Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuodelta 2014

Transkriptio

1 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuodelta 2014 Ralf Holmberg, Marja Valtonen, Anu Suonpää, Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 262/2015

2

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 262/2015 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuodelta 2014 Ralf Holmberg Marja Valtonen Anu Suonpää Jorma Valjus

4 Laatija: Ralf Holmberg, Marja Valtonen, Anu Suonpää, Jorma Valjus Tarkastaja: Jaana Pönni Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 262/2015 Valokuva(t): LUVY ry Taitto: Tiia Palm Harriprint Tmi Karkkila 2015 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Julkaisu on saatavana myös internetistä:

5 Kuvailulehti Julkaisija Tekijä(t) Julkaisun nimi Julkaisusarjan nimi ja numero Tiivistelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry PL 51, LOHJA Puh Sähköposti: Ralf Holmberg, Marja Valtonen, Anu Suonpää ja Jorma Valjus Julkaisuaika 12/2015 Julkaisun kieli Suomi Sivuja 116 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuodelta 2014 Julkaisu 262/2015 Projektinumero 001 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu vuonna 2014 noudatti joka neljäs vuosi toteutettavaa ns. laajennetun tarkkailun ohjelmaa, joka sisältää vuosittaisen veden laadun tarkkailun lisäksi pohjaeläin- ja vesikasvillisuustutkimuksen. Vuonna 2014 alueella tehtiin myös kalakantoja kartoittava koekalastusta Hangon merialueella. Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläpuolelle. Niemen pohjoispuolella Forcitin typpikuormitus on vähentynyt voimakkaasti ja syksyllä 2014 ViskoTeepakin jätevesikuormitus niemen pohjoispuolelle loppui kokonaan kun vedet alettiin johtaa Hangon Suursuon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät Hangon eteläpuolella. Vesikasvillisuustutkimus osoitti, että jätevesien purkualue ei poikennut muusta merialueesta. Pohjaeläinselvityksen valossa pohjaeläimistössä ei ole tapahtunut muutoksia viime vuosina. Pohjaeläimistön perusteella tilanne oli aika hyvä ja pohjaeläimistö monipuolista. Koekalastuksen tulosten perusteella Hangon eteläinen merialue on Hangon pohjoispuolta karumpi, kasvillisuus vähäisempää ja yhteys ulkomereen varsin avoin. Bengtsårin alue on koko tarkkailualueen osa-alueista ongelmallisin. Syvänteiden voimakkaat happiongelmat ovat jokavuotisia. Kesäisin happi loppuu tai vähenee hyvin voimakkaasti alueen syvissä osissa. Tämä näkyy myös pohjaeläimistössä, joka on selvästi häiriintynyt ja niukka alueen syvänteissä. Lisäksi happiongelmat aiheuttavat sen, että pohjasedimentteihin sidottuja ravinteita alkaa liueta veteen ja siten nostaa alusveden ravinnepitoisuuksia monikymmenkertaisiksi. Asiasanat Toimeksiantaja Hangon merialue, veden laatu, velvoitetarkkailu, pistekuormitus, pohjaeläimistö, rehevöityminen, kalasto Hangon merialueen yhteistarkkailutyöryhmä

6 Sisältö 1 Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailun toimeksiantajat Taustatiedot Tarkkailualueen kuvaus Säätila Jätevesikuormitus Yleistä Jätevesikuormitus vuosina Luparajojen saavuttaminen vuonna Vesistötarkkailun tulokset ja tulosten tarkastelu Veden laatu Hangon eteläinen merialue Hangon pohjoinen merialue Suursuon kaatopaikka Forcit Oy Ab:n edusta Bengtsårin alue Tarkkailualueen rehevyys Pohjaeläintutkimus Havaintopaikat ja näytteenotto Määritys Taksonimäärät ja yksilötiheydet Vesistön ekologinen tila ja BBI-indeksi vuonna Tulokset Taksonimäärät ja yksilötiheydet Hangon eteläinen merialue Hangon pohjoinen merialue Forcitin edusta Bengtsårin alue BBI-indeksi ja vertailu ekologisen tilan luokitteluun Tarkkailualue matalat havaintopaikat (2 10 m) Tarkkailualueen syvät havaintopaikat (11 45 m) Pistekuormituksen vaikutus pohjaeläimiin Hangon eteläinen merialue Hangon pohjoinen merialue Forcitin edusta Bengtsårin alue Vesikasvillisuustutkimus Yleistä Hangon eteläinen merialue Hangon pohjoinen merialue Forcitin edusta Bengtsårin alue Kalatarkkailu Verkkokoekalastus Tulokset ja niiden tarkastelu Tarkkailualueet Ajankohta ja olosuhteet Saalis Yksikkösaalis Saalis lajeittain Saalis lajiryhmittäin Pituusjakaumat...38

7 6.3 Pistekuormituksen vaikutus kalastoon Hanko, pohjoinen (Oy Forcit Ab) Hanko, etelä (Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo ja Suursuon entinen kaatopaikka, Hangon Puhdistamo Oy) Yhteenveto ja johtopäätökset Tarkkailun jatkaminen Sammanfattning Lähdeluettelo Liitteet Liite 1. Yhteistarkkailualueen kartat...48 Liite 2. Alueen pistekuormitustiedot...50 Liite 3. Vedenlaatu tulokset...54 Liite 4. Pohjaeläinten yksilömäärät...73 Liite 5. Pohjaeläinten biomassatulokset Liite 6. BBI-indeksin tulokset vuoden 2014 pohjaeläinaineistolle Liite 7. Koekalastuksen yksikkösaaliit Liite 8. Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot...111

8

9 1 Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailun toimeksiantajat Alueella on tehty velvoitetarkkailuja vuodesta 1976 alkaen. Alussa pistekuormittajien tarkkailut suoritettiin erillisinä tarkkailututkimuksina, mutta vuodesta 1981 alkaen tarkkailut yhdistettiin yhteistarkkailuksi. Voimassaoleva tarkkailuohjelma on vuodelta 1997 (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ) ja sen on Uudenmaan ympäristökeskus hyväksynyt kirjeellään Dnro 0196Y Alueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laatima ( ) ja sen on hyväksynyt Uudenmaan kalastuspiiri (nykyisin Uudenmaan ELY-keskus) kirjeellään 212/612 Uuk Tarkkailu perustuu taulukon 1 mukaisiin velvoitteisiin: Taulukko 1. Tarkkailun osallistujat sekä tarkkailun ympäristöoikeudelliset perusteet. Yhteistarkkailuosapuoli Lupapäätös Vesistövelvoite Kalavelvoite Hangon vesi ja viemärilaitos LSY-2003-Y-109 x x Hangon puhdistamo Oy DnroESAVI/261/04.08/2010 x x Hangon kaupunki (suljettu kaatopaikka) Uyk dnro 0100Y x Oy Forcit Ab Dnro /607/04.08/2010 x x ViskoTeepak Oy Ab UUS-2007-Y653 x Hangon satama (ulkosatama) LSY-2003-Y-284 x Vuoden 2014 tarkkailu oli ns. laaja vuosi, jolloin tarkkailuun kuului jokavuotisten veden fysikaalis-kemiallisten analyysien lisäksi pohjaeläin- ja vesikasvillisuustutkimus. Vuoden 2014 koekalastusten tulokset raportoidaan myös tässä raportissa. Tarkkailun vastuuhenkilönä on ollut vesistötutkija Ralf Holmberg, joka myös on laatinut tämän yhteenvetoraportin. Kuormitusosuuden on laatinut puhdistamoinsinööri Marja Valtonen, pohjaeläinosuuden vesistötutkija Anu Suonpää sekä kalaosuuden apulaistutkija Jorma Valjus. Näytteenotosta ovat vastanneet Suomen ympäristökeskuksen sertifioimat kenttämestarit Arto Muttilainen ja Jorma Valjus. Analyysit tehtiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T 147, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC 17025: Taustatiedot 2.1 Tarkkailualueen kuvaus Tarkkailualue käsittää Hangon merialueen Täktomin edustalta Hankoniemen ympäri Östra Sandfjärdenille ja Gennarbyvikenin suulle Hangon pohjoispuolelle. Yhteistarkkailun tarkkailualue ja havaintopaikat on kuvattu liitteessä 1. Hangon eteläinen merialue on suureksi osaksi avointa ulappaa. Ympäristöolosuhteet ovat alueella hyvin mereiset, virtaukset ja veden sekoittuminen ovat voimakkaita. Alueella esiintyy ajoittain voimakasta syväveden kumpuamista. Hangon Puhdistamo Oy, Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo ja entinen kaatopaikka laskevat käsitellyt jätevetensä eteläiselle merialueelle, jossa ne laimenevat voimakkaasta sekoittumisesta johtuen. Hangon ja Hiittisten välillä sijaitseva pienten saarten, luotojen ja karikkojen muodostama vyöhyke erottaa pohjoisen merialueen aavasta Itämerestä. Myös Hangon pohjoinen merialue on mereinen, virtaukset ovat voimakkaat ja veden sekoittuminen tehokasta. Alueen itäpuolelle johdetaan Oy Forcit Ab:n jätevedet. Bengt- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 7

10 sårin saaristoalueella mereisyys vähenee. Alue on kapeiden salmien ja matalien kynnysten ympäröimä. Tästä johtuen virtaukset ja veden sekoittuminen ovat heikompiakuin ulkopuolisella Hangon pohjoisella merialueella. ViskoTeepak Oy Ab on johtanut jätevetensä Bengtsårin itäpuolelle Östra Sandfjärdenille vuodesta 1957 lähtien aina syksyyn 2014 saakka. 2.2 Säätila Tarkkailuvuosi 2014 alkoi melko kylmänä ja lunta oli jonkin verran. Helmikuussa sää lauhtui ja talvi oli yleisesti ottaen hyvin lauha. Valtaosa sateista tuli vetenä tai räntänä ja jäätä oli hyvin vähän. Loppukevät ja alkukesä olivat sään osalta aika epävakaisia ja viileitä. Varsinkin kesäkuussa oli ajoittain hyvin koleata ja esimerkiksi juhannuksena päivälämpötila ei juuri ylittänyt 10 astetta. Heinäkuussa sää muuttui hyvin lämpimäksi ja lämmintä riitti pitkälle syksyyn. Elokuussa satoi paljon ja paikalliset vaihtelut olivat suuria koska ukkosta esiintyi hyvin yleisesti muutaman viikon aikana. Loppuvuosi oli keskimääräistä lämpimämpi ja sademäärät olivat pitkän ajan keskiarvoja pienemmät paitsi joulukuussa. Tarkkailuvuoden kuukausien keskilämpötilat ja -sademäärät verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvassa 1. mm Sademäärät ja lämpötilat vuonna 2014 C sademäärä sade lämpötila vertailulämpötila tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 1. Kuukauden keskisadanta sekä -lämpötila Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna 2014 sekä keskimäärin vuosina Jätevesikuormitus Yleistä Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläreunalle. Kuormituslajeittain tarkastellen on kyseessä suuruusluokka % vuoden 2014 tilanteessa (kuva 2). Kyseessä ovat Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamo ja kaupungin purkuviemäriä käyttävä Hangon Puhdistamo Oy. Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolle johdetaan käsiteltäväksi kantakaupungin alueen jätevedet ja lisäksi puhdistamolle tulee siirtoviemäri Lappohjan alueelta. Puhdistamolla käsitellään viemäröintialueen asutuksen jätevedet sekä jätevesiä yritystoiminnasta ja teollisuudesta. Puhdistamolla vastaanotetaan myös sako- ja umpikaivolietteitä viemäriverkon ulkopuolella olevista kiinteistöistä. Hangon Puhdistamo Oy käsittelee Genencor Oy:n ja Fermion Oy:n tuotantotoiminnassa muodostuvat jätevedet. Pistekuormituksesta vähäisempi osa kohdistuu Hankoniemen pohjoispuolen Bengtsårin alueelle. Kuormituslajeittain tarkastellen on kyseessä suuruusluokka 1,3 19 % vuoden 2014 tilanteessa (kuva 2). Pohjoispuolelle purkavat vetensä ViskoTeepak Oy Ab ja Oy Forcit Ab. ViskoTeepakin jätevedet alettiin johtaa alkaen kokonaisuudessaan Suursuon puhdistamolle käsiteltäväksi. Forcitin saniteettijätevedenpuhdistamon 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

11 toiminta on loppunut, jätevedet on johdettu toukokuun 2013 alusta lähtien Suursuon puhdistamolle. Forcitilta johdetaan nykyisin mereen pääosin jäähdytysvesiä sekä jonkin verran prosessivesiä (vuonna 2014 mereen Forcitilta johdettu vesimäärä oli n m 3, joka koostui pääosin jäähdytysvedestä, typpiveden osuus oli 9 t). % Kuormitusosuudet v Vesi BHK7 Fosfori Typpi SUURSUO HA PU Oy FORCIT VISKO Kuva 2. Pistekuormituksen %-jakaantuminen tarkkailualueella v Jätevesikuormitus vuosina Jätevesikuormituksen kehitys jaksolla käy ilmi kuvista 3 5 ja lukuarvot ovat liitteessä 2. Kokonaistilanteen osalta todetaan tarkastelujaksolta (kuva 3): Jätevesimäärästä suurimman osan (n. 69 % v. 2014) tuottaa Suursuon keskuspuhdistamo (kuva 2). Suursuon puhdistamon jätevesimäärien vuosien välinen suuri vaihtelu aiheutuu hydrologisista tekijöistä ja Hangon hulevesistä. Vuoden 2012 huhtikuussa otettiin käyttöön siirtoviemärilinja, jolloin pääosa Hangon Lappohjan puhdistamon viemäröintialueen jätevesistä siirtyi Suursuolle käsiteltäväksi. Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi kokonaan vuoden 2012 lopulla. Suursuon puhdistamolla käsiteltävää jätevesimäärä vuonna 2013 nosti hieman myös ViskoTeepakin tuotantotoiminnan jätevedet, joiden yhteiskäsittelyn koetoiminta alkoi ViskoTeepak lopetti oman puhdistamonsa käytön ja jätevedet alettiin johtaa kokonaisuudessaan Suursuon puhdistamolle. Santalan kartanon jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa Santalan jätevedet johdetaan Suursuon puhdistamolle. Forcitin saniteettijätevedet on johdettu toukokuun 2013 alusta lähtien Suursuon puhdistamolle, Forcitin oman saniteettijätevedenpuhdistamon toiminta päättyi tuolloin. BHK 7 -ATU-kuormitus oli tarkastelujakson alussa suurimmillaan 265 kg O 2 /d ja jakson loppupuolella tasolla n kg O 2 /d. Vuonna 2014 BHK-kuormitus oli n. 60 kg O 2 /d. Määrä oli alhaisempi kuin edellisvuonna (113 kg O 2 /d v. 2013). Fosforimäärä on ollut jakson alkupuolella suurimmillaan n. 12 kg P/d. Viime vuosina mereen johdettu fosforimäärä on ollut tasoa n. 4 6 kg P/d. Vuonna 2014 fosforikuormitus oli n. 4 kg P/d, määrä oli samaa suuruusluokkaa edellisvuoden kanssa. Typpimäärä on kasvanut jakson kuluessa merkittävästi vuoteen 2002 asti. Määrä oli jakson alussa 250 kg N/d ja suurimmillaan n. 430 kg N/d vuonna Viime vuosina mereen johdettu typpimäärä on ollut tasoa n kg N/d. Vuonna 2014 typpikuormitus oli n. 210 kg N/d. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015 9

12 m³/d Jätevesimäärä v kg O₂/d 300 Mereen johdettu BOD-kuorma v kg P/d Visko Santala Forcit Rohm&Haas Ha Pu Oy Suursuo Mereen johdettu fosfori v VISKO SANTALA FORCIT HA PU Oy SUURSUO 0 kg N/d VISKO Santala FORCIT Ha Pu Oy SUURSUO Mereen johdettu typpimäärä v VISKO SANTALA FORCIT Rohm&Haas HA PU Oy SUURSUO Kuva 3. Koko tarkkailualueelle johdettu kuormitus v Hankoniemi eteläpuoli Hankoniemen eteläreunalle johdettava kuormitus koostuu Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamolta ja Hangon Puhdistamo Oy:ltä (Fermion Oy ja Genencor Oy) johdettavista vesistä. Mereen johtaminen tapahtuu samaa, kaupungin omistamaa purkuviemäriä käyttäen. Kuormituksen kehitys jaksolla käy pääpiirteissään ilmi kuvasta 3. Mereen johdettujen ainemäärien osalta todetaan pääkohdittain: Vesi Suursuon puhdistamon viemäröintialueen jätevesimäärä on 2000-luvulla vaihdellut välillä n m 3 /d. Suursuon puhdistamon viemäröintialueen vuoden 2014 jätevesimäärä oli m 3 /d. Hangon Puhdistamo Oy:n jätevesimäärä on kasvanut 1990-luvun tasolta n. 400 m 3 /d suuruusluokkaan n m 3 /d m 3 /d, vuoden 2014 jätevesimäärä oli n m 3 /d. BHK 7 -ATU Kokonaismäärä on ollut pääosin suuruusluokkaa kg O 2 /d 1990-luvun alkupuolella. BHK-määrä oli tasolla kg O 2 /d jaksolla , jonka jälkeen määrät ovat laskeneet tasolle kg O 2 /d. Suurin yksittäinen vuosikeskiarvo n. 190 kg O 2 /d esiintyi vuonna 1990 Suursuolla, jolloin hulevesimäärä heikensi Suursuon puhdistamon toimivuutta. Suursuolta v mereen johdettu keskimääräinen BHK-kuorma oli 29 kg O 2 /d, ja Hangon Puhdistamo Oy:ltä mereen johdettu BHK-kuorma oli n. 18 kg O 2 /d. Fosfori Fosforin kokonaismäärä on viime vuosina ollut tasoa n. 3 6 kg P/d. Suurin kokonaismäärä n. 12 kg P/d on havaittu v. 1990, kun hulevesien vaikutus aiheutti häiriöitä Suursuolla. Vuonna 2014 Suursuon puhdistamolta mereen johdettu fosforikuorma oli 2,0 kg P/d. Hangon Puhdistamo Oy:n vuoden 2014 fosforikuormitus oli 1,8 kg P/d. Typpi Typpimäärä on ollut alimmillaan suuruusluokkaa 170 kg N/d v Suurin arvo n. 370 kg N/d ajoittuu vuodelle Vuosina typpimäärä on ollut tasoa n kg N/d. Suursuon puhdistamoa saneerattiin vuosien 2010 ja 2011 aikana mm. typenpoistoajoon sopivaksi. Työt aloitettiin kesällä 2010 ja altaiden laajennukset ja saneeraukset saatiin valmiiksi kesään 2011 mennessä. Typenpoistoprosessia tehostetaan metanoliannostelun avulla, metanoliannostelu alkoi syksyllä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

13 Vuonna 2014 Suursuon puhdistamolta mereen johdettu typpikuorma oli 41 kg N/d. Hangon Puhdistamo Oy:n vuoden 2014 typpikuormitus oli 165 kg N/d. m³/d Jätevesimäärä v kg O₂/d Mereen johdettu BOD-kuorma v Ha Pu Oy Suursuo Ha Pu Oy Suursuo kg P/d Fosforikuorma mereen v kg N/d Typpikuorma mereen v Ha Pu Oy Suursuo Ha Pu Oy Suursuo Kuva 4. Hankoniemen eteläpuolelle johdettu kuormitus v Hankoniemen Bengtsårin alue Hankoniemen Bengtsårin alueelle johdettavasta kuormituksesta jaksolla todetaan pääkohdittain seuraavaa (kuvat 5): Vesi Jäteveden kokonaismäärä on jaksolla vaihdellut välillä n m 3 /d, tämän jälkeen jätevesimäärä laskenut ja ollut vuosina tasoa m 3 /d. Vuonna 2014 jätevesimäärä oli n. 370 m 3 /d. Määrä oli edelleen vähentynyt aikaisempien vuosien tasosta. Forcitin tuottama jätevesimäärä väheni vuonna luvun tasolta n m 3 /d tasolle m 3 /d, koska Forcit myi alkuvuodesta 2008 dispersiotehtaan Rohm and Haas Finland Oy:lle. Rohm and Haas lopetti dispersiotehtaan toiminnan v Forcitin saniteettijätevedet on johdettu toukokuun 2013 alusta lähtien Suursuon puhdistamolle, Forcitin oman saniteettijätevedenpuhdistamon toiminta päättyi tuolloin. Forcitilta johdetaan mereen nykyisin pääasiassa jäähdytysvesiä (vuoden 2014 mereen johdettu vesimäärä oli m 3, joka sisälsi n. 9 t typpivettä ja loput oli jäähdytysvettä). Santalan kartanon jätevedenpuhdistamo lopetti toiminnan , jätevedet johdetaan Hangon Suursuon puhdistamolle. Santalan kartanon puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien osuus oli viime vuosina n. 1 % Hankoniemen Bengtsårin alueelle pistemäisesti johdetusta kokonaisjätevesimäärästä. ViskoTeepak alkoi johtaa toiminnassaan muodostuvia jätevesiä Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemärilinjaan Koetoiminnan alussa jätevesimäärä oli 100 m 3 /d ( ) ja määrää nostettiin vaiheittain. Koetoiminnan 2. vaiheessa jätevesimäärä oli 200 m 3 /d ( ) ja 3. vaiheessa 400 m 3 /d. Koetoiminta jatkui vuoden 2014 puolelle ja koetoimintaan liittyvät näytteenotot päättyivät kesäkuussa ViskoTeepak lopetti oman jätevedenpuhdistamonsa toiminnan ja jätevedet siirtyivät kokonaisuudessaan Suursuon puhdistamolle käsiteltäväksi. BHK 7 -ATU Mereen johdettu BHK 7 -määrä on aluksi vähentynyt 1990-luvun alun suuruusluokasta 60 kg O 2 /d tasolle 20 kg O 2 /d (v. 2000). Määrä on sen jälkeen noussut ja ollut suurimmillaan vuosina n. 70 kg O 2 /d. Vuosina kuormitus on ollut tasoa n kg O 2 /d. Vuonna 2014 BHK-kuormitus oli 11 kg O 2 /d eli kuormitus oli vähentynyt huomattavasti edellisvuodesta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

