelle ollaan myöntämässä lisää rakennusoikeutta. Maanomistajien tasapuolisuuden nimissä myös huoltorakennus emätilan pohjoiselle osuudelle tulisi myöntää. On tasapuolisuusperiaatteiden vastaista, jos saman emätilan kahdesta maanomistajasta ainoastaan toiselle myönnetään rakennusoikeutta. Rakennusoikeuden jakamisesta tai siirtämisestä kahden tilan kesken, jotka ovat osana samaa emätilaa, ei ole missään vaiheessa neuvoteltu.

32 Kuva 2: Emätila 20:39 sijoittuu järven etelä- ja pohjoispuolelle. Huoltorakennuksen hyväksymistä kaavamuutokseen puoltaa myös se, että huoltorakennus ei häiritse rannan käyttöä virkistysalueena eikä siitä ole muitakaan haittavaikutuksia ympäristölle tai järven käytölle. Ympäristöasioissa on noudatettava nykyistä lainsäädäntöä, joten järvelle ei aiheudu huoltorakennuksesta lisäkuormitusta. Huoltorakennus ei myöskään lisää metsätalouteen liittyvää raskasta liikennettä.

33 Huoltorakennus sijoittuu järveltä katsoen nykyisen rakennuskannan taakse ja tieyhteytenä voidaan suurimmaksi osaksi hyödyntää nykyisten rakennusten tieyhteyttä (kuva 1). Huoltorakennus on pyritty maisemallisesti sijoittamaan sellaiseen paikkaan, että se ei vaikuta maisemaan järveltä katsottuna tai häiritse nykyistä loma-asumista. Yhteenveto Esitän yllä olevien perusteluiden johdosta, että huoltorakennus tasapuolisuuden nimissä hyväksytään osaksi uutta ranta-asemakaavaa. Perusteita huoltorakennuksen luvan hylkäämiseksi ei ole. 73 Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :ssä on esitetty loma-asutusta koskevan asemakaavan sisältövaatimukset. Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Mitä 60 :ssä säädetään asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asemakaavaa. Kaavassa on vaatimukset huomioitu seuraavasti: MRL Rakentamisen sopeutuminen rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön Kaavassa huomiointi Maisematekijät on inventoitu ja otettu huomioon kortteleiden ym. sijoittelussa, rakennusten etäisyydet rantaviivasta rakennusjärjestyksen mukaiset. Luonnonsuojelu Maisema-arvot Virkistystarpeet Vesiensuojelu, vesihuolto Suojelualueita vaativia kohteita ei ole löydetty Erillisiä merkittäviä maisema-kohteita ei ole havaittu. Rakennuskortteleiden ympärille muodostettu VLalueet, joiden toteuttaminen kuuluu maanomistajalle. Rantaviivasta reilusti yli puolet jää kortteleiden ulkopuolelle, mikä turvaa jokamiehen oikeudet. Vesiasiat järjestettävä erityislainsäädäntöä noudattaen, yhteisiä hankkeita ei alueelle ole tarpeen toteuttaa väljän rakentamisen vuoksi. Lisärakentamisen aiheuttama kuormitus järven veden laadulle on erittäin vähäinen.

34 Vesistön ominaispiirteet Maaston ominaispiirteet Luonnon ominaispiirteet Yhtenäinen rakentamaton ranta-alue Rakentamista siirretään hieman järven itäpäästä jo rakennetulle länsiosalle. Joki- ja purouomien suualueet, niityt, luonnontilaiset suot yms. erityisalueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle Tarkka inventointi tehty ja piirteet huomioitu Rakentamatta jää yli puolet rannasta mahdollisimman yhtenäisinä osuuksina Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alueella rakentamisen määrä lisääntyy hieman nykytilanteeseen nähden. Rakentaminen liittyy jo rakennettuihin alueisiin. Ulkoinen tieverkosto on valmiina. Uusia mökkiteitä on rakennettava vain kortteleihin 1506 ja 1507. Muuten tieyhteydet ovat valmiita vaatien pientä parantamista tai vähäistä lisäystä. Lomarakentamisen yksikkömäärä määräytyy alueen mitoituksen mukaan. Siinä otetaan huomioon kaavassa olevien tilojen rantaviivapituudet ja tehdyt kiinteistökauppasuunnitelmat. Itäosan rakentamista siirretään kaavanmuutosalueelle yhden rakennuspaikan osalta. Kaavoittajan mielestä korttelin 1500 pohjoispuoleinen huoltorakennuksen paikka ei muodosta varsinaista rantarakentamista ainakaan täyttä rakennuspaikkaa vastaavana. Rakentaminen liittyy Iso Viitajärven ympärillä ja muutoinkin lähistöllä olevaan loma-asutukseen ja tukee osaltaan asutuksen ja palvelujen säilymistä lähialueella. Uuden Oulun yleiskaavan luonnoksessa alue on suunniteltu Vapaa-ajan asumisen kehittämisvyöhykkeeksi. Kuva 13 Aittoniemen rakennuksia kaavan itäosan sisällä

