MUISTIO 18.6.2009 VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Paikka Sokos Hotel Lappee, Lappeenranta Aika 7.5.2009 Läsnä Leena Gunnar (pj) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Pekka Ojanen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Jouni Törrönen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Taina Ihaksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Jukka Höytämö Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Heidi Rautanen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Tuomas Oikari Kaakkois-Suomen TE-keskus, kalatalousyksikkö Matti Bamberg Kaakkois-Suomen metsäkeskus Juhani Ristola MTK Kymenlaakso Tuomo Hintsanen MTK Etelä-Karjala Hilkka Hännikäinen EK Etelä-Karjala (+ Metsäteollisuuden keskusliitto) Vesa Tiitinen Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Pekka Vainikka Kaakkois-Suomen metsänomistajien liitto ry Tapio Glumoff Eteläinen Kymenlaakso Erja Leiri Etelä-Karjalan itäinen osa Matti Virtanen Vesivoimantuottajat Kymenlaakso Kimmo Lehtonen " Jukka Muotka Vesivoimatuottajat Etelä-Karjala Heini Kukkonen EK Kymenlaakso Jarmo Kuntonen Kaakkois-Suomen Vapaa-ajankalastajapiiri ry Minna Korttinen Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Raija Aura Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Janne Raunio Kymijoen vesi- ja ympäristötutkimus Marja Anttila-Huhtinen Kymenlaakosn luonnonsuojelupiiri ry Hannu Friman Kouvolan kaupunki Heikki Torpström Vapo Oy Kirsi Niinimäki Lappeenrannan Vesi Oy Tapani Eskola Kymen Vesi Oy 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja edustajien vaihdokset Leena Gunnar avasi kokouksen. Hän kertoi muutamalla sanalla toimenpideohjelman vaiheista ja siitä, että työ huipentuu siihen, että joulukuussa valtioneuvosto tekee päätöksen vesienhoidon toimenpideohjelmista. Visa Niittyniemi totesi läsnäolijat ja kirjasi edustajamuutokset. Yhteistyöryhmän jäsenlista muistion liitteenä.
2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen (9.5.2008) muistio ilman muutoksia. 3. Seurantaohjelma Seurantaohjelma laitetaan liitteeksi vesienhoitosuunnitelmiin. Seurantaohjelma löytyy HERTASTA / OIVASTA YTR-nettisivuille tulee kartat seurantapisteistä ja OIVAn käyttöohje Pintavedet Jouni Törrönen esitteli vesienhoitosuunnitelman (VHS) seurantaohjelmaa pintavesien osalta. o Seurantaohjelman tekemisessä on ollut suuria rakenteellisia muutoksia ympäristöhallinnossa aiempaan verrattuna ja VPD on tuonut uusia haasteita. o VHS -seurantaohjelma on rakennettu viranomaisseurannoista ja toiminnanharjoittajan velvoitetarkkailusta. o VHS -seurantaohjelma tullaan esittämään vesienhoitosuunnitelmassa ja se on viety myös HERTTA -tietojärjestelmään ja tulee olemaan sitä kautta kaikille kansalaisille avoin o VHS -seurannan rakenne on seuraavanlainen: Perusseuranta: pitkäaikaisten ja laaja-alaisten ihmistoiminnan vaikutusten seuranta ja vertailuolosuhteiden seuranta, joka on pääosin viranomaisseurantaa. Paikkoja on eri pintavesityypeistä. Kohteita on tällä kierroksella etenkin suurissa, merkittävissä järvissä. Valittuja