Kaupunkien eriytyneet institutionaaliset kouluvalintatilat pääkaupunkiseudulla

Transkriptio

1 Kaupunkien eriytyneet institutionaaliset kouluvalintatilat pääkaupunkiseudulla Janne Varjo & Mira Kalalahti

2 Koulutuksen uusi politiikka, hallinta ja vuorovaikutus -tutkimusryhmä (KUPOLI) Travelling Policies and Embedded Politics an analysis of dynamics in local education politics Parents and School Choice family strategies, segregation and school policies in Chilean and Finnish basic schooling Koulumarkkinat ja segregaatio kouluvalinnan yhteiskunnallinen hinta Kuva: Susanna Hannus

3 Eriytyneet kunnalliset kouluvalintatilat

4 Paikallinen institutionaalinen kouluvalintatila Hallinnollisesti määrittyvä alue, jossa koulutusta on perinteisesti järjestetty ja hallinnoitu Suomessa kunta Ei pelkästään hallinnollinen käsite suppeimmillaan paikallisten viranomaisten suorittamaa koululainsäädännön toimeenpanoa Esimerkiksi paikallisen koulujärjestelmän ja sen hallinnan rakentumisen historiallinen kehityslinja sekä maantieteelliset ominaispiirteet ovat keskeisiä institutionaalista tilaa määrittäviä tekijöitä Rakentuu kunnallisten oppilaaksiottoa koskevien toimintapolitiikkojen ja käytäntöjen sekä kuntien rakenteellisten ominaisuuksien avulla Varjo, J. & Kalalahti, M Koulumarkkinoiden institutionaalisen tilan rakentuminen. Yhdyskuntasuunnittelu 49 (4), 8 25.

5 Alueellinen lähikoulun osoittamisen malli Pinta-alaltaan laajat oppilasalueet / yhteistoiminta-alueet / oppilaaksiottoalueet Alueella useita kouluja Osoitettu lähikoulu joku alueen kouluista Vanhempien preferenssin huomioiminen? Etukäteen määritellyt koulupolut alakoulusta yläkouluun?

6 Ylä- ja alakoulujen koulukohtaiset oppilasalueet (koulupiirit?) Koulukohtainen lähikoulun osoittamisen malli Oppilasalueiden rajojen julkisuus? Oppilasalueiden rajojen pysyvyys?

7 Eriytyneet institutionaaliset kouluvalintatilat ESPOO HELSINKI TAMPERE TURKU VANTAA Koulut profiloituneet painotetun opetuksen tarjonnan avulla Yksityisiä koulutuksen järjestäjiä Kouluvalintamahdollisuuksien volyymi Varjo, J. & Kalalahti, M, Seppänen, P. & Simola (2014). Kaupunkien eriytyneet institutionaaliset kouluvalintatilat Suomessa. Teoksessa Seppänen, P., Kalalahti, M., Rinne, R. & Simola, H. (toim.) Lohkoutuva peruskoulu valinnat ja yhteiskuntaluokat suomalaiskaupunkien koulupolitiikoissa.

8 Viisi kaupunkia institutionaalisten kouluvalintatilojen ulottuvuuksilla Varjo, J. & Kalalahti, M, Seppänen, P. & Simola (2014). Kaupunkien eriytyneet institutionaaliset kouluvalintatilat Suomessa. Teoksessa Seppänen, P., Kalalahti, M., Rinne, R. & Simola, H. (toim.) Lohkoutuva peruskoulu valinnat ja yhteiskuntaluokat suomalaiskaupunkien koulupolitiikoissa.

9 Kyselylomaketutkimus Kunta n Vastausprosentti Helsinki Espoo Tampere Turku Vantaa Yhteensä Kohteena 2012 kouluvalintoja tehneiden 6.luokkalaisten perheet Parents and School Choice family strategies, segregation and school policies in Chilean and Finnish basic schooling

10 Vanhempien tyytyväisyys paikallisiin institutionaalisiin kouluvalintatiloihin 5 4,5 4 Kuntani tarjoaa riittävästi yläkoulujen valinnanmahdollisuuksia 3,5 3 2,5 2 Kuntani tapa osoittaa oppilaille lähikoulu on hyvä 1,5 1 0,5 0 Suurempi keskiarvo = samaa mieltä väittämän kanssa. Espoo Helsinki Tampere Turku Vantaa Kaikkien tulisi mennä kunnan osoittamaan lähikouluun, ellei muuhun kouluun hakeutumiselle ole erityisiä perusteita Vastausvaihtoehdot 1= Täysin eri mieltä; 5 = Täysin samaa mieltä.

11 Yleisimmät kouluvalintaperustelut kunnittain¹ Espoo Helsinki Tampere Turku Vantaa Yhteensä Noudatimme lapsen omaa toivetta Koulumatka on sopiva Koulusta on hyvä yleinen vaikutelma Koulu tarjoaa sopivaa painotettua opetusta Lapseni ystävät menevät samaan kouluun 17 % 16 % 18 % 15 % 16 % % 11 % 15 % 14 % 16 % % 14 % 13 % 15 % 11 % % 15 % 16 % 13 % 10 % % 6 % 11 % 11 % 14 % Mainintoja yhteensä Prosenttiosuudet perustuvat mainintojen määrään ¹Vanhempia pyydettiin valitsemaan neljä merkittävintä perustelua.

