Luento 2: Liikkeen kuvausta

Samankaltaiset tiedostot
Luento 4: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

Kompleksiluvun logaritmi: Jos nyt z = re iθ = re iθ e in2π, missä n Z, niin saadaan. ja siihen vaikuttava

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

Liikemäärä ja voima 1

y + 4y = 0 (1) λ = 0

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Dierentiaaliyhtälöistä

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

Talousmatematiikan perusteet: Luento 16. Integraalin käsite Integraalifunktio Integrointisääntöjä

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

x (t) = 2t ja y (t) = 3t 2 x (t) + + y (t) Lasketaan pari käyrän arvoa ja hahmotellaan kuvaaja: A 2 A 1

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

12. Differentiaaliyhtälöt

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )

3 x 1 < 2. 2 b) b) x 3 < x 2x. f (x) 0 c) f (x) x + 4 x Etsi käänteisfunktio (määrittely- ja arvojoukkoineen) kun.

Harjoitus 5 -- Ratkaisut

Fysiikka ei kerro lopullisia totuuksia. Jokin uusi havainto voi vaatia muuttamaan teorioita.

Luento 3: Käyräviivainen liike

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 6. viikolle /

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

H5 Malliratkaisut - Tehtävä 1

Luento 10: Työ, energia ja teho

2 dy dx 1. x = y2 e x2 2 1 y 2 dy = e x2 xdx. 2 y 1 1. = ex2 2 +C 2 1. y =

Luento 5: Käyräviivainen liike

Insinöörimatematiikka D

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 11. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 11 () Numeeriset menetelmät / 37

Insinöörimatematiikka D

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

Luento 3: Käyräviivainen liike

Dierentiaaliyhtälöistä

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Matemaattinen Analyysi

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 7. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 7 () Numeeriset menetelmät / 43

Talousmatematiikan perusteet: Luento 18. Määrätty integraali Epäoleellinen integraali

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Seppo Alanko Oulun yliopisto Fysiikan laitos Syksy 2012

MS-A0202 Di erentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 8: Taso- ja avaruusintegraalit

Matemaattinen Analyysi

1 Peruskäsitteet. Dierentiaaliyhtälöt

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

Harjoitus Tarkastellaan luentojen Esimerkin mukaista työttömyysmallinnusta. Merkitään. p(t) = hintaindeksi, π(t) = odotettu inflaatio,

Matematiikka B3 - Avoin yliopisto

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

1 Di erentiaaliyhtälöt

Laskuvarjohyppy. painovoima, missä on maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys, sekä ilmanvastus, jota arvioidaan yhtälöllä

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

Kanta ja Kannan-vaihto

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

Luento 5: Käyräviivainen liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

Mapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1

BM20A5810 Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 5, Syksy 2016

Luento 6: Liikemäärä ja impulssi

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

Differentiaaliyhtälöryhmä

Numeerinen integrointi

Matemaattinen Analyysi

π( f (x)) 2 dx π(x 2 + 1) 2 dx π(x 4 + 2x 2 + 1)dx ) = 1016π 15

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1)

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

3 TOISEN KERTALUVUN LINEAARISET DY:T

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet

Esimerkki: Tarkastellaan korkeudella h ht () putoavaa kappaletta, jonka massa on m (ks. kuva).

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 6. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 6 () Numeeriset menetelmät / 33

Matematiikan tukikurssi

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 8: Newtonin iteraatio. Taso- ja avaruusintegraalit

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

Talousmatematiikan perusteet: Luento 17. Osittaisintegrointi Sijoitusmenettely

Insinöörimatematiikka D

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Transkriptio:

Luento 2: Liikkeen kuvausta Suoraviivainen liike integrointi Kinematiikkaa yhdessä dimensiossa

Luennon sisältö Suoraviivainen liike integrointi Kinematiikkaa yhdessä dimensiossa

Liikkeen ratkaisu kiihtyvyydestä Kuinka ratkaista nopeus ja paikka, jos kiihtyvyys (ei vakio!) tunnetaan ajan funktiona? Jaetaan aikaväli t = t 2 t 1 N yhtäsuureen osaan Aikavälillä t k hiukkasen nopeuden muutos v k on a k t k. a a(t) Koko välillä t vastaava muutos on v = v 2 v 1 = NX a k t k a k t k=1 Pienentämällä välejä saadaan v = lim tk!0 NX k=1 a k t k t 1 t k t N t

