Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla

SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla

1 SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla

ISBN 978-951-714-283-0 Painokarelia Oy 2012 Kannen kuva: Tuomas Marttila/Gorilla 2

SAK:n työolobarometri 2012 1. Kolmanneksella mahdollisuus tulospalkkioihin 5 Vain 36 prosentilla SAK:laisista on mahdollisuus saada tulos- tai voittopalkkioita. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yksityisellä sektorilla on tulospalkkioiden piirissä 65 prosenttia ylemmistä ja 49 prosenttia muista toimihenkilöistä sekä 41 prosenttia työntekijöistä. Vuonna 2011 tulospalkkioita maksettiin 26 prosentille SAK:laisista. 2. Naisten ja miesten välinen epätasa-arvo korostuu tulospalkkioissa 6 Tulospalkkioiden summat eivät ole SAK:laisilla aloilla kovinkaan suuria. Tyypillinen SAK:laisen saama tulospalkkio tai bonus vuodessa on noin 500 euroa. Miesten yleisin palkkio on 900 euroa ja naisten 200 euroa. 3. Palkitsemisjärjestelmiä ei pidetä oikeudenmukaisina 8 SAK:laiset luottamushenkilöt eivät pidä palkitsemisjärjestelmiä oikeudenmukaisina. Luottamushenkilöiden mukaan myöskään työpaikkojen henkilöstö ei ole tyytyväinen palkitsemisjärjestelmiin. 4. Neljällä kymmenestä työpaikasta on havaittu syrjintää 10 39 prosenttia SAK:laisista on havainnut työpaikallaan jonkinlaista syrjintää. Eniten he ovat havainneet määräaikaisiin työntekijöihin kohdistuvaa syrjintää. 5. Työurien jatkamiseen kannustetaan alle puolella työpaikoista 13 Vaikka työurien pidentämistä pidetään yleisesti olennaisena ratkaisuna maamme hyvinvoinnin jatkumiselle, vain 45 prosenttia SAK:laisista kokee, että työpaikalla kannustetaan ikääntyviä pysymään työelämässä. Sen sijaan 20 prosenttia kokee, että esimerkiksi osatyökykyisille ei joko tehdä mitään erityisjärjestelyjä työssä jatkamiseksi tai että heistä pyritään suorastaan pääsemään eroon. 6. Alle puolet pääsee työnantajan kustantamaan koulutukseen 15 SAK:laisista on vain 45 prosenttia päässyt viimeisen vuoden aikana työnantajan kustantamaan koulutukseen. Valtakunnallisen työolobarometrin mukaan kaikista palkansaajista koulutukseen on päässyt merkittävästi useampi, 52 prosenttia. 3

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n mielestä tulospalkkiot ovat hyvä väline yritysten vaatimaan palkkajoustoon. Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmillä voidaan kannustaa ja palkita henkilöstöä yrityksen menestyessä eikä varsinainen palkka ole suoranaisesti vaarassa huonossakaan taloustilanteessa. Kaikkia tulokseen ja voittoon sidottuja palkanosia on kuitenkin jaettava oikeudenmukaisesti koko henkilöstölle ei vain esimiehille ja johtoportaaseen kuuluville. Tällä hetkellä SAK:laisilla on muita heikommat mahdollisuudet saada tulospalkkioita ja silloinkin kun niitä saadaan, ovat ne huomattavasti pienempiä kuin muilla henkilöstöryhmillä. Tulospalkkausjärjestelmät ovat huomattavasti yleisempiä teollisuudessa kuin julkisella sektorilla ja palvelualoilla, joilla molemmilla työskentelee paljon naisia. Miehille maksettavat tulospalkkiot ovat lisäksi selvästi suurempia kuin naisille maksettavat. SAK:n mielestä tulospalkkaukseen onkin saatava selkeät pelisäännöt, jotka kohtelevat kaikkia henkilöstöryhmiä sukupuolesta riippumatta oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. 4