35 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman alueensa maa- ja kallioperän pintakerroksia. Vesistöön ei ole vaikutuksia, koska vesihuolto hoidetaan nykyhetken lainsäädännön ja viranomaisten vaatimusten mukaisesti. Rakentavien yksityisten ihmisten imago nykyaikana sekä oman lähiympäristön säilyminen puhtaana edellyttävät, että ympäristöasioihin kiinnitetään erityistä huomiota. Ilmaan tai ilmastoon ei ole vaikutuksia. Alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä ja puusto on peittävää. Alue on varsin hyvin kulutusta kestävää. Arvokkaimmiksi katsotut kasvillisuus- yms. kohteet ovat itäosassa luonnontilaisella suoalueella ja ne jäävät rakentamisen ulkopuolelle luonnontilaisiksi. Alue on pohjavesialueen reunalla, mutta rakentaminen jää sen ulkopuolelle. Rakentamisalueiden pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueen lähivesistö on varsin pieni ja kasvillisuus peittävää korttelialueilla, joten rakentaminen ei vaikuta merkittävästi kaukomaisemiin. Lähempää tarkastellen maisemakuva muuttuu enemmän, mutta koska ympäristö on jo aiemman rakentamisen myötä otettu rakentamiskäyttöön, ei muutos ole kovin merkittävä. Rakentamisen sopeutumiseen maisemaan on rakennussuunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota. Kuva 14 Korttelin 1506 itäpuoleista aluetta Vaikutukset talouteen Tiestö on pääosiltaan toteutettu, mutta kaipaa osittain parantamista ja hieman uusien teiden rakentamista. Rakentamisen myötä tienpitoon tulee uusia maksajia, joten osuudet nykyisiltä tieosakkailta pienenevät. Sähköhuolto on myös alueelle rakennettu. Vesihuolto toteutetaan tontti-

36 tai aluekohtaisesti. Toteuttaminen ei aiheuta valtiolle, kaupungille tai maanomistajille kohtuuttomia kustannuksia. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Kaava lisää Iso- Viitajärven rantojen rakennuspaikkojen määrää n. 10 %. Terveysriskejä tai veden pilaantumisvaaraa ei aiheudu toimittaessa nykyisten jätevesien käsittelymääräysten mukaisesti. Ulkoinen tiestö on rakennettu siten, että hälytysajoneuvoilla on kohtuullinen pääsy alueelle. Tiestöä on parannettava jonkin verran normaalin kunnossapitotahdin mukaisesti. Uusi rakentaminen edellyttää vain lyhyiden tonttiliittymien rakentamista. Tiestö toteutetaan vaatimukset täyttävällä tavalla. Alueen viitoitus suoritetaan toteutumisen yhteydessä. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus vähenee hieman kaavan toteuduttua. Uusi rakentaminen tulee pääasiassa olevan yhteyteen tai taakse, joten vaikutus on erittäin vähäinen. Kulkeminen on joka tapauksessa syytä ohjata oleville poluille ja reiteille, koska muutoin lomanviettäjien rauha häiriintyy. Vesillä liikkuvien maihinnousumahdollisuudet eivät merkittävästi muutu. Vapaata rantaviivaa jää joka tapauksessa huomattavasti. Rannat ovat kauttaaltaan varsin loivia, joten veneilijän tarvitsema satunnainen maihinnousu onnistuu pitkin koko rantaviivaa. Haukiputaan kunnan aikanaan omistamalle alueelle on jo toteutunut uima- ja retkeilypaikat ja ne jäävät vastaavaan, nykyiseen käyttöön. Kuva 15 Uimaranta-alue kunnan maalla kaavan ulkopuolella

