Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjälahden ja Tammisaaren merialueen yhteenveto 2010

Transkriptio

1 Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjälahden ja Tammisaaren merialueen yhteenveto 2010 Ralf Holmberg ja Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 219/2011

2 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 219/2011 Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjälahden ja Tammisaaren merialueen yhteenveto 2010 Ralf Holmberg Marja Valtonen Lohja 2011 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 219/2011 Valokuvat: Luvy ry Julkaisu on saatavana myös internetistä: Lohjan Painotuote Oy, Lohja 2011 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

4 Sisältö 1 Johdanto TAUSTATIEDOT Tarkkailualueen yleiskuvaus Tarkkailujakson säätila ja hydrologiset olosuhteet PISTEMÄINEN JÄTEVESIKUORMITUS JAKSOLLA Yleistä Vesistökuormitus TUTKIMUKSEN SUORITUS TUTKIMUSTULOKSET Veden laatu Mustionjoki Fiskarsinjoki Pohjanpitäjänlahti Tammisaaren lähivedet Tammisaaren merialue Pohjanpitäjänlahden ja merialueen rehevyys YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET SAMMANFATTNING...34 Kirjallisuuslähteet...37 LIITTEET...39 Liite 1. Yhteistarkkailualueen kartat...41 Liite 2. Alueen pistekuormitus Liite 3. Vuoden 2010 analyysitulokset...47 Liite 4. Analyysimenetelmät...66 Kuvailulehti...73

5

6 1 Johdanto Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on suorittanut vuoden 2010 yhteistarkkailun päivätyn uuden tarkkailuohjelmaluonnoksen mukaisesti. Tarkkailuohjelman päivittämisen tarkoitus on saada alueen kalataloudellinen tarkkailu yhdistettyä yhdeksi tarkkailuohjelmaksi. Ohjelmaluonnos oli pääpiirteeltään sama kuin aikaisempi hyväksytty ohjelma, mutta Mustionjoen alajuoksun ja Pohjanpitäjänlahden sisäosan muuttuneesta kuormitustilanteesta johtuen eräitä näytepisteitä muutettiin vastaamaan paremmin muuttunutta kuormitustilannetta. Tarkkailu perustuu tarkkailuun osallistuvien osalta taulukon 1 mukaisiin velvoitteisiin. Taulukko 1. Yhteistarkkailun perusteet. Tabell 1. Samkontrollens grunder. Tarkkailuvelvollinen Lupapäätös Päivämäärä Karjaa-Pohja jvp LSY-2004-Y Mustion jvp UUS-2004-Y Skeppsholmenin jvp LSY-2002-Y Hangon Lappohjan jvp No 6/2000/ IDO Kylpyhuone Oy Ab UUS-2006-Y Oy Tenala Marina Ab L-S VO 73/1979C (KHO ) Ovako Wire, Koverhar LSY-2002-Y Tvärminnen eläint. asema YS Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011 5

7 2 TAUSTATIEDOT 2.1 Tarkkailualueen yleiskuvaus Tarkkailualue ulottuu Lohjanjärven luusuasta aina Tvärminnen Storfjärdenille asti. Lisäksi tarkkailualueeseen kuuluu Fiskarsinjoen alajuoksu. Alue on varsin vaihteleva, käsittäen osia Mustionjoen ja Fiskarsinjoen vesistöistä, suolattoman ja meriveden vaihtumisalueen Pohjanpitäjänlahdessa ja saaristoisen Tammisaaren edustan merialueen. Tarkkailualueen kartat löytyvät liitteestä 1. Pohjanpitäjänlahteen laskevista vesistöistä ylivoimaisesti tärkein on Mustionjoki. Sen valumaalue on 2039 km 2 ja järvisyys on 12,2 %. Vesistön suurin järvi on Lohjanjärvi, johon johdetaan mm. Lohjan kaupungin sekä paperiteollisuuden jätevedet. Mustionjoen virtaama on seuraava: keskivirtaama 19 m 3 /s keskiylivirtaama 43 m 3 /s keskialivirtaama 9 m 3 /s Mustionjoen veden laatuun vaikuttavat metsistä ja soilta tuleva luonnon huuhtouma sekä maaja metsätalouden, asutuksen ja teollisuuden kuormitus. Mustionjoen varrella ovat Mustion, Karjaan, Pinjaisten ja Åminneforsin taajamat ja suurin yksittäinen pistekuormittaja oli alkukesään 2007 asti Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamo. Karjaan ja Pohjan yhteinen uusi puhdistamo aloitti toimintansa alkukesällä 2007, jolloin myös jätevesien purkupaikka siirtyi Mustionjoelta Pohjanpitäjänlahden perukkaan. Kullaanjärven vesistöalueelta (pinta-ala 56,4 km 2 ) vedet laskevat Pohjanpitäjänlahden länsirannalla Thomasbölevikeniin. Vesistöön kohdistuu haja-asutuksen ja maanviljelyksen kuormitusta. Österbyn suljettu kaatopaikka oli mukana tarkkailussa vuoteen 2006 asti, mutta kaatopaikan kunnostushankeen käynnistyttyä kaatopaikkatarkkailua alettiin tehdä erillisen tarkkailuohjelman ja toisen konsultin toimesta, joten kaatopaikan kuormitustilannetta ei raportoida tämän yhteenvetoraportin yhteydessä. Österbyn kaatopaikka sijaitsee noin 2 km Österbyn keskustasta pohjoiseen suoperäisessä maastossa. Kaatopaikka-alueen vaikutukset kohdistuvat Kvarnbackabäcken-nimiseen puroon sekä Österbybäckeniin, jotka laskevat Pohjanpitäjänlahteen. Pohjanpitäjänlahden pituus Tammisaaresta Pohjankuruun on 14,5 km ja suurin leveys on 4,5 km. Pohjanpitäjänlahden syvänne erottuu selvästi Tammisaaren eteläpuoleisesta merialueesta, sillä Tammisaaren keskustan kohdalla on matala kynnys, jossa syvyys on laivaväylän kohdalla 5-6 m ja muualla selvästi pienempi. 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

8 Pohjanpitäjänlahti on hyvin arvokas, monessa kansallisessa ja kansainvälisessä suojeluohjelmissa mukana oleva vesistö. Lahti muistuttaa vuonoa ja tämä onkin syy miksi alue on hyvin kuormitusherkkä. Lahti on pysyvästi suolaisuuskerrostunut ja alusveden happivarat täyttyvät ainoastaan silloin, kun uutta vettä virtaa Tammisaaren edustan saaristoalueelta lahden syvänteeseen. Tämä tapahtuu yleensä syksyisin ja talvisin sisään virtaavan veden ollessa tarpeeksi raskasta (suolaista ja kylmää) syrjäyttääkseen Pohjanpitäjänlahden vanhan syväveden. Pohjanpitäjänlahden happitilanne on useana vuonna ollut hyvinkin huono ja vuosina alueella kokeiltiin alusveden keinotekoista hapetusta. Alusveden jokavuotinen happiongelma on selvä osoitus siitä, että nykyinen lahteen kohdistuva kuormitus ylittää lahden sietokyvyn. Valtaosa tästä kuormituksesta tulee Mustionjoen kautta, mutta edellä mainittujen seikkojen valossa Tammisaaren lähivesiinkin kohdistuva kuormitus saattaa tietyissä olosuhteissa ulottua aina Pohjanpitäjänlahteen saakka. Pohjanpitäjänlahden valuma-alue on Tammisaaren rautatiesillan kohdalla noin 2350 km 2. Valuma-alueelta Stadsfjärdenille purkautuvan veden virtaamalle voidaan esittää seuraavia, suuruusluokkaa edustavia tunnuslukuja: HQ MGQ MQ MNQ NQ 88 m 3 /s 53 m 3 /s 22 m 3 /s 6 m 3 /s 4 m 3 /s Meriveden pinnankorkeuden vaihteluista voidaan esittää seuraava suuntaa-antava arvio, joka pohjautuu Hangon ja Helsingin mareografien tuloksiin: Ylin vedenkorkeus HW m Keskiylivedenkorkeus MHW m Keskivedenkorkeus MW m Keskialivedenkorkeus MNW m Alin vedenkorkeus NW -0,89 m Tammisaaren merialueen erottavat Suomenlahden ulapasta useat isot saaret, joista läntisimmät ovat Odensö ja Gullö. Vesi tulee alueelle Hankoniemen ja näiden saarien välistä Vitsandin salmesta. Odensöstä etelään saaria on edelleen runsaasti. Lounas-koillinen suunnassa kulkeva syvänne jatkuu Tvärminneä kohti. Syvyyssuhteet alueella ovat seuraavat: Tammisaari, Stadsfjärden Skogbyn kohdalla Lappohjan kohdalla Tvärminne Storfjärden n. 7 m n. 20 m n. 30 m n. 40 m Tätä merialuetta kuormittavat lähinnä Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistetut jätevedet sekä Lappohjan ja Koverharin jätevedet. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011 7

9 Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikka sijaitsee Båssafjärden-nimisen vesialueen itäosassa ja Båssafjärden sijaitsee Tammisaaren eteläpuolella. Alue on varsin matala ja rehevä. Veden syvyys on laajoilla alueilla noin 2 m ja vesikasvillisuus on hyvin kehittynyt. Kesäaikaan makrokasvillisuus ulottuu paikoin vesipintaan saakka. Alue on aika eristynyt ulkopuolisilta vesialueilta. Alueelle ei laske ojia suurempia vesistöjä. Alueen itäosassa Båssafjärdeniä rajaa Baggön tiepenger, jonka aukon kautta alue on yhteydessä hyvin rehevään Dragsviksfjärdeniin. Dragsviksfjärden on yhteydessä ulkoisen saaristoalueen kanssa ainoastaan pitkän, ja paikoin melkein umpeenkasvaneen, vesiväylän kautta. Suurin Dragsviksfjärdeniin laskeva vesistö on Storängsbäcken, jonka vedet laskevat Dragsviksfjärdeniin, sen itäisimpään osaan. Storängsbäckenin varrella on paljon peltoalueita, joten voidaan olettaa, että alueelle kohdistuva ravinnekuormitus on merkittävä. Toinen Båssafjärdenin kapea yhteys ulkopuolisiin vesialueisiin on Jomalvikin kanava alueen eteläosassa. Kanava on kuitenkin kapea ja matala, joten sen kautta virtaavat vesimassat ovat varsin pienet. Båssafjärdenin tärkein yhteys ulkopuolisiin vesialueisiin on alueen länsiosan salmet, joista Söukan-saaren ja Högholmenin välinen melko syvä salmi on tärkein. Sitä kautta vesi liikkuu Stadsfjärdenin ja Båssafjärdenin välillä. Pääasiallinen veden vaihtumiseen vaikuttava tekijä on meriveden pinnan vaihtelut. Veden pinnan noustessa vesi työntyy kohti Båssafjärdeniä ja vastaavasti veden laskiessa vesi virtaa ulos Båssafjärdenin alueelta. Virtauksen ollessa kohti alueen ulko-osia Dragsviksfjärdeniltäkin virtaa ravinnerikasta vettä Båssafjärdenin alueelle. Veden vaihtuminen purkualueella on varsin monimutkainen tapahtuma, varsinkin jos otetaan se tosiasia huomioon, että Stadsfjärdenin alueen veden laatu vaihtelee suuresti. Stadsfjärden on hyvin matala (n. 2 m) jatke Pohjanpitäjänlahdelle. Ainoastaan laivaväylän kohdalla veden syvyys on noin 6 m. Riippuen siitä, onko meriveden pinta nousussa vai laskussa ja riippuen siitä, miten suuri Mustionjoen kautta tuleva virtaama on, Stadsfjärdenin alueella saattaa olla joko pääosin Mustionjoelta peräisin olevaa vettä tai ulkopuolisen saaristoalueen vettä. Etenkin talvisin ja hyvin runsassateisina jaksoina Mustionjoen veden vaikutus Stadsfjärdenin veden laatuun saattaa olla merkittävä. Syksyisin ja talvisin syysmyrskyjen yhteydessä meriveden pinta saattaa nousta rajustikin. Tällaisissa tilanteissa Stadsfjärdenin kautta virtaa Båssafjärdenille, mutta etenkin Pohjanpitäjänlahdelle runsaasti vettä alueen ulkopuolelta. Tällaisissa tilanteissa Tammisaaren lähialueen kuormitus saattaa vaikuttaa myös Pohjanpitäjänlahden tilanteeseen. Myös silloin, kun vesi virtaa pinnan tuntumassa Pohjanpitäjänlahdelta ulos, pohjan tuntumassa tapahtuu vastavirtausta sisäänpäin. Oy Tenala-Marina Ab:n venesatama sijaitsee Lappohjan ja Skogbyn välisellä alueella Järnönnimisen saaren vieressä. Fundia Wire, Koverharin rauta- ja terästehtaan purkupaikka sijaitsee Tvärminne Storfjärdenin länsilaidalla noin 2 km Tvärminnen eläintieteelliseltä asemalta pohjoiseen. Storfjärden on avoin selkä, jossa tehtaan edustalla on vain yksi huomattava saari, Syndalsholmen. Veden vaihtuminen avonaisella Storfjärdenillä on hyvä, koska virtauksia estäviä kynnyksiä ei ole ja pohja viettää 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

