Segregaatio, peruskoulut ja varhaiskasvatus: Asiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle FT, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Eduskunta 13.10.2017 30.8.2013 1
Lähtökohta: Yhteiskunnallisten erojen kasvu ja kansalliset huono-osaistuvat periferiat: syrjäiset maakunnat ja kaupunkien heikkenemisen taskut Alueellisen eriytymisen kolme trendiä suomalaisissa kaupungeissa Syvemmät kuilut: Väestöryhmien ja alueiden välisten erojen kasvu Kertautuvat kartat: Huono-osaisuuden eri ulottuvuuksien kasautuminen samoille alueille (oppilasalueille) Leviävät läiskät: Huono- ja hyväosaisuuden alueelliset keskittymät kasvavat maantieteellisesti kortteleista suuralueisiin Map: Juho Kiuru
1. Kansallisena haasteena pohjan putoamisen kautta heikkenevät alueet ja oppimistulokset Esimerkkinä Helsingin työttömyyden eriytyminen: Ennen 1990-luvun lamaa alueelliset erot vähäisiä ja kaupungissa käytännössä täystyöllisyys; erojen lähteenä lähinnä eliitin irtiotto Laman aikana ja sen jälkeen erot kasvaneet myös pohjalla Mats Stjernberg 2013
1. Kansallisena haasteena pohjan putoamisen kautta heikkenevät alueet ja oppimistulokset Parhaidenkin oppijoiden osaamistaso on Suomessa laskenut, mutta voimakkainta lasku on ollut heikoimpien oppijoiden keskuudessa: jääneet kymmenen vuoden aikana parhaista oppijoista jälkeen jopa puolen kouluvuoden verran. Perinteiset suuret syrjäseudut paikantuvat pääsääntöisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen- uusi huono-osaisuus paikantuu kaupunkiseutujen heikkeneville alueille. Esimerkiksi Helsingissä koulujen oppilasalueiden välinen vaihtelu hyvä- ja huono-osaisuudessa on yhtä suurta kuin koko Suomen kuntien välinen vaihtelu. Oppimistulosten kääntämisessä nousuun keskeistä pysäyttää heikkenemisen kierteet Sosiaalisen taustan kasvanut vaikutus, rahoituksen vaikutukset, nivelvaiheessa syrjäytyminen/jatko
2. Laadukkaan lähikoulun merkitys osana mahdollisuuksien tasa-arvoa ja eriytymisen torjumista Suomessakin hyväosaisten perheiden hakeutuminen pois ongelmallisiksi leimautuneista naapurustoista ja kouluista keskeinen eriytymisen mekanismi Keinona koulujen eriytymisen torjumisessa ja erityisesti heikkenevien alueiden koulujen tukemisessa on vahvistaa luottamusta omaan lähikouluun Panostukset koulujen pedagogisiin valmiuksiin ja sosiaalisiin ongelmiin ja kiusaamiseen puuttuminen Pienet luokkakoot, riittävät resurssit, koulutettu opettajakunta, koulujen arkkitehtuuri, markkinointi, koulut paikallisina keskuksina, yhteisöllisinä kylän sydäminä. Laadukas lähikoulu tukee mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista kaikille oppilaille asuinpaikasta riippumatta.
3. Tarve koulujen alueellisen tuen vahvistamiseen resursseilla ja yhteistyöllä Peruskoulujen resurssitarpeet eriytyvät väestöryhmien ja alueiden erojen kasvaessa Tarve haastavien alueiden koulujen taloudellisille lisäresursseille on tunnistettu suomalaisessa koulutuspolitiikassa (kansallinen & paikallinen pd-raha ) tarve lisätutkimukselle tuen kohdentumisen (kansallinen raha), vaikuttavuuden ja tehokkaimpien tukimuotojen kehittämisen selvittämiseksi Osana koulujen lisäresursointia on mahdollista selvittää organisaatioiden (esim. nuorisotyö, terveyspalvelut) välisen yhteistyön kehittämistä kouluyhteisön ja oppilaiden tukea koulun henkilöstöä täydentävillä uusilla ammattilaisilla (esim. sosiaali- ja nuorisotyön ammattilaiset)
4. Tarve varhaiskasvatuksen alueellisten haasteiden tunnistamiseen Päiväkodeissa korostuvat samat eriytyvien toimintaympäristöjen haasteet kuin kouluissakin Varhaiskasvatuksen osalta on mahdollista selvittää aluepohjaisten taloudellisten lisäresurssitarpeiden arvioinnin mahdollisuutta peruskoulujärjestelmän tapaan. Hyvin koulutettu henkilökunta ja riittävän pienet ryhmäkoot ovat keskiössä varhaiskasvatuksen laatu, vanhempien luottamus Tuki keskeistä, koska varhaiskasvatuksen merkitys lasten mahdollisuuksien tasa-arvoon on monien tutkimusten mukaan jopa suurempi kuin koulun Varhaislapsuudessa syntyvät osaamiserot pysyvöityvät ja lisäävät myöhempiä eroja
5. Mahdollisuus vahvistaa varhaiskasvatusta osana koulupolkua Varhaiskasvatuksessa erityisenä riskinä järjestelmän jakautuminen (lasten taustan eriytyminen, yksityinen vs. julkinen päivähoito) Palvelun saavutettavuus ongelmana, kun järjestelmän kuormittumisen takia päivähoitopaikkaa saatetaan tarjota hyvin kaukaa kotoa Perheiden irtautuminen asuinalueen koulupolusta Päivähoito osaksi koulupolkua keskeisintä päivähoitopaikan takaaminen lapsen oman lähikoulun oppilasalueelta Perheille pysyvyyttä, kiinnittymistä paikallisiin sosiaalisiin verkostoihin, arjen sujuvuutta, vähemmän kuormittavaa kuljetustarvetta voi kannustaa entistä laajempaan päivähoitoon osallistumiseen ja oman lähikoulun valintaan Kiinnittyminen oman lähikoulun koulupolkuun tukee positiivista kehitystä lähikouluissa ja asuinalueilla.