Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2012

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2012 Ralf Holmberg Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 244/2013

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 244/2013 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2012 Ralf Holmberg Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Laatija: Ralf Holmberg, Marja Valtonen Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 244/2013 Valokuva(t): LUVY ry (Ralf Holmberg) Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut Harriprint Tmi Karkkila 2013 ISBN 978-952-250-110-3 (nid.) ISBN 978-952-250-111-0 (PDF) ISSN-L 0789-9084 ISSN 0789-9084 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)

Sisältö 1 Johdanto... 5 2 Taustatiedot... 5 2.1 Tarkkailualue... 5 2.2 Säätila... 6 3 Pistemäinen jätevesikuormitus.... 7 4 Tutkimuksen suoritus.... 13 5 Vesistötarkkailun tulokset... 13 5.1 Veden laatu......................................................... 13 5.1.1 Hangon eteläinen merialue... 13 5.1.2 Hangon pohjoinen merialue... 17 5.1.3 Suursuon kaatopaikka... 18 5.1.4 Forcitin edusta... 19 5.1.5 Bengtsårin alue... 21 5.2 Tarkkailualueen rehevyys... 26 6 Yhteenveto ja johtopäätökset... 27 7 Sammanfattning och slutsatser.... 30 Liitteet Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta... 35 Liite 2. Alueen pistekuormitus... 36 Liite 3. Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012... 40 Liite 4. Analyysitulokset ja mittausepävarmuudet... 71 Kuvailulehti... 75

1 Johdanto Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on suorittanut yhteistarkkailun Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 30.5.1997 laatiman ohjelman mukaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt ohjelman 13.6.1997 kirjeellään Dnro 0196Y0285-103. Tarkkailu perustuu tarkkailuun osallistuvien osalta taulukon 1 mukaisiin velvoitteisiin. Taulukko 1. Tarkkailun osallistujat sekä tarkkailun ympäristöoikeudelliset perusteet. Hangon vesi- ja viemärilaitos 2.4.2004 LSY-2003-Y-109 Hangon Puhdistamo Oy 5.10.2004 UUS-2003-Y-200 Forcit Oy Ab 12.10.2004 UUS-2002-Y-529 ViskoTeepak Oy Ab 25.5.2009 UUS-2007-Y-653 Hangon satama (Ulkosatama) 19.8.2005 LSY-2003-Y-384 Vuoden 2012 tarkkailu oli ns. suppea vuosi, jolloin tarkkailuun kuului vain jokavuotiset veden fysikaalis-kemiallisten analyysit. Tarkkailun vastuuhenkilönä on ollut vesistötutkija Ralf Holmberg, joka myös on laatinut tämän yhteenvetoraportin. Kuormitusosuuden on laatinut puhdistamoinsinööri Marja Valtonen. Näytteenotosta ovat vastanneet Suomen ympäristökeskuksen sertifioimat kenttämestarit Arto Muttilainen ja Jorma Valjus. Analyysit tehtiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T 147, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC 17025. 2 Taustatiedot 2.1 Tarkkailualue Tarkkailualue käsittää Hangon merialueen Täktomin edustalta Hankoniemen ympäri Östra Sandfjärdenille ja Gennarbyvikenin suulle Hangon pohjoispuolelle. Yhteistarkkailun havaintopaikat on kuvattu liitteessä 1. Hangon eteläinen merialue on suureksi osaksi avointa ulappaa. Ympäristöolosuhteet ovat alueella hyvin mereiset, virtaukset ja veden sekoittuminen ovat voimakkaita. Alueella esiintyy ajoittain voimakasta kumpuamista. Hangon Puhdistamo Oy, Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo ja entinen kaatopaikka laskevat käsitellyt jätevetensä eteläiselle merialueelle, jossa ne laimenevat voimakkaasta sekoittumisesta johtuen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 5

Hangon ja Hiittisten välillä sijaitseva pienten saarten, luotojen ja karikkojen muodostama vyöhyke erottaa pohjoisen merialueen aavasta Itämerestä. Myös Hangon pohjoinen merialue on mereinen, virtaukset ovat voimakkaat ja veden sekoittuminen tehokasta. Alueen itäpuolelle johdetaan Forcit Oy Ab:n jätevedet. Bengtsårin saaristoalueella mereisyys vähenee. Alue on kapeiden salmien ja matalien kynnysten ympäröimä. Tästä johtuen virtaukset ja veden sekoittuminen ovat heikompia kuin ulkopuolisella Hangon pohjoisella merialueella. ViskoTeepak Oy Ab johtaa jätevetensä Bengtsårin itäpuolelle Östra Sandfjärdenille. 2.2 Säätila Tarkkailuvuosi 2012 alkoi melko leutona ja aika sateisena. Helmikuussa sää kylmeni selvästi, mutta sademäärät olivat edelleen keskimääräistä suuremmat. Talvi oli runsasluminen ja lumen sulaminen käynnistyi kunnolla vasta maaliskuun lopussa. Toukokuun keskivaiheella sää muuttui lämpimäksi, mutta loppukuusta sää viileni taas. Kesä oli yleisesti ottaen varsin kolea ja sateinen. Pitempiä lämpimämpiä jaksoja ei esiintynyt koko kesän aikana. Loppuvuonna sademäärät vastasivat loka- ja joulukuussa pitkän ajan keskiarvoa, mutta muuten sademäärät olivat tavanomaista suuremmat. Tarkkailuvuoden kuukausien keskilämpötilat ja -sademäärät verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvissa 1 ja 2. 20 Kuukausikeskilämpötila Tvärminne 15 C 10 5 2012 81-10 0-5 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII -10 Kuva 1. Kuukauden keskilämpötila Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna 2012. 120 Kuukausisadanta Tvärminne 100 mm 80 60 40 20 2012 81-10 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2. Kuukauden sademäärä Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna 2012. 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

3 Pistemäinen jätevesikuormitus Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläreunalle. Kuormituslajeittain tarkastellen on kyseessä suuruusluokka 70 96 % vuoden 2012 tilanteessa (kuva 3), kyseessä ovat Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamo ja kaupungin purkuviemäriä käyttävä Hangon Puhdistamo Oy. Suursuon puhdistamolla käsitellään noin 9 000 asukkaan ja viemäröintialueen yritystoiminnan jätevesiä. Lisäksi 3.4.2012 otettiin käyttöön uusi siirtoviemärilinja ja tuolloin pääosa Hangon kaupungin Lappohjan puhdistamolle viemäröidyistä jätevesistä alkoi virrata Suursuon puhdistamolle. Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi kokonaan vuoden 2012 lopussa, jonka jälkeen kaikki viemäröintialueen jätevedet siirtyivät Suursuolle käsiteltäväksi. Hangon Puhdistamo Oy käsittelee Genencor Oy:n ja Fermion Oy:n tuotantotoiminnassa muodostuvat jätevedet. Pistekuormituksesta vähäisempi osa kohdistuu Hankoniemen pohjoispuolen Bengtsårin alueelle. Kuormituslajeittain tarkastellen on kyseessä suuruusluokka 4,1 30 % vuoden 2012 tilanteessa (kuva 3). Pohjoispuolelle purkavat vetensä ViskoTeepak Oy Ab ja Forcit Oy Ab. % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kuormitusosuudet v. 2012 Vesi BHK7 Fosfori Typpi SUURSUO HA PU Oy FORCIT VISKO Kuva 3. Pistekuormituksen %-jakaantuminen tarkkailualueella v. 2012. Purkupaikat käyvät ilmi liitteenä olevasta kartasta. Kuormituksen kehitys jaksolla 1990 2012 käy ilmi kuvista 4 6 ja lukuarvot ovat liitteessä 2. Kokonaistilanteen osalta todetaan tarkastelujaksolta 1990 2012: Jätevesimäärästä suurimman osan (n. 68 % v. 2012) tuottaa Suursuon keskuspuhdistamo (kuva 4). Suursuon puhdistamon jätevesimäärien vuosien välinen suuri vaihtelu aiheutuu hydrologisista tekijöistä ja Hangon hulevesistä. Vuoden 2012 huhtikuussa otettiin käyttöön uusi siirtoviemärilinja, jolloin pääosa Hangon Lappohjan puhdistamon viemäröintialueen jätevesistä siirtyi Suursuolle käsiteltäväksi. Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi kokonaan vuoden 2012 lopulla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 7

Santalan kartanon jätevedenpuhdistamo lopetti toiminnan 5.8.2011. Santalan jätevedet käsitellään Suursuon puhdistamolla. BHK 7 -ATU-kuormitus oli tarkastelujakson alussa suurimmillaan 265 kg O 2 /d ja jakson loppupuolella tasolla n. 70 120 kg O 2 /d. Fosforimäärä on ollut jakson alkupuolella suurimmillaan n. 12 kg P/d. Viime vuosina mereen johdettu fosforimäärä on ollut tasoa n. 4 6 kg P/d. Typpimäärä on kasvanut jakson kuluessa merkittävästi vuoteen 2002 asti. Määrä oli jakson alussa 250 kg N/d ja suurimmillaan n. 430 kg N/d vuonna 2002. Vuonna 2012 mereen johdettu typpimäärä 205 kg N/d oli tarkastelujakson alhaisin. m³/d 12000 Jätevesi v. 1990-2012 kg O₂/d 300 BHK-kuorma mereen v. 1990-2012 10000 250 8000 200 6000 150 4000 100 2000 50 0 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ViskoTeepak Forcit Rohm&Haas Ha Pu Oy Suursuo Santala ViskoTeepak Forcit Ha Pu Oy Suursuo Santala kg P/d 14 12 10 8 6 4 2 0 Fosforikuorma mereen v. 1990-2012 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ViskoTeepak Forcit Ha Pu Oy Suursuo Santala kg N/d 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Typpikuorma mereen v. 1990-2012 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ViskoTeepak Forcit Ha Pu Oy Suursuo Santala Rohm&Haas Kuva 4. Koko tarkkailualueelle johdettu kuormitus v. 1990 2012. Hankoniemi eteläpuoli Hankoniemen eteläreunalle johdettava kuormitus koostuu Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamolta ja Hangon Puhdistamo Oy:ltä (Fermion Oy ja Genencor Oy) johdettavista vesistä. Mereen johtaminen tapahtuu samaa, kaupungin omistamaa purkuviemäriä käyttäen. Kuormituksen kehitys jaksolla 1990 2012 käy pääpiirteissään ilmi kuvasta 5. Mereen johdettujen ainemäärien osalta todetaan pääkohdittain: Vesi Kaupungin jätevesimäärä on 2000-luvulla vaihdellut välillä n. 4 100 7 000 m 3 /d. Vuosien 2003, 2009 ja 2010 jätevesimäärät lukeutuivat jakson alhaisimpien tasolle (4 300, 4 100 ja 4 400 m 3 /d), eroavuus selittyy hulevesien muita 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

vuosia pienemmällä määrällä. Kaupungin vuoden 2012 jätevesimäärä 6 040 m 3 /d sopii aikaisempien vuosien vaihteluvälin piiriin. 3.4.2012 otettiin käyttöön uusi siirtoviemärilinja ja tuolloin pääosa Hangon kaupungin Lappohjan puhdistamolle viemäröidyistä jätevesistä alkoi virrata Suursuon puhdistamolle. Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi kokonaan vuoden 2012 lopussa, jonka jälkeen kaikki viemäröintialueen jätevedet siirtyivät Suursuolle käsiteltäväksi. Hangon Puhdistamo Oy:n jätevesimäärä on kasvanut 1990-luvun tasolta n. 400 m 3 /d suuruusluokkaan n. 1 800 m 3 /d 2 100 m 3 /d, vuoden 2012 jätevesimäärä 2 052 m 3 /d oli tarkastelujakson suurin. BHK 7 -ATU Kokonaismäärä on ollut pääosin suuruusluokkaa 60 90 kg O 2 /d 1990-luvun alkupuolella. BHK-määrä oli tasolla 90 140 kg O 2 /d jaksolla 1996 2002, jonka jälkeen määrät ovat laskeneet tasolle 40 80 kg O 2 /d. Suurin yksittäinen vuosikeskiarvo n. 190 kg O 2 /d esiintyi vuonna 1990 Suursuolla, jolloin hulevesimäärä heikensi Suursuon puhdistamon toimivuutta. Suursuon puhdistamon nykytaso on vakiinnutettu suuruusluokkaan 20 30 kg O 2 /d. Suursuolta v. 2012 mereen johdettu keskimääräinen BHK-kuorma oli 28 kg O 2 /d. Vuonna 2012 Hangon Puhdistamo Oy:ltä mereen johdettu BHK-kuorma oli n. 56 kg O 2 /d. Määrä oli suurempi kuin vuodesta 2003 eteenpäin esiintynyt taso 20 40 kg O 2 /d. Fosfori Fosforin kokonaismäärä on viime vuosina ollut tasoa 3 6 kg P/d. Suurin yksittäinen kokonaismäärä 12 kg P/d on havaittu v. 1990, kun hulevesien vaikutus aiheutti häiriöitä Suursuolla. Vuonna 2012 Suursuon puhdistamolta mereen johdettu fosforikuorma 1,1 kg P/d oli tarkastelujakson alhaisinta suuruusluokkaa. Hangon Puhdistamo Oy:n vuoden 2012 fosforikuormitus oli 4,4 kg P/d, määrä oli tarkastelujakson suurin. Typpi Typpimäärä on ollut alimmillaan suuruusluokkaa 170 kg N/d v. 1991 1992. Suurin arvo n. 370 kg N/d ajoittuu vuodelle 2002. Viime vuosina typpimäärä on vaihdellut välillä 190 260 kg N/d. Vuoden 2012 typpimäärä oli 197 kg N/d. Suursuon puhdistamoa saneerattiin vuosien 2010 ja 2011 aikana mm. typenpoisto-ajoon sopivaksi. Työt aloitettiin kesällä 2010 ja altaiden laajennukset ja saneeraukset saatiin valmiiksi kesään 2011 mennessä. Metanoliannostelua päästiin kokeilemaan syksyllä 2011. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 9

Suursuon puhdistamolta mereen vuonna 2012 johdettu typpimäärä 56 kg N/d oli tarkastelujakson alhaisin, ennen saneeraustöitä typpimäärä oli viimeisinä vuosina tasoa 80 100 kg N/d. m³/d 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Jätevesimäärä v. 1990-2012 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 kg O2/d 250 200 150 100 50 0 Mereen johdettu BHK-kuorma v. 1990-2012 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ha Pu Oy Suursuo Ha Pu Oy Suursuo kg P/d 14 12 10 8 6 4 2 0 Fosforikuorma mereen v. 1990-2012 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 kg N/d 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Typpikuorma mereen v. 1990-2012 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ha Pu Oy Suursuo Ha Pu Oy Suursuo Kuva 5. Hankoniemen eteläpuolelle johdettu kuormitus v. 1990 2012. Hankoniemen Bengtsårin alue Hankoniemen Bengtsårin alueelle johdettavasta kuormituksesta jaksolla 1990 2012 todetaan pääkohdittain seuraavaa (kuvat 4): Vesi Jäteveden kokonaismäärä on jaksolla 1990 2009 vaihdellut välillä n. 1 000 1 500 m 3 /d, tämän jälkeen jätevesimäärä laskenut ja ollut vuosina 2010 2012 tasoa 700 800 m 3 /d. Forcit Oy:n tuottama jätevesimäärä väheni vuonna 2008 muutamien aikaisempien vuosien tasolta n. 900 1 000 m 3 /d tasolle 300 400 m 3 /d, koska Forcit myi alkuvuodesta 2008 dispersiotehtaan Rohm and Haas Finland Oy:lle. Rohm and Haas lopetti dispersiotehtaan toiminnan v. 2010. Santalan kartanon jätevedenpuhdistamo lopetti toiminnan 5.8.2011, jätevedet käsitellään Hangon Suursuon puhdistamolla. Santalan kartanon puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien osuus oli viime vuosina n. 1 % Hankoniemen Bengtsårin alueelle pistemäisesti johdetusta kokonaisjätevesimäärästä. BHK 7 -ATU Mereen johdettu BHK 7 -määrä on aluksi vähentynyt 1990-luvun alun suuruusluokasta 60 kg O 2 /d tasolle 20 kg O 2 /d. Määrä on sen jälkeen noussut ja ollut suurimmillaan vuosina 2007 2008 n. 70 kg O 2 /d. Vuosina 2009 2012 BHKkuormitus on ollut tasolla n. 30 40 kg O 2 /d, vuonna 2012 36 kg O 2 /d. 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Alueen BHK-kuormitus tulee lähes kokonaan ViskoTeepak Oy:ltä. Fosfori Fosforimäärässä on havaittavissa laskeva trendi 2004 vuodesta lähtien. Vuoden 2012 fosforimäärä oli n. 0,3 kg P/d. Fosfori tulee lähes kokonaan ViskoTeepak Oy:ltä. Typpi Mereen johdettu typpimäärä on vähentynyt tarkastelujaksolla 1990 2012 merkittävästi, määrä oli jakson alussa suuruusluokkaa 60 kg N/d. Vuonna 2012 mereen johdettu typpimäärä 8 kg N/d oli tarkastelujakson alhaisin. ViskoTeepak Oy:n typpimäärä oli jakson alussa 17 kg N/d ja jakson lopussa noin 5 7 kg N/d. Suurin vähenemä on ollut Forcitilla, jakson alussa tasolta 40 kg N/d tasolle noin 1 4 kg N/d. Muutos selittyy pääosin typpipainotteisten jakeiden kuljettamisesta muualla apuravinteena käytettäväksi. Lisäksi dispersiotehtaan myynti vähensi Forcitin tuottamaa typpikuormaa. Rohm and Haas lopetti dispersiotehtaan toiminnan kokonaan v. 2010. m³/d 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Jätevesimäärä v. 1990-2012 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 kg O₂/d 80 70 60 50 40 30 20 10 0 BHK-kuorma mereen v. 1990-2012 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ViskoTeepak Forcit Rohm&Haas ViskoTeepak Forcit kg P/d 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Fosforikuorma mereen v. 1990-2012 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 kg N/d 70 60 50 40 30 20 10 0 Typpikuorma mereen v. 1990-2012 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ViskoTeepak Forcit ViskoTeepak Forcit Rohm&Haas Kuva 6. Hankoniemen Bengtsårin alueelle johdettu kuormitus v. 1990 2012. Luparajojen saavuttaminen vuonna 2012 Vesistöön johdettavalle jätevedelle on määritelty raja-arvot laitosten ympäristöluvissa. Seuraavassa esitetään lyhyesti vuoden 2012 osalta raja-arvojen saavuttaminen alueen lupavelvollisten pistekuormittajien osalta. Luparajojen saavuttaminen ja vesistökuormitus käydään tarkemmin läpi vuosittain laadittavissa kuormitustarkkailujen yhteenvedoissa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 11