10 tasaisesti kohti ulkomerta. Maalta tuleva vähäsuolainen vesi virtaa alueen kautta ulkomerelle vesirungon pintaosissa ja pohjaa myöten alueelle tunkeutuu ajoittain Suomenlahden suun syvänveden alueelta suolaisempaa ravinnerikasta vettä. Matalan veden alueella (<15 m) hiekka ja löysä saviaines ovat vallitsevia pohjamateriaaleja. Syvemmällä tavataan pehmeitä sedimenttipohjia. Pohjanpitäjänlahti ja sen edustan merialue on otettu mukaan kansainväliseen vesiensuojeluohjelmaan Projekt Aquaan, jolla pyritään suojelemaan kansainvälisesti tärkeitä tutkimusalueita. Suurin osa tarkkailualueesta kuuluu lisäksi Suomen ehdotukseen Natura alueeseen. 2.2 Tarkkailujakson säätila ja hydrologiset olosuhteet Tarkkailuvuosi 2010 alkoi tavanomaista kylmempänä ja koko tarkkailualueelle muodostui paksu jääpeite. Talvi oli runsasluminen ja lumen sulaminen käynnistyi kunnolla vasta maaliskuun lopussa. Mustionjoen virtaama oli suurimmillaan huhti-toukokuussa (kuva 4). Toukokuun keskivaiheella sää muuttui lämpimäksi, mutta loppukuusta sää viileni taas. Kesäkuun alku oli aika viileä ja epävakainen, mutta juhannuksen tienoilla sää muuttui aurinkoiseksi ja hyvin lämpimäksi. Poikkeuksellisen lämmin sää jatkui pitkälle elokuuhun saakka. Syksyllä sää pysyi varsin kauniina ja syyssateet alkoivat varsin runsaina lokakuussa. Loppuvuosi oli varsinkin marraskuussa hieman normaalia lämpimämpi. Sademäärät olivat loppuvuotta kohti hieman normaalia pienemmät. Tarkkailuvuosien kuukauden keskilämpötilat ja -sademäärät verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvissa 1 ja 2. Vuoden 2010 poikkeuksellisen kuuma ja aurinkoinen kesä näkyy myös keskimääräistä runsaampana auringon säteilyn määränä. Valonmäärä vaikuttaa yhdessä muiden tekijöiden kanssa kasvituotannon suuruuteen. Helsinki-Vantaan sääasemalla mitatut globaalisäteilyarvot on esitetty kuvassa 3. (Ilmatieteenlaitos 2010). C Lämpötila, Hanko Tvärminne I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Kuva 1. Kuukauden keskilämpötila Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna Figur 1. Månadsmedeltemperaturerna vid Tvärminne väderstation i Hangö under år Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011 9

11 120 Sademäärä, Hanko Tvärminne mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Kuva 2. Kuukauden sademäärä Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna Figur 2. Månadsnederbörden vid Tvärminne väderstation i Hangö under år MJ/m² Globaalisäteily Helsinki-Vantaa I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Kuva 3. Globaalisäteilyarvot Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuonna Figur 3. Den globala strålningen vid Helsingfors-Vanda flygstation år Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

12 Mustionjoen keskivirtaama 2010 m3/s I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi 25 Mustionjoen keskivirtaama Kuva 4. Mustionjoen keskivirtaama vuosina Figur 4. Svartåns medelflöde under perioden PISTEMÄINEN JÄTEVESIKUORMITUS JAKSOLLA Yleistä Yhdyskuntien puhdistamot tuottavat tällä alueella valtaosan pistekuormituksesta peräisin olevasta ravinnekuormituksesta, fosforista ja typestä. Vastaava tilanne vallitsee happea kuluttavan kuormituksen ja hygieenisen kuormituksen osalta. Teollisuuden osuus on vähäinen. Puhdistamojen toiminnan tärkein tehtävä on vesistöön kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentäminen minimiin. Fosforin- ja typenpoiston toimiessa puhdistamoilla vakaasti saavutetaan samalla paras kokonaistulos jätevesien puhdistuksessa. Yhdyskuntien jätevesienkäsittelyä keskitetään isoihin yksiköihin. Yhteenvetona todetaan: Keskusyksikkönä Tammisaaren lähialueella toimii Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo. Skeppsholmenin keskuspuhdistamolla käsitellään Tammisaaren kaupunkialueen - Tenholan suunnan jätevedet. Laajat keskittämistoimet saatiin päätökseen kesäkuussa 2002, jolloin aikaisemmin Rögrundin puhdistamolla käsitellyt jätevedet yhdistettiin Skeppsholmenille. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

13 Toisena keskusyksikkönä toimii Pohjanpitäjänlahden perukkaan v valmistunut Karjaa- Pohja puhdistamo. Karjaa-Pohjan puhdistamolla käsitellään aikaisemmin Karjaa-Pinjaisten ja Pohjan Gumnäsin puhdistamoille viemäröidyt jätevedet. Mustion puhdistamolla nykyisin käsiteltävät jätevedet tultaneen lähivuosien aikana yhdistämään Karjaa-Pohja puhdistamolle. Lappohjan ja Tvärminnen puhdistamoille viemäröidyt jätevedet siirretään käsiteltäväksi Hangon Suursuon puhdistamolle, siirtoviemäri otettaneen käyttöön syksyllä Koverharin terästehtaan omalla saniteettijätevedenpuhdistamolla käsiteltävät jätevedet tullaan johtamaan Suursuon puhdistamolle lähitulevaisuudessa. 3.2 Vesistökuormitus Tarkasteltavan alueen pistekuormitus muodostuu valtaosin yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta. Kuvasta 5 nähdään kuormituksen jakautuminen prosentuaalisesti alueen pistekuormittajien kesken vuonna Pistekuormituksen % - jakautuminen puhdistamoiden kesken v Osuus % Muut yht. Skeppsholmen Karjaa-Pohja 0 VESI BHK7 FOSFORI TYPPI Kuva 5. Pistekuormituksen % -jakautuminen puhdistamoiden kesken vuonna Figur 5. Punktbelastningens % -fördelning i de olika reningsverken år Alueen tärkeimmät puhdistamot ovat nykyisin Skeppsholmen ja v valmistunut Karjaa- Pohja puhdistamo. Niissä yhteensä käsiteltävä jätevesimäärä oli vuonna 2010 n. 81 % kaikissa alueen puhdistamoissa käsiteltävästä jätevesimäärästä. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

14 Puhdistamoilta vesistöön johdettavan kuormituksen kehitys jaksolla käy ilmi kuvista 6, 7 ja 8. Vastaavat lukuarvot käyvät ilmi liitteestä 2. Yksityiskohtaisempaa tietoa puhdistamoiden toimivuudesta ja lupaehtojen täyttymisestä on saatavissa puhdistamokohtaisista jätevesiraporteista. Pääkohdittain alueen pistemäisestä vesistökuormituksesta todetaan seuraavaa: Fosforimäärä on vähentynyt suuruusluokasta 11 kg/d vuonna 1990 nykytasolle n. 1-3 kg/d (Kuva 6). Väheneminen on tulosta Tammisaaren Skeppsholmenin keskuspuhdistamon tehostamisesta ja puhdistamoiden käytön edelleen kehittämisestä sekä vuonna 2007 Karjaa-Pohja puhdistamon käyttöönotosta. Karjaa-Pohja puhdistamolla käsitellään aikaisemmin Karjaa-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamoille viemäröidyt jätevedet. Esimerkiksi v Karjaa-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamolta vesistöön johdettu fosforikuorma oli yhteensä keskimäärin n. 2,2 kg/d ja vuonna 2010 Karjaa- Pohja puhdistamolta vesistöön johdettu fosforikuorma oli keskimäärin 0,96 kg/d. 12 Mereen johdetun fosforin jakaantuminen puhdistamoiden kesken v Fosfori kg P/d Muut yhteensä Rögrund Skeppsholmen Karjaa-Pohja Gumnäs Karjaa-Pinjainen Kuva 6. Mereen johdetun fosforin jakaantuminen pistekuormittajien kesken vuosina Figur 6. Fördelningen av den fosforbelastning som letts till havet under perioden Puhdistamoilta vesistöön johdettu typpimäärä on vähentynyt suuruusluokasta 290 kg/d vuonna 1990 nykytasolle 106 kg/d vuonna 2010 (kuva 7). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

15 Skeppsholmenin typenpoiston tehostaminen on tuonut suurimman vähenemisen ennen vuotta Tammisaaren yhteenlaskettu (Skeppsholmen + Rögrund) typpikuormitus on laskenut 1990-luvun alkupuolen suuruusluokasta kg/d nykytasolle kg/d. Karjaa-Pohja puhdistamon käyttöönotto v on jatkanut typpikuormituksen vähentämistä. Vuonna 2006 Karjaa-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamoilta vesistöön yhteensä keskimäärin johdettu typpikuorma oli 154 kg/d ja Karjaa-Pohja puhdistamolta vuonna 2010 vesistöön johdettu typpikuorma oli 29 kg/d. 350 Mereen johdetun typen jakaantuminen puhdistamoiden kesken v Typpi kg N/d Muut yhteensä Rögrund Skeppsholmen Karjaa-Pohja Gumnäs Karjaa-Pinjainen Kuva 7. Mereen johdetun typen jakaantuminen pistekuormittajien kesken vuosina Figur 7. Fördelningen av den kvävebelastning som letts till havet under perioden BHK 7 -määrä on vähentynyt 1990-luvun alun tasolta kg/d, nykytasolle kg/d (kuva 8). Vuonna 2007 käyttöönotettu Karjaa-Pohja puhdistamo on vähentänyt BHK 7 -kuormitusta. Vuonna 2006 Karjaa-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamoilta vesistöön yhteensä johdettu BHK 7 -kuorma oli n. 68 kg/d ja vuonna 2010 Karjaa-Pohja puhdistamolta vesistöön keskimäärin johdettu BHK 7 -kuorma oli 11 kg/d. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

16 350 Mereen johdetun BHK7-määrän jakaantuminen puhdistamoiden kesken v BHK7-määrä kg O2/d Muut yhteensä Rögrund Skeppsholmen Karjaa-Pohja Gumnäs Karjaa-Pinjainen Kuva 8. Mereen johdetun BHK 7 -määrän jakaantuminen pistekuormittajien kesken v Figur 8. Fördelningen av den BHK 7 -belastning som letts till havet under perioden TUTKIMUKSEN SUORITUS Veden fysikaalis-kemiallista laatua tutkittiin ohjelman mukaisesti näytepisteestä riippuen vuosittain 3-5 kertaa. Merialueella mitattiin lisäksi veden klorofylli-a pitoisuutta viidesti kasvukauden aikana. Vuonna 2010 oli vuorossa ns. normaalivuosi. Tarkkailun tehtävänjohtajana on toiminut vesistötutkija Ralf Holmberg, joka myös on tehnyt tämän raportin. Kuormitustiedoista vastaa puhdistamoinsinööri Marja Valtonen. Näytteenotosta ovat vastanneet sertifioidut kenttämestarimme Arto Muttilainen ja Seppo Sundström. Valtaosa analyyseistä on analysoitu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T1 47, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

17 5 TUTKIMUSTULOKSET 5.1 Veden laatu Mustionjoki Mustionjoki on melko ravinteikas joki, joka suurimmaksi osaksi halkoo kulttuurimaisemia. Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamo oli toukokuuhun 2007 asti joen selvästi suurin yksittäinen pistekuormittaja. Alkukesästä 2007 valmistui Karjaa-Pohja, uusi jätevedenpuhdistamo jonka purkualue on Pohjanpitäjänlahden perukka. Muutoksen jälkeen Mustionjoen ainoa pistekuormittaja on Mustion taajaman jätevedenpuhdistamo (kartta liitteenä 1). Mustionjoen varrella on paljon maatalousalueita ja Lohjanjärven eteläosaan kohdistuu kuormitusta sekä Lohjan kaupungista että paperiteollisuudesta. Virtaamaolosuhteista riippuen joen kuljettama kuormitus vaihtelee. Yleensä joen Pohjanpitäjänlahteen kuljettama kuorma on suurimmillaan keväällä ja syksyllä jolloin myös virtaama tavallisesti on suurimmillaan. Vuonna 2010 joen virtaamahuippu oli huhti-toukokuussa, jonka jälkeen virtaama laski ja pysyi pienenä vuoden loppuun asti (kuva 4). Joen huomattavasta hajakuormituksesta huolimatta Karjaan-Pinjaisten laitoksen jätevesikuormituksen vaikutukset näkyivät laitoksen ollessa toiminnassa ajoittain selvästikin, mutta veden laatu muuttui selvästi paremmaksi purkupaikan siirryttyä alueelta pois. Kuormitustilanteen muutoksen johdosta joen alajuoksun tarkkailua on kevennetty Karjaan alapuolella. Kuvassa 9 kuvataan kokonaisravinnepitoisuuksien tilanne vuoden 2010 aikana ja siitä näkyy, että kokonaisfosforipitoisuus nousi jonkin verran huhtikuussa kevään virtaamahuipun alkuvaiheessa, mutta muina vuodenaikoina veden fosforipitoisuus pysyi samalla tasolla koko jokiosuudella. Kokonaistypen osalta tilanne oli hyvin samankaltainen. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

18 Kokonaisfosforipitoisuus 2010 µg/l Kokonaistyppipitoisuus 2010 µg/l Kuva 9. Mustionjoen alajuoksun kokonaisravinnepitoisuudet vuonna Figur 9. Halterna av totalnärsalter i vattnet i Svartåns nedre lopp år Vedessä esiintyvien fekaalisten bakteerien määrät indikoivat ammoniumtypen kanssa hyvin jätevesien esiintymistä vedessä. Kuvasta 10 näkee, että ammoniumtyppipitoisuudet pysyivät melko samalla tasolla koko jokiosuudella vaikka tiettyä vaihtelua eri vuodenaikojen välillä esiintyi. Fekaalisia bakteereita esiintyi koko jokiosuudella jonkin verran ja syyskuussa pisteellä 41 Karjaan yläpuolella esiintyi runsaasti bakteereita. Alempana vesistössä bakteerimäärät olivat melko tavanomaisella tasolla. Syytä tähän runsaaseen bakteerimäärän on mahdoton esittää, mutta kyseessä voi olla esimerkiksi pumppausasemalta päässyt ohijuoksutus. Toisaalta vastaavanlaista vedenlaatumuutosta ei muissa mitatuissa parametreissa näkynyt, joten kyseessä saattaa myös olla jokin hyvin paikallinen likaantuminen, joka on sopivasti osunut bakteerinäytteenottohetkeen. Hieman samantapainen tilanne oli havaittavissa tällä samalla pisteellä myös vuonna 2009 kevään virtaamahuipun yhteydessä. Mustionjoen veden laatu oli kauttaaltaan hyvin sama koko jokiosuudella ja varsinaisia kuormitusvaikutuksia ei ollut havaittavissa. Fekaalisia indikaattoribakteereita esiintyi kuitenkin kaikilla pisteillä, mutta niiden määrät olivat melko alhaiset osoittaen, että jokeen kohdistuu hajakuormitusta. Joen alimmalta pisteeltä todettiin myös mineraaliöljyä lopputalvesta ja -kesästä, mutta hiilivetyöljyindeksi ei ylittänyt alimman määritysrajaa (50 µg/l). Verrattuna tilanteeseen ennen Karjaa-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon sulkemista, Mustionjoen alajuoksu veden laatu on parantunut varsin selvästi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