1. Kolmanneksella mahdollisuus saada tulospalkkioita Reilulla kolmanneksella SAK:laisista (36 %) on mahdollisuus saada tulospalkkioita tai bonuksia. SAK:laiset saavat niitä hieman harvemmin kuin suomalaiset palkansaajat yleensä. Valtakunnallisen työolobarometrin mukaan 41 prosenttia palkansaajista voi saada tulospalkkioita, bonuksia tai muita lisiä tiimin, ryhmän tai koko työyksikön tuloksen perusteella. Vuonna 2011 tulospalkkioita sai neljännes (26 %) SAK:laisista. Onko mahdollista saada tulospalkkioita ja saiko vuonna 2011? (%) Yksityinen palvelua Kuljetusala Julkinen ala Teollisuus 15 16 24 24 29 33 39 43 Määräaikainen Vakituinen 15 22 29 39 Nainen Mies Kaikki 23 26 29 32 36 39 Mahdollisuus saada Sai vuonna 2011 Miehillä on mahdollisuus tulospalkkioihin selvästi naisia useammin, joskin sukupuolten välinen ero on SAK:laisilla selvästi pienempi kuin palkansaajilla yleensä 1. Mahdollisuus tulospalkkioon on myös nuorilla useammin kuin vanhoilla vaikka toisaalta pitkä työkokemus samassa työpaikassa ja vakituinen työsuhde selvästi nostavat niiden osuutta, joilla on mahdollisuus saada tulospalkkioita. Tulospalkkioiden mahdollisuus ja niiden maksaminen ovat sitä yleisempiä, mitä isompi työpaikka on kyseessä. Tulospalkkiot ovat yleisimmin käytössä teollisuudessa ja yksityisillä palvelualoilla. 1 TEM, Työolobarometri 2011 5

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yksityisen sektorin yrityksissä tulos- ja voittopalkkiojärjestelmien piirissä on: - 65 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä - 49 prosenttia toimihenkilöistä - 41 prosenttia työntekijöistä Lähde: EK:n palkkausjärjestelmätiedustelu 2011 Ero SAK:n ja EK:n tiedoissa työntekijöiden osalta selittynee sillä, että SAK:n työolobarometrissa on mukana myös julkinen sektori. SAK:n tiedustelussa on myös mukana enemmän pienten työpaikkojen työntekijöitä, kun taas EK:n tiedustelussa on mukana enemmän suurehkoja yrityksiä. 2. Naisten ja miesten välinen epätasaarvo korostuu tulospalkkioissa Tyypillinen SAK:laisen vuodessa saama tulospalkkio tai bonus on 500 euroa. Tulospalkkiot eivät siis yleensä ole erityisen merkittäviä sen paremmin euroina kuin esimerkiksi kuukausipalkkoihin suhteutettunakaan. Niilläkin, jotka saavat suurimpia tulospalkkioita, ovat palkkioiden määrät vuoden aikana selvästi pienempiä kuin yhden kuukauden palkka. Naisilla on jonkin verran miehiä harvemmin mahdollisuus tulospalkkioon. Tätä epätasa-arvoa korostaa vielä se, että silloin kun palkkiota maksetaan, on miesten yleisin palkkio 900 euroa ja naisten vain 200 euroa. Teollisuudessa työskentelevistä kolmannes on saanut tulospalkkaa, julkisella alalla alle puolet tästä. Palkkion yleisin suuruus on teollisuudessa 750 euroa ja julkisella alalla 250 euroa. 6

Tyypillinen tulospalkkion/bonuksen määrä 2011 (mediaani) Yksityinen palvelua Kuljetusala Julkinen ala Teollisuus 250 300 400 750 Määräaikainen Vakituinen 200 500 Nainen Mies Kaikki 200 500 900 Erityisesti työpaikan koon kohdalla palkkion suuruus korostaa eroja. Mitä suurempi työpaikka, sitä useammin vastaajat saavat tulospalkkioita, ja sitä suurempia ne myös ovat. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan yksityisellä sektorilla tulospalkkiot voivat enim millään nostaa ylempien toimihenkilöiden vuosiansioita 19 prosenttia, muiden toimihenkilöiden 11 prosenttia ja työntekijöiden vuosiansioita kuusi prosenttia. Vuonna 2011 toteutuneet tulos- ja voittopalkkiot olivat kaikissa henkilöstöryhmissä noin puolet maksimipalkkioiden määrästä. 2 SAK:laisten työntekijöiden vuosiansioita tulospalkkiot nostivat vuonna 2011 keskimäärin 1,5 prosenttia. Pörssiyhtiön johtajalle 24 työntekijän palkka Ison pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkalla ja bonuksilla työllisti viime vuonna keskimäärin 24 rivityöntekijää. Helsingin Sanomien selvityksistä käy ilmi, että suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja bonukset nousivat viime vuonna 16 prosenttia ja pörssin ulkopuolisten valtionyhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja bonukset keskimäärin 9,8 prosenttia. Samaan aikaan suomalaisten palkansaajien palkat ja bonukset nousivat keskimäärin 2,6 prosenttia. Helsingin Sanomat 4.6.2012 2 EK:n palkkausjärjestelmätiedustelu 2011 7