12 Esimerkkejä vähäisistä kouluvalintaperusteluista¹ Espoo Helsinki Tampere Turku Vantaa Yhteensä Omasta lähikoulusta on huono vaikutelma 3 % 8 % 4 % 3 % 5 % 188 Koulussa on hyvä työskentelyrauha 2 % 4 % 2 % 3 % 3 % 137 Koulussa on hyvä valinnaisainetarjonta 2 % 2 % 3 % 3 % 3 % 115 Koulussa on vähän maahanmuuttajataustaisia lapsia 1 % 0 % 0 % 0 % 1 % 26 Mainintoja yhteensä Prosenttiosuudet perustuvat mainintojen määrään ¹Vanhempia pyydettiin valitsemaan neljä merkittävintä perustelua.

13 Perheet ja kouluvalinta

14 Painotettuun opetukseen osallistuminen äidin koulutuksen ja lapsen koulumenestyksen mukaan (%) Tytöt Pojat Äidin koulutusaste Yliopisto tai jatkotutkinto * Opisto/Ammattikorkeakoulu *** Perus- / kansakoulu / lukio / ammattikoulu (**, vain tytöt) Yhteensä *** Lapsen keskiarvo Osallistuu painotettuun opetukseen (%) Yhteensä Osallistuu painotettuun opetukseen (%) Yhteensä , <7, , <7, , <7, , <7, Yhteensä (N, %) 422 (36) (29) 1149 ¹*p 0.05, **p 0.01, ***p Parents and School Choice family strategies, segregation and school policies in Chilean and Finnish basic schooling

15 Vanhempien näkemykset koulumarkkinoista 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 Vanhemmille olisi tarjottava nykyistä enemmän mahdollisuuksia valita lapselleen haluamansa yläkoulu Yläkoulujen oppimistulokset tulee julkistaa, jotta vanhemmilla olisi konkreettista tietoa tehdessään kouluvalintoja Peruskoulujen tulee erottautua toisistaan selvemmin erilaisin painotuksin 1 0,5 0 Suurempi keskiarvo = samaa mieltä väittämän kanssa. Espoo Helsinki Tampere Turku Vantaa Suomessa pitäisi olla enemmän yksityisiä peruskouluja Vastausvaihtoehdot 1= Täysin eri mieltä; 5 = Täysin samaa mieltä.

16 Vanhempien näkemykset yhtenäisestä peruskoulusta 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Suurempi keskiarvo = samaa mieltä väittämän kanssa. Heikommilla asuinalueilla sijaitseville kouluille tulisi osoittaa enemmän taloudellista tukea Kaikille yhteinen ja samanlainen peruskoulu turvaa tasa-arvoisen yhteiskunnan Kouluvalintamahdollisuuksien lisääminen aiheuttaa koulujen oppimistulosten erilaistumista Erityistä tukea tarvitsevienkin oppilaiden tulee voida opiskella yhdessä muiden kanssa yleisopetuksen ryhmässä 0 Espoo Helsinki Tampere Turku Vantaa Vastausvaihtoehdot 1= Täysin eri mieltä; 5 = Täysin samaa mieltä.

17 Perheet ja kouluvalinta Perheet toimivat erilaisissa kunnallisissa kouluvalintatiloissa Kaikissa tutkimuskunnissa yhtenäisen peruskoulun arvostus on voimakasta Vanhemmat toivovat lisää valinnanmahdollisuuksia ja julkista tietoa kouluista, eivät niinkään koulujen eriytymistä ja yksityistymistä Kouluvalinta osa koulutuksen periytyvyyttä Perheen korkea koulutustaso ennakoi sekä kouluarvosanaa, että painotettuun opetukseen osallistumista

18 Koulumarkkinat ja segregaatio

19 Tutkimuskuntien ominaispiirteitä Espoo Helsinki Tampere Turku Vantaa Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita, %, ,1 38,1 32,8 30,8 29,6 Keskitulot tulonsaajaa kohden,, Työttömyysaste, %, ,5 7,5 12,6 12,5 8,2 Poliittinen kannatusosuus, kolme suurinta, %, 2008 Kokoomus 37,8 29,2 27,0 27,5 28,1 SDP 13,9 17,9 21,2 21,9 25,6 Vihreät 15,9 23,2 15,7 15,9 13,9 Kunnan vuosikate, / asukas, Opetustoimen nettokustannukset, / asukas,

20 Koulumarkkinoiden sosiaaliset kustannukset ja hyödyt Hyödyt Yhteiskunnalliset hyödyt - Yksilöllisiä kykyjä ja oppimisedellytyksiä tukevat oppilasvalinnat - Oppimistulosten paraneminen - Koulujen laadun paraneminen - Tehokkuus Positiiviset ulkoisvaikutukset - Lahjakkuusvarannon maksimaalinen hyödyntäminen - Meritokratian ideologia Kustannukset Yhteiskunnalliset kustannukset - Koulujen oppimistulosten eriytyminen - Torjuttujen koulujen kurjistuminen - Oppimisen edellytysten eriytyminen - Positiivisen diskriminaation tarve Negatiiviset ulkoisvaikutukset - Koulutuksellisen periytyvyyden ja polarisaation lisääntyminen - Koulujen eriytymisen kiihdyttämä alueellinen segregaatio

21 Positiivisen diskriminaation muotoja Suora rahallinen, kouluille kohdennettu tuki Opetusresurssien lisääminen (pienemmät ryhmäkoot) Henkilöstöresurssien lisääminen Yksilöllisen oppimisen tukeminen kohdennetuilla lisäresursseilla Kaikkien koulumatkojen kustannukset Vanhempien osallistavuus ja alueyhteisötyö Sosiaali- ja terveyssektorin yhteistyö, kohdennetut palvelut ja ohjelmat Ohjaus (koulujen autonomia)? Tuloksellisuuden arviointi? Karsten, S (2006). Policies for disadvantaged children under scrutiny: the Dutch policy compared with policies in France, England, Flanders and the USA. Comparative Education 42(2),

22 Koulumarkkinoiden haittojen hallinnoinnin muodot