19 Ammoniumtyppi pitoisuus µg/l Fekaaliset kolibakteerit 2010 pmy/100 ml Kuva 10. Mustionjoen alajuoksun ammoniumtyppipitoisuudet sekä fekaalisten kolibakteerien määrät vuonna Havaintopiste 41 sijaitsee Karjaan yläpuolella ja piste 3 joen lähellä joen suuta. Figur 10. Halterna ammoniumkväve och mängderna fekala kolibakterier i vattnet i Svartåns nedre lopp år Provtagningspunkt 41 befinner sig ovanför Karis och punkt 3 ligger i åns nedersta del Fiskarsinjoki Fiskarsinjoen virtaama on huomattavasti pienempi kuin Mustionjoen. Yleisesti ottaen Mustionjoen virtaama on noin 20-kertainen Fiskarsinjokeen nähden. Fiskarsinjoessa ei esiinny varsinaista pistekuormitusta, mutta haja-asutuksen kuormitusta jossain määrin. Lisäksi jokea kuormittaa ympäröiviltä mailta tuleva hajakuormitus. Joen tilannetta seurataan ainoastaan pisteellä 6, joka sijaitsee joen alajuoksulla. Eri vuosina veden laadussa on esiintynyt melko suurtakin vaihtelua ja ajoittain hajakuormituksen vaikutuksia on ollut selvästi havaittavissa. Hajakuormituksesta oli lähinnä merkkinä vedessä esiintyvät fekaaliset kolibakteerit. Pitoisuudet olivat vielä muutama vuosi sitten ajoittain hyvin korkeita, mutta yleisesti ottaen bakteerimäärät ovat aivan viime vuosina laskeneet selvästi (kuva 11). Suurimmat bakteerimäärät on yleensä mitattu aikoina, jolloin joen virtaama on vähäinen ja laimeneminen sen myötä pieni. Tämä koskee myös ammoniumtyppipitoisuutta, joka bakteerien tavalla indikoi jätevesikuormitusta. Jokiveden fosforikuormitus vaihtelee eri vuodenaikojen ja virtaamaolosuhteiden mukaan. Melko usein korkeimmat pitoisuudet on tavattu syksyisin syyssateiden aikaan. Kokonaisfosforin osalta Fiskarsin alajuoksulla ei ole pitkäaikaisvertailussa havaittavissa selvää muutosta. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

20 Fiskarsinjoen kokonaisforipitoisuudet Fiskarsinjoen ammoniumtyppi Fiskarsinjoen bakteerimäärät Kuva 11. Fiskarsinjoen alajuoksun indikaattoribakteerien määrät sekä ammoniumtyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet jaksolla Kehitystä kuvaa mittaustulosten perusteella laskettu lineaarinen trendiviiva. Figur 11. Bakterimängderna samt ammoniumkväve- och totalfosforhalterna i Fiskarsåns nedre del under perioden Den allmänna utvecklingen illustreras av den på basen av mätresultaten beräknade lineära trendlinjen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

21 5.1.3 Pohjanpitäjänlahti Pohjanpitäjänlahden aivan sisimmän osan yleistilaan vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti Mustionjoen kautta tuleva kuormitus. Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamon myötä Karjaan ja Pohjan taajamien puhdistetut jätevedet alettiin johtaa Pohjanpitäjänlahden perukkaan alkukesällä Samalla alettiin seurata purkualueen veden laatua kolmella näytteenottopisteellä aivan uuden purkupaikan läheisyydessä. Tarkkailussa on seurattu lähinnä jätevesikuormitusta parhaiten indikoivan veden fekaalisten bakteerien määrää sekä ammoniumtyppipitoisuutta. Vuoden 2010 kesän näytteenoton osalta sattui valitettava atk-ongelma, jonka johdosta pisteiden 7a-c näytteet jäivät ottamatta. Tulokset on esitetty kuvassa 12. Tuloksista näkee, että kuormitusta hyvin indikoivien ammoniumtypen ja fekaalisten bakteerien perusteella arvot ovat pysyneet melko alhaisella tasolla sitten tarkkailujakson alun, jolloin mitattiin selvästi korkeampia pitoisuuksia ja määriä. Koska jäteveden purkupaikka sijaitsee aivan Mustionjoen suualueella, on vaikeata arvioida johtuvatko hieman kohonneet arvot jätevedenpuhdistamon vaikutuksista vai joen tuomasta hajakuormituksesta. Mustionjoen pitoisuudet huomioon ottaen voidaan olettaa, että uuden jätevedenpuhdistamon suorat vesistövaikutukset ovat toiminnan alkuvuosina pysyneet varsin pieninä Uuden purkualueen bakteerit fek. Koli pmy/100 ml a 7b 7c µg/l 6/07 7/07 8/07 9/07 5/08 6/08 7/08 8/08 9/08 5/09 6/09 7/09 8/09 5/ Uuden purkualueen ammoniumtyppi a 7b 7c 6/07 7/07 8/07 9/07 5/08 6/08 7/08 8/08 9/08 5/09 6/09 7/09 8/09 5/10 Kuva 12. Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamon purkualueen ammoniumtyppipitoisuudet sekä fekaalisten kolibakteerien määrät. Figur 12. Ammoniumkvävehalterna samt mängderna fekala koliforma bakterier i Karis-Pojo reningsverks utsläppsområde. 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

22 Pohjanpitäjänlahden sisin osa on yleisesti ottaen kuormittunut ja se on aikaisemminkin osoittanut rehevöitymisen merkkejä. Kuormitusvaikutus näkyy esim. siinä, että vedessä esiintyy ajoittain fekaalisia kolibakteereita. Jätevesiä hyvin indikoivan ammoniumtypen osalta tilanne vaihtelee ja ajoittain jätevesikuormituksen vaikutus on ollut ilmeinen. Yleensä kuormitusta indikoivien aineiden pitoisuudet ovat korkeampia pisteellä P7 lahden perukassa verrattuna tilanteeseen hieman ulompana Pohjanpitäjänlahdessa. Tilanne keskeisimpien parametrien osalta jaksolla on esitetty kuvissa 13 ja 14. Vaikuttaa melko selvältä, että sekä ammoniumtyppipitoisuudet että bakteerimäärät ovat laskeneet kesästä 2007 lähtien. Tämä saattaa johtua siitä, että Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon päästöt Mustionjokeen loppuivat. Vaikka uusi purkupiste sijaitsee lähempänä havaintopistettä P7, parantunut jätevedenpuhdistus merkitsee sitä, että pisteelle P7 kohdistuva kuormitus on vähentynyt. Tulevien vuosien seuranta osoittaa, mikäli parantunut tilanne on pysyvä. Jos näin on, voidaan todeta, että parantunut jätevedenpuhdistus myös näkyy Pohjanpitäjänlahden sisäosan parantuneena vedenlaatuna, mikä olisi vesistön kannalta hyvä asia. µg/l Pohjanpitäjänlahden sisäosa kokonaisfosfori P8 P7 Kuva 13. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (pisteet 7 ja 8) kokonaisfosforipitoisuudet 1 m:n syvyydellä Figur 13. Totalfosforhalten i ytvattnet (1 m) i Pojovikens inre del (punkterna 7 och 8) under perioden Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

23 µg/l Pohjanpitäjänlahden perukka ammoniumtyppi P8 P7 pmy/100 ml Pohjanpitäjänlahden sisäosa bakteerit P8 P7 Kuva 14. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (pisteet 7 ja 8) ammoniumtyppipitoisuudet sekä fekaalisten kolibakteerien määrät 1 m syvyydellä Piste P7 esittää tilannetta lahden perukassa. Figur 14. Ammoniumkvävehalten i ytvattnet (1 m) i Pojovikens inre del (punkterna 7 och 8) under perioden Punkt P7 representerar vikens innersta. Pohjanpitäjänlahden keskiosaan maalta tulevan kuormituksen suorat vaikutukset veden laatuun ovat vain harvoin havaittavissa kohonneina pitoisuuksina. Lähinnä talvisin, jolloin Mustionjoelta tulevat vedet pysyvät sekoittumattomana jään alla, saattaa ajoittain esiintyä korkeita ravinnepitoisuuksia. Tämä ei ollut tilanne talvella 2010, koska kylmä talvi aiheutti sen, että näytteenottohetkellä maaliskuun lopussa, valumat maalta olivat edelleen varsin pienet. Pohjanpitäjänlahti on hyvin herkkä kuormitukselle. Lahti on pysyvästi kerrostunut johtuen siitä, että Mustionjoelta tuleva vesi muodostaa vähäsuolaisen päällysveden, jonka alla on suolaisempi ja samalla tiheämpi alusvesi. Syväveden vaihtuminen on täysin lahden ulkopuoliselta merialueelta työntyvän uuden hapekkaan veden varassa. Tämä tapahtuu yleensä loppusyksyisin ja talvisin, kun sisään virtaava vesi on tarpeeksi suolaista ja kylmää syrjäyttääkseen kevyemmän ja yleensä vähähappisen alusveden. Tämä tapahtuma on monen eri tekijän säätelemä. Sisään työntyvän veden suolaisuuden ja lämpötilan ohella tilanteeseen vaikuttaa Pohjanpitäjänlahdelta ulospäin tapahtuvan pintavirtauksen voimakkuus samoin kuin vähäsuolaisen pintavesikerroksen paksuus. Mitä enemmän vettä virtaa Mustionjoen kautta Pohjanpitäjänlahteen, sitä paksumpi tämä vähäsuolaisempi pintakerros on. Sisäänvirtauksen päätekijä on kuitenkin meripinnan korkeusvaihtelut, jotka taas ovat riippuvaisia niin ilmanpaineesta kuin tuuliolosuhteista. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

24 Lopputalvella 2010 edellisen syksyn vähähappinen vesi oli edelleen havaittavissa Pohjanpitäjänlahden sisimmillä pisteillä (P8 ja P9), missä pohjanläheisen veden hapenkyllästys oli niin alhainen kuin %. Pohjanpitäjänlahden syvänteessä (P10) sen sijaan happitilanne oli korjaantunut. Lahden sisäosan happitilannetta tutkitaan ainoastaan lopputalvella ja loppukesällä, joten tietoa tilanteen mahdollisesta korjaantumisesta ei ole. Oletettavaa on, että tilanne on ainakin jonkin verran parantunut kevään aikana. Loppukesällä 2010 alusveden happitilanne oli kuitenkin taas selvästi heikentynyt. Pohjanpitäjänlahden syvänteen happitilanne kehittyy yleensä varsin heikoksi loppukesästä alkaen ja tämä oli tilanne myös vuonna Heinäkuun lopussa happitilanne oli selvästi heikentynyt 10 metrin syvyydestä pohjaan saakka. Syksyä kohti tilanne heikkeni entisestään ja heikoimmillaan tilanne oli lokakuun puolivälissä, jolloin pohjanläheisen veden happipitoisuus oli ainoastaan 0,6 mg/l (hapenkyllästys 5 %). Tämän jälkeen uutta vettä työntyi taas syvänteeseen ja happitilanne korjaantui. Pohjanpitäjänlahden syvänteen happitilanteen kehitystä on kuvattu kuvassa 15. Vesistön kannalta heikko happitilanne saattaa merkitä sisäisen rehevöitymisen kiihtymistä. Tämä tarkoittaa sitä, että happipitoisuuden laskiessa pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet alkavat liueta veteen. Monessa vesistössä prosessi alkaa jo siinä vaiheessa, kun veden happipitoisuus laskee alle 2-3 mg/l. Pohjanpitäjänlahden osalta voimakasta ravinnepitoisuuksien nousua ei toistaiseksi ole havaittu, vaikka happipitoisuus on välillä ollut tosi alhainen. Lievää ravinnepitoisuuksien nousua on yleensä havaittavissa happipitoisuuden laskiessa alle 1 mg/l. Tämä oli myös tilanne lokakuussa 2010, jolloin pohjanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuus oli noin kymmenkertainen verrattuna ylimmän vesikerroksen pitoisuuteen. Pohjanpitäjänlahden keskiosan pitkän ajan happiminimit on kuvattu kuvassa 16. mg/l Sällvikin happitilanne /08 5/08 7/08 8/08 9/08 10/08 11/08 12/08 3/09 5/09 7/09 8/09 9/09 10/09 3/10 5/10 7/10 8/10 9/10 10/10 1 m 5 m 10 m 20 m 30 m 40 m Kuva 15. Pohjanpitäjänlahden syvänteen (P10) happitilanteen kehitys vuosina Figur 15. Syrelägets utveckling i Sällviksdjupet (P10) under åren Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

25 6 Pohjanpitäjänlahden happiminimit Kuva 16. Pohjanpitäjänlahden happiminimit pohjanläheisessä vedessä Figur 16. De lägsta uppmätta syrehalterna i Pojoviken Pohjanpitäjänlahden eteläosan veden laatu vaihtelee jonkin verran. Tähän vaikuttaa merkittävästi se, että virtaako vesi Tammisaaren siltojen alta ulospäin vai sisäänpäin. Alueen pistekuormituksen (IDO Kylpyhuone Oy) vaikutuksia ei pystytä erottamaan muista veden laadun vaihteluista veden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien perusteella Tammisaaren lähivedet Stadsfjärdenin kuten Pohjanpitäjänlahden eteläisimmänkin osan veden laatu riippuu hyvin pitkälti siitä, mitkä ovat alueen virtausolosuhteet. Aikoina, jolloin maalta tuleva valuma on suuri, Stadsfjärdenin veden laatu on pääosin sama kuin Pohjanpitäjänlahden eteläosassa. Toisaalta silloin, kun valumat ovat pienet, Stadsfjärdenin veden laatuun vaikuttaa hyvin voimakkaasti Tammisaaren ulkopuolisilta alueilta työntyvä runsaampisuolainen vesi. Tämän lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa ajoittain selvästi alueen veden laatuun. Suoria jätevesipäästöjen vaikutuksia ei yleensä ole havaittu Stadsfjärdenin pisteellä (P12) ja veden laatu on yleensä ollut selvästi parempi kuin Tammisaaren eteläpuoleisilla alueilla. Happiongelmia ei alueen mataluudesta johtuen esiinny ja tähän vaikuttaa myös alueen voimakkaat veden virtaukset. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon purkualueen, Båssafjärdenin (piste 12 A) veden laatu vaihtelee jonkin verran vuodenajasta riippuen. Alueen mataluudesta ja runsaasta kasvillisuudesta johtuen pisteellä 12 A ei ole esiintynyt happiongelmia. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että alueen ravinnetaso on varsin korkea jo luonnostaan ja korkeimmat ravinnepitoisuudet mitataan yleensä talvella jään alta. Tämä johtuu siitä, että alueen ollessa jään peitossa veden sekoittumisolosuhteet ovat huonompia kuin avovesikaudella. Talvella maalta tulevat jätevedet sekä luonnonhuuhtouma näkyy suolaisuuden lievänä alenemisena Båssafjärdenillä. Keväällä 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

