Uudenmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (1/2005)

Transkriptio

1 Muistio Dnro UUS 2005 R Uudenmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (1/2005) Aika: klo Paikka: Uudenmaan ympäristökeskus, Asemapäällikönkatu 14, Helsinki Läsnä: Liite 1 Uudenmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (1/2005). Läsnäolijat. 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen sekä läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja Leena Saviranta avasi kokouksen. Valittiin yhteistyöryhmän varapuheenjohtajaksi osastopäällikkö Eija Lehtonen Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Todettiin läsnäolijat. Puheenjohtaja kertoi Uudenmaan vesienhoitoon liittyvistä erityispiirteistä. Sijaintimme Itämeren rannikolla vaatii painottamaan erityisesti Itämeren suojelua. Valtioneuvoston hyväksymä Itämeren suojeluohjelma tulee osaltaan olemaan pohjana vesiensuojelutyölle. Suuret maankäytön paineet tiheään asutulla Uudellamaalla vaativat myös erityisen tehokasta pohjavesien suojelua. Puheenjohtaja kertoi yhteistyöryhmän kokonpanon taustoista. Puheenjohtaja painotti sitä, että yhteistyöryhmän jäsenillä on tärkeä tehtävä tiedon jakamisessa taustatahoilleen. 2. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Hyväksyttiin kokouksen työjärjestys kokouskutsun mukaan. 3. Vesienhoitolain esittely Puheenjohtaja esitteli lyhyesti vesienhoitolain pääkohdat. Laki vesienhoidosta astui voimaan Sen päätavoitteena on saavuttaa kaikkien vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitolaki painottaa kansalaisten entistä parempaa osallistumista vesienhoitoon. Myös laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista tulee ottaa huomioon vesienhoitosuunnitelmia tehtäessä. Vesistöistä tullaan saamaan entistä monipuolisempi kuva, kun vesien kemiallisen ja fysikaalisen tilan lisäksi tarkastellaan aikaisempaa enemmän biologista ja ekologista tilaa. Esittely merkittiin tiedoksi. 4. Toimeenpano Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueella ja valtakunnallisesti Mauri Karonen Uudenmaan ympäristökeskuksesta kertoi vesienhoidon toimeenpanosta Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueella, johon Uudenmaan ympäristökeskus

2 kuuluu ja jossa se toimii vesienhoitotyötä koordinoivana ympäristökeskuksena. Vesienhoidon yhteistyöryhmien ensimmäinen toimikausi päättyy joulukuussa Maaliskuussa 2003 EU:lle toimitettiin ensimmäinen vesienhoidon raportti "Alustava selvitys Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen merkittävimmistä vesistä" jossa Suomen kannalta uutta on vesien alustava tyypittely. Raportointi oli myös testausta ympäristöhallinnon tietokannoille ja muille vesienhoidon suunnittelussa tarvittaville työvälineille. Todettiin, että vesien seurantaohjelmat kuuluvat yhteistyöryhmän töihin. Yhteistyöryhmä tulee kommentoimaan seurantaohjelmia. Todettiin, että Uudenmaan ympäristökeskuksessa ollaan aikataulussa vesienhoidon yhteistyön järjestämisessä. Kaikki yhteistyöryhmät on perustettu mennessä. Joissakin alueellisissa ympäristökeskuksissa on ollut vastaavaa sidosryhmäyhteistyötä vesienhoidossa jo aikaisemminkin. Yhteistyöhön liittyviä pilottiprojekteja on toteutettu mm. Länsi Suomessa ja Vuoksen vesienhoitoalueella. Erityisesti Vuoksen pilottiprojektin kokemuksia on pyritty hyödyntämään myös Uudellamaalla. Esittely merkittiin tiedoksi. 5. Yhteistyöryhmän toiminnan suunnittelu, jaostojen tarve ja asiantuntijoiden kutsuminen Keskusteltiin toimintatavoista ja ajankohtaisista vesienhoitoon liittyvistä asioista. Yhteistyöryhmän tehtävät Puheenjohtaja kertoi yhteistyöryhmän tehtävistä ja aikataulusta vesienhoitolain ja asetuksen mukaan. Yhteistyöryhmän lakisääteiset tehtävät ovat minimitaso, joka yhteistyöryhmässä tulee tehdä. Yhteistyöryhmästä itsestään riippuu, kuinka paljon se tämän lisäksi tulee osallistumaan vesienhoidon suunnitteluun. Puheenjohtaja muistutti, että vesienhoitotyötä ei tehdä EU:ta varten vaan Uuttamaata ja sen vesiä varten. Yhteistyöryhmä on ensimmäinen laajempi areena, jossa vesienhoitoa käsitellään. Todettiin, että jokaisen intressiryhmän ja kansalaisen oma vastuu vesistä on tärkeä osa vesienhoidon onnistumisessa. Ympäristökeskukset eivät ole saaneet lisäresursseja vesienhoitolain mukaiseen työhön. Mm. entistä monipuolisempaa seurantaa on toteutettava samoilla resursseilla, muuttamalla seurannan painopistettä. Pohjavedet Esko Nylander kertoi pohjavesienhoidon ajankohtaisia asioita. Vuoksen, Kymijoen Suomenlahden ja Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueilla on yhteinen pohjavesiprojekti. Kaikki veden hankintaa varten tärkeät 1 ja 2 luokan pohjavesialueet ovat tarkastelussa mukana. Pohjavesien osalta on tavoitteena pohjavesien hyvä määrällinen ja kemiallinen tila. Vesienhoitolain mukaan pohjavesien hoitoon kuuluu mm. pohjavesien ominaispiirteiden ja ihmistoiminnan vaikutusten tarkastelu sekä riskialueiden tunnistaminen. Pohjavesille on tehty jo aikaisemmin suojelusuunnitelmia. Salpausselät ovat Uudellamaalla merkittävin pohjavesialue. Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella on luokan pohjavesialuetta ja 126 pohjaveden riskialuetta. Uudenmaan vilkas elinkeinotoiminta ja tiheä asutus aiheuttavat sen, että meillä on eniten pohjaveden riskialueita koko vesienhoitoalueella. Yli sadalle pohjavesialueelle on

