VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomi MUISTIO VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Paikka Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Aika Läsnä Leena Gunnar (pj) Kaakkois-Suomen ELY -keskus Visa Niittyniemi Taina Ihaksi Heidi Rautanen Jouni Törrönen Jukka Höytämö Tuomas Oikari Kaakkois-Suomen ELY -keskus, E-vastuualue Kauko Poikola Kaakkois-Suomen ELY -keskus, E-vastuualue Hilkka Hännikäinen EK Etelä-Karjala Pentti Hirvonen EK Etelä-Karjala Harri Jussila EK Kymenlaakso, Metsäteollisuuden keskusliitto Heini Kukkonen EK Kymenlaakso, Metsäteollisuuden keskusliitto Arto Hämäläinen Etelä-Karjalan liitto Maria Peuhkuri Etelä-Karjalan liitto Risto Soljento Etelä-Suomen merikalastajien liitto ry Ukko Matti Bamberg Kaakkois-Suomen metsäkeskus Aarno Karels Kalastusalueet (Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry) Martti Puska Kalastusalueet (Kymenlaakson kalatalouskeskus ry) Kati Halonen Kunnat, pohjoinen Kymenlaakso Hannu Friman Kunnat, pohjoinen Kymenlaakso Tapio Glumoff Kunnat, eteläinen Kymenlaakso Helena Kaittola Kunnat, Etelä-Karjalan itäinen osa Minna Korttinen Kunnat, Etelä-Karjalan läntinen osa Juha Tervonen Kunnat, Etelä-Karjalan läntinen osa Frank Hering Kymenlaakson liitto Janne Rautio Kymijoen vesi ja ympäristö Pekka Vainikka Metsänomistajien liitto, Etelä-Suomi Pertti Ramula MTK Kaakkois-Suomi Pena Saukkonen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Saara Järvenpää Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Pertti Siilahti SLL Etelä-Karjalan piiri Marja Anttila-Huhtinen SLL Kymenlaakson piiri / Kymijoen vesi ja ympäristö Jukka Pehkonen SLL Kymenlaakson piiri Teppo Jokimies Suomen Satamaliitto Jari Alkkiomäki Turveteollisuusliitto Jukka Muotka Vesivoimatuottajat, Etelä-Karjala Kimmo Lehtonen Vesivoimatuottajat, Kymenlaakso Matti Virtanen Vesivoimatuottajat, Kymenlaakso

2 1. Kokouksen avaus, yhteistyöryhmän jäsenten nimeäminen ja mahdolliset täydennykset Leena Gunnar avasi kokouksen klo 9:30 ja esitteli lyhyesti vuoden vaihteessa aloittanutta Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY-keskus). Vesien hoidon suunnittelutyö on etenemässä toimeenpanovaiheeseen. Visa Niittyniemi kertoi, että ensimmäiselle suunnittelukaudelle asetettujen yhteistyöryhmien toimintakausi päättyi vuoden 2009 lopussa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on nimennyt vuosille uuden vesienhoidon yhteistyöryhmän varsinaiset sekä varajäsenet. Nimettyjen jäsenten lisäksi RKTL (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) on jälkeenpäin esittänyt kiinnostuksen tulla yhteistyöryhmän jäseneksi. Todettiin, että RKTL hyväksytään vesienhoidon yhteistyöryhmän jäseneksi. Muita täydennyksiä jäsenlistaan ei tullut. 2. Vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimukset ja suunnittelun yleiskuvaus ja voimassa olevien vesienhoitosuunnitelmien yleisesittely Taina Ihaksi esitteli vesienhoidon taustoja: - vuonna 2000 voimaantulleen vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteena on mm.: 1) pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 sekä tilan heikkenemisen estäminen 2) pilaavien tai haitallisten aineiden vesiin pääsyn rajoittaminen 3) tulvien ja kuivuuden haitallisten vaikutusten vähentäminen - Vesienhoidon suunnittelutyötä tehty kaikissa EU-maissa sekä lisäksi Norja tehnyt vapaaehtoisesti Vesienhoidon suunnittelu on Suomessa toteutettu seuraavasti: - YM on ohjannut vesienhoidon suunnittelua ja SYKE toiminut asiantuntijaorganisaationa - alueelliset ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ovat laatineet omaa aluettaan koskevat toimenpideohjelmat, joista koordinoivat aluekeskukset ovat koonneet toimenpideohjelmista vesienhoitoalueittain yhdenmukaistetut vesienhoitosuunnitelmat o 7 vesienhoitoaluetta + Ahvenanmaa o yhteistyötä naapurimaiden kanssa (yhteisiä vesienhoitoalueita) - vesienhoitosuunnitelmat on hyväksytty valtioneuvostossa joulukuussa 2009 o hyväksytty vesienhoidon tilatavoitteet, vesien nykyinen luokittelu sekä suunnitelmat vesien tilan parantamiseksi o vesienhoitosuunnitelmien ohella hyväksytty myös toimenpideohjelmat - vesienhoitosuunnitelmat (vesien tila, toimenpiteet ym.) on raportoitu Komissiolle maaliskuussa 2010 o seuraava raportointi 3 vuoden päästä, jolloin raportoidaan mm. toimenpiteiden toteutumisen seuranta ja vesien tilan seuranta Toimenpideohjelmien sisältö ja tilatavoitteiden saavuttaminen: - tiedot kuormituksesta ja haitallisista aineista - tiedot vesien tilasta ja tyypittelystä

3 o Kaakkois-Suomessa pintavedet ovat yleisesti Salpausselän pohjoispuolella paremmassa tilassa kuin eteläpuolella (poikkeuksia kuitenkin löytyy), pohjavesien riskialueet sijoittuvat Salpausselille, joille ihmistoiminta on keskittynyt - tiedot toimenpiteiden arvioiduista kustannuksista o Kaakkois-Suomessa pintavesien toimenpiteille esitetyt kustannukset ovat yhteensä n. 85,5 M /vuosi (nykykäytäntö n. 80 M /vuosi, lisätoimenpiteet n. 6 M /vuosi) merkittävimmät lisätoimenpiteiden kustannukset kohdistuvat maatalouteen seuraaviin vesienhoitosuunnitelmiin otetaan mukaan myös pienemmät vesistöt, mikä vaikuttanee kustannuksiin o Kaakkois-Suomen pohjavesille esitettyjen toimenpiteiden kustannuksiksi on arvioitu yhteensä n. 2,4 M /vuosi (nykykäytäntö n. 1 M /vuosi, lisätoimenpiteet n. 1,4 M /vuosi) merkittävimmät kustannukset kohdistuvat liikenteeseen ja pilaantuneisiin maa-alueisiin - tilatavoitteita ei tulla saavuttamaan kaikilla pintavesillä eikä myöskään pohjavesialueilla o esitetty poikkeuksia perustuen mm. luonnonolosuhteisiin ja tekniseen kohtuuttomuuteen Keskustelussa todettiin, että koko EU:n kattavaa yhteenvetoa vesienhoitosuunnitelmista ei ole vielä saatavilla, koska raportointi ei ole kaikilla jäsenvaltioilla vielä valmistunut. Taina Ihaksi kertoi myös, että eri mailla on eroa linjauksissa. Kustannusten kohdentumisen tärkeyttä painotettiin, mm. maatalouden osalta toimenpiteitä tulee kohdentaa ongelmaalueille, jotta vaikutuksia saadaan näkymään. 3. Meristrategia- ja tulvadirektiivin yleisesittely Jouni Törrönen esitteli vuonna 2008 voimaan tullutta meristrategiadirektiiviä (MSD, 2008/56/EY) ja sen toimeenpanoa Suomessa: - direktiiviä ollaan parhaillaan viemässä Suomen lainsäädäntöön (kansallinen lainsäädäntö mennessä) - direktiiviä sovelletaan rannikolta talousvyöhykkeen rajalle - perustuu jäsenvaltioiden merivesilleen laatimaan kansalliseen meristrategiaan o tila-arviointi, hyvän tilan määrittäminen ja indikaattorit 2012 mennessä, seurantaohjelmat täytäntöön 2014 ja toimenpideohjelmien valmistuminen MSD on VPD:n sisardirektiivi, jolla järjestetään vesienhoito rannikkoalueelta aavalle merelle o Suomessa merenhoidon suunnittelu yhdistetään vesienhoitolakiin o Suomessa laaditaan 1 merenhoitosuunnitelma (voidaan toimeenpanna aluejaoilla) o merialueet saatava hyvään tilaan viimeistään vuoteen 2020 mennessä - MSD edellyttää kansainvälistä yhteistyötä merialueilla

4 Jukka Höytämö kertoi tulvadirektiivistä (2007/60/EY) ja tulvariskien hallinnasta: - direktiivi tullut voimaan vuonna 2007 o alustava arviointi vuonna 2011, tulvavaara- ja tulvariskikartat vuonna 2013 ja hallintasuunnitelmat merkittäville tulvariskialueille vuoteen 2015 mennessä - tulvavaara- ja tulvariskikarttojen sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen ja tarkistaminen sovitetaan yhteen vesienhoidon tehtävien kanssa - merkittävän tulvariskialuetta arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys, tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta vahingolliset seuraukset sekä alueelliset ja paikalliset olosuhteet - Tulvaryhmä perustetaan tulvariskien hallintasuunnitelman laatimista varten o MMM asettaa maakunnan liittojen ehdotuksesta o edustajat ELYistä, maakuntien liitoista, kunnista ja pelastuslaitoksista - Kaakkois-Suomen alueella merkittävän tulvariskin alueita voi olla mm. Kymijoen ja Etelä-Saimaan alueet 4. Vesienhoitotoimien valtakunnallinen toteutus Valtioneuvosto on hyväksyessään vesienhoitosuunnitelmat antanut lausuman, jossa painotetaan vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon sitoutumisen tärkeyttä, jotta vesienhoidon ympäristötavoitteet saavutetaan. Taina Ihaksi esitteli valtioneuvoston lausumassaan esittämiä edellytyksiä: - vesienhoidon toteutusohjelma tulee laatia vuoden 2010 loppuun mennessä o käsitellään vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon edellytyksiä ja niiden kehittämistarpeita sekä määritellään toimenpiteiden vastuutahot - toimenpiteiden seurantaohjelma tulee valmistella vuoden 2011 kesäkuun loppuun mennessä o tällä hetkellä ei ole olemassa toimenpiteiden seurantaa palvelevaa tietojärjestelmää (tarvitaan EU-raportointia varten) - valmistelutyöt tehdään vuorovaikutuksessa keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa - maatalouden lisätoimenpiteiden kustannukset tulee ottaa huomioon ympäristötuen tulevan ohjelmakauden rahoituksen mitoituksessa Taina Ihaksi kertoi toteutusohjelman valtakunnallisesta valmistelusta: - YM asettanut hankeryhmän toteutus- ja seurantaohjelman valmistelemiseksi o edustajat YM:stä, SYKE:stä ja ELY-keskuksista - lisäksi o ministeriöiden välisiä keskusteluja o vesienhoidon yhteistyöryhmät ELY keskuksissa (alustavat kannanotot touko-kesäkuussa, luonnoksen käsittely lokakuussa) o neuvottelut keskeisten sidosryhmien kanssa Keskustelussa todettiin, että vesienhoidon toteutusohjelma eroaa vesienhoidon toimenpideohjelmista siten, että:

5 - toimenpideohjelmissa esitetään tarvittavat toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi, mutta ei esitetä tarkemmin millä keinoin toimenpiteitä on mahdollista toteuttaa - toteutusohjelmassa selvitetään toimenpiteiden toimeenpanon edellytyksiä (mm. rahoitusjärjestelmiä, ohjauskeinoja ja priorisointia) sekä toimenpiteiden seurannan järjestämistä Lisäksi todettiin, että vesienhoidon toimenpiteiden toteuttamiseen ei ole tulossa suuria rahoja. 