26 vesimassa pääsee taas sekoittumaan samalla, kun kasvituotanto käynnistyy ja ravinnevarat vähenevät. Kuvassa 17 tarkastellaan Båssafjärdenin kokonaisravinnepitoisuuksien kehitystä jaksolla Kuvasta näkee, että veden kokonaisravinnepitoisuudet ovat pysyneet suunnilleen muuttumattomina. Kokonaistyppi µg/l Kokonaisfosfori µg/l Kuva 17. Båssafjärdenin havaintopisteen (12 A) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla Jakson kehitystä kuvaa lineaarinen trendiviiva. Figur 17. Totalnärsaltshalterna vid Båssafjärdens (12 A) provpunkt under perioden Utvecklingen i området illustreras av den lineära trendlinjen. Tarkastelemalla jätevesipäästöjä hyvin indikoivien ammoniummuotoisen typen ja fekaalisten kolibakteerien esiintymistä vedessä voidaan todeta, että näiden perusteella jätevesipäästöjen suorat vaikutukset Båssafjärdenin veden hygieeniseen laatuun laskivat selvästi 2000-luvun alussa. Aivan viime vuosina on jälleen ajoittain mitattu hieman korkeampia bakteerimääriä Båssafjärdenin alueella. Korkein mitattu määrä 160 pmy/100 ml on kuitenkin selvästi alle EU:n hyvälle uimavedelle asetetun raja-arvon (500 pmy/100 ml). Vuonna 2010 mitatut bakteerimäärät olivat viimevuotisia lukuja jälleen selvästi alhaisempia. Ammoniumpitoisuudet ovat yleisesti ottaen pienentyneet selvästi 2000-luvulla, mutta välillä esiintyy kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin jään alla. Kuvassa 18 on esitetty kehitys jaksolla ja kuvasta näkee, että pitoisuusvaihtelua esiintyy, mutta pääsääntöisesti ammoniumtyppipitoisuudet sekä bakteerimäärät ovat alhaisella tasolla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

27 Ammoniumtyppi µg/l Fek. kolibakt pmy/ 100ml Kuva 18. Båssafjärdenin havaintopisteen ammoniumtyppipitoisuus sekä fekaalisten kolibakteerien määrät jaksolla Jakson kehitystä kuvaa lineaarinen trendiviiva. Figur 18. Ammoniumkvähalten samt mängden fekala kolibakterier vid Båssafjärdens provpunkt under perioden Utvecklingen i området illustreras av den lineära trendlinjen. Dragsviksfjärden on Tammisaaren lähivesistä selvästi rehevin, vaikka suoria jätevesipäästöjä ei alueella esiinny. Alue on kuitenkin varsin voimakkaasti hajakuormitettu ottaen huomioon, että veden syvyys on vähäinen ja veden sekoittumisolosuhteet heikot. Dragsvikenin ravinnepitoisuudet ovat yleisesti ottaen tutkimusalueen korkeimmat. Ainoastaan Pohjanpitäjänlahden perukassa mitataan joskus yhtä korkeita ravinnepitoisuuksia. Jakson kokonaisravinnepitoisuudet on esitetty kuvassa 19 ja siitä ilmenee, että kokonaistyppipitoisuudet ovat keskimäärin olleet noin 900 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet µg/l. Sekä kokonaisfosforin että erityisesti kokonaistypen osalta on ollut havaittavissa lievästi laskeva trendi. 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

28 Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l Kuva 19. Dragsviksfjärdenin (12 C) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla Alueen kehitystä kuvaa lineaarinen trendiviiva. Figur 19. Totalnärsaltshalterna vid Dragsviksfjärdens (12C) provpunkt under perioden Utvecklingen i området illustreras av den lineära trendlinjen Tammisaaren merialue Tammisaaren merialueen, johon tässä vertailussa lasketaan Tammisaaren ulkopuoliset vedet Källvikenistä ulospäin, olosuhteet muuttuvat melko nopeasti siten, että ravinnetaso laskee ja vesi kirkastuu ulospäin mentäessä. Yleisesti ottaen Tvärminne Storfjärdenin keskimääräiset kokonaisravinnepitoisuudet ovat noin puolet Dragsviksfjärdenin pitoisuuksista. Vaihtelut alueen ulko-osissa ovat kuitenkin melko suuret, koska ajoittain jopa Mustionjoelta tuleva valuma näkyy kohonneina ravinnepitoisuuksina pinnanläheisessä vedessä aina Tvärminnen edustalle asti. Tämä tapahtuu yleensä talvisin meren ollessa jään peitossa. Ajoittain Storfjärdenin syväveden laatuun taas vaikuttaa ulkomereltä työntyvä suolaisempi pohjanläheinen vesi. Suorien jätevesipäästöjen vaikutukset ovat yleensä olleet hyvin lieviä ja ne ovat lähinnä olleet havaittavissa vedessä esiintyvinä fekaalisina bakteereina. Tämä koskee lähinnä Lappohjan sekä Koverharin edustoja. Bakteerimäärät olivat vuonna 2010 suurimmillaan suuruusluokkaa pmy/100 ml, joten veden hygieeninen laatu on bakteeriesiintymistä huolimatta ollut hyvä. Koverharin sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

29 Oy Tenala-Marina Ab:n edustoilla on aikaisemmin esiintynyt jossain määrin mineraaliöljyä vedessä, mutta koko 2000-luvun öljynpitoisuus on ollut alle alimman määritystason (50 µg/l). Tämä oli tilanne myös vuonna Rannikkovesien suurimpia uhkia rehevöitymisen ohella on pohjanläheisen veden happitilanteen heikkeneminen loppukesäisin ja ajoittain myös lopputalvisin. Kuvassa 20 on esitetty Tammisaaren edustan näytepisteiden pohjanläheisen veden hapenkyllästysarvot. Kuvasta näkee, että happitilanne on ollut hyvä lopputalvisin kaikilla mittauspisteillä. Loppukesäisin (heinäkuun loppu) sitä vastoin on havaittavissa happipitoisuuksien alenemista eräillä näytepisteillä. Koverharin edustalla (P17) happitilanne on ollut hyvä myös loppukesäisin, mutta muilla pistellä alusveden hapenkyllästys on yleisesti ollut tasolla %. Etenkin Skogbyn, Tvärminne Storfjärdenin ja Lappohjan edustan syvemmillä pisteillä (P14, P16 ja P19) on viime vuosina ollut havaittavissa lievästi negatiivinen trendi ja heinäkuun lopussa 2009 hapenkyllästysarvot olivat alimmillaan 41 %. Vuonna 2010 pohjanläheisen happitilanne oli jälleen selvästi parempi kuin edellisinä vuosina. Happitilanteen heiketessä on mahdollista, että ravinteet alkavat liueta pohjasedimenteistä. Näin on tapahtunut monin paikoin etelärannikon alueella ja Tammisaarenkin saaristossa ja tilanne on vesistön kannalta vakava, koska se edistää rehevöitymistä ilman ulkopuolista kuormitusta. Tammisaaren edustan tarkkailupisteillä pohjanläheisen veden happipitoisuudet ovat kuitenkin pysyneet sen verran korkealla tasolla, ettei ravinteiden liukenemisvaara ole ollut. 120 Pohjanläheinen happi kyllästys-% P14 P17 P18 P19 P16 Kuva 20. Pohjanläheisen veden (1 m pohjasta) hapenkyllästys Tammisaaren edustan merialueella Figur 20. Det bottennära (botten 1m) vattnets syremättnad i området utanför Ekenäs under perioden Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

30 5.2 Pohjanpitäjänlahden ja merialueen rehevyys Veden ravinnepitoisuudet vaihtelevat melkoisesti eri vuodenaikoina ja vesistöön kohdistuvan pistemäisen jätevesikuormituksen ohella veden ravinnetasoon vaikuttaa suuresti myös ns. hajakuormitus. Hajakuormituksen merkitys veden rehevöittävänä tekijänä on kasvamassa sen myötä, kun jätevesien puhdistus tehostuu ja jätevesiputken kautta tuleva kuormitus vähenee. Mittaamalla veden klorofylli-a pitoisuutta saadaan välillisesti käsitys veden kasviplanktonmääristä eli rehevyydestä. Klorofylli-a mittauksia on alueella tehty vuodesta 1993 alkaen. Tarkkailualueen ylivoimaisesti korkeimmat klorofylliarvot on siitä lähtien mitattu Tammisaaren lähellä Dragsviksfjärdenin ja Båssafjärdenin havaintopisteillä. Myös Pohjanpitäjänlahden perukassa mitataan ajoittain muuta Pohjanpitäjänlahtea korkeampia pitoisuuksia. Tarkkailualueen ulkoosissa klorofyllimäärät ovat yleensä selvästi muuta tarkkailualuetta pienemmät ja alimmat pitoisuudet mitataan yleensä Tvärminne-Storfjärdenillä. Loppukesäisin paikalliset sinileväesiintymät saattavat tosin aiheuttaa suuria pitoisuuksien vaihteluita. Vuoden 2010 tilanne on kuvattu kuvassa 21. Merialueen klorofylli-a vuonna A 12C , Kuva 21. Merialueen klorofylli-a pitoisuudet vuonna Figur 21. Klorofyll-a halterna i havsområdet år Tutkimuskauden ensimmäiset näytteet otetaan yleensä toukokuun loppupuolella. Tässä tarkkailussa toukokuun näytteenotosta on kuitenkin luovuttu, koska mikäli kevät on myöhäinen mahdolliset hyvinkin korkeat toukokuuarvot hankaloittavat tulosten tarkastelua. Normaalitilanteessa klorofyllipitoisuudet laskevat kevään levähuipun jälkeen kesän aikana, koska kasvien tarvitsemat ravinteet on kevään maksimin aikana kulutettu loppuun. Keskikesän aikana tapahtuva jatkuva leväkasvu kuvaa paremmin vesistössä vallitsevaa ravinnetasoa. Tammisaaren lähivesien korkeat klorofylliarvot kesällä ovat selviä merkkejä alueen rehevöitymisestä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

31 Alkukesällä 2010 tarkkailualueen sisäosissa oli edelleen havaittavissa kevään levähuipun loppuvaihe. Tämä näkyi hieman kohonneina klorofylli-a pitoisuuksina Pohjanpitäjänlahdella. Tammisaaren lähivesillä arvot nousivat selvästi ja korkeimmillaan klorofylliarvot olivat keski- ja loppukesällä. Loppukesällä ja alkusyksyllä sinileväesiintymät aiheuttivat paikallisesti kohonneita klorofyllimäärissä etenkin uloimmilla tarkkailupisteillä. Koko tarkkailuvuoden selvästi rehevin alue oli Dragsviksfjärden (piste 12C). Vertailemalla tuloksia pidemmältä aikaväliltä saadaan käsitystä pidemmän ajan mahdollisesta kehityksestä. Kuvassa 22 on esitetty Pohjanpitäjänlahden sisä- ja keskiosan kehitys jaksolla Kuvasta näkee, että alueelle on tyypillistä melko suuret vaihtelut. Korkeimmat pitoisuudet on yleensä mitattu keväällä ja alhaisimmat pitoisuudet keskikesällä. Jaksolla tilanne on pysynyt lähes muuttumattomana. Vuoden 2010 klorofyllimäärät olivat edellisvuosia hieman alhaisemmat. µg/l Pohjanpitäjänlahden klorofylli-a P8 P Kuva 22. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (P8) ja Sällvikin (P10) alueen klorofylli-a pitoisuudet jaksolla Punainen viiva on pisteen P8 lineaarinen trendiviiva. Figur 22. Klorofyll-a halterna i Pojovikens innersta del (P8) samt vid Sällvik (P10) under perioden Den röda linjen är den lineära trendlinjen för punkt P8. Tammisaaren etelänpuoleiset lähivedet ovat tarkkailualueen selvästi rehevimmät. Båssa- ja Dragsviksfjärdenin alueella mitatut klorofylli-a pitoisuudet ovat selvästi Stadsfjärdenin pitoisuuksia korkeampia (kuva 23). Tarkastelemalla eri osa-alueiden mahdollista rehevöitymiskehitystä pidemmällä perspektiivillä voidaan todeta, että Stadsfjärdenin alueella tilanne on pysynyt lähes ennallaan. Tietynlaista vaihtelua mm. sääolosuhteista johtuen esiintyy, mutta yleisvaikutelma on se, että klorofylli-a pitoisuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomana. Båssafjärdenin alueella rehevyystaso on selvästi korkeampi kuin Stadsfjärdenillä, mutta tällä alueella klorofylli-a pitoisuudet ovat laskeneet hieman. Dragsviksfjärden on alueen selvästi rehevin osa-alue. Dragsviksfjärdenin klorofylli-a ar- 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

32 voissa on aivan viime vuosina ollut jälleen havaittavissa jälleen lievästi laskeva trendi. Tosin sekä Båssa- että Dragsviksfjärdenin arvot olivat vuonna 2010 hieman edellisvuosia korkeammat. 80 Stadsfjärden klorofylli-a Klorofylli- Båssafjärden Dragsviksfjärden klorofylli-a Kuva 23. Tammisaaren lähivesien klorofylli-a pitoisuudet (µg/l) jaksolla sekä kehitystä kuvaavat trendiviivat. Figur 23. Klorofyll-a halterna(µg/l) vattenområdena intill Ekenäs under perioden samt trendlinjerna, som belyser de olika delområdenas utveckling. Tammisaaresta ulospäin kohti Tvärminneä veden rehevyystaso laskee selvästi ja Tvärminne Storfjärdenin pisteellä (P16) mitattiin pääsääntöisesti koko tutkimusalueen alhaisimmat klorofylli-a pitoisuudet. Tämä alueen pitkän ajan kehitys on kuvattu kuvassa 24. Kuvasta ilmenee, että 2000-luvun alusta selvää trendiä ei ole havaittavissa. Tulosten hajonta on sitä vastoin kasvanut hieman tarkastelujakson loppupuoliskolla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

33 µg/l Tvärminne Kuva 24. Tvärminne Storfjärdenin klorofylli-a pitoisuudet jaksolla sekä kehitystä kuvaava trendiviiva. Figur 24. Klorofyll-a halterna i på Tvärminne Storfjärden under perioden samt trendlinjen som visar långtidsutvecklingen. 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Vuosi 2010 oli ns. normaali tarkkailuvuosi, eli tarkkailuohjelman mukaisesti tarkkailtiin vain veden fysikaalis-kemiallista laatua. Pistemäisesti johdetusta jätevesikuormituksesta voidaan todeta, että pääosan tutkimusalueen jätevesikuormituksesta muodostivat alkukesästä 2007 alkaen kaksi suurinta jätevedenpuhdistamoa. Ne olivat Karjaa-Pohjan puhdistamo sekä Tammisaaren Skeppsholmenin keskuspuhdistamo. Jätevedenpuhdistamot täyttivät pääosin niille asetetut päästövaatimukset ja yleisenä kehityksenä voidaan todeta, että Tammisaaren Skeppsholmenin laitoksen kuormitus on parannustoimenpiteiden myötä vähentynyt edelleen. Uuden Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä alueen kokonaiskuormitus on vähentynyt merkittävästi. Tämä myönteinen kehitys on näkynyt niin happea kuluttavien aineiden kuin fosforinkin osalta, mutta erityisen suuri on kuormituksen väheneminen ollut typen osalta. Tämä on erittäin positiivista Pohjanpitäjänlahtea sekä ulkopuolista merialuetta ajatellen. Alueella toimi nykyään kaksi erinomaisesti toimivaa jätevedenpuhdistamoa, Tammisaaren Skeppsholmen sekä Karjaa-Pohjan uusi jätevedenpuhdistamo. Mustionjoen kuormitustilanne muuttui radikaalisesti vanhan Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon poistuttua käytöstä alkukesällä Uuden Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä tilanne Mustionjoen alajuoksulla on parantunut selvästi. Erityisen selvästi kuormituksen loppuminen on näkynyt joen parantuneena hygieenisenä laatuna. Myös veden ammoniumtyppipitoisuudet ovat laskeneet melko selvästi. Mineraaliöljypäästöjen osalta on pitkällä tähtäimellä havaittavissa selvää vähenemistä. Lähinnä teollisuudesta peräisin olleet öljypäästöt ovat vähentyneet selvästi ja öljyä esiintyy nykyään jokivedessä hyvin harvoin verrattuna tilanteeseen vielä 1990-luvun alkupuoliskolla. 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

34 Mustionjoen ainoa yksittäinen pistekuormittaja on nykyään Mustion jätevedenpuhdistamo, jonka kuormittava vaikutus on aika vähäinen. Laitoksen jätevesipäästön vaikutuksia ei voitu havaita vesistön veden laadun muutoksena. Fiskarsinjokea tutkitaan vain yhdellä pisteellä joen alajuoksulla ja sen perusteella veden laatu on parantunut selvästi 1980-luvun jälkeen, kun Fiskarsin taajaman jätevesikuormitus loppui. Kuormitus on tänä päivänä lähinnä hajakuormitusta ympäröiviltä mailta sekä haja-asutuksen aiheuttamaa kuormitusta. Selvimmin kuormitusvaikutukset näkyvät aikoina, jolloin joen virtaama on pieni. Veden hygieeninen laatu oli vielä muutama vuosi sitten ajoittain heikko, mutta viime vuosien mittaustulosten valossa tilanne on parantunut selvästi. Pohjanpitäjänlahti on 1990-luvun alusta lähtien ollut erityisen kiinnostuksen kohteena sen syvänteessä esiintyvien poikkeuksellisen alhaisten happipitoisuuksien johdosta. Tilanne oli erittäin huolestuttava 1990-luvun alussa, jolloin syväveden happitilanne oli kriittinen. Vaikka tilanne on viime vuosina ollut hieman parempi, se on edelleen hyvin vakava. Loppukesäisin ja syksyisin harppauskerroksen alapuolinen vesikerros on erittäin vähähappinen. Tilanne oli jälleen erittäin huono syksyllä 2010, mutta ulkomereltä työntyi uutta vettä lahteen jo lokakuussa. Tämä korjasi tilanteen poikkeuksellisen varhain. Alhaisen happipitoisuuden aiheuttamaa ravinteiden liukenemista pohjasedimenteistä oli kuitenkin selvästi havaittavissa pohjanläheisessä vesikerroksessa. Lahden sisäosa on edelleen rehevöitynyt ja suurin kuormittava tekijä on Mustionjoki. Uuden Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan aivan lahden perukkaan, mutta kuormituksen vaikutukset suoraan veden laatuun vaikuttavat vähäisiltä. Tammisaaren lähivedet poikkeavat täysin muusta tutkimusalueesta. Stadsfjärdeniä lukuun ottamatta alue on hyvin rehevä. Stadsfjärdenin alueen tilaan vaikuttavat pääasiassa Pohjanpitäjänlahden eteläosan sekä ulkopuolisen saaristoalueen vedet. Lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa Stadsfjärdenin veden laatuun ajoittain. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan Båssafjärdenin vesistöalueelle. Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho on viime vuosina pysynyt erittäin hyvänä ja sen myötä vesistökuormitus on pysynyt varsin pienenä. Purkualueena toimiva vesistöalue on matala ja rehevä. Rehevyyttä kuvastaa alueella vuosittain tehdyt klorofylli-a tutkimukset. Skeppsholmenin pienentynyt kuormitus näkyy jossain määrin veden laadussa. Veden fekaalisten bakteerien määrät olivat vuosina 2008 ja 2009 hieman kohonneita mutta vuonna 2010 ne olivat jälleen laskeneet alhaiselle tasolle. Ammoniumtyppipitoisuuksissa on Båssafjärdenin alueella havaittavissa hieman kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin. Kokonaistypen ja -fosforin osalta ei ole havaittavissa selkeätä muutosta. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Båssafjärden on melko toimiva purkualue korkeatasoisesti puhdistetuille jätevesille. Alueen itsepuhdistuskyky on runsaan vesikasvillisuuden ansiosta melko hyvä. Jätevesikuormituksen osuus alueen kokonaiskuormituksesta on melko pieni ja se on pienentynyt jätevedenpuhdistamon tehostamisen myötä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

35 Dragsviksfjärden on osa-alueista rehevin. Veden klorofyllipitoisuudet pysyvät läpi kesän hyvin korkeina. Alueen rehevyystaso on klorofylli-a mittausten perusteella kuitenkin laskenut hieman aivan viime vuosina. Tammisaaresta ulospäin kohti Tvärminnen saaristoa veden yleinen rehevyys laskee selvästi. Källvikenin havaintopisteellä tilanne on selvästi parempi kuin Tammisaaren lähialueella ja tilanne on pysynyt samanlaisena jo pitkään. Koko tutkimusalueen alhaisimmat klorofylliarvot mitattiin Tvärminne-Storfjärdenin havaintopisteellä. Selvää muutosta aikaisempiin tutkimuksiin ei tällä pisteellä voitu havaita. Ovako Koverharin edustalla esiintyi yksittäisiä fekaalisia bakteereita vuonna 2010, mutta esim. mineraaliöljyä ei ole mitattu vedestä moneen vuoteen. Laitoksen vaikutus mitattuihin parametreihin on viime vuosin ollut hyvin pieni. 7 SAMMANFATTNING År 2010 var ett sk. normalår, då kontrollprogrammet omfattade endast kontroll av vattnets fysikalisk- kemiska egenskaper. Om punktbelastningen kan man konstatera, att från och med försommaren 2007 kom huvuddelen från områdets två största reningsverk. Dessa var Karis-Pojo nya reningsverk och Skeppsholmen i Ekenäs. Reningsverken uppfyllde i huvudsak de uppställda reningskraven och allmänt kan man säga, att belastningen från Skeppsholmen minskade något, som en följd av de förbättringsåtgärder som där gjorts. Till följd av i bruk tagandet av det nya Karis-Pojo reningsverket har totalbelastningen i kontrollområdet minskat betydligt. Den positiva utvecklingen märks beträffande såväl fosforbelastningen som belastningen av syreförbrukande ämnen, men i all synnerhet då det gäller kvävebelastningen. Detta är synnerligen positivt med tanke på Pojoviken och det utanför liggande havsområdet. I området verkar nu två utmärkt fungerande reningsverk, Ekenäs Skeppsholmen och Karis-Pojo nya reningsverk. Efter i bruk tagandet av det nya reningsverket har situationen i Svartåns nedre del förbättrats betydlig. Att belastningen upphört märktes speciellt tydligt som en förbättring av vattnets hygieniska kvalitet. Även vattnets ammoniumkvävehalter har sjunkit rätt klart. En klar förbättring kan även skönjas beträffande utsläppen av mineraloljor. Dessa som huvudsakligen härstammade från industrin har minskat klart jämfört med situationen ännu i början av 1990-talet. Den enda punktbelastaren som finns kvar i Svartån är numera Svartå reningsverk, vars belastande effekt på Svartån är rätt liten. Effekterna från reningsverket kunde inte konstateras som förändringar i vattenkvaliteten. 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

36 Fiskarsån undersöks endast vid en provpunkt i åns nedre del. Utgående från resultaten har vattenkvaliteten förbättrats något sedan 1980-talet, efter det, att punktbelastningen från Fiskars samhälle upphörde. Belastningen idag utgörs främst av diffus belastning från de omkring liggande markerna samt glesbebyggelsen. Tydligast märks belastningen under tider då vattenflödet är litet. Vattnets hygieniska kvalitet har tidvis varit mycket dålig, men läget ha varit betydligt bättre under de senaste åren. Pojoviken har sedan början av 1990-talet varit föremål för ett speciellt intresse, som en följd av de syreproblem, som förekommer i vikens djupare delar. Läget var mycket bekymmersamt i början av 1990-talet då syreläget var kritiskt. Trots att syreläget under de senaste åren varit något bättre, är situationen fortsättningsvis mycket allvarlig. Under sensommaren och hösten är syrehalten i det vatten, som ligger under språngskiktet mycket låg. Situationen var igen mycket dålig under hösten 2010, men nytt vatten trängde in i viken redan i oktober. Till följd av det förbättrades situationen ovanligt tidigt på hösten. Man kunde konstatera en klar urlakning av näringsämnen från bottensedimentet till följd av de låga syrehalterna Ivikens innersta del är fortsättningsvis den största belastande faktorn Svartån. De renade avloppsvattnet från Karis- Pojo reningsverk leds ut i vikens innersta del, men belastningens direkta effekt på vattenkvaliteten har varit liten. Området intill Ekenäs avviker fullständigt från det övriga området. Med undantag av Stadsfjärden är området mycket frodigt. Tillståndet i Stadsfjärden påverkas i huvudsak av läget i södra delen av Pojoviken samt i skärgårdsområdet utanför Ekenäs. Dessutom påverkar vattnen, som strömmar ut från Båssafjärden, tidvis läget i Stadsfjärden. Det renade avloppsvattnet från Skeppsholmens reningsverk leds ut i Båssafjärden. Det mottagande vattendraget, Båssafjärden, är mycket frodigt och det ses som mycket höga klorofyll-a halter i vattnet. Den förbättrade vattenreningen vid Skeppsholmen kan i någon mån skönjas, som en viss förbättring i vattenkvaliteten. Mängderna fekala bakterier i vattnet var åren 2008 och 2009 en aning förhöjda men år 2010 var bakteriemängderna igen mindre. Även då det gäller vattnets ammoniumkvävehalt har något förhöjda halter observerats speciellt vintertid. Då det gäller totalnärsaltshalterna kan man inte se någon klar förändring. Allmänt taget kan man konstatera att Båssafjärden är en rätt fungerande recipient för högklassigt renade avloppsvatten. Områdets självreningsförmåga är rätt god till följd av den rikliga vegetationen. Avloppsvattenbelastningens andel av den totala belastningen har minskat i takt med att reningseffekten stigit. Dragsviksfjärden är hela undersökningsområdets frodigaste delområde. Vattnets klorofyll-a halter hålls på en mycket hög nivå under hela sommaren. Områdets övergödningsgrad har på basen av klorofyll-a mätningarna däremot sjunkit en aning under de allra senaste åren. Skärgårdsområdet utanför Ekenäs uppvisar en betydligt lägre eutrofieringsnivå. Redan vid Källviken är läget klart bättre än närmare Ekenäs och läget har redan länge varit ungefär detsamma. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

37 De allra lägsta klorofyll-a halterna inom hela undersökningsområdet påträffades i Tvärminne Storfjärden. Några klara förändringar jämfört med tidigare år kunde inte konstateras. I området utanför Fundia Koverhar förekom små mängder bakterier år 2010, men t.ex. mineralolja har inte påträffats på många år. Fabrikens inverkan på de uppmätta parametrarna har under de senaste åren varit mycket liten 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

38 Kirjallisuuslähteet Holmberg, R. & Valtonen, M. 2010: Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu s. + liitteet. Ilmatieteen laitos 2010: Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. Tammi-joulukuu Suonpää, A., Holmberg, R. & Valtonen, M. 2010: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu s. + liitteet. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

39 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

40 LIITTEET Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

41 Liiteluettelo Liite 1. Yhteistarkkailualueen kartat Liite 2. Alueen pistekuormitus Liite 3. Liite 4. Vuoden 2010 analyysitulokset Analyysimenetelmät 40 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