ViskoTeepak Vuonna 2012 tuli yksi ylitys kuukausikeskiarvoina saavutettavaksi asetettuihin raja-arvoihin nähden. Typpikuormitus ylitti luparajan toukokuussa, luparaja on 10 kg N/d ja stripperin ongelmien vuoksi typpikuormitus oli kuukausikeskiarvona laskettuna 11 kg N/d. Oy Forcit Ab Vuonna 2012 saavutettiin kaikki prosessijätevettä koskevat raja-arvot. Jätevedenpuhdistamolla käsiteltäville saniteettijätevesille puolivuosikeskiarvoina saavutettavaksi asetetut raja-arvot saavutettiin pääosin vuonna 2012. Fosforin poistoteholle asetettu raja-arvo (vähint. 90 %) jäi saavuttamatta toisella puolivuosijaksolla, jolloin fosforin puhdistusteho oli 87 %. Hangon Puhdistamo Oy Fosforille neljännesvuosikeskiarvona saavutettavaksi asetettu raja-arvo (4 kg/d) ylittyi 1. vuosineljänneksellä v. 2012, jolloin keskimääräinen fosforikuorma oli 6 kg/d ja 2. vuosineljänneksellä, jolloin fosforikuorma oli 5 kg/d. Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo Suursuon puhdistamon käsittelytulokset saavuttivat pääosan ympäristöluvassa neljännesvuosien keskiarvoille määritellyistä luparajoista v. 2012. COD:n poistoteho oli keskimäärin 75 % jaksolla 2/2012 ja neljännesvuosikeskiarvolle asetettu raja-arvo (vähintään 80 %) jäi saavuttamatta. BHK:n poistoteho oli 83 % jaksolla 2/2012 ja neljännesvuosikeskiarvon raja-arvo (vähintään 93 %) jäi saavuttamatta. Fosforin poistoteholle asetettu neljännesvuosikeskiarvon raja-arvo (vähintään 93 %) jäi saavuttamatta jaksolla 1/2012, jolloin fosforin keskimääräinen poistoteho oli 91 %. Typenpoiston teholle vuosikeskiarvona saavutettavaksi asetettu raja-arvo (vähintään 70 %) jäi saavuttamatta. Keskimääräinen typenpoistoteho oli 53 %. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäispuhdistusvaatimukset saavutettiin vuonna 2012. Puhdistamon käsittelytulosten laskennassa ei ole huomioitu viemäriverkon piirissä tapahtuneita ohituksia, koska määrät eivät ole tiedossa. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

4 Tutkimuksen suoritus Meriveden fysikaalis-kemiallista laatua on tutkittu ohjelman mukaisesti kullakin havaintopaikalla 2 4 kertaa vuodessa. Tämän lisäksi tarkkailualueen rehevyyttä seurataan klorofylli-a-mittauksin kuudesti kasvukauden aikana. 5 Vesistötarkkailun tulokset 5.1 Veden laatu 5.1.1 Hangon eteläinen merialue Hangon eteläisen merialueen tärkeimmät pistekuormittajat ovat Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo sekä kahden teollisuuslaitoksen yhteinen jätevedenpuhdistamo Hangon Puhdistamo Oy. Hangon suljetulta kaatopaikalta valuvat vedet johdetaan pääosin Suursuon puhdistamon kautta yhteiseen viemäriin Hangon Puhdistamo Oy:n kanssa, jonka purkupaikka sijaitsee n. 1,5 km päässä rannasta Hangon eteläpuolella. Veden vaihtumisolosuhteet ovat Hangon eteläpuolella hyvät ja alueen veden pääasiallinen virtaussuunta on länteen, mikä ajoittain tuo kuormitusta myös Hangon itäpuolelta. Tuuliolosuhteista johtuen veden virtaussuunta saattaa kuitenkin vaihdella ja itäänkin kulkevia veden virtauksia on alueella havaittu. Lisäksi alueella esiintyy melko usein syväveden kumpuamista pintaan, mikä saattaa muuttaa Hangon edustan veden laatua melko äkillisesti. Talvet poikkeavat sääolosuhteiltaan varsin selvästi toisistaan. Koko tarkkailualue on yleensä jään peitossa ainakin jonkin aikaa. Ainoa poikkeus on Hangon etelänpuoleinen merialue, missä jäät saattavat pysyä vain lyhyitä jaksoja, kunnes tuulet taas työntävät jäät avomerelle. Vuonna 2012 tapahtui juuri näin. Vaikka talvi oli aika pitkä, jäät lähtivät maaliskuussa niin, että lopputalven näytteet jouduttiin ottamaan avovedestä. Hankoniemen pohjoispuolelta näytteet otettiin kuitenkin jään alta. Hangon eteläisen merialueen jätevesikuormituksen vaikutukset ovat yleensä selvimmin havaittavissa talvisaikaan meren ollessa jäässä, koska jää vähentää veden sekoittumista. Talven 2012 fekaalisten kolibakteerien määrät on esitetty kuvassa 7. Kuvasta ilmenee että bakteerimäärät ovat olleet todella pienet. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 13

Fekaaliset bakteerit Hangon eteläinen purkualue pmy/100 ml 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 H1 H3 H4 pmy/100 ml 20 15 10 5 0 Hangon etelä Bakteerit lopputalvi H1 H2 N4 H3 H4 H6 H7 H8 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 7. Hangon eteläisen merialueen (1 m) fekaalisten bakteerien määrät 2003 2012 sekä erikseen lopputalven tilanne jaksolla 2008 2012. Tarkastelemalla tilannetta hieman pidemmältä aikaväliltä voidaan todeta, että tilanne on ollut melko samanlainen pitkään eikä viime vuosina ole tapahtunut suurempia muutoksia. Talvina, jolloin näytteet on otettu jään alta, alueella on esiintynyt pieniä määriä fekaalisia bakteereita, mutta jätevesien vaikutukset suoraan veden laatuun ovat sellaisinakin ajankohtina muuten olleet hyvin pienet. Loppukesän tilannetta on kuvattu kuvassa 8 ja siitä ilmenee, että bakteereita on esiintynyt pienissä määrin silloin tällöin koko eteläisellä merialueella. Ainut piste, joka on hieman poikennut muusta alueesta, on Anklarensbuktenin piste (N4), joka lähinnä edustaa maalta tulevan hajakuormituksen vaikutuksia. Siellä loppukesän 2012 bakteerimäärä oli 46 pmy / 100 ml. Määrä on kuitenkin pieni kun otetaan huomioon että hyvän uimaveden yläraja on 500 pmy / 100 ml. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

µg/l 63 53 43 33 23 13 3 Hangon etelä Ammoniumtyppi-Loppukesä H1 H2 N4 H3 H4 H6 H7 H8 2008 2009 2010 2011 2012 pmy/100 ml 50 40 30 20 10 0 Hangon etelä Bakteerit-Loppukesä H1 H2 N4 H3 H4 H6 H7 H8 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 8. Hangon eteläisen merialueen ammoniumtyppipitoisuudet sekä fekaalisten indikaattoribakteerien määrä loppukesällä jaksolla 2008 2012. Piste H3 sijaitsee aivan purkupaikan edustalla ja pisteet H1 ja H4 sijaitsevat sen itä- ja länsipuolella. Yleisesti ottaen Hangon eteläpuolella mitatuissa ravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa suuria muutoksia viimeisten 10 vuoden aikana. Vuosien ja vuodenaikojen välistä vaihtelua kuitenkin esiintyy. Pinnanläheisen (1 m) veden tilannetta on kuvattu kuvassa 9. Kuvassa on vertailtu lopputalven ja loppukesän tilannetta. Pitoisuudet ovat yleensä olleet suurempia lopputalvella, jolloin maalta tuleva valuma ajoittain nostaa pitoisuuksia selvästi. Loppukesällä kesäinen levätuotanto on kuluttanut ravinteita, mikä usein näkyy alempana ravinnepitoisuutena. Yleisenä havaintona voidaan todeta että pinnanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuus on ehkä hieman laskenut purkupaikan edustalla olevalla pisteellä (H3) viimeisten vuosien aikana. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 15

Hangon merialueen kokonaisfosfori 2003-2012 60 50 μg/l 40 30 20 H3 H7 H14 10 0-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12 Hangon merialueen kokonaistyppi 2003-2012 700 600 500 µg/l 400 300 200 100 H3 H7 H14 0-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12 Kuva 9. Hangon merialueen kokonaisravinnepitoisuudet pinnanläheisessä vedessä (1 m) jaksolla 2003 2012. Piste H3 sijaitsee purkupaikan lähellä ja piste H7 kauempana purkupisteeltä. Piste H14 sijaitsee Hangon pohjoispuolella. Punainen viiva on purkualueen kehitystä kuvaavan pisteen H3 lineaarinen trendiviiva. Hyvistä sekoittumisolosuhteista johtuen Hangon etelänpuoleisella purkualueella ei esiinny happiongelmia (kuva 10). Eri vuodenaikoina esiintyy pientä pitoisuusvaihtelua. Osittain tämä johtuu siitä, että kylmä vesi pystyy sitomaan enemmän happea kuin lämmin vesi. Tästä johtuu osittain se että lopputalven arvot ovat kesäpitoisuuksia korkeammat. Tarkastelemalla hapen kyllästysprosenttia, joka ilmentää happipitoisuutta suhteutettuna siihen, mikä on maksimaalinen happipitoisuus tietyssä lämpötilassa ja suolaisuudessa, voidaan todeta, että hapen kyllästysprosentti ei ole laskenut alle tason 70 % koko 10 vuoden tarkkailujakson aikana. Tämä osoittaa, että näytepisteiden happitilanne on pysynyt hyvänä Hangon eteläpuolella. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

mg/l 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Hangon etelä 2003-2012 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 H1 H3 H4 Kuva 10. Hangon eteläisen merialueen happipitoisuudet pohjan lähellä lopputalvella ja loppukesällä 2003 2012. 5.1.2 Hangon pohjoinen merialue Myös Hangon pohjoisella merialueella veden sekoittumisolosuhteet ovat varsin hyvät. Alueella ei ole enää varsinaista pistekuormitusta, joten veden laatuun vaikuttaa lähinnä valumaalueelta tuleva hajakuormitus sekä pohjoisen Itämeren yleistila. Lähin pistekuormittaja, joka vaikuttaa alueen veden laatuun jonkin verran, on alueen itäisimmässä osassa toimiva Forcit Oy Ab. Pisteiden väliset vedenlaatuerot ovat Hangon pohjoispuolella yleensä hyvin pienet. Ravinnetasoltaan alue ei juuri poikkea eteläisestä merialueesta, eikä pitkänajan kehitystä tälläkään alueella voida havaita (kuva 9), vaan kokonaisravinnepitoisuudet ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla koko tarkastelujakson ajan. Kuten eteläisellä merialueella veden happitilanne on tälläkin osa-alueella yleensä hyvä. Lievää happipitoisuuden alenemista on joskus ollut havaittavissa loppukesäisin, mutta hapenkyllästysprosentti ei ole viimeisten 10 vuoden aikana laskenut alle tason 50 %. Kuvassa 11 on kuvailtu pohjanläheisen veden happipitoisuutta jaksolla 2003 2012 ja siitä näkee, että happitilanne on ollut jopa hieman parempi muutamina viime vuosina. Tiettyinä vuosina, jolloin sää on kesällä ollut hyvin lämmin ja vesistön lämpötilakerrostuneisuus on ollut vahva ja kestänyt pitkään, happipitoisuudet ovat yleensä laskeneet hieman keskimääräistä enemmän, mutta yleisesti ottaen vuosien väliset erot ovat kuitenkin olleet hyvin pienet. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 17

mg/l 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Hangon pohjoinen 2003-2012 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 H10 H13 H14 Kuva 11. Hangon pohjoisen merialueen pohjanläheisen veden happipitoisuus lopputalvella ja -kesällä 2003 2012. 5.1.3 Suursuon kaatopaikka Suursuon suljetun kaatopaikan (suljettu vuoden 1995 alussa) vesistövaikutuksia seurataan kolmella havaintopisteellä (N1, NX ja N2). Kuvassa 12 jakson 2008 2012 kehitystä on kuvattu keskeisimpien kuormitusindikaattoreiden osalta. 1000 Kaatopaikkaojan kokonaisfosfori 2008-2012 1000 Kaatopaikkaojan ammoniumtyppi 2008-2012 800 800 µg/l 600 400 N1 NX µg/l 600 400 N1 NX 200 N2 200 N2 0 0 Kaatopaikkaojan sähkönjohtokyky 2008-2012 Kaatopaikkaojan bakteerit 2008-2012 25 20 1000 800 7 ms/m 15 10 5 0 N1 NX N2 pmy/100 ml 600 400 200 0 N1 NX N2 Kuva 12. Kaatopaikalta laskevan puron veden laadun kehitys jaksolla 2008 2012. Piste N1 sijaitsee kaatopaikan yläpuolella, piste NX aivan kaatopaikka-alueen ala puolella ja piste N2 laskupuron alaosassa asutuksen alapuolella. Tutkimustulokset osoittavat varsin selvästi, että kaatopaikka-alue heikentää ajoittain puron veden laatua jonkin verran, mutta myös puron alajuoksua kohti tapahtuu selvä veden laadun heikkeneminen. Etenkin veden hygieeninen laatu on usein ollut hyvin heikko asutuksen 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

