Vesienhoitolain mukainen seurantaohjelma

Transkriptio

1 Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue (VHA3) Vesienhoitolain mukainen seurantaohjelma SISÄLTÖ: 1. Tausta Vesienhoitoalueen seurantaohjelman rakenne Pintavesien seuranta Perusseuranta Toiminnallinen seuranta Tutkinnallinen seuranta, erityisten alueiden seuranta ja prioriteettiaineet Seurantaohjelman yhteensovittaminen vesienhoitoalueilla Pintavesien seurantaohjelman havaintopaikat Pohjavesien seuranta Seurannan lähtökohdat Perusseuranta Toiminnallinen seuranta Pohjavesien seurantaohjelman havaintopaikat Vesienhoitoalueen seurannan kehittämistarpeita Liiteluettelo: Liite 1. Taulukko järvien havaintopaikoista Liite 2. Taulukko jokien havaintopaikoista Liite 3. Taulukko rannikkovesien havaintopaikoista Liite 4. Taulukko pohjavesien havaintopaikoista Liite 5. Järvi-, joki- ja rannikkovesityyppien lyhenteiden selitteet

2 1. Tausta Vesienhoitoalueen seurantaohjelma laadittiin ensimmäistä kartaa vuonna Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain ns. vesienhoitolain (1299/2004) mukaan alueellisten ympäristökeskusten laatimat seurantaohjelmat yhdistettiin vesienhoitoalueen seurantaohjelmaksi. Seurantaohjelmaa on käsitelty alueellisen ympäristökeskuksen yhteistyöryhmissä ja se on hyväksytty vesienhoitoalueen ohjausryhmässä. Seurantaohjelmaa on tarkennettu vesienhoitosuunnitelmaan liittämisen yhteydessä vuonna Vesienhoitolain mukaisesta seurannasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella vesienhoidon järjestämisestä, joka astui voimaan (1040/2006). Seurantaohjelman laatimista on ohjeistettu seurantaohjelmamallityöryhmän raportissa, joka luovutettiin ympäristöministeriölle ja ympäristöministeriön kirjeessä alueellisille ympäristökeskuksille (YM4/401/2006). Vesienhoitolaki ja -asetus edellyttävät, että seurannalla saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva vesien tilasta. Seurantaohjelmassa on pyritty ottamaan huomioon erilaisten pintavesityyppien esiintyminen alueella. Havaintopaikkajakaumassa on pyritty painottamaan ihmistoiminnan aiheuttamien paineiden suhteessa lähellä luonnontilaa olevia ja muuttuneista vesiä. Seurantaohjelmassa on yhdistetty soveltuvilta osin viranomaisten järjestämä seuranta ja toiminnanharjoittajien muun lainsäädännön nojalla tekemä tarkkailu. Kalaston seurannan tarpeita alueelliset ympäristökeskukset ovat suunnitelleet yhteistyössä TE-keskuksen kalatalousyksikköjen ja RKTL:n kanssa. Kokemäenjoen-Saaritomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen pintavesien seurantaohjelman luonnoksia on käsitelty vesienhoitoalueen yhteistyöryhmissä ainakin seuraavasti: - Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokouksessa Hämeen ympäristökeskuksen alueen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokouksessa Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteistyöryhmiltä on pyydetty kannanotot Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokouksessa Keski-Suomen ympäristökeskuksen alueen vesienhoidon yhteistyöryhmältä on pyydetty kannanotot Seurantaohjelman runko on valmistunut vuonna 2006 vesienhoitoalueen pintavesiryhmässä ja valtakunnallisessa pohjavesi- ja rannikkoryhmässä. Vesienhoitoalueen koordinaatioryhmä on käsitellyt ohjelmaa ja vesienhoitoalueen ohjausryhmä on hyväksynyt ohjelman vuoden 2007 alussa. Vuonna 2009 seurantaohjelmaa on päivitetty vesienhoitosuunnitelmaa varten.

3 2. Vesienhoitoalueen seurantaohjelman rakenne Vesienhoitoalueen seurantaohjelma koostuu perusseurannasta, toiminnallisesta seurannasta sekä tutkinnallisesta seurannasta. Seurantapaikat näihin seurantoihin valitaan viranomaisten järjestämistä seurannoista ja toiminnanharjoittajien tekemistä tarkkailusta (kuva 1). Kaikkea kansallista pinta- ja pohjavesien seurantaa ei siis sisällytetä VHAseurantaohjelmaan, mutta kaikkia soveltuvia seurantatietoja käytetään hyödyksi vaikutusten arviointeja tehtäessä ja vesien tilaa luokiteltaessa. Kuva 1. Vesienhoitoalueen seurantaohjelman rakenne 3. Pintavesien seuranta 3.1 Perusseuranta Perusseuranta on säännöllistä pintavesien tilan seurantaa, joka antaa tietoa luonnonolojen ja laaja-alaisen ihmisen toiminnan vaikutusten pitkäaikaiskehityksen selvittämiseksi. Perusseurantaan sisältyy eri järvi-, joki- ja rannikkovesityyppejä edustavia mahdollisimman luonnontilaisia kohteita, joiden seurantatietoa käytetään vertailutilana ekologisen tilan luokittelussa. Lisäksi perusseurantaverkkoon sisältyy vesienhoitoalueella merkittäviä

4 suuria järviä, jokia ja rannikkovesikokonaisuuksia. Perusseurantaa kohdistetaan biologisia, hydrologismorfologisia ja fysikaaliskemiallisia tekijöitä ilmaiseviin muuttujiin ja järjestetään kullakin vesienhoitosuunnitelmakaudella vähintään vuoden ajan. Perusseuranta voidaan harventaa joka kolmannella vesienhoitosuunnitelmakaudella järjestettäväksi, mikäli aiemman seuranta-aineiston perusteella tiedetään asianomaisen pintaveden tilan olevan vähintään hyvä ja tilan arvioidaan säilyvän hyvänä tai paranevan. Perusseurannassa järvien kasviplanktonnäytteet otetaan valtakunnallisen pintavesiseurannan mukaisesti (Mitikka,S. 2006: Valtakunnallinen veden laadun seuranta järvillä A03002) joka kolmas vuosi elokuussa. Siellä, missä vesikasvit ovat hyvä indikaattori järven ekologisesta tilasta, toistetaan vesikasvien seurantaa vähintään kuuden vuoden välein. Järvien pohjaeläinseurantaa ja kalastoseurantaa (CEN-standardoitu Nordicverkkokoekalastus) toteutetaan vähintään kuuden vuoden välein. Perusseurantaan tulevilta järvihavaintopaikoilla seurataan biologisten muuttujien lisäksi fysikaaliskemiallisia vedenlaatumuuttujia vähintään kaksi kertaa vuodessa kerrostumakausien lopulla. Jokien koskipaikoilla seurataan pohjaeläimiä, piileviä ja kaloja vähintään kuuden vuoden välein. Jokien kalastoa seurataan kuuden vuoden välein sähkökalastuksilla. Jokien kemiallista vedenlaatua seurataan neljä kertaa vuodessa. Jokien yleisen kemiallisen tilan seurannan lisäksi otetaan jokien pohjaeläinnäytteenoton yhteydessä koskialuetta edustava vesinäyte. Rannikkovesillä seurataan biologisista tekijöistä kasviplanktonia, pehmeiden pohjien pohjaeläimiä sekä kasvillisuutta (makrofyyttejä). Rannikkovesienkin biologisten tekijöiden seurantaväli on kuusi vuotta. 3.2 Toiminnallinen seuranta Pintavesien toiminnallista seurantaa järjestetään, kun vesialueen hyvän tilan saavuttaminen on epävarmaa tai vesialueen tila uhkaa heikentyä. Toiminnallisen seurannan perusteella arvioidaan vesien tilaa ja toimenpideohjelman vaikutuksia. Vesienhoitoalueen seurantaohjelmaan sisällytettävä toiminnallinen seuranta rakentuu pääosin toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailuista sekä hajakuormituksen seurannasta. Toiminnallisessa seurannassa on tavoitteena käyttää samoja menetelmiä ja muuttujia kuin perusseurannassa, jotta ekologisen tilan luokittelu olisi mahdollista tyyppikohtaisten vertailuolosuhteiden pohjalta (perusseurannan referenssipaikat). Toiminnallisessa seurannassa riittää kuitenkin vesistöä muuttavan toiminnan vaikutuksia parhaiten kuvaavien biologisten muuttujien seuranta. Toiminnalliseen seurantaan sisältyy myös vaikutusten arvioimiseksi tarpeellisia fysikaaliskemiallisia ja hydrologismorfologisia muuttujia.