14 Fosfori Typpi Fosforimäärässä on havaittavissa laskeva trendi 2004 vuodesta lähtien. Vuoden 2014 fosforimäärä oli n. 0,1 kg P/d. Mereen johdettu typpimäärä on vähentynyt tarkastelujaksolla merkittävästi. Määrä oli jakson alussa suuruusluokkaa 60 kg N/d. Vuonna 2014 mereen johdettu typpimäärä 3 kg N/d oli tarkastelujakson alhaisin. ViskoTeepakin typpimäärä oli jakson alussa 17 kg N/d ja jakson lopussa noin 2 7 kg N/d. ViskoTeepakin jätevedet alettiin johtaa kokonaisuudessaan Suursuon puhdistamolle Forcitin typpikuormitus oli jakson alussa tasoa 40 kg N/d. Määrä on vähentynyt tasolle noin 1 2 kg N/d. Muutos selittyy pääosin typpipainotteisten jakeiden kuljettamisesta muualla apuravinteena käytettäväksi. Lisäksi dispersiotehtaan myynti vähensi Forcitin tuottamaa typpikuormaa. Rohm and Haas lopetti dispersiotehtaan toiminnan kokonaan v m³/d kg P/d 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Jätevesimäärä v ViskoTeepak Santala Forcit Rohm&Haas Fosforikuorma mereen v ViskoTeepak Santala Forcit kg O₂/d kg N/d BOD-kuorma mereen v ViskoTeepak Santala Forcit Typpikuorma mereen v ViskoTeepak Santala Forcit Rohm&Haas Kuva 5. Hankoniemen Bengtsårin alueelle johdettu kuormitus v Luparajojen saavuttaminen vuonna 2014 Vesistöön johdettavalle jätevesikuormitukselle ja/tai käsitellyn jäteveden pitoisuuksille / puhdistamon käsittelytehoille on määritelty raja-arvot laitosten ympäristöluvissa. Seuraavassa esitetään lyhyesti vuoden 2014 osalta raja-arvojen saavuttaminen alueen lupavelvollisten pistekuormittajien osalta. Luparajojen saavuttaminen ja vesistökuormitus käydään tarkemmin läpi vuosittain laadittavissa laitosten kuormitustarkkailujen yhteenvedoissa. ViskoTeepak Oy Ab Vuonna 2014 ei tullut luparajoihin ylityksiä. Oy Forcit Ab Vuonna 2014 ei tullut luparajoihin ylityksiä. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

15 Hangon Puhdistamo Oy Typelle neljännesvuosikeskiarvona saavutettavaksi asetettu raja-arvo (200 kg/d) ylittyi 4. vuosineljänneksellä v. 2014, jolloin keskimääräinen typpikuorma oli 223 kg/d. Muilta osin luparajat saavutettiin. Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo Vuonna 2014 ympäristöluvassa neljännesvuosikeskiarvoina saavutettavaksi asetetut raja-arvot saavutettiin kaikilta osin vuosineljänneksillä 2 ja 4. Myös typenpoiston teholle vuosikeskiarvona saavutettavaksi asetettu raja-arvo saavutettiin. Vuosineljänneksellä 1 ja 3 raja-arvoja ei saavutettu. Vuosineljänneksellä 1 COD:n käsittelyteho oli 77 % (raja-arvo 80 %), BOD:n käsittelyteho oli 90 % (raja-arvo 93 %), fosforipitoisuus käsitellyssä vedessä oli 0,48 mg/l (raja-arvo 0,3 mg/l) ja fosforin käsittelyteho oli 81 % (raja-arvo 93 %). Vuosineljänneksellä 3 BOD-arvo käsitellyssä vedessä oli 11 mg O 2 /l (raja-arvo 10 mg O 2 /l), BOD:n käsittelyteho oli 90 % (raja-arvo 93 %), fosforipitoisuus käsitellyssä vedessä oli 0,76 mg/l (raja-arvo 0,3 mg/l) ja fosforin käsittelyteho oli 87 % (raja-arvo 93 %). Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäisvaatimustaso jäi saavuttamatta kiintoaineen osalta. 3 Vesistötarkkailun tulokset ja tulosten tarkastelu 3.1 Veden laatu Hangon eteläinen merialue Hangon eteläisen merialueen tärkeimmät pistekuormittajat ovat Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo sekä kahden teollisuuslaitoksen yhteinen jätevedenpuhdistamo Hangon Puhdistamo Oy. Hangon suljetulta kaatopaikalta valuvat vedet johdetaan pääosin Suursuon puhdistamon kautta yhteiseen viemäriin Hangon Puhdistamo Oy:n kanssa, jonka purkupaikka sijaitsee n. 1,5 km päässä rannasta Hangon eteläpuolella. Veden vaihtumisolosuhteet ovat Hangon eteläpuolella hyvät ja alueen veden pääasiallinen virtaussuunta on länteen, mikä ajoittain tuo kuormitusta myös Hangon itäpuolelta. Tuuliolosuhteista johtuen veden virtaussuunta saattaa kuitenkin vaihdella ja itäänkin kulkevia veden virtauksia on alueella havaittu. Lisäksi alueella esiintyy melko usein syväveden kumpuamista pintaan, mikä saattaa muuttaa Hangon edustan veden laatua melko äkillisesti. Talvet poikkeavat sääolosuhteiltaan varsin selvästi toisistaan. Useimmiten koko tarkkailualue on jään peitossa ainakin jonkin aikaa luvusta lähtien leudot talvet ovat kuitenkin yleistyneet ja etenkin Hangon eteläinen merialue on varsin monena talvena ollut jäätön tai jään peittämä hyvin lyhyen ajan. Vuonna 2014 talvi oli harvinaisen leuto eikä jäätä ollut juuri lainkaan ja kaikki talven näytteet jouduttiin ottamaan avovedestä. Hangon eteläisen merialueen jätevesikuormituksen vaikutukset ovat ajoittain havaittavissa lähinnä talvisaikaan meren ollessa jäässä, koska jää vähentää veden sekoittumista. Talvien ja loppukesien suolistoperäisten kolibakteerien määrät sekä ammoniumtyppipitoisuudet on esitetty kuvassa 6. Kuvasta ilmenee että niin bakteerimäärät kuin ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet aika pieniä ja pisteidenväliset erot ovat niin ikään olleet pieniä. On kuitenkin muistettava että näytteet on vuotta 2013 lukuun ottamatta otettu avovedestä, joten veden sekoittumisolosuhteet ovat olleet mainiot. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

16 Hangon etelä Ammoniumtyppi-Lopputalvi Hangon etelä Bakteerit lopputalvi µg/l H1 H2 H3 H4 H6 H7 H pmy/100 ml H1 H2 H3 H4 H6 H7 H Hangon etelä Ammoniumtyppi-Loppukesä Hangon etelä Bakteerit-Loppukesä µg/l H1 H2 H3 H4 H6 H7 H pmy/100 ml H1 H2 H3 H4 H6 H7 H Kuva 6. Hangon eteläisen merialueen (1 m) keskeiset vedenlaatuparametrit Piste H3 sijaitsee aivan purkupaikan edustalla ja pisteet H1 ja H4 sijaitsevat sen itä- ja länsipuolella. Tilanne on ollut hyvin samankaltainen pitkään, eikä viime vuosina ole tapahtunut suurempia muutoksia. Loppukesän tilanne muistuttaa hyvin paljon talven tilannetta eli bakteereita on esiintynyt pienissä määrin silloin tällöin koko eteläisellä merialueella. Suurimmat määrät viimeisten 10 vuoden aikana ovat olleet luokkaa 10 pmy / 100 ml (kuva 7). Mitatut määrät ovat hyvin pieniä, kun otetaan huomioon, että hyvän uimaveden korkein sallittu raja on 500 pmy / 100ml. Ammoniumtyppipitoisuudet ovat yleensä korkeammat loppukesästä mutta pisteiden väliset erot ovat olleet hyvin pieniä. Jätevesikuormituksen suorat vaikutukset veden laatuun ovat viime vuosina olleet hyvin pieniä. Suolistoperäiset bakteerit Hangon eteläinen purkualue pmy/100 ml H1 H3 H4 Kuva 7. Hangon eteläisen merialueen suolistoperäisten indikaattoribakteerien määrä kesäisin jaksolla Piste H3 sijaitsee aivan purkupaikan edustalla ja pisteet H1 ja H4 sijaitsevat sen itä- ja länsipuolella. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

17 Yleisesti ottaen Hangon eteläpuolella mitatuissa ravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa selviä muutoksia viimeisten 10 vuoden aikana. Pinnanläheisen (1 m) veden tilannetta on kuvattu kuvassa 8. Kuvassa on vertailtu lopputalven ja loppukesän tilannetta. Pitoisuudet ovat yleensä olleet suuremmat lopputalvella, jolloin maalta tuleva valuma ajoittain nostaa pitoisuuksia selvästi. Loppukesällä kesäinen levätuotanto on kuluttanut ravinteita, mikä usein näkyy alempana ravinnepitoisuutena Hangon merialueen kokonaisfosfori μg/l H3 H7 H14 µg/l Hangon merialueen kokonaistyppi H3 H7 H14 Kuva 8. Hangon merialueen kokonaisravinnepitoisuudet pinnanläheisessä vedessä (1 m) jaksolla Piste H3 sijaitsee purkupaikan lähellä ja piste H7 kauempana purkupisteeltä. Piste H14 sijaitsee Hangon pohjoispuolella. Punainen viiva on purkualueen kehitystä kuvaavan pisteen H3 lineaarinen trendiviiva. Hyvistä sekoittumisolosuhteista johtuen Hangon etelänpuoleisella purkualueella ei esiinny happiongelmia (kuva 9). Eri vuodenaikoina esiintyy pientä pitoisuusvaihtelua. Osittain tämä johtuu siitä, että kylmä vesi pystyy sitomaan enemmän happea kuin lämmin vesi. Tästä johtuu osittain se, että lopputalven arvot ovat kesäpitoisuuksia korkeammat. Tarkastelemalla hapen kyllästysprosenttia, joka ilmentää happipitoisuutta suhteutettuna siihen, mikä on maksimaalinen happipitoisuus tietyssä lämpötilassa ja suolaisuudessa, voidaan todeta, että hapen kyllästysprosentti ei laskenut alle tason 70 %, 10 vuoden tarkkailujakson aikana. Tämä osoittaa, että näytepisteiden happitilanne on pysynyt hyvänä Hangon eteläpuolella. Hangon etelä Hangon pohjoinen mg/l H1 H3 H4 mg/l 10 5 H10 H13 H Kuva 9. Hangon merialueen happipitoisuudet pohjan lähellä lopputalvella ja loppukesällä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

18 3.1.2 Hangon pohjoinen merialue Myös Hangon pohjoisella merialueella veden sekoittumisolosuhteet ovat varsin hyvät. Alueella ei ole enää varsinaista pistekuormitusta, joten veden laatuun vaikuttaa lähinnä valuma-alueelta tuleva hajakuormitus sekä pohjoisen Itämeren yleistila. Lähin pistekuormittaja, joka vaikuttaa alueen veden laatuun jonkin verran, on alueen itäisimmässä osassa toimiva Oy Forcit Ab. Pisteiden väliset veden laatuerot ovat Hangon pohjoispuolella yleensä hyvin pienet. Ravinnetasoltaan alue ei juuri poikkea eteläisestä merialueesta, eikä pitkänajan kehitystä tälläkään alueella voida havaita (kuva 8), vaan kokonaisravinnepitoisuudet ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla koko tarkastelujakson ajan. Kuten eteläisellä merialueella veden happitilanne on tälläkin osa-alueella yleensä hyvä. Lievää happipitoisuuden alenemista on joskus ollut havaittavissa loppukesäisin, mutta hapenkyllästysprosentti ei ole viimeisten 10 vuoden aikana laskenut alle tason 50 %. Kuvassa 9 on kuvailtu pohjanläheisen veden happipitoisuutta pisteellä H14 jaksolla ja siitä näkee, että happitilanteessa ei ole tapahtunut muutosta. Tiettyinä vuosina, jolloin sää on kesällä ollut hyvin lämmin ja vesistön lämpötilakerrostuneisuus on ollut vahva ja kestänyt pitkään kuten kesällä 2014, happipitoisuudet ovat yleensä laskeneet hieman keskimääräistä enemmän, mutta yleisesti ottaen vuosien väliset erot ovat kuitenkin olleet hyvin pienet Suursuon kaatopaikka Suursuon suljetun kaatopaikan (suljettu vuoden 1995 alussa) vesistövaikutuksia on seurattu kolmella havaintopisteellä (N1 N3) vuoteen 1996 asti. Samoihin aikoihin katkaistiin maavallilla Täktomin asutuksen läpi laskevan puron yhteys kaatopaikka-alueelle. Maavallista huolimatta pisteellä N2, joka sijaitsee vajaan kilometrin kaatopaikalta, mitattiin jatkuvasti huomattavasti korkeampia ravinne- ja bakteeripitoisuuksia kuin kaatopaikan yläpuolella. Melkein kaikki veden laatuparametrit indikoivat selvää kuormitusta. Tästä syystä perustettiin vuonna 1996 uusi havaintopiste (NX), jonka tarkoituksena oli selvittää johtuuko ojan ajoittain heikko veden laatu vain kaatopaikan vaikutuksesta vai onko puron varrella olevalla haja-asutuksella myös osuutta kuormitustilanteeseen. Kuvassa 10 jakson kehitystä on kuvattu keskeisimpien kuormitusindikaattoreiden osalta. Kaatopaikkaojan kokonaisfosfori Kaatopaikkaojan ammoniumtyppi µg/l N1 NX N2 µg/l N1 NX N2 Kaatopaikkaojan sähkönjohtokyky Kaatopaikkaojan bakteerit ms/m N1 NX N2 pmy/100 ml N1 NX N2 Kuva 10. Kaatopaikalta laskevan puron veden laadun kehitys jaksolla Piste N1 sijaitsee kaatopaikan yläpuolella, piste NX aivan kaatopaikka-alueen ala puolella ja piste N2 laskupuron alaosassa asutuksen alapuolella. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

19 Tutkimustulokset osoittavat varsin selvästi, että kaatopaikka-alue heikentää ajoittain puron veden laatua jonkin verran, mutta myös puron alajuoksua kohti tapahtuu selvä veden laadun heikkeneminen. Etenkin veden hygieeninen laatu on usein ollut hyvin heikko asutuksen alapuolella, kun se samanaikaisesti on ollut vain hieman heikentynyt heti kaatopaikka-alueen alapuolella. Myös veden kokonaisfosforiarvot nousevat yleensä hyvin selvästi asutuksen alapuolella. Puron kuormitustilanteessa on viime vuosina kuitenkin tapahtunut lievä paraneminen ja etenkin veden hygieeninen laatu on viime vuosina ollut selvästi parempi, mutta suuret vaihtelut ovat edelleen tyypillisiä. Yleisesti voidaan todeta, että kaatopaikka-alueen vesistökuormitus on pienentynyt selvästi verrattuna 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun tilanteeseen, jolloin veden laatu oli hyvin heikko. Tähän vaikuttaa ojitusjärjestelyjen muutosten ohella myös se tosiasia, että varsinainen kaatopaikkatoiminta on loppunut ja vanhaa jätekasaa on kunnostettu asianmukaisella tavalla. Nykyjärjestelyillä pääosa vesistä ohjataan jätevedenpuhdistamon kautta mereen ja mereen joutuva kuormitus on hyvin vähäistä. Merenlahtea (piste N4), johon Täktomin puro laskee, on tarkkailtu 1980-luvusta alkaen ja mitattujen vedenlaatuparametrien avulla selviä kuormitusvaikutuksia ei ole tarkkailujakson aikana juuri havaittu. Joskus talvella, meren ollessa jään peitossa, maalta tuleva kuormitus on näkynyt kohonneina ravinnepitoisuuksina ja indikaattoribakteerien esiintymisenä, mutta tilanne on viime aikoina ollut hyvä Forcit Oy Ab:n edusta Forcitin edustan veden fysikaalis-kemiallista laatua on tarkkailtu kahdesti vuodessa lopputalvella ja loppukesällä. Tehtaan edustan merialue oli koko talven 2014 sula eikä kuormitusvaikutuksia havaittu. Vesi oli hyvin sekoittunut ja laadultaan sama kaikilla havaintopisteillä. Tämä on pääsääntöisesti ollut tilanne sen jälkeen kun tehtaan typpipäästöt vähenivät dramaattisesti. Aikaisemmin jätevesipäästöt näkyivät melko usein selvästikin kohonneina typpipitoisuuksina heti jään alla. Loppukesäisin, jolloin veden sekoittuminen on normaalisti tehokkaampaa, veden laadun muutoksia ei ole voitu havaita pitkään aikaan ja veden laatu pysyy yleensä hyvin samanlaisena eri näytteenottopisteillä. Alueen alusveden happitilanne on yleensä ollut hyvä, mutta tiettyinä vuosina, jolloin sää on ollut hyvin lämmin ja veden kerrostuminen on kestänyt kauan, pohjanläheisen veden happipitoisuus on tällä osa-alueella laskenut alemmaksi kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella (kuva 11). Viime vuosien lämpimät kesät näkyvätkin hieman aikaisempaa alempina happipitoisuuksina. Talvisin alueen happitilanne on aina ollut hyvä. 16 Forcitin edusta mg/l F1 F2 F Kuva 11. Forcitin edustan merialueen pohjanläheisen veden happipitoisuus lopputalvella ja loppukesällä Vertaamalla vedenlaatutuloksia pidemmältä aikaväliltä voidaan todeta, että tehtaan kuormitus on näkynyt lähinnä talvisin jään alla kohonneina typpipitoisuuksina (kuva 12). Selvimmin vaikutukset ovat olleet havaittavissa purkupaikan lähellä (F2), mutta ajoittain vaikutukset ovat olleet havaittavissa myös uloimmalla havaintopisteellä (F3). Voimakkaimmat vaikutukset todettiin 1980-luvulla. Sen jälkeen selviä vedenlaatumuutoksia talven aikana on esiintynyt yhä harvemmin. Tämä oli viimeksi havaittavissa talvella vuosina 2012 ja Tilanne on kuitenkin yleisesti ottaen parantunut, eikä kohonneita pitoisuuksia ole havaittu enää avovesikaudella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

20 Forcit-edusta kokonaisfosfori µg/l F2 F3 H14 0 Forcit-edusta kokonaistyppi µg/l F2 F3 H14 Kuva 12. Forcitin edustan pinnanläheisen veden (1 m) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla Piste F2 sijaitsee aivan tehtaan edustalla ja H14 noin 4 km tehtaan purkualueesta länteen. Punainen viiva on pisteen F2 lineaarinen trendiviiva Bengtsårin alue Bengtsårin alueelle siirryttäessä veden vaihtuminen ulkomeren kanssa vähenee. Vaihtuminen tapahtuu pääasiallisesti kahden kapean salmen kautta; lännessä Byön ja Kadermon ja pohjoisessa Rågholmenin ja Kamsholmenin välistä. Alueen huonommasta veden vaihtumisesta johtuen, alue on herkempi kuormitukselle kuin tarkkailualueen muut osa-alueet. Alueen pistekuormitus on pitkällä aikavälillä laskenut hyvin selvästi ja syksyllä 2014 se loppui kokonaan. Tämä on myös ollut havaittavissa alueen veden laadussa. Jätevesipäästöt ovat viime vuosina näkyneet ainoastaan ajoittain lievästi kohonneina ammoniumtyppipitoisuuksina purkupaikan lähellä. Tämä on ollut tilanne lähinnä talvisin jään alla, jolloin veden sekoittumisolosuhteet ovat heikkoja ja merivettä lämpimämpi ja kevyempi jätevesi nousee pinnan tuntumaan. Avovesikaudella jätevesikuormitusta indikoivia veden laadun muutoksia ei juuri ole ollut havaittavissa. Kuvassa 13 on esitetty rehevöitymisen kannalta keskeisten ravinteiden typen ja fosforin pitoisuudet lopputalvella ja loppukesällä pinnanläheisessä vedessä viimeisten 10 vuoden ajalta. Kokonaistypen osalta pitoisuuserot eri vuodenaikojen välillä alkoivat 1990-luvulla kaventua, eivätkä purkupaikan lähellä olevat pisteet ole viime vuosina poikenneet vertailualueen tilanteesta. Fosforipitoisuuksissa ei ole havaittavissa suurempia muutoksia eikä Bengtsårin alue poikkea muusta Hangon pohjoispuoleisesta merialueesta merkittävästi. Kokonaisravinnepitoisuudet kuvaavat alueen yleistä ravinnetasoa. Kokonaisravinnepitoisuuksiin vaikuttavat merkittävässä määrin maalta tuleva huuhtoutuma. Lisäksi esim. suuret planktonmäärät nostavat kokonaisravinnepitoisuuksia jonkin verran. Oy ViskoTeepak Ab:n jätevesikuormitusta tarkasteltaessa, veden ammoniumtyppipitoisuuden tarkasteleminen antaa vihjeitä kuormituksen leviämisestä, koska tehtaan typpipäästöt ovat ammoniummuodossa. Kuvassa 14 on kuvattu Bengtsårin alueen ammoniumtyppipitoisuuksien kehitystä. Lopputalvisin veden ammoniumtyppipitoisuus ei viime vuosina ole noussut yli alimman määritystason. Loppukesästä esiintyy luontaisestikin hieman kohonneita pitoisuuksia vesistössä, eikä tehtaan mahdollista vaikutusta pystytä erottamaan siitä. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

21 Bengtsår-alueen kokonaisfosfori 70 µg/l V1 V3 V Bengtsår-alueen kokonaistyppi 1200 µg/l V1 V3 V7 Kuva 13. Pinnanläheisen veden (1 m) kokonaisravinnepitoisuudet Bengtsårin alueella lopputalvella ja loppukesällä Punainen viiva on pisteen V3 lineaarinen trendiviiva. µg/l Bengtsår-alueen ammoniumtyppi lopputalvella V1 V2/V2b V3 µg/l V7 5 Bengtsår-alueen ammoniumtyppi kesällä Kuva 14. Bengtsårin alueen ammoniumtyppipitoisuudet lopputalvisin ja loppukesäisin jaksolla Alin määritystaso on 5 µg/l. Havaintopiste V3 sijaitsee lähimpänä purkupaikkaa. Pienentyneestä pistekuormituksesta huolimatta Bengtårin alueen edelleen selvästi suurin ongelma ovat syvännealueiden toistuvat happiongelmat. Talven kerrostuneisuustilanteen aikana happitilanne pysyy hyvänä kaikilla havaintopisteillä, mutta keväällä kun pintaveden lämpötila nousee, muodostuu vahva harppauskerros lämpimän pintaveden ja kylmemmän ja siten raskaamman syväveden välillä. Alusveden happipitoisuus laskee joka kesä varsin nopeasti ja usein happi on lähes lopussa jo heinäkuussa. Syksyllä kun vesi viilenee eri vesikerrosten tiheyserot pienenevät ja vesi pääsee syysmyrskyjen myötä sekoittumaan pohjaan saakka. Tässä yhteydessä happitilanne korjaantuu ja pysyy hyvänä seuraavaan kevääseen asti. Happipitoisuuden aleneminen loppukesäisin on yleinen ilmiö monessa vesistössä ja se on osittain luonnollinen ilmiö. Happipitoisuuden voimakas lasku ja täydellinen hapenpuute ovat kuitenkin merkki siitä, että vesistön tasapaino on häiriintynyt. Hapenpuute on sinänsä veden ekosysteemille vakava ongelma, mutta hapenpuutteeseen liittyy usein tilannetta pahentava tapahtuma, kun pohjasedimenteissä sitoutuneet ravinteet alkavat liueta hapen vähentyessä. Tämä johtaa niin sanottuun sisäiseen rehevöitymiseen, jolloin jo kasvien V1 V2/V2b V3 V7 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