SAK:laiset työntekijät ja tulospalkkaus: - mahdollisuus saada tulospalkkioita on muita henkilöstöryhmiä harvinaisempaa - tulospalkkioiden maksimimäärät ovat huomattavasti pienemmät kuin muilla henkilöstöryhmillä - toteutuneet tulospalkkiot nostavat vuosiansioita merkittävästi vähemmän kuin muilla henkilöstöryhmillä. SAK:n mielestä tulospalkkiot ovat hyvä väline yritysten vaatimaan palkkajoustoon. Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmillä voidaan kannustaa ja palkita henkilöstöä yrityksen menestyessä eikä varsinainen palkka ole suoranaisesti vaarassa huonossakaan taloustilanteessa. Tulospalkkausjärjestelmät ovat huomattavasti yleisempiä teollisuudessa kuin julkisella sektorilla ja palvelualoilla, joilla molemmilla työskentelee paljon naisia. Miehille maksettavat tulospalkkiot ovat lisäksi selvästi suurempia kuin naisille maksettavat. SAK:n mielestä tulospalkkaukseen on saatava selkeät pelisäännöt, jotka kohtelevat kaikkia henkilöstöryhmiä sukupuolesta riippumatta oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. 3. Palkitsemisjärjestelmiä ei pidetä oikeudenmukaisina SAK:n luottamushenkilöpaneelissa 3 työpaikkojen palkitsemisjärjestelmät eivät saaneet kovin korkeaa arvosanaa. Luottamushenkilöistä yli puolet on tyytymättömiä palkitsemisjärjestelmään 24 prosenttia ei pidä palkitsemisjärjestelmiä oikeudenmukaisena ja 30 prosenttia näkee siinä merkittäviä ongelmia. Oikeudenmukaisina järjestelmiä pitää vain kuusi prosenttia luottamushenkilöistä ja osittain samaa mieltä oikeudenmukaisuusväitteen kanssa on alle kolmannes (28 %) luottamustehtävissä toimivista SAK:laisista. 3 SAK:n luottamushenkilöpaneelissa on jäsenenä 1 600 luottamushenkilöä SAK:laisista ammattiliitoista. Heistä on luottamusmiehiä noin 900, työsuojeluvaltuutettuja noin 500 ja molemmissa tehtävissä toimivia noin 200. Paneelin koostumus vastaa SAK:n liittorakennetta. 8

Työpaikan palkitsemisjärjestelmä on oikeudenmukainen (%) 12 6 24 28 Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa 30 Luottamushenkilöiden mukaan myöskään työntekijät SAK:laisilla työpaikoilla eivät ole tyytyväisiä palkitsemisjärjestelmään. Ainostaan 15 prosenttia luottamushenkilöistä on edes jonkin verran samaa mieltä siitä, että henkilöstö olisi tyytyväinen palkitsemisjärjestelmään. Lähes 70 prosenttia luottamushenkilöistä kertoo, että henkilöstö ei ole järjestelmään tyytyväinen Henkilöstö on tyytyväinen palkitsemisjärjestelmään (%) 16 2 13 37 32 Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa 9

4. Neljällä kymmenestä työpaikasta on havaittu syrjintää Neljä kymmenestä (39 %) SAK:laisesta on havainnut työpaikallaan jonkinlaista syrjintää. Syrjintää on havaittu sitä useammin, mitä isommasta työpaikasta on kyse. Syrjintää ovat havainneet muita harvemmin ne, jotka ovat olleet työpaikassaan vasta vähän aikaa. Nämä tulokset eivät ole yllättäviä: isommalla työpaikalla tapahtuu enemmän asioita ja on enemmän erilaisia ihmisiä, samoin vain vähän aikaa työpaikalla ollut ei vielä ole ehtinyt havaita syrjintää vaikka sitä esiintyisikin. Erityisesti se, miten työntekijät ovat kokeneet työnantajan suhtautumisen työntekijöihinsä, on vahvasti yhteydessä siihen, miten usein syrjintää on havaittu. Kaikki Työpaikan koko 250-50-249 10-49 1-9 Vaikutusmahdollisuudet Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan Työnantaja-arvosana Hyvä Melko hyvä Kohtalainen Heikko 14 25 29 32 39 43 38 38 38 51 52 58 79 Eniten SAK:laisilla työpaikoilla on havaittu määräaikaisiin työntekijöihin kohdistuvaa ja vähiten miehiin tai seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvaa syrjintää. Ikäsyrjintä on kohdistunut yhtä usein nuoriin ja vanhempiin, mutta sukupuolisyrjintä kohdistuu selvästi useammin naisiin 10

Syrjinnän syyt, (%) Määräaikaisuus Terveydentila Osa-aikaisuus Ikä, erityisesti vanhempi Ikä, erityisesti nuoriin Syntyperä Ay-toiminta Sukupuoli, erityisesti naiset Sukupuoli, erityisesti miehet Vammaisuus Seksuaalinen suuntautuminen 2 3 3 7 7 9 11 11 10 14 18 On ehkä yllättävää, että ikään ja terveydentilaan perustuva syrjintä on huomattavasti yleisempää kuin sukupuoleen perustuva syrjintä. Terveydentilaan perustuvaa syrjintää oli havainnut peräti 14 prosenttia SAK:laisista. Toisaalta esimerkiksi vammaisia ei löydy jokaiselta työpaikalta, joten heihin kohdistuva syrjintä on varmasti yleisempää kuin luvut osoittavat. Niillä työpaikoilla, joilla on ulkomaalaisia työntekijöitä, joka kymmenes on havainnut ei-suomalaiseen syntyperään/etnisyyteen kohdistuvaa syrjintää. Kaikkiin palkansaajiin verrattuna SAK:laiset ovat havainneet muita useammin erityisesti nuoriin kohdistuvaa ikäsyrjintää, työsuhteen lajiin perustuvaa ja sukupuolisyrjintää (erityisesti miehiin kohdistuvaa). Ulkomaalaisiin kohdistuva syrjintä on aavistuksen harvinaisempaa SAK:laisilla työpaikoilla kuin suomalaisilla työpaikoilla yleensä. Sukupuoleen, terveydentilaan, syntyperään tai ammattiyhdistysaktiivisuuteen perustuva eriarvoinen kohtelu on lähtökohtaisesti lainvastaista siihen nähden sitä on havaittu yllättävän paljon. 11

Havaittu eriarvoista kohtelua (%) sektoreittain Ikään, nuoriin Ikään, vanhempiin Miehiin Naisiin Määräaikaisuuteen Osa-aikaisuuteen Seksuaaliseen suuntautumiseen Ay-toimintaan Syntyperään, joka ei suomalainen Terveydentilaan Vammaisuuteen 14 13 6 7 12 13 10 8 2 4 3 4 7 8 7 16 15 17 8 9 12 15 2 2 1 8 10 4 5 9 7 11 7 14 12 15 14 3 0 4 22 Teollisuus Kuljetusala Julkinen ala Yksit. palvelut Ikäsyrjintää esiintyy muita enemmän teollisuudessa ja kuljetusalalla. Sukupuoleen kohdistuvan syrjinnän osalta sektoreiden välillä on varsin vähän eroja. Määräaikaisten syrjintä on tavallisinta julkisella alalla, jolla työskenteleekin eniten määräaikaisia. Osa-aikaisten eriarvoinen kohtelu on puolestaan yleisintä yksityisellä palvelualalla, jolla myös on eniten osa-aikaisia työntekijöitä. Terveydentilaan perustuva syrjintä on varsin yleistä kaikilla päätoimialoilla, samoin syntyperään perustuva, joskin ei-suomalaisten syrjintä on hieman muita yleisempää teollisuudessa ja julkisella alalla. Ay-toimintaan perustuvaa syrjintää vastaajat ovat havainneet eniten kuljetusalalla ja toiseksi eniten teollisuudessa. 12