5. Toimenpiteiden toteutuksen suunnittelu ja organisointi Kaakkois-Suomen ELY:n alueella Visa Niittyniemi kertasi yhteistyöryhmän olennaisimmat tehtävät ja vaikutusmahdollisuudet vesienhoidossa. Valtion ja kuntien viranomaisten on otettava soveltuvin osin toiminnassaan huomioon vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat (mm. vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisissa päätöksissä). Visa Niittyniemi esitteli alustavan katsauksen vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanemisesta Kaakkois-Suomessa: Pohjavedet - yhteensä 23 pohjavesialuetta, joille on toimenpideohjelmissa esitetty suojelusuunnitelman laatimisen, päivittämisen tai seurantaryhmän järjestämisen tarve (alustavasti priorisoitu 12 tärkeintä) o suojelusuunnitelmille ei ole tulossa erillistä rahoitusta selvitetään osittaisen EU-rahoituksen mahdollisuudet tarvitaan kuntien, vesihuoltolaitosten ja ELYjen yhteistyötä o pilaantuneita maita tutkitaan ja puhdistetaan yksityisin sekä julkisin (valtionjätehuoltotyöt) varoin o merkittävien tiehankkeiden yhteydessä rakennetaan pohjavesisuojauksia Pintavedet Maatalous - vuonna 2014 alkava uusi maatalouden ohjelmakausi o kohdennetaan ympäristötuen toimenpiteitä maantieteellisesti ja tilatasolla kaikkein kuormittavimmille alueille o vain pienemmät muutokset tukijärjestelmään mahdollista toteuttaa jo aiemmin - ELYn Y- ja E-vastuualueet valmistelleet maatalouden vesiensuojelun tehostamishanketta "Ravinteet satoon- Vesistöt kuntoon o tarkoitus käynnistää vuoden 2010 loppuun mennessä o tavoitteena maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen eri tasoilla kuormittavimmille alueille ja tehokkaimpiin toimenpiteisiin (mm. tilakohtainen tarkastelu) o ns. kattohanke pienemmille vesiensuojeluhankkeille Teollisuus - ainoana tavoitteena häiriöpäästöjen hallinta - YM kirjannut Kaakkois-Suomen ELYlle käynnistettäväksi valtakunnallisen hankkeen "metsäteollisuuden ympäristönsuojelustrategia vuoteen 2015"

6 o käynnistetään v yhteistyössä teollisuuden, AVIen ja ELYjen kanssa, myös SYKE ja YM osallistuvat o vesiensuojelu yhtenä osana laajempaa kokonaisuutta Vesistöjen rakentaminen/muuttaminen - Niittyniemi esitteli lyhyesti ns. Hymo-toimenpiteiden tilannetta o vireillä olevia/tulevia hankkeita on mm. Urpalonjoella, Rakkolanjoella (RAPA-hanke), Vaalimaanjoella, Hiitolanjoella, Kymijoen itähaaralla, Vehkajoella - lisäksi muita kunnostushankkeita on mm. Pien-Saimaa, Simpele, Väliväylä sekä Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien kunnostamisen YVA Vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanemiseksi todettiin, että yhteistyöryhmän kokousten lisäksi on tarpeen järjestää sektorikohtaista työskentelyä työpajojen muodossa - Työpajamuotoinen työskentely katsottiin käytännönläheiseksi ja vuorovaikutusmahdollisuuksiltaan tehokkaaksi - Työpajoja voidaan järjestää sektoreittain (mm. pohjavedet, teollisuus, maatalous) sekä suurempien kokonaisuuksien osalta teemoittain (mm. Kymijoki, seuranta) o yhteistyöryhmänjäsenet voivat esittää ideoita teemoista o ELY kutsuu työpajat koolle o työpajoihin voi osallistua kaikki halukkaat (ilmoittautuminen [email protected]) - Työpajoissa käsitellyt asiat esitellään yhteistyöryhmän kokouksissa Taina Ihaksi muistutti, että palautekysely lähetettiin yhteistyöryhmän kokouskutsun ohella. Palautetta on tullut hyvin vähän, ja sitä edelleen kaivataan. Palautekyselyn voi toimittaa osoitteeseen: [email protected]. Palautekysymyksiä lähetettiin kokouskutsun yhteydessä epähuomiossa kaksi erilaista. Tarkoitus on saada vastauksia lyhyempään kysymyslistaan. 6. Muut asiat Seuraava kokous pidetään lokakuussa Alustavaksi päivämääräksi sovittiin Leena Gunnar päätti kokouksen klo 11:50. Vakuudeksi Leena Gunnar puheenjohtaja Heidi Rautanen sihteeri