Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin pohjoisosassa, lähellä Etelä-Pohjanmaan rajaa. Pinta-ala Alueen pinta-ala on noin 95 hehtaaria. Maanomistus Valtio Yleiskuvaus Kotonevan ja Sikamäen alue muodostuu Kotonevan nevavaltaisesta suoalueesta, sen itäpuolisesta Sikamäen kallioisesta metsäalueesta sekä Kotonevan länsi- ja lounaispuolen metsäisestä alueesta, joka jatkuu lännessä Iso Somerojärven rantaan asti. Osa alueesta on metsätaloudellisesti kitu- ja joutomaata (avosuota). Kotonevalla on muun muassa ojittamatonta saranevaa, lyhytkorsinevaa sekä erityyppisiä rämeitä ja korpia, mutta suo on osin kuivunut ojitusten vuoksi. Alue rajautuu pohjoisessa Kotonevan keskiosan tilaan, joka on hankittu valtiolle suojelutarkoituksiin. Kotoneva oli mukana soidensuojelun täydennysohjelma valmistelussa, mutta jostakin syystä koko kohde poistettiin tarkastelusta, kun osa siitä hankittiin suojeluun. Sikamäellä on sekä varttuneita ja vanhoja kuusivaltaisia metsiä että mäntyvaltaisia kalliometsiä. Metsissä on paikoin kohtalaisen runsaasti lahopuuta. Kotonevan ja Iso Somerojärven välisellä alueella on eri-ikäisiä tuoreen ja kuivahkon kankaan metsiä. METSO-arvot ja muut erityiset luontoarvot Kotonevalla on useita uhanalaisia suotyyppejä: muun muassa oligotrofista ja mesotrofista saranevaa ja sararämettä, jotka on kaikki luokiteltu vaarantuneiksi (VU). Kotonevan ja Sikamäen vaihettumisvyöhykkeessä on muun muassa mustikkakorpea (VU). Sikamäen alueella on muutenkin kohtalaisesti METSO-elinympäristöjä: runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, rämeitä, nevan reunusmetsiä ja kalliometsiä. Pääosa METSO-elinympäristöistä on arvoluokkien II ja III kohteita, mutta etenkin korvet I-luokkaa. Kotonevan ojitettu osa on luokiteltavissa muuttumaksi, sillä männyn kasvu on kuivumisen vuoksi kiihtynyt. Alueella kasvaa paikoin huomattavan runsaasti siniheinää (Molinia caerulea), mikä kertoo siitä, että ojituksen kohteena on ollut mesotrofinen suotyyppi. Lajisto Kotoneva on osa Pirkanmaan pohjoisosien tärkeiden riekkosoiden verkostoa. Riekko on valtakunnallisesti vaarantunut (VU) laji.
Yhteenveto suojeluarvoista Kotonevan Sikamäen alue on monipuolinen alue, jolla on merkittäviä suo- ja metsäluontoarvoja. Alue on osa Pirkanmaan pohjoisosan tärkeiden riekkosoiden verkostoa, ja sillä on muutenkin huomattavaa merkitystä kytkeytyneisyyden näkökulmasta. Noin kilometrin päässä idässä sijaitsee Iso Ristinevan Lylynevan alue, joka suojeltiin osana valtionmaiden soidensuojeluratkaisua keväällä 2015. Tässä suojeltavaksi esitettävä alue täydentää lisäksi oleellisesti Kotonevan jo suojeluun hankittua osaa. Muuta Alue rajautuu Sikamäellä Morenia Oy:n louhokseen. Morenia oli aiemmin Metsähallituksen tytäryhtiö, joka toimi valtionmailla. Sikamäelle on merkitty kalliokiviainesten ottovaraus (EO/k) myös Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n luonnoksessa, ja alueen itäisin osa kuuluu maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueen (tv) rajaukseen. Pääosa Kotonevasta kuuluu kuitenkin maakuntakaavaluonnoksen luonnon monimuotoisuuden ydinalueeseen (luo). Metsähallituksen Parkanon alue-ekologisessa suunnitelmassa 2001 Kotonevan nevaosuudet ja osa Sikamäen metsistä on merkitty arvokkaiksi luontokohteiksi. Kotonevan lounaislaidalla on palautuvaksi luontokohteeksi merkitty kapea vyöhyke. Alue-ekologiseen suunnitelmaan on myös merkitty maisema-aluetta Iso Somerojärven rantaan ja pieni monimuotoisuuden lisäämisalue Sikamäelle. Viimeksi mainituilla ei ole kuitenkaan juuri merkitystä alueen maankäyttöön. Kotonevan ojitetut osat kaipaisivat ennallistamista. Kotoneva-Sikamäen alue oli mukana Luonto-Liiton, WWF Suomen, Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja BirdLife Suomen yhteisessä Kansallisomaisuus turvaan -suojeluesityksessä vuonna 2012, mutta kohteen rajaus on muuttunut. Tietolähteet Päätietolähteina Luonto-Liiton metsäryhmän maastokäynti 7/2005, lintuharrastajien tiedot, kartat ja ilmakuvat.
Yhteystiedot Suomen Luonnonsuojeluliitto ry sähköposti: suomaa@sll.fi verkkosivut: www.sll.fi/suomaa