Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4037 Marjasaarenneva, Pihtipudas, Keski-Suomi

Transkriptio

1 Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4037 Marjasaarenneva, Pihtipudas, Keski-Suomi

2 Sijainti Marjasaarenneva-Va lira me sijaitsee noin 24 kilometria ita a n Pihtiputaan kunnan keskustasta. Pinta-ala Karttarajarajauksen pinta-ala on 176 ha. Maanomistus UPM Yleiskuvaus Marjasaarenneva seka sen kaakkoispuolella sijaitseva Va lira me sisa lta va t merkitta via soidensuojeluarvoja, joita ta ydenta va t Va lira meen etela - ja luoteispuolella sijaitsevat luonnonsuojelullisesti arvokkaat kangas- ja korpimetsa t. Lisa arvoa alueelle tuo sen liittyminen era maiseen rakentamattomaan Kivija rveen. Marjasaarenneva on maisemallisesti na ytta va keskiboreaalisen vyo hykkeen va lipintainen aapasuo (EN), jonka la nsiosa on soiden ja pienten moreenikumpareiden mosaiikkia. Marjasaarennevan keskiosa on rahkaista oligotrofista lyhytkorsinevaa (VU), suon keskiosan saarekkeet ovat la hinna puustoltaan luonnontilaisen kaltaisia kangasra meita (NT). Saarekkeita ympa ro i kaistale oligotrofista suursaranevaa (VU) ja paikoin isovarpura metta (NT). Suon luoteiskulma on tupasvillara metta (NT) rahkara metta (LC). Marjasaaren pohjoispuolella on pieni oligotrofinen rimpineva (NT). Marjasaarennevan lounaisosassa on laaja oligotrofinen suursaraneva (VU), jota kierta a vaihtelevan laajuinen ra me- ja korpilaide. Marjasaaren etela puolella on myo s jonkin verran oligotrofista lyhytkorsinevaa. Lisa ksi suon ita laidalla esiintyy ainakin sarara metta (VU) ja tupasvillara metta seka hieman myo s isovarpura metta, kangasra metta ja korpira metta (VU). Oja-ahonniemen ja sen etela -lounaispuolisen kangasmaasaarekkeen va lissa on edustavaa muurainkorpea (VU) ja tien laidassa yhden ojan hieman kuivattamaa mustikkakorpea (VU). Myo s etela puolisen kangasmaan reunoja kierta a hieno korpilaide, jossa on vallitsevan muurainkorven lisa ksi sarakorpea (VU), mustikkakorpea ja mustikkakangaskorpea (VU). Oja-ahonniemen etela -lounaispuolisen kangasmaan keskella sijaitseva, myo s kartalle merkitty soistuma on nuorta sekametsa a kasvavaa muurain-, mustikka- ja mustikkakangaskorpea seka tuoreen kankaan soistumaa. Va lira meen luoteispa a ssa kasvaa korpipohjalla puustoiltaan luonnontilaisen kaltaista varttunutta kuusi-koivu-ma ntymetsa a. Alueen suotyyppeja ovat muurainkorpi, mustikkakorpi ja korpira me. Suon keskiosassa on tupasvillara metta, jota myo ta ilee suon la nsilaidassa kapea muurainkorpi/korpira me. Suon ita laidassa on laajalti korpira metta ja puolukkakorpea (VU). Korpisuus/soistuneisuus ulottuu selva sti Hiilikommanankankaan pohjoislaidan kivenna ismaalle. Hiilikommanankankaan lounais- ja etela puolella on Kivija rveen asti ulottuva usean hehtaarin laajuinen puustoisten soiden alue. Alueen suot ovat vesitaloudeltaan luonnontilaisia korpia ja korpira meita, joissa kasvaa luonnontilaisen kaltaista varttunutta kuusi-ma nty-koivumetsa a. Suotyypeista alueella on ainakin puolukka-, muurain- ja mustikkakorpea seka korpira metta. Kivija rven pohjoislaidassa on luhtaista oligotrofista suursaranevaa. Kivija rven luoteispuolella sijaitsevan pa a osin ojitetun (mutta ilmakuvan perusteella ojikkomuuttuma-asteelle ja a neen) Kivija rvennevan ojittamaton ita laita on rahkaista tupasvillara metta ja rahkara metta (LC).