muuttujia seurataan vähintään kerran vesienhoitokaudella. Toiminnallinen seuranta: vesien tilaan vaikuttavan toiminnan seuranta (velvoitetarkkailu ja ympäristöhallinnon toteuttama hajakuormituksen seuranta). Mukaan otetaan vain ne muuttujat, jotka antavat parhaan kuvan vaikutuksesta, jota seurataan. Tutkinnallinen seuranta: tapauskohtainen seuranta, jolla selvitetään syytä; mm. häiriöpäästöt ja syiden hakeminen ekologisen tilan ongelmatilanteisiin Erityisalueiden seuranta: mm. Natura-kohteet, vedenoton seuranta ja kuntien vastuulla oleva uimavesien seuranta o VHS -seuranta kattaa vain keskeiset paikat, eli koko vesistöntilan kokonaisseuranta on tätä laajempi. Järvistä noin 2/5 on mukana. Jokimuodostumia on mukana melko vähän, koska vain suurimmat jokimuodostumat on tyypitelty tässä vaiheessa. VHS -seurantaohjelmassa on kuitenkin mukana lähes kaikki tyypitellyt jokimuodostumat. Rannikkoalue on KAS:n alueella hyvin katettu VHS -seurannassa. o Periaate: yksi paikka / vesimuodostuma, mutta pääpaikan alla voi olla linkitettynä muitakin paikkoja. Asetuksessa on seuranta-ajaksi / vesienhoitokausi määrätty vähintään yksi vuosi / seurantatekijä. o Seurattavat tekijät: biologia, vesikemia, hydro-morfologia: Järvet: vesikemia ja klorofylli; tärkeimmät biologiset ovat syvännepohjaeläimet, kasviplankton ja kalasto (harva seuranta) Joet: vesikemia; uutena päällyslevät, koskipohjaeläimet, kalasto Rannikko: vesikemia ja klorofylli; pohjaeläimiä vuosittain ja velvoitetarkkailupohjaläimet (kierto 3/5 vuotta); uutena vesikasvillisuus (rakkolevälinjat) Hajakuormituksen (maa- ja metsätalouden hajakuormitus, MaaMet) seurantatekijät: mm. vesikemia, kasviplankton, päällyslevät, vesikasvit o Eri seurantatekijöiden lukumääriä ja rotaatioita esiteltiin diagrammein perusseurannan ja toiminnallisen seurannan osalta erikseen o Seurantapaikat esiteltiin kartoilla vesienhoitoalueittain
Keskustelua / kysymyksiä: Kysymys koski rannikolla vieraslajien / kalaston seurantaa (vapaa-ajankalastajien edustaja) Vastaus: VHS -seurannassa ei ole mukana vieraslajeja, mutta niitä seurataan ympäristöhallinnossa (Merikeskus). Rannikolla ei myöskään seurata kalastoa (kalastomittareita ei ole rannikkovesille VPD:ssä). RKTL vastaa VHS -seurantaohjelman kalastoseurannasta. Kalastoseurannasta on paljon tietoa paperilla, mutta tietojen vieminen järjestelmään vie aikaa. Visa Niittyniemi toi esiin sen, että valtio kantaa vastuun seurannan jatkumisesta, jos toiminnallisen seurannan velvoitetarkkailussa tapahtuu muutos ja tarkkailuvelvollisuus loppuu. Janne Raunio kyseli rannikkoseurannan rantavyöhykkeen pohjaeläinseurannasta. Vastaus: asia on auki eikä se toteudu vielä seuraavallakaan VHS -kierroksella nykytiedon mukaan. Pohjavedet Heidi Rautanen esitteli vesienhoitosuunnitelman seurantaohjelmaa pohjavesien osalta Seurantaohjelman rakenne: o Kemiallisen tilan seuranta (viisi fysikaalis-kemiallista tekijää) Perusseuranta: luonnontilainen kohde -> käsitys luonnontilaisesta pohjavedestä Toiminnallinen seuranta: riskiä aiheuttavat haitta-aineet tapauskohtaisesti o Määrällisen tilan seuranta: pinnan korkeus; otetun pohjaveden määrä VHS -pohjavesiseuranta perustuu olemassa olevaan pohjavesiseurantaan, velvoitetarkkailuihin ja vesilaitosten seurantaan Pohjavesiseurantapaikat esitettiin kartalla. 4. Kuulemisesta saatu palaute Visa Niittyniemi esitteli kuulemisessa saatua palautetta. o Historiaa taustaksi: Toimenpideohjelman (TPO) valmistelu alkoi 1 ½ vuotta sitten kesällä (työpajat) YTR -työ niin, että 2007/2008 oli varsinainen työ toukokuussa 2008 YTR:ssä tpo hyväksyttiin kuulutus syksyllä 2008 o Etelä-Savon ympäristökeskus ja Uudenmaan ympäristökeskus koordinoivina keskuksina ovat tehneet vesienhoitosuunnitelmat (valmistuivat syksyllä). Niissä ei ole merkittäviä muutoksia TPO:iin verrattuna. o Direktiivin ja vesienhoitolain mukainen kuulemisaika on puoli vuotta. Suurin osa palautelausunnoista tuli viimeisten kahden viikon aikana. o Lausuntoja tuli ristiin sekä ympäristökeskukselle että koordinoiville keskuksille. KAS on analysoinut sille suoraan tulleet lausunnot ja käynyt läpi koordinoiville keskuksille tulleet lausunnot. Seuraavalla kuulemiskierroksella kuulemispalautteet tulisi koota keskitetysti vesienhoitoalueittain yhdelle keskukselle, jolloin vältyttäisiin päällekkäiseltä työltä ja lausunnon antaminen saataisiin selkeämmäksi. o Ongelma: Toimenpideohjelma ja vpd-työ koskee vesistöjä yleisellä tasolla ja sen vuoksi jäänyt vieraaksi kansalaisille, joita kiinnostaa yleensä oma vesistö o Lausunnot olivat hyviä ja niiden perusteella on tehty muutoksia, mutta osa otetaan huomioon myöhemmin vasta tulevilla suunnittelukierroksilla. Lausuntoja tuli yhteensä lähes 40 o Esiteltiin kaaviokuva prosessista vesienhoitosuunnitelman tarkistamiseksi. o Muutokset tullaan hyväksymään 20.5.2009 ohjausryhmän (VHA1 ja VHA2) kokouksessa. o Valtakunnallinen vesienhoidon toteutusohjelman sektoriryhmä käy läpi lausuntopalautteet ja ottaa kantaa merkittävimpiin linjauskysymyksiin o Palauteyhteenvedoista esitettiin kalvo o Palautteet tullaan laittamaan internet -sivuille kesäkuussa ympäristökeskuksittain o Palautteiden perusteella tehdään päivitykset myös toimenpideohjelmiin
Palautteiden asiakohtia esiteltiin useilla kalvoilla. Käsiteltiin mm. seuraavia asioita: Luokittelu: Paljon palautetta, joka koski etenkin biologisen aineiston vähäisyyttä Tyypittely: Jonkin verran palautetta. Seuranta: Todettiin, että jatkossa tieto vertailuvesistöistä paranee ja seurantamenetelmät kehittyvät Jatkoajan tarve: Todettiin, että KAS:n linja poikkesi maatalouden kuormituksen vähenemisen suhteen muista ollen liian optimistinen. KAS on muuttanut jatkoaikojen esittämisen linjausta realistisempaan suuntaan. Vesimuodostumien rajaukset: Kymijoki ja merenlahdet Keskustelua aiheesta: - Vesivoiman edustajien mielestä Kymijoen itäinen haara tulisi olla voimakkaasti muutettu. KAS on toista mieltä ja on antanut siitä palautteen. - Vapaa-ajankalastajat toivat esille näkökulman siitä, että suomalaiset vesistöt ovat vähän muutettuja verrattuna eurooppalaisiin vesiin ja jos vesistöt nyt nimetään voimakkaasti