22 ulottuvilta pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet liukenevat uudelleen veteen kasvillisuuden käyttöön. Bengtsårin alueella tämän tyyppinen voimakas ravinteiden mobilisointi happivajauksen seurauksena tapahtuu vuosittain loppukesäisin. Sisäisen rehevöitymisen voimakkuus on riippuvainen siitä, miten alhaalle happipitoisuudet laskevat, mutta vielä enemmän siitä, miten kauan happivajaus kestää. Nämä seikat taas ovat riippuvaisia kevään ja kesän sääoloista. Varhainen ja äkillinen veden lämpeneminen keväällä aiheuttaa sen, että vedet kerrostuvat hyvin nopeasti, eivätkä pahimmassa tapauksessa ehdi sekoittua kunnolla. Lämmin sää nostaa veden lämpötilaa, mikä taas vahvistaa kerrostumista ja pidentää ajanjaksoa, jolloin vesistö pysyy kerrostuneena. Lämpötilan kohoaminen nopeuttaa myös vedessä tapahtuvaa mikrobien hajotustoimintaa, mikä nostaa veden hapenkulutusta entisestään. Kuvassa 15 on esimerkkinä esitetty näytepisteen V1 kehitys viimeisten 10 vuoden aikana. Vastaavanlainen tilanne on todettu pisteellä V5 sekä ajoittain myös pisteillä V4 ja V8. Pisteillä V3 ja V6 syvyys on sen verran pieni, että vesi lämpenee pohjaan asti kesällä, jolloin koko vesimassa pääsee sekoittuman ja veden happitilanne pysyy yleensä hyvänä koko vuoden. Bengtsåralueen (V1) happipitoisuus mg/l m 5 m 10 m 15 m m Bengtsåralueen (V1) ammoniumtyppi m µg/l m 10 m 15 m m Bengtsåralueen (V1) kokonaisfosfori µg/l 1 m 5 m 10 m 15 m 19 m Kuva 15. Näytteenottopisteen V1 happitilanne sekä veden ammoniumtyppi- että kokonaisfosforipitoisuudet. Kuvasta näkee, että happitilanne on melkein joka vuosi ollut hyvin heikko. Myös kesällä 2014 tilanne oli hyvin heikko ja happi pääsi loppumaan kokonaan. Bengtsårin alueen ravinnepitoisuudet ovat yleensä alkaneet nousta jo siinä vaiheessa kun pohjanläheisen veden happipitoisuus on saavuttanut tason 2 3 mg/l. Tämä 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

23 osoittaa, että sedimenteissä vallitsee erittäin heikot happiolot. Heikoimmillaan happitilanne on aivan pohjan lähellä, mutta jo 10 m:n syvyydessä, on ajoittain havaittu melko alhaisia happipitoisuuksia, pisteillä, jonka kokonaissyvyys on luokkaa 20 m. Häiriintynyt vesimassa on siten suuri ja syksyllä vesien sekoittuessa pohjaan asti, ravinnerikas syvävesi sekoittuu muuhun vesimassaan, aiheuttaen huomattavan ravinnelisäyksen alueelle. Tilanne on jatkunut samanlaisena hyvin pitkään ja alueen eristyneisyyden takia tilanne näyttää jatkuvan ongelmallisena vielä pitkään, vaikka alueen pistekuormitus on loppunut. 3.2 Tarkkailualueen rehevyys Veden klorofylli-a-pitoisuus kuvastaa vedessä esiintyvää kasviplanktonmäärää. Kasviplanktonmäärä on riippuvainen veden ravinnetasosta, joten mitä enemmän ravinteita vedessä on, sitä korkeampi on veden klorofyllipitoisuus. Ravinnemäärien lisäksi planktontuotantoon vaikuttavat kasvukauden valomäärä sekä jossain määrin veden lämpötila ja tuuliolosuhteet. Yleensä rannikkovesissä esiintyy heti jään lähdön jälkeen ja joskus jopa hieman ennen jään lähtöä ns. kevätmaksimi, jolloin talven aikana kerääntyneet ravinteet käytetään tehokkaasti hyväksi. Tämän jälkeen a-klorofyllipitoisuudet laskevat ja ne ovat alimmillaan alkukesästä. Kesän aikana ne nousevat vähitellen ja loppukesällä saattaa esiintyä sinilevähuippu, joka myös näkyy veden kohonneena klorofylli-a-pitoisuutena. Kevätmaksimin voimakkuus vaihtelee sekä eri vuosien välillä, että myös lyhyemmällä aikavälillä. Tämän tarkkailun tavoite ei ole saada kevätmaksimin klorofylliarvoja mukaan, vaan pyrkimys on enemmän seurata kesätilannetta, jolloin paikallisten päästöjen rehevöittävä vaikutus helpommin tulee näkyviin paikallisesti kohonneina klorofyllipitoisuuksina. Koska levätuotanto vaihtelee suuresti jopa hyvin lyhyellä aikavälillä, klorofylli-a-pitoisuuksia ei voida pitää absoluuttisina arvoina vesistön rehevyystilannetta arvioidessa, mutta klorofyllipitoisuus antaa melko hyvän yleiskuvan vesistön rehevyystilanteesta. Klorofylli-a-seuranta aloitetaan yleensä toukokuun puolivälissä ja joskus kevätmaksimi saattaa näkyä kohonneina klorofylli-a-pitoisuuksina ensimmäisellä näytteenottokierroksella. Klorofylliseurannan tulosten havainnollistamiseksi kuvassa 16 on esitetty vuoden 2014 klorofylli-a-tilanne yhteistarkkailualueen kaikilla pistellä. Kuvasta näkee, että kevätmaksimi oli ohi toukokuun näytteenoton aikaan. Klorofyllipitoisuudet olivat alhaiset koko alueella. Alkukesällä mitatut klorofylli-a-pitoisuudet olivat edelleen melko samalla tasolla koko tarkkailualueella, mutta loppukesää kohti pitoisuudet nousivat ja Hangon eteläpuoleisella merialueella hyvin runsaat sinileväesiintymät nostivat klorofylliarvoja heinäkuussa. Bengtsårin alueella pisteiden väliset pitoisuuserot olivat pienet, mutta sielläkin oli havaittavissa pitoisuuksien nousua loppukesää ja alkusyksyä kohti. µg/l 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Klorofylli-a 2014 H1 H3 H6 S3B H10 F2 V7 V3 V keskiarvo Kuva 16. Tarkkailualueen klorofylli-a-pitoisuudet vuonna Vertailemalla eri osa-alueiden klorofyllipitoisuuksia eri vuosina voidaan todeta, että suuria eroja ei ole. Tiettyinä vuosina Bengtsårin alueella on mitattu hieman korkeampia pitoisuuksia kuin muualla, mutta välillä Forcitin alue on erottunut hieman rehevämpänä klorofylli-a-pitoisuuksien perusteella. Yleensä klorofylli-apitoisuudet liikkuvat tason 5 µg/l molemmin puolin, mikä on melko alhainen arvo. Yleisen veden rehevyys- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

24 luokituksen mukaan vesi luonnehditaan karuksi, mikäli kasvukauden keskiarvo on alle 3 µg/l. Mikäli keskipitoisuus on välissä 3 7 vesistöä luonnehditaan lievästi reheväksi ja mikäli keskipitoisuus pysyvästi on yli sen, vesistö luokitellaan reheväksi. Arvon ylittäessä 40 µg/l luonnehdinta erittäin rehevä. Tämän perusteella koko Hankoniemen tarkkailualuetta voidaan luonnehtia lievästi reheväksi. Klorofylli-a-pitoisuudet vaihtelevat jonkin verran eri vuosien välillä ja selkeää kuvaa pitkän ajan kehityksestä on vaikea saada. Jotta saataisiin jonkinlainen käsitys eri osa-alueiden kehityksestä, on eri osa-alueiden klorofylli-a-kehitystä on kuvattu kuvassa 17. Tilanteen selkeyttämiseksi vertailuun on otettu kaksi keskeistä purkupaikkaa osa-aluetta kohti ja ne ovat Hangon eteläpuolella pisteet H3 ja H7. Hangon pohjoisella osaalueella vertailuun on otettu piste H14 ja Forcitin edustalta pisteen F2 arvot. Bengtsårin alueella pisteet V3 ja V8 edustavat niin purkupaikan lähialuetta kuin kauempana oleva vertailualuetta. Kuvasta näkee, että Hangon eteläisen merialueella esiintyy melko suurta vaihtelua. Myös Hangon pohjoispuolella esiintyy vaihtelua keskiarvoissa. Bengtsårin alueella vuosien väliset erot ovat olleet pienempiä. Yleisesti voidaan todeta että klorofyllipitoisuudet vaihtelevat melkoisesti ja hyvin usein vaihtelun tärkein määräävä tekijä on sää- ja tuuliolosuhteet. Esimerkiksi loppukesäisin sinilevät voivat tuulisessa säässä olla sekoittuneina monen metrin syvyyteen kun ne tyynen ilman vallitessa voivat olla kerääntyneinä aivan pinnan tuntumaan. µg/l 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Klorofylli-a H3 H7 H14 F2 V3 V8 Kuva 17. Tarkkailualueen yksittäisten näytepisteiden klorofylli-a-pitoisuudet (jakson kesä-syyskuu keskiarvo) jaksolla Pohjaeläintutkimus 4.1 Havaintopaikat ja näytteenotto Suppeina tarkkailuvuosina pohjaeläinlinjoja oli yhteensä viisi ja niillä havaintopaikkoja yhteensä 10. Laajana tarkkailuvuotena 2014 pohjaeläinlinjoja oli yhteensä 18, ja niillä havaintopaikkoja yhteensä 42. Yhdellä pohjaeläinlinjalla oli linjasta riippuen 1 5 havaintopaikkaa. Kustakin havaintopaikasta nostettiin viisi rinnakkaista näytettä. Suppeina vuosina näytteitä oli yhteensä 50 kpl/vuosi ja laajana tutkimusvuotena yhteensä 210 kpl. Bengtsårin aluetta lukuun ottamatta kaikki linjat sijaitsevat ulkosaaristossa, missä vedenvaihtuvuus on hyvä. Bengtsårin alue sijaitsee sisäsaaristossa. Pohjaeläintarkkailun havaintopaikkojen sijainnit on esitetty Hangon yhteistarkkailun kartassa (liite 1) ja havaintopaikat alueittain taulukossa 2. Pohjaeläinnäytteet otettiin syyskuun aikana Ekman näytteenottimella (pinta-ala 250 cm²). Näytteenotossa ja näytteiden käsittelyssä on seurattu ympäristökeskuksen laatimaa ohjetta sekä Ekman-noutimen näytteenottostandardia SFS 5076 (Suomen standardisoimisliitto 1989). Jokainen näyte käsiteltiin erikseen. Näytteet seulottiin 0,5 mm:n ämpäriseulalla ja säilöttiin kentällä 70 % etanoliin. Pohjaeläimet poimittiin valkoiselta alustalta valosuurennusvalaisinta apuna käyttäen. Poiminnassa on käytetty tehtävään koulutettua aputyövoimaa. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

25 Taulukko 2. Pohjaeläinlinjat ja niiden havaintopaikat (syvyydet) tarkkailualueen eri osa-alueilla vuosina Intensiivitarkkailussa olevat vuosittain tutkittavat linjat ja havaintopaikat on merkittynä harmaalla. Linja (näyteasema) syvyys (m) Hangon eteläinen merialue HI Andalskär HIB Andalskär, Granskär 8-10 HIC Norra Andalskär HII Lergund HIII Gunnarstrand HIIIB Uddskatan Hangon pohjoinen merialue HIV Slakteribukten HVI Bockaholm Oy Forcit Ab FORCIT I FORCIT II FORCIT III 2 FORCIT IV 7 10 FORCIT V Bengtsårin vesialue Visko I 5 7 Visko II Visko III 8 11 Visko IV 4 6 Visko VI Jönskär Määritys Pohjaeläinten määritystaso vaihteli lajiryhmittäin. Lajit määritettiin joko laji- tai sukutasolle tai muulle riittävälle määritystasolle. Määrityksessä käytettiin preparointimikroskooppia (16 64 kertaa suurentava). Yksityiskohtiin perustuvaa lajimääritystä vaativissa tapauksissa määritys tehtiin tutkimusmikroskoopilla ( kertaa suurentava). Pohjaeläinten määrityksestä ja tulosten raportoinnista vastasi pääosin vesistötutkija Anu Suonpää. Osan vuoden 2013 pohjaeläinmäärityksistä suoritti apulaistutkija Mari-Anna Närhi. Määritetyt pohjaeläimet punnittiin eläinryhmittäin analyysivaa alla (tarkkuus ±0,001 Wg). Punnitus tehtiin imupaperikuivatuksen jälkeen ilman, että eläimiä liotettiin vedessä. Nilviäiset punnittiin kuorineen. Lajitiedot ja kenttähavainnot on kirjattu ympäristöhallinnon ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertan pohjaeläintietokantaan (POHJE). 4.3 Taksonimäärät ja yksilötiheydet Taksoni tarkoittaa määritettyä yksikköä; lajia tai lajiryhmää. Taksonien lukumäärää voidaan käyttää havaintopaikkojen vertailuun. Ympäristön tila on yleensä sitä parempi, mitä enemmän taksoneja näytteissä esiintyy. Lisäkuormituksen alkuvaiheessa taksonien määrä saattaa hetkellisesti kasvaa ravinteiden lisääntyessä, mutta kuormituksen edelleen kasvaessa lajisto yleensä köyhtyy ja ainoastaan rehevyyttä sietävät lajit menestyvät. Hyvin rehevissä vesistöissä pohjaeläimistö koostuu enää hapettomuutta sietävistä lajeista, kuten tietyistä surviaissääskentoukista (Chironomidae) ja harvasukamadoista (Oligochaeta). Pitkään jatkunut ha- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

26 pettomuus, sekä rikin ja metaanin syntyminen, voivat johtaa makroskooppisten pohjaeläinten häviämiseen pohjalta kokonaan. Taksonien lisäksi tarkastelussa otetaan huomioon yksilötiheydet, jotka kertovat lajien runsaussuhteista ja sitä kautta elinympäristöjen monimuotoisuudesta. Tiettyjen herkästi elinympäristön huononemiseen reagoivat lajien ja sukujen avulla voidaan saada kuvaa tapahtuneista muutoksista pohjan tilassa ja toisaalta rehevämpien pohjan lajien yleistyminen voi olla merkki kuormituksen lisääntymisestä. Lajit voivat olla hyvin erilaisia ympäristövaatimuksiltaan esimerkiksi ravinnonottotavoiltaan. Yhteistarkkailun pohjaeläintutkimuksessa on huomioitu makroskooppiset paljain silmin havaittavat taksonit. 4.4 Vesistön ekologinen tila ja BBI-indeksi vuonna 2014 Tutkimusalueen näytekohtaisten tulosten perusteella laskettiin ekologinen luokitus Brackish water benthic -indeksi (BBI) (Vuori ym. 2009). BBI-indeksi on tarkoitettu kuvaamaan erityisesti Itämeren pehmeiden pohjien tilaa lajiston suhteen. Se ottaa huomioon lajien elinympäristövaatimukset, kuormituksen sietokyvyn, lajilukumäärän, -tiheyden, sekä havaintopaikan sijainnin ja syvyyden (Perus ym. 2007). BBI-indeksi huomioi myös Itämeren luontaisesti vähälajisen eliökoostumuksen. Indeksin lähtöolettamuksena on, että lajiston monimuotoisuus vähenee ympäristön stressitekijöiden lisääntyessä. Indeksi perustuu tiettyihin yleisiin lajeihin tai ympäristöstressiin herkästi reagoiviin lajeihin. Kukin näistä lajeista saa indeksissä herkkyysarvon. BBI-indeksi laskettiin yhteistarkkailualueen vuoden 2014 pohjaeläinaineistolle. BBI-indeksi on kehitetty ekologisen tilaluokituksen apuvälineeksi. BBI-indeksi luokittelee pohjan tilan viiteen eri luokkaan, jotka ovat E = erinomainen, H = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä ja Hu = huono. Luokitusta tehtäessä pohjaeläinaineistoa tarkastellaan vesistömuodostumittain usean vuoden keskiarvona. Lopullinen tilaluokka määräytyy 20th percentile -arvon eli hajontaa kuvaavan 20 % -jakauman mukaan; tällöin 80 % aineistosta edustaa vähintään ko. tilaa. Indeksin perustuessa yhteen ainoaan havaintoon ei ole havaintojen välistä hajontaa, mikä voi antaa liian hyvän kuvan pohjan tilasta. Tämän vuoksi Hangon merialueen ja Bengtsårin vesialueen havaintopaikkakohtaisia tuloksia voi pitää vain suuntaa antavina. Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 7 :n mukaan pintavedet on jaoteltu Suomessa maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan tyyppeihin (YM3/401/2006). Tarkkailualueesta Hangon merialue kuuluu lounaiseen ulkosaaristoon ja Bengtsårin vesialue (Viskon merialue) lounaiseen sisäsaaristoon. BBI-indeksin havaintopaikkojen saamia arvoja verrattiin Uudenmaan ELY-keskuksen vuonna 2013 laatimaan ekologiseen tilaluokitusarvioon, jossa Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien ekologinen tila on tyydyttävä. Vuoden 2014 pohjaeläinaineiston BBI-indeksin luokituksen tulokset on esitetty liitteessä Tulokset Taksonimäärät ja yksilötiheydet Tutkimuksessa määritettiin yhteensä makroskooppista pohjaeläinyksilöä. Intensiivisillä vuosittain seurattavilla linjoilla yksilömäärä oli alhaisin vuonna pohjaeläinyksilöä ja korkein vuonna pohjaeläinyksilöä. Vuonna 2011 näytteissä esiintyi yksilöä ja vuonna yksilöä. Edellisen tarkkailun aikana vuosina määritettiin makroskooppista pohjaeläinyksilöä. Taksonien määrä kertoo pohjaeläinyhteisön monimuotoisuudesta. Makroskooppisten taksonien lukumäärässä ei ollut suurta eroa vuosittain seurattavilla intensiivilinjoilla. Vuonna 2011 havaittiin 39 taksonia, vuonna taksonia, vuonna taksonia ja vuonna taksonia. Laajoina tutkimusvuosina taksonien lukumäärät ovat olleet vuonna taksonia, vuonna taksonia, vuonna vuonna taksonia ja vuonna taksonia (Mettinen 1999, Saarikari ja Mettinen 2008 ja Suonpää 2011). Itämereen saapuneet tulokaslajit ovat lisänneet tutkimusalueen monimuotoisuutta, mm. vuosien näytteistä löytyi sirokatkarapu (Palaemon elegans). Taksonien määrään vaikuttaa myös määritystarkkuus, jossa on ollut pieniä eroavaisuuksia tutkimusvuosina. Pohjaeläintarkkailun laajan vuoden 2014 yksilömäärät ja biomassatulokset on esitetty liitteissä 3 ja 4. Kaikki pohjaeläintarkkailun tulokset vuosilta on kirjattu ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmän pohjaeläinosioon (POHJE). 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

27 4.5.2 Hangon eteläinen merialue Hangon eteläisen merialueen intensiivilinjojen havaintopaikoilla dominoivat simpukat (Kuva 17). Matalammalla 8 10 metrissä vallitsivat sinisimpukkayhteisöt. Sinisimpukka (Mytilus trossulus) on kovien pohjien avainlaji, joka ottaa ravintonsa suodattamalla ja se muodostaa suotuisissa oloissa tiheitä kolonioita. Simpukoihin kiinnittyneenä elävät mm. merirokot (Amphibalanus improvisus) ja levärupi (Electra crustulenta). Toiseksi runsain ryhmä olivat Hydrobia-sukkulakotilot. Ne ovat ravinnonottotavoiltaan raastajia ja elävät rantavyöhykkeessä kasvillisuuden seassa. Syvemmällä 24 metrissä pohjan laatu muuttui pehmeämmäksi ja pehmeillä sedimenttipohjilla menestyvät liejusimpukka (Macoma baltica) ja amerikansukasjalkaiset (Marenzelleria spp.) runsastuivat. Pohjamateriaalin muuttumisesta pehmeämmäksi kertoo myös harvasukasmatojen (Oligochaeta) runsastuminen. Sinisimpukoita oli kuitenkin edelleen runsaasti joten pohjalla oli myös kovaa materiaalia kuten erikokoista kiveä. Pohjalla ei ollut merkkejä happiongelmista. Veden vaihtuvuus oli Hangon eteläpuolella hyvä, josta kertoo myös suodattamalla ravintonsa ottavien pohjaeläinten runsaus. Vuosina pohjaeläintiheydet vaihtelivat välillä yks./m 2. Alhaisemmat yksilötiheydet vuosina 2012 ja 2013 johtuivat lähes yksinomaan siitä että sinisimpukka ja liejusimpukka esiintyivät näytteissä harvempi lukuisina. yks/m² Hanko HI Andalskär 8-10 m Surviaissääskentoukat Äyriäiset Vesipunkki Sammaleläimet Simpukat Kotilot Harvasukamadot Monisukamadot Sukkulamadot Makkaramadot yks/m² linja H I Andalskär Surviaissääskentoukat Äyriäiset Vesipunkki Sammaleläimet Simpukat Kotilot Harvasukamadot Monisukamadot Sukkulamadot Makkaramadot Kuva 17. Hangon eteläisen merialueen vuosittain seurattavien intensiivilinjojen yksilötiheydet (yks./m 2 ) ja eri eliöryhmien osuudet yksilömääristä vuosina Huom. erisuuruiset asteikot yksilötiheyksissä. Vuonna 2014 Hangon eteläisellä merialueella oli laaja tutkimusvuosi, jolloin pohjaeläimiä tutkitaan viidellä pohjaeläinlinjalla 2 3 havaintopaikalla. Alle 10 metrin syvyydessä pohjan laatu oli kivi-sora-hiekkapohja ja syvemmällä (yli 10 m) pohja muuttui saviseksi kertymäpohjaksi, jonka joukossa oli hienompaa silttiä ja kariketta. Hangon eteläisellä merialueella tavattiin vuonna pohjaeläintä yhteensä 44 taksonista. Yleisimmät taksonit olivat liejusimpukka, amerikansukasjalkainen ja sinisimpukka, jotka esiintyivät kaikilla tutkituilla alueilla. Seuraavaksi yleisimpiä olivat Hydrobia ulvae -sukkulakotilot, joita tavattiin lähes jokaisella havaintopaikalla. Monimuotoisin pohjaeläinyhteisö oli HII Lergrundissa ja HIII Gunnarstrandissa 8 10 metrin syvyydessä, jossa tavattiin 24 makroskooppista pohjaeläintaksonia. Pohjaeläinlajisto oli yksipuolisempaa syvimmillä havaintopaikoilla (17 30 m), mikä on luonnollista olosuhteiden muuttuessa karummaksi ja pohjan yksipuolistuessa. Pohjaeläimistössä esiintyi kuitenkin vaateliaampia hapekkaan pohjan indikaattorilajeja kuten makkaramato (Halicryptus spinulosus), kilkki (Saduria entomon) ja valkokatka (Monoporeia affinis) eikä sedimentissä ollut havaittavissa merkkejä happiongelmista. Se oli hajutonta ja väriltään ruskeaa Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoiselle merialueelle ei ole johdettu jätevesiä 1970-luvun lopun jälkeen. Hangon pohjoisen merialueen Bockaholmin intensiivilinjalla pohjan laatu oli pehmeämpi kuin Hangon eteläpuolella. Soran ja hiekan joukossa oli runsaammin savea. Siitä johtuen myös matalammalla 8 10 metrin havaintopaikalla oli sinisimpukan lisäksi runsaasti liejusimpukkaa, amerikansukasjalkaisia ja sukkulakotiloita. Syvemmällä 25 metrin havaintopaikalla esiintyi enää muutama sinisimpukka. Pohjalla ei ollut merkkejä happiongelmista. Hapekkaan pohjan avainlajeja kilkkiä ja valkokatkaa esiintyi harvakseltaan. Sedimentti oli väriltään ruskeaa ja hajutonta. Vuosina pohjaeläintiheydet vaihtelivat välillä yks./m 2 (Kuva 18). Bockaholmin havaintopaikalla pohjaeläintiheyksissä ei ollut yhtä suurta vaihtelua kuin Hangon eteläpuolella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

