Raunelan kalastajatila
Kalastajatilan rakennukset Päärakennus Raunelan talon paikalla sijaitsi alun perin Grönströmin torppa, joka oli rakennettu 1800- luvun puolella. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1943. Navetta Raunelan navetta valmistui vuonna 1951. Navetassa on ollut ainakin lehmiä, lampaita ja hevosia. Maakellari Maakellarissa säilytettiin elintarvikkeita, joiden piti pysyä kylmässä, kuten kirnuttua voita, perunoita, porkkanoita ja punajuuria.
Ranta- aitta Ranta- aitassa on säilytetty kalaverkkoja ja muita kalastuksessa tarvittavia välineitä. Vinttikaivo Raunelan vinttikaivo on 1800 - luvulta. Nykyinen vinttikaivo ei ole alkuperäinen, mutta se on rakennettu uudelleen vanhan mallin mukaan. Kaivon erikoisuutena on vipuvarsi, joka on helpottanut veden nostamista kaivosta. Savusauna, mallassauna Saunalla oli ennen useampia tehtäviä kuin nykyään. Perhe kävi peseytymässä savusaunassa lauantaisin. Sitä pidettiin kuitenkin lämpimänä muulloinkin, esimerkiksi kun savustettiin lihaa ja kalaa. Saunassa kupattiin kolottavia selkiä, ja osa Raunelan asukkaista on syntynytkin saunassa. Myös vaatteet pestiin saunan pyykkipaljussa. Raunelan savusauna oli samalla vielä mallassauna. Sen yläosassa on niin kutsuttu mallasparvi, jossa paahdettiin maltaita. Maltaista valmistettiin muun muassa mallasleipää ja olutta. Luhtiaitta Luhtiaitan tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä, mutta se on luultavasti 1820- luvulta. Aitan alakerran ovissa on ollut lukot, joten siellä on säilytetty arvotavaraa, kuten viljaa, suolattua lihaa ja kaloja. Luhdin alakerran huoneita kutsutaan puoreiksi, yläkerran huoneet ovat luhteja. Raunelan luhtiaitan yläkerrassa on myös nukuttu kesäisin ja siellä on säilytetty muun muassa liinavaatteita ja filttejä. Toisessa yläkerran luhdissa on kivimankeli.
Työ Raunelan tilalla riitti töitä perheen molemmille vanhemmille. Kalastuksen lisäksi tilalla pidettiin myös karjaa ja viljeltiin maata omiksi tarpeiksi. Lapset auttoivat töissä heti kuusi vuotta täytettyään. 1. 3. 5. 4. 2. 1. a Kirjoita viivalle ristikkoon pystysuuntaan muodostunut sana. tarkoittaa kalaverkon verkko-osaa. 2. 3. 4. 5.
Kalan pyynti ja myynti Jäljennystehtävä Tee tyhjään ristikkoon samankokoinen ja mallinen kahvipannu. Voit värittää sen. Raunelan isäntä lähti kalastamaan lähes joka päivä, aina sään salliessa. Hän kalasti erikokoisilla verkoilla tai rysillä vuodenajan mukaan. Yleensä isäntä tuli saaliineen illaksi kotiin. Vain alkusyksyisin, kun vedet olivat lämpimiä, silakkajahtiin lähdettiin avomerelle useamman ihmisen voimin. Silloin kalastajat olivat yönkin poissa ja nukkuivat hetken veneissään, ennen kuin jatkoivat töitä. Raunelan isäntä kalasti esimerkiksi silakkaa. Keväällä ja kesällä Raunelassa syötiin usein tuoretta kalaa. Syksyllä sitä suolattiin talven varalle ja säilöttiin luhtiaittaan. Kalaa myös myytiin Rauman torilla. Raumanmatkoilta ostettiin suolaa ja muita tarpeellisia asioita kotiin Raunelaan. Torimatkat olivat mukavaa vaihtelua aikuisille ja lapsille. Torilla nähtiin tuttuja ja kuultiin uutisia. Raunelan lapset Orvokki ja Olavi pääsivät apulaisiksi näille reissuille. He saivat pitää osan rahoista ja ostivat niillä evästä kotimatkaa varten. Talvella meren ollessa jäässä ei kalastettu, vaan silloin Raunelassa kunnostettiin vanhoja verkkoja ja tehtiin uusia. Lapsetkin olivat mukana verkkojen kutomisessa, heti kun osasivat tehdä pitäviä solmuja. Ristikon ratkaisu: kampela, silakka, hauki, ahven ja made. Pystysuuntaan syntyy sana liina.