Määrätty integraali Määrätyn integraalin määritelmä v = v 2 v 1 = lim tk!0 NX k=1 a k t k = Z t2 t 1 a(t) eli nopeus on kiihtyvyyden integraali Vastaavasti, jos tunnetaan kappaleen nopeus ajan funktiona välillä t = t 2 t 1, niin x = x 2 x 1 = ts., paikka on nopeuden integraali Z t2 t 1 v(t)

Alkuehdot Jotta päästäisiin ratkaisuun, tehtävässä täytyy tietää joko nopeus tai paikka tietyllä ajanhetkellä Yleensä oletetaan, että suure tunnetaan ajanhetkellä t = 0: olkoon v(0) =v 0 ja x(0) =x 0 (ns. alkuehto). Tällöin yhtälöt saadaan muodoon a = dv =) v = v 0 + Z t 0 a ja v = dx =) x = x 0 + Z t 0 v

Differentiaaliyhtälöt Edelläesitetyt yksinkertaisia esimerkkejä differentiaaliyhtälöistä Erinomainen tapa kuvata fysikaalisia ja teknistieteellisiä probleemia Joskus hieman työläitä ratkoa tietokone auttaa! Tyypillisesti tällä kurssilla kohdattavat differentiaaliyhtälöt ovat muotoa dy = f (x, y) dx Useimmat laskuharjoitustehtävät separoituvia DY separoituva jos se on muotoa dy dx = g(x) h(y)

Separoituvan differentiaaliyhtälön ratkaiseminen DY separoituva jos se on muotoa dy = g(x) h(y) dx Yhtälö ratkaistaan kirjoittamalla se muotoon 1 h(y) dy dx = g(x) Integroidaan puolittain x:n suhteen Z 1 dy h(y) dx dx = Z g(x) dx Huomaa, että etsittävä ratkaisu on y(x), joten Z Z 1 dy h(y(x)) dx dx = g(x) dx g(b) Z f (g) dg = f (g(t)) dg Z b Muuttujanvaihto g(a) a

Separoituvan differentiaaliyhtälön ratkaiseminen Nyt ratkaistava integraalit Zy(x) y(x 0 ) dy h(y(x)) = Z x x 0 g(x) dx Integrointirajat määräytyvät ongelman asettelusta (alkuehdoista)

Esimerkki Tehtävänanto Suoralla liikkuvan kappaleen kiihtyvyys on a = Kv, missä K > 0. Liikkeen alussa v(t = 0) =v 0. Määritä kappaleen nopeus v ajan t funktiona.

Esimerkki Tehtävänanto Suoralla liikkuvan kappaleen kiihtyvyys on a = Kv, missä K > 0. Liikkeen alussa v(t = 0) =v 0. Määritä kappaleen nopeus v ajan t funktiona. Ratkaisu Kokonaiskiihtyvyys a = dv = Kv

Ratkaisu Tämä on separoituva yhtälö Zv(t) v(t 0 ) dv Kv = Z t t 0 Ratkaistaan integraalit log(kv) log(kv 0 ) K h v i = t t 0 =) log v0 = K (t t 0 ) =) =) v = v 0 h e K (t t 0) i

Harjoitus Kysymys Laskuvarjohyppääjä hyppää paikallaan olevasta helikopterista ajan hetkellä t = 0, korkeudelta H. Hyppääjän kiihtyvyyteen vaikuttaa maan vetovoiman kiihtyvyyden lisäksi vauhtiin verrannollinen ilmanvastus v. Määritä Hyppääjän nopeus ajan funktiona ja Tasapainonopeus, eli hyppääjän saavuttama nopeus pitkän pudotuksen jälkeen.

Luennon sisältö Suoraviivainen liike integrointi Kinematiikkaa yhdessä dimensiossa

Kinematiikkaa yhdessä dimensiossa Kinematiikassa ollaan kiinnostuneita hiukkasen liikkeestä, mutta ei siitä mikä sen saa aikaan Suureet aika t, paikka x, nopeus v ja kiihtyvyys a Valitaan akseli: hiukkanen liikkuu x-akselin suuntaisesti Tarkastellaan muutamia perustehtävätyyppejä, ja miten ne ratkaistaan Harjoitellaan näitä pitkin syksyä laskuharjoituksissa Tapaatte niitä myös matematiikan kurssilla MS-A010x Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Kinematiikan perustehtävätyypit Jokin suureista a, v tai x annettu toisen suureen tai ajan t funktiona Aina pätee Paikan ilmaisee funktio x(t) Hetkellinen nopeus v = dx Hetkellinen kiihtyvyys a = dv = d 2 x 2 Ratkaistaan hiukkasen liike näiden tietojen perusteella a(t) v(t) x(t) a(v) v(x) a(x)

Johdatus differentiaaliyhtälöihin 1. kertaluvun tavallinen differentiaaliyhtälö (DY) (first order ordinary differential equation) f x, y, dy = 0, y = y(x) dx Yhtälön yleinen ratkaisu (general solution) y = f 0 (x, C), C = jokin vakio Alkuehdon (initial condition) y 0 = y(x 0 ) ja yleisen ratkaisun avulla saadaan erityisratkaisu (particular solution) y = f 0 (x, C 0 ), missä C 0 määräytyy alkuehdosta

Perustehtävätyyppi 1: tunnettu x(t) Jos x(t) tunnetaan, saadaan muut suureet suoraan paikan yhteydestä nopeuteen ja kiihtyvyyteen a(t) a(t) = dv(t) v(t) = dx(t) = d dx(t) = d 2 x(t) 2 v(t) Ratkaisu saadaan derivoimalla paikan lauseketta x(t)

Perustehtävätyyppi 2: tunnettu a(t) a(t) tunnetaan ja halutaan v(t) sekä x(t) Nopeuden yhteydestä kiihtyvyyteen a(t) = dv(t) = dv = Separoituva 1. kertaluvun DY Ratkaistaan integroimalla =) dv = a(t) a(t) v(t) x(t)

Perustehtävätyyppi 2: tunnettu a(t) Integrointivakio C katoaa käyttämällä alkuehtoa (tunnetut t 0 ja v 0 ) ja määrättyä integraalia a(t) dv = a(t) =) Z v v 0 dv = Z t t 0 a(t) v(t) Hiukkasen paikka x(t) saadaan vastaavasti integroimalla v(t):tä x(t)

Perustehtävätyypit 3 ja 4: tunnettu a(v) tai v(x) v(t) Ratkaistaan annetusta a(v):stä v(t) separoimalla ja integroimalla a(v) = dv =) Z t t 0 = Z v v 0 dv a(v) Integraalista saadaan v(t), jota integroimalla saadaan x(t) a(v) x(t) v(x)

Perustehtävätyypit 3 ja 4: tunnettu a(v) tai v(x) Samalla tavalla v(x):lle v(x) = dx =) Z t t 0 = Z x x 0 dx v(x) v(t) x(t) josta voidaan ratkaista x(t)? Miksi a(v):tä tai v(x):ää ei voitu integroida suoraan? a(v) v(x)

Perustehtävätyyppi 5: tunnettu a(x) Kun tunnetaan a(x) niin v(x) saadaan järjestelemällä derivaattoja a(x) = dv =) Z x = dv x 0 a(x) dx = 1 = dv Z v v 0 v dv dx dx = dx dv dx = v dv dx x(t) v(x) Tästä saadaan edelleen menetelmällä 4 ratkaistua x(t) a(x)

Perustehtävätyyppi 6: v(x) suoraan a(v):stä Kun tunnetaan a(v) niin siitä saadaan v(x) suoraan separoimalla ja integroimalla v(x) a(x) = v dv dx =) Z x x 0 dx = Z v v 0 v dv a(v) a(v) Vaihtoehtoisesti voidaan myös a(v)! v(t)! x(t) ja sitten eliminoida tv(t):n ja x(t):n muodostamasta yhtälöryhmästä Sangen monimutkainen tapa

Numeerinen ratkaisu Tehtävätyypeissä 2-6 analyyttisen ratkaisun löytyminen riippuu integroitavan funktion muodosta Laskuharjoitustehtävissä on yleensä analyyttinen ratkaisu Todellisen elämän probleemissa ei ole Mikäli analyyttistä ratkaisua ei löydy, voidaan integraali laskea numeerisesti tietokoneella ja saada siten approksimaatio oikealle ratkaisulle! Tärkeintä onkin saada muodostettua tarkasteltavalle systeemille sitä kuvaavat differentiaaliyhtälöt