muutetuksi, rajaus aiheuttaa vesistölle seurauksia tulevaisuudessa. VN toi esille sen, että nyt tehtyjä päätöksiä voi kyllä jatkossa purkaa. Toimenpiteet ja niiden vaikutukset: Paljon lausuntoja. Alkuvuoden aikana toimenpidearvioita on yhdenmukaistettu valtakunnallisesti. Kustannukset: Todettiin, että YM valmistelee vesienhoidon toteutusohjelmaa, johon kuuluu myös rahoituksen suunnittelu. Todettiin, että nykykäytännön mukaisten ja lisätoimenpiteiden suhdetta on muutettu vastaamaan valtakunnallista linjaa. Kustannusten kattamisessa noudatetaan pääsääntöisesti "pilaaja maksaa" periaatetta. Vesistöjen kunnostus: Todettiin suurimpien kunnostustarpeiden olevan pienimmissä järvissä. KAS:ssa arvioitiin kunnostustarpeessa olevien järvien määräksi 50 kpl / vesienhoitoalue. Valtio voi yleensä osallistua hankkeiden kustannuksiin korkeintaan 50 %:lla. Korostettiin sitä, että direktiivissä kyse on ennen kaikkea vesiensuojelutyöstä, ei niinkään kunnostamisesta. Vesienkäytön taloudellinen analyysi: Todettiin, että se on tehty puutteellisesti (Lounais- Suomen ympäristökeskuksessa), mutta sitä ei täydennetä tällä kierroksella. 5. Toimenpideohjelmien ja vesienhoitosuunnitelmien muutokset Tyypittelyn, luokittelun ja jatkoaikatarpeiden muutokset Asian esitteli Taina Ihaksi pintavesien ja Heidi Rautanen pohjavesien osalta Pintavedet: Tyypittely ja luokittelu Muutokset luokittelussa perustuvat uusimpiin tuloksiin ja tyypittelyssä lehtiartikkeliin (geologi Vesa Toivola Etelä-Saimaa lehdessä kritiikki Maaveden tyyppiin). Muutoksia: VHA1 - Simpelejärven länsiosa: luokka muuttui hyväksi (ent. erinomainen) - Lovasjärvi: luokiteltiin erinomaiseksi - Helisevänjoki: luokiteltiin tyydyttäväksi (arvio) - Saimaan kanava: luokiteltiin hyväksi Nuijamaanjärven perusteella, mutta on myöhemmin muutettu tyydyttäväksi - Saimaan Maaveden tyyppi muutettiin vähähumuksiseksi (ent. keskikokoinen humusjärvi) ja siten myös luokittelu muuttui välttäväksi VHA2 - Pyhäjärvi: luokka muuttui tyydyttäväksi (ent. hyvä) - Torasjoen alaosa luokiteltiin tyydyttäväksi (arvio)
- Summanjoen keskiosa luokiteltiin tyydyttäväksi (arvio) Merialueella ei ollut luokitusmuutoksia. Muutokset on esitetty ennakkomateriaalina olleilla kartoilla Jatkoaika ja toimenpiteiden riittävyys Toimenpiteiden riittävyydestä on kooste kartoilla (ennakkomateriaali), jotka esiteltiin. VHA1: o Jatkoaikaa (vuoteen 2021) ja lisätoimenpiteitä: mm. läntinen Pien-Saimaa, Maavesi, Haapajärvi, Pieni-Rautjärvi, Purnujärvi, Suokumaanjärvi VHA2: o Jatkoaikaa mm. Kivijärven pohjoisosalle ja Urajärvelle Keskustelua: Onko laskeuman aiheuttama ravinnekuormitus mukana? VEPS ottaa huomioon laskeuman. Kaakkois-Suomessa on paljon hyvä ja erinomaisia vesistöjä, joille on esitetty toimenpiteitä. Onko linjassa Suomen ja muun EU:n kanssa. Direktiivin tavoite on myös estää tilan heikkeneminen. Herkkien hyvälaatuisten vesistöjen esiin nostamista on pidetty tärkeänä. Toimenpiteiden mitoituksessa on näillä vesistöillä otettu huomioon ihmistoiminnan suhteellisen pieni vaikutus. Kansainvälinen vertailu on käynnissä