28 yks/m² Hanko VI Bockaholm 8-10 m yks/m² linja H VI Bockaholm Surviaissääskentoukat Äyriäiset Vesipunkki Sammaleläimet Simpukat Kotilot Surviaissääskentoukat Äyriäiset Vesipunkki Sammaleläimet Simpukat Kotilot Harvasukamadot Monisukamadot Makkaramadot Limamadot Harvasukamadot Monisukamadot Makkaramadot Limamadot Kuva 18. Hangon pohjoisen merialueen vuosittain seurattavien intensiivilinjojen yksilötiheydet (yks./m 2 ) ja eri eliöryhmien osuudet yksilömääristä vuosina Huom. erisuuruiset asteikot yksilötiheyksissä. Vuonna 2014 Hangon pohjoisella merialueella oli laaja tutkimusvuosi, jolloin pohjaeläimiä tutkitaan Bockaholmin lisäksi Slakteribuktenin pohjaeläinlinjalla kahdella havaintopaikalla. Matalammalla (8 10 m) ja syvemmällä (yli 10 m) oli hyvin samankaltainen sekapohja. Saven joukossa oli karkeampaa ainesta soraa ja hiekkaa. Hangon pohjoisella merialueella tavattiin pohjaeläintä 29 taksonista. Yleisimmät taksonit, jotka esiintyivät jokaisella neljällä havaintopaikalla, olivat pehmeiden pohjien tyyppilajit amerikansukasjalkaiset, liejusimpukka ja sinisimpukka sekä harvakseltaan esiintyi kilkki. Pohjalla ei ollut merkkejä hapettomuudesta. Slakteribuktenin syvällä 45 metrin havaintopaikallakin sedimentti oli hajutonta ja pohjalla esiintyi vaateliaita ja kuormitukselle herkkiä lajeja kuten makkaramato (Halicryptus spinulosus), liejusukasjalkainen (Bylgides sarsi), kilkki (Saduria entomon) ja valkokatka (Monoporeia affinis) Forcitin edusta Forcitin edustalla on ainoastaan yksi intensiivitarkkailussa oleva havaintopaikka, joka sijaitsee 14 metrin syvyydessä. Pohjan laatu on savilieju, jonka seassa oli hiekkaa ja silttiä. Amerikansukasjalkaiset ja liejusimpukka dominoivat pohjaeläimistöä. Näiden jälkeen runsaslukuisia esiintyvät Chironomus-suvun surviaissääskentoukat ja sukkulakotilot. Pohjaeläimet voidaan jakaa ravinnonottotavoiltaan funktionaalisiin ryhmiin (Tomczak ym. 2009). Amerikansukasjalkaiset, liejusimpukka, sukkulakotilot ja Chironomus-surviaissääskentoukat kuuluvat joko keräilijöihin tai raastajiin ja niiden korkeat tiheydet viittaavat orgaanisen aineksen runsauteen sedimentissä. Pohjan tilassa näyttäisi tapahtuneen muutoksia vuosien aikana. Vuonna 2012 pintasedimentissä oli merkkejä heikosta happitilanteesta. Siinä esiintyi rikkivedynhaju ja se oli väriltään tummaa. Pohjaeläintiheydet laskivat vuodesta 2011 vuoteen 2012 (Kuva 19). Liejusimpukoissa pääpaino oli isokokoisissa yksilöissä, joka saattaa viitata huonoon rekrytoitumiseen. Liejusimpukoiden kannan taantuessa kuormitusta ja ajoittaista hapettomuutta sietävät Chironomus-surviaissääskentoukat olivat vallitseva pohjaeläinryhmä. Vuosina 2013 ja 2014 pohjaeläintiheydet kasvoivat. Paremmasta pohjan tilasta kertoi liejusimpukan, vaeltajakotilon sekä hapekkaan pohjan indikaattori lajin valkokatkan runsastuminen. yks/m² 3000 Hanko Forcit II 14 m Surviaissääskentoukat Äyriäiset Simpukat Kotilot Harvasukamadot Monisukamadot Kuva 19. Forcitin edustalla vuosittain seurattavan havaintopaikan yksilötiheydet (yks./m 2 ) ja eri eliöryhmien osuudet yksilömääristä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

29 Vuonna 2014 laajassa pohjaeläintarkkailussa Forcitin edustalla oli viisi pohjaeläinlinjaa, joissa pohjan tilaa seurataan linjasta riippuen yhdellä tai viidellä eri syvyydellä (havaintopaikalla). Forcitin edustalla havaittiin makroskooppista pohjaeläintä 42 pohjaeläintaksonista. Forcit I- ja Forcit II -linjalla 2 3 metriä oli hiekkapohja, 5 6 metrin syvyydessä pohjalla lisääntyi karikkeen määrä. Yli 10 metrin syvyydessä pohja muuttui pääosin saviliejupohjaksi. FIV- ja FV-linjalla oli pääosin pehmeä hiekka-saviliejupohja, joka FIV-linjalla muuttui kovemmaksi sorasavipohjaksi. Yleisin pohjaeläin Forcitin edustalla oli pehmeiden pohjien tyyppilaji liejusimpukka. Se esiintyi jokaisella havaintopaikalla. Lähes jokaiselta havaintopaikalta tavattiin myös merisukasjalkainen (Hediste diversicolor). Mielenkiintoista on että se esiintyy 2 3 metrin syvyydessä jossa amerikansukasjalkaisia esiintyi vähän tai ei ollenkaan. Myös vaeltajakotilo (Potamopyrgus antipodarum) ja sukkulakotilot esiintyivät lähes jokaisella havaintopaikalla. Uutena tuttavuutena Forcitin edustalla tavattiin rantauposkuoriainen (Macroplea mutica). Laji on suhteellisen yleinen Suomen rannikolla ja viihtyy suojaisilla matalilla ranta-alueilla (Saari 2007). Forcitin edustalla rantauposkuoriaisia tavattiin kaksi yksilöä kahden metrin syvyydestä. Forcitin edustan pohjaeläimistön perusteella pohjan tilassa ei ole ollut happiongelmia vuonna Pohjaeläimistössä vallitsevat keräilijät ja raastajat, jotka kertovat orgaanisen aineksen runsaudesta pohjalla. Orgaanisen aineksen määrä selvästi lisääntyi syvemmälle mentäessä, jolloin Chironomus-suvun surviaissääsket runsastuvat. Kuitenkin kotiloiden ja simpukoiden runsaus kertoo hyvästä happitilanteesta tutkituilla havaintopaikoilla 2 16 metrin syvyydessä Bengtsårin alue Bengtsårin alueella Viskon edustalla on kaksi vuosittain seurattavaa intensiivilinjaa Visko II ja vertailulinja Visko Jönsår VI. Bengtsårin alue on suojainen ja veden vaihtuvuutta rajoittavat lukuisat saaret. Pohjalle kerääntyy runsaasti orgaanista ainesta. Pohjanlaatu oli savilieju, jonka seassa oli soraa, hiekkaa ja detritusta. Visko II -linjalla pohjan tila oli heikko. Pohjaeläimistöä dominoivat kuormittunutta pohjaa ilmentävät Chironomus-suvun surviaissääskentoukat. Linjan 12 metrin havaintopaikalla pohjaeläinlajistossa oli vielä jonkin verran kotiloita vuosina 2011 ja 2012, mutta vuosina pohjaeläimistö koostui lähes yksinomaan Chironomus-suvun surviaissääskentoukista (Kuva 20). Syvemmällä 16 metrin havaintopaikalla edes Chironomus-surviaissääsken toukat eivät menestyneet ja pohja oli lähes eloton. Visko Jönskärin kuormituksen vertailulinjalla pohjan tila oli hieman parempi kuin Visko II -linjalla (Kuva 21). Pohjaeläimistö kertoi täälläkin runsaasta orgaanisesta kuormituksesta, etenkin 11 ja 15 metrin syvyydellä. Kuitenkin liejusimpukan runsas esiintyminen kertoi pohjan happitilanteen olevan vielä kohtalaisen hyvä ainakin 11 metrissä. Liejusimpukka sietää melko voimakasta orgaanista kuormitusta mutta on erityisesti herkkä pohjan liettymiselle ja taantuu pohjan olojen heiketessä voimakkaasti. Syvemmällä (15 m) pohjan tila oli heikompi. vuosina 2011, 2012 ja 2014 tavattiin hyvin vähän pohjaeläimiä. Vuosi 2013 oli poikkeus, jolloin etenkin amerikansukasjalkaisen ja liejusimpukan tiheydet olivat korkeita. yks/m² Hanko Visko II 12 m yks/m² Hanko Visko II 19 m Surviaissääskentoukat Sulkasääskentoukat Vesiperhoset Vesiperhoset Sudenkorennot Äyriäiset Sammaleläimet Simpukat Kotilot Harvasukamadot Surviaissääskentoukat Sulkasääskentoukat Vesiperhoset Sudenkorennot Äyriäiset Sammaleläimet Simpukat Kotilot Harvasukamadot Monisukamadot Kuva 20. Bengtsårin vesialueella Viskon edustalla vuosittain seurattavan pohjaeläinlinjan yksilötiheydet (yks./m 2 ) ja eri eliöryhmien osuudet yksilömääristä vuosina Huom. erisuuruiset asteikot yksilötiheyksissä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

30 yks/m² Hanko Visko Jönskär VI 5 m yks/m² Hanko Visko Jönskär VI 11 m Surviaissääskentoukat Sulkasääskentoukat Vesiperhoset Sudenkorennot Äyriäiset Sammaleläimet Simpukat Kotilot Harvasukamadot Monisukamadot Surviaissääskentoukat Sulkasääskentoukat Vesiperhoset Sudenkorennot Äyriäiset Sammaleläimet Simpukat Kotilot Harvasukamadot Monisukamadot yks/m² Hanko Visko Jönskär VI 15 m Surviaissääskentoukat Sulkasääskentoukat 2500 Vesiperhoset Sudenkorennot Äyriäiset Sammaleläimet 1000 Simpukat Kotilot Harvasukamadot Monisukamadot Kuva 21. Bengtsårin vesialueella vuosittain seurattavan Jönskärin vertailulinjan pohjaeläinten yksilötiheydet (yks./m 2 ) ja eri eliöryhmien osuudet yksilömääristä vuosina Huom. erisuuruiset asteikot yksilötiheyksissä. Vuoden 2014 laajassa tarkkailussa Bengtsårin alueella oli viisi pohjaeläinlinjaa joissa havaintopaikkoja 2 3 eri syvyydellä. Bengtsårin vesialueella yksilömäärä ja monimuotoisuus olivat selvästi muuta tutkimusaluetta alhaisempi. Alueella tavattiin 644 makroskooppista pohjaeläinyksilöä 25 eri taksonista. Alueella oli pehmeä saviliejupohja, jonka joukossa oli detritusta. Heikosta veden vaihtuvuudesta ja orgaanisen aineksen runsaudesta kertoo se että yleisimpiä pohjaeläimiä olivat Chironomus-surviaissääsken toukat, jotka esiintyivät kaikilla muilla havaintopaikoilla paitsi Jönskärin vertailulinjalla. Toiseksi yleisin oli liejusimpukka (Macoma baltica). Kuormitukselle herkempiä lajeja tavattiin ainoastaan 4 6 metrin syvyydessä, 7 metristä alaspäin pohjaeläimistö koostui lähes yksinomaan Chironomus-surviaissääsken toukista. Jonskärin vertailulinjalla 11 metrin syvyydessä liejusimpukka vielä esiintyi runsaslukuisena, mutta 15 metrissä niitä oli enää muutama, joka kertoo selvästä pohjan kuormittuneisuudesta myös vertailulinjalla. Viskon purkualuetta lähinnä olevien havaintopaikkojen pintasedimentissä ei ollut merkkejä hapettomuudesta 10 metrin syvyyteen asti, mutta metrin syvyydessä pintasedimentissä oli heikosta happitilanteesta kertova rikkivedyn haju ja se oli väriltään tummaa. 4.6 BBI-indeksi ja vertailu ekologisen tilan luokitteluun BBI-indeksin saamat tulokset ja niitä vastaavat pohjaeläinyhteisön tilaa kuvaavat luokat on esitetty liitteessä 5. Alla on kuvattu tarkemmin tarkkailualueen matalien (2 10 m) ja syvien (11 45 m) pohjien tilaa. Tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina koska ne perustuvat yksittäisiin havaintoihin. Vesimuodostuma kohtaisesti Hangon merialue ja Bengtsårin vesialue on vuonna 2013 luokiteltu tyydyttävään tilaan Tarkkailualue matalat havaintopaikat (2 10 m) Hangon eteläisen ja pohjoisen merialueen sekä Forcitin edustan matalien pohjaeläinyhteisöjen tila vastasi vuonna 2014 BBI-indeksin mukaan hyvää tai erinomaista pohjan tilaa. Näillä alueilla pohjalla ei ollut havaittavissa merkkejä happiongelmista ja veden vaihtuvuus oli hyvä. Lajistossa oli useita pohjaeläinlajeja, jotka ovat herkkiä kuormitukselle ja menestyvät vain hapekkaassa sedimentissä. Bengtsårin merialueella BBI-indeksin saama arvo vastasi Viskon edustalla 4 5 metrissä hyvää tai tyydyttävää pohjan tilaa, mutta jo 6 metrissä indeksin saama arvo vastasi välttävää pohjan tilaa. Kuudesta metristä alaspäin pohjaeläimistössä lisääntyivät Chironomus-suvun surviaissääskentoukat, joiden korkea tiheys yhdessä muiden pohjaeläinten alhaisen yksilötiheyden kanssa kertoi välttävästä pohjan tilasta. 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

31 4.6.2 Tarkkailualueen syvät havaintopaikat (11 45 m) Hangon eteläisen ja pohjoisen merialueen sekä Forcitin edustan syvännepohjaeläinyhteisöjen tila vastasi BBI-indeksin mukaan pääosin hyvää tilaa. Gunnarstrandin pohjaeläinlinjalla 30 metrissä sekä Forcit I -pohjaeläinlinjalla 19 metrissä indeksin saama arvo vastasi tyydyttävää pohjan tilaa. Tämä johtui pääosin amerikansukasjalkaisten ja liejusimpukan suurista yksilötiheyksistä. Nämä saavat indeksissä alhaisen herkkyysarvon. Näiden lisäksi pohjalla tavattiin hapekkaan pohjan indikaattorilajeja kilkkiä, valkokatkaa ja makkaramatoa alhaisin yksilötiheyksin. Bengtsårin alueen syvännepohjien tila oli indeksin saaman arvon mukaan pääosin välttävä tai sitä huonompi. Pohjaeläimistö kertoi pohjan kuormittuneisuudesta ja heikosta happitilanteesta. Jönskärin pohjaeläinlinjalla 11 metrissä indeksi sai vähän paremman arvon joka vastasi tyydyttävää tilaa. Tällä syvyydellä liejusimpukka näyttää vielä pärjäävän. Se hyötyy rehevöitymisestä mutta vaatii hapekasta elinympäristöä. 4.7 Pistekuormituksen vaikutus pohjaeläimiin Hangon eteläinen merialue Hangon kaupungin jätevedenpuhdistamo ja Hangon puhdistamo Oy johtavat jätevetensä Hangon eteläpuolelle. Hangon eteläisellä merialueella havaittiin vuonna makroskooppista pohjaeläintaksonia, joka oli noin kolme neljäsosaa koko tarkkailualueella tavatuista taksoneista. Hangon puhdistamon läheisten linjojen HIC, HIB ja HI, pohjaeläimistö ei merkittävästi poikennut linjojen HII, HIII ja HIIIB pohjaeläimistöstä. Veden sekoittumisolosuhteet ovat Hangon eteläpuolella hyvät ja pohjanlaatu monipuolinen. Monimuotoisimmat pohjaeläimistöt esiintyivät HII Lergrnudissa ja HIII Gunnarstrandissa 8 10 metrin syvyydessä. Edellisenä laajana tarkkailuvuotena 2010 pohjaeläintaksoneita oli 47, joka oli samaa luokkaa kuin vuonna BBIindeksin vuoden 2014 tulosten perusteella pohjaeläinyhteisöjen tila vastasi Hangon eteläisellä merialueella hyvää tai erinomaista tilaa. Ainoastaan syvimmällä 30 m (HIII) havaintopaikalla pohjan tila oli tyydyttävä. Tähän vaikutti osaltaan suuri amerikansukasjalkaisten tiheys. Edelliseen tarkkailuun verrattuna Hangon eteläisen merialueen pohjaeläimistössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Positiivista oli hapekkaan pohjan indikaattorilajin valkokatkan, Monoporeia affinis, esiintyminen vuosina ja 30 metrin syvyydessä Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoiselle merialueelle ei kohdistu varsinaista pistekuormitusta. Pohjaeläimistö oli monipuolinen ja syvimmälläkin havaintopaikalla (45 m) esiintyi useita kuormitukselle herkkiä lajeja kuten kilkki, makkaramato, valkokatka ja liejusukasjalkainen. Hangon pohjoisella merialueella ei ole matalia havaintopaikkoja kuten eteläpuolella (3 m) ja havaintopaikkoja on vähemmän. Pohjoisella puolella pohjaeläinten havaintopaikkoja oli neljä ja eteläpuolella yhteensä 12. Tämä osittain rajoittaa lajistoa Hangon eteläiseen merialueeseen verrattuna. BBI-indeksin vuoden 2014 tulosten perusteella pohjaeläinyhteisö vastasi 8 10 metrissä erinomaista ja metrissä hyvää pohjan tilaa. Vuoteen 2010 verrattuna pohjaeläimistössä ei näkynyt merkittäviä muutoksia. Vuosittain seurattavan HVI Bockaholmin (23 m) havaintopaikalla yksilötiheydet olivat alhaisempia vuosina verrattuna ajanjaksoon Lajidiversiteetissä ei kuitenkaan ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia. Vuonna 2010 pohjoisella merialueella tavattiin 31 taksonia ja vuonna pohjaeläintaksonia Forcitin edusta Forcitin purkualue sijaitsee Hangon niemen pohjoispuolella Broarsbuktenin edustalla. Forcitin edustalta havaittiin vuonna pohjaeläintaksonia. Täällä sijaitsi tarkkailualueesta eniten matalia alle 10 metrin havaintopaikkoja joka näkyi myös lajistossa. Lajistossa oli runsaasti eri tavoin orgaanista ainetta hyödyntäviä lajeja. BBI-indeksi vastasi vuonna 2014 hyvää tai erinomaista pohjaeläimistön tilaa 2 10 metrin syvyydessä ja tätä syvemmällä hyvää tilaa. Syvimmällä 19 metrin havaintopaikalla pohjaeläimistön vastasi tyydyttävää tilaa. Syvänne pohjalla vallitsi liejusimpukka ja amerikansukasjalkainen, muiden lajien yksilötiheydet olivat alhaisia. Kuitenkin liejusimpukan runsaus kertoo vielä tyydyttävästä pohjan tilasta, koska liejusimpukkaa taantuu pohjan tilan heiketessä voimakkaasti. Forcitin edustalla seurataan vuosittain havaintopaikan II 14 m Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

32 pohjan tilaa. Liejusimpukoiden määrä romahti selvästi vuonna 2012, jolloin sedimentissä oli heikkoa happitilannetta ilmentävä selvä rikkivedyn haju. Vuodesta 2013 vuoteen 2014 pohjaeläimistö monipuolistui ja samoin liejusimpukan tiheys kasvoi. Syvännepohjilla m näyttää siis toisinaan olevan heikko happitilanne mikä näkyy pohjaeläimistössä Bengtsårin alue ViskoTeepakin jätevesien purkualue sijaitsee Bengtsårin vesialueella. Bengtsårin alueella pohjaeläimistön tila oli heikko johtuen osittain huonosta veden vaihtuvuudesta alueella. Vuonna 2014 alueella havaittiin 25 pohjaeläintaksonia. Vielä 4 6 metrin syvyydessä lajistossa esiintyy kuormitukselle herkkiä lajeja mutta 7 metrin syvyydessä lajisto köyhtyy selvästi ja pohjalla esiintyy ainoastaan orgaanista kuormitusta sietäviä lajeja. ViskoTeepakin purkualuetta lähinnä pohjan tila heikkenee aikaisemmin kuin vertailulinjalla Jönskärissä. Jönskärin 11 metrin syvyydellä pohjalla esiintyy vielä liejusimpukka jota ei tavata Viskon purkualuetta lähinnä olevilta 8 metriä syvemmältä. Tarkkailujaksoon verrattuna pohjan tila näyttää edelleen heikentyneen 7 19 metrin syvyydessä. Edellisen tarkkailujakson aikana tavattiin näillä syvyyksillä vielä kotiloita ja simpukoita joita ei enää havaittu vuosina Pohja on voimakkaasti liettynyt 7 19 metrin syvyydellä ja siellä pärjäävät enää lähes ainoina pohjaeläiminä esiintyvät Chironomus-suvun surviaissääskentoukat Ne pystyvät aktiivisesti kaivautumaan sedimentin pinnalle ja sietävät pohjan ajoittaista hapettomuutta. 5 Vesikasvillisuustutkimus 5.1 Yleistä Kasvillisuuskartoitus vuonna 2014 tehtiin samalla menetelmällä kuin vuonna 2010, jolloin vastaava tutkimus tehtiin viimeksi. Varsinaisten tutkimuslinjojen lisäksi pinnanläheisestä kasvillisuudesta tehtiin havaintoja myös kasvillisuuslinjojen välisiltä alueilta. Kasvillisuustutkimuksen maastotyöt tehtiin välisenä aikana. Melko myöhäinen tutkimusajankohta selittyy sillä, että aikaisemmin kesällä hyvin runsaat sinileväesiintymät heikensivät näkyvyyttä huomattavasti. Elokuussa vedet olivat varsin kirkkaat. Tutkimuslinjoilla kartoitettiin makroleväkasvillisuus pinnasta noin 2 m:n syvyyteen veneestä käsin vesikiikaria apuna käyttäen. Eri lajien runsaus arvioitiin Norrlinin asteikon mukaisesti: 1 erittäin niukasti 2 niukasti 3 kohtalaisen niukasti 4 kohtalaisesti 5 kohtalaisen runsaasti 6 runsaasti 7 erittäin runsaasti. Valtaosa lajinmäärityksistä tehtiin maastossa, ja päähuomio kiinnitettiin yleisimmin esiintyviin lajeihin. Havaintolinjat sijaitsevat kallio- tai kivikkorannoilla ja tutkimuksessa keskityttiin lähinnä makrolevien tarkasteluun. Putkilokasveja esiintyi muutamien linjojen syvimmissä osissa, mutta niihin kiinnitettiin vähemmän huomiota koska niille sopivaa kasvialustaa löytyi vain muutamalta linjalta. Lajiston ohella rakkolevän (Fucus vesiculosus) epifyytti-kasvillisuuden suhteellinen runsaus arvioitiin viisiasteisen skaalan mukaan. Yleisesti ottaen tarkkailualueen lajisto oli hyvin mereinen. Alueella selvästi vallitsevia lajeja olivat pinnasta noin 1 m:n syvyyteen ahdinparta (Cladophora glomerata) ja syvemmällä rakkolevä (Fucus vesiculosus). Muita melko yleisiä lajeja olivat ruskolevät Pilayella littoralis ja Dictyosiphon foeniculaceus. Myös jouhilevä (Chorda filum) esiintyi varsin yleisesti mutta määrällisesti niukasti. Erityistä huomiota kiinnitettiin suolilevien (Enteromorpha spp.) esiintymiseen koska suolilevien on todettu indikoivan rehevöitymistä varsin hyvin. 5.2 Hangon eteläinen merialue Kuten vuonna 2010 ahdinpartavyöhyke oli erittäin voimakkaasti kehittynyt (kuva 23) ja hyvin monella havaintolinjalla sen esiintyminen arvioitiin runsaaksi tai hyvin runsaaksi (6 7 runsausasteikolla). Ahdinparran 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