42 Yhteistarkkailualueen kartat Liite 1. (1/2) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

43 Liite 1. (2/2) Yhteistarkkailualueen kartat 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

44 Alueen pistekuormitus Liite 2. (1/4) JÄT EVESIMÄÄRÄN VUOSIKESKIARVO m3/d Dat V.2010 VUOSI Osuus % Karjaa-Pinjaine ,00 Gumnäs ,00 Karjaa-Pohja ,36 Skeppsholmen ,46 Rögrund ,00 Mustio ,82 Lappohja ,37 Tvärminne ,5 9,5 10,3 10,9 12,1 12,1 14, ,7 10,3 10 9,24 11,9 11,9 0,13 Åminnefors ,00 IDO ,83 Koverhar , suurinta yht ,81 Osuus % 62,5 60,8 63,0 66,9 67,0 69,9 67,2 65,7 69,2 72,4 73,1 75,0 65,0 66,5 76,4 78,2 75,9 76,7 76,6 81,5 80,8 80,81 Muut yht ,5 5484,5 4450,3 4333,9 3636,1 5295,1 4022, ,7 2840, ,2 1549,9 1699,9 19,19 Osuus % 37,5 39,2 37,0 33,1 33,0 30,1 32,8 34,3 30,8 27,6 26,9 25,0 35,0 33,5 23,6 21,8 24,1 23,3 23,4 18,5 19,2 19,19 Asjv Yht ,14 Osuus % 65,1 63,2 65,6 69,4 70,0 72,5 69,7 67,9 72,0 75,1 75,9 78,3 67,4 69,3 79,5 81,3 79,3 80,3 80,8 85,8 85,1 85,14 TeollYht ,86 Osuus % 34,9 36,8 34,4 30,6 30,0 27,5 30,3 32,1 28,0 24,9 24,1 21,7 32,6 30,7 20,5 18,7 20,7 19,7 19,2 14,2 14,9 14,86 TOT SUM ,00 HUOM! Rögrund liitettiin Skeppsholmenille kesäkuussa 2002; R:lle merkitty ½ alkuvuoden määristä Huom! Uusi Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamo käyttöön toukokuussa 2007, jolloin pois jäivät Karjaa-Pinjainen ja Gumnäs Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

45 Liite 2. (2/4) Alueen pistekuormitus BHK 7 -KUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat V.2010 VUOSI Osuus % Karjaa-Pinjainen , ,3 61,4 66,2 61,5 78, , ,00 Gumnäs ,8 7,8 9,5 7,7 9,9 7,8 7,4 11,3 9,2 8,3 8,8 5,5 7,5 4,7 6, ,00 Karjaa-Pohja , ,97 Skeppsholmen , , ,7 12,2 16,1 17,6 8 9,2 9,1 9, ,2 8,9 38,01 Rögrund 2,7 2,3 7,6 1,9 3,7 3,7 3 1,8 7,1 11,4 9,2 4,3 3, ,00 Mustio 1,5 1,6 2,2 2,2 2,6 1,7 2,9 1,7 2,2 1,9 2 3,4 3,1 1,6 2,7 1,7 2,4 2,6 2,6 2,1 1,9 8,11 Lappohja 5,8 1 1,0 0,83 0,95 2,1 0,75 1,4 1,2 1,6 4,5 1,1 1,1 0,55 0,78 4,2 1,5 0,8 1,9 1,1 1,5 6,41 Tvärminne 0,14 0,09 0,1 0,05 0,05 0,07 0,04 0,08 0,04 0,043 0,033 0,08 0,13 0,17 0,06 0,05 0,07 0,1 0,028 0,084 0,038 0,16 Åminnefors ,00 IDO ,00 Koverhar 1,6 1,1 0,8 1,5 0,73 1,1 1,4 2,2 0,3 0,4 0,22 0,27 0,27 0,55 0,27 0,33 0,38 0,19 0,14 0,079 0, suurinta yht 315,7 138,3 166,4 139,7 161,6 94,8 94,8 83,3 109,1 117,3 113,3 71,8 80,5 61,2 79,5 89,7 78, ,7 19,9 84,98 Osuus % 97,2 97,3 98,1 97,3 96,9 95,4 95,2 94,8 95,1 96,8 94,2 93,7 94,6 95,9 95,1 93,5 94,8 94,6 86,4 82,1 85,0 84,98 Muut yht 9,04 3,79 3,23 3,88 5,1 4,6 4,79 4,58 5,64 3,843 6,933 4,8 4,6 2,59 4,09 6,22 4,3 3,88 4,718 3,424 3,517 15,02 Osuus % 2,8 2,7 1,9 2,7 3,1 4,6 4,8 5,2 4,9 3,2 5,8 6,3 5,4 4,1 4,9 6,5 5,2 5,4 13,6 17,9 15,0 15,02 Asjv Yht ,66 Osuus % 99,5 99,2 100,0 99,4 99,1 99,3 98,9 98,4 98,1 99,8 99,7 99,7 99,7 99,6 99,3 99,7 99,6 99,5 99,5 99,3 99,7 99,66 TeollYht 1,6 1,1 0 0,8 1,5 0,73 1,1 1,4 2,2 0,3 0,4 0,2 0,3 0,3 0,6 0,3 0,3 0,4 0,2 0,1 0,1 0,34 Osuus % 0,5 0,8 0,0 0,6 0,9 0,7 1,1 1,6 1,9 0,2 0,3 0,3 0,3 0,4 0,7 0,3 0,4 0,5 0,5 0,7 0,3 0,34 TOT SUM 324,74 142,09 169,63 143,58 166,7 99,4 99,6 87,9 114,7 121,1 120,2 76,6 85,1 63,8 83,6 95,9 83,2 71,9 34,7 19,1 23,4 100,00 HUOM! Rögrund liitettiin Skeppsholmenille kesäkuussa 2002; R:lle merkitty ½ alkuvuoden määristä Huom! Uusi Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamo käyttöön toukokuussa 2007, jolloin pois jäivät Karjaa-Pinjainen ja Gumnäs 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

46 Alueen pistekuormitus Liite 2. (3/4) FOSFORIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat V.2010 VUOSI Osuus % Karjaa-Pinjainen 4,30 3,40 2,90 1,50 1,90 1,7 2,8 1,9 2,1 2,3 1,9 1,8 2,3 1,3 1,6 2,3 1, ,00 Gumnäs 1,10 0,66 0,32 0,35 0,29 0,3 0,4 0,26 0,23 0,34 0,44 0,25 0,4 0,2 0,22 0,19 0, ,00 Karjaa-Pohja 2,1 1,3 0,72 0,96 62,77 Skeppsholmen 4,60 1,30 2,80 2,00 1,80 1,1 1,1 0,61 0,85 0,74 0,22 0,18 0,22 0,39 0,25 0,26 0,29 0,39 0,59 0,2 0,28 18,31 Rögrund 0,28 0,17 0,34 0,21 0,34 0,21 0,28 0,19 0,64 0,65 0,53 0,29 0, ,00 Mustio 0,08 0,07 0,06 0,08 0,14 0,06 0,1 0,078 0,088 0,06 0,084 0,19 0,1 0,052 0,075 0,052 0,071 0,09 0,076 0,062 0,081 5,30 Lappohja 0,37 0,08 0,08 0,06 0,07 0,14 0,088 0,16 0,1 0,19 0,28 0,12 0,13 0,04 0,074 0,29 0,16 0,13 0,17 0,22 0,19 12,42 Tvärminne 0,02 0,01 0,00 0,01 0,01 0,012 0,0024 0,0023 0,007 0,005 0,012 0,018 0,006 0,003 0,002 0,002 0,007 0,07 0, ,0027 0,0075 0,49 Åminnefors ,00 IDO ,00 Koverhar 0,37 0,23 0,20 0,23 0,30 0,25 0,27 0,75 0,32 0,17 0,16 0,19 0,19 0,18 0,21 0,19 0,055 0,055 0,022 0,014 0,011 0, suurinta yht 10,28 5,53 6,36 4,06 4,33 3,31 4,58 2,96 3,82 4,03 3,09 2,52 3,37 1,89 2,07 2,75 2,44 2,49 1,89 0,92 1,24 81,07 Osuus % 92,5 93,5 94,8 91,5 89,2 87,8 90,9 74,9 88,1 90,5 85,2 82,9 88,8 87,3 85,2 83,7 89,3 87,8 87,5 75,5 81,1 81,07 Muut yht 0,84 0,39 0,35 0,38 0,52 0,46 0,46 0,99 0,52 0,43 0,54 0,52 0,43 0,28 0,36 0,53 0,29 0,35 0,27 0,30 0,29 18,93 Osuus % 7,5 6,5 5,2 8,5 10,8 12,2 9,1 25,1 11,9 9,5 14,8 17,1 11,2 12,7 14,8 16,3 10,7 12,2 12,5 24,5 18,9 18,93 Asjv Yht 10,75 5,69 6,51 4,21 4,55 3,52 4,77 3,20 4,02 4,29 3,47 2,85 3,61 1,99 2,22 3,09 2,68 2,78 2,14 1,20 1,52 99,28 Osuus % 96,7 96,1 97,0 94,8 93,8 93,4 94,6 81,0 92,6 96,2 95,6 93,7 95,0 91,7 91,4 94,2 98,0 98,1 99,0 98,9 99,3 99,28 TeollYht 0,37 0,23 0,20 0,23 0,30 0,25 0,27 0,75 0,32 0,17 0,16 0,19 0,19 0,18 0,21 0,19 0,06 0,06 0,02 0,01 0,01 0,72 Osuus % 3,3 3,9 3,0 5,2 6,2 6,6 5,4 19,0 7,4 3,8 4,4 6,3 5,0 8,3 8,6 5,8 2,01 1,94 1,02 1,15 0,72 0,72 TOT SUM 11,12 5,92 6,71 4,44 4,85 3,77 5,04 3,95 4,34 4,46 3,63 3,04 3,80 2,17 2,43 3,28 2,73 2,84 2,16 1,22 1,53 100,00 HUOM! Rögrund liitettiin Skeppsholmenille kesäkuussa 2002; R:lle merkitty ½ alkuvuoden määristä Huom! Uusi Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamo käyttöön toukokuussa 2007, jolloin pois jäivät Karjaa-Pinjainen ja Gumnäs Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

47 Liite 2. (4/4) Alueen pistekuormitus TYPPIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat V VUOSI Osuus % Karjaa-Pininjainen ,00 Gumnäs ,4 48,6 47, ,00 Karjaa-Pohja ,49 Skeppsholmen ,2 87,5 58,4 48, ,82 Rögrund ,7 27,5 26,8 26, , ,00 Mustio 4,4 4,5 5,2 6,3 9,6 5, ,2 7 5,4 6,7 6,9 7,1 7,7 6,3 7,9 6,8 8,5 7,8 8,9 8,44 Lappohja 11,0 8,0 8,8 6,7 6,4 7,4 6,2 6,4 6,8 5 6,2 6,7 4,5 5,8 4,5 7,7 4,7 7,0 4,6 5,6 5,6 5,31 Tvärminne 0,4 0,5 0,3 0,5 0,4 0,22 0,22 0,35 0,37 0,36 0,29 0,58 0,4 0,54 0,49 0,34 0,32 0,32 0,27 0,37 0,17 0,16 Åminnefors ,00 IDO ,00 Koverhar 5,9 2,1 1,9 1,9 3,4 3,5 2 4,1 3,2 1,5 1,6 0,98 0,99 0,6 0,91 0,66 0,85 1,07 0,86 0,72 0,83 0, suurinta yht ,31 Osuus % 92,6 94,3 94,1 94,6 92,3 93,1 94,4 94,1 94,3 94,7 94,6 93,6 94,3 94,7 94,6 93,9 94,0 91,4 86,7 82,9 85,3 85,31 Muut yht ,69 Osuus % 7,4 5,7 5,9 5,4 7,7 6,9 5,6 5,9 5,7 5,3 5,4 6,4 5,7 5,3 5,4 6,1 6,0 8,6 13,3 17,1 14,7 14,69 Asjv yht ,21 Osuus % 98,0 99,2 99,3 99,3 98,7 98,6 99,2 98,5 98,9 99,4 99,4 99,6 99,6 99,8 99,6 99,7 99,6 99,4 99,2 99,1 99,2 99,21 Teoll yht 5,9 2,1 1,9 1,9 3,4 3,5 2,0 4,1 3,2 1,5 1,6 1,0 1,0 0,6 0,9 0,7 0,85 1,07 0,86 0,72 0,83 0,79 Osuus % 2,0 0,8 0,7 0,7 1,3 1,4 0,8 1,5 1,1 0,6 0,6 0,4 0,4 0,2 0,4 0,3 0,37 0,60 0,80 0,85 0,79 0,79 TOT SUM ,00 HUOM! Rögrund liitettiin Skeppsholmenille kesäkuussa 2002; R:lle merkitty ½ alkuvuoden määristä Huom! Uusi Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamo käyttöön toukokuussa 2007, jolloin pois jäivät Karjaa-Pinjainen ja Gumnäs 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

48 Vuoden 2010 analyysitulokset Liite 3. (1/19) Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l µg/l MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 1,2 11,3 80 5,1 <1 13,3 7,3 6,9 <1, , MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 0,6 11,7 81 5,0 <1 12,0 7,3 7,1 <1, , MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T -8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 0,2 11,6 80 5,3 1,2 12,1 7,2 7,1 <1, , MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Lumi 0 cm; Jää 11 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 0,1 11,6 79 5,2 1,3 12,1 7,2 6,9 <1,5 880 < < MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T -8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 0,3 12,9 89 2,0 <1 6,7 6,8 5,5 <1, MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 08:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27; 0,3 1,9 11,5 83 5,4 2,2 12,9 7,3 7,4 <1, MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 09:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 2,1 11,5 83 8,5 4,2 12,3 7,2 7,7 <1, MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 2,0 11, ,0 7,0 9,0 <1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

49 Liite 3. (2/19) Vuoden 2010 analyysitulokset Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l µg/l MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 2,0 12, ,0 7,1 9,3 <1, MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27; 0.1 1,2 13, ,7 6,1 6,8 9,5 1, MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 08:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0,3 24,9 6,5 78 4,2 3,1 13,3 7,5 8,3 <1, MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 09:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 27 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 0,3 25,2 6,8 82 4,5 5,9 13,4 7,5 8,0 <1, MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 29 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 1,0 26,2 6,0 75 2,0 4,4 13,3 7,3 8,5 <1, MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 29 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1,0 25,8 4,9 61 2,1 1,9 13,4 7,3 8,1 <1, < MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 30 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0,3 24,9 4,2 50 3,6 4,6 6,6 6,8 6,4 <1,5 460 < MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 8,7 87 4,0 4,1 14,6 7,7 8,3 <1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

