TA2018 / opetus- ja varhaiskasvatus / strategiset tavoitteet, riskit, resurssiviisas Ii tiekartta ja luvut

Samankaltaiset tiedostot
Toimialue Toimenpiteet Mittari

2. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan sitovat tavoitteet ja perustelutekstit

IIN KUNNAN STRATEGIA VUOTEEN 2020

IIN KUNNAN STRATEGIA VUOTEEN 2020

Kaupunginvaltuusto

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Ristijärven kuntastrategia

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Strategiamme Johdanto

Kirkkonummen kuntastrategia

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

Kuntalaiskyselyn vastausten koonti

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

Tekninen palvelukeskus on saanut valmiiksi päivitetyn Pattasten päiväkodin hankesuunnitelman Hankesuunnitelma esitellään kokouksessa.

Strategia Koululautakunta

Kirkkonummen kuntastrategia

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

Vaalan kuntastrategia 2030

Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien taloussuunnitelmaesitysten

Sivistystoimen tuloskortti 2012

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Strategia Koululautakunta

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Kunnanhallitus Valtuusto Osavuosikatsaus II tammi - elokuulta 2017

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

Kuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Vuosittainen talousarvioon liitettävä ja tilinpäätöksessä tarkasteltava lautakuntatasoinen Kaupunkistrategian Työsuunnitelma 2019

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys

KUNTASTRATEGIA Hyväksytty valtuustossa / 65

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Sulkavan elinvoimastrategia

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kunnanhallitus Välitilinpäätös / /2016 KHALL 178

Sulkavan elinvoimastrategia

Nuorisotakuun toteuttaminen

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNTASTRATEGIA

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

Pirkkalan valtuustoryhmien

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

Kuntastrategia

Kemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista

Pertunmaan kunnan strategia

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

Arvoisa lukija, kädessäsi on Iin kunnan opetus- ja varhaiskasvatuspalveluiden tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

Mikko Laaksonen Poliitikon näkökulma opetustoimen uudistuksiin

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma

Vuoden 2012 talousarvio / palvelusopimus / Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

Lasten ja Nuorten ohjelma

Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia

Strategisten ohjelmien päivitys ja positiivinen rakennemuutos. Pasi Ahola /

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Kuntastrategia. Sivistystoimen strategia. Lukio Toinen aste

Toiminnan arviointi: omistajaohjaus

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus

Vuoden 2015 arviointikertomus / Konsernihallinnon lausunto

LAPUAN STRATEGIA 2018

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

Arjen turvaa kunnissa

Vuoden 2015 arviointikertomus

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto

Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen

Vuoden 2012 talousarvio / palvelusopimus / Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

1.! " # $ # % " & ' (

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksyminen

Lehdistöinfo Antero Alenius Kunnanjohtaja

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Transkriptio:

Opetus- ja 112 07.09.2017 lautakunta Opetus- ja lautakunta 124 12.10.2017 TA2018 / opetus- ja / strategiset tavoitteet, riskit, resurssiviisas Ii tiekartta ja luvut 2458/02.05/2017 Opetvarh 07.09.2017 112 Opetus- ja palveluiden strategisten tavoitteiden perustana on Iin kun nan strategia sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma. Stra tegian mukaisesti Iin kunnan tavoitteena on tasapainoinen ja ylijäämäinen tulos. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan strategiset ja ta lou del liset tavoitteet. Talouasarvio ja -suunnitelma laaditaan siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymää talousarviota. Tavoitteisiin liit tyvät talousarviovuotta koskevat toimenpiteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Lauta kun ta ta sol la voidaan käyttösuunnitelmien yhteydessä määrittää tulosalue- ja yksik kö koh tai ses ti yksityiskohtaisempia ja määrältään useampia ta voit tei ta/toi menpi tei tä, joita talousarviovuoden aikana lautakunnat voivat seurata. Talousarvion toteutumista seurataan säännöllisesti vuoden aikana. Tavoitteiden saa vut ta mi nen varmistetaan vuonna 2018 yhdellä väliraportoinnilla (31.7.2018 tilan ne). Lopullinen strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuma esitetään tilin pää tök sen yhteydessä. Talousarvion laadinnassa tulee kiinnittää erityistä huomio ta strategisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamiseen ja niiden mit taa miseen. Mittarit tulee olla sellaisia, että pystytään yksiselitteisesti toteamaan onko asetettu tavoite saavutettu. Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi TAVOITE: Väestönkasvu 1-2 % vuodessa KESKEISET KEINOT tavoitteeseen pääsemiseksi ovat: Profiloituminen luontoa arvostavana kuntana Luonto on läsnä kaikissa Suomen kunnissa tavalla tai toisella. Iissä luonto on hyvin monimuotoista, koska Iissä yhdistyvät meri- ja jokiluonto. Kunta on panostanut vähähiilistä taloutta edistäviin toimenpiteisiin ja luontoarvot sopivat hyvin tähän kokonaisuuteen. Kunta panostaa asennekasvatukseen päiväkodeissa ja kouluissa. Kunnan kaikki koulut ja päiväkodit osallistuvat kestävän kehityksen mukaisiin toimenpiteisiin, joissa teemoina: energian säästö, kierrätys, uusiutuvat luonnonvarat Säästetyt eurot verrattuna 0-vuoteen

Tonttitarjonta Ii tarjoaa uusille asukkaille tontteja, jotka ovat kooltaan lapsiystävällisiä. Tonttien ja liittymien hinnat ovat kilpailukykyiset Oulun alueella. Tontit houkuttelevat viihtyisyydellään ja tarjoavat mahdollisuuden luonnonläheiseen asumiseen ja elämiseen. Tyhjät ja tehottomat tontit on otettu käyttöön. Joukkoliikenneyhteydet Liikenneyhteydet ovat ratkaisevassa roolissa jatkossakin elinkeinojen kehittämisen ja vetovoimaisuuden näkökulmasta. Liikennemäärät ovat kasvaneet tieliikenteessä, Iissä se näkyy sekä lisääntyneenä ohikulkuliikenteenä että lisääntyneenä Iin ja Oulun välisenä työmatkaliikenteenä. Iin sijainti pääväylien varressa mahdollistaa julkisten liikennevälineiden, tulevaisuudessa mahdollisesti myös raideliikenteen, käytön ja hyvät yhteydet Kemiin ja Ouluun. Maaseudun kylät ja elinvoimaisuus Maaseudun elinvoimaisuus on tärkeä vetovoimaisuustekijä. Maaseudulla on monipuolista yritystoimintaa. Maaseutumaisema on siisti ja tienvarret on hoidettu. Kaava-alueiden ulkopuolille ja kylille rakennetaan. Kuntataajamien yleisilme Iin kuntakeskus on siisti, omistajat hoitavat omistamiaan alueita ja tontteja. Tyhjät ja tehottomat tontit otetaan käyttöön. Kuntakeskuksen osayleiskaava on voimassa ja sitä lähdetään aktiivisesti toteuttamaan. Kunta vaikuttaa asiaan asemakaavoituksen ja rakennusjärjestyksen avulla sekä hoitamalla omat alueensa kuntoon. Koulujen ja päiväkotien piha-alueen siivoaminen Siivouskerrat Yritysten kehittäminen ja kasvu Iiläiset yritykset kehittävät toimintaansa ja tavoittelevat parempaa kannattavuutta. Yritysten kannattava kasvu luo uusia työpaikkoja. Kunta tukee yritysten kasvua maankäytön suunnittelulla, infrastruktuurin rakentamisella, yritysneuvonnalla ja hankinnoilla. Harrastusmahdollisuudet

Iissä on hyvät harrastusmahdollisuudet, Iissä luonto on lähellä! Kunnan alueelta löytyy loistavia mahdollisuuksia liikuntaan, ulkoiluun, retkeilyyn ja kulttuuriin. Ii on tunnettu kulttuuristaan. Liikuntapaikkarakentamiseen panostetaan yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Yhteistyö seurojen ja yhteisöjen kanssa Liikkuva koulu hankkeen puitteissa Pidettyjen kerhojen määrä Perheystävällisyys Kunta toimii aktiivisesti lapsiperheiden palvelujen järjestämisessä, kuten asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa, päivähoidon järjestämisessä, koulu- ja iltapäivähoitotoiminnassa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hyvät palvelut ja ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen lisäävät perheiden hyvinvointia ja säästävät kustannuksia. Ii on lapsi- ja perheystävällinen kunta! - Kattava ja laadukas - ja kouluverkko - Varhaiskasvatuksen lapset saavat hoitopaikan lakisääteisesti - Jatko-opiskelupaikan takaaminen - VASU-keskustelut - LP-keskustelut - Peruskoulun päättötodistuksen saaneiden määrä (%) - YO-tutkintojen määrä - Peruskoulun päättäneiden ja jatko-opiskelupaikan saaneiden suhde (%) - VASU- ja LP-keskusteluiden määrä (%) Koulutusmahdollisuudet

Iissä on jatkossakin oma lukio, jolla on oma profiili. Tulevaisuudessa Iissä järjestetään mahdollisesti kulttuuriin ja uusiutuvaan energiaan liittyvää toisen asteen koulutusta. Iiläisillä on hyvä mahdollisuus hyödyntää Oulun seudun koulutustarjontaa. Lukion opiskelijamäärä vakiinnutetaan yli 120 opiskelijaan Oppilasmäärä Työllisyyden hoito ja osaaminen TAVOITE: Työttömyys alle 10 prosenttia KESKEISET KEINOT tavoitteeseen pääsemiseksi ovat: Nuorten voimavarat käyttöön Nuorten tulevaisuuden eteen tehtävä työ on parasta mahdollista panostusta tulevaisuuteen. Siitä hyötyy koko yhteiskunta. Nuoret tarvitsevat ja heille järjestetään kesätyö- ja harjoittelupaikkoja, koulutuspaikkoja, työpajatoimintaa ja oppisopimuskoulutusta yhteistyössä kunnan, oppilaitosten, yritysten ja kolmannen sektorin toimenpitein. Koulut ja päiväkodit työ-, harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoina Harjoittelijamäärän kasvattaminen vuosittain 5% Koulutukseen, vapaa-aikaan ja kulttuuriin panostaminen Koulutuksen, kulttuurin ja muiden vapaa-ajan palvelujen merkitys ihmisten hyvinvoinnille on tärkeää. Siksi on tärkeää panostaa niihin monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti. Päättäjien halu

panostaa koulutukseen, vapaa-aikaan ja kulttuuriin kertoo kunnan elinvoimasta. Iissä kulttuuri viedään päiväkoteihin ja kouluihin. Koulujen ja varhaiskasvatuksen yksikköjen vetovoimaisuudesta huolehtiminen/kehittäminen (mm. ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta, kotisivujen ajantasaisuus ja ulkoasu) Oppilas/ lapsimäärän vuosittainen kasvu 1% Työnantajien ja työnhakijoiden kohtauttaminen Työllisyyden hoitoon lähdetään rakentamaan iiläistä työllistämismallia, joka rakentuu yritysten, kunnan ja työnhakijoiden yhteistyöhön. IiRekry -tapahtumasta tullaan rakentamaan Iin työllisyyden hoidon tueksi pysyväluontoinen kohtaamispaikka (tapahtuma ja nettisivut), joka edistää vuoropuhelua yritysten ja työnhakijoiden välillä. Yrityksiä tiedotetaan tarjolla olevista tukimuodoista ja palveluista sekä autetaan niiden hyödyntämisessä. 1) Lukion opiskelijat osallistuvat Ii-Rekry tapahtumaan 2) Peruskoulussa TET- ja Yrityskylätoiminta Osallistujamäärä Yritysmyönteinen toimintaympäristö Työpaikkojen määrän kasvu riippuu yritysten kilpailukyvystä ja kannattavuudesta. Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa suoraan yritysten kilpailukykyyn ovat vähäiset. Iin kunta avittaa

yrityksiä järkevällä hankintapolitiikalla, suotuisilla kaavaratkaisuilla, järkevällä maa-ainessuunnittelulla, palveluja edistämällä sekä järjestämällä yritysten tarvitsemaa perusneuvontaa. Käytännön tekojen kautta syntyy Iin yritysmyönteinen ympäristö, jossa yritysten on hyvä kehittää toimintaansa. Peruspalveluiden turvaaminen TAVOITE: tilanteissa Peruspalvelut kaikille kuntalaisille omalta paikkakunnalta eri elämän KESKEISET KEINOT tavoitteeseen pääsemiseksi ovat: Palvelutarjonnan kuvaaminen, vertailu- ja vaihtoehtoistarkastelu ja elinkaariajattelu Peruspalvelut ovat pääosin lakisääteisiä palveluita. Peruspalveluista tärkeimmät ovat sosiaalija terveydenhuolto, opetus- ja sivistystoimi sekä ympäristö ja tekninen infrastruktuuri. Peruspalveluita järjestämällä Iin kunta tarjoaa kuntalaisille edellytykset arjen elämiseen, hyvinvointiin ja perusturvallisuuteen. Opetus- ja verkko pidetään riittävän kattavana ja turvallisena sekä oppimisympäristö ja välineet pidetään nykyaikaisina Koulu- ja päiväkotiverkko, TVT-välineiden ja ohjelmien määrä sekä henkilöstön koulutus Palveluiden keskittäminen/uudet palvelumuodot Fyysisten palvelupisteiden määrä on vähentynyt ja tulee jatkossakin vähenemään. Tilalle tulevat erilaiset liikkuvat ja sähköiset palvelut. Ii laajentaa palvelutarjontaa asteittain ottamalla rohkeasti käyttöön uusia palvelumuotoja ja hyödyntämällä nykyteknologian mahdollisuudet. Palvelutuotantoa organisoidaan yhdessä kylätoimijoiden, kolmannen sektorin ja seurakunnan kanssa. Näin varmistetaan palvelutuotannon saatavuus koko kunnan alueella.

Etäopetusta/TVT-laitteita hyödyntävää opetusta laajennetaan erityisesti perusopetukseen Laitemäärä suhteessa oppilas-/lapsimäärään. Vuosittainen kasvu 5% Yhteisöllisyyden rakentaminen Iin kunta panostaa yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen. Yhteisöllisyys on osa kunnan elinvoimaa. Ihmiset ja yhteisöt nostetaan keskeisiksi toimijoiksi ja kunta ottaa roolin taustalla mahdollistajana. 1) Kolmas sektori ja huoltajat otetaan mukaan laatimaan suunnitelmaa 2) Kuntalaisfoorumi säännöllisesti 3) Oppilaskunta/nuorisovaltuusto -yhteistyö 4) Koti--koulu-kylä -yhteistyö Kävijämäärät ja pidetyt tilaisuudet Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen Henkilöstön hyvinvointiin ja työkykyyn panostaminen on aina kannattava investointi. Kuntien nykytilanteessa ja toimintaympäristön muuttuessa se on ehdottoman välttämätöntä. Osaava, työssään viihtyvä ja hyvinvoiva henkilöstö on menestymisen edellytys. Iin kunta panostaa henkilöstön kehittymiseen ja työskentelyn edellytyksiin. Työhyvinvointihankkeen toteuttaminen vv. 2016-2017 Yhteiset toimenpiteet henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen parantamiseksi Party-kyselyn toteuttaminen 2017. Kehityskeskustelut käydään jokaisen vakituisen/pitkäaikaisen työntekijän kanssa vähintään kerran vuodessa sairauspoissaolot/työntekijä Talouden tasapainottaminen

TAVOITTEET: Velkamäärä alle maan keskiarvon per asukas Ylijäämäinen kuntatalous KESKEISET KEINOT tavoitteisiin pääsemiseksi ovat: Lisää tuloja kunnan kassaan Iin kunnan verotettava tulo kasvoi vuosien 1998 2008 välisenä aikana keskimäärin 4,38 % vuodessa. Vuosien 2009 2012 välisenä aikana kasvu hidastui ja oli keskimäärin 2,65 % vuodessa. Tämä verotulojen kasvun hidastumista on paikattu veroprosentin nostolla. Samanaikaisesti valtionosuudet ovat kasvaneet ja ne muodostavat merkittävän osan kunnan tulorakenteesta. Valtionosuusleikkaukset ja valtionosuusuudistus merkitsevät Iille vuoteen 2020 mennessä yli 4 % veroprosenttiyksikön tuoton menetystä. Iin kunta tekee ennakkoluulottomasti päätöksiä, jotta valtionosuusmenetysten tilalle saadaan muita tulolähteitä. Esimerkiksi omasta omaisuudesta saatavaa tuottotasoa nostetaan ja kaikkia verotuloja, asiakasmaksuja sekä omavastuita tarkastellaan ennakkoluulottomasti. Palvelurakenteen muutostarpeet Verrattuna samankokoisiin kuntiin, palvelurakenteen kustannustarkastelussa Iillä on mennyt hyvin perusturvan osalta, mutta opetus- ja sivistystoimen kustannukset ovat merkittävästi suuremmat. Oulunkaaren kuntayhtymä, joka tuottaa perusturvaan liittyvät palvelut, toimii vertailun mukaan tehokkaasti. Opetus- ja sivistystoimi edellyttää tämän tarkastelun mukaan toimia. Liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ovat Iin vahvuuksia ja selkeästi tärkeä vetovoimatekijä. Iin kunta hakee yhteistyökumppaneita opetus- ja sivistystoimen toteutukseen Oulunkaaren esimerkin mukaisesti. Liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa sekä nuorisotyössä kunta toimii yhdessä kolmannen sektorin, kuten järjestöjen, kyläyhdistysten ja seurojen kanssa. Kunta hyödyntää uudet teknologian mahdollistamat palvelumahdollisuudet sekä liikkuvat palvelumuodot. Tämä edellyttää riittävää tietoliikennevalmiutta koko kunnassa. Investointitoimenpiteet Kunnan talous on ollut ylijäämäinen viimeiset vuodet ja aikaisemmin syntyneet alijäämät eli tappiot on katettu. Toisaalta investointitarve on ollut niin suuri, että vuosikate ei ole riittänyt kattamaan nettoinvestointeja. Kunta on velkaantunut. On selvää, että kasvukunnassa investointitarpeita on jatkossakin. Iin kunnan tulee investoida järkevästi ja tuottavasti. Myös erilaisia rahoitusmuotoja tulee tarkastella ennakkoluulottomasti. Hyödynnetään erilaisia hankkeita, kuten digitaalisuus, liikunta ja kestävä kehitys Hankkeiden määrä

Päätösesitys (opetus- ja päällikkö): Lautakunta hyväksyy opetus- ja palveluiden vuoden 2018 talousasarvion strategiset tavoitteet ja esittää ne edelleen kunnanhallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäviksi. Päätös: Hyväksyttiin seuraavilla lisäyksillä kohtaan perheystävällisyys - Varhaiskasvatuksen lapset saavat hoitopaikan lakisääteisesti - Jatko-opiskelupaikan takaaminen - VASU-keskustelut - LP-keskustelut Opetvarh 12.10.2017 124 Esityslistan liitteenä opetus- ja toimialan riskit ja Resurssiviisas Ii -tie kart ta. Talousarvio 2018 luvut toimitetaan kokoukseen. Päätösesitys (opetus- ja päällikkö): Lautakunta päättää hyväksyä opetus- ja toimialan ta lous ar vio esityk sen vuodelle 2018, riskienhallintasuunnitelman, Resurssiviisas Ii -tiekartan sekä taloussuunnitelman vuosille 2019 ja 2020, ja esittää ne edelleen kun nan hal lituk sel le ja edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäviksi. Muutettu päätösesitys (opetus- ja päällikkö): Lautakunta päättää hyväksyä opetus- ja toimialan ta lous ar vio esityk sen vuodelle 2018 strategisten tavoitteiden, ulkoisten lukujen, ris kien hal lin tasuun ni tel man ja Resurssiviisas Ii -tiekartan osalta se kä taloussuunnitelman vuosil le 2019 ja 2020, ja esittää ne edelleen kun nan hal li tuk sel le ja edelleen kun nanval tuus tol le hyväksyttäviksi. Päätös: Hyväksyttiin.