33 esiintyminen ei sinänsä indikoi rehevöitymistä koska laji on yleinen sekä puhtaissa että rehevöityneissä rannikkovesissä. Hyvin runsas esiintyminen osoittaa kuitenkin, että veden ravinnetaso on levän kannalta hyvä. Muita melko yleisiä lajeja ylimmässä vesikerroksessa olivat ruskolevät Pilayella littoralis ja Dictyosiphon foeniculaceus. Nämä esiintyivät melkein kaikilla tutkimuslinjoilla, mutta määrällisesti niukasti tai erittäin niukasti. Etenkin jälkimmäiselle lajille on tyypillistä suuret runsausvaihtelut eri vuosina. Vuonna 2014 lajin esiintyminen oli alueella melko vähäistä. Osittain tämä koskee myös Pilayella-nimistä ruskolevää, mutta sen esiintyminen oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Rehevöitymisestä tunnetusti hyötyvät viherleviin kuuluvat suolilevät (Enteromorpha spp.) esiintyivät niukasti tai erittäin niukasti vuonna Tilanne oli verrattuna vuoteen 2010 pysynyt suunnilleen ennallaan. Eteläisen merialueen itäosassa, johon Hangon puhdistetut jätevedet johdetaan, leväryhmä puuttui kokonaan vuonna Verrattuna vuoteen 2010 suolilevä oli vähentynyt entisestään ja verrattuna esim luvun loppupuolen tilanteeseen suolilevämäärät ovat alueella vähentyneet hyvin selvästi. Eniten suolilevää esiintyi linjalla 14 Hangon länsisataman lähellä, mutta sielläkin määrät olivat varsin pienet. Noin 0,5 m syvyydestä muutaman metrin syvyyteen dominoiva levälaji on rakkolevä (Fucus vesiculosus). Paikoin se on täysin dominoiva laji Hangon eteläpuolella ja leväesiintymät olivat valtaosin hyvin puhtaan näköiset. Jouhilevä (Chorda filum) on toinen syvemmällä kasvava ruskolevä, mutta se esiintyi vain yksittäisinä yksilöinä siellä täällä. Syvemmällä rakkolevävyöhykkeen alapuolella punalevät yleistyvät. Ne kasvavat kuitenkin 2 m alapuolella pääosin, joten niiden esiintyminen ei voitu havaita tässä tarkkailussa. Yksi punalevälaji joka tiettyinä vuosin esiintyy myös ylemmissä vesikerroksissa on punahelmilevä (Ceramium tenuicorne). Vuonna 2014 laji esiintyi pienissä määrin vain yhdellä linjalla alueen itäosassa Täktomin edustalla. Hangon eteläinen merialue vastaa lajistoltaan melko hyvänkuntoista ulkosaariostoa. Ahdinparta esiintyy suurina määrinä kuten myös rakkolevä. Rakkolevän levinneisyys syvyyssuuntaan pidetään hyvänä indikaattorina vesistön tilasta, koska veden samentuessa valo-olosuhteet heikkenevät rantavyöhykkeen syvimmissä osissa. Rakkolevän syvyyskartoitus vesikiikaria käyttäen ei ole kuitenkaan mahdollista, koska veden näkösyvyys loppukesällä ei ollut riittävän hyvä. Kuva 22. Kasvillisuuskartoitus tehtiin elokuussa koska heinäkuun loppupuolella valtavat sinileväesiintymät peittivät lähes koko pohjoisen Itämeren kuten myös Hangon merialueen. Kuva on otettu keskellä ulappaa Hangon länsipuolella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

34 Taulukko 3. Hangon eteläisen merialueen makrolevien arvioidut runsaudet vuosina 2002, 2006, 2010 ja Vuoden 2014 tieto on punaisella. Merkki x tarkoittaa että laji puuttui. HANGON ETELÄINEN MERIALUE Cladophora glomerata Enteromorpha sp. Pilayella littoralis Linja x-x-x-x x-1-x x-x-x-x x-x-2-x x-x-x-x x x-x-x-x x-x-2-x x-x-x-x 4-3-x x-1-x-1 2-x x-x-x-x x x-x-x-x x-x-2-x x x-x-x-x x-x-x-x x x-x-x-1 x-x-x-x x-x-x-x x-x x-x-x-x x-x-2-x x-x-x-1 x-x-x-x x-x-1-x x-x-x-x x-x-x-x x-x-x-x x-x-x-1 x-x-2-x x-x-x-x x x-x x-x-x-x x-x-x-x x-1-1-x x-x-x-x x-x-x-x x-x-x-x x-x-x-x x x x-x-x-x x-x x-x-x-x x-x-x-x x-x-x-x x x-x-x-x x-x-x-x x-x-1-x x x-x-x-x Dictyosiphon foeniculaceus Fucus vesiculosus Chorda filum Ceramium tenuicorne 5.3 Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoisella merialueella lajisto oli hyvin samankaltainen kuin eteläisellä merialueella. Ahdinparta oli hyvin dominoiva noin metrin syvyydelle asti, jonka jälkeen rakkolevä oli ylivoimaisesti yleisin laji. Rakkolevä näytti muutamassa linjassa (Tulliniemen pohjoispuoli) runsastuneen jonkin verran, mutta muuten tilanne oli suunnilleen sama kuin vuonna Suolilevää esiintyi alueella varsin monella linjalla mutta määrällisesti hyvinkin niukasti (taulukko 4). Esiintymät koostuivat vain pienistä yksittäisistä levätupsuista. Verrattuna vuoden 2010 tutkimustuloksiin, Hangon pohjoisen merialueen rehevyystilanne näyttää pysyneen muuttumattomana. Rakkolevää oli kuitenkin hieman vähemmän kuin Hangon eteläisellä merialueella. Kuva 23. Ahdinparta on hyvin dominoiva laji vesirajan tuntumassa niin sisä- kuin ulkosaaristossa. Meriveden pinnan ollessa alhaalla leväesiintymät värjäävät luodot vihreäksi. 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

35 Taulukko 4. Hangon pohjoisen merialueen makrolevien arvioidut runsaudet vuosina 2002, 2006, 2010 ja Vuoden 2014 tieto on punaisella. HANGON POHJOINEN MERIALUE Cladophora glomerata Enteromorpha sp. Pilayella littoralis Linja x-x-x-x x x-2 x-x-x-x x-x-x-x x-x-x-x x-1-x-1 x x-x-x x-x-x-x x-x-x-x x x-1-x-1 x-x-x x x-1-x-x x x-x-x x-1-1 x-x-x-x x-x x-x-x x x-x-x-x x-x x x-1 2-x-x-x x x x x-1-1 x-x-x-x x x x-x-x-1 2-x-3-1 Dictyosiphon foeniculaceus Fucus vesiculosus Chorda filum Ceramium tenuicorne 5.4 Forcitin edusta Forcitin purkualueen välittömässä läheisyydessä ei ole edustavia kalliorantoja, koska vallitseva rantatyyppi on alueella hiekkaranta. Forcitin edustan kasvillisuuslinjoilla (33 36), jotka sijaitsevat noin 1 km päässä purkupaikasta, dominoivat levälajit olivat samat kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella (taulukko 5). Ahdinpartavyöhyke oli rehevä ja suolilevien esiintyminen oli linjoilla hieman runsaampaa kuin muualla Hangon merialueella, mutta verrattuna aikaisempiin kasvillisuustutkimuksiin suolilevien runsaudessa oli havaittavissa lievä väheneminen. Rakkolevää oli edelleen selvästi vähemmän kuin muualla Hangon pohjoispuolella ja vähäistä vähenemistä oli havaittavissa. Havaintolinjalla 33, joka sijaitsee lähempänä purkupaikkaa kuin muut linjat, rakkolevää ei esiintynyt lainkaan, mutta linjalla esiintyi yleisestikin hyvin vähän levää. Linjan kallioranta ulottuu vain noin 1 m syvyyteen, jonka jälkeen leviää tasainen hiekkapohja. Selvää kehitystä ei alueella voida havaita. Rehevöitymisestä hyötyvien suolilevien suhteellinen runsaus osoittaa kuitenkin, että alue on edelleen jossain määrin rehevöitynyt. Taulukko 5. Forcitin edustan sekä Bengtsårin alueen makrolevien arvioidut runsaudet vuosina 2002, 2006, 2010 ja Vuoden 2014 tieto on punaisella. FORCITIN EDUSTA JA BENGTSÅRIN ALUE Cladophora glomerata Enteromorpha sp. Pilayella littoralis Linja x-x-x-x x-x-x-x x-x-x-x x-x-x-x x-x-x-x x-x-x x-x-x-1 2-x x x-x-1-2 x-x-2-x x-x x-2-1-x x-x-x-x x-x-x-x x-2-1 x x-x-x-x x-x-x-x x-x-x-x x-1-x x x-x-x-x x-x-1-x x-x-x-x x-x-x x x-1-x-x x-x-x-1 x-x-x-x x-x-1-x x-x-x-x x-x-x-x x-x-x-x x-x-x x x-x-x-x x-x-x-x x-x-x-x x-1-1 x-x-1-3 x-x-x-x x-x-1-x x-x-x-x x-1-x x-x-1-1 x-1-x x-1-x-x x-x-x-x x-x-x 1-x-1-2 x-x-x-x x-1-x-x x-x-x-x x-x-x-x 1-x-1-1 x-1-x-x x-1-x-x x-x-x-x Dictyosiphon foeniculaceus Fucus vesiculosus Chorda filum Ceramium tenuicorne Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

36 5.5 Bengtsårin alue Bengtsårin kasvillisuuslinjoilla (37 45) ahdinparta (Cladophora glomerata) oli edelleen hyvin yleinen noin 1 m syvyyteen, mutta kasvustot eivät olleet yhtä tiheitä kuin ulompana Hangon merialueella (taulukko 5). Lisäksi todettiin että rakkoleväkasvustot olivat edelleen varsin runsaat, mutta ovat ehkä vähentyneet hieman vuodesta Rakkolevä kasvoi Bengtsårin alueella yleisesti melko lähellä vesirajaa, joten se kilpailee kasvualustasta ahdinparran kanssa. Aivan vesirajan tuntumassa esiintyi vielä vuonna 2002 yleisesti myös vähän suolilevää (Enteromorpha spp.), mutta vuonna 2006 sitä ei havaittu lainkaan. Vuonna 2014 suolilevää esiintyi taas, mutta erittäin pienissä määrin ja vain muutamalla linjalla. Alueen suurimmat vesikasvillisuusmuutokset todettiin 1990-luvulla jolloin alueella aikaisemmin hyvin runsaat suolileväkasvustot hävisivät lähes täysin. Samoihin aikoihin rakkolevä alkoi runsastua. Rakkolevän yleistymistä alueella 2000-luvun alussa on pidettävä hyvänä merkkinä. Runsastumisen ohella levän hyvä kunto oli myös positiivista. Rakkolevän esiintyminen on pysynyt melko vakaana viime vuosina. Tyypillistä rakkolevän esiintymiselle Bengtsårin alueella on sen esiintyminen hyvin lähellä veden pintaa (kuva 24). Alueen hieman sameampi vesi estää sen leviämistä syvemmälle, missä valo-olosuhteet heikkenevät. Kuva 24. Bengtsårin alueella rakkolevä esiintyy melko runsaana mutta pääosa kasvustosta esiintyy hyvin lähellä veden pintaa. Myös muiden levälajien osalta vuosien väliset vaihtelut ovat olleet vähäiset ja niiden määrät olivat varsin pienet. Ahdinparta ja rakkolevä olivat useimmilla linjoilla hyvinkin dominoivia. Varsinaisen kasvillisuuskartoituksen ohella tehtiin visuaalinen arvio rakkolevän päällyslevien runsaudesta koko tarkkailualueella. Puhtaimmat leväkasvustot esiintyivät Hangon eteläisellä merialueella ja erityisesti sen itäosassa. Hankoniemen pohjoispuolella epifyyttimäärät kasvoivat jonkin verran itään päin mentäessä. Tilanne on pysynyt melko muuttumattomana Hangon kaupungin alueella sekä Forcitin edustalla (kuva 25). Lievä paraneminen oli jopa havaittavissa paikoittain. Bengtsårin alueella epifyyttien määrä kasvaa ja tilanne vuonna 2014 oli se että rakkolevän päällyskasvusto oli muuta tutkimusaluetta runsaampaa. Päällyslevien määrissä oli kuitenkin havaittavissa lievää vähenemistä koko Bengtsårin alueella. On kuitenkin muistettava, että arvio perustuu silmämääräisiin havaintoihin, joten pieniin muutoksiin ei voida laittaa kovin suurta painoarvoa. Suolilevän esiintyminen on siinä mielessä selvästi luotettavampi tapa seurata rehevyystilanteen kehittymistä. 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

37 Rakkolevän päällyslevien suhteellinen runsaus 5 Runsaus Näytelinja Kuva 25. Rakkolevän päällyslevien suhteellinen runsaus vuonna 2006, 2010 ja Pisteet 1 18 sijaitsevat Hangon eteläisellä merialueella, pisteet Hangon pohjoisella merialueella, pisteet Forcitin edustalla ja pisteet ovat Bengtsårin alueella. 6 Kalatarkkailu Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien tarkkailuohjelmaa ollaan uudistamassa. Edellinen Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen raportti julkaistiin vuonna 2010 (Valjus ja Holmberg 2010). Seuraava uuden ohjelman mukainen laaja tarkkailuvuosi tulee olemaan Välivuosien aikataulua on kalatalousviranomaisen päätöksellä muutettu siten, että vuotta 2012 koskeneen kalastustiedustelun tulokset sekä yhteenveto kirjanpitokalastuksista vuoteen 2011 saakka raportoitiin vuonna 2013 (Holmberg ja Valjus 2013) ja tässä raportissa esitetään vuonna 2014 tehdyn, päivitettävään tarkkailuohjelmaan uutena tarkkailumenetelmänä sisältyvän koekalastuksen tulokset. 6.1 Verkkokoekalastus Verkkokoekalastukset tehtiin kesällä 2014 heinä-elokuussa kahtena pyyntikertana molemmilla tutkimusalueilla. Pyydykset laskettiin illalla ja nostettiin aamulla, jolloin pyyntiajaksi tuli tuntia. Kalastuksessa käytettiin Coastal-verkkoa, joka on kooltaan 1,8 m * 45 m ja yhdessä verkossa on viiden metrin pituisina kaistaleina 9 eri solmuvälin paneelia (10; 12; 15; 19; 24; 30; 38; 48; ja 60 mm) satunnaistetussa järjestyksessä. Kalastuksessa käytettiin pohjaverkkoja ja verkot laskettiin pyyntiin kolmeen syvyysvyöhykkeeseen (< 3 m, 3 6 m, 6 10 m) siten, että kaikissa syvyysvyöhykkeissä verkkoöiden yhteismäärä oli sama. Koekalastuksen pyyntiponnistus oli 15 verkkoyötä/kalastusalue. Tutkimusalueet on esitetty kartassa (kuva 26) ja tuloksissa ne on nimetty seuraavasti: Hanko, pohjoinen (Björknäs, Forcitin edusta, n. 170 ha) Hanko, etelä (Granskär, Hangon puhdistamon purkualue, n. 130 ha). Tutkimusalueet jaettiin ruutuihin (200x200 metriä), joista pyyntipaikat valittiin satunnaisotannalla. Kuhunkin paikkaan laskettiin yksi koekalastusverkko pääsääntöisesti rannan/syvyyskäyrän suuntaisesti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

38 Kuva 26. Tarkkailualue ja verkkokoekalastusalueet. Saalis käsiteltiin verkko- ja solmuvälikohtaisesti. Yhteismäärät ja -painot laskettiin ja punnittiin lajeittain. Kalojen pituus mitattiin solmuväleittäin yhden senttimetrin tarkkuudella; runsaiden lajien osalta käytettiin kymmenen yksilön satunnaisotosta. Lisäksi kirjattiin mahdolliset taudit, loiset, evävauriot ym. Verkkojen paikkatiedot tallennettiin ja mitattiin näkösyvyys ja veden lämpötila. Tuloksia verrataan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (nyk. LUKE) vuosittaisten koekalastusten tuloksiin Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman edustan saaristossa. 6.2 Tulokset ja niiden tarkastelu Tarkkailualueet Hanko, Björknäsin tarkkailualue sijaitsee Oy Forcit Ab:n jätevesien purkualueen edustalla, Hangon pohjoisella merialueella. Alue rajoittuu lännessä Rågrundetiin, pohjoisessa Tryskäriin ja idässä Alnäsuddeniin. Merialue on varsin avointa ulappaa tarkkailualueen länsi- ja luoteispuolilla. Virtaukset ovat voimakkaita ja veden sekoittuminen tehokasta. Pohjoisessa ja koillisessa on saaret antavat enemmän suojaa. Melko suuri osa alueesta on syvää, yli 10 metrin aluetta, mikä jää koekalastuksen ulkopuolelle. Ranta syvenee myös melko nopeasti, mikä vaikeutti verkkojen sijoittelua. Joitakin verkkopaikkoja jouduttiin muuttamaan etukäteen tehdyn satunnaisotannan mukaisesta suunnitelmasta. Tarkkailualue saatiin kuitenkin kalastettua kauttaaltaan varsin hyvin. Hankoniemen eteläpuolinen tarkkailualue Hanko, Granskär on pienistä saarista huolimatta avoin tuulille. Vesi pääsee sekoittumaan hyvin ja virtaukset ovat voimakkaita. Hangon Puhdistamo Oy, Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo ja Suursuon entinen kaatopaikka laskevat käsitellyt jätevetensä tarkkailualueelle, joka rajoittuu etelässä ja lännessä Norra Andalskäriin, idässä Grisselgobbeniin ja pohjoisessa Stenuddeniin. Veden hyvistä sekoittumisolosuhteista johtuen jätevedet laimenevat tehokkaasti. Tarkkailualue sijaitsee osittain luonnonsuojelualueella ja soveltuu syvyysominaisuuksiltaan hyvin koekalastukseen. Vertailualueena käytetyn Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman koekalastusalue sijaitsee Tvärminnen ympäristössä, luonnonsuojelualueella. Kalastusalue on hyvin rikkonaista saaristoa, jossa on runsaasti saaria, luotoja ja kareja. Alueen syvyys on pääsääntöisesti alle 10 metriä eikä sinne kohdistu pistekuormitusta. 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

39 6.2.2 Ajankohta ja olosuhteet Koekalastukset tehtiin kahdessa jaksossa , ja niin, että jaksojen pyyntiponnistus molemmilla tarkkailualueilla oli 7 8 verkkoyötä. Heinäkuun kalastuskerralla sää oli helteinen ja aurinkoinen, veden lämpötila 1 metrin syvyydessä noin 20 astetta ja tuulen voimakkuus 1 m/s. Molemmilla kalastuspaikoilla esiintyi sinilevää, Hangon eteläpuolella erittäin runsaasti. Näkösyvyys Hankoniemen pohjoispuolella oli keskimäärin 4 metriä, mutta eteläpuolella vain 1,8 metriä. Kuva 27. Hangon eteläpuolella oli runsaasti sinilevää heinäkuussa Elokuussa sää oli pilvinen, tuuli idän ja etelän välistä 4 m/s. Hangon pohjoispuolella veden lämpötila oli 1 metrin syvyydessä 23 astetta ja näkösyvyys 7,5 metriä. Eteläpuolella tuuli sekoitti vettä ja lämpötila oli noin 18 astetta, näkösyvyys jäi 4,7 metriin. Sinilevää ei enää merkittävästi havaittu. Tvärminnen vertailualueen koekalastukset on tehty ja pyyntiponnistus oli 30 verkkoyötä. Kalastusajankohtana sää vaihteli puolipilvisestä pilviseen, tuulen voimakkuus oli 3 5 m/s ja pintaveden lämpötila noin 16 astetta. Näkösyvyys oli 4,0 5,5 metrin välillä Saalis Varsinaisen tutkimusalueen saalis koostui 22 lajista, joista ahven ja särki olivat runsaimmat. Piikkikampelaa, Isotuulenkalaa, kolmipiikkiä, mustatokkoa, piikkisimppua ja siikaa saatiin vain Hangon eteläpuolelta, säynettä ja sorvaa vain pohjoispuolelta. Kuva 28. Kampelat. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

40 Yksikkösaalis Kuvissa 29 ja 30 esitetään yksikkösaalis (kpl/verkko ja g/verkko) alueittain. Runsaimmat kappalemääräiset yksikkösaaliit saatiin Hankoniemen pohjoispuolelta Forcitin edustalta. Hangon eteläpuolella saaliin yksilömäärä oli kuitenkin vain vähän pienempi ja painokohtainen yksikkösaalis korkein. Tvärminnen verkkokohtainen saalis jäi muita alueita pienemmäksi varsinkin kappalemäärällä mitattuna. Hangon pohjoispuolen saalis oli siis kokonaisuudessaan pienikokoisempaa sekä Hangon eteläpuolen että Tvärminnen saaliiseen verrattuna Yksikkösaalis kpl/verkko Hanko, Pohjoinen Hanko, Etelä Hanko, Tvärminne Kuva 29. Yksikkösaalis (kpl/verkko) alueittain vuonna Yksikkösaalis g/verkko Hanko, Pohjoinen Hanko, Etelä Hanko, Tvärminne Kuva 30. Yksikkösaalis (g/verkko) alueittain vuonna Saalis lajeittain Ahven oli yleisin saalislaji molemmilla tarkkailualueilla. Hangon eteläpuolella ahvenen osuus saaliista oli hieman suurempi, 45 % painosaaliista. Tvärminnessä ahvenia oli kuitenkin eniten, 52 % saaliin painosta. Forcitin edustalta kiiskeä ja särkeä saatiin kappalemääräisesti lähes yhtä paljon (n. 25 % saaliista) ja vain hieman ahventa vähemmän. Hangon puhdistamon vaikutusalueella särjen osuus saaliista oli samansuuruinen, mutta kiiskeä saatiin vähemmän, 19 % kappalemääräisestä saaliista. Pienikokoisempana kalana kiisken osuus painokohtaisesta saaliista jää kuitenkin kymmenen prosentin vaiheille. Myös Tvärminnessä kiiski ja särki olivat ahvenen jälkeen yleisimmät lajit lukumäärällä mitattuna. Hangon pohjoispuolella pasuri ja salakka olivat eteläistä näytepaikkaa yleisempiä. Vastaavasti eteläosasta saatiin enemmän kuoretta ja silakkaa sekä jonkin verran myös kampelaa. Kuhaa, vimpaa, kilohailia ja pikkutuulenkalaa saatiin molemmilta tutkimusalueilta pieniä määriä. Särkikaloista sorvaa ja säynettä saatiin vain Hankoniemen pohjoispuolelta. 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

41 Saalisosuudet (kpl) lajeittain Ahven Hanko, Tvärminne Hanko, Etelä Hanko, Pohjoinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kampela Kiiski Kuore Lahna Pasuri Salakka Silakka Särki Kivinilkka Kuva 31. Lajikohtaiset saalisosuudet (kpl) alueittain. Kuva 32. Vimpa. Varsinaisten tutkimusalueiden saaliisiin verrattuna Tvärminnen koekalastussaaliin koostumus on lähempänä Hangon eteläosan saalista. Vaikka lahnaa ei Tvärminnestä saatu lukumääräisesti paljoa, kohosi sen painoosuus kuitenkin 10 prosenttiin ja kolmanneksi runsaimmaksi lajiksi. Varsinaisilta tutkimusalueita lahnaa saatiin hyvin vähän. Samoin säynettä saatiin Tvärminnestä enemmän. Yksikkösaalis (kpl/verkko ja g/verkko) lajeittain on esitetty liitteessä 7. Saalisosuudet (g) lajeittain Hanko, Tvärminne Hanko, Etelä Hanko, Pohjoinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ahven Kampela Kiiski Kuha Kuore Lahna Pasuri Piikkikampela Salakka Silakka Särki Säyne Muut Kuva 33. Lajikohtaiset saalisosuudet (g) alueittain. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

42 Saalis lajiryhmittäin Vaikka ahvenkalojen osuus saaliista on yli puolet, jää suurikokoisten petoahventen määrä melko pieneksi. Muitakin petokaloja on hyvin vähän. Pohjanpitäjänlahdella ja Tammisaaren merialueella vuonna 2013 tehdyssä koekalastuksessa lähinnä samankaltaisella Ekö Hermansön tarkkailualueella petoahventen ja muiden petokalojen yhteenlaskettu saalisosuus (g) oli noin 30 % (Holmberg & Valjus 2013). Hangossa varsinaisten havaintoalueiden välillä ei ahvenkalojen määrässä ole suurta eroa. Pohjoispuolella särkikalojen määrä on suurempi kuin eteläpuolella, samoin lahnaa/pasuria on saaliissa enemmän. Tvärminnessä ahven- ja särkikalojen suhde on parempi, vaikka suurikokoisemmat lahnat ja säyneet nostavatkin lajiryhmän paino-osuutta. Myös petoahvenia on enemmän kuin muilla alueilla. Osuus kokonaissaaliista (kpl) lajiryhmittäin Ahvenkalat Särkikalat Petoahvenet (>= 20 cm) Petokalat (muut) Lahna/pasuri yht Hanko, Pohjoinen Hanko, Etelä Hanko, Tvärminne Kuva 34. Kappalemäärä (%) kokonaissaaliista lajiryhmittäin eri osa-alueilla Osuus kokonaissaaliista (g) lajiryhmittäin 0 Ahvenkalat Särkikalat Petoahvenet (>= 20 cm) Petokalat (muut) Lahna/pasuri yht Hanko, Pohjoinen Hanko, Etelä Hanko, Tvärminne Kuva 35. Paino (%) kokonaissaaliista lajiryhmittäin eri osa-alueilla Pituusjakaumat Ahvenen ja särjen pituusjakaumat olivat Hangon eteläosassa ja Tvärminnessä varsin yhteneväisiä. Hangon eteläisen tarkkailualueen särkisaalis koostui kuitenkin selvemmin kahdesta runsaammasta ikäluokasta (kuva 37). Hangon pohjoisella tarkkailualueella sekä ahven- että särkisaalis muodostuivat pääosin nuoremmista yksiöistä. Ahvenista 45 % oli pituudeltaan cm ja särjistä 66 % cm pituisia. Muualla saalis jakautui tasaisemmin eri pituusluokkiin. Myös lahna- ja pasurisaalis olivat Hangon pohjoispuolella muita alueita pienikokoisempia. 40 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

43 Ahven pituusjakauma Hanko, Pohjoinen Hanko, Etelä Hanko, Tvärminne Kuva 36. Ahvenen pituusjakauma 2014 alueittain. 25 Särki pituusjakauma Hanko, Pohjoinen Hanko, Etelä Hanko, Tvärminne Kuva 37. Särjen pituusjakauma 2014 alueittain. 6.3 Pistekuormituksen vaikutus kalastoon Hanko, pohjoinen (Oy Forcit Ab) Forcitin edustalla jätevesipäästöt ovat nykyään hyvin harvoin havaittavissa suoraan veden laadun muutoksena. Suurin vedenlaadun muutos tapahtui 2000-luvun alussa, jolloin tehtaan typpipäästöt putosivat murtoosaan aikaisemmasta tasosta. Koekalastuksen saalis koostui pääosin ahvenesta, särjestä ja kiiskestä. Särkikalojen määrä oli Hangon eteläistä tarkkailualuetta suurempi ja petokalojen määrä pienempi. Kalastossa esiintyi rehevöitymisestä hyötyviä sorvaa ja säynettä. Myös lahnaa, pasuria ja salakkaa saaliissa oli eteläistä tarkkailualuetta runsaammin. Hangon pohjoisosan saalis koostui useiden lajien osalta nuoremmista ikäluokista kuin Hangon eteläpuolella. Forcitin edustan tarkkailualue rajoittuu eteläosaltaan mantereeseen. Matalat, vesikasvillisuuden peittämät rantavedet soveltuvat lisääntymisalueiksi sekä poikasten elinympäristöksi, mikä näkyy myös saalisrakenteessa Hanko, etelä (Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo ja Suursuon entinen kaatopaikka, Hangon Puhdistamo Oy) Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläreunalle, jonne johdetaan Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamon ja kaupungin purkuviemäriä käyttävän Hangon Puhdistamo Oy:n puhdistelut jätevedet. Näistä kuormituslähteistä tulee yhdessä yli 90 % pistemäisestä ko- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

44 konaisfosforikuormituksesta, typen osalta niiden osuus on vielä suurempi. Fosforin kokonaiskuormitus on viime vuosina ollut lievässä kasvussa. Typen osalta trendi oli kasvava vuoteen 2002 asti, mutta sen jälkeen kokonaiskuormitus on vähitellen laskenut hieman ja vuoden 2014 typpikuormitus oli 20 vuoden tarkkailujakson alhaisimpia. Koekalastuksen valtalajit olivat ahven ja särki. Särkikalojen osuus saaliista oli pohjoista tarkkailualuetta pienempi, lahnaa ja pasuria saatiin hyvin vähän. Tarkkailualue on Hangon pohjoispuolta karumpi, kasvillisuus vähäisempää ja yhteys ulkomereen varsin avoin. Tämä voi vaikuttaa myös saalislajistoon; piikkikampelaa, isotuulenkalaa, kolmipiikkiä, mustatokkoa, piikkisimppua ja siikaa saatiin vain Hangon eteläpuolelta. Myös kampelaa ja silakkaa saatiin tältä alueelta enemmän. Kuva 38. Kilkkejä. Koekalastus oli Hangon tarkkailualueen ensimmäinen. Muutoksia kalaston tilassa voidaan arvioida tarkemmin myöhempinä vuosina. 7 Yhteenveto ja johtopäätökset Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu vuonna 2014 noudatti joka neljäs vuosi toteutettavaa ns. laajennetun tarkkailun ohjelmaa, joka sisältää vuosittaisen veden laadun tarkkailun lisäksi pohjaeläin- ja vesikasvillisuustutkimuksen. Vuonna 2014 alueella tehtiin myös kalakantoja kartoittava koekalastusta Hangon merialueella. Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläpuolelle. Kuormituslajeittain tarkastellen on kyseessä suuruusluokka % vuoden 2014 tilanteessa. Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamon jätevesimäärä muodostaa valtaosan (n. 69 %) Hangon merialueelle johdetusta jätevesimäärästä. Veteen johdetun BHK 7 -kuormitus on vaihdellut viime vuosina mutta aivan viime vuosina on kokonaismäärässä ollut havaittavissa lievää vähenemistä. Verrattuna 1980-luvun määriä kuormitus on laskenut selvästi. Meren kannalta pistekuormituksen ravinnekuormitus on keskeisessä asemassa. Suurimat yksittäiset pistekuormittajat ovat Hangon Puhdistamo Oy sekä Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo. Nämä vastaavat yhdessä yli 80 % kokonaisfosforikuormituksesta ja typen osalta niiden osuus on yli 90 %. Fosforin kokonaiskuormitus on viime vuosina ollut lievässä kasvussa. Typen osalta trendi oli kasvava vuoteen 2002 asti mutta sen jälkeen typen kokonaiskuormitus on laskenut aivan ihan viime vuosiin asti, jolloin kuormitus on pysynyt melko vakaana. Niemen pohjoispuolella Oy Forcit Ab:n typpikuormitus on ollut merkittävä, mutta vuodesta 2002 lähtien kuormitus on laskenut voimakkaasti kun typpipainotteisten jakeiden poiskuljettaminen aloitettiin. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pidemmällä aikavälillä laskenut selvästi ja aivan viime vuosina kuormitus 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

45 on vaihdellut jonkin verran. Syksyllä 2014 ViskoTeepakin jätevesikuormitus niemen pohjoispuolelle loppui kokonaan kun vedet alettiin johtaa Hangon Suursuon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Pistekuormituksen ohella merialueelle kohdistuu maa-alueilta tulevaa hajakuormitusta. Hangon lähialueilla ei esiinny laajempia maatalousalueita, joten maataloudesta johtuva hajakuormitus on tarkkailualueella pieni Bengtsårin sisäosia lukuun ottamatta. Voimakkaiden vesivirtauksien seurauksena tarkkailualueen veden laatuun vaikuttavat sitä vastoin sekä pohjoisen Itämeren että läntisen Suomenlahden yleistila. Hangon eteläinen merialue Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät. Kuormitus on ajoittain näkynyt hieman kohonneina ammoniumtyppi- ja bakteeripitoisuuksina pintavedessä. Selvimmin tämä on ollut havaittavissa talvisin, kun meri on ollut jään peittämä. Aivan viimeisimpien vuosien lopputalven näytteenotto on usein jouduttu toteuttamaan avovedessä hankalien jää- ja lumiolosuhteiden takia. Se on johtanut siihen, että myös lopputalvella veden sekoittumisolosuhteet ovat näytteenottohetkellä olleet hyvät. Eteläisen merialueen jätevesipäästöjen vaikutuksia on yleisesti ottaen hyvin harvoin ollut havaittavissa selvänä veden laadun muutoksena. Tämä koskee myös Tulliniemen eteläpuolta missä on viime vuosina seurattu Hangon ulkosataman mahdollisia vaikutuksia veden laatuun. Vesikasvillisuustutkimus osoitti, että yleinen rehevöityminen on ongelma myös Hangon merialueella. Rihmalevien hyvin runsaat kasvustot osoittavat, että vedessä on runsaasti ravinteita. Kasvillisuuden perusteella jätevesien purkualue ei kuitenkaan poikennut muusta merialueesta. Pohjaeläinselvityksen valossa pohjaeläimistössä ei ole tapahtunut muutoksia viime vuosina. Pohjaeläimistön perusteella tilanne oli aika hyvä ja pohjaeläimistö monipuolista. Koekalastuksen valtalajit olivat ahven ja särki. Särkikalojen osuus saaliista oli pohjoista tarkkailualuetta pienempi, lahnaa ja pasuria saatiin hyvin vähän. Tarkkailualue on Hangon pohjoispuolta karumpi, kasvillisuus vähäisempää ja yhteys ulkomereen varsin avoin. Tämä voi vaikuttaa myös saalislajistoon; piikkikampelaa, isotuulenkalaa, kolmipiikkiä, mustatokkoa, piikkisimppua ja siikaa saatiin vain Hangon eteläpuolelta. Myös kampelaa ja silakkaa saatiin tältä alueelta enemmän. Suursuon kaatopaikka Suursuon suljetun kaatopaikan suorat vesistövaikutukset ovat viime vuosina olleet lieviä. Kaatopaikan ja puron välille rakennetun maavallin läpi pääsee ilmeisesti ajoittain jonkin verran lika-aineita ojaan, mutta puron varrella esiintyvä hajakuormitus heikentää veden laatua selvästi kaatopaikkaa enemmän. Veden hygieeninen laatu on puron alajuoksulla ajoittain ollut hyvin heikko vaikka se heti kaatopaikan alapuolella on ollut kohtalaisen hyvä. Kaatopaikalta laskevan puron pienestä virtaamasta johtuen merelle kohdistuva kuormitus on suurimman osan vuodesta verrattain pieni ja kuormituksen vaikutus vastaanottavaan merenlahteen on vain harvoin ollut havaittavissa veden laadun muutoksena. Kaatopaikkapuron veden laadussa on aivan viime vuosina ollut havaittavissa paranemista. Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoisella merialueella ei ole varsinaista pistekuormitusta. Veden sekoittumisolosuhteet ovat tälläkin osa-alueella varsin hyvät. Pohjaeläimistö on täälläkin pysynyt melko muuttumattomana ollen varsin monipuolista, muttei ihan niin monipuolista kuin Hangon eteläpuolella. Kuten eteläisellä merialueella, syväveden happiongelmia ei ole havaittu. Vesikasvillisuustutkimuksen valossa pohjoinen merialue on hieman rehevämpi kuin eteläinen merialue, mikä myös on näkynyt hieman korkeampana klorofylli-a-pitoisuutena varsinkin alueen itäosassa. Forcitin edusta Forcitin edustalla jätevesipäästöt ovat nykyään hyvin harvoin havaittavissa suoraan veden laadun muutoksena. Edes talvisin ei jään alla ole voitu havaita jätevesikuormituksen vaikutuksia. Suurin muutos tapahtui 2000-luvun alussa, jolloin tehtaan typpipäästöt putosivat murto-osaan aikaisemmasta tasosta. Alusveden happitilanne on pääsääntöisesti ollut hyvä, vaikka loppukesäisin on havaittavissa happipitoisuuksien melko selvääkin alenemista pohjan tuntumassa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

46 Alueella mitatut veden klorofyllipitoisuudet ovat yleensä olleet hieman korkeampia kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella, mutta vuosien välinen vaihtelu on ollut aika suuri. Lievästä rehevöitymisestä ovat indikaattorina myös alueella tavatut suolileväkasvustot. Suolilevä on tosin vähentynyt 1990-luvun tilanteesta. Pohjaeläimistö on alueella varsin monipuolinen etenkin 2 10 metrin syvyydessä eikä merkittäviä muutoksia vuoden 2010 tilanteeseen ollut havaittavissa. Syvännepohjilla m sedimentissä on esiintynyt toisinaan heikosta happitilanteesta kertova rikkivedyn haju, minkä vaikutukset ovat näkyneet pohjaeläimistössä. Kalastoa selvitettiin koekalastuksen avulla ja koekalastuksen saalis koostui pääosin ahvenesta, särjestä ja kiiskestä. Särkikalojen määrä oli Hangon eteläistä tarkkailualuetta suurempi ja petokalojen määrä pienempi. Kalastossa esiintyi rehevöitymisestä hyötyviä sorvaa ja säynettä. Myös lahnaa, pasuria ja salakkaa saaliissa oli eteläistä tarkkailualuetta runsaammin. Matalat, vesikasvillisuuden peittämät rantavedet soveltuvat lisääntymisalueiksi sekä poikasten elinympäristöksi, mikä näkyy myös saalisrakenteessa. Bengtsårin alue Bengtsårin alue on koko tarkkailualueen osa-alueista ongelmallisin. Syvänteiden voimakkaat happiongelmat ovat jokavuotisia. Kesäisin happi loppuu tai vähenee hyvin voimakkaasti alueen syvissä osissa. Tämä näkyy myös pohjaeläimistössä, joka on selvästi häiriintynyt ja niukka alueen syvänteissä. Lisäksi happiongelmat aiheuttavat sen, että pohjasedimentteihin sidottuja ravinteita alkaa liueta veteen ja siten nostaa alusveden ravinnepitoisuuksia monikymmenkertaisiksi. Tämä sisäinen rehevöityminen on vesistön kannalta valitettavaa, koska se lisää vesistöön kohdistuvaa ravinnekuormitusta. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pitkällä aikavälillä vähentynyt, mutta pysynyt viime vuosina melko samalla suhteellisen alhaisella tasolla kunnes se vuonna 2014 loppui kokonaan. Vesistössä on myös havaittavissa lievä typpipitoisuuden aleneminen verrattuna 1980-luvun tilanteeseen, mutta muuten veden laadussa ei ole tapahtunut selviä muutoksia viime vuosina. Eri vuosien ja vuodenaikojen välillä esiintyy tiettyä vaihtelua, mutta jätevesikuormitukseen liittyviä veden laadun muutoksia ei ole ollut havaittavissa. Myönteinen kuormituskehitys on kuitenkin vähitellen ollut havaittavissa mm. kasvillisuuden lajiston muutoksena. Rakkoleväkasvustot ovat 2000-luvulla olleet melko runsaita ja melko hyväkuntoisia. Rakkolevän päällyskasvillisuus on tarkkailualueen runsain Bengtsårin alueella. Aikaisemmin hyvin yleinen rehevöitymistä indikoiva suolilevä on sitä vastoin vähentynyt selvästi 2000-luvulla. Alueen krooniset happiongelmat ovat kuitenkin merkkinä siitä, että vesialueen toipuminen kestää kauan. Yleisesti voidaan todeta, että pistekuormituspuolella 1990-luvun laskeva trendi on hidastunut ja Hangon eteläisen merialueen kuormitus on viime vuosina pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Pohjoisella merialueella sen sijaan kuormituskehitys on ollut myönteisempi. Vesialueiden rehevöitymistä ajatellen Hangon eteläisen merialueen suuri typpikuormitus on valitettavaa. Ottaen huomioon, että typpi on saaristovesissämme se minimiravinne, joka eniten säätelee leväkasvua, typpikuormituksen suurta määrää on pidettävä huonona asiana vesistön kannalta. Hälyttävänä merkkinä Itämeren rehevöitymisestä ovat merialueella esiintyvät voimakkaat sinileväkukinnat. Heinäkuun loppupuolella 2014 koko pohjoinen Itämeri oli valtavien sinilevälauttojen peittämä aina Gotlantiin asti. Tähän tilanteeseen vaikuttavat toki koko Itämeren yleistila, mutta sinilevien massaesiintyminen näkyi hyvin voimakkaasti Hangon merialueella sisintä saaristoa lukuun ottamatta. 8 Tarkkailun jatkaminen Hangon merialueella pistekuormitus on Hangon pohjoispuolella vähentynyt, jonka vuoksi myös velvoitetarkkailun tarkkailuohjelmaa esitetään päivitettäväksi. Pistekuormituksen pääpaino on siirtynyt Hankoniemen eteläpuolelle kun Oy Forcit Ab:n kuormitus on vähentynyt voimakkaasti ja ViskoTepak Oy Ab:n kuormitus on siirtynyt niemen eteläpuolelle. Tämän johdosta tarkkailuohjelman kevennykset tulee kohdistaa niemen pohjoispuolelle. Pohjaeläintarkkailun kevennykset tulevat vaikuttamaan erityisesti seuraavaan laajaan tutkimusvuoteen 2018 mutta myös vuosittaisiin suppeampiin tarkkailuihin. Hangon eteläiselle merialueelle kohdistuu eniten kuormitusta, joten sen tarkkailu esitetään säilytettäväksi lähes ennallaan. Hangon pohjoispuolella, Forcitin edustalla ja Bengtsårin vesialueiden tarkkailu esitetään kevennettäväksi vähentyneen pistekuormituksen vuoksi. Tarkkailuohjelman uudistaminen on meneillään ja tavoitteena on että vuoden 2016 tarkkailu tehdään jo uusitun tarkkailuohjelman mukaan. Tarkkailun seuraava laaja vuosi on vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

47 9 Sammanfattning Vattendragskontrollen i Hangö havsområde och Bengtsårvattnen gjordes år 2014 enligt det mera omfattande programmet, som görs vart fjärde år, och som utöver de årliga vattenanalyserna även omfattar en bottendjursundersökning och en undersökning av vattenvegetationen. År 2014 gjordes även provfikse för att kartlägga fiskebestånden i Hangö havsområde. Av punktbelastningen år leds största delen ut i söder om Hangöudd. Om man ser till de olika belastningsfraktionerna handlade det om % under år Avloppsvattenmängden från Stormossens reningsverk utgör volymmässigt den största delen (ca 69 %) av den totala mängden, som leds ut i Hangöområdet. Beträffande den syreförbrukande belastningen, har vissa variationer förekommit under de senaste åren, men en viss minskning i totalmängderna kan märkas. Jämfört med 1980-talet har en klar minskning skett. Ur havets synvinkel är punktbelastningens näringsbelastning mycket väsentlig. De största enskilda punktbelastarna är Hangon Puhdistamo Oy samt Hangös Stormossens reningsverk. De står för över 80 % av den totala fosforbelastningen och då det gäller kvävet är andelen över 90 %. En viss ökning av fosforbelastningen har varit skönjbar under de senaste åren. Då det gäller kvävet har trenden varit stigande fram till år 2002, varefter en minskning har kunnat noteras fram till de allra senaste åren, då belastningen hållits rätt konstant. Norr om Hangö har kvävebelastningen från Oy Forcit Ab varit betydande, men efter år 2002 har belastningen minskat kraftigt efter det, att man börjat frakta bort de kvävehaltiga fraktionerna. Kvävebelastningen från ViskoTeepak Oy Ab har i ett längre perspektiv sjunkit klart, men under de allra senaste åren har en viss variation förekommit. På hösten 2014 upphörde ViskoTeepaks punktbelastning helt i vattnet norr om Hangö, då avloppsvattnet började ledas till behandling i Stormossens reningsverk i Hangö. Utöver punktbelastningen, belastas havet av den diffusa belastning, som kommer från landområdena. Mera omfattande jordbruksområden finns inte i närheten av undersökningsområdet, vilket betyder, att belastningen från lantbruket är liten med undantag av Bengtsårområdets innersta delar. Som en följd av de kraftiga vattenströmningarna påverkas undersökningsområdet däremot av allmänläget i såväl Finska vikens västra del som norra Östersjön. Hangö södra havsområde Som en följd av de goda omblandningsförhållandena är avloppssvattenbelastningens direkta inverkan på vattenkvaliteten i allmänhet lindrig. Belastningen syns närmast som något förhöjda ammoniumkvävehalter och halter av fekala bakterier i ytvattnet. Tydligast märks belastningen vintertid, då havet är isbelagt. Under de allra senaste vintrarna har man emellertid varit tvungen att utföra vinterprovtagningen i öppet vatten på grund av besvärliga snö- och isförhållanden. Det har lett till att vattenomblandningen varit effektiv under provtagningstillfällena. Direkta effekter på vattenkvaliteten har endast sällan kunnat noteras söder om Hangö. Detta gäller även vattenområdet söder om Tulludden där man under de senaste åren följt med eventuella effekter från Hangös Yttre hamn. Vattenvegetationsundersökningen visade, att den allmänna eutrofieringen är ett problem även i Hangö havsområde. De mycket rikliga bestånden av trådalger visar, att vattnet innehåller rikligt med närsalter. På basen av vattenvegetationen avvek inte utsläppsområdet från det övriga havsområdet. På basen av bottendjursundersökningen är läget ganska bra och bottenfaunan är mångsidig. De dominerande arterna vid provfisket är var abborre och mört. Andelen mörtfiskar var emellertid mindre än norr om Hangö och braxen och björkna fick man i mycket liten utsträckning. Området är kargare än det norra havsområdet, vilket innebär mindre vegetation och området står i direkt kontakt med det öppna havet. Detta kan ha inverkan på fångsternas artsammansättning; piggvar, tobiskung, storspigg, svart smörbult, oxsimpa och sik fick man endast söder om Hangö. Även flundra och strömming förekom allmännare på detta område. Stormossens avstjälpningsplats De direkta vattendragseffekterna från den stängda soptippen har under de senaste åren varit lindriga. I viss mån slipper smutsvatten ännu att tränga genom den jordvall, som byggts mellan soptippen och utfallsdiket, men den diffusa belastning, som förekommer utmed bäcken, försämrar vattenkvaliteten nedströms klart mera än den stängda soptippen. Vattnets hygieniska kvalitet har tidvis varit dålig i bäckens nedersta del trots att situationen genast nedanför soptippen har varit relativt god. Till följd av att vattenmängderna, som når Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

48 havet via bäcken, är rätt små under största delen av året, har man endast vid ett fåtal tillfällen kunnat konstatera lindriga belastningseffekter i form av förändringar i vikens vattenkvalitet. Man har under de senaste åren kunnat notera en förbättring av bäckens vattenkvalitet. Hangö norra havsområde Norr om Hangö förekommer inte längre egentlig punktbelastning. Vattnets omblandningsförhållanden är goda även inom detta delområde. Bottenfaunan har hållits i stort sett oförändrad och rätt mångsidig, men inte riktigt lika mångsidig som söder om udden. Liksom i havsområdet söder om Hangö förekommer inte syreproblem i de djupare områdena. På basen av vattenvegetationen är det norra havsområdet en aning frodigare än det södra, vilket även märks som något förhöjda klorofyll-a halter i vattnet. Detta gäller speciellt områdets östra del. Området utanför Forcit Utanför Forcit märks belastningen från fabriken numera ytterst sällan som direkta förändringar i vattenkvaliteten. Inte ens vintertid har man kunnat konstatera effekter under isen. Den största förändringen skedde i början av 2000-talet då fabrikens kvävebelastning sjönk till en bråkdel av vad den varit tidigare. Syresituationen i djupvattnet har i regel varit bra trots att en rätt klar nedgång i syrehalterna kan noteras under slutet av sommarn. De uppmätta klorofyll-a halterna har i allmänhet varit något högre än i det övriga havsområdet norr om Hangö, men variationerna mellan de olika åren har varit stor. Som en indikation på den lindriga eutrofieringen var förekomsten av tarmtång. Tarmtången har dock minskat sedan 1990-talet. Områdets bottenfauna är rätt mångsidig speciellt på 2 10 m djup och några större förändringar kan inte noteras jämfört med år I de djupare områdena (14 19 m) förekom ibland en klar svavelvätelukt vilket indikerar att syreförhållandena är rätt dåliga, vilket även kunnat märkas i bottenfaunan. Områdets fiskfauna kartlades med hjälp av provfiske och fångsten utgjordes till stor del av abborre, mört och gers. Andelen mörtfiskar var större än söder om Hangö och rovfiskarnas ande mindre. I fiskbeståndet ingick sarv och id vilka gynnas av eutrofiering. Även braxen, björkna och löja förekom rikligare än i det södra havsområdet. De grunda av vegetation täckta strandvattnen lämpar sig som reproduktionsområden samt för yngel, vilket även märktes i fångsternas sammansättning. Bengtsår området Bengtsår området är det mest problematiska delområdet. De allvarliga syreproblemen är årligen återkommande. Under sommaren tar syret slut eller minskar kraftigt i områdets djupare delar. Detta syns även i bottenfaunan, som är klart rubbad och fåtalig i områdets djupare delar. Dessutom leder syreproblemen till det, att närsalter, som är bundna till bottensedimenten, börjar frigöras till vattnet och på det sättet höjs djupvattnets närsaltshalter med flera tiotal gånger. Denna inre eutrofiering är beklaglig för vattendraget, eftersom den ökar vattendragsbelastningen. Kvävebelastningen från ViskoTeepak Oy Ab har på lång sikt minskat, men har under de senaste åren hållits på en rätt konstant nivå fram till att den upphörde helt på hösten Även i vattendraget kan man märka en lätt minskning av kvävehalterna jämfört med situationen på 1980-talet, men i övrigt kan man inte märka några större förändringar i vattendraget. Variationer förekommer mellan de olika åren och årstiderna, men klara förändringar, som skulle kunna förknippas med avloppsvattenbelastningen, kan inte skönjas. Den positiva belastningsutvecklingen har emellertid kunnat iakttas som en viss förändring i vattenvegetationens artsammansättning. Blåstångsbestånden har under 2000-talet varit rikliga och i rätt bra skick. Påväxten av andra alger är dock rikligare i Bengtsårområdet jämfört med det övriga undersökningsområdet. Den tidigare mycket vanliga eutrofieringsindikerande tarmtången har däremot minskat kraftigt under 2000-talet. Områdets kroniska syreproblem är emellertid ett tecken på att områdets återhämtning går långsamt. Allmänt kan man konstatera, att beträffande punktbelastningen har 1990-talets positiva utveckling bromsats upp och i området söder om Hangö har belastningen hållits på ungefär samma nivå under de senaste åren. Norr om Hangöudd har trenden däremot varit mera positiv. Med tanke på eutrofieringen är de stora kväveutsläppen söder om udden beklagliga. Med beaktande av, att kväve är det miniminäringsämne, som mest reglerar algtillväxten i våra kustvatten, är det illa att kvävebelastningen är så stor. Ett alarmerande tecken på den ökande allmänna övergödningen är de allt frodigare bestånden av trådalger i skärgården samt de rikliga 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

49 massförekomsterna av blågröna alger som förekommer tidvis. Under senare hälften av juli 2014 täcktes hela norra östersjön ända ner till Gotland av väldiga blågrönalgsmassor. Orsaken till detta är allmäntillståndet i norra Österjön, men massförekomsten av blågröna alger kunde också iakttas i vattnen intill Hangö, med undantag av den allra innersta skärgården. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

50 Lähdeluettelo Holmberg, R., Ranta, E., Mettinen, A., Suonpää, A. & Valtonen, M. 2015: Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 254/ s. + liitteet. Holmberg, R. & Valjus, J. 2013: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen yhteistarkkailu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 426/ s. Holmberg, R. & Valjus, J. 2013: Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 425/ s. Holmberg, R. & Valtonen, M. 2012: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 225/ s + liitteet. Holmberg, R. & Valtonen, M. 2014: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 247/ s + liitteet. Ilmatieteen laitos 2015: Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. Tammi-joulukuu Mettinen, A. 1999: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun pohjaeläintutkimus vuodelta Julkaisu 85. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 48 s. liitteet. Perus, J., Bonsdorff, E., Bäck, S., Lax, H.-G., Villnäs, A. & Westberg, V. 2007: Zoobenthos as indicators of ecological status in coastal brackish waters: a comparative study from the Baltic Sea. Ambio, 36: Saari, S. 2007: Meriuposkuoriaisen, Macroplea pubipennis (Coleoptera: Chrysomelidae), levinneisyys ja elinympäristövaatimukset Espoonlahdessa. Pro gradu -tutkielma. Bio- ja ympäristötieteen laitos. Helsingin yliopisto. 61 s. Saarikari, V. & Mettinen A. 2008: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien pohjaeläimistön tila vuosina Julkaisu 160. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 17 s. liitteet. Suonpää, A. 2011: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien pohjaeläimistön tila vuosina Julkaisu 224/2011. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 27 s. liitteet. Tolstoy, A. & Österlund, K 2003: Alger vid Sveriges Östersjökust, Art Databanken. Uppsala. 282 s. Tomczak, M., Müller-Karulis, B., Järv, L., Kotta, J., Martin, G., Minde, A., Põllumäe, A., Razinkovas, A., Strake, S., Bucas, M. & Blenckner, T. 2009: Analysis of trophic networks and carbon flow in south-eastern Baltic coastal ecosystems. Progress in Oceanography 81: Valjus, J. & Holmberg, R. 2010: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellinen tarkkailu Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 208/ s. Vuori, K.-M., Mitikka, S. ja Vuoristo, H. 2009: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3, 123 s. YM3/401/2006: Pintavesien tyypittely. Ympäristöministeriön kirje > Ympäristön tila > Pintavedet > Vesien tila > Pintavesien tyypittely. luettu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

51 Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Yhteistarkkailualueen kartat Alueen pistekuormitustiedot Vedenlaatu tulokset Pohjaeläinten yksilömäärät Pohjaeläinten biomassatulokset BBI-indeksin tulokset vuoden 2014 pohjaeläinaineistolle Koekalastuksen yksikkösaaliit Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

52 Liite 1. (1/2) Yhteistarkkailualueen kartat 50 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

53 Yhteistarkkailualueen kartat Liite 1. (2/2) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

54 Liite 2. (1/4) Alueen pistekuormitustiedot Jätevesimäärä mereen m3/d - Hankoniemi Bengtsår VUOSI Visko Santala ,6 10,1 8,7 7, ,8 11,7 10,3 8,45 9,57 5, Forcit Rohm&Haas ,8 Ha Pu Oy Suursuo Yhteensä , Ryhmäsummat Asjv Yht Osuus % 81,6 76,3 80,1 77,0 74,9 75,4 75,2 70,3 73,5 73,7 71,2 70,9 65,8 62,6 73,2 71,1 68,9 68,1 68,7 61,6 63,1 67,0 67,8 64,5 69,4 TeollYht , Osuus % 18,4 23,7 19,9 23,0 25,1 24,6 24,8 29,7 26,5 26,3 28,8 29,1 34,2 37,4 26,8 28,9 31,1 31,9 31,3 38,4 36,9 33,0 32,2 35,5 30,6 Yksittäiset osuudet % VISKO 7,5 9,0 6,1 6,2 6,2 7,1 5,7 6,5 6,0 5,6 4,7 4,7 5,8 6,3 4,1 4,9 6,33 6,23 5,63 6,65 5,93 5,56 5,85 6,32 1,56 SANTALA 0,1 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,12 0,12 0,11 0,13 0,14 0,07 0,00 0,00 0,00 FORCIT 6,6 7,9 6,5 7,9 10,6 10,5 8,8 8,7 7,0 7,9 10,2 10,2 12,6 14,4 9,7 10,1 9,68 9,04 4,10 4,61 5,30 4,12 3,26 3,18 3,25 ROHM&HAAS 4,60 4,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 HA PU Oy 4,3 6,7 7,3 8,9 8,2 7,1 10,2 14,5 13,4 12,8 13,9 14,3 15,8 16,6 13,0 13,9 15,15 16,59 16,95 22,98 25,67 23,34 23,05 26,04 25,76 SUURSUO 81,5 76,1 79,8 76,7 74,6 75,1 74,9 70,0 73,3 73,5 71,1 70,8 65,6 62,5 73,1 71,0 68,7 68,0 68,6 61,5 63,0 66,91 67,84 64,47 69,43 Yht % 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui , jolloin jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. Oy ViskoTeepak Ab:n tehdas lopetti oman jätevedenpuhdistamon käyttämisen jätevesien puhdistukseen, jätevedet johdetaan Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolle käsiteltäväksi. Forcit Oy:n saniteettijätevedet johdettu Suursuon puhdistamolle toukokuun 2013 alusta lähtien. 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

55 Alueen pistekuormitustiedot Liite 2. (2/4) BHK7 MEREEN KG O2/D - Hankoniemi - Bengtsår: VUOSI VISKO ,0 15,1 24,4 32, ,00 26, Santala 0,42 0,42 2,4 2,8 2,5 2,2 1,4 1,7 1,20 1,3 1,3 0,97 1,1 0,72 0,91 0,63 0,49 0,56 0,62 0,19 0,28 0,20 FORCIT 0,8 0,3 0,41 0,55 0,84 0,25 0,11 0,27 0,22 0,27 0,41 0,26 0,64 0,411 0,252 0,181 0,427 0,153 0,078 0,286 0,092 0,12 0,031 Ha Pu Oy 13,8 58,6 27, ,7 30, ,8 19,2 17,5 21,9 55,7 44,8 18 SUURSUO ,0 36,6 39,4 39,9 32,8 22,3 33,4 36,5 36, Yht. kg/d Ryhmäsummat Asjv Yht Osuus % 71,0 26,9 42,5 49,9 50,1 40,0 21,6 23,7 23,1 29,8 25,2 25,3 19,9 43,9 46,6 29,4 26,1 22,7 25,6 32,4 35,8 33,5 23,4 13,3 50,1 TeollYht Osuus % 29,0 73,1 57,5 50,1 49,9 60,0 78,4 76,3 76,9 70,2 74,8 74,7 80,1 56,1 53,4 70,6 73,9 77,3 74,4 67,6 64,2 66,5 76,6 86,7 49,9 Yksittäiset osuudet % VISKO 23,8 28,1 28,4 19,1 29,2 30,5 8,8 11,9 9,3 20,5 12,7 28,4 25,5 22,1 21,8 39,3 37,7 53,2 55,0 40,6 44,4 36,01 30,05 46,97 19,00 SANTALA 0,2 0,3 2,5 3,5 3,0 2,1 0,9 1,7 0,8 1,0 0,9 0,7 0,6 0,9 0,9 0,5 0,42 0,40 0,50 0,27 0,31 0,277 0,000 0,000 0,000 FORCIT 0,0 0,6 0,3 0,5 0,7 0,8 0,2 0,1 0,2 0,2 0,2 0,3 0,1 0,8 0,4 0,2 0,16 0,31 0,12 0,11 0,32 0,128 0,100 0,027 0,000 HA PU Oy 5,2 44,5 28,8 30,4 20,0 28,6 69,4 64,3 67,4 49,6 61,9 46,0 54,4 33,2 31,1 31,1 36,0 23,7 19,3 26,9 19,4 30,34 46,49 39,71 30,92 SUURSUO 70,9 26,6 40,0 46,4 47,2 37,9 20,7 22,1 22,3 28,7 24,3 24,5 19,3 43,0 45,7 28,9 25,7 22,3 25,1 32,2 35,5 33,24 23,37 13,29 50,09 Yht % 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui , jolloin jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. Oy ViskoTeepak Ab:n tehdas lopetti oman jätevedenpuhdistamon käyttämisen jätevesien puhdistukseen, jätevedet johdetaan Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolle käsiteltäväksi. Forcit Oy:n saniteettijätevedet johdettu Suursuon puhdistamolle toukokuun 2013 alusta lähtien. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

56 Liite 2. (3/4) Alueen pistekuormitustiedot FOSFORIA MEREEN KG P/D VUOSI VISKO 0,43 0,37 0,46 0,26 0,48 0,77 0,5 0,48 0,40 0,74 0,76 0,79 0,90 1,13 1,22 1,12 0,91 0,77 0,69 0,70 0,48 0,25 0,33 0,32 0,1 SANTALA 0,1 0,1 0,042 0,011 0,007 0,014 0,006 0,007 0,008 0,014 0,008 0,017 0,009 0,005 0,0037 0,0032 0,001 0,014 0,0078 0,0027 0,0024 0,0072 FORCIT 0,06 0,08 0,010 0,012 0,15 0,03 0,011 0,011 0,009 0,009 0,006 0,014 0,015 0,04 0,025 0,014 0,035 0,0315 0,0123 0,025 0,0178 0,0167 0,015 0,0027 HA PU Oy 2,8 3,8 1,3 1,24 0,6 1,21 3,9 2,0 2,24 1,60 4,0 2,6 3,9 3,3 2,25 4,2 2,8 2,8 2,2 1,5 2,5 3,3 4,4 2,5 1,8 SUURSUO 9,1 1,7 2,6 2,5 1,8 2 1,7 1,0 1,5 2,1 2,0 2,1 2,3 1,3 2,8 3,5 1,8 2,4 2,6 1,3 2,4 1,4 1,1 1,1 2,0 Yht kg P/d 12,5 6,1 4,4 4,0 3,0 4,0 6,1 3,5 4,2 4,5 6,8 5,5 7,1 5,8 6,3 8,8 5,5 6,0 5,5 3,5 5,4 5,0 5,8 3,9 3,9 Ryhmäsummat Asjv Yht 9,20 1,80 2,64 2,51 1,81 2,01 1,71 1,01 1,51 2,11 2,01 2,12 2,31 1,31 2,80 3,50 1,80 2,41 2,61 1,30 2,40 1,41 1,10 1,10 2,00 Osuus % 73,7 29,8 59,9 62,4 59,5 50,0 27,9 28,8 36,3 47,4 29,6 38,3 32,4 22,6 44,5 39,6 32,5 40,1 47,3 36,9 44,5 28,3 18,8 28,0 51,3 TeollYht 3,29 4,25 1,77 1,51 1,23 2,01 4,41 2,49 2,65 2,35 4,77 3,40 4,82 4,47 3,50 5,33 3,75 3,60 2,90 2,23 3,00 3,57 4,75 2,82 1,90 Osuus % 26,3 70,2 40,1 37,6 40,5 50,0 72,1 71,2 63,7 52,6 70,4 61,7 67,6 77,4 55,5 60,4 67,5 59,9 52,7 63,1 55,5 71,7 81,2 72,0 48,7 Yksittäiset osuudet VISKO 3,4 6,1 10,4 6,5 15,8 19,1 8,2 13,7 9,6 16,6 11,2 14,3 12,6 19,6 19,4 12,7 16,4 12,8 12,5 19,8 8,9 5,03 5,65 8,16 2,56 SANTALA 0,8 1,7 1,0 0,3 0,2 0,3 0,1 0,2 0,2 0,3 0,1 0,3 0,1 0,1 0,1 0,0 0,02 0,23 0,14 0,08 0,04 0,145 0,000 0,000 0,000 FORCIT 0,5 1,3 0,2 0,3 4,9 0,7 0,2 0,3 0,2 0,2 0,1 0,3 0,2 0,7 0,4 0,2 0,63 0,52 0,22 0,71 0,33 0,336 0,257 0,070 0,000 HA PU Oy 22,4 62,8 29,5 30,8 19,8 30,1 63,8 57,2 53,9 35,9 59,0 47,1 54,7 57,1 35,7 47,5 50,5 46,5 39,9 42,5 46,3 66,35 75,28 63,73 46,15 SUURSUO 72,9 28,1 58,9 62,1 59,3 49,7 27,8 28,6 36,1 47,1 29,5 38,0 32,3 22,5 44,5 39,6 32,5 39,9 47,2 36,9 44,4 28,15 18,82 28,04 51,28 Yht % 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui , jolloin jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. Oy ViskoTeepak Ab:n tehdas lopetti oman jätevedenpuhdistamon käyttämisen jätevesien puhdistukseen, jätevedet johdetaan Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolle käsiteltäväksi. Forcit Oy:n saniteettijätevedet johdettu Suursuon puhdistamolle toukokuun 2013 alusta lähtien. 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

57 Alueen pistekuormitustiedot Liite 2. (4/4) TYPPEÄ MEREEN kg N/d - HANKONIEMEN-BENGTSÅRIN ALUE VUOSI VISKO ,4 9,2 8,5 6,6 6,2 7,3 8,2 5,7 10,9 12,2 12,6 8,5 9,5 7,7 10,4 11,6 7,4 6,9 4,6 6,5 6,4 1,7 SANTALA 0,73 0,73 1,3 1,3 1,3 1,3 1,1 1,1 0,7 0,84 0,93 0,67 0,72 0,54 0,93 0,65 0,6 0,66 0,6 0,51 0,63 0,33 FORCIT ,6 6,0 8,4 7,6 6 4,1 2,8 1,4 4,2 1,9 1,3 1,1 Rohm&Haas 2,3 2,07 HA PU Oy 70,3 70,1 61, ,6 72, SUURSUO Yht kg N/d Ryhmäsummat Asjv kgn/d ,51 87,63 81,33 56,00 33,00 41,00 Osuus % 47,5 45,3 46,7 41,4 48,5 50,2 30,2 23,0 38,1 30,1 31,6 28,5 23,5 40,6 49,5 38,5 37,9 35,0 38,0 39,1 32,6 38,9 27,3 14,5 19,6 Teoll kgn/d Osuus % 52,5 54,7 53,3 58,6 51,5 49,8 69,8 77,0 61,9 69,9 68,4 71,5 76,5 59,4 50,5 61,5 62,1 65,0 62,0 60,9 67,4 61,1 72,7 85,5 80,4 Yksittäiset osuudet % VISKO 6,8 5,0 6,8 2,9 3,8 3,5 2,0 1,8 2,1 2,2 1,7 3,1 2,9 3,9 3,2 3,6 2,68 3,51 5,53 3,23 2,57 2,20 3,16 2,81 0,81 SANTALA 0,3 0,3 0,6 0,5 0,5 0,5 0,3 0,3 0,2 0,2 0,3 0,2 0,2 0,2 0,4 0,2 0,21 0,22 0,29 0,22 0,23 0,16 0,00 0,00 0,00 FORCIT 17,6 17,4 20,7 19,9 16,5 16,9 17,2 15,8 16,4 13,4 8,0 14,7 9,6 1,7 2,3 3,2 2,65 2,03 1,96 1,22 0,52 2,01 0,93 0,59 0,53 Rohm&Haas 1,10 0,90 HA PU Oy 28,1 32,2 25,8 35,8 31,1 29,5 50,7 59,3 43,4 54,2 58,6 53,7 64,0 53,8 45,0 54,8 56,8 59,4 53,4 55,5 64,3 56,9 68,6 82,1 79,0 SUURSUO 47,2 45,0 46,1 40,9 48,0 49,7 29,9 22,7 37,9 29,9 31,4 28,3 23,4 40,4 49,2 38,3 37,6 34,8 37,7 38,9 32,4 38,7 27,3 14,5 19,6 Yht % 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui , jolloin jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. Oy ViskoTeepak Ab:n tehdas lopetti oman jätevedenpuhdistamon käyttämisen jätevesien puhdistukseen, jätevedet johdetaan Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolle käsiteltäväksi. Forcit Oy:n saniteettijätevedet johdettu Suursuon puhdistamolle toukokuun 2013 alusta lähtien. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