50 Vuoden 2010 analyysitulokset Liite 3. (3/19) Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l µg/l MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 7,9 79 3,4 3,7 14,7 7,6 8,1 <1, MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 11:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 8,6 86 4,7 6,1 14,9 7,4 8,5 1, MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 7,6 76 4,1 3,7 15,0 7,3 8,4 <1,5 560 < < MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Klo 12:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; ,8 4,2 42 4,6 3,4 8,6 6,7 6,7 1, MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 12:40; Näytt.ottaja amu,sru; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 5,0 11,0 86 2,7 1,0 15,1 7,6 7,4 <1, MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 12:20; Näytt.ottaja amu,sru; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 5,1 11,0 86 3,0 1,1 15,4 7,5 7,5 <1, MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 11:10; Näytt.ottaja amu,sru; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 4,8 10,6 83 2,9 1,2 15,3 7,4 6,8 <1, MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Klo 11:25; Näytt.ottaja amu,sru; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 4,7 11,3 88 4,6 2,0 15,5 7,5 7,6 <1, < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

51 Liite 3. (4/19) Vuoden 2010 analyysitulokset Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l µg/l MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu,sru; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 3,8 9,4 71 4,4 2,8 8,6 6,7 8,8 1, < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

52 Vuoden 2010 analyysitulokset Liite 3. (5/19) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 5 cm; Jää 22 cm; Klo 09:48; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -6 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 1,0 11,6 82 4,6 20,0 7, <0,1 < ,6 7,5 57 2, ,3 610 <4 30 2, POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 6 cm; Jää 60 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -6 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 0,6 11,8 82 4,3 21,0 7, <0, ,9 7,7 60 0, ,3 580 <4 27 3, ,1 1,6 13 2, ,1 640 < , POJO / 9 Pohjanlahti, keskiosa 5 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 28 cm; Jää 43 cm; Klo 10:13; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 0,3 11,6 80 4,2 25,3 7, <0, ,5 8,4 65 0, ,4 580 <4 25 3, ,3 4,2 34 0, ,2 570 <4 38 4, ,0 3,7 30 0, ,2 570 < , POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 28 cm; Jää 52 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 0,3 11,3 78 4,3 21,9 7,3 830 < , <0,1 5,0 3,3 8,7 66 0, ,4 580 <2 260 < , ,6 9,1 68 0, ,5 550 <2 240 < , ,0 7,5 57 0, ,4 530 <2 250 < , ,6 7,9 60 1, ,4 530 <2 240 < ,7 40,0 2,3 8,3 63 1, ,4 510 <2 230 < ,7 0-4 < POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 6 cm; Jää 47 cm; Klo 11:34; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 0,3 10,7 74 4,4 31,9 7, <0,1 5,0 1,8 9,5 70 1, ,4 570 <4 29 3,4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

53 Liite 3. (6/19) Vuoden 2010 analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 3 cm; Jää 20 cm; Klo 12:24; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 1 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 0,3 10,3 72 3, ,3 780 < ,0 5,0 0,9 10,5 77 0, , , ,4 0-4 < POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 3 cm; Jää 52 cm; Klo 13:18; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 1 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 0,6 7,0 49 2, , , POJO / 12B Båssafjärden 96 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 8 cm; Jää 52 cm; Klo 12:42; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 1 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 0,8 6,7 47 2, , , ,2 3,0 23 0, , , POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Lumi 6 cm; Jää 53 cm; Klo 13:02; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 1 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 0,4 6,0 42 2, , , POJO / 13 Kälviken 100 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 6 cm; Jää 48 cm; Klo 13:32; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 1 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 0,3 9,6 67 3, , , ,8 10,9 79 0, , , ,9 10,7 79 0, , ,3 40 6, POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 15 cm; Jää 46 cm; Klo 10:08; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -2 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 0,4 9,8 69 2, , , ,6 11,2 81 0, , < , ,6 11,2 81 0, , < , ,1 10,4 77 0, , , ,8 0-4 <1 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

54 Vuoden 2010 analyysitulokset Liite 3. (7/19) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 18 Järnö, Predium 151 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 12 cm; Jää 25 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -2 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 0,6 10,1 72 1, , ,6 < ,7 10,9 79 0, ,7 390 <4 35 5, ,9 10,8 79 0, ,7 370 <4 36 6, POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 22 cm; Jää 51 cm; Klo 09:23; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -2 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 0,6 10,1 72 2, , , ,5 11,3 82 0, ,7 420 <4 36 5, ,6 11,2 81 0, , ,7 35 6, ,2 10,3 77 0, , ,0 41 7, POJO / 17 Tvärminne Storfjärd 152 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:57; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 0,5 10,3 74 0, , ,4 < ,2 11,1 82 0, , , ,6 11,6 84 0, , ,2 36 6, POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 15 cm; Jää 49 cm; Klo 12:08; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -2 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 0,4 10,6 75 1, , , ,2 11,6 83 0, ,7 380 <4 35 5, ,3 11,7 84 0, ,8 350 <4 35 6, ,0 11,1 82 0, , ,7 36 6, ,2 10,8 80 1, , ,4 43 7, ,2 10,4 77 0, , ,3 38 7, POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; ,7 10,2 99 8,5 32,8 7, <0, ,0 9,0 76 5, , , POJO / P7A Uusi purku NW Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; T vesi 14,7 oc; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 0, < <3 110 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

55 Liite 3. (8/19) Vuoden 2010 analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / P7B Uusi purku SW Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; T vesi 13,8 oc; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 0, < POJO / P7C Uusi purku SE Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; T vesi 13,6 oc; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 0, < < POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,2 11, ,5 97,3 7,6 840 < <3 5 0, ,5 11, , ,6 720 < , ,8 7,1 56 2, , , , ,2 6,8 54 2, , , ,6 7,1 55 2, ,3 710 < , , ,8 8,6 67 2, , , POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; ,3 11, , , < , ,7 11,8 93 2, , , POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,2 13, , , <10 80 <10 41 <3 39 1, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,8 11, , , , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

56 Vuoden 2010 analyysitulokset Liite 3. (9/19) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; ,3 12, , , <3 <3 2, ,9 13, , ,2 270 <2 <10 9,4 <10 17 <3 5, ,0 12, , ,1 290 <2 <10 15 < , ,5 11,8 90 1, , , POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Näk.syv. 1,4 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4,0 14,3 7,5 9, POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4,0 15,8 7, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,6 7, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,3 7,9 9, POJO / 12A Båssafjärden 93 Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,2 8, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,6 7, POJO / 13 Kälviken 100 Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,8 8,0 11 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

57 Liite 3. (10/19) Vuoden 2010 analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,6 8,1 7, POJO / 19 Lappohja 153 Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,5 8,1 7, POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,4 8,1 4, POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,0 20,2 7,7 3, POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 18,8 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,0 0-4,0 18,8 7,9 4, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,0 18,8 7,8 4,8 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

58 Vuoden 2010 analyysitulokset Liite 3. (11/19) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,6 8,0 5, POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,5 20,5 8, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,5 21,2 7, POJO / 13 Kälviken 100 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 8,0 8, POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,0 17,6 8, näkösyvyys x 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

59 Liite 3. (12/19) Vuoden 2010 analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 5,3 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; ,0 14,2 8,1 2, POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; ,0 17,6 8,3 6, POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,9 6,9 79 2, , ,1 < ,7 3,3 32 1, , , POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,9 7,6 87 0, , , ,1 4,2 43 0, , , ,8 2,8 23 0, , ,6 0-4,0 21,3 7,6 4, POJO / 9 Pohjanlahti, keskiosa 5 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,9 7,8 90 1, , , ,8 6,0 67 0, , , ,6 3,7 32 0, , ,8 23 4, ,6 3,3 27 0, , ,7 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

60 Vuoden 2010 analyysitulokset Liite 3. (13/19) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 09:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,2 8,1 94 1, ,9 430 <2 <10 28 <10 21 <3 <3 1, ,9 7,2 83 1, ,7 440 <2 <10 36 <10 22 <3 1, ,7 4,5 40 0, ,4 510 < , ,6 3,6 29 0, ,3 530 < , , ,3 3,4 28 0, ,3 550 < ,7 40,0 4,9 3,1 25 1, ,3 590 < ,8 0-4,0 P 22,0 7,8 4, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,2 8,2 94 1, , ,3 5,0 20,1 7,6 85 4, , ,4 0-4,0 20,9 7,8 3, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,8 8,1 92 1, ,9 390 <2 <10 11 <10 18 <3 <3 4 2,5 5,0 14,8 8,1 83 1, ,9 350 <2 <10 17 < , ,2 7,9 4, POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; ,8 7,9 90 2, ,0 670 <2 <10 20 < ,1 0-1,5 P 20,8 7, POJO / 12B Båssafjärden 96 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; ,6 7,6 86 1, , , ,7 7,0 70 1, , , POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 8, , ,2 810 <2 <10 6,4 < ,4 0-1,5 P 22,2 8,0 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

61 Liite 3. (14/19) Vuoden 2010 analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 13 Kälviken 100 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,9 8,5 95 1, , , ,5 7,6 74 1, , , ,3 6,7 62 2, , ,9 29 6,0 0-4,0 19,0 7,9 7, POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,9 8,9 98 3, ,1 400 <2 <10 6,9 <10 25 <3 <3 4, ,2 8,9 95 1, ,1 370 <2 <10 12 <10 23 <3 5, ,4 8,1 80 0, ,9 340 <2 <10 13 < , ,5 6,4 58 1, ,6 290 <2 <10 4,5 < ,2 0-4,0 P 18,0 8, POJO / 18 Järnö, Predium 151 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 9,0 96 1, , , ,9 < ,8 8,6 91 1, , , ,3 8,0 82 2, , , POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,5 9, , , , , ,7 9,0 97 1, , , ,9 8,9 96 1, , ,9 19,0 14,0 8,3 83 2, , ,1 0-4,0 18,3 8, POJO / 17 Tvärminne Storfjärd 152 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,2 9, , , , ,8 < ,9 9,0 99 1, , ,2 20 5, ,4 9,0 97 1, , ,0 60 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

62 Vuoden 2010 analyysitulokset Liite 3. (15/19) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,9 10, , ,4 510 <4 56 5, ,2 9, , , , ,7 9,1 99 0, , , ,2 8,9 94 1, , ,2 23 6, ,2 8,6 87 0, , ,3 21 6, ,2 7,9 77 1, ,9 320 <4 31 6,2 0-4,0 18,5 8, POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,9 7,5 10, POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 09:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,4 8,3 93 1, ,9 470 <2 <10 8,8 <10 22 <3 <3 1, ,4 8,2 92 1, ,9 460 <2 <10 7,5 <10 21 <3 2, ,6 3,5 33 1, ,5 590 <2 210 < , ,0 2,8 24 0, ,5 600 <2 310 < , ,7 2,6 21 0, ,4 640 < , ,5 2,3 19 1, ,4 660 < ,6 0-4 P 20,4 7,8 4, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,7 7,9 5, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,0 7,7 86 1, ,0 480 <2 <10 11 <10 26 <3 3 3,1 5,0 19,1 5,5 61 4, ,0 470 <2 <10 69 < , ,7 8,0 5,0 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

63 Liite 3. (16/19) Vuoden 2010 analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,8 8,3 93 3, ,2 640 <2 <10 <4 < , P 19,8 8, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,2 7,9 89 5, ,1 880 <2 <10 5,9 < , P 20,2 7, POJO / 13 Kälviken 100 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,8 8,1 9, POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,3 7,9 90 1, ,2 450 <2 <10 5,9 <10 30 <3 4 4, ,4 7,6 87 1, ,2 440 <2 <10 18 < , ,8 7,0 80 1, ,2 390 <2 <10 43 < , ,3 3, , < , P 20,3 8,2 9, POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,3 8, POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,3 8, POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18; ,7 7, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

64 Vuoden 2010 analyysitulokset Liite 3. (17/19) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 7,7 78 0, ,6 310 <2 <10 5,1 <10 18 <3 <3 3, ,2 7,2 73 0, ,5 330 <2 15 8, <3 3, ,7 2,8 25 0, , < , ,2 2,0 17 0, ,1 440 <2 310 < , ,7 1,6 13 0, , , ,2 1,1 9 0, , ,7 0-4 P 15,3 7,6 5, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 7,6 5, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18; ,6 8,5 87 4, ,8 390 <2 <10 8,2 <10 33 <3 6 3,5 5,0 15,6 8,4 86 3, ,8 380 <2 <10 8,1 < , ,6 7,8 8, POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18; ,6 8,7 89 4, ,9 490 <2 <10 9,8 < , P 15,6 7, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18; ,6 8,9 91 3, ,9 560 <2 <10 <4 < , P 15,6 7, POJO / 13 Kälviken 100 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 7,9 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

65 Liite 3. (18/19) Vuoden 2010 analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 14 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 8,6 90 2, ,0 320 <2 <10 19 < , ,3 8,5 90 1, ,0 320 <2 <10 26 < , ,3 8,5 89 4, ,0 330 <2 <10 28 < , ,2 8,3 87 3, ,0 310 <2 <10 24 < , P 16,3 8,1 7, POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 8,1 6, POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 14 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 8,0 3, POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja amu,as; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 9,9 10,6 95 2, ,9 430 <2 <10 <4 <10 23 <3 2, ,9 10,4 93 1, ,9 400 <2 <10 <4 <10 22 <3 2, ,9 10,5 94 1, ,8 410 <2 <10 <4 <10 23 <3 2, ,5 1,4 11 1, ,2 600 <2 320 < , ,7 1,6 13 2, , , ,5 0,6 5 2, , , POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:49; Näytt.ottaja amu,as; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 32; ,2 9,5 87 2, ,8 460 <2 <10 21 < , ,2 8,9 84 7, , , POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 11:32; Näytt.ottaja amu,as; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 7,8 10,6 91 2, ,7 530 <2 15 7, ,5 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

66 Vuoden 2010 analyysitulokset Liite 3. (19/19) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:41; Näytt.ottaja amu,as; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 32; ,6 10, , ,8 610 <2 <10 12 < , POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 12:26; Näytt.ottaja amu,as; Ilman T 4 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 32; ,6 9,6 89 3, ,9 340 < , ,1 9,6 90 1, ,9 330 < , ,6 9,0 86 1, , , ,2 8,0 74 1, , ,5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