5 3.3 Tutkinnallinen seuranta, erityisten alueiden seuranta ja prioriteettiaineet Tutkinnallista seurantaa tehdään toimenpideohjelman laatimista varten silloin, kun syytä ympäristötavoitteiden saavuttamatta jäämiselle ei tiedetä tai saavuttamatta jääminen johtuu äkillisestä syystä (ympäristövahingot). Erityisiä alueita ovat talousveden ottoon käytettävät tai suunnitellut alueet, EYlainsäädännön perusteella uimavedeksi määritellyt alueet sekä suojelualuerekisteriin valitut Natura 2000verkoston kohteet. Vesipuitedirektiivin mukaan nämä on luetteloitava, jotta niitä koskevat erityislainsäädäntöön pohjautuvat vaatimukset tulisi otetuksi huomioon vesienhoidon suunnittelun tavoitteita asetettaessa. Erityisten alueiden seurantavelvoitteet tulevat niitä koskevasta erityslainsäädännöstä. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden eli prioriteettiaineiden seurannan suunnittelu vaatii tietoa niiden päästölähteistä ja vesistössä esiintyvien pitoisuuksien merkittävyydestä. Prioriteettiainekartoitusta tehtiin vuosina Suomen ympäristökeskuksen VESKA-projektissa. Tämän lisäksi on tarpeen selvittää muun muassa yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille johdettavista teollisuuden vesistä aiheutuvia päästöjä. Luvanvaraista toimintaa harjoittavan on tarkkailtava prioriteettiaineita, mikäli niitä pääsee vesiin, tosin kansallisesti valittujen haitallisten aineiden osalta tarkkailuvelvollisuudessa on merkittävyyskynnys (Asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista, ). Tarkkailusta määrätään toimintaa koskevassa luvassa. Prioriteettiaineita on tarkkailtava vesienhoitosuunnitelmakaudella yhden vuoden ajan siten, että yhteisön tasolla valittujen prioriteettiaineiden osalta tarkkailutiheyden tulee olla vähintään 12 kertaa ja kansallisten prioriteettiaineiden osalta vähintään 4 kertaa vuodessa. Kansallisten prioriteettiaineiden osalta tarkkailua voidaan perustellusta syystä harventaa. 3.4 Seurantaohjelman yhteensovittaminen vesienhoitoalueilla Vesienhoitoalueen seurantaohjelman kokoamiseksi kukin alueellinen ympäristökeskus on yhteistyössä TE-keskusten ja yhteistyöryhmien kanssa laatinut ehdotuksensa VHAseurantaverkkoon liitettävistä paikoista. Lisäksi on keskusteltu kalastoa koskevasta tarkkailusta RKTL:n kanssa. Vesienhoitoalue ei ole muuttanut alueellisten ympäristökeskusten tekemiä ehdotuksia. 3.5 Pintavesien seurantaohjelman havaintopaikat Pintavesien seurannan havaintopaikat ja seurannan sisältö on kuvattu liitteissä 1-4. Havaintopaikat on esitetty myös kuvassa 2. Pintavesien seurantapaikkoja on yhteensä 265. Perusseurantaan kuuluu 110 kohdetta, toiminnalliseen seurantaa 106 kohdetta ja 49 kohdetta kuuluu sekä perus- että toiminnalliseen seurantaan. Seurantapisteiden tyyppikohtainen jakauma on esitetty taulukoissa 1-3 ja ympäristökeskuskohtainen yhteenveto taulukossa 4.

6 Taulukko 1. Järvien seurantapisteiden jakauma seuranta- ja järvityypeittäin Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella (tyyppilyhenteet liitteessä 5) Perusseuranta Toiminnallinen seuranta Yhteensä Perus- ja toiminnallinen Järvityyppi (ainoastaan) seuranta (ainoastaan) Vh Ph Kh SVh Sh Rh MVh Mh MRh Lv RrRk-Rr RrRk Yhteensä Taulukko 2. Jokien seurantapisteiden jakauma seuranta- ja järvityypeittäin Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella Toiminnallinen Jokityyppi seuranta Yhteensä Perusseuranta (ainoastaan) (ainoastaan) Perus- ja toiminnallinen seuranta Pt (1) Pk (2) Kt (4) Kk (5) Ksa (6) St (7) Sk (8) Ssa (9) Esk (11) Psa Yhteensä Taulukko 3. Rannikkovesiseurantapisteiden jakauma seuranta- ja järvityypeittäin Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella Rannikkotyyppi Toiminnallinen Perus- ja toiminnallinen Perusseuranta seuranta (ainoastaan) (ainoastaan) seuranta Yhteensä Ls (3) Lv (4) Lu (5) Ses (6) Seu (7) Ms (8) Mu (9) Ps (10) Pu (11) Yhteensä

7 Taulukko 4. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen pintavesiseuranta aluekeskuksittain. Järvet Joet Rannikko Yhteensä Perusseuranta LSU LOS PIR HAM KSU yhteensä Järvet Joet Rannikko Yhteensä Toiminnallinen seuranta LSU LOS PIR HAM KSU yhteensä Järvet Joet Rannikko Yhteensä Pintavesien seuranta yhteensä LSU LOS PIR HAM KSU yhteensä

8 Kuva 2: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren pintavesiseurantapisteet Marraskuu 2009

9 4. Pohjavesien seuranta 4.1 Seurannan lähtökohdat Vesienhoitoalueen seurantaohjelman valmistelun lähtökohtana on ollut nykyisten seurantojen selvittäminen ja pyrkiminen yhteistyöhön ja tietojen vaihtoon pohjavesiseurantaa harjoittavien tahojen kanssa. Aiempaan seurantaohjelmaan verrattuna etenkin toiminnallista seurantaa on lisätty. Seurantaohjelman laatimisen yhteydessä on tehty arvio myös selvityskohteiden seurantatarpeesta, ensimmäisellä vesienhoitokaudella näiden alueiden osalta keskeistä on laatutietojen selvitys. 4.2 Perusseuranta Perusseurannassa seurataan sekä pohjaveden määrällistä että kemiallista tilaa. Määrällisen tilan muuttuja on pohjaveden pinnankorkeus, jonka seurannalla saadaan kattava kuva lyhyen ja pitkän aikavälin muutoksista, jotka aiheutuvat joko pohjaveden pinnan luonnollisesta vaihtelusta tai ihmistoiminnan vaikutuksesta. Kemiallisen tilan seurannalla puolestaan kerätään tietoa pohjaveden luontaisista taustapitoisuuksista sekä ihmistoiminnan mahdollisesti aikaansaamista laadun muutossuunnista. Määrällisen tilan seurantaa tehdään kullakin seurantapaikalla vähintään 3 havaintoputkesta ja/tai kaivosta. Seurantaverkon tiheys voi vaihdella eri seurantapaikoilla. Vedenottoalueilla seurantaa tehdään ympäristölupaviraston (ent. vesioikeuden) myöntämien vedenottolupien määräysten perusteella laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelman sisältö saattaa vaihdella alueittain. Seurantaohjelma edellyttää määrällisen tilan seurantaa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ympäristöhallinnon seuranta-asemilla pohjaveden pinnankorkeutta mitataan kullakin asemalla vähintään kymmenestä havaintoputkesta vähintään kerran kuukaudessa. Pohjavesiasemat edustavat perusseurantakohteina pääosin luonnontilaisia pohjavesimuodostumia. Määrällisen tilan seurantaa tehdään Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella yhteensä 44 kohteessa. Näistä yhteensä 15 on ympäristöhallinnon pohjaveden seuranta-asemia. Muut kohteet ovat vesilaitoksia ja erillisiä seurantakohteita. Perusseurannassa mukana olevista pohjavesialueista on vedenhankintakäytössä yhteensä 22 aluetta. Kemiallisen tilan seurantaan sopivia näytteenottopaikkoja ovat vedenottamot ja lähteet niiden kerätessä vettä laajalta alueelta ja edustaessa siten pohjavesialueen tai -ryhmän keskimääräistä tilaa. Ympäristöhallinnon pohjaveden seuranta-asemilla laatua seurataan neljä kertaa vuodessa laajalla muuttujavalikoimalla, muilla seurantapaikoilla perusseurantaa tulisi tehdä vähintään kahdesti vuodessa. Kemiallisen tilan perusseurantaa varten raakavedestä analysoidaan happi, ph, sähkönjohtavuus, nitraatti ja ammonium. Vedenottamoilla seurataan pohjaveden laatua pääasiassa vedenottamon omiin tarpeisiin, joskin tarkkailuohjelmat kattavat pääosin myös direktiivin määrittämät vähimmäisvaatimukset.

10 Perusparametrien lisäksi on muutamilla kohteilla myös perusseurantaan lisätty ihmistoiminnan vaikutusta kuvaavia lisämuuttujia, kuten kloridi tai torjunta-aineet. Kemiallisen tilan perusseurantaa tehdään vesienhoitoalueella yhteensä 35 kohteessa, joista 15 on ympäristöhallinnon pohjavesiasemia ja 19 on vedenottamoalueita. 4.3 Toiminnallinen seuranta Uudessa seurantaohjelmassa toiminnallista seurantaa on osoitettu kaikille riskipohjavesialueille, eli alueille, joilla on havaittu pohjaveden pilaantumista tai haitallisten aineiden nousevia pitoisuusmuutoksia. Toiminnallisen seurannan muuttujat tunnistetaan aluekohtaisesti olemassa olevien seurantatulosten perusteella. Yleisimmät seurannan kohteet ovat tiesuolauksen aiheuttama kohonnut kloridipitoisuus sekä liuottimilla tai torjunta-aineilla pilaantunut pohjavesi. Muita seurattavia aineita ovat esim. kloorifenolit, raskasmetallit, maatalouden ja turkistarhojen typpiyhdisteet ja polttonesteiden lisäaineet. Seurantaa tekevät toiminnanharjoittajat, vesilaitokset, kunnat, tiehallinnon tiepiirit sekä ympäristökeskukset. Näin ollen toiminnallinen seuranta koostuu pääosin toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailuista, tiehallinnon kloridiseurannan sekä maa- ja metsätalousalueiden hajakuormitusseurannan kohteista sekä pilaantuneiden alueiden pohjavesiseurannoista. Pääsääntöisesti toiminnallista seurantaa tehdään vähintään kahdesti vuodessa, mutta seurantatiheys voi vaihdella esimerkiksi lupamääräyksistä riippuen. Seurantaohjelmaan tulevia uusia maa- ja metsätalousalueiden hajakuormitusseurannan kohteita seurataan lähtökohtaisesti kerran vuodessa. Harvemmin tehtävä seuranta voi olla perusteltua myös alueilla, joilla seuranta on jo jatkunut vuosia eivätkä tulokset muuta edellytä. Toiminnallisen seurannan kohteiden seurantatiheyttä ja analyysivalikoimaa voidaan tarkentaa seurantakauden aikana ja selvitysten myötä uusia alueita voidaan lisätä seurantaohjelmaan. Toiminnallista seurantaa tehdään vesienhoitoalueella yhteensä 118 kohteessa. 4.4 Pohjavesien seurantaohjelman havaintopaikat Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren pohjavesiseurantapaikat on esitetty taulukossa 5 ja havaintopaikat näkyvät kuvassa 3. Liitteessä 4 esitetään havaintopaikkojen tarkemmat tiedot.

11 Kuva 3. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren pohjavesiseurantapisteet Marraskuu 2009

12 Taulukko 5. Pohjaveden seurantakohteiden jakautuminen pohjavesimuodostumaryhmittäin Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Sisä-Suomi Länsi-Suomen rannikkoseutu Pohjanmaan rannikko Yhteensä Perusseuranta HAM KSU LOS LSU PIR Toiminnallinen seuranta HAM KSU LOS LSU PIR Vesienhoitoalueen seuranta yhteensä HAM KSU LOS LSU PIR Yhteensä

13 5. Vesienhoitoalueen seurannan kehittämistarpeita Hajakuormituksen seurannan pysyvä organisointi on tärkeää, koska vesienhoitoalueen seurannan havaintopaikkajakauman pitäisi heijastaa ihmistoiminnan aiheuttamia paineita ja hajakuormituksen merkitys vesistöihin vaikuttavana tekijänä on suuri Toiminnalliseen seurantaan tulevien vesistöjen ja pohjavesialueiden velvoitetarkkailuja ja kalataloustarkkailuja kehittämistarpeita tulisi kartoittaa ja ohjelmia tulisi pyrkiä tarvittaessa muuttamaan vesienhoitolain tai vesienhoidon järjestämistä koskevan asetuksen vaatimuksia paremmin vastaaviksi. Pienvesistöjen (purot, lammet, fladat, kluuvijärvet ja lähteet) seurantaa tulisi tehostaa ja näitä kohteita voitaisiin jatkoa ottaa lisää Natura2000-ohjelmaan kuuluvilta alueilta. Seurantaan tulisi saada kohteita, jotka kuvaavat pintavesien riippuvuutta pohjavesistä Happamilta sulfaattimailta peräisin olevan happamuuden aiheuttamille kalakuolemille tulisi laatia oma tutkinnallisen seurannan ohjelma Natura2000-alueilla tulisi kehittää vedestä riippuvaisten uhanalaisten lajien (esimerkiksi jokihelmisimpukka, suolayrtti ja lietetatar) ja luontotyyppien (rantaniityt, vedenalaiset hiekkasärkät, jokisuistot) seurantaa. Koska toimenpideohjelmien laatimisessa tarvitaan tietoa erilaisten kunnostusmenetelmien toimivuudesta, olisi kunnostuskohteiden seurantatarpeiden määrittely ja toteutuksen suunnittelu vesienhoitoaluetasolla suositeltava.

14 LIITE 5 Pintavesityypit Järvet Lyhenne RrRk Rr MVh Vh SVh Mh Ph Kh Sh MRh Rh Lv Joet Lyhenne Pt Pk Psa Kt Kk Ksa St Sk Ssa Esk Rannikkovedet Lyhenne Ls Lv Lu Ses Seu Ms Mu Ps Pu Kuvaus Runsasravinteiset ja runsaskalkkiset järvet Runsasravinteiset ja runsaskalkkiset järvet - runsasravinteiset Matalat vähähumuksiset järvet Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet Suuret vähähumuksiset järvet Matalat humusjärvet Pienet humusjärvet Keskikokoiset humusjärvet Suuret humusjärvet Matalat runsashumuksiset järvet Runsashumuksiset järvet Hyvin lyhytviipymäiset järvet Kuvaus Pienet turvemaiden joet Pienet kangasmaiden joet Pienet savimaiden joet Keskisuuret turvemaiden joet Keskisuuret kangasmaiden joet Keskisuuret savimaiden joet Suuret turvemaiden joet Suuret kangasmaiden joet Suuret savimaiden joet Erittäin suuret kangasmaiden joet Kuvaus Lounainen sisäsaaristo Lounainen välisaaristo Lounainen ulkosaaristo Selkämeren sisemmät rannikkovedet Selkämeren ulommat rannikkovedet Merenkurkun sisäsaaristo Merenkurkun ulkosaaristo Perämeren sisemmät rannikkovedet Perämeren ulommat rannikkovedet