alapuolella, kun se samanaikaisesti on ollut vain hieman heikentynyt heti kaatopaikka-alueen alapuolella. Myös veden kokonaisfosforiarvot nousevat yleensä hyvin selvästi asutuksen alapuolella. Tämä osoittaa kiistatta, että puron varrella oleva haja-asutus heikentää puron veden laatua. Puron kuormitustilanteessa on viime vuosina ehkä tapahtunut lievä paraneminen, mutta suuret vaihtelut ovat edelleen tyypillisiä. Vuonna 2012 mitattiin taas selvästi kohonneita fosfori ja ammoniumtyppipitoisuuksia alimmalla pisteellä asutuksen alapuolella. Yleisesti voidaan todeta että kaatopaikka-alueen vesistökuormitus on pienentynyt selvästi verrattuna 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun tilanteeseen, jolloin veden laatu oli ajoittain hyvin heikko. Tähän vaikuttaa ojitusjärjestelyjen muutosten ohella myös se tosiasia, että varsinainen kaatopaikkatoiminta on loppunut ja vanhaa jätekasaa on kunnostettu asianmukaisella tavalla. Nykyjärjestelyillä mereen joutuva kuormitus on suhteellisen pieni ottaen huomioon, että Täktomin kautta laskevan puron vesimäärät ovat melko pienet. Paikallisesti puron välillä hyvinkin heikko veden laatu aiheuttaa ajoittain lieviä hajuhaittoja. Merenlahtea, johon Täktomin puro laskee, on tarkkailtu 1980-luvusta alkaen ja mitattujen vedenlaatuparametrien avulla selviä kuormitusvaikutuksia ei ole tarkkailujakson aikana juuri havaittu. Joskus talvella, meren ollessa jään peitossa, maalta tuleva kuormitus on näkynyt kohonneina ravinnepitoisuuksina ja indikaattoribakteerien esiintymisenä. Vuonna 2012 todetut bakteerimäärät olivat hyvin pienet (0 16 pmy / 100 ml). 5.1.4 Forcitin edusta Forcitin edustan veden fysikaalis-kemiallista laatua on tarkkailtu kahdesti vuodessa lopputalvella ja loppukesällä. Tehtaan edustan merialue oli kevättalvella 2012 jään peitossa. Purkupaikan lähellä (F2) typpipitoisuus oli poikkeuksellisesti selvästi koholla, mutta muilla pisteillä ei ollut havaittavissa jätevesikuormitukseen viittaavia veden laadun muutoksia. Tilanne on sen jälkeen kun tehtaan typpipäästöt vähenivät dramaattisesti ollut hyvä tehtaan edustalla, eikä selviä vaikutuksia ole ollut havaittavissa. Aikaisemmin jätevesipäästöt näkyivät melko usein selvästikin kohonneina typpipitoisuuksina heti jään alla. Loppukesäisin, jolloin veden sekoittuminen on tehokkaampaa, veden laadun muutoksia ei ole voitu havaita pitkään aikaan ja veden laatu pysyy yleensä hyvin samanlaisena eri näytteenottopisteillä. Alueen alusveden happitilanne on yleensä ollut hyvä, mutta tiettyinä vuosina, jolloin sää on ollut hyvin lämmin ja veden kerrostuminen on kestänyt kauan, pohjanläheisen veden happipitoisuus on tällä osa-alueella laskenut alemmaksi kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella (kuva 13). Viime vuosien lämpimät kesät näkyvätkin hieman aikaisempaa alempina happipitoisuuksina ja kesällä 2011 pohjanläheisen veden hapenkyllästysprosentti oli niin alhainen kuin noin 30 %. Kesällä 2012 happitilanne oli jälleen aikaisempaa parempi. Talvisin alueen happitilanne on ollut hyvä ja tämä oli tilanne myös lopputalvella 2012. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 19

mg/l 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Forcitin edusta 2003-2012 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 -11-12 F1 F2 F3 Kuva 13. Forcitin edustan merialueen pohjanläheisen veden happipitoisuus lopputalvella ja loppukesällä 2003 2012. Vertaamalla vedenlaatutuloksia pidemmältä aikaväliltä voidaan todeta, että tehtaan kuormitus on näkynyt lähinnä talvisin jään alla korkeina typpipitoisuuksina (kuva 14). Tilanne on viime vuosina parantunut selvästi. Selvimmin vaikutukset ovat olleet havaittavissa purkupaikan lähellä (F2), mutta ajoittain vaikutukset ovat olleet havaittavissa myös uloimmalla havaintopisteellä (F3). Voimakkaimmat vaikutukset todettiin 1980-luvulla. Sen jälkeen selviä vedenlaatumuutoksia talven aikana on esiintynyt yhä harvemmin. 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Forcit-edusta kokonaisfosfori µg/l 70 60 50 40 30 20 10 0 F2 F3 H14-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12 Forcit-edusta kokonaistyppi 1000 900 800 700 F2 µg/l 600 500 400 300 F3 H14 200 100 0-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12 Kuva 14. Forcitin edustan pinnanläheisen veden (1 m) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla 2003 2012. Piste F2 sijaitsee aivan tehtaan edustalla ja H14 noin 4 km tehtaan purkualueesta länteen. Punainen viiva on pisteen F2 lineaarinen trendiviiva. 5.1.5 Bengtsårin alue Bengtsårin alueelle siirryttäessä veden vaihtuminen ulkomeren kanssa vähenee. Vaihtuminen tapahtuu pääasiallisesti kahden kapean salmen kautta; lännessä Byön ja Kadermon ja pohjoisessa Rågholmenin ja Kamsholmenin välistä. Alueen huonommasta veden vaihtumisesta johtuen, alue on herkempi kuormitukselle kuin tarkkailualueen muut osa-alueet. Alueen pistekuormitus on pitkällä aikavälillä laskenut selvästi ja tänä päivänä ViskoTeepak Oy Ab:n alueelle ongelmalliseksi ja rehevöitymistä edistäväksi todettu typpikuormitus on vain murto-osa siitä, mitä se vielä 1980-luvun alussa oli. Tämä näkyy myös alueen veden laadussa. Jätevesipäästöt ovat viime vuosina näkyneet ainoastaan ajoittain lievästi kohonneina ammoniumtyppipitoisuuksina purkupaikan lähellä. Tämä on ollut tilanne lähinnä talvisin jään alla, jolloin veden sekoittumisolosuhteet ovat heikot. Avovesikaudella jätevesikuormitusta indikoivia veden laadun muutoksia ei juuri ole ollut havaittavissa. Kuvassa 15 on esitetty rehevöitymisen kannalta keskeisten ravinteiden typen ja fosforin pitoisuudet lopputalvella ja loppukesällä pinnanläheisessä vedessä viimeisten 10 vuoden ajalta. Kokonaistypen osalta pitoisuuserot eri vuodenaikojen välillä alkoivat 1990-luvulla kaventua, eivätkä purkupaikan lähellä olevat pisteet ole enää moneen vuoteen poikenneet vertailualu- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 21

een tilanteesta. Fosforipitoisuuksissa ei ole havaittavissa suurempia muutoksia eikä Bengtsårin alue poikkea muusta Hangon pohjoispuoleisesta merialueesta merkittävästi. Tiettyä vaihtelua esiintyy vuosien välillä, mutta erot ovat kuitenkin olleet melko pienet, joten ravinnetilanne on pysynyt melko vakaana viime vuosina. Bengtsår-alueen kokonaisfosfori 70 µg/l 60 50 40 30 20 10 V1 V3 V7 0-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12 Bengtsår-alueen kokonaistyppi 1200 µg/l 1000 800 600 V1 V3 400 200 V7 0-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12 Kuva 15. Pinnanläheisen veden (1 m) kokonaisravinnepitoisuudet Bengtsårin alueella lopputalvella ja loppukesällä 2003 2012. Punainen viiva on pisteen V3 lineaarinen trendiviiva. Kokonaisravinnepitoisuudet kuvaavat alueen yleistä ravinnetasoa. Kokonaisravinnepitoisuuksiin vaikuttavat merkittävässä määrin maalta tuleva huuhtoutuma. Lisäksi esim. suuret planktonmäärät nostavat kokonaisravinnepitoisuuksia jonkin verran. ViskoTeepak Oy Ab:n jätevesikuormitusta tarkasteltaessa, veden ammoniumtyppipitoisuuden tarkastaminen antaa vihjeitä kuormituksen leviämisestä, koska tehtaan typpipäästöt ovat ammoniummuodossa. Kuvassa 16 on kuvattu Bengtsårin alueen ammoniumtyppipitoisuuksien kehitystä. Lopputalvisin veden ammoniumtyppipitoisuus ei viime vuosina ole noussut juuri yli alimman määritystason (4 µg/l), mutta loppukesästä on viime vuosin ollut havaittavissa hieman kohonneita pitoisuuksia mikä saattaa liittyä tehtaan jätevesikuormitukseen. Vuonna 2012 pitoisuudet olivat jälleen melko alhaiset. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Bengtsår-alueen ammoniumtyppi lopputalvella 2003-2012 µg/l 80 55 30 V1 V2/V2b V3 V7 5-02 -04-06 -08-10 -12 Bengtsår-alueen ammoniumtyppi kesällä 2003-2012 80 µg/l 55 30 V1 V2/V2b V3 V7 5-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12 Kuva 16. Bengtsårin alueen ammoniumtyppipitoisuudet lopputalvisin ja loppukesäisin jaksolla 2003 2012. Alin määritystaso on 5 µg/l. Pienentyneestä pistekuormituksesta huolimatta, Bengtsårin alueen edelleen selvästi suurin ongelma on syvännealueiden toistuvat happiongelmat. Talven kerrostuneisuustilanteen aikana happitilanne pysyy pääosin hyvänä kaikilla havaintopisteillä, mutta keväällä, kun pintaveden lämpötila nousee, muodostuu vahva harppauskerros lämpimän pintaveden ja kylmemmän ja siten raskaamman syväveden välillä. Alusveden happipitoisuus laskee joka kesä varsin nopeasti ja usein happi on lähes loppu jo heinäkuussa. Syksyllä kun vesi viilenee eri vesikerrosten tiheyserot pienenevät ja vesi pääsee syysmyrskyjen myötä sekoittumaan pohjaan saakka. Tässä yhteydessä happitilanne korjaantuu ja pysyy hyvänä seuraavaan kevääseen asti. Happipitoisuuden aleneminen loppukesäisin on yleinen ilmiö monessa vesistössä ja se on osittain luonnollinen ilmiö. Happipitoisuuden voimakas lasku ja täydellinen happikato on kuitenkin merkki siitä, että vesistön tasapaino on häiriintynyt. Hapenpuute on sinänsä veden ekosysteemille vakava ongelma, mutta hapenpuutteeseen liittyy usein tilannetta pahentava tapahtuma, kun pohjasedimenteissä sitoutuneet ravinteet alkavat liueta hapen vähentyessä. Tämä johtaa niin sanottuun sisäiseen rehevöitymiseen, jolloin jo kasvien ulottuvilta pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet liukenevat uudelleen veteen kasvillisuuden käyttöön. Bengt- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 23

sårin alueella tämäntyyppinen voimakas ravinteiden mobilisointi happivajauksen seurauksena tapahtuu vuosittain loppukesäisin. Sisäisen rehevöitymisen voimakkuus on riippuvainen siitä, miten alhaalle happipitoisuudet laskevat, mutta vielä enemmän siitä, miten kauan happivajaus kestää. Nämä seikat taas ovat riippuvaisia kevään ja kesän sääoloista. Varhainen ja äkillinen veden lämpeneminen keväällä aiheuttaa sen, että vedet kerrostuvat hyvin nopeasti, eivätkä pahimmassa tapauksessa ehdi sekoittua kunnolla talven jälkeen. Lämmin sää nostaa veden lämpötilaa, mikä taas vahvistaa kerrostumista ja pidentää ajanjaksoa, jolloin vesistö pysyy kerrostuneena. Lämpötilan kohoaminen nopeuttaa myös vedessä tapahtuvaa mikrobien hajotustoimintaa, mikä nostaa veden hapenkulutusta entisestään. Kuvassa 17 on esimerkkinä esitetty näytepisteen V1 kehitys viimeisten 10 vuoden aikana. Vastaavanlainen tilanne on todettu pisteellä V5 sekä ajoittain myös pisteillä V4 ja V8. Pisteillä V3 ja V6 syvyys on sen verran pieni, että vesi lämpenee pohjaan asti kesällä, jolloin koko vesimassa pääsee sekoittuman ja veden happitilanne pysyy yleensä hyvänä koko vuoden. 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Bengtsåralueen (V1) happipitoisuus 2003-2012 20 18 16 mg/l 14 12 10 8 6 4 2 0 1 m 5 m 10 m 15 m 19 m 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Bengtsåralueen (V1) kokonaisfosfori 2003-2012 500 450 400 µg/l 350 300 250 200 150 100 50 0 1 m 5 m 10 m 15 m 19 m 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Bengtsåralueen (V1) ammoniumtyppi 2003-2012 600 500 400 1 m µg/l 300 200 5 m 10 m 15 m 100 19 m 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 17. Näytteenottopisteen V1 happitilanne 2003 2012 sekä veden ammoniumtyppi- että kokonaisfosforipitoisuudet. Kuvista näkee, että happitilanne on melkein joka vuosi ollut hyvin heikko. Vuonna 2012 pohjanläheisen veden happitilanne oli selvästi heikentynyt jo lopputalvella ja kesän aikana happi loppui jo heinäkuussa. Tilanne oli näin ollen heikompi kuin parina viime vuosina. Bengtsårin alueen ravinnepitoisuudet alkavat yleensä nousta jo siinä vaiheessa kun pohjanläheisen veden happipitoisuus on saavuttanut tason 2 3 mg/l. Tämä oli tilanne myös kesällä 2012 ja se osoittaa, että sedimenteissä vallitsee erittäin heikot happiolot. Aikaisempaa heikompi happitilanne aiheutti myös sen, että alusveden ravinnepitoisuudet nousivat viime vuosiin verrattuna korkeammalle tasolle. Heikoimmillaan happitilanne oli aivan pohjan lähellä, mutta jo 10 m:n syvyydessä, happipitoisuus oli selvästi alentunut (hapenkyllästys 17 %). Häiriintynyt vesimassa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 25

on siten suuri ja syksyllä vesien sekoittuessa pohjaan asti, ravinnerikas syvävesi sekoittuu muuhun vesimassaan, aiheuttaen huomattavan ravinnelisäyksen alueelle. Tilanne on jatkunut suunnilleen samanlaisena hyvin pitkään ja alueen eristyneisyyden takia tilanne näyttää jatkuvan ongelmallisena vielä pitkään, vaikka alueen pistekuormitus on laskenut selvästi viimeisten vuosikymmenien aikana. 5.2 Tarkkailualueen rehevyys Veden klorofylli-a-pitoisuus kuvastaa vedessä esiintyvää kasviplanktonmäärää. Kasviplanktonmäärä on riippuvainen veden ravinnetasosta, joten mitä enemmän ravinteita vedessä on, sitä korkeampi on veden klorofyllipitoisuus. Ravinnemäärien lisäksi planktontuotantoon vaikuttavat kasvukauden valomäärä sekä jossain määrin veden lämpötila ja tuuliolosuhteet. Yleensä rannikkovesissä esiintyy heti jään lähdön jälkeen ja joskus jopa hieman ennen jään lähtöä ns. kevätmaksimi, jolloin talven aikana kerääntyneet ravinteet käytetään tehokkaasti hyväksi. Tämän jälkeen veden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet laskevat ja ne ovat alimmillaan alkukesästä. Kesän aikana ne nousevat vähitellen ja loppukesällä saattaa esiintyä sinilevähuippu, joka myös näkyy veden kohonneena klorofylli-a-pitoisuutena. Kevätmaksimin voimakkuus vaihtelee sekä eri vuosien välillä, että myös lyhyemmällä aikavälillä. Tämän tarkkailun tavoite ei ole saada kevätmaksimin klorofylliarvoja mukaan, vaan pyrkimys on enemmän seurata kesätilannetta, jolloin paikallisten päästöjen rehevöittävä vaikutus helpommin tulee näkyviin paikallisesti kohonneina klorofyllipitoisuuksina. Koska levätuotanto vaihtelee suuresti jopa hyvin lyhyellä aikavälillä, klorofylli-a-pitoisuuksia ei voida pitää absoluuttisina arvoina vesistön rehevyystilannetta arvioidessa, mutta klorofyllipitoisuus antaa melko hyvän yleiskuvan vesistön rehevyystilanteesta. Klorofylli-a-seuranta aloitetaan yleensä toukokuun loppupuoliskolla ja joskus kevätmaksimi saattaa näkyä kohonneina klorofylli-a-pitoisuuksina ensimmäisellä näytteenottokierroksella. Klorofylliseurannan tulosten havainnollistamiseksi kuvassa 18 on esitetty vuoden 2012 klorofylli-a-tilanne yhteistarkkailualueen kaikilla pistellä. Kuvasta näkee, että kevätmaksimi oli pääosin ohitettu kun ensimmäiset näytteet otettiin ja klorofylli-a-pitoisuudet olivat melko alhaiset. Yleisesti ottaen pitoisuudet laskivat kevään jälkeen ja pysyivät aika alhaisella tasolla läpi kesän. Etenkin Hangon eteläisellä merialueella klorofyllipitoisuudet pysyivät hyvin alhaisina koko kesän. Syyskuun alussa oli havaittavissa lievä nousu, mutta silloinkin klorofyllipitoisuus pysyi aika alhaisella tasolla (< 6 µg/l). Vastaava tilanne oli myös Bengtsårin alueella syyskuussa, ja sielläkin korkein mitattu pitoisuus oli hieman alle 6 µg/l. 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

µg/l 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Klorofylli-a 2012 H1 H2 H3 H4 H6 H7 S3B S4 H10 H14 F2 F3 V7 V1 V3 V5 V8 7-8.5 4-5.6 25-26.6 16-17.7 6-8.8 3-5.9 keskiarvo Kuva 18. Tarkkailualueen klorofylli-a pitoisuudet vuonna 2012. Koko kasvukauden keskiarvoja tarkastellessa voidaan todeta että klorofyllimäärät nousevat hieman saaristossa sisäänpäin mentäessä. Vertailemalla eri osa-alueiden klorofyllipitoisuuksia eri vuosina voidaan todeta, että suuria eroja ei ole. Tiettyinä vuosina Bengtsårin alueella on mitattu hieman korkeampia pitoisuuksia kuin muualla, mutta välillä Forcitin alue on erottunut hieman rehevämpänä klorofylli-a pitoisuuksien perusteella. Yleensä klorofylli-a pitoisuudet ovat liikkuneet tason 5 µg/l molemmin puolin, mikä on melko alhainen arvo. Vuonna 2012 kasvukauden keskiarvo oli pääosin alempikin. Yleisesti voidaan todeta että klorofyllipitoisuudet vaihtelevat melkoisesti ja hyvin usein vaihtelun tärkein määräävä tekijä on sää- ja tuuliolosuhteet. Esimerkiksi loppukesäisin sinilevät voivat tuulisessa säässä olla sekoittuneina monen metrin syvyyteen kun ne tyynen ilman vallitessa voivat olla kerääntyneinä aivan pinnan tuntumaan. Kesän 2012 aikana sinilevää havaittiin vain vähän. 6 Yhteenveto ja johtopäätökset Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu vuonna 2012 noudatti ns. suppean tarkkailun ohjelmaa, joka sisältää ainoastaan vuosittaisen veden laadun tarkkailun. Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläpuolelle. Kuormituslajeittain tarkastellen on kyseessä suuruusluokka 70 96 % vuoden 2012 tilanteessa. Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamon jätevesimäärä muodostaa valtaosan (n. 68 %) Hangon merialueelle johdetusta jätevesimäärästä. Veteen johdetun BHK 7 -kuormitus on vaihdellut viime vuosina, mutta aivan viime vuosina on kokonaismäärässä ollut havaittavissa lievää vähenemistä. Vuonna 2012 määrä oli tosin hieman viime suurempi kuin muutamina viime vuosina. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 27

Meren kannalta pistekuormituksen ravinnekuormitus on keskeisessä asemassa. Suurimat yksittäiset pistekuormittajat ovat Hangon Puhdistamo Oy sekä Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo. Nämä vastaavat yhdessä yli 90 % kokonaisfosforikuormituksesta ja typen osalta niiden osuus on vielä suurempi. Fosforin kokonaiskuormitus on viime vuosina ollut lievässä kasvussa. Typen osalta trendi oli kasvava vuoteen 2002 asti mutta sen jälkeen typen kokonaiskuormitus on vähitellen laskenut hieman ja vuoden 2012 typpikuormitus oli 20 vuoden tarkkailujakson alhaisin. Niemen pohjoispuolella Forcit Oy Ab:n typpikuormitus on ollut merkittävä, mutta vuodesta 2002 lähtien kuormitus on laskenut voimakkaasti kun typpipainotteisten jakeiden poiskuljettaminen aloitettiin. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pidemmällä aikavälillä laskenut selvästi, mutta aivan viime vuosina kuormitus on vaihdellut jonkin verran, mutta se on pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Pistekuormituksen ohella merialueelle kohdistuu maa-alueilta tulevaa hajakuormitusta. Hangon lähialueilla ei esiinny laajempia maatalousalueita, joten maataloudesta johtuva hajakuormitus on tarkkailualueella pieni Bengtsårin sisäosia lukuun ottamatta. Voimakkaiden vesivirtauksien seurauksena tarkkailualueen veden laatuun vaikuttavat sitä vastoin sekä pohjoisen Itämeren että läntisen Suomenlahden yleistila. Hangon eteläinen merialue Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät. Kuormitus on ajoittain näkynyt hieman kohonneina ammoniumtyppi- ja bakteeripitoisuuksina pintavedessä. Selvimmin tämä on ollut havaittavissa talvisin, kun meri on ollut jään peittämä. Viimeisimpien vuosien lopputalven näytteenotto on pitkästä aikaa taas voitu toteuttaa jään päältä paitsi vuonna 2012, jolloin eteläisen merialueen talvinäytteet jouduttiin taas ottamaan avovedestä, kun jäät lähtivät yllättäen maaliskuussa. Eteläisen merialueen jätevesipäästöjen vaikutuksia on yleisesti ottaen hyvin harvoin ollut havaittavissa selvänä veden laadun muutoksena. Tämä koskee myös Tulliniemen eteläpuolta missä on viime vuosina seurattu Hangon ulkosataman mahdollisia vaikutuksia veden laatuun. Veden klorofylli-a pitoisuudet olivat tällä alueella alhaiset. Suursuon suljettu kaatopaikka Suursuon suljetun kaatopaikan suorat vesistövaikutukset ovat viime vuosina olleet lievät. Kaatopaikan ja puron välille rakennetun maavallin läpi pääsee ilmeisesti ajoittain jonkin verran lika-aineita ojaan, mutta puron varrella esiintyvä hajakuormitus heikentää veden laatua selvästi kaatopaikkaa enemmän. Veden hygieeninen laatu on puron alajuoksulla ajoittain ollut hyvin heikko vaikka se heti kaatopaikan alapuolella on ollut kohtalaisen hyvä. Kaatopaikalta laskevan puron pienestä virtaamasta johtuen merelle kohdistuva kuormitus on suurimman osan vuodesta verrattain pieni, ja kuormituksen vaikutus vastaanottavaan merenlahteen on vain harvoin ollut havaittavissa veden laadun muutoksena. Kaatopaikkapuron veden laadussa on aivan viime vuosina ollut havaittavissa lievää paranemista. 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoisella merialueella ei ole varsinaista pistekuormitusta. Veden sekoittumisolosuhteet ovat tälläkin osa-alueella varsin hyvät. Kuten eteläisellä merialueella, syväveden happiongelmia ei ole havaittu. Klorofyllitutkimuksen valossa pohjoinen merialue on hieman rehevämpi kuin eteläinen merialue, mutta erot ovat hyvin pienet, ja vuonna 2012 mitatut klorofylli-apitoisuudet olivat tälläkin alueella alhaiset. Forcitin edusta Forcitin edustalla jätevesipäästöt ovat nykyään hyvin harvoin havaittavissa suoraan veden laadun muutoksena. Ei edes talvisin jään alla ole yleensä voitu havaita jätevesikuormituksen vaikutuksia. Lopputalvella 2012 veden typpipitoisuudet olivat jonkin verran kohonneita aivan tehtaan edustalla. Suurin vedenlaadun muutos tapahtui 2000-luvun alussa, jolloin tehtaan typpipäästöt putosivat murto-osaan aikaisemmasta tasosta. Alusveden happitilanne on pääsääntöisesti ollut hyvä, vaikka loppukesäisin on havaittavissa happipitoisuuksien melko selvääkin alenemista pohjan tuntumassa. Alueella mitatut veden klorofyllipitoisuudet ovat yleensä olleet hieman korkeampia kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella, mutta vuosien välinen vaihtelu on ollut aika suuri ja vuonna 2012 klorofyllipitoisuudet olivat alhaiset myös tällä alueella. Bengtsårin alue Bengtsårin alue on koko tarkkailualueen osa-alueista ongelmallisin. Syvänteiden voimakkaat happiongelmat ovat jokavuotisia. Kesäisin happi loppuu tai vähenee hyvin voimakkaasti alueen syvissä osissa. Happiongelmat aiheuttavat sen, että pohjasedimentteihin sidottuja ravinteita alkaa liueta veteen ja siten nostaa alusveden ravinnepitoisuuksia monikymmenkertaisiksi. Vuonna 2012 happitilanne kehittyi muutaman hieman paremman vuoden jälkeen taas hyvin heikoksi ja ravinteiden liukeneminen pohjasedimenteistä oli hyvin selvä. Tämä sisäinen rehevöityminen on vesistön kannalta valitettavaa, koska se lisää vesistöön kohdistuvaa ravinnekuormitusta. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pitkällä aikavälillä vähentynyt, mutta se on pysynyt viime vuosina melko samalla suhteellisen alhaisella tasolla. Eri vuosien ja vuodenaikojen välillä esiintyy tiettyä vaihtelua, mutta jätevesikuormitukseen liittyviä veden laadun muutoksia ei ole ollut havaittavissa. Alueen krooniset happiongelmat ovat kuitenkin merkkinä siitä, että vesialueen toipuminen kestää kauan. Yleisesti voidaan todeta, että pistekuormituspuolella 1990-luvun laskeva trendi on hidastunut ja Hangon eteläisen merialueen kuormitus on viime vuosina pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Pohjoisella merialueella sen sijaan kuormituskehitys on ollut myönteisempi. Vesialueiden rehevöitymistä ajatellen Hangon eteläisen merialueen edelleen melko suuri typpikuormitus on valitettava. Ottaen huomioon, että typpi on saaristovesissämme se minimiravinne, joka eniten säätelee leväkasvua, typpikuormituksen suurta määrää on pidettävä huonona asiana vesistön kannalta. Tähän tilanteeseen vaikuttavat toki Hangon alueen omien päästöjen lisäksi myös Suomenlahden että pohjoisen Itämeren yleistila. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 29

7 Sammanfattning och slutsatser Vattendragskontrollen i Hangö havsområde och Bengtsårvattnen gjordes år 2012 enligt det mindre omfattande programmet, vilket inkluderar endast den årliga vattenkvalitetskontrollen. Av punktbelastningen år 2012 leddes största delen ut i det södra havsområdet. Om man ser till de olika belastningsfraktionerna handlar det om 70 96 %. Avloppsvattenmängden från Stormossens reningsverk utgör volymmässigt den största delen (ca 68 %) av den totala mängden, som leds ut i Hangöområdet. Beträffande den syreförbrukande belastningen, har vissa variationer förekommit under de senaste åren, men en viss minskning i totalmängderna kan märkas. År 2012 kunde dock en liten ökning igen noteras jämfört med de allra senaste åren. Ur havets synvinkel är punktbelastningens näringsbelastning mycket väsentlig. De största enskilda punktbelastarna är Hangon Puhdistamo Oy samt Stormossens reningsverk. De står för över 90 % av den totala fosforbelastningen och då det gäller kvävet är andelen ännu större. En viss ökning av fosforbelastningen har varit skönjbar under de senaste åren. Då det gäller kvävet har trenden varit stigande fram till år 2002, varefter en minskning har kunnat noteras och belastningen år 2012 var den lägsta under de senaste 20 åren. Norr om Hangö har kvävebelastningen från Forcit Oy Ab varit betydande, men efter år 2002 har belastningen minskat kraftigt efter det, att man börjat frakta bort de kvävehaltiga fraktionerna. Kvävebelastningen från ViskoTeepak Oy Ab har i ett längre perspektiv sjunkit klart, men under de allra senaste åren har en viss variation förekommit, men belastningen har i stort sett hållits på samma nivå. Utöver punktbelastningen, belastas havet av den diffusa belastning, som kommer från landområdena. Mera omfattande jordbruksområden finns inte i närheten av undersökningsområdet, vilket betyder, att belastningen från lantbruket är liten med undantag av Bengtsårområdets innersta delar. Som en följd av de kraftiga vattenströmningarna påverkas undersökningsområdet däremot av allmänläget i såväl Finska vikens västra del som norra Östersjön. Hangö södra havsområde Som en följd av de goda omblandningsförhållandena är avloppssvattenbelastningens direkta inverkan på vattenkvaliteten i allmänhet lindrig. Belastningen syns närmast som något förhöjda ammoniumkvävehalter och halter av fekala bakterier i ytvattnet. Tydligast märks belastningen vintertid, då havet är isbelagt. Under de allra senaste vintrarna har man igen kunnat utföra vinterprovtagningen från isen. Vintern 2012 var igen ett undantag då isen överraskandeförsvann i mars innan proven hunnit tas. Avloppsvattenutsläppen söder om Hangö har allmänt sett sällan kunnat noteras som klara förändringar i vattenkvaliteten. Detta gäller även området söder om Tulludden, där man under de senaste åren följt med en eventuell inverkan från Hangös yttre hamn. Områdets klorofyll-a halter var låga. 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Stormossens avstjälpningsplats De direkta vattendragseffekterna från den stängda soptippen har under de senaste åren varit lindriga. I viss mån slipper smutsvatten ännu att tränga genom den jordvall, som byggts mellan soptippen och utfallsdiket, men den diffusa belastning, som förekommer utmed bäcken, försämrar vattenkvaliteten nedströms klart mera än den stängda soptippen. Vattnets hygieniska kvalitet har tidvis varit dålig i bäckens nedersta del trots att situationen genast nedanför soptippen har varit relativt god. Till följd av att vattenmängderna, som når havet via bäcken, är rätt små under största delen av året, har man endast vid ett fåtal tillfällen kunnat konstatera lindriga belastningseffekter i form av förändringar i vikens vattenkvalitet. Även i bäckens vattenkvalitet har en svag förbättring kunnat skönjas under de senaste åren. Hangö norra havsområde Norr om Hangö förekommer inte längre egentlig punktbelastning. Vattnets omblandningsförhållanden är goda även inom detta område. Liksom i havsområdet söder om Hangö förekommer inte syreproblem i de djupare områdena. På basen av klorofyll-a undersökningen är det norra havsområdet en aning frodigare än det södra havsområdet men skillnaden är väldigt liten. De uppmätta klorofyllhalterna år 2012 var låga även på detta område. Området utanför Forcit Oy Ab Utanför Forcit märks belastningen från fabriken numera ytterst sällan som direkta förändringar i vattenkvaliteten. Inte ens vintertid har man kunnat konstatera effekter under isen. På senvintern 2012 var dock kvävehalterna något förhöjda vid provplatsen alldeles utanför fabriken. Den största förändringen i vattenkvaliteten skedde i början av 2000-talet då fabrikens kvävebelastning sjönk till en bråkdel av vad den varit tidigare. Syresituationen i djupvattnet har i regel varit bra trots att en rätt klar nedgång i syrehalterna kan noteras under slutet av sommarn. De uppmätta klorofyll-a halterna har i allmänhet varit något högre än i det övriga havsområdet norr om Hangö, men variationerna mellan de olika åren har varit stor och år 2012 uppmättes även på detta område låga klorofyllhalter. Bengtsår området Bengtsår området är det mest problematiska delområdet. De allvarliga syreproblemen är årligen återkommande. Under sommaren tar syret slut eller minskar kraftigt i områdets djupare delar. Syreproblemen leder allmänt till det, att närsalter, som är bundna till bottensedimenten, börjar frigöras till vattnet och på det sättet höjs djupvattnets närsaltshalter med flere tiotal gånger. År 2012 blev syreläget igen mycket dåligt efter några år med ett aningen bättre syreläge och urlakningen av närsalter var stor. Denna inre eutrofiering är beklaglig för vattendraget, eftersom den ökar vattendragsbelastningen. Kvävebelastningen från ViskoTeepak Oy Ab har på lång sikt minskat, men har under de senaste åren hållits på en rätt konstant och låg nivå. Variationer förekommer mellan de olika åren och årstiderna, men klara förändringar, som skulle kunna förknippas med avloppsvattenbelastningen, kan inte skönjas. Områdets kroniska syreproblem är emellertid ett tecken på att områdets återhämtning går långsamt. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 31

Allmänt kan man konstatera, att beträffande punktbelastningen har 1990-talets positiva utveckling bromsats upp och i området söder om Hangö har belastningen hållits på ungefär samma nivå under de senaste åren. Norr om Hangöudd har trenden däremot varit mera positiv. Med tanke på eutrofieringen är de stora kväveutsläppen söder om udden beklagliga. Med beaktande av, att kväve är det miniminäringsämne, som mest reglerar algtillväxten i våra kustvatten, är det illa att kvävebelastningen är så stor. På den allmänna situationen inverkar såväl de egna utsläppen i Hangö området som allmänsituationen i Finska viken och Östersjöns norra del. 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Liitteet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 33

Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Kartta yhteistarkkailualueesta Alueen pistekuormitus Liite 3. Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 4. Analyysitulokset ja mittausepävarmuudet 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 1. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 35

Liite 2. (1/4) Alueen pistekuormitus Jätevesimäärä mereen m3/d - Hankoniemi Bengtsår VUOSI 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Visko 714 670 505 443 506 572 433 453 449 458 430 443 458 432 390 478 578 613 535 441 411 422 521 Santala 14 14 23 22 23 23 23 19 14 13 13 11,6 10,1 8,7 7,8 11 10,8 11,7 10,3 8,45 9,57 5,53 0 Forcit 635 590 540 567 860 849 671 606 524 643 932 959 995 980 913 990 884 890 390 306 367 313 290 Rohm&Haas 437 273,8 Ha Pu Oy 407 502 603 634 667 573 777 1005 998 1046 1271 1346 1248 1134 1219 1372 1384 1633 1611 1524 1778 1772 2052 Suursuo 7790 5670 6620 5478 6049 6079 5681 4859 5459 5989 6499 6680 5180 4260 6880 6990 6280 6693 6520 4080 4360 5080 6040 Yhteensä 9560 7446 8291 7144 8105 8096 7585 6942 7444 8149 9145 9440 7891 6815 9410 9841 9137 9841 9503 6633 6925,57 7593 8903 Ryhmäsummat Asjv Yht 7804 5684 6643 5500 6072 6102 5704 4878 5473 6002 6512 6692 5190 4269 6888 7001 6291 6705 6530 4088 4370 5086 6040 Osuus % 81,6 76,3 80,1 77,0 74,9 75,4 75,2 70,3 73,5 73,7 71,2 70,9 65,8 62,6 73,2 71,1 68,9 68,1 68,7 61,6 63,1 67,0 67,8 TeollYht 1756 1762 1648 1644 2033 1994 1881 2064 1971 2147 2633 2748 2701 2546 2522 2840 2846 3136 2973 2544,8 2556 2507 2863 Osuus % 18,4 23,7 19,9 23,0 25,1 24,6 24,8 29,7 26,5 26,3 28,8 29,1 34,2 37,4 26,8 28,9 31,1 31,9 31,3 38,4 36,9 33,0 32,2 Yksittäiset osuudet % VISKO 7,5 9,0 6,1 6,2 6,2 7,1 5,7 6,5 6,0 5,6 4,7 4,7 5,8 6,3 4,1 4,9 6,33 6,23 5,63 6,65 5,93 5,56 5,85 SANTALA 0,1 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,12 0,12 0,11 0,13 0,14 0,07 0,00 FORCIT 6,6 7,9 6,5 7,9 10,6 10,5 8,8 8,7 7,0 7,9 10,2 10,2 12,6 14,4 9,7 10,1 9,68 9,04 4,10 4,61 5,30 4,12 3,26 ROHM&HAAS 4,60 4,13 0,00 0,00 0,00 HA PU Oy 4,3 6,7 7,3 8,9 8,2 7,1 10,2 14,5 13,4 12,8 13,9 14,3 15,8 16,6 13,0 13,9 15,15 16,59 16,95 22,98 25,67 23,34 23,05 SUURSUO 81,5 76,1 79,8 76,7 74,6 75,1 74,9 70,0 73,3 73,5 71,1 70,8 65,6 62,5 73,1 71,0 68,7 68,0 68,6 61,5 63,0 66,91 67,84 Yht % 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui 5.8.2011, jolloi jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Alueen pistekuormitus Liite 2. (2/4) BHK7 MEREEN KG O2/D - Hankoniemi - Bengtsår: VUOSI 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 VISKO 63 37 27,0 15,1 24,4 32,1 14 12 14,00 26,0 19 37 45 18 21 53 44 74 68 29 40 26 36 Santala 0,42 0,42 2,4 2,8 2,5 2,2 1,4 1,7 1,20 1,3 1,3 0,97 1,1 0,72 0,91 0,63 0,49 0,56 0,62 0,19 0,28 0,20 FORCIT 0,8 0,3 0,41 0,55 0,84 0,25 0,11 0,27 0,22 0,27 0,41 0,26 0,64 0,411 0,252 0,181 0,427 0,153 0,078 0,286 0,092 0,12 Ha Pu Oy 13,8 58,6 27,4 24 16,7 30,1 110 65 101 63 93 60 96 27 30 42 42 33 23,8 19,2 17,5 21,9 55,7 SUURSUO 188 35 38,0 36,6 39,4 39,9 32,8 22,3 33,4 36,5 36,5 32 34 35 44 39 30 31 31 23 32 24 28 Yht. kg/d 265 132 95 79 84 105 158 101 150 127 150 130 176 81 96 135 117 139 124 71 90 72 120 Ryhmäsummat Asjv Yht 188 35 40 39 42 42 34 24 35 38 38 33 35 36 45 40 30 32 32 23 32 24 28 Osuus % 71,0 26,9 42,5 49,9 50,1 40,0 21,6 23,7 23,1 29,8 25,2 25,3 19,9 43,9 46,6 29,4 26,1 22,7 25,6 32,4 35,8 33,5 23,4 TeollYht 77 96 55 40 42 63 124 77 115 89 112 97 141 46 51 95 86 107 92 48 58 48 92 Osuus % 29,0 73,1 57,5 50,1 49,9 60,0 78,4 76,3 76,9 70,2 74,8 74,7 80,1 56,1 53,4 70,6 73,9 77,3 74,4 67,6 64,2 66,5 76,6 Yksittäiset osuudet % VISKO 23,8 28,1 28,4 19,1 29,2 30,5 8,8 11,9 9,3 20,5 12,7 28,4 25,5 22,1 21,8 39,3 37,7 53,2 55,0 40,6 44,4 36,01 30,05 SANTALA 0,2 0,3 2,5 3,5 3,0 2,1 0,9 1,7 0,8 1,0 0,9 0,7 0,6 0,9 0,9 0,5 0,42 0,40 0,50 0,27 0,31 0,277 0,000 FORCIT 0,0 0,6 0,3 0,5 0,7 0,8 0,2 0,1 0,2 0,2 0,2 0,3 0,1 0,8 0,4 0,2 0,16 0,31 0,12 0,11 0,32 0,128 0,100 HA PU Oy 5,2 44,5 28,8 30,4 20,0 28,6 69,4 64,3 67,4 49,6 61,9 46,0 54,4 33,2 31,1 31,1 36,0 23,7 19,3 26,9 19,4 30,34 46,49 SUURSUO 70,9 26,6 40,0 46,4 47,2 37,9 20,7 22,1 22,3 28,7 24,3 24,5 19,3 43,0 45,7 28,9 25,7 22,3 25,1 32,2 35,5 33,24 23,37 Yht % 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui 5.8.2011, jolloi jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 37

Liite 2. (3/4) Alueen pistekuormitus FOSFORIA MEREEN KG P/D VUOSI 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 VISKO 0,43 0,37 0,46 0,26 0,48 0,77 0,5 0,48 0,40 0,74 0,76 0,79 0,90 1,13 1,22 1,12 0,91 0,77 0,69 0,70 0,48 0,25 0,33 SANTALA 0,1 0,1 0,042 0,011 0,007 0,014 0,006 0,007 0,008 0,014 0,008 0,017 0,009 0,005 0,0037 0,0032 0,001 0,014 0,0078 0,0027 0,0024 0,0072 FORCIT 0,06 0,08 0,010 0,012 0,15 0,03 0,011 0,011 0,009 0,009 0,006 0,014 0,015 0,04 0,025 0,014 0,035 0,0315 0,0123 0,025 0,0178 0,0167 0,015 HA PU Oy 2,8 3,8 1,3 1,24 0,6 1,21 3,9 2,0 2,24 1,60 4,0 2,6 3,9 3,3 2,25 4,2 2,8 2,8 2,2 1,5 2,5 3,3 4,4 SUURSUO 9,1 1,7 2,6 2,5 1,8 2 1,7 1,0 1,5 2,1 2,0 2,1 2,3 1,3 2,8 3,5 1,8 2,4 2,6 1,3 2,4 1,4 1,1 Yht kg P/d 12,5 6,1 4,4 4,0 3,0 4,0 6,1 3,5 4,2 4,5 6,8 5,5 7,1 5,8 6,3 8,8 5,5 6,0 5,5 3,5 5,4 5,0 5,8 Ryhmäsummat Asjv Yht 9,20 1,80 2,64 2,51 1,81 2,01 1,71 1,01 1,51 2,11 2,01 2,12 2,31 1,31 2,80 3,50 1,80 2,41 2,61 1,30 2,40 1,41 1,10 Osuus % 73,7 29,8 59,9 62,4 59,5 50,0 27,9 28,8 36,3 47,4 29,6 38,3 32,4 22,6 44,5 39,6 32,5 40,1 47,3 36,9 44,5 28,3 18,8 TeollYht 3,29 4,25 1,77 1,51 1,23 2,01 4,41 2,49 2,65 2,35 4,77 3,40 4,82 4,47 3,50 5,33 3,75 3,60 2,90 2,23 3,00 3,57 4,75 Osuus % 26,3 70,2 40,1 37,6 40,5 50,0 72,1 71,2 63,7 52,6 70,4 61,7 67,6 77,4 55,5 60,4 67,5 59,9 52,7 63,1 55,5 71,7 81,2 Yksittäiset osuudet VISKO 3,4 6,1 10,4 6,5 15,8 19,1 8,2 13,7 9,6 16,6 11,2 14,3 12,6 19,6 19,4 12,7 16,4 12,8 12,5 19,8 8,9 5,03 5,65 SANTALA 0,8 1,7 1,0 0,3 0,2 0,3 0,1 0,2 0,2 0,3 0,1 0,3 0,1 0,1 0,1 0,0 0,02 0,23 0,14 0,08 0,04 0,145 0,000 FORCIT 0,5 1,3 0,2 0,3 4,9 0,7 0,2 0,3 0,2 0,2 0,1 0,3 0,2 0,7 0,4 0,2 0,63 0,52 0,22 0,71 0,33 0,336 0,257 HA PU Oy 22,4 62,8 29,5 30,8 19,8 30,1 63,8 57,2 53,9 35,9 59,0 47,1 54,7 57,1 35,7 47,5 50,5 46,5 39,9 42,5 46,3 66,35 75,28 SUURSUO 72,9 28,1 58,9 62,1 59,3 49,7 27,8 28,6 36,1 47,1 29,5 38,0 32,3 22,5 44,5 39,6 32,5 39,9 47,2 36,9 44,4 28,15 18,82 Yht % 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui 5.8.2011, jolloi jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Alueen pistekuormitus Liite 2. (4/4) TYPPEÄ MEREEN kg N/d - HANKONIEMEN-BENGTSÅRIN ALUE VUOSI 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 VISKO 17 11 16 7,4 9,2 8,5 6,6 6,2 7,3 8,2 5,7 10,9 12,2 12,6 8,5 9,5 7,7 10,4 11,6 7,4 6,9 4,6 6,5 SANTALA 0,73 0,73 1,3 1,3 1,3 1,3 1,1 1,1 0,7 0,84 0,93 0,67 0,72 0,54 0,93 0,65 0,6 0,66 0,6 0,51 0,63 0,33 FORCIT 44 38 49 51 40 41 58 54 57 49 27 52 41 5,6 6,0 8,4 7,6 6 4,1 2,8 1,4 4,2 1,9 Rohm&Haas 2,3 2,07 HA PU Oy 70,3 70,1 61,0 91 74,6 72,4 171 201 151 198 200 190 274 173 119 146 163 176 112 127 173 119 141 SUURSUO 118 98 109 104 115 122 101 77 132 109 107 100 100 130 130 102 108 103 79 89 87 81 56 Yht kg N/d 250 218 236 254 240 246 338 339 348 365 341 354 428 322 264 267 287 296 210 229 269 209 205 Ryhmäsummat Asjv kgn/d 119 99 110 105 116 123 102 78 133 110 108 101 101 131 131 103 109 104 80 89,51 87,63 81,33 56,00 Osuus % 47,5 45,3 46,7 41,4 48,5 50,2 30,2 23,0 38,1 30,1 31,6 28,5 23,5 40,6 49,5 38,5 37,9 35,0 38,0 39,1 32,6 38,9 27,3 Teoll kgn/d 131 119 126 149 123 122 236 261 215 255 233 253 327 191 134 164 178 192 130 139 181 128 149 Osuus % 52,5 54,7 53,3 58,6 51,5 49,8 69,8 77,0 61,9 69,9 68,4 71,5 76,5 59,4 50,5 61,5 62,1 65,0 62,0 60,9 67,4 61,1 72,7 Yksittäiset osuudet % VISKO 6,8 5,0 6,8 2,9 3,8 3,5 2,0 1,8 2,1 2,2 1,7 3,1 2,9 3,9 3,2 3,6 2,68 3,51 5,53 3,23 2,57 2,20 3,16 SANTALA 0,3 0,3 0,6 0,5 0,5 0,5 0,3 0,3 0,2 0,2 0,3 0,2 0,2 0,2 0,4 0,2 0,21 0,22 0,29 0,22 0,23 0,16 0,00 FORCIT 17,6 17,4 20,7 19,9 16,5 16,9 17,2 15,8 16,4 13,4 8,0 14,7 9,6 1,7 2,3 3,2 2,65 2,03 1,96 1,22 0,52 2,01 0,93 Rohm&Haas 1,10 0,90 HA PU Oy 28,1 32,2 25,8 35,8 31,1 29,5 50,7 59,3 43,4 54,2 58,6 53,7 64,0 53,8 45,0 54,8 56,8 59,4 53,4 55,5 64,3 56,9 68,6 SUURSUO 47,2 45,0 46,1 40,9 48,0 49,7 29,9 22,7 37,9 29,9 31,4 28,3 23,4 40,4 49,2 38,3 37,6 34,8 37,7 38,9 32,4 38,7 27,3 Yht % 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui 5.8.2011, jolloi jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 39

Liite 3. (1/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 28.3.2012 HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 7,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 2,8 13,2 102 0,28 1105 8,0 320 5,0 25 2 6,4 6.0 2,7 13,4 103 0,26 1106 8,1 340 4,6 24 6,4 28.3.2012 HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 2,2 12,9 98 0,28 1113 7,9 340 <4 30 14 6,5 4.0 2,1 13,0 99 0,23 1116 7,9 350 <4 31 6,5 28.3.2012 HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 8,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 2,2 12,7 96 0,27 1099 7,9 370 <4 31 0 6,4 5.0 2,2 12,7 97 0,27 1099 7,9 360 <4 31 6,4 10.0 2,2 12,8 97 0,22 1110 8,0 360 <4 30 6,4 18.0 2,1 12,6 96 0,25 1118 7,9 350 <4 31 6,5 28.3.2012 HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 8,6 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 2,1 12,8 97 0,28 1114 8,0 360 <4 31 2 6,5 5.0 2,1 12,6 95 0,27 1115 7,9 390 <4 31 6,5 10.0 2,1 12,5 95 0,26 1114 7,9 360 <4 31 6,5 14.0 2,1 12,5 95 0,24 1117 7,9 360 <4 31 6,5 28.3.2012 HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 9,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 2,1 12,7 96 0,25 1115 7,9 350 <4 33 0 6,5 5.0 2,0 12,7 96 0,29 1117 7,9 360 <4 32 6,5 10.0 2,0 12,5 95 0,28 1121 7,9 350 <4 32 6,5 17.0 1,8 12,5 94 0,36 1131 7,9 360 <4 32 6,6 28.3.2012 HAN / N4 Anklarensbukten 160 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1,0 4,0 13,5 107 0,54 1067 8,2 310 9,0 18 16 6,2 40 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (2/31) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 28.3.2012 HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 7,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 2,0 12,7 96 0,32 1123 7,9 360 <4 32 0 6,5 5.0 1,9 12,5 94 0,33 1123 7,9 380 <4 32 6,5 10.0 1,8 12,8 96 0,28 1123 7,9 370 <4 31 6,5 20.0 1,8 12,7 95 0,28 1125 7,9 360 <4 31 6,5 30.0 1,8 12,1 91 0,59 1152 7,9 360 <4 32 6,7 35.0 1,8 11,9 90 0,59 1171 7,9 360 <4 33 6,8 28.3.2012 HAN / H8 Hanko 128 Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 7,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 2,0 12,6 95 0,39 1130 7,9 370 <4 32 6 6,6 5.0 1,8 12,6 94 0,37 1131 7,9 350 <4 31 6,6 10.0 1,8 12,6 94 0,45 1131 7,9 370 <4 31 6,6 20.0 1,8 12,6 95 0,43 1133 7,9 370 <4 33 6,6 25.0 1,7 12,2 91 0,42 1148 7,9 370 4,5 33 6,7 28.3.2012 HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 6,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 1,9 12,8 97 0,24 1114 8,0 350 <4 31 0 6,5 5.0 1,9 12,8 96 0,35 1116 8,0 490 <4 31 6,5 10.0 1,8 12,2 92 0,46 1141 7,9 360 <4 32 6,6 28.3.2012 HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 8,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 1,7 13,1 98 0,35 1090 8,0 370 <4 31 0 6,3 5.0 1,8 12,8 96 0,41 1114 7,9 360 <4 32 6,5 10.0 1,8 13,1 98 0,32 1123 7,9 360 <4 33 6,5 20.3.2012 HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 7,0 m; Lumi 0 cm; Jää 16 cm; Klo 14:00; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 0,7 13,1 95 0,53 1044 8,0 360 <4 38 0 6,0 5.0 0,7 12,9 94 0,48 1054 8,0 380 39 6,1 10.0 0,7 12,8 93 0,51 1054 8,0 370 36 6,1 20.0 0,7 13,1 95 0,75 1060 8,0 360 35 6,1 30.0 0,7 12,9 94 0,87 1061 8,0 370 35 6,1 40.0 0,4 12,3 89 1,0 1117 7,9 380 35 6,5 50.0 0,8 11,9 87 1,1 1132 7,9 390 36 6,6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 41