3 Rajauksen etela osan (Kivija rven la nsipuoli) suot ovat vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaisia seka osin kuivahtaneita ra meita, jossa kasvaa varttunutta ma nty-koivupuustoa. Kohde on ollut Marjosaarennevan osalta mukana v valmistellun soidensuojelun ta ydennysohjelman maastoselvityksissa. Alueelta on selvitysten yhteydessa havaittu seuraavat suoluontotyypit: oligotrofinen lyhytkorsineva, oligotrofinen saraneva, oligotrofinen rimpinevara me, oligotrofinen sarara me,tupasvillara me,i sovarpura me, kangasra me, korpira me, rahkara me, keidasra me, oligotrofinen sarakorpi,mustikkakorpi, kangaskorpi seka tupasvillakorpi. METSO-arvot ja muut erityiset luonto-arvot Marjasaarennevan ita reunan, Va lira meen koillis- ja ita pa a n, Hiilokommanankankaan etela - ja lounaispuoliset seka Oja-ahonniemen etela - lounaispuolisen kangasmaan keskella sijaitsevat vesitaloudeltaan luonnontilaiset korvet ja korpira meet edustavat vaarantuneita suoluontotyyppeja ja ta ytta va t myo s METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaisten edustavuusluokka I:n korpien ja edustavuusluokka I:n ja II:n ra meiden (korpira meet) kriteerit. Na ma kohteet ovat useimmiten myo s puustoltaan luonnontilaisen kaltaisia ja niissa on paikoin na kyva sti koivu- ja kuusilahopuuta. Oja-ahonniemella kasvava kuivahkon kankaan varttunut ma nty-kuusimetsa on puustoltaan luonnontilaisen kaltaista ja sisa lta a jonkin verran myo s eriasteisesti lahonnutta ma nty- ja kuusilahopuuta (METSO II edustavuusluokan kohde). Samaan luokkaan kuuluu myo s Ojaahonniemen etela - ja lounaispuolisen kangasmaan soistuman la nsi- ja ita puolella (yhtio n palstan etela rajalla) sijaitseva vanha kuusikoituva kuivahkon kankaan ma nnikko. Metsa n rakenne on luonnontilaisen kaltainen ja metsa ssa on jokunen lahopuu, joten se ta ytta a METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. METSO-kriteerit ta ytta a myo s Va lira meen kaakkoispuolella sijaitseva Hiilikommanankankaan koillisosa, jossa kasvaa laajalti soistunutta kuivahkoa kangasta. Puustoltaan metsa on luonnontilaisen kaltaista kuivahkon kankaan vanhahkoa kolmen puulajin sekametsa a (METSO II-edustavuusluokan kohde). Marjasaarennevan la nsipa a n metsa saarekkeet ovat puustoltaan luonnontilaisen kaltaisia ia ka sta ma nty-koivusekapuustoista kangasra metta jossa ma nty- ja koivulahopuuta (METSO I edustavuusluokan kohde). Muuten Marjasaarennevan ita puolen ja Va lira meen ympa risto n metsa t ovat la hinna nuoria ja varttuneita ma ntyvaltaisia kasvatusmetsia, Kivija rven pohjoispuolella on myo s muutama vuosi sitten tehty tuore parin hehtaarin avohakkuu. Myo s Marjosaarennevan la nsireunan kangasmetsa niemi on avohakattu kymmenkunta vuotta sitten. Kivija rven luoteis- ja la nsilaidassa seka Kotija rvennevan ja tien va lissa on varttunutta ma nty-koivusekapuustoista ra meojikkoamuuttumaa. Lajisto Marjasaarennevan ita osan korvessa oli ka yntiajankohtana teeripoikue (NT). Marjasaarennevalta havaittiin riekon (VU) ulostetta ja keva isia metsa hanhen (VU, RT) ulosteita ja nevalla lepa ili ja ruokaili 10 muuttavaa pikkukuovinaarasta (Suomen kansainva linen vastuulaji). Kivija rven pohjoisosassa havaittiin lisa ksi selka lokkipari (VU). Yhteenveto suojeluarvoista Marjasaarenneva-Va lira meen alue erottuu edukseen Keski-Suomen maakunnan koillisosasta, jossa valtaosa ta ma n kokoluokan soista on ojitettu. Marjasaarenneva edustaa suoyhdistyma na eritta in uhanalaisiksi (EN) luokiteltuja keskiboreaalisen vyo hykkeen va lipintaisia aapasoita. Suotyypeista alueella esiintyy edustava valikoima karuja korpi-, ra me- ja nevatyyppeja. Erityista arvoa on alueen

4 ita osan korvilla. Lisa arvoa alueelle tuovat parisenkymmenta hehtaaria edustavuusluokka I:n ja II:n kangasmetsia, korpia seka vanhapuustoisia kangas- ja korpira meita. Kokonaisuutena alueella voi katsoa olevan maakunnallista luonnonsuojelumerkitysta ja sen suojelu ta ydenta isi hyvin Pihtiputaan koillisosan va ha ista metsien- ja soidensuojeluverkostoa. Muuta GTK:n turvevararaportin (Geologian tutkimuslaitos 1983) mukaan Marjasaarenneva ei mataluutensa ja rikkonaisuutensa takia sovellu turvetuotantoon. Kivija rvi on ta lla hetkella ta ysin rakentamaton huomattavan era mainen ja rvi. Kohteen suojelua ovat esitta neet Greenpeace, Luonto-Liitto ja Suomen Luonnonsuojeluliitto vuonna 2011 julkaistussa yhtio maiden suojeluesityksessa. Tietola hteet Maastoka ynti (Tiina Jalkanen, Jaakko Junikka, Keijo Savola) Geologian tutkimuslaitos1983. Pihtiputaan turvevarat ja niiden ka ytto kelpoisuus. II osa. Raportti P 13,4/83/133. Kuopio

5

6 Yhteystiedot Suomen Luonnonsuojeluliitto ry sa hko posti: verkkosivut: