Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta

Transkriptio

1 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta Anu Suonpää Ralf Holmberg Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 22/21

2

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 22/21 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta Anu Suonpää Ralf Holmberg Marja Valtonen Lohja 21 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

4 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 22/21 Valokuva: Ralf Holmberg, Hangon läntinen selkä 21 Julkaisu on saatavana myös internetistä: Lohjan Painotuote Oy, Lohja 21 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 Sisältö 1 Johdanto taustatiedot Tarkkailualue Tarkkailuvuosien säätila pistemäinen jätevesikuormitus vuosina Hangon etelänpuolinen merialue Hangon pohjoispuolinen merialue vesistötarkkailun tulokset Veden laatu Hangon eteläinen merialue Suursuon kaatopaikka Hangon pohjoinen merialue Forcitin edusta Bengtsårin merialue Tarkkailualueen rehevyys a-klorofyllipitoisuuden perusteella Yhteenveto ja johtopäätökset Hangon eteläinen merialue Suursuon kaatopaikka Hangon pohjoinen merialue Oy Forcit Ab:n edusta Bengtsårin alue SAMMANDRAG OCH SLUTSATSER Hangö södra havsområde Stormossens avstjälpningsplats Hangö norra havsområde Området utanför Oy Forcit Ab Bengtsår området...3 Kirjallisuuslähteet...31 Liitteet...33 Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta...35 Liite 2. Tarkkailualueen analyysitulokset...36 Liite 3. Analyysimenetelmät ja määritysrajat...58 Kuvailulehti...62

6

7 1 Johdanto Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on toteuttanut Hangon merialueen ja Bengtsårin yhteistarkkailun laatimansa tutkimusohjelman mukaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt tämän ohjelman kirjeellään Dnro 196Y Tarkkailu perustuu taulukossa 1 esitettyihin lupavelvoitteisiin. Taulukko 1. Yhteistarkkailun tarkkailuvelvolliset ja niitä koskevat ympäristölupapäätökset. Hangon kaupunki LSY-23-Y LSY-26-Y252 Hangon Puhdistamo Oy UUS-23-Y2-111 Oy Forcit Ab UUS-22-Y Rohm and Haas Finland Oy UUS UUS-27-Y Oy Visko Teepak Ab UUS-1Y Hangon satama (Ulkosatama) LSY-23-Y384 Tässä raportissa on esitetty yhteenveto tarkkailujakson tuloksista. Vuodet olivat ns. suppeita tarkkailuvuosia, jotka sisälsivät veden fysikaalis-kemiallisen laadun seurannan ja veden rehevyystutkimuksen a-klorofyllipitoisuuden perusteella. Joka neljäs vuosi tehdään laajempi tutkimus, joka pitää sisällään veden fysikaalis-kemiallisen laadun seurannan lisäksi biologisen pohjaeläin- ja vesikasvillisuustutkimuksen. Seuraava laajempi tutkimusvuosi on vuorossa vuonna 21. Tarkkailusta vastasi vesistötutkija Ralf Holmberg. Tämän yhteenvetoraportin ovat laatineet apulaistutkija Anu Suonpää ja vesistötutkija Ralf Holmberg. Näytteenotosta vastasivat Uudenmaan ympäristökeskuksen sertifioimat kenttämestarit Arto Muttilainen ja Seppo Sundström. Vesianalyysit tehtiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorioissa, joka on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T 147, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 5

8 2 taustatiedot 2.1 Tarkkailualue Tarkkailualue käsittää Hangon merialueen Täktomin edustalta Hankoniemen ympäri Östra Sandöfjärdenille ja Gennarbyvikenin suulle Hangon pohjoispuolelle. Yhteistarkkailun havaintopaikat on kuvattu liitteessä 1. Hankoniemen etelänpuolinen osa tarkkailualueesta on suurimmaksi osaksi avointa ulappaa. Vesi pääsee sekoittumaan hyvin ja virtaukset ovat voimakkaita. Ajoittain alueella esiintyy voimakasta meriveden kumpuamista syvänteistä pintaa kohti. Aluetta kuormittavat pistemäisesti Hangon Puhdistamo Oy, Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo ja Suursuon entinen kaatopaikka, jotka laskevat käsitellyt jätevetensä Hangon eteläiselle merialueelle. Veden hyvistä sekoittumisolosuhteista johtuen jätevesien laimeneminen on alueella tehokasta. Pieni saarien, luotojen ja karikoiden muodostama vyöhyke Hankoniemen kärjessä erottaa Hangon eteläisen ja pohjoisen merialueen toisistaan. Myös Hangon pohjoinen merialue on avointa ulappaa. Meriolosuhteet Hangon pohjois- ja eteläpuolella ovat samankaltaiset. Virtaukset ovat voimakkaita ja veden sekoittuminen tehokasta. Hangon pohjoisesta merialueesta on erotettu omaksi tarkkailualueeksi Oy Forcit Ab:n edustan ja Finndisp Rohm and Haasin jätevesien purkualue. Finndisp Rohm and Haas oli aikaisemmin osana Oy Forcit Ab:ta ja sen saniteettivedet johdetaan edelleen Oy Forcit Ab:n jätevedenpuhdistamon kautta. Oy Forcit Ab johtaa jätevetensä Hangon pohjoisen merialueen itäosaan. Vielä idempänä sijaitsee Bengtsårin saaristoalue, joka on jaettu myös omaksi tarkastelualueeksi. Bengtsårin saaristoalue on kapeiden salmien ja matalien kynnysten ympäröimä, jonka vuoksi veden virtaaminen ja sekoittuminen on siellä heikompaa kuin ulompana Hangon pohjoisella merialueella. Visko Teepak (entinen Oy Visko Ab) johtaa jätevetensä Bengtsårin saaren itäpuolelle Östra Sandfjärdenille ja Santalan kartanon jätevedet johdetaan Bengtsårin saaristoalueen länsireunaan. 2.2 Tarkkailuvuosien säätila Vuosina talvet ovat olleet tavanomaista leudompia, jonka vuoksi tarkkailualueella on ollut heikosti jäitä. Vuonna 27 jäätä oli jonkin verran Hankoniemen pohjoispuolella, Forcitin edustalla ja Bengtsårin saaristoalueella, mutta jääpeite pysyi ohuena. Tarkastelujakson kesät ovat olleet epävakaita ja ainoa yhtenäinen lämmin jakso on ollut kesän lopulla heinäkuussa. Syksyllä on satanut vaihtelevasti ja sää on muuttunut taas epävakaaksi. Runsassateisina vuosina maalta tulevan ravinnekuormituksen määrä vesistössä kasvaa. Hangon 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

9 lähialueella ei ole merkittäviä maatalousalueita, joten ravinteiden merkittävää huuhtoutumista pelloilta ei esiinny. Runsaiden sateiden aikana hulevesien määrä viemäriverkostossa kasvaa ja jäteveden puhdistustehokkuus heikkenee. Hangon merialue on vähäsaarisuuteensa vuoksi varsin riippuvainen läntisen Suomenlahden ja Pohjoisen Itämeren yleistilasta. Tarkkailuvuosien kuukauden keskilämpötilat ja -sademäärät verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvassa 1. 2 Lämpötila, Hanko Tvärminne C I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi mm Sademäärä, Hanko Tvärminne I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Kuva 1. Kuukauden keskilämpötila ja sademäärä Tvärminnen (Hangon) säähavaintoasemalla vuosina verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Vuosien viileät kesät ja epävakainen sää näkyi myös keskimääräistä vähäisempänä auringon säteilyn määränä. Valon määrä vaikuttaa yhdessä muiden tekijöiden kanssa kasvituotannon suuruuteen. Vuoden 27 kesällä auringon säteilyä oli keskikesällä runsaammin ja vuosina vähemmän verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Helsinki-Vantaan sääasemalla mitatut globaalisäteilyarvot on esitetty kuvassa 2. (Ilmatieteenlaitos 27-29). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 7

10 7 Globaalisäteily Helsinki-Vantaa 6 5 MJ/m² I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Kuva 2. Kuukauden keskimääräiset globaalisäteilyarvot Helsinki-Vantaan säähavaintoasemalla (MJ/m²) vuosina verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 3 pistemäinen jätevesikuormitus vuosina Vuoden 29 jätevesikuormitus oli 635 m³/d, joka on pienempi kuin vuosina Vuoden 29 mereen johdetun jäteveden kuormitusosuudet ja kuormituksen jakaantuminen eri pistekuormittajien kesken on esitetty kuvassa 3 ja taulukossa 2. Kuvasta 4. käy ilmi vuosien jätevesi-, biologinen hapen kulutus- (BHK), typpi- ja fosforikuormitus tarkkailualueella. 1 % Kuormitusosuudet v % 6 % 4 % 2 % Fi Ro Ha Suursuo Santala Ha Pu Oy Forcit ViskoTeepak % Vesi m³/d BHK7 kg/d Typpi kg/d Fosfori kg/d Kuva 3. Pistekuormituksen jakautuminen tarkkailualueella vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

11 Taulukko 2. Pistekuormitus Hangon merialueen pohjois- ja eteläpuolella vuonna 29. (* Finndisp Rohm and Haas Oy:lla ei seurata biologista hapenkulutusta eikä fosforia) Vesi m³/d BHK7 kg/d Typpi kg/d Fosfori kg/d Visko Teepak ,4,7 Forcit 36,78 2,8,25 Fi Ro Ha* 237,8 2,7 Ha Pu Oy , ,5 Santala 8,45,19,51,3 Suursuo ,3 Kok.kuormitus 6597,3 71,5 228,8 3,5 Hanko E kuormitus , ,8 Hanko P kuormitus 993,3 29,3 12,8,7 Hanko E % -osuus kok. kuorm Fi Ro Ha Jätevesi v BHK7-määrä v Suursuo 1 Ha Pu Oy Forcit 25 Suursuo Ha Pu Oy 8 ViskoTeepak 2 Forcit ViskoTeepak Vesimäärä m3/d 6 BHK7 kg O2/d Fosfori v Typpi v Fosfori kg P/d Suursuo Ha Pu Oy Forcit ViskoTeepak Typpi kg N/d 29 Fi Ro Ha Suursuo Ha Pu Oy Forcit ViskoTeepak Kuva 4. Tarkkailualueelle johdettu jätevesi-, BHK7-, typpi- ja fosforikuormitus vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 9

12 3.1 Hangon etelänpuolinen merialue Pääosa pistemäisestä jätevesikuormituksesta kohdistuu Hangon merialueen eteläpuolelle. Kuormitus koostuu Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamon ja Hangon Puhdistamo Oy:n (Fermion Oy ja Genencor Oy) jätevesistä, jotka johdetaan kaupungin purkuviemäriä käyttäen Hangon merialueen eteläpuolelle. Kuormittavasta tekijästä riippuen Hangon Puhdistamon ja Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamon yhteenlaskettu osuus vuosikuormituksesta oli % vuonna 29. Vuosien pistekuormitus Hangon etelänpuolisella merialueella on esitetty kuvassa 5. Kuormituksen jakaantuminen: Vesimäärä: Valtaosa (yli 6 %) jätevedestä oli peräisin Suursuon keskuspuhdistamolta. Tilanne on pysynyt suhteellisen samankaltaisena, vuosina Suursuon puhdistamon jäteveden määrä vaihtelee lähinnä puhdistamolle tulevan hulevesiosuuden mukaan. Runsassateisina vuosina jäteveden määrä on ollut luonnollisesti suurempi. Hangon eteläpuolen merialueen jätevesikuormitus oli vuonna m³/d, joka on pienempi kuin keskimäärin vuosina BHK7: Biologinen hapenkulutus jakaantuu tasaisesti Hangon kaupungin Suursuon, Hangon Puhdistamo Oy:n ja Oy Visko Teepak Ab:n jätevedenpuhdistamon kesken. Biologisessa hapenkulutuksessa on ollut havaittavissa aleneva trendi vuodesta 199 lähtien. 199-luvun alussa BHK:n kuormitus oli 2 kg/d, josta se on laskenut nykyiselle tasolle, 7-1 kg:aan vuorokaudessa. Vuonna 29 BHK:n kuormitus oli 71 kg/d. Fosfori: Fosforikuormitus oli suurelta osin (79 %) peräisin Suursuon keskuspuhdistamon ja Hangon Puhdistamo Oy:n jätevesistä. Vuonna 29 fosforikuormitus oli alhainen verrattuna vuosien kuormitukseen. Kokonaiskuormitus oli Hangon eteläpuolisella merialueella 3,5 kg/d. Sekä Suursuon, että Hangon puhdistamo Oy:n käsittelytehokkuus oli erinomainen fosforin osalta. Vuosina jolloin hulevesien runsas määrä on heikentänyt puhdistustulosta, fosforikuormitus on ollut jätevedenpuhdistamoilta suurempaa. Typpi: Vuonna 29 typpikuormitus oli 228,8 kg/d, joka muodostui lähes kokonaan (94 %) Suursuon keskuspuhdistamon ja Hangon Puhdistamo Oy:n jätevesistä. Typpikuormitus on ollut 2-luvulla nousussa, mikä on lisännyt merialueen rehevöitymistä. Vuoden 29 typpikuormitus oli jonkin verran vuosien keskimääräistä kuormitusta vähäisempää. Tulevaisuudessa jätevesien käsittelyä on suunniteltu keskitettäväksi niin, että Oy Visko Teepak Ab:n ja Santalan kartanon jätevedet johdetaan Suursuon keskuspuhdistamolle siirtoviemäriä käyttäen (Holmberg ja Jokinen 29). Samalla Suursuon keskuspuhdistamon lupaehtoja tiukennetaan alkaen. Typen puhdistukselle ei ole aikaisemmin ympäristöluvassa säädetty raja-arvoa, mutta vuodesta 211 vaaditaan 7 % puhdistustulos (LSY-26-Y252). 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

13 1 8 Jätevesi v Suursuo Ha Pu Oy 25 2 BHK7-määrä v Vesimäärä m3/d 6 4 BHK7 kg O2/d 15 1 Suursuo Ha Pu Oy Fosfori v Typpi v Suursuo Ha Pu Oy 3 Suursuo Ha Pu Oy Fosfori kg P/d Typpi kg N/d Kuva 5. Hangon etelänpuolisen merialueen pistekuormitus vuosina Hangon pohjoispuolinen merialue Edellistä pienempi osa kuormituksesta kohdistuu Hankoniemen pohjoispuolelle Bengtsårin merialueelle. Alueen huonomman veden vaihtuvuuden vuoksi jätevesien laimeneminen on siellä heikompaa, jonka vuoksi kuormitusvaikutus on usein ollut Hangon eteläpuolista merialuetta selvemmin havaittavissa (Holmberg ja Jokinen 29). Bengtsårin merialueelle purkavat jätevetensä Oy Forcit Ab, Oy Visko Teepak Ab, Finndisp Rohm and Haas ja Santalan kartano. Santalan kartanon ja Finndisp Rohm and Haasin osuus kokonaiskuormituksesta on erittäin pieni. Santalan kartanon kuormituksen osuus ei erotu kuvassa 3. Pistekuormitus Hangon pohjoispuolisella merialueella on esitetty kuvassa 6. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 11

14 Kuormituksen jakaantuminen: Vesimäärä: Vuonna 29 pistekuormittajien jäteveden kokonaiskuormitus pohjoispuolisella merialueella oli huomattavasti pienempi (993 m³/d), kun keskimäärin aikaisempina vuosina (vuodet , m³/d). BHK7: Vuonna 29 Hangon pohjoispuolisen merialueen biologisen hapenkulutuksen kuormitus mereen oli 29,3 kg/d, joka on 41 % biologisen hapen kulutuksen kokonaiskuormituksesta yhteistarkkailualueella. Kuormitus muodostui lähes kokonaan Oy Visko Teepak Ab:n jätevesistä. BHK7 kuormitus on ollut nousussa. Vuoden 29 kuormitus oli vuosiin verrattuna keskitasoa suurempaa. Fosfori: Vuonna 29 fosforikuormitus oli pohjoisella merialueella,7 kg/d, joka oli 21 % yhteistarkkailualueen kokonaiskuormituksesta. Se koostui lähes kokonaan Oy Visko Teepak Ab:n jätevesistä. Fosforikuormituksen on havaittu kasvavan, mikä saattaa lisätä vesistön rehevöitymistä. Fosforipitoisuus on lievästi kasvanut biologisen puhdistusprosessin käyttöönoton myötä, koska jäteveteen joudutaan lisäämään fosforia, jota on muuten liian vähän bioprosessia varten (Holmberg ja Jokinen 29). Typpi: Koko yhteistarkkailualueen typpikuormituksesta erittäin pieni osa (5 %) on peräisin Oy Visko Teepak Ab:n, Oy Forcit Ab:n ja Finndisp Rohm and Haasin jätevesistä. Kuormituksen suuruus vuonna 29 oli 12,8 kg/d. Typpikuormitus on ollut Hangon pohjoispuolisella merialueella laskussa vuodesta 199 lähtien, vaikka jätevesimäärät ovat kasvaneet. Vuoden 29 typpikuormitus oli vuosia pienempi. Kuormituksen väheneminen on ollut tuotantoprosessien kehittymisen ansioita. Purkupaikkojen sijainnit näkyvät tarkkailualueen kartassa liitteessä 1. Tiedot puhdistamojen tuloksista ja vesistökuormituksen raja-arvojen toteutumista on saatavissa laitosten puhdistamoraporteista. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

15 Jätevesi v Fi Ro Ha Forcit ViskoTeepak BHK7-määrä v Forcit ViskoTeepak Vesimäärä m3/d BHK7 kg O2/d ,4 1,2 1 Forcit Fosfori v ViskoTeepak 8 6 Typpi v Fi Ro Ha Forcit ViskoTeepak Fosfori kg P/d,8,6,4 Typpi kg N/d 4 2, Kuva 6. Hangon pohjoispuolisen merialueen jätevesi-, BHK7-, fosfori- ja typpikuormitus vuosina vesistötarkkailun tulokset Meriveden fysikaalis-kemiallista laatua tutkittiin edellisvuosien tapaan kullakin havaintopaikalla 2-4 kertaa vuodessa. Lisäksi suoritettiin vuosittainen veden rehevyystutkimus seuraamalla a- klorofyllipitoisuuksia kuudesti kasvukauden aikana touko-syyskuussa. 4.1 Veden laatu Vesistövaikutusten tarkastelussa Hangon merialue on jaettu viiteen alueeseen; Hangon eteläinen merialue, Suursuon kaatopaikka, Hangon pohjoinen merialue, Forcitin edusta ja Bengtsårin merialue. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 13

16 4.1.1 Hangon eteläinen merialue Hangon eteläisellä merialueella tärkeimmät pistekuormittajat ovat Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo ja Hangon Puhdistamo Oy. Veden vaihtuvuus on Hangon merialueen eteläpuolella hyvä voimakkaiden virtauksien vuoksi. Pääasiallinen veden virtaussuunta on länteen, josta johtuen kuormitusta tulee alueelle myös idästä. Tuuliolosuhteista johtuen vedenvirtaus suunta kuitenkin vaihtelee. Lisäksi alueella esiintyy melko usein veden kumpuamista syvänteistä pintaa kohti, mikä voi muuttaa äkillisesti Hangon edustan vedenlaatua. Jätevesien vaikutusta on vaikeampi havaita jäättöminä tai vähäjäisinä talvina, koska veden sekoittuminen on tällöin tehokkaampaa. Vuosina lopputalvella Hangon eteläinen merialue on ollut sula ja vesi tasalämpöistä sekä hyvin sekoittunutta. Talven jätevesikuormitusta indikoivat ammoniumtyppipitoisuudet olivat pääosin alle mittaustarkkuuden. (Mittaustarkkuutta on tarkennettu; vuosina se on ollut alle 1 µg/l ja vuonna 29 alle 4 μg/l.) Ammoniumtyppipitoisuudet ovat kohonneet loppukesästä. Vuoden 28 elokuussa mitattiin hieman korkeampia ammoniumtyppipitoisuuksia µg/l kuin samaan aikaan vuosina 27 ja 29. Ammoniumtyppi voi aiheuttaa happivajetta, mutta koska veden sekoittuminen Hangon eteläiselle merialueella tehokasta, happiongelmia ei yleensä esiinny. Lisäksi tarkastelujakson aikana vuonna 29 elokuun alussa oli havaittavissa merkkejä syvänvedenkumpuamisesta pintaan; veden lämpötila oli laskenut selvästi heinäkuun lopusta (heinäk. 17 ºC ja elok ºC). Yksittäisiä fekaalisia kolibakteereita havaittiin maaliskuussa vuosina havaintopaikoissa H2, H3 ja H4, sekä toukokuussa havaintopaikoissa H2, H6, H8 ja H4. Määrät olivat hyvin pieniä ja Suomen ympäristökeskuksen pintavesiluokituksen (26) mukaan veden hygieeninen laatu oli erinomainen. Fekaalisia kolimuotoisia bakteereita eli suolistoperäisiä bakteereita esiintyy merivedessä luontaisesti pieniä määriä ja ne voivat olla peräisin myös lämminveristen eläinten ulosteista. Fekaalisten kolimuotoisten bakteereiden esiintyminen Hangon eteläisellä merialueella vuosina on esitetty kuvassa 7. 1 Hangon eteläinen merialue keskim. fekaaliset kolimuotoiset bakteerit v pmy/ 1ml H1 H2 H3 H4 H6 H7 H8 N4 S3B S4 Havaintopaikka Kuva 7. Hankoniemen eteläpuolisen merialueen keskim. fekaalisten kolibakteerien määrät (pmy/1 ml) vuosina (pmy = pesäkettä muodostavaa yksikköä) 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

17 Yleisesti ottaen Hangon eteläpuolelta mitatuissa ravinnepitoisuuksissa ei ole ollut havaittavissa pitkällä aikavälillä muutosta vuosina (Holmberg ja Jokinen 29). Vuoden pinnanläheiset keskimääräiset kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet on esitetty kuvassa 8. Ravinnepitoisuudet ovat olleet yleensä korkeampia lopputalvella maalta tulevan sulavesien tuoman kuormituksen vuoksi ja laskeneet loppukesällä levien ravinteiden tehokkaan käytön seurauksena. Vuosina keskimääräinen typpipitoisuus on pintavedessä vaihdellut Hangon eteläisellä merialueella välillä μg/l ja kokonaisfosfori välillä 18-3 μg/l. Hangon ulkosataman alueen (havaintopaikat S3B ja S4) vedenlaatu, ei ole poikennut muusta Hangon eteläpuolisesta merialueesta. Pinnanläheiset kokonaisravinnepitoisuudet olivat samansuuruisia koko alueella. Hangon merialueen vesi ilmensi keskimääräisen fosforipitoisuuden suhteen suuremmaksi osaksi lievästi rehevää vettä vuosina (Vesi ja ympäristöhallitus 1988). 4 Hangon eteläisen merialueen keskim. kok. N-pitoisuus v µg/l H1 H2 H3 H4 H6 H7 H8 N4 S3B S4 Havaintopaikka 35 Hangon eteläisen merialueen keskim. kok. P-pitoisuus v µg/l H1 H2 H3 H4 H6 H7 H8 N4 S3B S4 Havaintopaikka Kuva 8. Hangon eteläisen merialueen keskimääräiset kokonaisravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori, µg/l) pintavedessä vuosina Vuosina pohjanläheinen happitilanne oli edellisvuosien tapaan koko kauden hyvä. Hapenkyllästys vaihteli välillä 6-17 %. Happi liukenee kylmempään pintaveteen paremmin, jonka vuoksi happipitoisuudet ovat korkeampia lopputalvella. Happipitoisuus pysyi heinäkuun Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 15

18 loppuun saakka erinomaisena, laskien luonnollisesti loppukesää kohden mikrobitoiminnan vilkastuessa (Kuva 9). Hapen ylikyllästystä esiintyi touko- ja heinäkuussa pohjan lähellä. Se johtuu todennäköisesti vilkkaasta levätuotannosta pintavedessä, tuulten sekoittaessa hapekkaan pintaveden syvemmälle. Vesi oli touko-heinäkuussa näytteenottohetkellä tasalämpöistä koko vesipatsaassa. Havaintopaikka N 4 sijaitsee vanhan kaatopaikalta laskevan puron suuedustalla. Tämän havaintopaikan vedenlaatu ei poikennut ympäröivästä alueesta, joten vanhan kaatopaikan kuormittavaa vaikutusta ei ollut merialueella havaittavissa. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat jopa muuta Hangon eteläistä merialuetta hieman pienempiä (Kuva 8). Suursuon vanhalta kaatopaikalta laskevan puron varrella on myös haja-asutusta, jonka on edellisinä vuosina nähty ajoittain heikentävän puron veden laatua. Suursuon kaatopaikan jätevesivaikutuksia käsitellään tarkemmin kappaleessa Hangon eteläisen merialueen loppukesän pohjanläheinen happitilanne v Hapenkyllästys-% H1 H3 H4 Havaintopaikka Kuva 9. Hangon eteläisen merialueen pohjanläheinen (-1m pohja) hapenkyllästys - % loppukesällä vuosina Suursuon kaatopaikka Suursuon kaatopaikka on ollut suljettuna vuodesta 25 lähtien. Kaatopaikan vesistövaikutuksia seurattiin edellisvuosien tapaan kolmella havaintopisteellä, joista NX ja N2 sijaitsevat kaatopaikan alapuolella olevassa purossa ja N1 kaatopaikan yläpuolella. Yhteys kaatopaikan ja läheisen puron välillä on katkaistu maavallilla vesistökuormituksen vähentämiseksi. Tästä huolimatta pisteessä N2, joka sijaitsee kilometrin päässä kaatopaikasta, on havaittu jatkuvasti korkeampia ravinnepitoisuuksia ja kolibakteerimääriä kuin kaatopaikan yläpuolella. Lähempänä kaatopaikkaa sijaitsevalla puron havaintopaikalla NX yritetään selvittää, johtuuko kuormitus kaatopaikasta ja/tai puron varrella olevasta haja-asutuksesta. Vuosina fekaalisia kolibakteereita on havaittu kaatopaikan läheisessä havaintopaikassa NX vain muutamia pesäkettä muodostavia yksiköitä (pmy/ 1ml), mutta niitä on esiintynyt kohtalaisesti puron alajuoksulla havaintopaikassa N2 (16-3 pmy/1ml). Tämä indikoi 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