67 Liite 4. (1/7) Analyysimenetelmät MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi luonnonvedet *Ammoniumtyppi jätevedet *BOD 7 *BOD 7- ATU *BOD 7- ATU (suod. GFA) Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit.1971) Menetelmän määritysraja Mittausepävarmuus 0,02 mmol/l 0,020 0,040 mmol/l 0,041 0,20 mmol/l > 0,20 mmol/l SFS 3032: ug/l 4 15 ug/l ug/l ug/l ug/l > 500 ug/l SFS 5505:1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä ± 0,006 mmol/l ± 15 % ± 10 % ± 2,5 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 11 % ± 8 % 2 mg/l 2 3 mg/l 3 5 mg/l 5 10 mg/l > 10 mg/l 0,5 mg/l ± 16 % ± 15 % ± 8 % SFS-EN :1988 1,5 mg/l 1,5 5 mg/l mg/l > 100 mg/l ± 1,4 mg/l ± 27 % ± 20 % *COD Mn SFS 3036: mg/l 1,0 3,0 mg O 2 /l > 3,0 mg O 2 /l ± 0,40 mg O 2 /l ± 12 % *COD Cr *COD Cr (GFA) *COD Cr, liukoinen *E. coli (36 C, 21 h) *E. coli (37 C, 18 h) *E. coli (44 C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofiset bakteerit 22 C 68 h *Heterotrofiset bakteerit 36 C 44 h *Kloori: vapaa kloori ja kokonaiskloori ISO 15705: 2002 ja laitevalmistajan ohje 20 mg/l mg/l mg/l mg/l > 500 mg/l SFS 3016: 2001, 2. painos Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quanti-Tray SFS 4088: 2001, 4. painos SFS-EN ISO :1995 ja SFS-EN ISO :1997 Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3025:1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3026:1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: ,2 mg/l 0,20 0,6 mg/l 0,6 1,0 mg/l > 1,0 mg/l 3 ug/l 3 10 ug/l ug/l ug/l ug/l > 100 ug/l 5 ug/l 5 20 ug/l ug/l ug/l > 100 ug/l SFS-EN ISO :2000, modif. 0,1 mg/l 0,10 0,20 mg/l 0,20 1,0 mg/l > 1,0 mg/l ± 15 mg/l ± 30 % ± 16 % ± 11 % ± 35 % ± 25 % ± 16 % ± 3 ug/l ± 18 % ± 15 % ± 13 % ± 10 % ± 3 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 8 % ± 40 % ± 25 % ± 20 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry / Västra Nylands vatten och miljö rf Tehtaankatu 26, PL 51, LOHJA / Fabriksgatan 26, PB 51, LOJO puh./tel (019) , faksi/fax (019) Y-tunnus /4 66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

68 Analyysimenetelmät Liite 4. (2/7) MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio *Kloridi SFS-EN ISO :1995 ja SFS-EN ISO : mg/l 1,0 7,0 mg/l > 7,0 mg/l *KMnO 4 -luku SFS 3036: mg/l 4-12 mg/l > 12 mg/l *Kolimuotoiset bakteerit SFS 3016: 2001 *Kolimuotoiset bakteerit SFS 3016: 2001 (alustava) *Kolimuotoiset bakteerit *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Nitraattityppi Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quantitray SFS 4088: 2001 SFS 3033: ug/l 5 50 ug/l > 50 ug/l SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka 10 ug/l ug/l ug/l ug/l > 100 ug/l *Nitriittityppi SFS 3029: ug/l 2 5 ug/l 5 20 ug/l ug/l > 100 mg/l *ph *Pseudomonas aeruginosa, alustava *Radon *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta, (suod. GFC) *Rauta, (suod. Nuclepore) *Rauta, (suod., GFA) SFS 3021: 1974 (modif.), mittaus huoneenlämmössä SFS-EN ISO 16266: 2008 Sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-01 laite ± 15 % ± 10 % 1,6 mg/l 12 % ± 20 % ± 14 % ± 5 ug/l ± 20 % ± 16 % ± 10 % ± 0,8 ug/l ± 16 % ± 13 % ± 10 % 30 Bq/l > 30 Bq/l 30 % SFS 3028: ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l > 1000 ug/l *Sameus SFS-EN ISO 7027:2000 0,2 FNU 0,2 0,5 FNU 0,5 1,0 FNU > 1,0 FNU *Sulfaatti *Suolistoperäiset enterokokit *Suolistoperäiset enterokokit (alustava) *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet <5000 ug/l *Typpi, kokonaispitoisuus Jätevedet SFS-EN ISO :1995 ja SFS-EN ISO :1997 SFS-EN ISO : 2000 SFS-EN ISO : 2000 SFS-EN 27888: 1994 (modif.), mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 C:een tehdään lämpötilakompensaatiolaitteella SFS-EN ISO :1988 ja SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 1 mg/l 1,0 7,0 mg/l > 7,0 mg/l ± 10 ug/l ± 20 % ± 20 % ± 16 % ± 10 % ± 0,09 FNU ± 18 % ± 16 % ± 15 % ± 9 % 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 100 ug/l ug/l > 250 ug/l 2 mg/l 2 7 mg/l 7 10 mg/l > 10 mg/l ± 30 ug/l (12 %) ± 12 % ± 1,0 mg/l ± 14 % ± 10 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

69 Liite 4. (3/7) Analyysimenetelmät MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio *Urea Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 0,1 mg/l 0,10 0,50 mg/l > 0,50 mg/l ± 22 % ± 15 % MUUT MENETELMÄT Määritys Absorptiokerroin (400 nm) Absorptiokerroin (750 nm) Menetelmä Spektrofotometrinen mittaus Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772:1993 Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu VYH, 1987) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) Haihdutusjäännös SFS 3773: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Sisäinen menetelmä MENE10 Happi % (makea vesi) (perustuu kumottuun standardiin SFS 3040:1990) Hehkutusjäännös, hehkutushäviö SFS 3008: 1990 Hiilidioksidi Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) Hiivat SFS 5507: 1989 (modif.) Homeet SFS 5507: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Menetelmän määritysraja 0,1 ug/l Mittausepävarmuus 0,020 mmol/l 0,020 0,040 mmol/l 0,041 0,20 mmol/l > 0,20 mmol/l ± 0,006 mmol/l ± 15 % ± 10 % 10 ug/l 0,4 mg/l Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 3001: ,1 mmol/l 0,1-0,35 mmol/l ± 0,04 mmol/l >0,35 mmoll Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037:1976) 1,0 mg/l Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) SFS 3008: sisäinen menetelmä MENE16 Kloori: sidottu kloori SFS-EN ISO :2000, modif. 0,1 mg/l 0,10 0,20 mg/l 0,20 1,0 mg/l > 1,0 mg/l Kokonaiskovuus SFS 3003:1987 0,10 mmol/l 0,10 0,40 mmol/l > 0,40 mmol/l Kokonaissyvyys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Levä Lietepitoisuus Lumen paksuus Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE20 Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037:1976) Kenttämääritys ± 40 % ± 25 % ± 20 % ± 0,050 mmol/l ± 12 % 68 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

70 Analyysimenetelmät Liite 4. (4/7) MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio Lämpötila Laboratoriomittaus Lämpötila Kenttämääritys Magnesium SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71:1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 2003:1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus h- Kenttämääritys putken päästä Veden pinnan korkeus Kenttämääritys kaivon kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Väriluku Sisäinen menetelmä MENE31 Väriluku (suod.) (perustuu kumottuun standardiin SFS 3023: 1987 (modif.) 4 mg/l Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

71 Liite 4. (5/7) Analyysimenetelmät 70 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

72 Analyysimenetelmät Liite 4. (6/7) MENETELMÄLUETTELO ALIHANKKIJAT JA HEIDÄN KÄYTTÄMÄNSÄ MENETELMÄT KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T064 Määritys Menetelmä *Arseeni SFS-EN ISO 15586:2004 *Alumiini; barium; *boori; *kalium; *kalsium; koboltti; *kromi; *kupari; *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; *natrium; *nikkeli; *sinkki; *vanadiini ISO 11885:1996 *Elohopea Sis.men.KVVY LA67,per. SFS 5229:1986 ja SFS-EN 1483:1997 *Kadmium; *Lyijy SFS-EN ISO 15586:2004 ja SFS-EN ISO :2002 Kromi +6 Spektrofotometrinen (difenyylikarbatsidi) Standard Methods for the Examination of Water and Wastewater 16 th ed Cr-D. *TOC; *DOC SFS-EN 1484:1997 METROPOLILAB: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T058 Määritys Menetelmä *AOX SFS-EN 9562:2004 *Alumiini; *antimoni; *arseeni; *barium; *boori;*kadmium; *kalium; *kalsium; *koboltti; *kromi; *kupari; *lyijy; *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; *nikkeli; *rauta; *seleeni;*sinkki; *uraani; *vanadiini EN ISO 17294:2005 ICP-MS *Natrium SFS 3044:1980 AAS ja SFS-EN ISO 15886:2004 AAS *Bromaatti SFS-EN ISO 15061:2001 *Elohopea Sisäinen menetelmä TR87 ja SFS-EN 1483:1997, modif. *Haihtuvat org. yhdisteet (VOC) ISO 15680:2004 *Kloorifenolit SFS-EN 12673:1999 *PAH Sisäinen menetelmä KV-PAH *Syanidi SFS 5747:1992 *TOC SFS-EN 1484:1997 *Torjunta-aineet Sis.menetelmä SPE-uutto LCMS/MS *C. perfringens sis.menet., per. STM 461/2000 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

73 Liite 4. (7/7) Analyysimenetelmät RAMBOLL ANALYTICS OY: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T039 Määritys *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1+VOC2) *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1 = halogenoidut) *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC2 = ei-halogenoidut) *Fenoliset yhdisteet (sisältää myös kloorifenolit) *PAH *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (GC) *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (LC) *Torjunta-aineet: Monijäämä GC + LC *Trihalometaanit: Uima-allasvesistä Menetelmä Sis.men. RA 4050, per. ISO :1997 ja SFS-EN ISO 10301:1997, mod. Sis.men. ks. erillinen liite Sis.men. ks. erillinen liite Sis.men. RA 4007, per. SFS-EN 12673:1999 mod. Sis.men. RA 4026, GC-MSD-menet. Sis.men. RA 4038, GC/MSD, per. ISO 10695:2000, mod. Sis.men. RA 4039, LC/MSD Sis.men. RA 4043, HS-GC/MSD Bromidi Sis.men. V03 SFS-EN ISO (1-2) *Elohopea Sis.men. RA 3000 (ICP-menet.) *Alumiini, *barium, *boori, *kadmium, *kalium, *kalsium, *koboltti, *kromi, *kupari, *lyijy,*magnesium, *mangaani, *molybdeeni, *natrium, *nikkeli, *sinkki, *uraani, *vanadiini Sis.men. RA 3000 ISO :2003 tai sis.men.ra 3001, per. ISO 11885:1996, ICP-OES *Bromaatti Sis.men. RA 2018A, per. SFS-EN ISO 15061:2003 *Syanidi Sis.men. RA 2023, per. SFS-EN 5747:1992 *TOC Sis.men. RA 2007, per. SFS-EN 1484:1997 Formaldehydi Sis.men. S03 SFS 4996:1983 Silikaatti Sis.men. V39, spektrofotometrinen Anioniaktiiviset tensidit Sis.men., kumottu SFS 3012:1007 *Hiilivetyöljyindeksi (C10-C40) GC/FID Sis.men. RA 4019, per. SFS-EN ISO :2001 Öljyt ja rasvat (gravimetrinen) Sis.men., gravimetrinen *=akkreditoitu menetelmä MENETELMÄLUETTELO Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/2011

74 Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisuaika 7/2011 Tekijä(t) Holmberg Ralf, Valtonen Marja Julkaisun nimi Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteenveto 2010 Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaistut osat /muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Julkaisu 219/2011 Julkaisu on saatavana myös Internetissä: Yhteistarkkailun tarkkailualue käsittää Mustionjoen ja Fiskarsinjoen alajuoksut, Pohjanpitäjänlahden sekä Tammisaaren edustan merialueen aina Tvärminneen asti. Tarkkailuvelvollisia osallistujia ovat alueen jätevedenpuhdistamot, muutama teollisuuslaitos sekä yksi pienvenesatama. Veden laatua seurataan vuosittain ja neljän vuoden välein ohjelmaan kuuluu laajemmat biologiset tutkimukset. Vuonna 2010 oli vuorossa suppeampi tarkkailu. Alueen suurimmat yksittäiset pistekuormittajat ovat Karjaa-Pohjan uusi jätevedenpuhdistamo joka aloitti toimintansa kesäkuussa 2007 sekä Tammisaaren kunnostettu Skeppsholmenin puhdistamo. Molemmat toimivat erittäin hyvin vuonna 2010 ja alueen pistemäistä kokonaiskuormitusta on saatu vähenemään selvästi viime vuosina. Koverharin rauta- ja terästehtaan jätevesipäästöt ovat nykyään hyvin pienet. Jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laadun muutoksena näkyivät aikaisemmin selvimmin Mustionjoen alajuoksulla. Mustionjoen alajuoksun veden laatu on parantunut selvästi jätevesikäsittelyn tehostumisen sekä purkupaikan siirtymisen myötä. Myös pohjanpitäjänlahden perukassa vesistön tila on parantunut hieman. Pohjanpitäjänlahden alusveden happi-tilanne on edelleen hyvin heikko syksyisin ja erityisen heikoksi tilanne kehittyy vuosina jolloin Mustionjoelta tuleva valuma on suuri. Tammisaaren lähivedet, Stadsfjärdeniä lukuun ottamatta, ovat edelleen hyvin rehevät, mutta rehevyystaso laskee selvästi Tammisaaresta ulospäin mentäessä. Asiasanat Mustionjoki, Pohjanpitäjänlahti, Tammisaaren merialue, veden laatu, rehevöityminen, kuormitus Toimeksiantaja Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden sekä Tammisaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä ISBN ISBN (nid.) ISBN ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Sivuja 73 Kieli Suomi Luottamuksellisuus Julkinen Julkaisun myynti/ jakaja/kustantaja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 51, Lohja Puh. (019) Sähköposti: Painopaikka ja -aika Lohjan Painotuote Oy, Lohja 2011 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 219/

75 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 51, Lohja Puh. (019) ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)