3 tehty suojelusuunnitelma. Erityisesti Salpausselän pohjavedet on kartoitettu hyvin ja työ jatkuu edeten Uudenmaan pitkittäisharjuihin. Esko Nylander painotti olemassa olevien pohjavedenottamoiden tärkeyttä, sillä lähes kaikilla mahdollisilla paikoilla on jo pohjavedenottamot. Todettiin, että pohjavesien suojelu on kriittinen ja tärkeä asia erityisesti Uudellamaalla, koska maankäyttö muuttuu koko ajan nopeassa tahdissa alueellamme. Pintavedet Mauri Karonen kertoi ajankohtaisista pintavesiasioista, erityisesti seurantojen aikataulusta. Sekä pinta että pohjavesien seurantaohjelmia valmistellaan siten, että seurannat käynnistyvät vuoden 2006 lopussa. Alueelliset ympäristökeskukset laativat seurantaohjelmat ja ne sovitetaan yhteen vesienhoitoalueella ja esitetään vesienhoitosuunnitelman osana. Todettiin, että Saaristomeren raja suhteessa vesienhoitoalueisiin kulkee Kymijoen Suomenlahden ja Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueiden rajalla. Suurin osa saaristosta kuuluu Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Todettiin, että kokouksessa esitetyt Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen kuormituskartat perustuvat ympäristöhallinnon VEPS työkaluun, joka laskee kuormituksen valuma alueittain. Lisätietoa VEPS työkalusta löytyy ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen internetsivuilta. Vesienhoitosuunnitelma Mauri Karonen kertoi ympäristöministeriön vesienhoidon suunnitteluprojektista (VHS projekti), jossa syksyn 2005 aikana valmistellaan vesienhoitosuunnitelman sisältöohjetta. Ehdotus vaadittavaksi sisällöksi tulee olemaan valmis maaliskuussa Keskusteltiin vesienhoitosuunnitelman statuksesta. Puheenjohtaja kertoi, että alun perin vesienhoitosuunnitelma on lähtenyt suurten, kansainvälisiä vesiä omaavien maiden tarpeesta. Vesienhoitosuunnitelma velvoittaa valtioita noudattamaan sitä, mutta suunnitelma ei mene yli kansallisen lainsäädännön. Vesienhoitosuunnitelmalla ei ole suoraan toiminnanharjoittajiin kohdistuvia velvoitteita. Vesienhoitosuunnitelma tulee sisältämään viranomaisia velvoittavia suosituksia, joilla on tätä kautta vaikutusta myös viranomaisten myöntämiin lupiin. Vesienhoitosuunnitelman myötä on syntynyt hallinnossa aktiivinen yhteistyö jo valmisteluvaiheessa ja tämän toivotaan laajenevan myös nyt perustettuihin yhteistyöryhmiin. Todettiin, että koko vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma sovitetaan yhteen vesienhoitoalueen ohjausryhmän toimesta. Ohjausryhmä koostuu alueellisten ympäristökeskuksen edustajista sekä TE keskuksen edustajasta. Kunkin alueellisen ympäristökeskuksen yhteistyöryhmä vastaa ainoastaan oman alueensa osuuden valmistelusta. Keskusteltiin siitä, miten isot ja pienet vesistöt otetaan huomioon lupakäytännöissä. Puheenjohtaja kertoi, että lupakäytännöt eivät eroa tähänastisista. Jos vesien tila ei ole hyvä vuoteen 2015 mennessä, pyritään tähän seuraavalla vesienhoitosuunnitelmakaudella.

4 Vesienhoidon tavoitteet Todettiin, että vesienhoito on yhteydessä valmisteilla oleviin kansallisiin vesiensuojelun suuntaviivoihin vuoteen Vesienhoidolla jatketaan näitä linjoja. Osastopäällikkö Eija Lehtonen Uudenmaan ympäristökeskuksesta kertoi, että ensimmäistä kertaa vesienhoidossa tavoitteena on vesien hyvä ekologinen tila ja tavoitteet ovat selkeämpiä kuin ennen. Myös yhteistyöryhmältä odotetaan ympäristötavoitteiden asettamista Uudenmaan alueen osalta. Yhteistyöryhmän työskentely, jaostot, kokoontuminen Keskusteltiin siitä, kuinka konkreettisia yhteistyöryhmän tehtävät tulevat olemaan. Puheenjohtaja totesi, että yhteistyöryhmän toimintatapaa haetaan yhdessä. Pääasiassa yhteistyöryhmä tulee kommentoimaan ympäristökeskuksen toimesta valmisteltuja esityksiä ja tekemään niihin ehdotuksia. Kokouskutsun ohessa lähetetään seuraavassa kokouksessa käsiteltävää materiaalia jo etukäteen. Keskusteltiin siitä, että jako pinta, pohja ja rannikkovesiin voisi tuoda pohjaa yhteistyöryhmän työskentelylle. Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueelle on perustettu myös hallinnon sisäiset asiantuntijaryhmät vesienhoitoa varten tämän jaon mukaan. Sekä pintavesi, pohjavesi että rannikkoryhmät käsittelevät myös tarkkailuun liittyviä asioita omilta osiltaan. Mahdollisesti perustettavissa jaostoissa voi olla yhteistyöryhmän nimettyjen jäsenten ohella muitakin henkilöitä tai asiantuntijoita kustakin organisaatiosta tai intressiryhmästä. Sovittiin, että järjestetään tapaamisia ja mahdollisesti yhteisiä koulutuspäiviä muiden aluekeskuksen yhteistyöryhmien jäsenten kanssa, erityisesti Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen sisällä. Tässä yhteydessä voitaisiin kuulla myös Vuoksen vesienhoitoalueen kokemuksia vesienhoidon yhteistyöstä. Sovittiin, että yhteistyöryhmä kokoontuu eri kertoina eri paikoissa, esimerkiksi yhteistyöryhmän jäsenten edustamien tahojen toimitiloissa. Samalla kokousaiheita voitaisiin jakaa teemoittain kokouspaikan isännän toimialan mukaan siinä määrin kuin se on mahdollista. Sovittiin, että ympäristökeskus jatkaa vesienhoitoon ja yhteistyöhön liittyvää valmistelutyötä kokouksen pohjalta. Myös yhteistyöryhmän jäsenten toivotaan esittävän ehdotuksia edelleen ryhmän toiminnan organisoinnista jaostojen perustamisesta ja jakoperusteista yms. ennen seuraavaa kokousta, jolloin toiminnasta päätetään tarkemmin. Myös ehdotuksia kokousten paikoista otetaan vastaan. 6. Muut asiat Ei muita asioita. 7. Yhteistyöryhmän seuraava kokous Sovittiin, että yhteistyöryhmän seuraava kokous pidetään Helsingin Veden tiloissa Viikinmäessä tiistaina klo 13.

5 8. Kokouksen päättäminen Päätettiin kokous klo Puheenjohtaja Leena Saviranta Sihteeri Hannele Ahponen JAKELU: Yhteistyöryhmän jäsenet ja varajäsenet Kokoukseen osallistuneet asiantuntijat

6 LIITE 1 Uudenmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (1/2005). Läsnäolijat. Puheenjohtaja: Sihteeri: Leena Saviranta Hannele Ahponen Jäsenet: Jäsen Varajäsen X Mikael Aminoff Erik Dannbäck X Karl Gustav Björkell X Maud Östman X Magnus Halin X Tapio Öhman X Pekka Hallikainen X Merike Niitepöld Jaakko Holsti Markus Johansson X Timo Kanerva X Pekka Tuovinen X Jorma Kuparinen Harri Kuosa X Kirsti Lahti X Pekka Ihalainen X Esko Laitinen X Annika Selander X Eija Lehtonen Marketta Virta X Markku Marttinen X Esme Manns Metso X Risto Murto Aarno Salonen X Riitta Murto Laitinen Olavi Veltheim Martti Palojärvi Kari Korkia X Patrik Skult X Tom Törnroos X Minna Sulander Erkki Selin X Erja Riitta Tarhanen X Helena Mussalo Rauhamaa X Esko Tiainen Jukka Piekkari X Ulla Maija Upola X Mari Pihlaja Kuhna X Ritva Veijonen X Stefan Skog X Esko Vuorinen Ilpo Kuronen Juhani Vähähyyppä X Risto Mansikkamäki Asiantuntijat: Mauri Karonen Esko Nylander Sirpa Penttilä