19 haja-asutuksen kuormittavaa vaikutusta. Fekaalisten kolibakteereiden keskimääräinen esiintyminen vuosina on esitetty kuvassa 1. Ammoniumtyppipitoisuudet ovat myös olleet korkeampia helmikuussa vuosina 27 ja 29, puron alajuoksulla (N2). Puro oli silloin jäässä. Jää estää muiden vesien laimentavan vaikutuksen, joten jäteveden kuormittava vaikutus, on silloin selvemmin havaittavissa. Kauden edistyessä ammoniumtyppipitoisuus on ollut toukokuussa korkeampi kaatopaikan yläpuolella kuin lähempänä kaatopaikkaa olevalla puron alajuoksun havaintopaikalla (NX). Marraskuussa korkeimmat pitoisuudet on myös mitattu kaatopaikan yläpuolella. Sähkönjohtokyky ja kokonaisfosforipitoisuus ovat olleet koko kauden pääosin korkeampia puron alajuoksulla (N2) verrattuna kaatopaikan yläpuolella olevaan havaintopaikkaan (N1). Vedessä on kaatopaikan alapuolisen puron havaintopaikoissa havaittu selvä turpeen haju, vastaavaa hajua ei ole esiintynyt kaatopaikan yläpuolella. Suursuon vanhan kaatopaikan lisäksi haja-asutuksen kuormittava vaikutus on selvästi nähtävissä vedenlaatutuloksista. Vuosina kaatopaikan ja puron varrella olevan haja-asutuksen kuormitus purossa on laskenut verrattuna vuosiin Varsinkin fekaalisten kolibakteereiden määrä ja sähkönjohtokyky on huomattavasti alentunut. Ammoniumtyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus sekä sähkönjohtokyky vuosina on esitetty kuvassa 11. 2, Suursuon kaatopaikan alueen fekaalisten kolibakteereiden keskim. määrät v pmy/1 ml 15, 1, 5, , N1 NX N2 Havaintopaikka Kuva 1. Suursuon kaatopaikan havaintopaikkojen fekaalisten indikaattoribakteereiden keskimääräinen esiintyminen vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 17

20 6 Suursuon kaatopaikan havaintopaikkojen NH4-N-pitoisuus v µg/l 3 2 N1 NX N2 1 2/7 5/7 11/7 2/8 5/8 11/8 2/9 5/9 9/9 11/9 kk/v 4 Suursuon kaatopaikan havaintopaikkojen kok. P-pitoisuus v µg/l N1 NX N2 5 2/7 5/7 11/7 2/8 5/8 11/8 2/9 5/9 9/9 11/9 kk/v 25 Suursuon kaatopaikan havaintopaikkojen sähkönjohtokyky v ms/m 15 1 N1 NX N2 5 2/7 5/7 11/7 2/8 5/8 11/8 2/9 5/9 9/9 11/9 kk/v Kuva 11. Suursuon kaatopaikan havaintopaikkojen ammoniumtyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) sekä sähkönjohtokyky (ms/m) pintavedessä vuosina (puuttuva pylväät = ei riittävästi vettä näytteenottoon) Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoisen merialueen veden sekoittumisolosuhteet ovat hyvät. Alueelle ei kohdistu suoraa pistekuormitusta, lähin pistekuormittaja on alueen itäisemmässä osassa toimivat Oy Forcit Ab. Suurin vaikutus Hangon pohjoisen merialueen tilaan on valuma-alueen hajakuormituksella ja pohjoisen Itämeren yleistilalla. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

21 Hangon pohjoisen merialueen ravinnepitoisuudet eivät suuremmin poikenneet Hangon eteläisen merialueen pitoisuuksista. Vuosina näytteenottokauden keskimääräinen kokonaistyppipitoisuuksien vaihteluväli oli μg/l ja kokonaisfosforipitoisuuksien μg/l (Kuva 12). Hangon pohjoisella merialueella (havaintopaikka H13) pitoisuudet olivat koko kauden hieman korkeampia kuin Hangon eteläisellä merialueella. Vuonna 29 happitilanne oli pohjoisella alueella hieman eteläistä heikompi. Pinnanläheisessä vedessä oli havaittavissa hapen ylikyllästystila huhti-toukokuussa, mikä viittaa voimakkaaseen levätuotantoon. Pohjanläheinen happitilanne on ollut pääosin hyvä (Kuva 13). Hapenkyllästys on ollut loppukesälläkin yli 5 % vuosina (Holmberg ja Jokinen 29). Vuonna 29 happitilanne oli edellisvuosia heikompi havaintopaikassa H14, jossa hapen kyllästys oli 43 %. Happitilanteeseen vaikuttaa eniten veden lämpökerrostuneisuus. Vuosina, jolloin kesä on ollut lämmin, lämpökerrostuneisuus säilyy pitempään ja estää hapekkaan päällysveden sekoittumisen alusveteen. Vuonna 29 lämpökerrostuneisuus oli vielä havaittavissa heinä-elokuun näytteenotossa syvemmillä alueilla. 4 Hangon pohjoisen merialueen keskim. kok. N-pitoisuus v µg/l H1 H11 H13 H14 Havaintopaikka 4 Hangon pohjoisen merialueen keskim. kok. P-pitoisuus v µg/l H1 H11 H13 H14 Havaintopaikka Kuva 12. Hangon pohjoisen merialueen kokonaisravinnepitoisuudet (μg/l) pintavedessä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 19

22 15 Hangon pohj. merialueen lopputalven pohjanläheinen happitilanne v hapenkyllästys-% H1 H11 H13 H14 Havaintopaikka 1 Hangon pohj. merialueen loppukesän pohjanläheinen happitilanne v hapenkyllästys-% H1 H11 H13 H14 Havaintopaikka Kuva 13. Hangon pohjoisen merialueen pohjanläheinen (-1 m pohjasta) hapenkyllästys- % lopputalvella ja -kesällä vuosina Forcitin edusta Forcitin edustalla, johon lasketaan myös dispersiotehtaan (Rohm and Haas) jätevedet, suoritetaan veden fysikaalis-kemiallisen laadun seurantaa kahdesti vuodessa, maalis-huhtikuussa ja elokuussa. Alueen veden sekoittumisolosuhteet ovat hyvät. Alkuvuoden näytteenoton vedenlaatutuloksiin vaikuttaa eniten jäätilanne. Jätevesikuormitus on yleensä ollut helpommin havaittavissa lopputalvella vuosina jolloin alue on ollut näytteenottohetkellä jäässä, koska jää estää veden sekoittumisen. Vuonna 27 Forcitin edusta oli alkuvuodesta jäässä. Varsinkin pintavedessä typpipitoisuus oli alkuvuodesta 27 korkea. Lisäksi pintavedessä oli havaittavissa voimakas hapen ylikyllästys, (hapenkyllästys 122 %), joka viittaa levätuotannon käynnistymiseen jään alla. Veden lämpötilaerot pinnan ja pohjan välillä olivat alkuvuodesta 27 asteen luokkaa. Vuosina Forcitin edusta on ollut alkuvuodesta sula. Vesi on ollut hyvin sekoittunutta ja tasalämpöistä. Tarkastelujakson aikana kokonaisravinnepitoisuudet vaihtelivat pinnanläheisessä vedessä typellä μg/l ja fosforilla μg/l (Kuva 14). Elokuussa vesi oli jo hyvin sekoittunutta, pinnanläheiset kokonaisravinnepitoisuuksista varsinkin typen pitoisuus oli laskenut 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

23 alkuvuodesta. Ainoastaan syvimmän havaintopaikan (F3) vesi oli lämpötilakerrostunutta. Pohjanläheinen happitilanne on ollut alkuvuodesta erinomainen, hapen kyllästys on ollut yli 82 %. Kesän aikana happitilanne heikkenee luontaisesti pohjalla lämpökerrostuneisuuden estäessä veden sekoittumisen. Sen vuoksi heikoin happitilanne havaitaan syvimmässä havaintopaikassa (F3). Vuonna 29 happitilanne oli huonompi verrattuna edellisvuosiin 27-28, hapenkyllästys oli 35 %. (Kuva 15). Veden hygieeninen laatu on ollut erinomainen. Jätevesivaikutusta indikoivia fekaalisia kolibakteereita on esiintynyt hyvin vähän ja ainoastaan elokuussa (1-7 pmy /1ml). Kuormitukseen viittaavia vedenlaadun muutoksia ei suuremmin ollut havaittavissa tarkastelujakson aikana. Forcitin ja Rohm and Haasin edustan kok. N-pitoisuus v µg/l /7 8/7 3/8 8/8 4/9 8/9 F1 F2 F3 kk/v Forcitin ja Rohm and Haasin edustan kok. P-pitoisuus v µg/l /7 8/7 3/8 8/8 4/9 8/9 F1 F2 F3 kk/v Kuva 14. Forcitin ja Rohm and Haasin edustan kokonaisravinnepitoisuudet pintavedessä (typpi ja fosfori, µg/l) vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 21

24 12 Forcitin ja Rohm and Haasin edustan pohjanläheinen happitilanne v Hapenkyllästys-% F1 F2 F3 3/7 8/7 3/8 8/8 4/9 8/9 kk/v Kuva 15. Forcitin ja Rohm and Haasin edustan pohjanläheinen happitilanne (kyllästys - %) vuosina Bengtsårin merialue Bengtsårin merialue on suhteellisen suojainen ja veden vaihtuminen ulkomeren kanssa on sen johdosta heikompaa. Vesi vaihtuu pääasiassa kahden salmen kautta; lännessä Byön ja Kadermon ja pohjoisessa Rågholmenin ja Kamsholmenin välistä. Heikomman veden vaihtuvuuden vuoksi alue on muuta avointa Hangon merialuetta herkempi kuormitukselle (Holmberg ja Jokinen 29). Bengtsårin merialueella on esiintynyt jätevesivaikutusta ilmentäviä fekaalisia kolibakteereita hyvin vähän vuosina ja ainoastaan elokuussa. Eniten niitä oli vuonna 29 havaintopaikassa V8 (28 pmy/1ml). Määrä on pieni ja selvästi alle EU:n asettaman hyvän uimaveden raja-arvon (5 pmy/1ml). Muualla fekaalisia kolibakteereita tavattiin vain yksittäin. Ammoniumtyppipitoisuudet pintavedessä ilmensivät ajoittain kuormittavaa vaikutusta. Keskimääräisesti arvioituna ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet korkeampia Oy Visko Teepak Ab:n edustan havaintopaikoilla (V2B ja V3) sekä kauimpana tehtaan länsipuolella sijaitsevilla havaintopaikoilla V6 ja V7 (Kuva 16). Tehtaan typpikuormitus on ammoniumtypen muodossa. Ammoniumtyppipitoisuuksien nouseminen tehtaan länsipuolen havaintopaikassa saattaa johtua Oy Visko Teepak Ab:n jätevesien leviämisestä virtauksien mukana länsisuuntaan. Ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet yleensä pienempiä tarkkailujakson aikana alkuvuodesta usein alle mittaustarkkuuden. Pitoisuudet ovat nousseet pintavedessä loppukesää kohden. Elokuussa pitoisuuksien vaihteluväli on ollut μg/l, ollen korkein elokuussa vuonna 29 havaintopaikalla V2B (87 μg/l). Pintaveden ammoniumtyppipitoisuudet olivat elokuussa korkeampia vuonna 29 kuin keskimäärin vuosina Ammoniumtyppipitoisuuden mittaustarkkuutta on lisätty. Vuosina mittaustarkkuus oli alle 1 μg/l ja vuonna 29 alle 4 μg/l. Kuvassa 1 on esitetty keskimääräiset ammoniumtyppipitoisuudet vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

25 Vuosien välisen vertailun mahdollistamiseksi vuosien alle 1 μg/l pitoisuudet on muutettu 5 μg/l pitoisuuksiksi ja alle 4 μg/l pitoisuudet vuodelta 29 3,9 μg/l pitoisuuksiksi. Keskimääräisesti arvioituna kokonaisravinnepitoisuudet ovat olleet hieman korkeampia Oy Visko Teepak Ab:n edustan havaintopaikoilla (V2B ja V3) sekä kauimpana sijaitsevilla havaintopaikoilla V6 ja V7 (Kuva 17). Kokonaisravinnepitoisuuksiin vaikuttaa jätevesien lisäksi myös valuma-alueelta tuleva kuormitus. Bengtsårin saaristoalueella esiintyy huonon veden vaihtuvuuden vuoksi kesäisin happiongelmia. Lopputalvella hapenkyllästys oli tarkastelujakson aikana hyvä, yli 5 %. Vuonna 29 lopputalvella havaittiin kuitenkin voimakas hapen ylikyllästystila 1, m ja 5, m näytesyvyyksissä koko tarkkailualueella, joka kertoo kevään levätuotannon käynnistymisestä pintavedessä. Tämä näkyy myös matalimmassa havaintopaikassa V2B pohjanläheisessä vedessä, jonka syvyys on vain 5, m (Kuva 18). Loppukesästä syvimmillä havaintopaikoilla (V1, V4, V5 ja V8) esiintyy säännöllisesti hapettomuutta, kuten myös vuosina Hapen loppuessa pohjalta sisäinen kuormituskehitys on käynnistynyt ja ravinteita on alkanut liueta sedimentistä, joka näkyi sameuden lisääntymisenä ja korkeina ravinnepitoisuuksina pohjanläheisessä vedessä. Syyskierron yhteydessä pohjan ravinteet nousevat pintaan ja tuovat huomattavan ravinnelisän pintaveteen, ravinteet ovat leville käyttökelpoisessa muodossa. 45 Bengtsårin merialueen keskim. NH4-N-pitoisuus v µg/l V1 V2B V3 V4 V5 V6 V7 V8 Havaintopaikka Kuva 16. Bengtsårin merialueen keskimääräiset ammoniumtyppipitoisuudet (μg/l) pintavedessä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 23

26 45 Bengtsårin merialueen keskim. kok. N-pitoisuus v µg/l V1 V2B V3 V4 V5 V6 V7 V8 Havaintopaikka 4 Bengtsårin merialueen keskim. kok. P-pitoisuus v µg/l V1 V2B V3 V4 V5 V6 V7 V8 Havaintopaikka Kuva 17. Bengtsårin merialueen keskimääräiset kokonaisravinnepitoisuudet (μg/l) pintavedessä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

27 18 Bengtsårin merialueen pohjanläheinen happitilanne lopputalvella v Hapenkyllästys-% V2B V1 V3 V4 V5 V6 V7 V8 Havaintopaikka 1 Bengtsårin merialueen pohjanläheinen happitilanne loppukesällä v Hapenkyllästys-% V2B V1 V3 V4 V5 V6 V7 V8 Havaintopaikka Kuva 18. Bengtsårin merialueen pohjanläheinen hapenkyllästys-% lopputalvella ja -kesällä vuosina Tarkkailualueen rehevyys a-klorofyllipitoisuuden perusteella A-klorofyllipitoisuus kertoo välillisesti levätuotannon määrän vedessä. Levätuotannon suuruuteen vaikuttaa eniten ravinnepitoisuus, mutta myös muut kasvuolosuhteet kuten valon määrä, veden lämpötila ja tuulen voimakkuus. Ravinteista typpi on yleensä meriolosuhteissa tärkein kasvua rajoittava ravinne ja säätelee yhdessä fosforin kanssa levätuotantoa. Sinilevät pystyvät sitomaan ilmakehästä typpeä ja menestymään, kun ravinnepitoisuus vedessä vähenee. Hangon merialueella tavataan loppukesästä usein sinileviä, jotka nostavat veden klorofyllipitoisuutta. Levätuotannon maksimi ajoittuu yleensä alkuvuoteen jäiden lähdön jälkeen, kun valonmäärä lisääntyy ja maalta sulavesien mukana tuomat ravinteet kiihdyttävät levätuotantoa. Kevään levähuipun jälkeen ravinteiden vähetessä klorofyllipitoisuus alenee ja on alimmillaan alkukesästä. Loppukesästä voidaan havaita toinen levähuippu vuosina, jolloin sinileväkukintoja esiintyy. Tässä tarkkailussa ei ole tarkoitus mitata kevään levätuotannon maksimia, koska se antaa virheellisen kuvan koko kasvukauden tuotannosta. Levämaksimin suuruus vaihtelee vuosittain ja paikal- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 25

28 lisista olosuhteista johtuen. Lisäksi pistekuormittajien rehevöittävät vesistövaikutukset tulevat paremmin esille kesään painottuvassa seurannassa (Holmberg ja Jokinen 29). Sen vuoksi näytteenotto aloitetaan vasta toukokuussa ja sitä jatketaan syyskuulle. Pitoisuudet mitataan -4 metrin kokoomanäytteestä. Vesistön rehevyyden arvioiminen klorofyllimäärän perusteella ei yksin ole täysin luotettava indikaattori vesistön rehevyystasosta, koska levien määrä vaihtelee paikallisesti hyvin lyhyelläkin aikavälillä. Se antaa kuitenkin osviittaa veden yleistilanteesta. Levätuotannon määrä vaihtelee luontaisesti kesän aikana, jonka vuoksi esitetään ensin vuoden 29 näytteenottokertojen tulokset, ja lopuksi verrataan vuosien keskimääräisiä a-klorofyllipitoisuuksia. Vuonna 29 kevään levähuippu oli selvästi ohitettu toukokuun näytteenotossa. Koko Hangon merialueella klorofyllimäärät olivat pieniä ja vaihtelivat 2 μg/l molemmin puolin (Kuva 19). Ainoastaan Hankoniemen pohjoispuolella on havaittavissa hieman korkeampia pitoisuuksia (pisteet H1 4,1 μg/l ja H14 5,5 μg/l). Kesäkuussa klorofyllipitoisuudet laskivat ja olivat samaa suuruusluokkaa koko alueella. Heinäkuussa on havaittavissa selvä klorofyllipitoisuuksien nousu, joka viittaa loppukesän sinilevien esiintymiseen. Heinäkuun klorofyllipitoisuudet vaihtelivat välillä 2,5-23, μg/l, ollen korkeimpia Forcitin edustalla (pisteet F2 ja F3), ja Hangon pohjoisen merialueen itäosassa (piste V7). Elokuussa klorofyllipitoisuudet olivat jo laskeneet alkukesän tasolle koko tarkkailualueella ja tilanne pysyi samankaltaisena syyskuussa. Kauden keskimääräiset klorofyllipitoisuudet olivat pohjoisella merialueella Hangon eteläistä merialuetta korkeampia. 25 A-klorofyllipitoisuus Hangon merialueella v μg/l /5 2-3/ /6 2-21/ /8 7-8/9 H1 H2 H3 H4 H6 H7 S3B S4 H1 H14 F2 F3 V1 V2B V3 V5 V6 V7 V8 Kuva 19. Hangon merialueen a-klorofyllipitoisuudet (μg/l) vuonna 29. Keskimääräiset klorofyllipitoisuudet olivat vuonna 27 suurimmassa osassa tarkkailualuetta korkeampia kuin vuosina Vuoden 27 heinäkuun alun ja syyskuun a-klorofyllipitoisuudet olivat vuosien pitoisuuksia korkeampia ja nostivat kasvukauden keskimääräistä pitoisuutta. Ne viittaavat runsaampaan leväkukintaan kyseisenä aikana. Vuosien Hangon merialueen keskimääräiset a-klorofyllipitoisuudet on esitetty kuvassa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

29 9, Hangon merialueen keskim. a-klorofyllipitoisuus v , 7, 6, µg/l 5, 4, 3, 2, ,, H1 H2 H3 H4 H6 H7 S3B S4 H1 H14 F2 F3 V7 V6 V3 V2B V1 V5 V8 havaintopaikka Kuva 2. Hangon merialueen kasvukauden keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus (µg/l) vuosina Ympäristökeskuksen yleisen merialueen rannikkovesien rehevyysluokituksen (26) mukaan vesistöä luonnehditaan karuksi, mikäli kasvukauden a-klorofyllipitoisuuden keskiarvo on alle 2 µg/l. Jos keskipitoisuus on välissä 2-5 µg/l, vesistö luonnehditaan lievästi reheväksi ja mikäli keskipitoisuus on pysyvästi yli 5 µg/l, vesistö luokitellaan reheväksi. Arvon ylittäessä 4 µg/l vesistö on erittäin rehevä. Klorofyllipitoisuudet ovat Hangon merialueella vaihdelleet yleensä 5 µg/l molemmin puolin ja olleet korkeampia loppukesästä (Holmberg ja Jokinen 29). Keskimääräisen a-klorofyllipitoisuuden perusteella Hangon merialue on lievästi rehevöitynyt. Havaintopaikkojen kauden keskipitoisuudet vaihtelivat välillä 3,9-8,4 µg/l vuonna 27, 3,-6,5 µg/l vuonna 28 ja 2,8-7,2 µg/l vuonna 29. Tärkeimmät mitattavien klorofyllipitoisuuksien vaihteluun vaikuttavat tekijät ovat tuuli- ja muut sääolosuhteet. Levät voivat tuulisella säällä olla sekoittuneena syvemmälle ja tyynellä säällä esiintyä veden pintakerroksessa. 5 Yhteenveto ja johtopäätökset Hangon merialueen yhteistarkkailu noudatti tarkkailujaksolla suppeaa tarkkailuohjelmaa, johon kuului veden fysikaalis-kemiallisen laadun seuranta ja rehevyystutkimus. Pistekuormituksesta valtaosa johdetaan Hangon eteläiselle merialueelle. Suurimmasta osasta jäteveden kuormitusta vastasi Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo (yli 6 %). Biologisen hapenkulutuksen kuormitus jakaantui Suursuon jätevedenpuhdistamon, Hangon Puhdistamo Oy:n ja Oy Visko Teepak Ab:n kesken. Vesistöjen rehevöitymisen kannalta tärkeä ravinnekuormitus kohdistuu pääosin Hangon eteläiselle puolelle. Merkittävä osa tarkkailualueen pistekuormittajien typpikuormituksesta (94 %) muodostui Hangon Puhdistamon ja Suursuon jätevedenpuhdistamon jätevesistä. Hangon poh- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 27

30 joispuolella Bengtsårin alueella jäteveden kuormitus vaikutukset kuitenkin korostuvat alueen huonojen laimentumisolosuhteiden vuoksi. Vuoden 29 ravinnekuormitus koko alueella oli jonkin verran vähäisempää verrattuna vuosiin Hangon eteläinen merialue Hyvien veden sekoittumisolosuhteiden vuoksi pistekuormittajien jätevesivaikutuksia ei ollut suuremmin havaittavissa eteläisellä merialueella. Vuosina jätevesikuormituksesta kertova fekaalisten kolibakteerien määrä oli erittäin pieni, bakteereita esiintyi maalis- ja elokuussa yksittäin (-9 pmy/1 ml) ja selvästi alle EU:n asettaman hyvän uimaveden raja-arvon (5 pmy/1 ml). Myös ammoniumtyppipitoisuudet olivat pintavedessä hyvin pieniä ja pääosin alle mittaustarkkuuden. Vedenlaatu oli muutenkin hyvä. Happiongelmia ei ole esiintynyt, hapenkyllästys oli tarkastelujakson aikana pohjalla vähintään 6 %. 5.2 Suursuon kaatopaikka Suursuon kaatopaikan vesistökuormitus oli vuosina vähäistä. Eniten vesistöä tuntuvat kuormittavan alempana puron varrella olevan haja-asutuksen jätevedet. Jätevesivaikutusta indikoivien fekaalisten kolibakteerien määrät olivat hyvin pieniä, kaatopaikkaa lähinnä sijaitsevalla havaintopisteellä, mutta puron alajuoksulla, lähellä asutusta, fekaalisia kolibakteereita tavattiin melko runsaasti, kuitenkin selvästi alle EU:n hyvälle uimavedelle asettaman raja-arvon (5 pmy/1 ml). 5.3 Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoisella merialueella pistekuormitus on hyvin vähäistä. Veden sekoittumisolosuhteet ovat sielläkin hyvät. Pohjoisen merialueen kokonaisravinnepitoisuudet ja vedenlaatu eivät suuremmin poikenneet eteläisen merialueen tilanteesta. Vuotta kohden keskimääräisesti arvioituna kokonaisravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) ovat olleet samaa suuruusluokkaa eteläisellä ja pohjoisella merialueella. Syvänteiden happitilanne on ollut loppukesästä heikompi pohjoisella merialueella verrattuna eteläiseen, mutta varsinaisia happiongelmia ei ole esiintynyt. Pohjoinen merialue on hieman eteläistä rehevämpi, mikä näkyy korkeampina a-klorofyllipitoisuuksina. 5.4 Oy Forcit Ab:n edusta Forcitin ja sen edustalle jätevedet laskevan dispersiotehtaan (Rohm and Haasin) läheisissä havaintopaikoissa pohjanläheinen happitilanne oli erinomainen, hapen kyllästysprosentti oli yli 88 %. Huhtikuussa 29 pintavedessä oli havaittavissa voimakas hapen ylikyllästystila, joka on merkki runsaasta levätuotannosta. A-klorofyllipitoisuudet ilmensivät rehevää vettä Forcitin jäteveden purkupaikan läheisissä havainnointipisteissä. Jätevesivaikutusta indikoivia kolibakteereita esiintyi hyvin vähän, joten veden hygieeninen laatu oli erinomainen. Jäteveden vaikutuk- 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

31 sia veden fysikaalis-kemialliseen laatuun ei ollut havaittavissa tarkkailujakson aikana johtuen myös leudoista talvista ja hyvistä veden sekoittumisolosuhteista. 5.5 Bengtsårin alue Tarkkailujakson aikana jätevesivaikutusta ilmentäviä fekaalisia kolibakteereita oli hyvin vähän, joten veden hygieeninen laatu oli erinomainen. Ammoniumtyppipitoisuudet sitä vastoin ilmensivät ajoittain kuormitusta. Ammoniumtyppipitoisuudet nousivat loppukesää kohden ja olivat korkeampia pinnanläheisessä vedessä Oy Visko Teepak Ab:n purkupaikan läheisillä havaintopaikoilla (V3 ja V2B). Vuonna 29 myös kokonaisravinnepitoisuudet olivat heinä-elokuussa korkeampia Oy Visko Teepak Ab:n edustan havaintopisteessä (V3 ja V2B). 6 SAMMANDRAG OCH SLUTSATSER Vattendragskontrollen i Hangö havsområde och Bengtsårområdet gjordes åren enligt det mindre omfattande programmet, vilket innebär att undersökningen omfattade kontroll av vattnets fysikalisk-kemiska egenskaper samt klorofyll-a halter. Av punktbelastningen leds den största delen ut i det södra havsområdet. Av den avloppsvattenmängd, som leds ut i Hangö havsområde, utgörs den största delen (6 %) av avloppsvatten från Hangö stads Stormossens reningsverk. Den syreförbrukande belastningen kommer främst från Stormossens reningsverk, Hangon Puhdistamo Oy samt från Oy Visko Teepak Ab. Med tanke på närsaltsbelastningen, som är viktigast då det gäller eutrofieringen, kommer den till största delen ut söder om Hangö. Speciellt vad beträffar totalkvävebelastningen svara Stormossen och Hangon puhdistamo för 94 % av belastningen. I det norra havsområdet intill Bengtsår framhävs effekterna till följd av de sämre utspädningsförhållandena. Närsaltsbelastningen år 29 var i hela området en aning mindre än under perioden Hangö södra havsområde Till följd av de goda omblandningsförhållandena kunde avloppsvattenbelastningens direkta inverkan på vattenkvaliteten endast lindrigt märkas. Under perioden var mängden fekala kolibakterier, som indikerar avloppsvattenbelastning, mycket små, och i mars och augusti förekom närmast enstaka bakterier (-9 pmy/1 ml), vilket är klart under EU:s gränser för bra badvatten (5 pmy/1 ml). Även ammoniumkvävehalterna i det ytnära vattnet var mycket låga och för det mesta under den lägsta mätbara halten. Vattenkvaliteten var även i övrigt god. Syreproblem förekom inte, syremättnadsgraden vid bottnen var under hela kontrollperioden 6 % eller högre. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 29

32 6.2 Stormossens avstjälpningsplats Vattendragseffekterna från den stängda soptippen var under perioden lindriga. Den glesbebyggelse, som finns intill den nedre delen av soptippsbäcken, verkar belasta vattnet mera än soptippen. Vid provpunkten intill soptippen var mängden fekala kolibakterier mycket liten, men längre ner i bäcken nära bebyggelsen, förekom fekala bakterier i högre utsträckning (16-3 pmy/1 ml). Mängden är emellertid klart under EU:s gräns för tjänligt badvatten (5 pmy/1 ml). 6.3 Hangö norra havsområde Norr om Hangö är punktbelastningen mycket liten. Vattnets omblandningsförhållanden är goda även inom detta område. Totalnärsaltshalterna och vattenkvaliteten avvek inte nämnvärt från situationen i det södra havsområdet. De årsvisa medelhalterna (kväve och fosfor) var på ungefär samma nivå i såväl det södra som det norra havsområdet. Syreläget i de djupaste områdena har varit sämre än i det södra havsområdet under sensommaren, men direkta syreproblem har inte förekommit. Det norra havsområdet är en aning frodigare än det södra havsområdet, vilket märks som en något högre klorofyll-a halter norr om Hangö. 6.4 Området utanför Oy Forcit Ab Vid provpunkten utanför Forcit, dit även avloppsvattnet från dispersionsfabriken (Rohm and Haas) leds, var syreläget i djupvattnet bra (över 88 %). I april 29 kunde man observera en kraftig syreövermättnad i det ytnära vattnet, vilket är ett tecken på kraftig algproduktion. A-klorofyllhalterna indikerade frodigt vatten vid provpunkterna nära fabrikens utsläppsplats. Fekala kolibakterier förekom mycket sparsamt, vilket innebär att vattnets hygieniska kvalitet var utmärkt. Klara effekter på vattnets fysikalisk-kemiska egenskaper kunde inte noteras under perioden 27-29, vilket berodde på de milda vintrarna och de goda omblandningsförhållandena. 6.5 Bengtsår området Under kontrollperioden var förekomsten av belastningsindikerande bakterier mycket liten (-18 pmy/1 ml), vilket innebär att vattnets hygieniska kvalitet var utmärkt. Ammoniumkvävehalterna däremot indikerade tidvis en viss belastning. Ammoniumkvävehalterna steg något mot slutet av sommaren och de var som högst i det ytnära vattnet i närheten av Oy Visko Teepak Ab: s utsläppsplats (punkterna V3 och V 2b). År 29 var även totalkvävehalterna högre vid dessa punkter i juli och augusti. 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

33 Kirjallisuuslähteet Holmberg, R. & Jokinen, O. 29: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuosilta Länsi-Uudenmaan vesi ja mpäristö ry. Julkaisu s. + liitteet. Ilmatieteen laitos 27: Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. Tammi-joulukuu 27. Ilmatieteen laitos 28: Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. Tammi-joulukuu 28. Ilmatieteen laitos 29: Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. Tammi-joulukuu 29. Suomen ympäristökeskus 26: Suomen pintavesien tyypittely ja ekologisen luokittelun perusteet. Suomen ympäristö. Julkaisu 87. Helsinki. 154 s. Vesi ja ympäristöhallitus 1988: Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 2. Helsinki. 47 s. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 31

34 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

35 Liitteet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 33

36 LIITELUETTELO Liite 1. Liite 2. Liite 3. Kartta yhteistarkkailualueesta Tarkkailualueen analyysitulokset Analyysimenetelmät ja määritysajat 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

37 Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 1. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 35

38 Liite 2. (1/22) Tarkkailualueen analyysitulokset Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Happi% Lämpötila O2 *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P Suol.lask. *Lämp.koli a-klorofyl Näytepaikka kyll.% oc mg/l FNU ms/m µg/l µg/l µg/l o/oo pmy/1 ml µg/l VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 3, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:35; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 3 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,6 17,8, ,6 31 <4 24 5, ,3 17,, ,4 33 <4 29 5, ,4 1,, ,7 35 <4 34 6, ,3 9,9, ,7 41 <4 36 6, ,3 8,9, , , VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 3, m; Lumi cm; Jää 6 cm; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 3 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1, 137 3,9 17,3, ,6 29 <4 19 5, ,1 2,4 1, ,7 35 <4 24 5, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 3, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 3 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; , 16,8, ,6 3 <4 15 4, ,8 14,6 1,9 12 8,1 42 <4 45 5, VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 3, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 3 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,5 18,7, ,7 32 <4 18 5, ,9 15,7, ,3 34 <4 26 5, ,3 1,, ,7 43 <4 37 6, ,3 9,4, ,7 44 7,6 43 6, VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 2,9 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 3 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,9 16,7, ,5 29 <4 18 5, ,3 17,3 1, ,4 35 <4 37 5, ,3 9,7, ,7 42 <4 38 6, ,3 9,, ,7 44 4,3 39 6, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 3,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 3 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,3 17,9 1, 873 8,6 33 <4 2 5, ,2 1,3 1, ,6 39 <4 33 5, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 3,5 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:1; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 3 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,8 16,4, ,5 32 <4 22 5, ,3 14,7, ,2 37 <4 36 5, ,6 13,1, ,9 38 <4 49 5, ,9 1,3, ,7 32 <4 4 6, VIS / V8 Basafjärden 1 Kok.syv. 19, m; Näk.syv. 2,8 m; Lumi cm; Jää 6 cm; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 3 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,6 17,9, ,6 34 <4 27 5, , 17,2, ,4 35 <4 28 5, ,3 1,2, ,7 3 <4 31 6, ,8 1,, ,7 39 <4 37 6, ,1 7,4, , ,1 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

39 Tarkkailualueen analyysitulokset Liite 2. (2/22) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Happi% Lämpötila O2 *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P Suol.lask. *Lämp.koli a-klorofyl Näytepaikka kyll.% oc mg/l FNU ms/m µg/l µg/l µg/l o/oo pmy/1 ml µg/l VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Näk.syv. 2,2 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; -4 1,5 8,3 2, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; -4 11,1 8,3 2, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; -4 11, 8,3 2, VIS / V5 Syningsviken 5 Näk.syv. 2,2 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; -4 11,5 8,4 2, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; -4 1,5 8,3 3, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Näk.syv. 5, m; Klo 9:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; -4 8,3 8,3 3, VIS / V8 Basafjärden 1 Näk.syv. 3,6 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; -4 9,5 8,2 2, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,3 9,6 1, ,1 31 9,2 21 5, ,3 9,7 1, 97 8, , ,5 8,1 1, , , ,6 3,9 1,3 1 7, , ,8 2,7 1,4 18 7, ,8-4, 16,1 8,1 1, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,7 9,3 1, , ,6 4, 98 16,2 9,3 1, , ,6-4, 17, 8, 2, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,7 9,4 1, , 32 9,6 2 5, ,8 8,6 2, , ,6-4, 16,8 8, 1,8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 37

40 Liite 2. (3/22) Tarkkailualueen analyysitulokset Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Happi% Lämpötila O2 *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P Suol.lask. *Lämp.koli a-klorofyl Näytepaikka kyll.% oc mg/l FNU ms/m µg/l µg/l µg/l o/oo pmy/1 ml µg/l VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,8 9,6 1,1 97 8, , ,3 9,9 1, ,1 3 9,7 13 5, ,3 7,9 1, , , ,5 5,2 1, , , VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,7 9,6 1, , , ,7 9,9 1,3 97 8, , , 6,7 1, , , ,8,4 1, , , -4, 16,5 8,1 2, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 3,6 m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,6 9,3 1, ,1 33 7,2 18 5, ,7 9,5 1, , ,7-4, 15,8 8, 1, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 4,4 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,; , 1,4, , , ,6 1,4, , , ,5 1,1 1, , , ,5 9,3 1, , ,7 -,4 14,4 8,2 2, VIS / V8 Basafjärden 1 Kok.syv. 19, m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,8 9,7 1, 974 8, , ,1 1,1, , , ,7 8,8 1, , , ,8 4,2 1,2 1 7, , ,2,5 1, , ,9-4, 15,5 8,1 1, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 3, m; Klo 9:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; E 4, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,6 8,1 3,7 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

41 Tarkkailualueen analyysitulokset Liite 2. (4/22) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Happi% Lämpötila O2 *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P Suol.lask. *Lämp.koli a-klorofyl Näytepaikka kyll.% oc mg/l FNU ms/m µg/l µg/l µg/l o/oo pmy/1 ml µg/l VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,4 8,1 3, VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,7 8,2 2, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,3 8,2 4, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 4,6 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,4 8,3 5, VIS / V8 Basafjärden 1 Kok.syv. 19, m; Näk.syv. 3, m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 36; ,9 8,2 3, VIS / V Tenhola 38 Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 19,8 8, ,8 8, 9. 17,4 2, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 8,5 1, 984 8, , ,2 8,3, , , ,8 4,6, , , ,,5 1, , ,7 19. <1 8,2 <,1 1, , ,7-4, 19,2 8,2 2,5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 39

42 Liite 2. (5/22) Tarkkailualueen analyysitulokset Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Happi% Lämpötila O2 *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P Suol.lask. *Lämp.koli a-klorofyl Näytepaikka kyll.% oc mg/l FNU ms/m µg/l µg/l µg/l o/oo pmy/1 ml µg/l VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; ,7 7,9 3, , ,7 4, 89 19,7 7,9 2, , ,7-4, 19,7 8,2 4, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; ,7 7,8 2, , , ,7 7,9 3, , ,7-4, 19,7 8,1 4, VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; ,3 8,5, , , ,2 8,4 1, 983 8, , ,8 4,5 1, , , ,3,9 1, , , VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 3, m; Klo 1:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; , 8,2 1, , , , 8,5 1, 982 8, , ,8 3,4, , ,7 15. <1 5,8 <,1 8,8 13 7, ,9-4, 19, 8,1 2, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; ,6 9, 2, , , , 9, 2, , ,6-4, 19,4 8,4 6, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; ,1 9,1 1, ,6 4 7,1 33 5, , 9,1 1, ,6 38 <4 32 5, ,8 6,6 1, , 35 <4 23 5, ,8 3,4 1,2 1 7,5 31 <4 59 5,8-4, 18,1 8, VIS / V8 Basafjärden 1 Kok.syv. 19, m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 8,8 1, , , ,2 8,6, , , , 5,7, , , ,2,8 2, , ,7 18. <1 7, <,1 2, 11 7, ,8-4, 19,2 8,2 2, 4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

43 Tarkkailualueen analyysitulokset Liite 2. (6/22) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Happi% Lämpötila O2 *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P Suol.lask. *Lämp.koli a-klorofyl Näytepaikka kyll.% oc mg/l FNU ms/m µg/l µg/l µg/l o/oo pmy/1 ml µg/l VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 13 m/s; Tuulsuunt. 23; ,6 7,9 1, , , ,5 8, 1, , , ,4 7,8 1, , ,7 15. <1 1,7 <,1 2, , ,7 19. <1 1,1 <,1 2, , ,7-4, 19,6 8,1 3, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 13 m/s; Tuulsuunt. 23; ,6 7,4 3, , ,7 4, 85 19,6 7,5 3, , ,7-4, 19,6 8, 3, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 13 m/s; Tuulsuunt. 23; ,6 7,7 4, 982 8, , ,6 7,7 6, , ,7-4, 19,6 8,1 3, VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 13 m/s; Tuulsuunt. 23; ,5 7,7 1, , , ,5 7,9 1, , , ,3 7,7 1, , ,7 15. <1 11, <,1 2, , , VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 13 m/s; Tuulsuunt. 23; ,7 7,8 1, , , ,7 7,7 1, , , ,6 2,1 1, , ,7 15. <1 5,4 <, , , -4, 19,7 8,1 3, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 13 m/s; Tuulsuunt. 23; ,1 7,8 1, , , ,1 7,9 2, , ,7-4, 19,1 8,3 4, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 3, m; Klo 1:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 13 m/s; Tuulsuunt. 23; , 8, 1, , , ,9 7,8 1,4 99 8, , ,4 7,4 1, , , ,4 2,7 1,3 12 7, ,9-4, 19, 8,3 3,8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 41

44 Liite 2. (7/22) Tarkkailualueen analyysitulokset Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Happi% Lämpötila O2 *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P Suol.lask. *Lämp.koli a-klorofyl Näytepaikka kyll.% oc mg/l FNU ms/m µg/l µg/l µg/l o/oo pmy/1 ml µg/l VIS / V8 Basafjärden 1 Kok.syv. 19, m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:36; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 13 m/s; Tuulsuunt. 23; ,5 7,8 1, , , ,5 7,8 1, , , ,4 8, 1,7 99 8, ,7 15. <1 1,3 <,1 3, , ,7 18. <1 8,8 <,1 4, , ,8-4, 19,5 8,1 2, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Näk.syv. 3,1 m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; -4 17,7 8, 4, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Näk.syv. 2,1 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; -4 17,6 7,9 4, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Näk.syv. 2,1 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; -4 17,6 7,9 4, VIS / V5 Syningsviken 5 Näk.syv. 3,5 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; -4 17,7 7,9 4, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Näk.syv. 2,8 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; -4 17,6 8, 4, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Näk.syv. 3,7 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; -4 16,8 8, 4, VIS / V8 Basafjärden 1 Näk.syv. 2,9 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; -4 17,6 8, 4,6 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

45 Tarkkailualueen analyysitulokset Liite 2. (8/22) Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Happi% Lämpötila O2 *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P Suol.lask. *Lämp.koli a-klorofyl Näytepaikka kyll.% oc mg/l FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l o/oo pmy/1 ml µg/l FORCIT / F1 Tenholan edusta 25 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 3,2 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:2; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 3 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,2 15,4, ,3 38 <2 <1 <1 36 5, ,1 15,8, ,3 38 <2 <1 <1 36 5, ,1 13,9, , 34 <2 <1 <1 31 5, ,7 12,7, , , FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 3,5 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 3 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,1 15,6, ,3 4 <2 <1 <1 46 5, , 15,6, ,3 39 <2 <1 <1 44 5, ,8 13,6, , 31 <2 <1 <1 32 5, ,8 13,7, , 38 <2 <1 <1 4 5, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Kok.syv. 24, m; Näk.syv. 4, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 3 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,7 15,8, ,3 38 <2 <1 <1 31 5, ,6 15,1, ,3 32 <2 <1 <1 32 5, ,5 13,5, , , ,3 12,5, , ,9 23, 89 1,4 12,, , ,9-4, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 5,8 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 8,6 8,4 3. 8,5 8,4 5. 8,2 8,5 7. 7,3 8,4 9. 6,8 8,3 11, 6,8 8,3 13, 6,7 8,3-4, 8,5 8,4 4, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 5,8 m; Klo 9:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; -4 8,1 8,4 5, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 5, m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 15,4 8,2 3, 13,7 8,3 5, 12,6 8,2 7, 1,4 8,2 9, 1,1 8,2 11, 1, 8,2 13, 9,8 8,1-4, 14, 8,2 1, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 5,5 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,; -4 15,7 8,2 1,8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 43

46 Liite 2. (9/22) Tarkkailualueen analyysitulokset Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Happi% Lämpötila O2 *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P Suol.lask. *Lämp.koli a-klorofyl Näytepaikka kyll.% oc mg/l FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l o/oo pmy/1 ml µg/l FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 5, m; Klo 8:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 16,3 8, ,8 8, ,6 8, ,2 8, ,1 8, , 8, ,8 7,8-4 15,5 8,4 4, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 6, m; Klo 8:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; -4 15,6 8,3 3, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 9:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 17,5 8, ,5 8, ,5 8,5 7. 7,5 8, ,5 8, ,3 8, ,3 8,6-4 17,5 8, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 3, m; Klo 9:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; -4 17,3 8, FORCIT / F1 Tenholan edusta 25 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 13 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 8,1 1, ,4 39 <2 <1 <1 38 5, ,2 8,2 5, ,3 4 <2 <1 <1 35 5, ,2 7,9 2, ,4 4 <2 <1 <1 33 5, ,2 8, 1, ,4 42 <2 <1 <1 35 5, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 13 m/s; Tuulsuunt. 23; 1, 91 19,3 8,1 2, 986 8,5 4 <2 <1 <1 36 5,7 5 3, 19,3 8,5 5, 91 19,3 8,1 2, ,5 4 <2 <1 <1 37 5,7 7, 19,3 8,5 9, 19,3 8,5 1, 92 19,4 8,2 1, ,5 38 <2 <1 <1 34 5,7 11, 19,2 8,5 12, 92 19,2 8,2 2, ,5 41 <2 <1 <1 35 5,7-4, 19,3 8,4 5,5 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

47 Tarkkailualueen analyysitulokset Liite 2. (1/22) Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Happi% Lämpötila O2 *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P Suol.lask. *Lämp.koli a-klorofyl Näytepaikka kyll.% oc mg/l FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l o/oo pmy/1 ml µg/l FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Kok.syv. 24, m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 13 m/s; Tuulsuunt. 32; ,2 8,4 5, ,4 38 <2 <1 <1 35 5, ,2 8,3 1, ,4 39 <2 <1 <1 32 5, , 8,2 1, ,4 38 <2 <1 <1 29 5, ,7 8,, ,3 37 <2 <1 <1 29 5,7 23, 35 12,7 3,6, ,5 35 <2 < ,9-4, 5, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 16,7 8,1 3, 16,7 8,1 5, 16,7 8,1 7, 16,7 8,1 9, 16,7 8,1 11, 16,5 8,1 13, 16,4 8, -4, 16,7 8,1 3, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 4,1 m; Klo 9:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; -4 16,7 8, 4,5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 45

48 Liite 2. (11/22) Tarkkailualueen analyysitulokset Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Happi% Lämpötila O2 *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P Suol.lask. *Lämp.koli a-klorofyl Näytepaikka kyll.% oc mg/l FNU ms/m µg/l µg/l µg/l o/oo pmy/1 ml µg/l HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 6,5 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:1; Näytt.ottaja jva,amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 98,4 13,6, , 35 5,2 34 5, ,4 13,6, , 35 8,4 34 5, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 5, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja jva,amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 98,5 13,6, , 35 5,6 36 5, ,5 13,5, , 34 9, 34 5, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Kok.syv. 19, m; Näk.syv. 7, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 97,4 13,5, ,9 34 4,7 35 5, ,4 13,5, ,9 36 4,2 35 5, ,4 13,5, ,9 34 4,7 36 5, ,4 13,6, ,9 35 5,1 37 5, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 7, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:5; Näytt.ottaja jva,amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 96,3 13,4, ,9 35 <4 35 5, ,3 13,4, ,9 35 <4 43 5, ,3 13,4, ,9 35 <4 38 5, ,3 13,4, ,9 35 <4 38 5, HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18, m; Näk.syv. 7, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja jva,amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 96,3 13,4, ,9 34 <4 36 5, ,3 13,4, ,9 33 <4 36 5, ,3 13,4, , 35 <4 37 5, ,3 13,3, ,9 34 <4 37 5, HAN / N4 Anklarensbukten 16 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 2, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:2; Näytt.ottaja jva,amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1, 15 1, 14,4, ,2 27 <4 22 5, HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36, m; Näk.syv. 7, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja jva,amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 96,3 13,4, ,9 36 <4 37 5, ,3 13,5, ,9 34 <4 37 5, ,3 13,4, ,9 35 <4 39 5, ,3 13,4, ,9 34 <4 37 5, ,4 12,2, ,9 33 <4 36 6, ,8 11,9, ,8 31 <4 37 6, HAN / H8 Hanko 128 Kok.syv. 26, m; Näk.syv. 7, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 1:55; Näytt.ottaja jva,amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 96,3 13,3, ,9 34 <4 35 5, ,3 13,4, ,9 34 <4 36 5, ,3 13,5, ,9 35 <4 35 5, ,3 13,4, ,9 35 <4 36 5, ,7 12,8, ,9 34 <4 36 5,8 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

49 Tarkkailualueen analyysitulokset Liite 2. (12/22) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Happi% Lämpötila O2 *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P Suol.lask. *Lämp.koli a-klorofyl Näytepaikka kyll.% oc mg/l FNU ms/m µg/l µg/l µg/l o/oo pmy/1 ml µg/l HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 7, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:1; Näytt.ottaja jva,amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 98,3 13,7, ,9 36 <4 35 5, ,3 13,5, ,9 34 <4 34 5, ,3 13,5, ,9 35 <4 36 5, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 7, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:2; Näytt.ottaja jva,amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 96,3 13,4, ,9 35 <4 34 5, ,3 13,4, ,9 35 <4 34 5, ,3 13,4, ,9 33 <4 34 5, HAN / H1 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51, m; Näk.syv. 4, m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:2; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 3 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,7 14,8, ,2 33 <4 35 5, ,4 14,6, , , ,2 14,3, , , ,8 13,5, , , ,1 12,7, , ,9 4. 9,8 12,3, , , 5. 89,9 12,2, , , HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Kok.syv. 28, m; Näk.syv. 4,1 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 3 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,1 14,4,6 99 8, , ,4 14,6, , , ,2 14,2, , , ,3 13,2, , , ,1 12,8,7 13 7, , HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 3,9 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 12:1; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 3 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,1 14,9, , , , 15,,94 1 8, , ,3 14,1, , , ,8 13,6, , , HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 3,8 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 3 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; , 15,2, ,3 36 <4 39 5, ,8 15,1, , , , 13,7, , , ,2 12,5, , , HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 6, m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 1 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; ,5 11,8, ,2 33 <4 2 5, ,3 11,7, ,1 29 <4 22 6, -4 6,9 8,2 1, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 5, m; Klo 12:; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 1 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; ,7 11,8, ,2 3 <4 19 5, ,8 12,, ,1 3 <4 21 5,9-4 6,4 8,2 1,6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 47

50 Liite 2. (13/22) Tarkkailualueen analyysitulokset Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Happi% Lämpötila O2 *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P Suol.lask. *Lämp.koli a-klorofyl Näytepaikka kyll.% oc mg/l FNU ms/m µg/l µg/l µg/l o/oo pmy/1 ml µg/l HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Kok.syv. 19, m; Näk.syv. 8,1 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 1 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; ,3 12,1, ,1 27 <4 19 5, ,6 12,2, ,1 31 <4 24 5, ,2 12,2, ,1 27 4,9 22 5, , 1,9, ,8 32 5,4 33 6,7-4 6, 8,1 2, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 7,2 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 1 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; , 12,1, ,1 29 <4 22 5, ,5 11,9, ,1 29 <4 22 5, ,6 11,7, , 29 5,2 25 6, ,1 11,2, ,8 28 4,7 28 6,5-4 5,8 8,1 2, HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18, m; Näk.syv. 7,6 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 1 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; ,2 12,2, ,1 27 <4 18 5, ,5 11,9, ,1 29 4,2 22 5, ,7 11,5, ,9 27 4,6 27 6, ,1 1,4, ,8 32 4,5 34 6,7-4 5,9 8,1 2, HAN / N4 Anklarensbukten 16 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 1 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 1, 1 9,3 11,1, ,3 29 <4 16 5, HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36, m; Näk.syv. 8,1 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 8 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; ,7 12,1, ,1 28 5,3 2 5, ,5 12,, ,1 28 4,1 23 5, ,2 12,, ,1 27 5,3 22 6, , 11,, ,7 29 <4 3 6, ,2 1,7, ,7 3 <4 33 6, ,1 1,4, ,7 32 6,6 36 7,1-4 5,6 8,2 2, HAN / H8 Hanko 128 Kok.syv. 26, m; Näk.syv. 8, m; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 12 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; ,3 12,, ,1 28 <4 22 5, ,4 12,1, ,1 32 4,1 23 6, ,5 11,5, ,9 26 4,4 3 6, ,2 1,9, , , ,1 1,1, ,8 32 5, 35 6, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 7, m; Klo 1:55; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 8 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; ,3 12,, ,2 27 <4 19 5, ,7 11,7, , 25 <4 22 6, ,8 12,2, ,2 28 <4 19 5,7-4. 6, 1,9 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

51 Tarkkailualueen analyysitulokset Liite 2. (14/22) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Happi% Lämpötila O2 *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P Suol.lask. *Lämp.koli a-klorofyl Näytepaikka kyll.% oc mg/l FNU ms/m µg/l µg/l µg/l o/oo pmy/1 ml µg/l HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 7,3 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 8 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; ,2 12,4, ,3 28 <4 18 5, ,2 12,5, ,2 27 <4 18 5, ,2 12,5, ,2 29 <4 18 5,7-4. 6,2 2, HAN / H1 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51, m; Näk.syv. 6,2 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 8 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. m/s; ,5 13,1, , , ,4 12,5, , , ,3 12,9, , , ,1 12,6, , , ,2 12,3, , , ,4 11,9, , , ,1 11,3, , , -4 5,4 8,2 4, HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Kok.syv. 28, m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 8 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; , 12,8, , , ,8 12,7, , , ,8 12,6, , , ,8 12,5, , , ,1 12,5, , , HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 5,5 m; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; ,3 12,4, , , ,3 12,6, , , ,3 12,5, , , ,3 12,1, , , HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 9:1; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; ,5 12,9, , , ,4 12,2, , , ,4 12,9, , , ,2 12,4, , ,7-4 6,4 8,3 5, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Näk.syv. 5, m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; -4 1,7 8,3 1, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 5, m; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; -4 1,6 8,3 2, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; -4, 1,5 8,3 2,1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 49

52 Liite 2. (15/22) Tarkkailualueen analyysitulokset Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Happi% Lämpötila O2 *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P Suol.lask. *Lämp.koli a-klorofyl Näytepaikka kyll.% oc mg/l FNU ms/m µg/l µg/l µg/l o/oo pmy/1 ml µg/l HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 5, m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; -4 1,3 8,3 2, HAN / H6 Hanko 123 Näk.syv. 5,2 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; -4, 1, 8,3 3, HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Näk.syv. 5,5 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; -4, 1,2 8,4 2, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,7 8,3 2, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,9 8,2 2, HAN / H1 Hanko, länsi 32 Näk.syv. 5,2 m; Klo 9:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; -4, 12,9 8,2 2, HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Näk.syv. 5,1 m; Klo 8:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; -4 13,7 8,3 1, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 7, m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; -4 12,5 8,2 1, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 5, m; Klo 1:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; -4 12,9 8,3 1, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Näk.syv. 6,3 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; -4, 12,7 8,2 1, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 7,3 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; -4 12,6 8,2 2,7 5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

53 Tarkkailualueen analyysitulokset Liite 2. (16/22) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Happi% Lämpötila O2 *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P Suol.lask. *Lämp.koli a-klorofyl Näytepaikka kyll.% oc mg/l FNU ms/m µg/l µg/l µg/l o/oo pmy/1 ml µg/l HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18, m; Näk.syv. 6, m; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; -4, 13,2 8,2 2, HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36, m; Näk.syv. 6,2 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; -4, 12,8 8,2 1, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 7,9 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; ,1 8,3 2, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 6,8 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; ,7 8,3 1, HAN / H1 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51, m; Näk.syv. 6,2 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; -4, 12,1 8,2 5, HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 5,3 m; Klo 8:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; -4 14, 8,3 4, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 3,5 m; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 9,1 1, ,4 31 <4 2 5, ,8 9,2, ,4 29 <4 17 5,4-4 17,1 8,4 7, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 9,4 1, ,4 31 <4 23 5, ,3 9,3 1, ,4 36 <4 25 5,4-4 17,3 8,4 9, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Näk.syv. 5, m; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; -4, 16,8 8,4 7, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 9,7, ,5 31 <4 17 5, ,1 9,6, ,5 32 <4 17 5, , 9,3, ,4 31 <4 13 5, ,9 9,6, ,4 29 <4 14 5,4-4 17,1 8,5 11 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 51

54 Liite 2. (17/22) Tarkkailualueen analyysitulokset Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Happi% Lämpötila O2 *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P Suol.lask. *Lämp.koli a-klorofyl Näytepaikka kyll.% oc mg/l FNU ms/m µg/l µg/l µg/l o/oo pmy/1 ml µg/l HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18, m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; -4, 17,1 8,4 8, HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36, m; Näk.syv. 4, m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; -4, 17,1 8, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 3, m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,9 8, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 3,6 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,7 8, HAN / H1 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51, m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; -4, 16,3 8,3 9, HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 8:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14; ,7 8,4 1,3 97 8, , , 7,8 1, 978 8, , ,7 6,5 1, , , ,5 6,4 1, , , HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14; ,6 8,9 1, 976 8,3 33 <4 32 5, ,5 8,5 1, , , ,7 7,1, , , ,5 5,3 1, , ,7-4 16,6 8, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 5,6 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; ,3 8,9, ,9 26 <4 15 6, ,2 7,5, ,7 26 <4 18 6,3-4 12, 7,9 1, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5, m; Klo 11:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; ,7 8,6, , 28 <4 2 6,1 < ,6 8,3, ,9 3 <4 18 6,1-4 13, E 3,4 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

55 Tarkkailualueen analyysitulokset Liite 2. (18/22) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Happi% Lämpötila O2 *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P Suol.lask. *Lämp.koli a-klorofyl Näytepaikka kyll.% oc mg/l FNU ms/m µg/l µg/l µg/l o/oo pmy/1 ml µg/l HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Kok.syv. 19, m; Näk.syv. 5,4 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; ,7 8,6, , 28 <4 2 6, ,3 8,3, ,8 29 <4 18 6, ,4 8,2, ,8 26 <4 15 6, ,7 6,9 1, ,7 26 4,5 19 6,5-4 13, 7,9 3, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 5,5 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; ,4 8,8, , 3 <4 2 6, ,8 8,5, ,9 31 4, 2 6, ,4 7,8, ,8 28 <4 16 6, ,5 7,3, ,7 24 <4 19 6,4-4 14, 8, 4, HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18, m; Näk.syv. 5,6 m; Klo 12:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; ,4 8,5, , 27 <4 18 6, , 8,, ,8 28 <4 21 6, ,3 7,9, ,8 28 <4 15 6, ,8 7,, ,7 24 <4 15 6,5-4 13, E 1, HAN / N4 Anklarensbukten 16 Kok.syv. 2, m; Klo 11:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1, 9 15, 8,8, , 28 <4 16 6, HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36, m; Näk.syv. 5, m; Klo 1:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; ,4 8,5, , 29 <4 21 6, ,9 8,6, ,9 28 <4 22 6, , 7,6, ,8 26 <4 16 6, ,5 7,3, ,7 24 <4 15 6, ,8 7,3, ,7 24 <4 19 6, ,9 7,6 1, ,7 25 <4 27 6,8-4 15, 8, 4, HAN / H8 Hanko 128 Kok.syv. 26, m; Näk.syv. 5,6 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; ,7 8,5, ,1 29 <4 22 6, ,6 8,2, ,9 27 <4 18 6, ,9 7,5, ,8 26 <4 16 6, ,6 7,5, ,7 24 <4 14 6, ,3 7,4, ,7 23 <4 17 6, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; ,1 8,2, ,1 34 6,3 25 5, , 7,9, , 31 9,2 27 6, ,3 7,, ,7 26 5,7 16 6,4-4. 3,3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 53

56 Liite 2. (19/22) Tarkkailualueen analyysitulokset Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Happi% Lämpötila O2 *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P Suol.lask. *Lämp.koli a-klorofyl Näytepaikka kyll.% oc mg/l FNU ms/m µg/l µg/l µg/l o/oo pmy/1 ml µg/l HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 5,9 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; ,2 8,3, , , , 7,5 1, , , ,4 6,7, ,7 31 4,8 18 6,4-4. 2, HAN / H1 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51, m; Näk.syv. 4,4 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; ,8 8,3,9 13 8, , ,8 8,3,8 1 8, , ,9 7,1, , , ,3 5,5, , , ,6 5,8, , , ,3 6, 1,1 19 7, , ,3 6,3 1, , ,4-4 17,8 8,2 3, HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Kok.syv. 28, m; Näk.syv. 5, m; Klo 9:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; ,6 8,3, , , ,6 8,2, , , ,4 8,, , , ,8 5,4, , , ,7 5,4 1, 172 7, , HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 8:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; ,5 8,3 1, 996 8, , ,6 8,2 1, 994 8, , ,8 7,7, , , ,3 7,4,8 1 8, , HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 3,6 m; Klo 8:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; ,5 8,4 1, , , ,5 8,4 1, 991 8, , ,4 8,4 1, 995 8, , ,3 4,5 1, 137 7, , -4 18,5 8,3 5, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Näk.syv. 6, m; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; -4 14,1 8, 2, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 5, m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; -4 14,2 8, 2, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; -4 14,3 8, 2,9 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

57 Tarkkailualueen analyysitulokset Liite 2. (2/22) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Happi% Lämpötila O2 *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P Suol.lask. *Lämp.koli a-klorofyl Näytepaikka kyll.% oc mg/l FNU ms/m µg/l µg/l µg/l o/oo pmy/1 ml µg/l HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 5,9 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; -4 14,2 8, 2, HAN / H6 Hanko 123 Näk.syv. 4,9 m; Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; -4 14,1 7,9 2, HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Näk.syv. 6,1 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; -4 14,2 8, 2, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 6, m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 8, 2, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 5,2 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; ,5 8, 2, HAN / H1 Hanko, länsi 32 Näk.syv. 4,8 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; -4 16,2 8, 4, HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Näk.syv. 5, m; Klo 9:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; -4 16,5 8,1 4,4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 55

58 Liite 2. (21/22) Tarkkailualueen analyysitulokset Hangon kaatopaikka (HAKA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli *CODCr Näytepaikka oc mg/l Kyll % ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1 ml mg O2/l HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 12:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; Virt m3/s; Ei näytteitä! HAKA / NX Hangon kaatopaikka Lumi 2 cm; Jää 5 cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ulkonäkö WB; Ilman T oc; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; Virt,5 m3/s; Lämpötila,1 oc; Haju SMT;.1,1,6 4 13,6 4,9 13 3, HAKA / N2 Stormossdiket,9 Lumi 4 cm; Jää 7 cm; Klo 12:3; Näytt.ottaja amu; Ulkonäkö WB; Ilman T oc; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; Virt,8 m3/s; Lämpötila,1 oc; Haju SMT;.1,1 <,1 <1 14,1 5,5 11 4, HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 13:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; Virt m3/s; Ei näytteitä! HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 13:15; Näytt.ottaja amu; Ulkonäkö WB; Ilman T 13 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; Virt,3 m3/s; Lämpötila 9,3 oc; Haju SMT;.1 9,3 1,1 9 11,6 4,5 13 2, HAKA / N2 Stormossdiket,9 Klo 13:; Näytt.ottaja amu; Ulkonäkö WB; Ilman T 12 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; Virt,5 m3/s; Lämpötila 11,3 oc; Haju SMT;.1 11,3 5,1 47 9,2 5,8 71 2, HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 7:45; Näytt.ottaja jva; Ulkonäkö YEB; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27; Virt,2 m3/s; Lämpötila 14,8 oc; Haju H;.1 14,8 7, 7 6,9 7, 11 2,1 52 < HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 7:3; Näytt.ottaja jva; Ei näytteitä! HAKA / N2 Stormossdiket,9 Klo 7:15; Näytt.ottaja jva; Ei näytteitä! HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ulkonäkö YEB; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; Virt,2 m3/s; Lämpötila 5,7 oc; Haju H;.1 5,7 9,7 77 9,8 6,7 11 <1, HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ulkonäkö WB; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; Virt,2 m3/s; Lämpötila 6,3 oc; Haju SMT;.1 6,3 2, 16 13,4 4,5 11 2, HAKA / N2 Stormossdiket,9 Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ulkonäkö WB; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; Virt,12 m3/s; Lämpötila 5,8 oc; Haju SMT;.1 5,8 3, ,6 6,3 63 2, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