Liite 3. (3/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 20.3.2012 HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 6,5 m; Lumi 0 cm; Jää 21 cm; Klo 13:40; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 0,4 13,9 100 0,41 1011 8,0 390 43 0 5,8 5.0 0,6 13,1 95 0,71 1045 8,0 390 35 6,0 10.0 0,6 13,1 95 0,84 1045 8,0 390 38 6,0 20.0 0,6 12,9 93 1,0 1056 8,0 370 36 6,1 27.0 0,7 12,6 91 1,2 1080 7,9 380 37 6,3 20.3.2012 HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 8,0 m; Lumi 0 cm; Jää 25 cm; Klo 09:10; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 0,7 13,1 95 0,40 942 8,2 360 26 0 5,4 5.0 0,3 12,6 91 0,60 1015 7,9 420 40 5,9 10.0 0,3 13,1 94 0,58 1035 8,0 390 35 6,0 14.0 0,4 12,9 93 0,67 1037 8,0 370 38 6,0 20.3.2012 HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 7,3 m; Lumi 0 cm; Jää 25 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 0,5 14,2 102 0,47 976 8,1 360 <4 32 0 5,6 5.0 0,3 12,9 93 0,42 1008 7,9 370 41 5,8 10.0 0,3 13,1 94 0,47 1034 7,9 380 38 6,0 20.0 0,7 12,2 89 0,60 1045 7,9 370 38 6,0 7.5.2012 HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 7,0 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 9 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 5,3 12,4 102 0,41 1029 8,3 220 <4 19 0 5,9 6.0 5,0 12,3 100 0,71 1033 8,3 230 <4 21 6,0 0-4 5,2 8,3 3,1 7.5.2012 HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 9 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 5,3 12,7 104 0,49 1034 8,3 240 <4 19 1 6,0 4.0 4,9 12,7 103 0,41 1034 8,3 250 <4 18 6,0 0-4 5,1 8,3 2,6 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (4/31) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 7.5.2012 HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 9 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 5,2 12,5 103 0,46 1032 8,3 290 <4 21 0 6,0 5.0 5,0 12,6 102 0,47 1033 8,3 300 <4 22 6,0 10.0 4,7 12,6 102 0,47 1028 8,3 270 <4 20 5,9 18.0 4,6 12,6 102 0,55 1035 8,3 260 <4 20 6,0 0-4 5,1 8,2 5,0 7.5.2012 HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 5,2 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 9 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 4,8 12,9 105 0,63 1032 8,3 260 <4 22 0 6,0 5.0 4,7 13,0 105 0,52 1036 8,3 320 <4 38 6,0 10.0 4,6 13,0 105 0,51 1033 8,3 270 <4 22 6,0 14.0 4,5 12,6 102 0,53 1035 8,3 230 <4 23 6,0 0-4 4,7 8,3 6,2 7.5.2012 HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 9 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 5,1 12,9 105 0,46 1035 8,3 250 <4 21 0 6,0 5.0 4,8 12,9 105 0,54 1031 8,3 250 <4 22 6,0 10.0 4,6 12,8 103 0,47 1037 8,3 220 <4 20 6,0 17.0 4,4 12,6 101 0,59 1038 8,3 240 <4 22 6,0 0-4 5,0 8,3 4,7 7.5.2012 HAN / N4 Anklarensbukten 160 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 9 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1,0 7,0 11,2 96 0,73 1030 8,2 280 <4 18 3 5,9 7.5.2012 HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 5,4 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 9 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 4,8 13,2 107 0,49 1035 8,3 290 <4 23 0 6,0 5.0 4,6 13,0 105 0,64 1034 8,3 300 <4 25 6,0 10.0 4,4 13,0 104 0,48 1034 8,3 260 <4 20 6,0 20.0 4,3 12,8 103 0,55 1038 8,3 270 <4 19 6,0 30.0 4,2 12,9 103 0,45 1037 8,3 240 <4 19 6,0 35.0 3,4 12,8 100 0,64 1098 8,2 240 <4 22 6,4 0-4 4,7 8,3 7,9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 43

Liite 3. (5/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 7.5.2012 HAN / H8 Hanko 128 Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 5,3 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 9 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 5,1 12,7 104 0,55 1041 8,3 220 <4 19 0 6,0 5.0 4,7 12,8 103 0,51 1041 8,3 230 <4 23 6,0 10.0 4,6 12,8 104 0,47 1038 8,3 250 <4 19 6,0 20.0 4,5 12,5 100 0,47 1039 8,3 240 <4 20 6,0 25.0 4,5 12,7 102 0,52 1040 8,3 250 <4 22 6,0 7.5.2012 HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 7,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 9 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 5,0 12,4 101 0,56 1038 8,3 250 <4 19 0 6,0 10.0 4,7 12,7 103 0,48 1035 8,3 250 <4 19 6,0 5.0 4,7 12,6 102 0,42 1032 8,3 320 <4 19 6,0 0-4.0 4,9 2,2 7.5.2012 HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 9 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 5,2 12,3 101 0,41 1040 8,3 270 <4 18 0 6,0 10.0 5,1 12,4 101 0,50 1038 8,3 240 <4 18 6,0 5.0 5,1 12,4 101 0,51 1043 8,3 260 <4 20 6,0 0-4.0 5,2 2,9 7.5.2012 HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 6,5 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 7 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 5,3 12,9 106 0,64 1053 8,4 280 27 0 6,1 5.0 5,2 12,8 105 0,74 1054 8,4 280 30 6,1 10.0 5,2 12,7 104 0,50 1048 8,4 250 22 6,1 20.0 5,0 12,7 104 0,50 1054 8,3 250 19 6,1 30.0 4,9 12,7 104 0,44 1053 8,3 250 19 6,1 40.0 4,3 12,6 101 0,49 1052 8,3 250 22 6,1 50.0 3,7 12,6 99 0,67 1066 8,2 260 22 6,2 0-4 5,2 8,4 6,7 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (6/31) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 7.5.2012 HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 7,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 7 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 5,4 12,7 104 0,46 1052 8,4 250 24 0 6,1 5.0 5,3 12,6 104 0,66 1045 8,3 290 24 6,0 10.0 5,2 12,7 104 0,59 1049 8,3 260 22 6,1 20.0 5,1 12,4 101 0,43 1045 8,4 240 20 6,0 27.0 5,0 12,4 101 0,54 1054 8,3 270 20 6,1 7.5.2012 HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 7,8 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 7 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 5,8 12,4 103 0,53 1047 8,4 240 19 0 6,0 5.0 5,7 12,6 104 0,53 1048 8,4 260 24 6,1 10.0 5,7 12,4 103 0,55 1046 8,4 240 20 6,0 14.0 5,7 12,4 103 0,52 1048 8,4 260 28 6,1 7.5.2012 HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 6,1 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 7 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,1 12,3 103 0,64 1041 8,4 250 20 0 6,0 5.0 5,9 12,5 104 0,59 1042 8,4 310 22 6,0 10.0 5,6 12,4 103 0,47 1048 8,4 250 17 6,1 20.0 5,6 12,4 102 0,66 1047 8,4 250 19 6,0 0-4 6,0 8,3 3,9 5.6.2012 HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 9,3 8,2 2,2 5.6.2012 HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 4,9 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 9,5 8,2 2,9 5.6.2012 HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4,0 9,1 8,2 3,0 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 45

Liite 3. (7/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 5.6.2012 HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Näk.syv. 4,7 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 9,6 8,2 2,4 5.6.2012 HAN / H6 Hanko 123 Näk.syv. 4,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4,0 10,3 8,2 2,0 5.6.2012 HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Näk.syv. 3,9 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4,0 9,6 8,2 3,0 5.6.2012 HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 5.0 10.0 0-4.0 9,6 8,2 2,2 5.6.2012 HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 5.0 10.0 0-4.0 9,2 8,1 2,1 5.6.2012 HAN / H10 Hanko, länsi 32 Näk.syv. 4,8 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4,0 9,1 8,2 2,0 5.6.2012 HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 11,1 8,1 2,6 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (8/31) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 26.6.2012 HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 13; 0-4 11,3 8,2 1,8 26.6.2012 HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 13; 0-4 11,8 8,2 1,8 26.6.2012 HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Näk.syv. 5,6 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 13; 0-4,0 11,3 8,2 1,8 26.6.2012 HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 13; 0-4 11,9 8,2 1,9 26.6.2012 HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 5,7 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 13; 0-4,0 12,2 8,2 1,9 26.6.2012 HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 13; 0-4,0 12,1 8,2 2,5 26.6.2012 HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 5.0 10.0 0-4.0 12,2 8,2 2,7 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 47

Liite 3. (9/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 26.6.2012 HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 5.0 10.0 0-4.0 12,2 8,2 2,9 26.6.2012 HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 5,3 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 13; 0-4,0 12,7 8,1 2,7 26.6.2012 HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 9:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 13; 0-4 13,5 8,1 3,6 17.7.2012 HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 15,3 9,2 95 0,58 1032 8,2 290 5,8 15 6,0 6.0 10,7 8,6 80 0,59 1047 7,9 280 6,3 20 6,0 0-4 14,7 8,1 2,5 17.7.2012 HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 15,2 9,2 95 0,56 1028 8,2 310 13 20 5,9 4.0 14,0 9,1 92 0,69 1035 8,1 340 <4 17 6,0 0-4 14,8 8,1 2,9 17.7.2012 HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Näk.syv. 5,2 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4,0 13,8 8,1 2,9 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (10/31) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 17.7.2012 HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 6,8 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 13,5 8,9 89 0,51 1039 8,1 270 <4 17 6,0 5.0 12,8 9,1 89 0,54 1042 8,1 280 <4 18 6,0 10.0 10,3 8,5 79 0,54 1049 7,9 320 6,9 21 6,1 14.0 8,8 8,5 76 0,53 1060 7,9 270 5,9 19 6,1 0-4 13,3 8,1 2,9 17.7.2012 HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4,0 13,6 8,1 2,6 17.7.2012 HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4,0 14,7 8,1 3,5 17.7.2012 HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 5,5 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 5.0 10.0 0-4.0 15,6 8,1 2,6 17.7.2012 HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 5,5 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 5.0 10.0 0-4.0 15,2 8,1 3,4 17.7.2012 HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4,0 16,8 8,2 6,9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 49

Liite 3. (11/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 17.7.2012 HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 18,9 9,3 103 0,72 1018 8,2 340 20 5,9 5.0 18,8 8,9 99 0,77 1023 8,2 350 19 5,9 10.0 18,8 8,7 96 0,76 1027 8,2 340 20 5,9 14.0 18,8 9,0 100 0,76 1028 8,2 330 19 5,9 17.7.2012 HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 16,9 9,2 98 0,77 1023 8,2 320 6,3 18 5,9 5.0 16,8 9,9 105 0,83 1025 8,2 350 18 5,9 10.0 16,8 9,3 99 0,90 1027 8,2 350 19 5,9 20.0 12,8 6,9 68 0,94 1036 7,8 300 25 6,0 0-4 16,8 8,2 6,0 6.8.2012 HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 6,6 m; Klo 11:57; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 14,9 8,8 90 0,41 1066 8,0 280 <4 18 0 6,2 6.0 10,1 8,6 79 0,31 1076 7,8 280 <4 21 6,2 0-4 P 8,0 1,1 6.8.2012 HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 12:32; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 15,7 9,9 103 0,46 1059 8,0 320 <4 18 0 6,1 4.0 10,0 8,5 78 0,33 1076 7,8 300 5,4 22 6,2 0-4 P 8,0 1,5 6.8.2012 HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Näk.syv. 5,6 m; Klo 11:42; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 15,7 9,2 97 0,42 1061 8,0 280 <4 18 0 6,1 5.0 13,1 9,2 91 0,39 1070 8,0 290 5,2 22 6,2 10.0 9,2 8,4 76 0,26 1078 7,7 270 4,9 22 6,2 18.0 8,3 7,7 68 0,29 1081 7,7 340 5,8 23 6,3 0-4 P 8,0 1,7 50 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (12/31) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 6.8.2012 HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 5,8 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 15,6 9,1 94 0,42 1059 8,1 340 4,4 18 0 6,1 5.0 12,0 9,1 88 0,40 1067 7,9 280 <4 22 6,2 10.0 9,3 8,4 76 0,28 1079 7,7 290 <4 21 6,2 14.0 8,7 8,1 73 0,26 1085 7,7 310 4,9 20 6,3 0-4 P 8,0 1,5 6.8.2012 HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 4,9 m; Klo 12:43; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 16,7 9,1 97 0,44 1064 8,1 300 <4 21 0 6,2 5.0 13,4 9,5 94 0,43 1068 8,0 290 <4 21 6,2 10.0 9,2 8,6 78 0,31 1082 7,8 250 <4 22 6,3 17.0 8,4 7,4 66 0,44 1090 7,6 260 5,3 26 6,3 0-4 P 8,0 1,8 6.8.2012 HAN / N4 Anklarensbukten 160 Klo 12:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 14; 1,0 17,2 9,8 106 0,46 1064 8,2 320 <4 17 1 6,2 6.8.2012 HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Klo 11:12; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 15,8 9,5 99 0,47 1056 8,1 290 <4 19 0 6,1 5.0 13,3 9,1 90 0,39 1072 8,0 300 <4 19 6,2 10.0 9,1 8,2 74 0,25 1082 7,7 260 <4 19 6,3 20.0 8,2 8,2 73 0,27 1060 7,7 270 <4 18 6,1 30.0 7,1 8,5 73 0,32 1101 7,7 270 4,5 23 6,4 35.0 6,5 8,3 70 0,49 1122 7,7 280 11 27 6,5 0-4 P 8,1 1,6 6.8.2012 HAN / H8 Hanko 128 Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 5,3 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 16,9 8,9 95 0,48 1048 8,1 280 <4 17 2 6,1 5.0 14,1 8,8 89 0,44 1063 8,0 310 <4 21 6,1 10.0 9,2 8,5 77 0,29 1084 7,8 260 4,2 20 6,3 20.0 8,1 8,4 74 0,28 1067 7,7 250 4,4 20 6,2 25.0 7,5 8,3 72 0,40 1089 7,7 250 6,7 24 6,3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 51

Liite 3. (13/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 6.8.2012 HAN / S3B Hangon ulkosatama Näk.syv. 5,7 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 18,4 9,5 105 0,57 1057 8,3 290 4,5 19 0 6,1 5.0 11,8 8,9 86 0,41 1050 7,9 290 6,2 23 6,1 10.0 9,1 8,6 77 0,28 1050 7,7 290 4,3 22 6,1 0-4.0 1,8 6.8.2012 HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 18,0 9,0 99 0,57 1040 8,1 310 6,7 19 0 6,0 5.0 10,7 8,9 83 0,31 1057 7,8 270 6,7 22 6,1 10.0 9,2 8,3 75 0,28 1083 7,8 270 6,7 23 6,3 0-4.0 2,1 6.8.2012 HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 18,5 9,0 99 0,74 1006 8,2 320 20 0 5,8 5.0 18,3 8,0 88 0,58 1019 8,2 330 20 5,9 10.0 12,8 6,9 67 0,49 1040 7,7 360 26 6,0 20.0 10,0 7,0 65 0,47 1077 7,7 300 30 6,2 30.0 9,2 6,7 60 0,70 1088 7,7 290 31 6,3 40.0 8,8 7,2 65 0,80 1062 7,6 320 33 6,1 50.0 8,7 7,6 68 0,83 1061 7,7 280 38 6,1 0-4 P 8,1 3,6 6.8.2012 HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 18,6 9,2 102 0,58 1009 8,2 330 20 0 5,8 5.0 18,4 9,1 101 0,59 1011 8,2 300 19 5,8 10.0 15,6 7,7 81 0,52 1043 7,9 300 23 6,0 20.0 9,9 7,2 67 0,50 1083 7,6 550 26 6,3 27.0 9,7 7,1 65 0,64 1057 7,6 280 29 6,1 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (14/31) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 6.8.2012 HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 9:21; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 18,8 8,7 97 0,67 1031 8,2 330 18 0 6,0 5.0 18,7 8,4 94 0,59 1015 8,1 340 22 5,9 10.0 17,7 8,2 90 0,47 1032 8,0 320 19 6,0 14.0 11,5 6,6 62 0,55 1044 7,6 290 31 6,0 6.8.2012 HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 18,9 9,2 103 0,54 1015 8,1 330 22 0 5,9 5.0 18,7 9,0 100 0,52 1009 8,2 320 21 5,8 10.0 18,5 8,9 98 0,54 1012 8,1 350 20 5,8 20.0 10,7 6,6 61 0,72 1048 7,6 540 34 6,1 0-4 P 8,1 3,4 5.9.2012 HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Näk.syv. 6,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4 16,6 8,1 3,7 5.9.2012 HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4 16,6 8,1 3,1 5.9.2012 HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4 16,4 8,1 3,4 5.9.2012 HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Näk.syv. 7,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4 16,3 8,1 2,8 5.9.2012 HAN / H6 Hanko 123 Näk.syv. 5,7 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4 16,4 8,1 3,7 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 53

Liite 3. (15/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 5.9.2012 HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Näk.syv. 6,3 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4 16,2 8,1 2,9 5.9.2012 HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 5,8 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 5.0 10.0 0-4.0 16,2 8,1 3,2 5.9.2012 HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 5.0 10.0 0-4.0 16,2 8,0 3,2 5.9.2012 HAN / H10 Hanko, länsi 32 Näk.syv. 6,7 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4 16,2 8,1 5,4 5.9.2012 HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Näk.syv. 6,7 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4 16,2 8,1 4,6 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (16/31) Hangon kaatopaikka (HAKA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sähkönj. *ph *CODMn *CODCr *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli Näytepaikka oc mg/l Kyll % ms/m mg O2/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml 14.2.2012 HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; Lämpötila 0,3 oc; Ulkonäkö YEB; Haju H; 0.1 0,3 0,4 3 22,9 6,3 23 56 <1,5 950 110 44 0 14.2.2012 HAKA / NX Hangon kaatopaikka Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; Lämpötila 0,1 oc; Ulkonäkö WB; Haju SMT; 0.1 0,1 0,6 4 12,0 4,8 120 270 3,0 2500 230 88 0 14.2.2012 HAKA / N2 Stormossdiket 0,9 Lumi 0 cm; Jää 10 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; Lämpötila 0,1 oc; Ulkonäkö WB; Haju SMT; 0.1 0,1 0,4 3 13,9 5,3 150 320 3,8 3400 260 580 6 7.5.2012 HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 14:30; Näytt.ottaja amu,ts; Virt 0,0002 m3/s; Ilman T 13 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; Lämpötila 8,4 oc; Ulkonäkö YEB; Haju H; 0.1 8,4 9,8 83 11,1 6,9 15 42 <1,5 690 73 11 0 7.5.2012 HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 14:10; Näytt.ottaja amu,ts; Virt 0,0002 m3/s; Ilman T 13 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; Lämpötila 8,2 oc; Ulkonäkö WB; Haju SMT; 0.1 8,2 1,4 12 10,7 4,3 150 260 3,0 2100 150 65 0 7.5.2012 HAKA / N2 Stormossdiket 0,9 Klo 13:55; Näytt.ottaja amu,ts; Virt 0,0003 m3/s; Ilman T 13 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; Lämpötila 9,6 oc; Ulkonäkö WB; Haju SMT; 0.1 9,6 3,2 28 9,8 5,6 85 160 2,1 1700 240 150 66 6.8.2012 HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 15:20; Näytt.ottaja jva; Virt 0,00001 m3/s; Ilman T 20 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 14; Lämpötila 16,8 oc; Ulkonäkö YB; Haju H; 0.1 16,8 6,0 62 19,4 7,0 27 68 <1,5 1000 160 22 35 6.8.2012 HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 15:10; Näytt.ottaja jva; Ei näytteitä! Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 55

Liite 3. (17/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Hangon kaatopaikka (HAKA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sähkönj. *ph *CODMn *CODCr *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli Näytepaikka oc mg/l Kyll % ms/m mg O2/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml 6.8.2012 HAKA / N2 Stormossdiket 0,9 Klo 15:00; Näytt.ottaja jva; Ei näytteitä! 5.11.2012 HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Virt 0,0005 m3/s; Ilman T 3 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; Lämpötila 4,7 oc; Ulkonäkö YEB; Haju H; 0.1 4,7 8,8 68 11,1 6,6 16 43 <1,5 840 160 29 2 5.11.2012 HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Virt 0,0002 m3/s; Ilman T 3 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; Lämpötila 4,6 oc; Ulkonäkö WB; Haju SMT; 0.1 4,6 1,0 8 11,6 4,0 200 350 2,3 2700 83 12 0 5.11.2012 HAKA / N2 Stormossdiket 0,9 Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Virt 0,0040 m3/s; Ilman T 3 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; Lämpötila 4,6 oc; Ulkonäkö WB; Haju SMT; 0.1 4,6 1,4 11 10,1 5,6 110 210 <1,5 2300 76 110 28 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (18/31) Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 20.3.2012 FORCIT / F1 Tenholan edusta 25 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 6,7 m; Lumi 0 cm; Jää 22 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 0,6 13,8 100 0,47 979 8,0 380 4 110 120 41 0 5,6 5.0 0,3 12,9 92 0,63 999 7,9 390 5 140 150 40 5,8 10.0 0,6 12,3 89 0,54 1027 7,8 410 5 160 160 39 5,9 20.0 0,1 11,5 82 0,57 1045 7,7 420 5 160 170 38 6,0 20.3.2012 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 7,5 m; Lumi 0 cm; Jää 22 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 0,6 14,0 101 0,53 929 8,2 880 9 610 620 33 0 5,3 5.0 0,3 12,9 92 0,46 1007 7,9 380 4 150 150 39 5,8 10.0 0,5 12,5 90 0,51 1026 7,8 410 4 160 160 40 5,9 12.0 0,6 12,6 91 0,44 1031 7,8 420 4 160 160 38 6,0 20.3.2012 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 7,5 m; Lumi 0 cm; Jää 22 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 0,7 13,6 99 0,49 978 8,0 360 4 110 120 41 0 5,6 5.0 0,3 12,9 93 0,49 1009 7,9 380 4 150 150 40 5,8 10.0 0,6 12,3 89 0,47 1028 7,8 380 5 150 160 40 5,9 20.0 1,1 11,4 84 0,53 1051 7,7 390 4 160 160 41 6,1 23,0 1,3 10,5 77 0,72 1083 7,6 410 2 160 160 37 6,3 0-4,0 8.5.2012 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 5,7 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 6,8 8,4 3.0 6,8 8,4 5.0 6,8 8,4 7.0 6,8 8,4 9.0 6,0 8,4 11,0 5,8 8,4 13,0 5,4 8,3 0-4,0 6,8 8,4 5,7 8.5.2012 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 5,7 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4 6,8 8,4 3,7 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 57

Liite 3. (19/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 4.6.2012 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 11,1 8,2 3,0 11,1 8,1 5,0 11,1 8,1 7,0 10,6 8,0 9,0 10,5 8,1 11,0 10,3 8,0 13,0 10,1 8,0 0-4,0 11,1 8,1 3,1 4.6.2012 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 4,8 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4 11,1 8,1 3,3 25.6.2012 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 14,6 8,1 3.0 14,5 8,1 5.0 14,4 8,1 7.0 14,3 8,1 9.0 14,0 8,1 11.0 12,1 7,8 13.0 11,7 7,8 0-4 14,5 8,1 4,6 25.6.2012 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 3,0 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4 14,6 8,1 4,5 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (20/31) Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 16.7.2012 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 17,2 8,2 3.0 17,2 8,3 5.0 17,2 8,3 7.0 17,2 8,3 9.0 17,2 8,3 11.0 17,2 8,3 13.0 17,2 8,2 0-4 17,2 8,2 5,7 16.7.2012 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 3,8 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4 17,1 8,2 4,5 8.8.2012 FORCIT / F1 Tenholan edusta 25 Näk.syv. 3,8 m; Klo 10:09; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 18,7 8,6 95 0,76 1013 8,1 340 <2 <10 <10 35 8 5,8 5.0 18,7 8,5 94 0,83 1022 8,0 360 <2 <10 <10 30 5,9 10.0 18,5 8,0 88 0,61 1031 8,1 350 <2 <10 <10 25 6,0 20.0 12,7 6,0 58 0,81 1053 7,6 340 2 17 19 39 6,1 8.8.2012 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Näk.syv. 5,5 m; Klo 09:53; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1,0 18,7 8,6 95 0,60 1026 8,1 430 <2 <10 <10 23 3 5,9 3,0 18,7 8,1 5,0 18,6 8,5 94 0,66 1028 8,1 410 <2 <10 <10 26 5,9 7,0 18,6 8,1 9,0 18,6 8,1 10,0 18,6 8,5 94 0,67 1029 8,1 310 <2 <10 <10 23 5,9 11,0 18,6 8,1 12,0 18,5 8,5 94 0,64 1026 8,1 290 <2 <10 <10 23 5,9 0-4,0 P 8,1 4,0 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 59

Liite 3. (21/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 8.8.2012 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 5,2 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 18,6 8,5 94 0,63 1019 8,1 360 <2 <10 <10 25 2 5,9 5.0 18,6 8,6 95 0,51 1027 8,1 340 <2 <10 <10 34 5,9 10.0 18,3 8,4 92 0,51 1026 8,1 300 <2 <10 <10 24 5,9 20.0 10,8 6,3 59 0,78 1064 7,5 280 3 18 21 35 6,2 23,0 10,3 6,0 56 1,1 1073 7,6 310 3 19 22 41 6,2 0-4,0 3,6 3.9.2012 FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 16,2 8,0 3,0 16,2 8,1 5,0 16,2 8,0 7,0 16,2 8,0 9,0 16,2 8,0 11,0 16,2 8,0 13,0 16,2 8,0 0-4,0 16,2 8,0 5,7 3.9.2012 FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 5,1 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4 16,2 8,0 5,0 60 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (22/31) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 20.3.2012 VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 4,5 m; Lumi 0 cm; Jää 25 cm; Klo 11:20; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 0,9 12,9 94 0,60 859 7,8 450 <4 36 4,9 5.0 0,7 11,9 86 0,56 992 7,8 420 <4 38 5,7 10.0 2,3 9,9 75 0,56 1082 7,7 420 <4 56 6,3 15.0 2,6 8,6 66 0,56 1089 7,6 430 <4 40 6,3 19.0 2,8 4,8 37 0,73 1090 7,3 550 140 38 6,3 20.3.2012 VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Lumi 0 cm; Jää 40 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1,0 1,1 13,1 96 0,62 925 7,9 420 <4 34 5,3 4.0 0,9 11,8 86 0,62 998 7,8 410 <4 36 5,7 20.3.2012 VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Lumi 0 cm; Jää 40 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 0,8 12,8 93 0,55 954 7,9 440 <4 34 5,5 5.0 1,2 11,3 83 0,52 1013 7,7 530 <4 38 5,8 20.3.2012 VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Lumi 0 cm; Jää 27 cm; Klo 11:50; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 1,2 11,5 84 1,4 660 7,6 470 <4 27 3,7 5.0 0,4 12,5 90 0,46 997 7,9 400 <4 40 5,7 10.0 2,3 10,2 77 0,52 1079 7,7 440 <4 39 6,2 15.0 2,6 8,4 64 0,56 1091 7,6 460 4,4 40 6,3 20.3.2012 VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 3,3 m; Lumi 0 cm; Jää 30 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 1,2 11,6 84 1,3 543 7,5 500 <4 25 3,0 5.0 3,6 12,7 99 0,66 989 7,9 420 <4 40 5,7 10.0 2,3 9,4 71 0,47 1079 7,7 460 <4 42 6,2 15.0 2,6 7,3 56 0,52 1083 7,5 520 65 40 6,3 20.3.2012 VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Lumi 0 cm; Jää 5 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 1,0 15,3 112 1,2 953 8,3 440 5,3 54 5,5 5.0 1,3 11,1 82 0,68 1014 7,7 440 <4 36 5,8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 61

Liite 3. (23/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 20.3.2012 VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 5,5 m; Lumi 0 cm; Jää 25 cm; Klo 12:50; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 0,7 14,0 101 0,46 984 8,1 390 <4 43 5,7 5.0 0,6 13,0 94 0,57 1008 7,9 400 <4 39 5,8 10.0 0,8 12,0 88 0,60 1035 7,8 420 <4 40 61 16.0 1,0 10,6 77 0,69 1077 7,7 420 <4 39 6,2 20.3.2012 VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Lumi 0 cm; Jää 41 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 1,2 12,7 93 0,61 903 7,8 440 <4 38 5,2 5.0 0,3 12,9 92 0,42 995 7,9 410 <4 37 5,7 10.0 2,3 10,0 76 0,41 1069 7,7 450 <4 41 6,2 15.0 2,4 9,6 73 0,45 1096 7,7 430 <4 40 6,4 18.0 2,4 7,6 58 0,80 1097 7,5 450 7,6 38 6,4 8.5.2012 VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Näk.syv. 2,3 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4 8,8 8,6 6,0 8.5.2012 VIS / V2B Sandöfjärden 44 Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4 9,3 8,4 3,1 8.5.2012 VIS / V3 Sandöfjärden 8 Näk.syv. 2,0 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4 9,3 8,4 3,2 8.5.2012 VIS / V5 Syningsviken 5 Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4 9,4 8,5 8,6 8.5.2012 VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Näk.syv. 3,0 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4 9,3 8,3 3,5 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (24/31) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 8.5.2012 VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Näk.syv. 5,7 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4 7,2 8,5 5,7 8.5.2012 VIS / V8 Basafjärden 10 Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4 8,7 8,6 5,3 4.6.2012 VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 12,3 9,3 90 1,8 942 8,0 310 <4 19 5,4 5.0 12,0 9,2 88 1,8 952 8,0 340 <4 21 5,5 10.0 8,8 8,1 72 1,2 975 7,8 320 11 22 5,6 15.0 5,2 4,5 37 0,90 999 7,5 380 53 62 5,8 19.0 4,6 2,2 18 1,5 1013 7,3 530 130 160 5,8 0-4,0 12,2 8,0 3,9 4.6.2012 VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 13,3 9,1 89 1,1 951 8,0 370 5,7 27 5,5 4,0 13,1 8,3 82 4,4 960 7,9 350 8,6 28 5,5 0-4,0 13,2 7,9 5,8 4.6.2012 VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 13,5 9,1 91 3,4 955 8,0 360 <4 28 5,5 5.0 13,5 9,0 89 2,8 966 8,0 340 5,5 26 5,6 0-4,0 13,5 7,9 5,7 4.6.2012 VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 12,7 9,4 91 1,4 932 8,0 310 <4 20 5,3 5.0 12,3 9,5 92 1,4 945 8,0 320 <4 18 5,4 10.0 8,8 8,0 72 1,4 982 7,9 310 16 21 5,7 15.0 5,9 4,1 34 0,95 1011 7,5 370 57 92 5,8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 63

Liite 3. (25/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 4.6.2012 VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 13,1 9,3 91 1,7 914 8,0 360 4,3 19 5,2 5.0 12,5 9,1 88 1,7 941 8,0 320 5,9 20 5,4 10.0 6,3 5,8 49 1,2 986 7,6 370 42 46 5,7 15.0 3,6 <0,1 <1 1,4 1051 7,2 570 110 160 6,1 0-4,0 12,9 8,0 4,2 4.6.2012 VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 13,2 8,5 84 2,8 967 8,0 340 4,0 28 5,6 5.0 12,0 9,4 90 2,3 1006 8,0 340 10 24 5,8 0-4,0 12,8 7,9 4,6 4.6.2012 VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 11,3 10,1 96 0,59 1022 8,1 270 6,1 17 5,9 5.0 11,0 9,9 93 0,64 1023 8,1 270 <4 22 5,9 10.0 9,0 9,4 84 0,68 1033 8,0 270 5,9 19 6,0 16.0 6,7 8,9 75 0,82 1039 7,8 320 14 24 6,0 0-0,4 11,2 8,1 2,7 4.6.2012 VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 12,4 9,4 91 1,8 949 8,1 340 <4 22 5,4 5.0 12,2 9,4 91 1,8 951 8,1 310 5,7 21 5,5 10.0 9,7 8,6 78 1,8 989 8,0 290 9,0 22 5,7 15.0 7,3 7,5 65 1,3 999 7,8 310 29 32 5,8 18.0 4,0 1,9 15 1,0 1054 7,3 440 40 110 6,1 0-4,0 12,3 8,0 4,1 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (26/31) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 25.6.2012 VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 5.0 10.0 15.0 19.0 0-4 16,6 8,1 4,7 25.6.2012 VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 4.0 0-4.0 16,8 8,0 6,9 25.6.2012 VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 5.0 0-4 16,8 8,0 6,4 25.6.2012 VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 5.0 10.0 15.0 0-4 16,6 8,0 4,0 25.6.2012 VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 5.0 0-4 16,8 8,0 5,4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 65