5. Työurien jatkamiseen kannustetaan alle puolella työpaikoista Eläkeikää lähestyvien osalta viidennes SAK:laisista ei osannut arvioida työnantajan suhtautumista. Vajaa puolet arvioi, että heitä kannustetaan jatkamaan työelämässä ja reilu kymmenesosa, että heistä pyritään pääsemään eroon. Viidenneksen mukaan suhtautuminen vaihtelee työntekijästä riippuen. Suhtautuminen eläkeikää lähestyviin työntekijöihin (%) 20 Kannustetaan pysymään työelämässä 45 Toisia kannustetaan, toisista pyritään eroon 13 Ikääntyvistä pyritään pääsemään eroon Ei osaa sanoa 22 Miesten ja naisten tai eri toimialoilla työskentelevien arvioiden välillä ei ole eroa. Ikäryhmittäiset erot ovat nekin pieniä. Kaikkein pisimpään samassa työpaikassa olleet kokevat muita harvemmin, että työnantaja kannustaa ikääntyviä jatkamaan työssä. Työpaikan koolla on suhteellisen suoraviivainen, joskin melko lievä vaikutus asiaan. Mitä isompi työpaikka, sitä harvemmin vastaajat kokevat että ikääntyviä kannustetaan jatkamaan työelämässä. 13

Ikääntyviä kannustetaan pysymään työelämässä (%) Kaikki Työpaikan koko 250-50-249 10-49 1-9 Vaikutusmahdollisuudet Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan Työnantaja-arvosana Hyvä Melko hyvä Kohtalainen Heikko 17 38 44 49 56 54 58 56 58 62 66 72 77 Suhtautumista osatyökykyisiin lähes kaksi viidestä SAK:laisesta joko ei osannut arvioida tai totesi, ettei se ole hänen työpaikallaan ajankohtainen. Lähes yhtä moni arvioi, että osatyökykyisille räätälöidään mielekäs työkokonaisuus. Viidennes SAK:laisista on kuitenkin sitä mieltä, että osatyökykyisien työntekijöiden työssä jatkamiseksi ei tehdä erityisiä järjestelyjä tai että heistä suorastaan pyritään pääsemään eroon. Suhtautuminen osatyökykyisiin työntekijöihin (%) 9 Räätälöidään mielekäs työkokonaisuus 29 41 Ei tehdä erityisiä järjestelyjä Pyritään pääsemään eroon Asia ei ajankohtainen 9 11 Ei osaa sanoa 14

Teollisuudessa työkokonaisuuksien räätälöinti on harvinaisempaa kuin muilla toimialoilla. Kaikkein isoimmilla työpaikoilla räätälöinti on puolestaan tavallisempaa kuin pienemmillä. Osatyökykyisille räätälöidään mielekäs työkokonaisuus (%) (ei osaa sanoa - ja ei ajankohtainen vastaukset poistettu) Kaikki Työpaikan koko 250-50-249 10-49 1-9 Vaikutusmahdollisuudet Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan Työnantaja-arvosana Hyvä Melko hyvä Kohtalainen Heikko 25 53 53 66 66 65 66 66 70 72 77 76 85 6. Alle puolet pääsee työnantajan kustantamaan koulutukseen SAK:laiset ovat osallistuneet työnantajan maksamaan koulutukseen varsin vähän. Suurin osa ei ole osallistunut koulutukseen edeltävän vuoden aikana lainkaan. Osuus on melko merkittävästi pienempi kuin kaikilla palkansaajilla - SAK:laisista osallistunut 45 % vs. kaikista palkansaajista 52 % 4. Valtakunnallisen työolobarometrin mukaan erityisesti ylemmät, mutta myös alemmat toimihenkilöt ovat osallistuneet koulutukseen SAK:laisia useammin. Kolutukseen osallistuneilla SAK:laisilla oli vuoden 2011 aikana keskimäärin viisi koulutuspäivää, mikä on kutakuinkin saman verran kuin palkansaajilla yleensä. Yli viisi päivää koulutuksessa olleita on joka kymmenes ja yli 10 päivää vain noin neljä prosenttia vastaajista. Pitkät työnantajien maksamat koulutukset ovat erittäin harvinaisia: kuukauden tai pidempään koulutuksessa olleita on noin prosentti vastaajista. 4 TEM, Työolobarometri 2011 15

Osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutukseen viimeisen vuoden aikana, % Ei lainkaan 55 1-2 päivää 20 3-5 päivää 15 6-10 päivää 7 Yli 10 päivää 4 Miehet ja naiset ovat osallistuneet työnantajan maksamaan koulutukseen suurin piirtein yhtä usein, mutta miesten koulutus on keskimäärin kestänyt hieman pidempään. Ero on kuitenkin varsin pieni. Vähiten työnantaja kouluttaa yli viisikymppisiä. Myös nuorissa on osallistuneita tavallista vähemmän, samoin määräaikaisessa työsuhteessa olevissa. Pääsääntöisesti koulutusmahdollisuudet ovat suurilla työpaikoilla paremmat kuin pienillä. Osallistunut koulutukseen viimeisen vuoden aikana, % Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala Teollisuus 41 47 51 51 Yli 50 v. 41-50 v. 30-40 v. Alle 30 v. 40 43 52 50 Nainen Mies 45 46 Vakituinen Määräaikainen Työpaikan koko 1-9 10-49 50-249 yli 250 29 36 45 50 50 56 16

Teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa koulutukseen osallistuneita on hieman vähemmän kuin julkisella ja kuljetusalalla, mutta vastaavasti koulutusten pituus on teollisuudessa ja palveluissa keskimäärin jonkin verran pidempi. Vain vähän aikaa työpaikassa olleita on koulutettu selvästi muita harvemmin. Noin seitsemän kymmenestä SAK:laisista kokee, että ainakin osaa koulutuksen tuloksista voi hyödyntää myös muissa työpaikoissa eikä vain nykyisessä. Neljä kymmenestä puolestaan ajattelee, että ainakin osa koulutuksesta oli sellaista, että siitä on hyötyä vain nykyisessä työpaikassa. Miesten saama koulutus on naisia hieman naisia useammin yleispätevää ja harvemmin työpaikkaan sidottua. Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, sitä useammin koulutus koetaan nykyiseen työpaikkaan sidotuiksi. Julkisella alalla ja pienimmissä työpaikoissa on myös muita useammin arvioitu, että tuloksia voi hyödyntää vain nykyisessä työpaikassa. Koulutuksen hyödyllisyys, % Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala Teollisuus 5 4 6 6 33 33 36 46 73 64 67 69 Yli 50 v. 41-50 v. 30-40 v. Alle 30 v. 5 5 5 4 31 35 37 47 60 69 70 78 Nainen Mies 5 5 34 43 66 71 Voi hyödyntää vain nykyisessä työpaikassa Voi hyödyntää myös muissa työpaikoissa Ei voi hyödyntää mitenkään 17

Naisia koulutetaan vähemmän kuin miehiä, ja heidän saamansa koulutus on lisäksi useammin nykyiseen työpaikkaan sidottua. Toisaalta nuoria koulutetaan muita harvemmin, mutta koulutus on vastaavasti useammin luonteeltaan yleispätevää. Reilu kymmenesosa SAK:laisista kertoo, että koulutus tähtäsi jonkinlaiseen tutkintoon. Tutkintoa suorittavien osuus on varsin pieni, mikä ei toki ole yllätys, kun tyypillisesti koulutusta saatu vuoden aikana vain muutama päivä, jos lainkaan. Mihin koulutus liittyi? (%) Mies Nainen 10 13 10 10 79 82 Alle 30 v. 30-40 v. 41-50 v. Yli 50 v. 9 16 12 9 11 15 6 7 76 76 80 88 Teollisuus Kuljetusala Julkinen ala Yksityinen palveluala 8 13 9 13 10 10 12 9 80 80 82 80 Ei osaa sanoa Täydennyskoulutukseen Tutkinnon suorittamiseen 18

SAK:n työolobarometri 2012 / Osaraportti 4 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmi- ja maaliskuussa 2012. Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä 1 207. Otos poimittiin satunnaisesti SAK:n jäsenliittojen rekistereistä. Haastatteluille asetettiin sukupuolen, iän ja jäsenliiton mukaiset kiintiöt, joten se vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkunnan koostumusta. Tutkimustulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.