Koulunkäynti 1950- luvulla Raunela sijaitsee Olkiluodon saarella Eurajoen Ilavaisten kylässä. Vasta vuonna 1960 saari yhdistettiin sillalla mantereeseen. Raunelan lapset kävivät 1950- luvulla Saaristopiirin koulussa. Koulumatka alkoi omasta pihasta kävellen tai talviseen aikaan suksilla tai kelkalla. Saaresta soudettiin kapean salmen yli keväisin ja syksyisin, ja talvella mentiin jäätä pitkin. Sen jälkeen oli vielä jonkin matkaa koululle. Kelirikon aikaan salmen yli ei enää päässyt soutamaan, mutta jää ei myöskään vielä kestänyt kävelijää. Silloin lapset tekivät koulutehtäviään kotona. Huono sää saattoi yllättää myös koulupäivän aikana ja silloin lapset viettivät yön opettajan luona. Siansorkka Kirjoitustehtävä Jalussolmu Raunelan lapset jännittävät, sillä kohta on kelirikon aika. Silloin äiti opettaa heitä muutaman viikon kotona. Kuvittele ja kirjoita miltä tuntui myöhäissyksyinen koulumatka Raunelan lasten mielestä. Kirjoita myös mitä kaikkea lapset ottivat varoiksi mukaan koulupäivää varten. Kahdeksikko Merimiessolmu
Piharatamo Nokkonen Kamomillasaunio Piharatamo, jota kutsutaan myös rautalehdeksi, on ikivanha haavalääke. Siitä on ollut apua märkivissä haavoissa ja ihotulehduksissa. Ulkosorkka Nokkonen on monikäyttöinen kasvi. Siitä voi tehdä mehua tai sitä voi syödä kuivattuna, esimerkiksi ruoan joukossa. Nokkosta voi liottaa kuumassa vedessä, jolloin hiuksille saa vahvistavan huuhtelun. Nokkosesta tehty liemi rauhoittaa auringossa palaneen ihon. Kamomillasauniota käytettiin monien sisäisten vaivojen hoitoon. Sitä on käytetty myös ihon puhdistukseen. Villeinä kasvaneita kasveja osattiin käyttää hyödyksi. Miettikää yhdessä, miksi ennen oli erityisen tärkeää tuntea luonnonkasveja ja niiden ominaisuuksia. Lapset harjoittelivat erilaisten solmujen tekoa, sillä pitäähän kalastajan lasten osata sitoa vene kiinni laituriin.
Ruoka Raunelassa oli peltoa ja eläimiä, mutta suurin osa ruoasta hankittiin kalastamalla. Raunelassa syötiin kalaa monessa eri muodossa. Pöydässä ei aina ollut vastapyydettyä kalaa, vaikka meren äärellä asuttiinkin. Talven varalle suolattiin silakoita, ahvenia ja pieniä haukia. Silakanperunat, Sualpualikka perunoita sipulia suolattuja silakoita Kuori ja viipaloi perunat ja pilko sipuli. Laita ne pataan ja asettele päällimmäiseksi suolattuja silakoita. Ruoka kypsennetään uunissa ja nautitaan kovan ruisleivän ja piimän kanssa. Viikonloppuisin jälkiruoaksi saattoi olla marjapuuroa. Sualpualikkaat ovat Eurajoen pitäjän perinneruoka. Ainesosat olivat helposti jokaisen saatavilla.
Kalakeitto 5-6 perunaa 1 sipuli 500g perattua kalaa paloiteltuna 4 dl vettä 4 dl maitoa 2 rkl voita tilliä suolaa maustepippuria Kuori ja pilko perunat sekä sipuli. Keitä perunoita, sipulia ja pippureita n. 10 min. Lisää kala ja keitä vielä kymmenisen minuuttia. Lisää keittoon maito, tilli ja voi. Mausta suolalla. Orvokki ja Olavi huudettiin syömään ja lapsilta jäi kalaverkon selvitys kesken. Verkko- osaa kutsutaan verkkohavakseksi eli liinaksi. Verkon alaosassa on alapaula eli alina, jossa painot ovat kiinni. Liinan yläreunaan kiinnitetään yläpaula eli ylinen, jossa ovat kiinni kohot. Verkon molemmissa päissä ovat painottomat ja kohottomat sivupaulat.
Leikki ja vapaa- aika 1950- luvulla ei ollut vielä niitä monenlaisia koneita, jotka nyt helpottavat työntekoa ja tarjoavat tekemistä vapaa-aikaan. Lapsetkin pääsivät leikkeihinsä vasta kun työt oli tehty. Silloin he leikkivät mielellään pihassa ja saivat vähän vanhempina mennä uimaankin. Iltaisin vanhemmat kertoivat lapsilleen vanhoja tarinoita ja uskomuksia, jotka olivat välillä jännittäviäkin. Erityisesti Orvokin ja Olavin mieleen oli kaarnalaivojen teko. Tarvittavat kaarnat ja kepit löytyivät läheltä. Äiti tosin pelkäsi, että lapset tippuvat veteen, kun he uittivat laivojaan rannassa. Niinpä hän kantoi vettä isoon vatiin keskelle pihaa. Siellä kaarnalaivat kohtasivat monta jännittävää seikkailua. Näin teet itse kaarnalaivan Tarvitset: männystä pudonneita kaarnanpaloja puutikun mastoa varten sopivan mallisen lehden purjeeksi luvan aikuiselta puukon käyttöön Susirinki Susirinkiä voi pelata talvella, kun on niin paljon lunta, että siihen saa tallattua polkuja. Kaksi pelaajaa riittää leikin aloittamiseen, mutta mitä useampia, sitä vauhdikkaampi leikki tämä on. Ensin pelaajat tallaavat lumeen suuren ympyrän. Mitä enemmän pelaajia on, sitä suurempi ympyrä kannattaa tehdä. Kun ympyrä on valmis, tehdään suoria polkuja sen sisälle, keskipisteen kautta. Jos pelaajia on vain muutama, kaksi polkua riittää. Ympyrän keskelle, polkujen risteyskohtaan tallotaan turvapaikka. Turvassa saa olla vain yksi pelaaja kerrallaan. Pelaajien joukosta valitaan susi, joka ottaa muita lapsia kiinni. Pelissä juostaan vain tallottuja polkuja pitkin. Se, joka saadaan ensimmäisenä kiinni, on susi seuraavassa pelissä. Ota puukosta tukeva ote ja muista vuolla itsestäsi poispäin. Muotoile kaarnanpala veneen malliseksi. Tee kaarnaan reikä mastoa varten ja kiinnitä puutikku mastoksi. Kiinnitä purje puutikkuun.
Orvokki oli saanut naapurin tädiltä kaksi kaunista kiiltokuvaa, jotka olivat hänen aarteitaan. Raunelan emännän kauneusvinkki Suloinen hiushuuhtelu Kerää ja kuivata: orvokinkukkia ja - lehtiä puna-apilan kukkia ja - lehtiä nokkosenlehtiä Kiehauta kattilassa 1dl näiden kasvien kuivattua seosta sekä 4dl vettä. Anna seoksen jäädä kattilaan muhimaan siksi aikaa kun peset hiuksesi. Siivilöi kasviseos ja lisää kylmää vettä, jotta saat sopivan lämpöistä lientä. Huuhtele hiukset lopuksi moneen kertaan tällä liemellä. Hoito auttaa kuivaan päänahkaan ja siitä jää hyvä tuoksu. Käpylehmän teko- ohje Poimi erikokoisia käpyjä ja ohuita oksanpätkiä. Istu mukavaan paikkaan ja aloita käpylehmien valmistus. Katko oksat lehmien jalkoja varten sopivan pituisiksi. Työnnä oksat kävyn suomujen väliin sopiviin kohtiin. Vinkki: Mielikuvitusta käyttämällä keksit varmasti tapoja valmistaa erilaisia maatilan eläimiä kävyistä, tikuista ja kasveista. Muista tehdä aitaus eläimille, ne ovat nopeita jaloistaan!
Kuivalahti Olkiluoto Raunelan Kalastajatila Vuojoen Kartano Irjanne Välimaan Torppa Eurajoki Lapijoki 8 Tiedustelut ja lisätiedot: EURAJOEN MATKAILUNEUVONTA Puh. 02 8694 266 matkailuinfo@eurajoki.fi www.eurajoki.fi TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ Olkiluoto 27160 Eurajoki www.tvo.fi Käsikirjoitus ja aineisto: Elina Basten ja Hanna Elo Kirjalliset lähteet: Mervi Tommila (2007): Raunelan kalastajatilan historiaa 1800-luvulta nykypäivään. Julkaisija: Historiapäivä-hanke / Wuojokiseura ry Taitto: Avaindomain / Markku Jokinen Painopaikka: Euraprint 2009 Hanketta on rahoittanut Satakunnan TE-keskus Ravakan Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelmasta.