1 KiraNet-jalstustietjärjestelmän asetukset ja käyttöhjeet SPK:lle Selaimen asetusten muuttaminen rtukhtaiseksi Sumen Kennelliitn Kiranet-jalstustietjärjestelmään pääsee SKL:n internet sitteesta www.kennelliitt.fi/fi/ Etusivun ikeasta laidasta löytyy KOIRANET-tsikn alta jalstustietjärjestelmän linkki, jta klikkaamalla aukeaa uusi jalstustietjärjestelmä ikkuna. Ennen sitteen tallentamista selaimen susikkeihin (Favrites), tulee tietkannan asetusvalinnat laittaa rdun ja man tiednhaun salta khdalleen. Valitse näin: Alas vetvaliksta FCI-ryhmä: valitaan FCI 5 Pystykrvat ja alkukantaiset tyypit Alasvetvaliksta Rtu: valitaan tässä esimerkkitapauksessa sumenpystykrva (karjalankarhukira tai phjanpystykrva) Muut rtukhtaiset: tsikn khdasta klikataan linkkiä Asetukset Linkistä aukeaa käyttäjäkhtaiset asetukset kyseiselle rdulle sekä käytettävälle selaimelle. Aseta ruksi perustiedt: Rekisterinumer, sukupuli, väri, syntymäaika, pentueet ja sukusiitsprsentti Aseta ruksi Muuta: Näytä värit aina tekstinä Aseta ruksi Terveystulkset: Sumenpystykrvalla plvet ja silmät Aseta ruksi Sukutaulu: Näytä värit sukutaulussa ja valitse alas vetvaliksta Linnunhaukkuke, jllin paras ketuls näkyy sukutaulussa Aseta ruksi Ke-ja näyttelytulkset: Näyttelytuls ja valitse alas vetvalikista esim. Linnunhaukkuke, Hirvenhaukkuke ja mahdllisesti muuta Valinnat hyväksytään painamalla sivun alalaidan Tallenna painikketta Selain n nyt tässä esimerkkitapauksessa säädetty lintua haukkuville sumenpystykrville sekä mien valintjen mukaiseksi ja n valmis tallettavaksi susikkeihin (Favrites) tai pikalinkin alle (Links). Se nnistuu klikkaamalla selaimen yläreunan Susikit (Favrites) -> Lisää susikkeihin (Add t favrites ) 1
2 Avautuu Lisää susikki (Add a favrite) ikkuna, jssa nimenä (Name) näkyy KiraNetjalstustietjärjestelmä ja khdekansina Susikit (Favrites). Nimi vidaan lyhentää esim. KiraNet ja Susikit (Favrites) kansi vaihtaa alas vetvaliksta esim. pikalinkkikansiksi (Links). Tallennuksen jälkeen KiraNet-jalstustietjärjestelmä avautuu tästä selaimesta esimerkin mukaisessa mudssa. Sumenpystykrvalla se tarkittaa, että FCI-ryhmä ja Rtu valikt vat valmiiksi ikeat. On hyvä humata, että sama valinta n tehtävä jkaiselle kneelle (selaimelle), jlla työskennellään jtta päästäisiin haluttuun lpputulkseen. Myös muut rtukhtaiset asetukset vat valmiiksi ikeat. Sivun alalaidassa n taulukk Tietja rdusta, jssa n linkit myös rdun jalstuksen tavitehjelmaan sekä pentuvälityksen tietihin. Tietkannan rtukhtainen hyödyntäminen Asetusten valinnan ja mien tarpeiden tallennuksen susikkeihin(favrites) jälkeen vidaan tietkantaa ruveta selailemaan halutun rdun tietjen perusteella. Jalstustietjärjestelmän ikeassa ylälaidassa näkyy yläpulen kuvan mukainen valikkkenttä, jsta saadaan kyseisestä rdusta tärkeää jalstusvalintihin liittyvää tieta. Uusimmat: Pentueet linkistä löytyvät uusimmat rekisteröidyt rtukhtaiset pentueet. Oletuksena näkyy viimeiset rekisteröinnin klmen kuukauden ajalta mutta tsikn alta saa klikattua valinnaksi 6 tai 12 kuukautta. Kannattaa myös laitta ruksi khtaan Näytä pentujen nimet. Lisäksi saadaan erikseen valittua klmen edellisen vuden rekisteröinnit. Kkeet linkistä löytyvät uusimmat rdunmaisiin kkeisiin ja testeihin liittyvät tiedt kuuden kuukauden ajalta. Valinnaisesti vidaan tarkastella lyhempää ja pitempää ajanjaksa sekä edellisiä vusia. Näyttelyt linkistä löytyvät uusimmat näyttelyistä tietkantaan tallennetut tiedt kuuden kuukauden ajalta. Valinnaisesti vidaan tarkastella lyhempää ja pitempää ajanjaksa sekä edellisiä vusia. Terveystulkset linkistä löytyvät rtukhtaiset terveystulkset PEVISA-tarkastuksista. Oletuksena näkyy viimeiset rekisteröinnin klmen kuukauden ajalta mutta tsikn alta saa klikattua valinnaksi 6 tai 12 kuukautta. Oletuksena n myös ruksi jkaisessa terveys tiedssa, jsta niitä vi myös vähentää. Valinnaisesti vidaan tarkastella lyhempää ja pitempää ajanjaksa sekä edellisiä vusia. Jkaisen kiran henkilökhtaisiin tietihin n linkki kiran nimessä. Valit linkistä löytyvät rdulle viimeisen kuuden kuukauden aikana myönnetyt valinarvt. Valinnaisesti vidaan tarkastella pitempää ajanjaksa sekä edellisiä vusia. Tunnit linkistä löytyvät rdun kirjatut tuntikirat muista maista kuluneelta vudelta. Valinnaisesti vidaan tarkastella edellisiä vusia. 2
3 Tilastt: Tulstilastt linkistä löytyy valintaikkuna rtukhtaisten käyttöketilastjen katseluun. Valintjen perusteella määräytyy se infrmaati mikä tässä khdassa näytetään. Terveystilastt linkistä löytyy valintaikkuna rtukhtaisten terveystilastjen katseluun. Hakua vidaan rajata syntymävuden perusteella. Jalstustilastt linkistä löytyy valintaikkuna rtukhtaisten jalstustilastjen katseluun. Vidaan surittaa vusiyhteenvet, ursten- ja narttujen tilast sekä näiden jälkeläistilast valittuna rekisteröintivunna. Muut rtukhtaiset: Kasvattajat linkistä löytyvät aakksjärjestyksessä kaikkien rdun kasvattajien rekisteröimät kirat. Oletuksena ne vat viiden vuden ajalta mutta valinnaisesti vidaan tarkastella kahta, 10 ja 20:tä vutta. Listaukset linkistä löytyvät valinarvista tai rdulle laskettavista BLUP-indekseistä (kkk-lnkkaindeksi). Tapahtumahaku linkistä löytyy valintaikkuna kemutkhtaiseen, tumarin tai paikkakunnan perusteella haettavaan ketietn. Asetukset linkin valinnat vaikuttavat tietkannasta haettavaan tietn.(käsiteltiin asetettaessa selaimen valintja ja tallennusta) Yleiset: Kennelnimet linkistä löytyvät kaikki sumessa käytössä levat kennelnimet. Valinnat n järjestetty aakksten alle. Rekisteröinnit linkistä löytyvät kaikkien rtujen rekisteröinnit Sumessa. Tilast n järjestetty niin, että eniten rekisteröity rtu n ylimpänä ja se n näkyvissä viideltä vudelta. Taulukssa näkyy myös kehityksen senhetkinen muuts. Palaute linkistä löytyy KiraNet tietkantaa kskeva nettifrumi, jnne vi antaa palautetta ja kehitysajatuksia tietkannasta. Jalstuksellisen tiedn hakeminen tietkannasta Rtukhtaisen tiedn hakeminen alitetaan kirjittamalla halutun kiran rekisterinumer tai nimi Pikahaku kenttään. Kiria vidaan myös hakea kennelin tai muun nimen mukaan, jllin kirat listautuvat tietineen näkyviin. Hae tietja tai, jllin kirakhtaiset tiedt avautuvat. Ylimpänä vat valitut perustiedt. Seuraavana tulevat tittelit, kirasta saadut terveystulkset, kiran surittamat ketulkset sekä näyttelytulkset, sukutaulu valittuine tietineen, sisarukset tietineen sekä kiran jälkeläistiedt. 3
4 Terveydellinen tarkastelu Rtukhtaisissa PEVISA-määräyksissä n määritelty ne terveydelliset tavitteet, jtka rdun jalstuskiran tulee täyttää. Sumenpystykrvan terveystulksissa tulee kiinnittää humi siihen, ettei kiralla le tdettu silmien salta perinnöllistä sairautta. Js kiralla n tdettu perinnöllinen silmäsairaus, ei sitä vi käyttää jalstukseen, eikä Sumen kennelliitt rekisteröi sen jälkeläisiä. Kirilla tdetut perinnölliset silmäsairaudet vat alstustietjärjestelmässä merkitty maininnalla tdettu. Aiemmin käytössä lleesta sairas -mudsta n luvuttu. Silmäsairaudet n tietkannassa merkitty: katarakta : tdettu (aikaisemmin HC) PRA, : tdettu PHTVL, (asteet3-6): tdettu Tulee myös tarkastella nk jkin yksilö periyttänyt kyseistä sairautta tai esiintyykö sitä sisaruksissa. Js sairautta esiintyy lähisukulaisissa n syytä aina turvautua rdun jalstusneuvnnan apuun. Plvien tulee käyttökiralla lla terveet. Js kiralla n PEVISA-tarkastuksessa tdettu Patella Luksaati, n sillä perinnöllinen plvivika. Kiraa ei tällöin vi käyttää jalstukseen, eikä Sumen kennelliitt rekisteröi sen jälkeläisiä. Js kira