luokittelusta ja arvioinneista Metsäkeskus toi esille sen, että metsien käyttö vähenee ja metsätalouden kuormitus pientä kokonaisuuteen verrattuna. Todettiin, että kansalaispalautteessa metsätaloudella koettiin olevan merkitystä. Se näkyy yksittäisissä vesistöissä, vaikka kokonaisuutena vaikutus on vähäistä. Erityisesti kirkasvetiset latvavesistöt herkkiä ja sen vuoksi niille on kirjattu metsätalouden lisätoimenpiteitä, jotta näiden herkkien vesistöjen tila säilyisi. Pohjavedet o Pohjavesien luokittelusta, riskialueista ja selvityskohteista esitettiin kuvat (ennakkomateriaali) o Todettiin mm.: - Riskialueilla tehtiin kemiallisen tilan arviointi hyvään / huonoon luokkaan - Todettiin 14 uutta riskialuetta ja yksi selvityskohde - Kloridi (tiesuolaus) heikentää yleisesti pohjavesien tilaa - 1. salpausselkä on haasteellinen - KAS:ssa ei juuri ole maatalouden pilaamia pohjavesiä; liikenteen vaikutus näkyy Toimenpiteet ja niiden kustannukset Visa Niittyniemi esitteli asiaa pintavesien osalta ja Heidi Rautanen pohjavesien osalta Pintavedet o Toimenpiteet ja kustannukset on käyty valtakunnallisesti läpi o Vuonna 2008 esitettyjen toimenpiteiden määrä ei ole muuttunut, mutta nykykäytännön ja lisätoimenpiteiden keskinäinen suhde on muuttunut o Toimenpiteistä esitettiin sektorikohtaiset taulukot o Taulukoista selityksiä / kommentteja: o Metsäkeskus: Metsätalouden nykykustannukset ovat todellisuudessa suurempia, mutta suuruusluokka lienee oikea
Pohjavedet o Yhdyskunnat ja haja-astutus: uudet puhdistamot (mm. Lappeenranta) on nykykäytännön mukainen toimenpide; samoin jo päätetyt siirtoviemärit ovat nykykäytännön mukaisia toimenpiteitä o Teollisuus: nykykustannukset arvioidaan keskitetysti (Tilastokseskus/SYKE/EK). Häiriöpäästöjen hallinta ja pilaantuneiden sedimenttien riskienhallinta nousivat esille suunnittelun aikana. o Turvetuotanto: arvioitu, että lisätoimenpiteenä kemiallista käsittelyä tarvittaisiin noin 20 % sellaisilla tuotantoalueilla, joilla ei nyt ole kemiallista käsittelyä; keskustelussa tuli esille, että ympärivuotista pintavalutuskenttää tulisi pitää kemiallista puhdistusta vastaavana toimenpiteenä o Kunnostus: arvioitu könttäsumma pienten järvien kunnostamiseen o Pohjavesien toimenpiteistä ja kustannuksista esitettiin taulukko o Todettiin mm.: suojelusuunnitelmien laatiminen 17 kohteelle; viemäreiden kunnon tarkistus (riski pohjavesille); kaatopaikat; mahdollisesti pilaavien kohteiden tutkiminen ja kunnostustarpeiden arviointi o Todettiin merkittävimpien kustannusten tulevan liikenteen pohjavesisuojauksista ja pilaantuneista maa-alueista 6. Muut esille tulevat asiat o Keskusteltiin YTR -työn jatkosta ("ylläpitoryhmä"); jatko on vapaaehtoista, ts. VPDprosessi ei sitä vaadi o Yhteistyöprosessi ei saa katketa o Vesiensuojelutyön jatkaminen on tarpeen esimerkiksi sektorikohtaisissa asiantuntijatapaamisissa. 7. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous pidetään marras joulukuussa 2009. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Leena Gunnar päätti kokouksen klo 13. Vakuudeksi Marja Kauppi