37 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen tarjoaa alueelle työmahdollisuuksia sekä rakentamisen aikana että hieman sen kunnossapidossa, joten sosiaaliset vaikutukset ovat myönteisiä. Mökit tulevat todennäköisesti olemaan, yksityisessä perhekäytössä. Vaikutukset kulttuuriin Alue on jo ympäristöltään osittain aiemmin kaavoitettu ja tiestön osalta rakentunut. Metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Muutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen tukee ja täydentää järven ja sen ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Länsirannan muinaismuistokohteet huomioidaan kaavamerkinnöissä ja alueella tehdyt tutkimukset otetaan huomioon rakennusten sijoittelussa, kulkuyhteyksissä, johtokaivannoissa jne. Järven eteläosassa olevalle alueelle ei kaavan johdosta kohdistu uutta rasitusta tien mennessä oleva tietä pitkin. Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavalla eikä kaavanmuutoksella ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 26.4.-10.5.2013. Mielipiteitä ei ole tullut. Kaavaluonnos oli nähtävillä 3.10.-3.11.2014. Huomautuksissa ja lausunnoissa todettiin seuraavaa kaavoittajan vastineilla täydennettynä: - Seppo ja Raili Mikkonen 23.10.2014 eivät hyväksy kaavan muutosta. Jos järvelle lisätään tontteja, niin rannan luonne virkistysalueena kärsii. Ranta on jo rakennettu tosi ahtaalle, järvi on pieni ja jo nyt katsellaan toisia asukkaita lähietäisyydeltä. Metsätilan toiminta häiritsisi loma-asumista. o kaavan muutoksella ja laajennuksella rakennuspaikkoja osoitetaan niille emätiloille, joille tehdyn selvityksen mukaan paikkoja vielä kuuluu. Maanomistajien suostumuksella ja sopimuksilla näin saatu laskennallisen rakennusoikeus siirretään osittain eri paikkaan. Nyt käytettävän mitoituksen mukainen rakentaminen on huomattavasti vähäisempää kuin aiemmissa kaavoissa tai jopa ilman kaavoitusta tapahtuneessa rakentamisessa. Metsätila on pääosin kaavan ja rantavyöhykkeen ulkopuolella eikä metsätalous millään tavalla vaikuta rannan loma-asumiseen. Huoltorakennus on luonnoksessa haluttu sijoittaa siten, että siitä on edes järvinäkymä. Mielipide ei aiheuta kaavan muutostarvetta. - Kari Koistinen on suullisesti Aila Lomperin kirjaamana todennut 3.11.2014, että Tarasenkankaantien käyttö huoltorakennukselle huolettaa. Tien teosta on maksettu 1980 luvun alussa Kajaani Oy:lle. Huoltorakennus tulisi sijoittaa kaavan ulkopuolelle Tarasenperäntien varteen. Rakennuksen käytön luonne epäilyttää. Iso-Viitajärvi on 1990 luvulla saastunut ja Haukiputaan ympäristösihteeri Jussi Muilu on silloin sanonut, ettei järvi kestä enää yhtään mökkiä. Mökkiläiset ovat tehneet ely keskuksen avustuksella puhdistusnuottausta. o kaavan muutoksella ja laajennuksella rakennuspaikkoja osoitetaan niille emätiloille, jotka eivät tähän mennessä ole rakentaneet. Ks. edellinen vastine. Määrä on vähäinen eikä merkittävää lisäkuormitusta järvelle aiheudu. Metsätila on suurimmalta osaltaan kaavan ja rantavyöhykkeen ulkopuolella eikä metsätalous millään tavalla vaikuta loma-asumiseen eikä kaava-alueen teitä käytetä metsätalousliikenteeseen. Kaava-alueella vaaditaan kaupungin maisematyölupa mm. puiden kaatamiseen MRL 128 mukaisesti. Lupakäsittelyn yhteydessä kuullaan myös naapureita. Uudet rakennukset ja tilat joutuvat osallistumaan teiden kunnossapitoon ja mahdollisesti rakennuskustannuksiin tieyksiköidensä mukaisessa suhteessa. Huoltorakennus on haluttu luonnoksessa sijoittaa siten, että siitä on edes järvinäkymä. Mielipide ei aiheuta kaavan muutostarvetta. - Iso-Viitajärven suojeluyhdistys ry / sihteeri Osmo Laitinen 5.11.2014 toteaa, että järven ranta-asukkaat ovat huolestuneet järven huononevasta tilasta ja sen vuoksi perustaneet ko. yhdistyksen. Iso-Viitajärvi on latvajärvi ja sen suurimmat ulkoiset kuormitustekijät ovat järveen johdetut suo-ojat. Erityisesti järven itäosassa on laajalta alueelta vesiä keräävä oja, jonka alueella on tehty mittavia avohakkuita. Ojan suuaukko tulisi tukkia ja suunnitella kosteikkoalueita. Toimenpiteet vaativat maanomistajien suostumuksen. Yhdistyksessä ei ole tietoa luontoselvityksessä mainituista kuhan tai siian istutuksista. Vesilinnuista pesivät lisäksi kuikka ja joutsen. Piimälammen ja järven välistä uomaa ei tietojen mukaan ole kaivettu.