n tarkastettu ja terveeksi tdettu n plvitarkastustulkseksi kirjattu tuls 0/0. Js kiralla n merkintä esim. 0/1, n kyseessä jalstusrajitteinen yksilö. Vastapuleksi n tällöin löydettävä tarkastettu ja terveeksi tdettu yksilö. Js kiralla n merkintä esim. 0/2, n j kyseessä jalstukseen kelpaamatn yksilö. Sumen kennelliit ei rekisteröi tällaisen kiran jälkeläisiä. Esim. 0/0 mlemmat plvet tdettu terveiksi 0/1 tinen plvi jalstusrajitteinen 1/1 mlemmat plvet jalstusrajitteisia 1/2 tinen plvi jalstusrajitteinen ja tinen sairas jne Ke- ja näyttelytulsten tarkastelu Terveyden lisäksi käyttökiralta n syytä vaatia näyttöä timivuudesta js sitä halutaan käyttää jalstukseen. Tittelit khdasta kiralta löytyy sen mahdllisesti saavuttamat arvt FIN KVA ja/tai FIN MVA. Js kira ei le saavuttanut valin arva käyttökkeissa löytyvät kaikki sen kkeissa saavuttamat ketulkset heti terveystulsten alapulelta. AVO1 tulsta vidaan nurelta kiralta pitää j hyvänä näyttönä pelaavuudesta rdunmaisessa käyttökkeessa. Säännöllinen ketiminta n myös hyvä tae usksta kiran kykyihin. Useamman VOI1 tulksen haukkunut kira n j riittävän pelaava yksilö. Erityisesti jalstukseen käytetyltä nartulta tulisi löytyä näyttöä pelaavuudesta sekä erittäin hyvästä ulkmudsta. Näyttelytulksista jalstukseen suunnitelluilta kirilta tulisi löytyä vähintään laatuarvstelu H (hyvä). Kira jka n EH (erittäin hyvä) tai parempi n ulkmudllisesti j hyvää jalstusmateriaalia. Laatuarvstelu lisi hyvä surittaa vähintään kahdessa näyttelyssä ja eri saada kahdelta eri ulkmuttumarilta. Suvun muista näytöistä saa selvyyttä sukutaulua selaamalla ja siihen valinnan jhdsta tulleita parhaan käyttötulksen sekä näyttelytulksen merkintöjä. Myös tarkastelemalla sisarusten tulksia ja terveysmerkintöjä sukutaulun alla levassa sassa saa viitteitä suvun minaisuuksista. Js yksilön jälkeläiset vat alkaneet käydä menestyksellä käyttökkeissa sekä näyttelyissä vidaan yksilön lettaa periyttävän myös minaisuuksiaan eteenpäin. 4
5 Keparituksen tekeminen Kun yksilön kirakhtaiset tiedt vat näkyvillä n sukutaulun alapulella tyhjä laatikk. Tähän laatikkn tulee paritettavaksi aitun tisen sukupulen rekisterinumer sijittaa. Tietkanta mudstaa uuden yhdistelmän kirista kstuvan sukutaulun ja näyttää yhdistelmän sukusiitsprsentin neljän sukuplven mukaan. Vaihtehtna n valita sukuplvet aina kahdeksaan asti. Sumenpystykrvilla tulee valita klikkaamalla näkyviin seitsemän sukuplvea. Sukutaulussa näkyy valinnan jälkeen nämä seitsemän sukuplvea ja kertyvät kirat sitetaan värikdein. Sukutaulun alapulella n yhteenvettaulukk kertyvistä kirista. Uusien pentueiden sukusiitsaste n susitusten mukaan ltava alle 3,0 % ja yhden kiran jälkeläisten suus kirakannassa alle 2 % (10 vuden kanta). Js halutaan alhaista sukusiitsta tulisi sumenpystykrvilla pyrkiä alle 2,0% yhdistelmiin, jllin viiden sukuplven aikana ei esiinny samja yksilöitä. Olisi hyvä välttää myös sellaista yhdistelmää, jssa yhden kiran suus sukusiitsprsentista menee yli yhden prsentin. Tämä n erityisen tärkeää sillin kun epi-lukujen salta ei löydetä helppa ratkaisua ja judutaan tekemään yhdistelmiä erityistä tarkkuutta vaativilla kirilla. Tällaisen kiran epi-luku n yli 1,5 ja ei tivttujen ja ennalta arvaamattmien yllätysten minimimiseksi sekä pennun jatkjalstusmahdllisuuksien varmistamiseksi n syytä pyrkiä mahdllisimman alhaiseen sukusiitsasteeseen. Lpuksi ne yhdistelmät, jtka virtuaaliparituksessa näyttäisivät levan terveimpiä, timivimpia, alhaisen sukusiitksen maavia eivätkä kavenna geeniphjaa, n syytä tarkistaa jalstusneuvnnasta epi-lukujen salta. Linkkejä jalstukseen: Sumenpystykrvien jalstuksen tavitehjelma Sumenpystykrvien rtumääritelmä Sumenpystykrvien PEVISA-määräykset Sumen Kennelliitt / jalstus ja kasvatus 5