59 Tarkkailualueen analyysitulokset Liite 2. (22/22) MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ MÄÄRITYKSET Ulkonäkö = kenttämääritys YEB = kellertävä, kirkas WB = ruskea, kirkas Ilman T = kenttämittaus Pilv. = kenttämääritys Tuulnop. = kenttämääritys Tuulsuunt. = kenttämääritys Lumi = kenttämääritys Jää = kenttämääritys Virt = kenttämääritys Lämpötila = kenttämittaus Haju = kenttämääritys SMT = selvä maan tai turpeen haju H = hajuton Lämpötila = kenttämittaus O2 = Sis. menetelmä MENE1 (per. SFS 34:199, kum.) Happi% = Sis. menetelmä MENE1 (per. SFS 34:199, kum.) *Sähkönj. = SFS-EN 27888:1994 (mod.), korjaus komp.laitteella *ph = SFS 321:1979 (mod.), mittaus huon.lämpötilassa *CODMn = SFS 336:1981 *BOD7 = SFS-EN :1998 *Kok.N = SFS-EN ISO :1998 ja SFS-EN ISO 13395:1997 (FIA) *NH4-N = SFS 332:1976 *KOK.P = Sis. menetelmä MENE8 (per. SFS 326:1986, kum.) *Lämp.koli = SFS 488: 21 *CODCr = SFS 554:1988 MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 57

60 Liite 3. (1/4) Analyysimenetelmät ja määritysrajat MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi luonnonvedet *Ammoniumtyppi jätevedet *BOD 7 *BOD 7- ATU *BOD 7- ATU (suod. GFA) Menetelmän määritysraja Menetelmä Mittausepävarmuus Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard,2 mmol/l,2,4 mmol/l methods for the examination of water,41,2 mmol/l and wastewater, 13th edit.1971) >,2 mmol/l SFS 332: ug/l 4 15 ug/l 15 5 ug/l 5 1 ug/l 1 5 ug/l > 5 ug/l SFS 555:1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 2 mg/l 2 3 mg/l 3 5 mg/l 5 1 mg/l > 1 mg/l SFS-EN :1988 1,5 mg/l 1,5 5 mg/l 5 1 mg/l > 1 mg/l *COD Mn SFS 336: mg/l 1, 3, mg O 2 /l > 3, mg O 2 /l *COD Cr SFS 554: mg/l 2 5 mg/l *COD Cr (GFA) 51 1 mg/l *COD Cr, liukoinen 11 5 mg/l > 5 mg/l *E. coli (36 C, 21 h) *E. coli (37 C, 18/24 h) *E. coli (44 C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofinen pesäkeluku 22 C 68 h *Heterotrofinen pesäkeluku 36 C 44 h SFS 316: 21, 2. painos Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quanti-Tray SFS 488: 21, 4. painos SFS-EN ISO 134-1:1995 ja SFS-EN ISO 134-2:1997 Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 325:1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 326:1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999,2 mg/l,2,6 mg/l,6 1, mg/l > 1, mg/l 3 ug/l 3 1 ug/l 1 25 ug/l 25 5 ug/l 51 1 ug/l > 1 ug/l 5 ug/l 5 2 ug/l 21 5 ug/l 51 1 ug/l > 1 ug/l ±,6 mmol/l ± 15 % ± 1 % ± 2,5 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 11 % ± 8 %,5 mg/l ± 16 % ± 15 % ± 8 % ± 1,4 mg/l ± 27 % ± 2 % ±,4 mg O 2 /l ± 12 % ± 15 mg/l ± 3 % ± 16 % ± 11 % ± 35 % ± 25 % ± 16 % ± 3 ug/l ± 18 % ± 15 % ± 13 % ± 1 % ± 3 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 8 % 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

61 Analyysimenetelmät ja määritysrajat Liite 3 (2/4) MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio *Kloori: vapaa kloori ja kokonaiskloori SFS-EN ISO :2, modif.,1 mg/l,1,2 mg/l,2 1, mg/l > 1, mg/l ± 4 % ± 25 % ± 2 % *Kloridi SFS-EN ISO 134-1:1995 ja SFS-EN ISO 134-2: mg/l 1, 7, mg/l > 7, mg/l *KMnO 4 -luku SFS 336: mg/l 4-12 mg/l > 12 mg/l *Koliformisten bakteerien SFS 316: 21 kokonaismäärä *Koliformisten bakteerien SFS 316: 21 kokonaismäärä (alustava) *Koliformisten bakteerien kokonaismäärä *Lämpökestoisten koliformisten bakteerien kokonaismäärä *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Nitraattityppi Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quantitray SFS 488: 21 SFS 333: ug/l 5 5 ug/l > 5 ug/l SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka 1 ug/l 1 2 ug/l 2 5 ug/l 5 1 ug/l > 1 ug/l *Nitriittityppi SFS 329: ug/l 2 5 ug/l 5 2 ug/l 2 1 ug/l > 1 mg/l *ph *Pseudomonas aeruginosa, alustava *Radon *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta, (suod. GFC) *Rauta, (suod. Nuclepore) *Rauta, (suod., GFA) SFS 321: 1974 (modif.), mittaus huoneenlämmössä SFS-EN ISO 16266: 28 ± 15 % ± 1 % 1,6 mg/l 12 % ± 2 % ± 14 % ± 5 ug/l ± 2 % ± 16 % ± 1 % ±,8 ug/l ± 16 % ± 13 % ± 1 % Sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-1 laite 3 Bq/l > 3 Bq/l 3 % SFS 328: ug/l 25 5 ug/l ± 1 ug/l 51 1 ug/l ± 2 % 11 2 ug/l ± 2 % 21 1 ug/l ± 16 % > 1 ug/l ± 1 % *Sameus SFS-EN ISO 727:2,2 FNU,2,5 FNU,5 1, FNU > 1, FNU *Sulfaatti *Suolistoperäiset enterokokit *Suolistoperäiset enterokokit (alustava.) SFS-EN ISO 134-1:1995 ja SFS-EN ISO 134-2:1997 SFS-EN ISO : 2 SFS-EN ISO : 2 1 mg/l 1, 7, mg/l > 7, mg/l ±,9 FNU ± 18 % ± 16 % ± 15 % ± 9 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 59

62 Liite 3. (3/4) Analyysimenetelmät ja määritysrajat MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet <5 ug/l *Typpi, kokonaispitoisuus Jätevedet SFS-EN 27888: 1994 (modif.), mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 C:een tehdään lämpötilakompensaatiolaitteella SFS-EN ISO :1988 ja SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka SFS 555: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 1 ug/l 1 25 ug/l > 25 ug/l 2 mg/l 2 7 mg/l 7 1 mg/l > 1 mg/l ± 3 ug/l (12 %) ± 12 % ± 1, mg/l ± 14 % ± 1 % *Urea Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979),1 mg/l,1,5 mg/l >,5 mg/l ± 22 % ± 15 % MUUT MENETELMÄT Määritys Absorptiokerroin (4 nm) Absorptiokerroin (75 nm) Menetelmä Spektrofotometrinen mittaus Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772:1993 Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu VYH, 1987) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) Haihdutusjäännös SFS 3773: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Happi % (makea vesi) Sisäinen menetelmä MENE1 (perustuu kumottuun standardiin SFS 34:199) Menetelmän määritysraja,1 ug/l Mittausepävarmuus,2 mmol/l,2,4 mmol/l,41,2 mmol/l >,2 mmol/l 1 ug/l ±,6 mmol/l ± 15 % ± 1 % Hehkutusjäännös, hehkutushäviö SFS 38: 199 Hiilidioksidi Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu,4 mg/l Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) Hiivat SFS 557: 1989 (modif.) Homeet SFS 557: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 31: 1974,1 mmol/l,1-,35 mmol/l ±,4 mmol/l >,35 mmoll Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 337:1976) 1, mg/l Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen SFS 38: sisäinen menetelmä MENE16 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

63 Analyysimenetelmät ja määritysrajat Liite 3 (4/4) MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio hehkutushäviö (GF/F) Kloori: sidottu kloori SFS-EN ISO :2, modif.,1 mg/l,1,2 mg/l,2 1, mg/l > 1, mg/l Kokonaiskovuus SFS 33:1987,1 mmol/l,1,4 mmol/l >,4 mmol/l Kokonaissyvyys Kenttämääritys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Sisäinen menetelmä MENE2 Levä Kenttämääritys Lietepitoisuus Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 337:1976) Lumen paksuus Kenttämääritys Lämpötila Laboratoriomittaus Lämpötila Kenttämääritys Magnesium SFS 31, 33: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71:1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 23:1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus h- Kenttämääritys putken päästä Veden pinnan korkeus Kenttämääritys kaivon kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Väriluku Väriluku (suod.) Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu kumottuun standardiin SFS 323: 1987 (modif.) 4 mg/l ± 4 % ± 25 % ± 2 % ±,5 mmol/l ± 12 % Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21 61

64 Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisuaika 9/21 Tekijä(t) Anu Suonpää ja Ralf Holmberg Julkaisun nimi Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta Julkaisusarjan nimi ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu 22/21 numero Julkaistut osat /muut Julkaisu on saatavana myös Internetissä: saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Hangon merialueen yhteistarkkailussa oli vuosina vuorossa suppeat tarkkailuvuodet; veden fysikaalis-kemiallisen laadun ja rehevyystason seuranta. Hangon merialueen tarkkailuvelvollisia ovat Hangon kaupunki (Suursuon keskuspuhdistamo), Hangon Puhdistamo Oy, Oy Visko Teepak Ab, Oy Forcit Ab ja Hangon ulkosatama. Lisäksi vähäisempää jätevesikuormitusta muodostuu Santalan kartanon ja Finndisp Rohm and Haasin jätevesistä. Pääosa pistekuormituksesta kohdistuu Hangonniemen eteläpuolelle ja se muodostuu Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamon ja Hangon puhdistamo Oy:n jätevesistä. Hangon pohjoispuolella Bengtsårin saaristoalueella jäteveden vaikutukset kuitenkin korostuvat, koska veden vaihtuvuus on muuta avoimempaa Hangon merialuetta heikompaa. Bengtsårin itäpuolelle purkaa jätevetensä Oy Visko Teepak Ab. Vuonna 29 jätevesimäärä oli vuosia pienempi. Lisäksi kokonaisravinne-kuormitukset (typpi ja fosfori) olivat pienempiä. Biologisen hapenkulutuksen kuormitus on ollut laskussa vuodesta 199 lähtien, vuonna 29 se oli 71 kg/vrk. Vesistötarkkailussa Hangon eteläisen merialueen tilanne oli vuosina hyvä. Veden hygieeninen laatu oli erinomainen (fekaalisia kolibakteereita esiintyi hyvin vähän) Happiongelmia ei esiintynyt. Hapen kyllästys oli pohjanläheisessä vedessä 6 % tai yli. Suursuon vanhan kaatopaikan vesistökuormitus oli vähäistä, enemmin kuormitusvaikutusta muodostui läheisen puron valuma-alueen haja-asutuksen jätevesistä. Kaatopaikan edustan eteläisen merialueen havaintopaikan vedenlaatu ei poikennut muusta Hangon eteläisen merialueen vedenlaadusta. Hangonniemen pohjoispuolella pistekuormitus on vähäistä. Pohjoinen merialue oli hieman eteläistä rehevämpi a-klorofyllimäärän perusteella. Happitilanne oli hyvä. Forcitin edustan happitilanne oli myös hyvä pohjanläheisessä vedessä. Pinnanläheisessä vedessä oli havaittavissa hapen ylikyllästystila vuonna 29 joka viittasi voimakkaaseen levätuotantoon. Fekaalisia kolibakteereita esiintyi hyvin vähän ja veden hygieeninen laatu oli siten erinomainen. Myös Bengtsårin saaristossa veden hygieeninen laatu oli kolibakteeripitoisuuden perusteella erinomainen. Ammoniumtyppipitoisuudet sitä vastoin ilmensivät kuormitusta. Ammoniumtyppipitoisuudet nousivat pinnanläheisessä vedessä loppukesällä Oy Visko Teepak Ab:n jätevesien purkupaikan lähellä. Lisäksi kokonaisravinnepitoisuudet olivat heinä-elokuussa korkeammat Visko Teepakin edustalla. Happitilanne oli syvänteissä heikko. Pääosin Hangon merialue oli a-klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi rehevöitynyt vuosina Asiasanat Hangon merialue, Bengtsårin saaristo, pistekuormitus, kokonaisravinteet, a-klorofyllipitoisuus Toimeksiantaja Yhteistarkkailun osapuolet Julkaisun myynti/ jakaja/kustantaja ISBN (nid.) Sivuja ISBN (PDF) Kieli Suomi ISSN-L ISSN (painettu) Luottamuksellisuus 62 Julkinen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 51, 81 Lohja Puh. (19) Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi Painopaikka ja -aika Lohjan Painotuote Oy, Lohja 21 ISSN (verkkojulkaisu) 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 22/21

65

66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 51, 811 Lohja Puh. (19) ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)