VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomi MUISTIO VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: klo Paikka: Lappeenranta, Scandic Hotel Patria, kauppakatu 21, Lehmus-kabinetti Paikalla: Visa Niittyniemi (pj.) Hilkka Hännikäinen Minna Maunus-Tiihonen Arto Hämäläinen Kati Halonen Tapani Glumoff Erja Leiri Helena Kaittola Minna Korttinen Marja Anttila-Huhtinen Pekka Vainikka Asta Sarkki Eeva Saarikorpi Tuula Dahlman Pena Saukkonen Jukka Pehkonen Tapani Eskola Kimmo Lehtonen Taina Ihaksi Heidi Rautanen Kauko Poikola Marja Kauppi Jukka Höytämö Markus Tapaninen Jouni Törrönen EK Etelä-Karjala/Oy Metsä Fibre EK Etelä-Karjala/UPM Kymmene Oyj Etelä-Karjalan liitto Kouvolan kaupunki, ympäristöpalvelut Haminan kaupunki, ympäristötoimi Imatran seudun ympäristötoimi Imatran seudun ympäristötoimi Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Metsänomistajien liitto, Etelä-Suomi MTK Kaakkois-Suomi MTK Kaakkois-Suomi Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry SLL Kymenlaakson piiri Kymenlaakson Vesi Oy Statkraft Suomi Oy Kaakkois-Suomen ELY-keskus, E-vastuualue 1. Edellisen kokouksen muistio Muistio hyväksyttiin. 2. Jäsen/varajäsenmuutokset Käsiteltiin yhteistyöryhmän jäsenissä tapahtuneet muutokset. Metsänomistajien liitto, Etelä-Suomi edustaja (varajäsen) Esko Laitisen tilalle on tullut Asta Sarkki. Ajantasainen luettelo jäsenistä ja varajäsenistä on asialistan liitteenä.

2 3. Vesienhoidon II-suunnittelukauden vesimuodostumat Taina Ihaksi Kaakkois-Suomen ELYstä esitteli valtakunnallisia ohjeistuksia ja linjauksia vesienhoitoalueiden 2. suunnittelukauden vesimuodostumien rajauksista sekä kertoi vesien tyypittelyyn ja tilaluokitteluun tulevista tarkistuksista. Yleisenä linjauksena rajaustyössä on, että pienempiä muodostumia tulee ottaa mukaan tarkasteluun, mutta luokittelemattomien vesien määrä ei saa kasvaa. Kansallisen ohjeistuksen mukaan vähintäänkin kaikki valuma-alueeltaan yli 100 km 2 laajuiset joet ja yli 1 km 2 kokoiset järvet otetaan vesienhoitosuunnitelmiin (=rajataan vesimuodostumiksi ja luokitellaan). Uomaverkosto tulisi myös saada yhtenäiseksi. Huomiota tulee kiinnittää myös vesienhoitoasetuksen (869/2010) mukaisiin erityisalueisiin (Natura 2000-kohteet, vedenottoalueet ja EU-uimarannat). Vesienhoitoalueilla on kuitenkin vesistöistä johtuen jonkin verran erilaisia tarpeita. Kaakkois-Suomen alueella on jouduttu tasapainoilemaan ESAELYn koordinoiman Vuoksen vesienhoitoalueen (VHA1) järvivaltaisten ja reittivesi-tyyppisten vesistöjen rajaustapausten ja UUDELYn koordinoiman Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen (VHA2) rannikkoalueen pienten jokien valuma-alue-tyyppisten jokivesistöjen rajausten välillä. Pääsääntöisesti kaikki yli 50 ha:n kokoiset järvet on otettu mukaan (kuten edelliselläkin kaudella) ja kaikki yli 50 km2:n valuma-alueen omaavat jokiuomat. Rannikkovesien rajauksiin ei ole tulossa muutoksia. Todennäköisesti valtakunnallisiin ohjeistuksiin on vielä tulossa yhtenäisyyttä lisääviä tarkennuksia. Kaakkois-Suomen alueelta käytiin läpi erilaisia tapauksia, joita olivat mm. Helisevänjoen yläosan mukaan ottaminen, Simpelejärven jakaminen neljään, tila-arviota helpottavaan osaan, läntisen Pien-Saimaan rajausmuutos sekä Kymijoen alaosan muodostumarajausvaihtoehdot. Erityistapauksena nostettiin esille Kymijoen rajaus, koska se herätti edellisellä suunnittelukierroksella runsaasti keskustelua voimakkaasti muutetuksi -nimeämisen takia. Kokouksessa päädyttiin siihen että asiaa pohditaan edelleen ja rajausta on mahdollista muuttaa jos se katsotaan tarpeelliseksi ja jos sille on hyvät perustelut. Rajauksen muutos ei kuitenkaan todennäköisesti johtaisi muutoksiin joelle esitettyjen toimenpiteiden osalta. 4. Ryhmätyöt: Vesienhoidon keskeiset kysymykset Alustus ja koonti: Taina Ihaksi ja Visan Niittyniemi Ryhmätyön pohjaksi Taina Ihaksi esitteli Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden kuulemisasiakirjaluonnoksiin koottuja keskeisiä kysymyksiä. Keskeisissä kysymyksissä, niiden esitystavassa ja painotuksissa on eri vesienhoitoalueilla eroja.

3 Ryhmätyötä varten osallistujat jaettiin 3-5 henkilön ryhmiin, jotka saivat keskenään pohtia joko VHA1-, VHA2- tai kummankin alueen vesienhoidon keskeisiksi kysymyksiksi nostamia aiheita ja tuoda esiin Kaakkois-Suomen alueen painotuksia valintaan. Ryhmätyön purkuvaiheessa esiin nousivat seuraavat keskeiset kysymykset, joita haluttiin painottaa vesienhoidossa Kaakkois-Suomen osalta: erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesien säilyttäminen ilmastonmuutoksen aiheuttamat vesistövaikutukset maankäytön vaikutukset (erityisesti pohjavesiin) vesistöjen muu kuin yksinomaan ekologinen arvo vesielinympäristöjen turvaaminen /parantaminen Sovittiin, että yhteistyöryhmän listaamat painotukset ja näkemykset toimitetaan eteenpäin koordinoiviin ELY-keskuksiin Mikkeliin (VHA1) ja Helsinkiin (VHA2). 5. Muut asiat Kokousaikataulun takia muut asia kohta käytiin läpi tiivistetysti ja nopealla aikataululla. Vesienhoitotoimien raportointi EU:lle Visa Niittyniemi kertoi tiivistetysti vesienhoitotoimien kokoamisesta EU-raportointia varten. Vesienhoitoalueet voivat valita ns. avaintoimenpiteitä, jotka raportoidaan Komissiolle muita toimenpiteitä tarkemmalla tasolla (esim. määrätietoa). Avaintoimenpiteitä ei ole vielä lyöty lukkoon Kymijoen-Suomenlahden ja Vuoksen vesienhoitoalueille. KASELY on pyytänyt kunnilta raportoinnissa tarvittavia tietoja syksyyn mennessä. Lisäksi KASELY tulee ottamaan yhteyttä tarvittaviin tahoihin syksyn aikana toimenpiteiden toteutumisen arvioinniksi. Suurin osa tiedoista arvioidaan kuitenkin valtakunnallisesti SYKEn toimesta tai tiedot löytyvät suoraan ELY-keskuksesta. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen toimeenpano Todettiin että asetuksen toimeenpano edellyttää toiminnanharjoittajilta tulevien aineiden kartoittamista ja tarpeen mukaan selvitysten tekemistä/velvoitetarkkailujen muutoksia. ELY-keskukset ovat tekemässä selvitystä oman alueensa toimijoista ja asiassa tullaan lähestymään toiminnanharjoittajia. Merenhoidon suunnittelu (kuuleminen ja lausuntopyynnöt) Jouni Törrönen esitteli meristrategiadirektiivin toimeenpanon etenemistä: Kuuleminen Suomen merenhoitosuunnitelman luonnoksesta on meneillään (kuulemisaika ) ja asiakirjat ovat nähtävillä rannikkoalueen kunnissa ja verkkosivuilla Samanaikaisesti YM pyytää lausuntoja ministeriöiltä, keskusvirastoilta, laitoksilta sekä valtakunnallisilta järjestöiltä ja ELY- keskukset järjestävät