Liite 3. (27/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 25.6.2012 VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 5.0 10.0 16.0 0-4 15,6 8,1 3,9 25.6.2012 VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1.0 5.0 10.0 15.0 18.0 0-4 16,5 8,1 5,1 16.7.2012 VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 17,9 8,6 94 1,4 919 8,0 330 22 23 5,3 5.0 17,9 8,7 95 1,4 923 8,1 350 21 21 5,3 10.0 13,0 3,9 38 1,5 979 7,5 320 12 31 5,6 15.0 9,2 0,9 8 2,8 986 7,3 380 64 150 5,7 19.0 7,4 <0,1 <1 2,0 994 7,3 610 170 240 5,7 0-4,0 17,9 8,0 4,3 16.7.2012 VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 18,6 7,9 88 3,3 982 8,0 370 29 32 5,7 4,0 18,6 7,9 88 3,6 983 8,0 460 27 31 5,7 0-4,0 18,6 7,9 4,6 16.7.2012 VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 18,6 7,9 87 3,0 985 8,0 360 23 32 5,7 5.0 18,6 7,8 86 3,0 985 8,0 360 21 32 5,7 0-4,0 18,6 7,9 4,4 66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (28/31) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 16.7.2012 VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 18,0 8,7 94 1,3 942 8,0 360 24 22 5,4 5.0 18,0 8,6 94 1,3 947 8,0 310 21 22 5,4 10.0 12,8 3,7 36 1,3 993 7,5 280 13 33 5,7 15.0 8,8 0,8 7 2,5 992 7,3 330 58 130 5,7 16.7.2012 VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 20 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 18,0 8,7 94 1,5 680 8,0 450 19 25 3,8 5.0 18,0 8,2 89 1,4 969 8,0 330 16 21 5,6 10.0 12,6 3,1 31 1,3 991 7,5 320 10 37 5,7 15.0 5,2 <0,1 <1 7,9 1028 7,2 890 390 350 5,9 0-4,0 18,0 7,9 7,5 16.7.2012 VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 17,8 8,5 93 1,7 1000 8,1 340 21 24 5,8 5.0 17,6 8,6 94 1,8 1007 8,1 330 24 25 5,8 0-4,0 17,7 8,0 4,5 16.7.2012 VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 17,2 8,9 96 1,5 1009 8,2 330 26 22 5,8 5.0 17,2 9,1 98 1,0 1013 8,2 360 24 21 5,8 10.0 17,2 8,9 96 0,96 1018 8,2 380 23 22 5,9 16.0 17,2 5,7 62 1,2 1029 7,6 410 29 34 5,9 0-4,0 17,2 8,2 4,4 16.7.2012 VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 17,9 8,6 94 1,3 964 8,1 330 16 19 5,5 5.0 17,9 8,4 91 1,4 965 8,1 340 19 21 5,5 10.0 14,0 5,4 54 1,5 1003 7,7 290 13 26 5,8 15.0 7,8 1,1 10 1,9 1011 7,3 340 53 140 5,8 18.0 6,0 0,4 4 1,4 1036 7,3 550 250 290 6,0 0-4,0 17,9 8,0 2,3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 67

Liite 3. (29/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 8.8.2012 VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Näk.syv. 4,2 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 19,6 8,4 94 0,75 941 8,0 380 26 37 6 5,4 5.0 19,3 8,1 91 0,94 964 8,0 390 12 36 5,5 10.0 15,2 1,7 17 2,2 992 7,2 380 11 66 5,7 15.0 8,9 <0,1 <1 3,3 997 7,1 560 250 340 5,7 19.0 7,8 <0,1 <1 3,4 997 7,1 710 400 440 5,7 0-4,0 P 8,0 4,3 8.8.2012 VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:54; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 20,0 7,8 89 2,9 984 8,0 450 24 34 5 5,7 4,0 19,9 7,8 88 3,5 984 7,9 550 29 36 5,7 0-4,0 P 7,9 4,5 8.8.2012 VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 19,9 7,9 89 2,1 985 8,0 370 19 32 4 5,7 5.0 19,9 7,8 88 2,7 991 8,0 400 27 29 5,7 0-4,0 P 7,9 4,2 8.8.2012 VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 19,4 8,0 89 1,4 961 8,0 320 4,7 25 1 5,5 5.0 19,2 7,5 84 0,88 967 8,0 340 13 26 5,6 10.0 15,1 2,3 23 1,7 990 7,3 380 17 69 5,7 15.0 8,8 <0,1 <1 2,9 995 7,1 540 230 310 5,7 8.8.2012 VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 20,0 8,4 95 0,83 885 8,1 370 7,2 20 6 5,1 5.0 19,5 8,8 98 0,86 939 7,9 340 16 23 5,4 10.0 13,4 0,5 5 8,0 990 7,2 390 7,7 110 5,7 15.0 5,8 <0,1 <1 27 1034 7,2 1000 660 470 6,0 0-4,0 P 8,0 4,0 68 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (30/31) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 8.8.2012 VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:37; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 19,7 8,2 93 2,0 1002 8,0 660 20 31 1 5,8 5.0 19,2 8,1 90 1,5 1013 8,0 340 22 28 5,8 0-4,0 P 8,0 3,9 8.8.2012 VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 10:23; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 18,7 8,5 94 0,76 1023 8,0 330 22 28 0 5,9 5.0 18,7 8,1 90 0,73 1022 8,0 360 24 31 5,9 10.0 18,3 8,1 89 0,75 1025 8,0 310 19 24 5,9 16.0 11,8 5,6 54 0,88 1055 7,6 360 64 44 6,1 0-4,0 P 8,0 4,0 8.8.2012 VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 11:52; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 19,5 8,2 93 0,73 970 8,0 360 18 35 19 5,6 5.0 19,5 8,1 91 1,0 970 8,0 380 17 27 5,6 10.0 16,7 4,2 45 2,3 995 7,5 320 18 47 5,7 15.0 9,0 0,3 2 3,2 1017 7,2 470 160 220 5,9 18.0 6,3 <0,1 <1 3,0 1037 7,1 760 400 430 6,0 0-4,0 P 8,0 6,3 3.9.2012 VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Näk.syv. 4,2 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4 17,0 7,9 3,3 3.9.2012 VIS / V2B Sandöfjärden 44 Näk.syv. 2,4 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4 17,1 7,9 4,7 3.9.2012 VIS / V3 Sandöfjärden 8 Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4 17,2 8,0 5,8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 69

Liite 3. (31/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 3.9.2012 VIS / V5 Syningsviken 5 Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4 17,0 7,7 3,0 3.9.2012 VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Näk.syv. 4,7 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4 17,0 8,0 4,3 3.9.2012 VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Näk.syv. 5,1 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4 16,8 8,0 5,9 3.9.2012 VIS / V8 Basafjärden 10 Näk.syv. 4,9 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4 17,1 8,0 3,2 70 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Analyysitulokset ja mittausepävarmuudet Liite 4. (1/4) AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi luonnonvedet *Ammoniumtyppi jätevedet Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit. 1971) SFS 3032: 1976, muunneltu MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 5.4.2012 1/4 Menetelmän määritysraja 0,02 mmol/l Mittausepävarmuus 0,020-0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l 0,040-0,200 mmol/l ± 15 % > 0,200 mmol/l ± 10 % 4-15 µg/l ± 2,5 µg/l 15-50 µg/l ± 17 % 50-100 µg/l ± 15 % 100-500 µg/l ± 11 % > 500 µg/l ± 8 % 1,5-3 mg/l ± 0,5 mg/l 3-5 mg/l ± 16 % 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 8 % 1,5-5 mg/l ± 1,4 mg/l *BOD 7 SFS-EN 1899-1: 1998, muunneltu 1,5 mg/l *BOD 7 -ATU 5-100 mg/l ± 27 % *BOD 7 -ATU (suod. GFA) > 100 mg/l ± 25 % COD Mn SFS 3036: 1981, muunneltu 1 mg/l 1,0-3,0 mg O 2 /l ± 0,40 mg O 2 /l > 3,0 mg O 2 /l ± 12 % COD Cr Sisäinen menetelmä, perustuu ISO 20 mg/l 20-50 mg/l ± 15 mg/l COD Cr (GFA) 15705: 2002 ja laitevalmistajan ohje 50-100 mg/l ± 30 % COD Cr, liukoinen 100-500 mg/l ± 16 % > 500 mg/l ± 11 % *E. coli (36 o C, 21 h) *E. coli (37 o C, 18 h) *E. coli (44 o C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofiset bakteerit 22 o C 68 h *Heterotrofiset bakteerit 36 o C 44 h *Kloori: vapaa, laskennallinen sidotttu ja kokonaiskloori *Kloridi SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä SFS 3016: 2001, muunneltu Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray SFS 4088: 2001, muunneltu SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 10304-2: 1997, muunneltu Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3025: 1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3026: 1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 7393-2: 2000, muunneltu SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 10304-2: 1997, muunneltu 4 µg/l 1,5 mg/l 0,2 mg/l 3 µg/l 5 µg/l 0,1 mg/l 1 mg/l 0,20-0,5 mg/l ± 45 % 0,5-0,8 mg/l ± 35 % > 0,8 mg/l ± 16 % 3-10 µg/l ± 3 µg/l 10-25 µg/l ± 18 % 25-50 µg/l ± 15 % 50-100 µg/l ± 13 % > 100 µg/l ± 10 % 5-20 µg/l ± 3 µg/l 20-50 µg/l ± 17 % 50-100 µg/l ± 15 % > 100 µg/l ± 8 % 0,10-0,20 mg/l ± 40 % 0,20-1,00 mg/l ± 25 % > 1,00 mg/l ± 20 % 1,0-7,0 mg/l ± 20 % > 7,0 mg/l ± 12 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 71

Liite 4. (2/4) Analyysitulokset ja mittausepävarmuudet MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 5.4.2012 *KMnO 4 -luku SFS 3036: 1981, muunneltu 4 mg/l *Kolimuotoiset bakteerit *Kolimuotoiset bakteerit (alustava) *Kolimuotoiset bakteerit *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit Mangaani: kokonainspitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Nitraattityppi *Pseudomonas aeruginosa, alustava *Radon SFS 3016: 2001, muunneltu SFS 3016: 2001, muunneltu Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray SFS 4088: 2001, muunneltu SFS 3033: 1976, muunneltu SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu, FIA-tekniikka SFS 3021: 1974, muunneltu, mittaus huoneenlämmössä SFS-EN ISO 16266: 2008 5 µg/l 10 µg/l *Nitriittityppi SFS 3021: 1976, muunneltu 2 µg/l *ph *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta (suod. GFC) *Rauta (suod. Nuclepore) *Rauta (suod. GFA) *Sameus sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-01 laite SFS 3028: 1976, muunneltu SFS-EN ISO 7027:2000, muunneltu *Sulfaatti SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 10304-2: 1997 muunneltu *Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO 7899-2: 2000 4-12 mg/l ± 1,6 mg/l > 12 mg/l ± 12 % 5-50 µg/l ± 20 % > 50 µg/l ± 14 % 10-20 µg/l ± 5 µg/l 20-50 µg/l ± 20 % 50-100 µg/l ± 16 % > 100 µg/l ± 10 % 2-5 µg/l ± 0,8 µg/l 5-20 µg/l ± 16 % 20-100 µg/l ± 13 % > 100 µg/l ± 10 % 30 Bq/l > 30 Bq/l ± 30 % 25 µg/l 0,2 FNU 1 mg/l 25-50 µg/l ± 10 µg/l 50-100 µg/l ± 20 % 100-200 µg/l ± 20 % 200-1 000 µg/l ± 16 % > 1 000 µg/l ± 10 % 0,2-0,5 FNU ± 0,09 FNU 0,5-1,0 FNU ± 18 % > 1,0 FNU ± 16 % 1,0-7,0 mg/l ± 15 % > 7,0 mg/l ± 10 % *Suolistoperäiset enterokokit (alustava) *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet < 5 000 µg/l *Typpi, kokonaispitoisuus jätevedet *Urea SFS-EN ISO 7899-2: 2000 SFS-EN 27888: 1994, muunneltu, mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 o C:een SFS-EN ISO 11905-1: 1998, muunneltu ja SFS-EN ISO 13395: 1997, muunneltu, FIAtekniikka SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 100 µg/l 1,5 mg/l 0,1 mg/l 100-250 µg/l ± 30 µg/l (12 %) > 250 µg/l ± 12 % 1,5-5 mg/l ± 1,0 mg/l 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 10 % 0,10-0,50 mg/l ± 22 % > 0,50 mg/l ± 15 % 2/4 72 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Analyysitulokset ja mittausepävarmuudet Liite 4. (3/4) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 5.4.2012 MUUT MENETELMÄT Määritys Menetelmä määritysraja Absorptiokerroin (400 nm) Spektrofotometrinen mittaus Absorptiokerroin (750 nm) Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772:1993 0,1 µg/l Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu 0,020 mmol/l VYH, 1989) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) Haihdutusjäännös SFS 377: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Sisäinen menetelmä MENE10 (perustuu Happi % (makea vesi) kumottuun standardiin SFS 3040:1990) 10 µg/l Mittausepävarmuus 0,020-0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l 0,041-0,200 mmol/l ± 15 % > 0,20 mmol/l ± 10 % ± 2 % ± 2 % Hehkutusjäännös, hehkutushäviö Hiilidioksidi SFS 3001: 1974 Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) 0,4 mg/l Hiivat SFS 5507: 1989 (modif.) Homeet SFS 5507: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F SFS 3001: 1974 Sisäinen menetemlä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037: 1976) 0,1 mmol/l 1,0 mg/l 0,1-0,35 mmol/l ± 0,04 mmol/l > 0,35 mmol/l 1,0-10 mg/l ± 24 % 11-1 000 mg/l ± 15 % > 1 000 mg/l ± 5 % lietteet < 1 000 mg/l ± 8 % Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) Kokonaissyvyys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Levä Lietepitoisuus Lumen paksuus Lämpötila Lämpötila Magnesium SFS 3008: 1990 + sisäinen menetelmä MENE 16 Kokonaiskovuus SF 3003: 1987 0,10 mmol/l Kenttämääritys Sisäinen menetemlä MENE20 Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037: 1976) Kenttämääritys Laboratoriomittaus Kenttämääritys SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) 4 mg/l 0,10-0,40 mmol/l ± 0,050 mmol/l > 0,40 mmol/l ± 12 % 3/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 73

Liite 4. (4/4) Analyysitulokset ja mittausepävarmuudet MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 5.4.2012 Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71: 1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 2003: 1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus Kenttämääritys h-putken päästä Veden pinnan korkeus kaivon Kenttämääritys kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Väriluku Väriluku (suod.) Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3023: 1987 (modif.) Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä 5.4.2012. Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla 4/4 74 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisuaika 10/2013 Tekijä(t) Ralf Holmberg, Marja Valtonen Julkaisun nimi Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuonna 2012 Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaistut osat /muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Julkaisu 244/2013 Julkaisu on saatavana myös Internetissä: www.luvy.fi/julkaisut Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu vuonna 2010 noudatti ns. suppean tarkkailun ohjelmaa, joka sisältää vuosittaisen veden laadun tarkkailun sekä klorofylli-a mittauksia. Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläpuolelle. Meren kannalta pistekuormituksen ravinnekuormitus on keskeisessä asemassa. Suurimat yksittäiset pistekuormittajat ovat Hangon Puhdistamo Oy sekä Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo. Niemen pohjoispuolella Forcit Oy Ab:n typpikuormitus on ollut merkittävä, mutta vuodesta 2002 lähtien kuormitus on laskenut voimakkaasti. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pidemmällä aikavälillä laskenut selvästi. Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät. Tämä oli tilanne myös vuonna 2012. Veden happitilanne oli Bengtsårin aluetta lukuun ottamatta varsin hyvä. Jätevesikuormitusta hyvin indikoivien fekaalisten indikaattoribakteerien määrät olivat hyvin pienet. Suurimmat ongelmat liittyvät Bengtsårin alueelle, missä jokavuotiset happiongelmat ovat suuri ongelma. Vaikka alueen pistekuormitus on nykyään pieni, happiongelmat ovat suuret ja tällä alueella vesistön sisäinen kuormitus on merkittävä. Asiasanat Toimeksiantaja Vesialueiden rehevöitymistä ajatellen Hangon eteläisen merialueen suuri typpikuormitus on huono asia vaikka typpikuormitus on aivan viime vuosina vähentynyt hieman. Veden rehevyyttä kuvaava veden klorofylli-a pitoisuus oli kesällä 2012 alhaisin Hangon eteläpuolella ja nousi hieman kohti tarkkailualueen sisäosia. Vuosien välillä esiintyy kuitenkin tiettyä vaihtelua joten jostain trendistä ei tässä vaiheessa vielä voida puhua. Rehevöitymisen selvänä merkkinä ovat edelleen saaristoalueiden yhä runsastuneet rihmaleväkasvustot. Tähän tilanteeseen vaikuttavat toki Hangon alueen omien päästöjen lisäksi sekä myös Suomenlahden että pohjoisen Itämeren yleistila. Hangon merialue, veden laatu, velvoitetarkkailu, pistekuormitus, rehevöityminen Hangon merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Julkaisun myynti/ jakaja/kustantaja Painopaikka ja -aika ISBN 978-952-250-110-3 (nid.) Sivuja 75 ISBN 978-952-250-111-0 (PDF) Kieli Suomi ISSN-L 0789-9084 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 51, 08100 Lohja Puh. (019) 323 623 Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi ISSN 0789-9084 (painettu) Luottamuksellisuus Julkinen ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 75

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 51, 08101 Lohja Puh. (019) 323 623 vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi ISBN 978-952-250-110-3 (nid.) ISBN 978-952-250-111-0 (PDF) ISSN-L 0789-9084 ISSN 0789-9084 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)