4 lausuntokierroksen alueellisesti (kunnat ja vesienhoidon yhteistyöryhmä). Merenhoitosuunnitelma-luonnoksessa arvioidaan meren nykytila ja esitetään arvio Itämeren hyvän tilan tavoitteesta vuonna Valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen tästä merenhoitosuunnitelman ensimmäisestä osasta kesällä Toimeenpanon jatkoaikataulu: Alustava tila-arvio mennessä määrittää toimenpiteiden tarpeen Hyvän tilan määrittäminen Ympäristötavoitteet ja indikaattorit Seurantaohjelmat täytäntöön Toimenpideohjelmat valmiina 2015 Merenhoitosuunnitelman laatimisesta vastaa YM yhteistyössä MMM:n ja LVM:n kanssa. Alueellisesta merenhoidon järjestämisen yhteensovittamisesta sekä merenhoidon ja vesienhoidon yhteensovittamisesta vastaa ELY-keskus yhteistyössä YM:n kanssa. Merenhoitosuunnitelman ja sen toimenpideohjelman valmistelu tulee ELYjen vastuulle. Valtakunnallisena merenhoidon suunnittelua koordinoivana ELY- keskuksena toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus. Tulvariskien hallinnan suunnittelu Jukka Höytämö esitteli tulvariskien hallintaan liittyvää valmistelutyötä Kaakkois-Suomen ELY-Keskuksen osalta. Tulvariskien hallintaa koskeva laki tuli voimaan vuonna Tulvariskien alustava arviointi tehtiin ELY-keskusten toimesta vuosina Joulukuussa 2011 maa- ja metsätalousministeriö nimesi alueet, joilla vesistöjen tai meren tulvimisesta aiheutuvia riskejä pidetään merkittävinä. Kaakkois-Suomen alueella sijaitsee kaksi merkittävää tulvariskikohdetta; Haminan ja Kotkan rannikkoalue ja Kymijoen alaosa. Merkittäville tulvariskialueille tulee laatia tulvariskien hallintasuunnitelma vuoden 2014 loppuun mennessä. Työ etenee pääpiirteissään seuraavissa vaiheissa: 2012 Tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet 2013 Tulvavaara- ja tulvariskikartat 2013 Tulvariskien hallintatoimenpiteiden määrittely ja arviointi 2014 Tulvariskien hallintasuunnitelmaluonnos 2015 Kuuleminen 2015 Vuoden lopussa MMM:n hyväksymispäätös Lisätietoja tulvariskien hallinnan suunnittelusta: > Kaakkois-Suomi > Vesivarojen käyttö > Tulvariskien hallinnan suunnittelu (suora linkki: Todettiin että tulvariskien ja vesienhoidon suunnittelussa on huomattavasti vähemmän yhteen sovitettavaa kuin mitä ehkä alun perin ajateltiin. Kuitenkin olisi hyvä pohtia, miten

5 tulvien aiheuttamaa vesistökuormitusta voitaisiin vähentää varsinaisten tulvariskialueiden ulkopuolella. 6. Seuraava kokous Seuraavan YTR-kokouksen ajankohtaa ei sovittu kokouksessa. Sovittiin, että seuraavasta vesienhoidon yhteistyöryhmän kokousajankohdasta ilmoitetaan hyvissä ajoin, kun tietoon tulee yhteistyöryhmässä käsiteltäviä asioita. Vakuudeksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Visa Niittyniemi puheenjohtaja Jouni Törrönen sihteeri