58 Liite 3. (1/19) Vedenlaatu tulokset Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Jää 0 cm; Kok.syv. 7,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 7,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,4 13,2 97 0, , , , ,4 13,1 97 0, ,9 370 <5 33 6, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Jää 0 cm; Kok.syv. 5,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,4 13,0 97 0, ,9 400 < , ,4 13,1 97 1, ,9 370 <5 35 6, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Jää 0 cm; Kok.syv. 19,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 6,8 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,4 12,9 96 1, ,9 340 < , ,4 12,9 96 1, ,9 340 <5 35 6, ,4 13,0 96 1, ,0 340 <5 36 6, ,6 13,1 98 1, ,9 340 <5 35 6, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Jää 0 cm; Kok.syv. 15,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 6,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,4 13,1 97 0, ,9 370 < , ,4 13,3 99 0, ,9 370 <5 35 6, ,3 13,2 98 1, ,9 390 <5 34 6, ,6 13,0 97 1, ,9 340 <5 35 6, HAN / H6 Hanko 123 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,5 12,3 92 1, , , , ,5 12,3 91 1, ,9 410 <5 39 6, ,5 12,1 90 1, , ,8 39 6, ,7 11,9 89 1, , ,2 39 6, HAN / N4 Anklarensbukten 160 Jää 0 cm; Kok.syv. 2,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1,0 2,1 13,0 98 0, ,2 300 < , HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Jää 0 cm; Kok.syv. 36,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 6,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,3 13,0 96 0, ,0 360 < , ,3 13,0 96 0, ,9 350 <5 36 6, ,3 12,4 91 0, ,9 380 <5 35 6, ,6 12,4 92 1, ,9 350 <5 34 6, ,0 12,3 93 1, ,9 330 <5 34 6, ,0 12,3 93 1, ,9 340 <5 33 6, HAN / H8 Hanko 128 Jää 0 cm; Kok.syv. 26,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 5,0 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,6 12,7 95 1, ,9 350 < , ,6 12,6 94 1, ,0 350 <5 34 6, ,6 12,5 94 1, ,9 360 <5 35 6, ,8 12,0 90 1, ,9 340 <5 35 6, ,9 12,0 91 1, ,9 340 <5 34 6, HAN / S3B Hangon ulkosatama Jää 0 cm; Kok.syv. 11,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 6,7 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,2 13,3 98 1, ,0 370 < , ,2 13,0 96 0, ,0 380 <5 34 6, ,2 13,1 97 0, ,0 410 <5 34 6, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Jää 0 cm; Kok.syv. 11,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 6,8 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,3 13,0 96 0, ,9 370 < , ,3 13,0 96 0, ,9 360 <5 34 6, ,2 13,1 96 0, ,0 400 <5 35 6, HAN / H10 Hanko, länsi 32 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Näk.syv. 7,1 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,3 13,0 96 0, ,9 360 < , ,2 12,9 95 0, , , ,2 13,2 97 0, , , ,2 13,1 96 0, , , ,1 13,0 96 0, , , ,0 13,1 96 1, , , ,0 13,0 96 0, , ,0 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

59 Vedenlaatu tulokset Liite 3. (2/19) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Jää 0 cm; Kok.syv. 28,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 7,0 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,1 13,3 98 0, , , ,1 13,2 97 0, , , ,1 13,1 96 0, , , ,0 13,1 96 0, , , ,0 13,0 95 0, , , HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Jää 0 cm; Kok.syv. 15,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 7,1 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,4 13,2 98 0, ,9 410 <5 0 6, ,3 13,1 97 0, , , ,3 13,1 97 0, , , ,3 12,9 95 0, , , HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Jää 0 cm; Kok.syv. 21,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 6,1 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,0 13,1 96 0, ,9 350 < , ,9 13,3 97 0, , , ,9 13,0 95 0, , , ,8 12,6 92 0, , , HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 7,0 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 7,0 12, , ,1 320 < , ,3 12, , ,1 300 <5 17 6, ,5 8,1 2, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 7,0 12, , ,1 290 < , ,3 12, , ,1 280 <5 17 6, ,6 8,1 2, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 7,8 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,7 12, , ,1 280 < , ,2 12, , , ,7 21 6, ,7 12, , ,1 300 <5 21 6, ,4 12, , ,1 300 <5 17 6, ,4 8,1 3, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 5,6 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,6 12, , ,1 300 < , ,8 12, , ,1 310 <5 20 6, ,7 12, , ,1 280 <5 20 6, ,7 12, , , ,8 18 6, ,2 8,1 4, HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 7,8 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,3 12, , ,1 330 < , ,0 12, , ,1 330 <5 20 6, ,8 12, , , ,3 18 6, ,7 12, , ,1 270 <5 19 6, ,1 8,1 3, HAN / N4 Anklarensbukten 160 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1,0 8,7 10,9 98 0, ,0 320 < , HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 5,5 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,2 12, , , , , ,8 12, , ,1 300 <5 22 6, ,6 12, , , ,9 20 6, ,6 12, , ,1 270 <5 19 6, ,6 12, , , ,1 20 6, ,6 12, , , ,6 19 6, ,0 8,1 5,4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

60 Liite 3. (3/19) Vedenlaatu tulokset Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H8 Hanko 128 Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 5,5 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,1 12, , ,1 340 < , ,1 12, , ,1 330 <5 21 6, ,8 12, , ,1 310 <5 22 6, ,8 12, , ,1 310 <5 21 6, ,6 12, , ,1 350 <5 21 6, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,2 12, , ,1 280 < , ,8 12, , , ,0 20 6, ,1 12, , ,1 330 <5 21 6, ,1 3, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 7,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,1 12, , , , , ,8 12, , , ,5 19 6, ,8 12, , , ,7 19 6, ,0 2, HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 6,8 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,4 12, , , , ,3 12, , , , ,0 12, , , , ,9 12, , , , ,8 12, , , , ,6 12, , , , ,7 11,9 99 1, , , ,3 8,1 2, HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 5,8 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,2 12, , , , ,2 12, , , , ,1 12, , , , ,0 12, , , , ,6 12, , , , HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 5,5 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,7 11,5 98 0, , , ,7 11,7 99 0, , , ,4 11,7 99 0, , , ,2 11,5 97 0, , , HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 7,1 11,2 96 0, , , ,4 11,7 99 0, , , ,4 11,7 99 0, , , ,0 11,5 96 0, , , ,8 8,0 3, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Näk.syv. 4,3 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,5 8,1 2, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,8 8,2 2, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4,0 10,3 8,2 2, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,5 8,2 2,9 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

61 Vedenlaatu tulokset Liite 3. (4/19) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H6 Hanko 123 Näk.syv. 4,7 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4,0 10,4 8,2 2, HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Näk.syv. 4,6 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4,0 10,1 8,3 2, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,6 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,2 8,2 2, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,4 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,2 8,2 2, HAN / H10 Hanko, länsi 32 Näk.syv. 4,9 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4,0 10,1 8,2 2, HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,3 8,0 2, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; ,4 8,2 3, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; ,3 8,1 2, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Näk.syv. 4,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4,0 10,4 8,2 5, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; ,4 8,1 3, HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4,0 10,0 8,1 4, HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; 0-4,0 10,7 8,1 3, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; ,5 8,1 3, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; ,1 8,1 3,5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

62 Liite 3. (5/19) Vedenlaatu tulokset Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 0-4,0 13,1 8,2 6, HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; ,6 8,2 8, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,8 10, , , , ,2 10, , , , ,8 8,5 9, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,7 10, , , , ,2 10, , , , ,4 8,5 7, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4,0 18,2 8,4 7, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,2 10, , , , ,8 10, , , , ,1 8,7 91 0, , , ,6 8,3 86 0, , , ,0 8, HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4,0 18,6 8,5 8, HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4,0 18,5 8,6 9, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,2 8,5 8, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,6 8,4 7, HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 9:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4,0 18,2 8,4 8, HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 8:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,4 11, , , , ,9 9, , , , ,3 8,9 96 0, , , ,1 8,1 85 0, , ,8 60 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

63 Vedenlaatu tulokset Liite 3. (6/19) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 8:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,0 10, , , , ,5 9, , , , ,3 8,8 95 0, , , ,7 7,6 74 0, , , ,1 8,5 4, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; ,3 8,8 87 1, , , ,7 8,1 74 0, , , ,5 7,9 2, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; ,1 8,8 89 0, , , ,0 8,8 89 0, , , ,0 7,9 2, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; ,9 9,1 90 0, , , ,4 8,9 87 0, , , ,3 8,3 70 0, , , ,6 8,9 74 1, , , ,8 7,9 2, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 4,4 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; ,0 8,9 88 0, , , ,3 8,8 86 0, , , ,3 8,4 71 1, , , ,0 8,7 73 1, , , ,8 7,9 2, HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; ,1 8,7 86 0, , , ,3 8,5 77 0, , , ,2 8,2 69 1, , , ,7 8,4 70 1, , , ,9 7,9 2, HAN / N4 Anklarensbukten 160 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:04; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; 1,0 15,5 8,9 92 1, ,0 350 < , HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; ,5 8,8 87 0, , , ,4 8,7 86 0, , , ,0 8,9 74 0, , , ,6 9,1 76 0, , , ,2 8,9 73 0, , , ,7 8,7 71 2, , , ,5 7,8 2, HAN / H8 Hanko 128 Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 8:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 23; ,9 8,8 87 0, , , ,9 8,4 76 1, , , ,3 8,6 73 0, , , ,1 8,2 68 1, , , ,8 8,3 67 1, , ,9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

64 Liite 3. (7/19) Vedenlaatu tulokset Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 7,6 83 0, , , ,3 7,6 83 0, , , ,1 7,6 83 0, , , ,1 5,8 57 0, , , ,3 6,0 56 0, , , ,4 6,6 60 1, , , ,3 6,2 55 1, , , ,3 8,0 3, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 23; ,1 8,4 88 1, , , ,3 8,3 86 0, , , ,5 8,6 73 0, , , , HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,2 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; ,0 8,7 91 0, , , ,9 8,6 90 0, , , ,8 8,2 70 0, , , ,0 2, HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 18; ,5 7,6 83 0, , , ,5 7,6 83 0, , , ,0 7,2 79 0, , , ,0 5,6 55 0, , , ,8 5,8 56 0, , , HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 4,4 m; Klo 8:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 7,7 88 0, , , ,2 7,8 89 0, , , ,3 5,1 55 0, , , ,0 4,6 47 0, , , HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 4,9 m; Klo 8:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 7,8 89 0, , , ,3 7,8 89 0, , , ,1 7,8 89 0, , , ,4 4,3 42 1, , , ,3 8,2 3, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Näk.syv. 4,8 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,8 8,3 3, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 14; ,0 8,3 4, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,9 8,3 4, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,1 8,3 3, HAN / H6 Hanko 123 Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 14; ,1 8,3 3, HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Näk.syv. 5,3 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,0 8,3 2,4 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

65 Vedenlaatu tulokset Liite 3. (8/19) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 5,8 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,1 8,3 2, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 5,7 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,2 8,3 2, HAN / H10 Hanko, länsi 32 Näk.syv. 4,3 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,0 8,3 3, HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Näk.syv. 4,2 m; Klo 8:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,7 8,1 3,2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

66 Liite 3. (9/19) Vedenlaatu tulokset Hangon kaatopaikka (HAKA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sähkönj. *ph *CODMn *CODCr *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli Näytepaikka oc mg/l Kyll % ms/m mg O2/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Jää 10 cm; Lumi 16 cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Lämpötila 1,1 oc; Ilman T -2 C; Ulkonäkö WF; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; Haju SMT; 0.1 1,1 0,6 4 19,5 6, , HAKA / NX Hangon kaatopaikka Jää 2 cm; Lumi 5 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Lämpötila 0,3 oc; Ilman T -2 C; Ulkonäkö WB; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; Haju SMT; 0.1 0,3 1, ,5 5, , HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 13:20; Näytt.ottaja amu; Virt 0,0004 m3/s; Lämpötila 8,7 oc; Ilman T 7 C; Ulkonäkö YEB; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Haju H; 0.1 8,7 8, ,3 7, <1, HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 13:00; Näytt.ottaja amu; Virt 0,0003 m3/s; Lämpötila 7,7 oc; Ilman T 7 C; Ulkonäkö WB; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Haju LMT; 0.1 7,7 2,0 17 9,9 5, , HAKA / N2 Stormossdiket 0,9 Klo 12:50; Näytt.ottaja amu; Virt 0,0005 m3/s; Lämpötila 7,7 oc; Ilman T 7 C; Ulkonäkö WB; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Haju LMT; 0.1 7,7 1, ,6 5, , HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Virt 0,040 m3/s; Lämpötila 16,8 oc; Ilman T 14 C; Ulkonäkö CB; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. 18; Haju H; ,8 8,5 88 2,5 6,5 4,1 <15 <1, HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 13:15; Näytt.ottaja amu; Virt 0 m3/s; Ilman T 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. 18; Ei näytteitä! HAKA / N2 Stormossdiket 0,9 Klo 13:00; Näytt.ottaja amu; Virt 0 m3/s; Ilman T 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. 18; Ei näytteitä! 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

67 Vedenlaatu tulokset Liite 3. (10/19) Hangon kaatopaikka (HAKA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sähkönj. *ph *CODMn *CODCr *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli Näytepaikka oc mg/l Kyll % ms/m mg O2/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Virt 0,0002 m3/s; Lämpötila 9,6 oc; Ilman T 10 C; Ulkonäkö YEB; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; Haju H; 0.1 9,6 7, ,5 6, , HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Virt 0 m3/s; Ilman T 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; Ei näytteitä! HAKA / N2 Stormossdiket 0,9 Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Virt 0 m3/s; Ilman T 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 23; Ei näytteitä! Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

68 Liite 3. (11/19) Vedenlaatu tulokset Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P a-klorofyl Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l FORCIT / F1 Tenholan edusta 25 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Näk.syv. 7,6 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,2 12,9 95 0, , ,2 12,1 89 0, , ,1 12,9 95 0, , ,1 13,1 97 0, , FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Jää 0 cm; Kok.syv. 13,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 6,9 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,2 13,0 96 0, , ,1 12,8 94 0, , ,1 12,7 93 0, , ,1 13,0 96 0, , FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Näk.syv. 7,0 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 1,1 14, , , ,1 13,1 96 0, , ,1 12,9 95 1, , ,1 12,8 94 0, , ,0 1,1 12,4 91 0, , , FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 6,7 8, ,7 8, ,7 8, ,7 8, ,7 8,1 11,0 6,6 8,1 13,0 6,1 8,0 0-4,0 6,7 8,1 2, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 6,0 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 6,6 8,0 2, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,0 8,1 3,0 11,9 8,1 5,0 11,3 8,1 7,0 10,7 8,1 9,0 10,0 8,0 11,0 9,8 8,0 13,0 9,6 8,0 0-4,0 11,9 8,0 2, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,2 8,1 2, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,8 8, ,8 8, ,8 8, ,7 8, ,7 8, ,7 8, ,1 8, ,8 8,2 5, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 2,7 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,0 8,2 5,3 66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

69 Vedenlaatu tulokset Liite 3. (12/19) Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka pmy/100ml o/oo FORCIT / F1 Tenholan edusta 25 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Näk.syv. 7,6 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; , , , , FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Jää 0 cm; Kok.syv. 13,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 6,9 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; , , , , FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Näk.syv. 7,0 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; , , , ,0 23,0 6,0 0-4, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; ,0 13,0 0-4, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 6,0 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 3,0 5,0 7,0 9,0 11,0 13,0 0-4, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 2,7 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

70 Liite 3. (13/19) Vedenlaatu tulokset Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P a-klorofyl Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 9:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,2 8, ,1 8, ,8 8, ,6 8, ,2 8, ,2 8, ,6 8, ,2 8,4 2, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 4,0 m; Klo 8:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,6 8,4 2, FORCIT / F1 Tenholan edusta 25 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 7,9 92 0, ,3 450 < ,2 7,9 91 0, ,3 430 < ,7 7,2 83 0, ,1 430 < ,2 4,3 44 0, , FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; 1,0 21,2 7,9 91 0, ,3 420 < ,0 21,2 8,3 5,0 21,2 8,2 96 0, ,3 440 < ,0 21,2 8,3 9,0 21,2 8,3 10,0 21,0 7,7 89 0, ,3 410 <2 < ,0 19,1 7,8 12,0 17,8 5,5 60 0, , ,0 21,2 8,3 4, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; ,0 7,8 91 0, ,3 420 < ,1 7,8 91 0, ,3 400 <2 <10 < ,0 7,8 90 0, ,3 400 <2 <10 < ,1 4,3 43 1, , ,0 13,1 3,8 38 1, , ,0 21,0 3, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; ,5 8,1 3,0 16,5 8,1 5,0 16,2 8,0 7,0 14,9 7,7 9,0 14,4 7,6 11,0 14,1 7,6 13,0 13,6 7,5 0-4,0 16,5 8,1 3, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 3,9 m; Klo 8:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; ,8 8,0 4,1 68 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

71 Vedenlaatu tulokset Liite 3. (14/19) Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka pmy/100ml o/oo FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 9:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 4,0 m; Klo 8:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0; FORCIT / F1 Tenholan edusta 25 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; , , , , FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; 1,0 1 5,7 3,0 5,0 5,6 7,0 9,0 10,0 5,6 11,0 12,0 5,8 0-4, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; , , , ,9 23,0 5,9 0-4, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 1.0 3,0 5,0 7,0 9,0 11,0 13,0 0-4, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 3,9 m; Klo 8:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; 0-4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

72 Liite 3. (15/19) Vedenlaatu tulokset Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Jää 0 cm; Kok.syv. 20,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 3,8 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 2,7 14, , ,2 370 <5 30 5, ,7 13, , ,2 360 <5 26 5, ,7 14, , ,2 360 <5 27 5, ,7 14, , ,2 380 <5 31 5, ,7 13, , ,2 400 <5 34 5, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Jää 0 cm; Kok.syv. 5,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 3,9 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1,0 2,9 13, , ,2 380 <5 22 5, ,9 14, , ,2 360 <5 25 5, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Näk.syv. 3,8 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 2,9 13, , ,2 360 <5 22 5, ,9 13, , ,2 390 <5 25 5, VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Jää 0 cm; Kok.syv. 16,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 3,8 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 2,9 14, , ,2 350 <5 22 5, ,7 14, , ,2 370 <5 27 5, ,7 14, , ,2 370 <5 27 5, ,7 14, , ,2 360 <5 25 5, VIS / V5 Syningsviken 5 Jää 0 cm; Kok.syv. 16,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 3,1 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 2,9 13, , ,1 350 <5 24 5, ,8 13, , ,2 410 <5 29 5, ,8 13, , ,2 390 <5 33 5, ,8 13, , ,1 420 <5 35 5, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Jää 0 cm; Kok.syv. 6,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 4,0 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 2,9 13, , ,2 330 <5 21 5, ,9 13, , ,2 350 <5 24 5, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Jää 0 cm; Kok.syv. 17,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 4,1 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 2,2 14, , ,1 350 <5 27 5, ,1 14, , ,1 370 <5 29 5, ,9 14, , ,1 370 <5 29 5, ,9 14, , ,1 400 <5 29 6, VIS / V8 Basafjärden 10 Jää 0 cm; Kok.syv. 19,0 m; Lumi 0 cm; Näk.syv. 3,4 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 2,7 14, , ,2 380 <5 25 5, ,6 14, , ,2 370 <5 28 5, ,6 14, , ,2 350 <5 25 5, ,6 13, , ,1 350 <5 24 5, ,6 13, , ,1 350 <5 27 5, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Näk.syv. 4,7 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 8,4 8,0 2, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Näk.syv. 3,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 9,2 7,9 2, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Näk.syv. 3,7 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 9,3 7,9 2, VIS / V5 Syningsviken 5 Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 8,8 7,9 5, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Näk.syv. 3,1 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 9,4 7,9 2,0 70 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

73 Vedenlaatu tulokset Liite 3. (16/19) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Näk.syv. 5,5 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 7,1 8,0 2, VIS / V8 Basafjärden 10 Näk.syv. 3,9 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 8,6 8,0 2, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,7 10, , ,0 340 <5 18 5, ,4 10, , ,0 320 <5 21 5, ,3 8,0 70 1, , , ,9 7,4 65 1, , , ,8 7,4 64 0, , ,6 0-4,0 14,6 8,0 3, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,3 9,5 98 2, ,0 330 <5 20 5,5 4,0 14,7 9,6 98 2, ,9 350 <5 23 5,5 0-4,0 15,0 8,0 3, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,2 9,6 98 1, ,0 330 <5 21 5, ,1 8,2 82 4, , ,7 30 5,5 0-4,0 14,9 7,9 4, VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,9 10, , ,0 310 <5 16 5, ,8 10, , ,0 360 <5 22 5, ,7 8,5 76 1, , ,9 27 5, ,9 6,9 60 1, , , VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,2 9, , ,0 330 <5 19 5, ,5 9,1 86 2, , ,2 28 5, ,3 7,8 69 1, , , ,2 5,5 47 1, , ,5 0-4,0 14,0 8,0 3, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,0 9,5 98 2, ,9 330 <5 20 5, ,6 9,8 96 1, , ,7 21 5,8 0-4,0 13,9 7,9 3, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,7 10, , ,0 300 <5 17 5, ,0 10, , ,1 300 <5 17 5, ,7 10,6 97 0, , ,8 18 5, ,5 9,8 87 0, , ,0 0-0,4 12,5 8,0 2, VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,1 10, , ,1 340 <5 20 5, ,8 10, , ,1 340 <5 21 5, ,1 9,2 83 1, , ,3 23 5, ,8 7,8 68 0, , , ,2 7,2 61 0, , ,7 0-4,0 14,0 8,1 3,5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

74 Liite 3. (17/19) Vedenlaatu tulokset Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,9 8,0 5, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,1 8,0 4, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,1 8,0 4, VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,5 8,1 4, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,0 8,0 4, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,0 8,2 3, VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,8 8,0 4, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,8 9, , , , ,3 8,5 93 0, , , ,2 2,8 27 1, , , ,0 0,7 6 2, , , ,8 0,5 5 3, , ,7 0-4,0 20,7 8,1 1, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,8 8, , , ,7 4,0 20,7 8,2 94 1, , ,7 0-4,0 21,0 8,1 3, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,8 8, , , , ,8 5,4 60 2, , ,7 0-4,0 21,0 8,1 3,7 72 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

75 Vedenlaatu tulokset Liite 3. (18/19) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,8 8, , , , ,8 8,5 94 0, , , ,8 4,2 41 1, , , ,8 0,6 6 3, , , VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 3,6 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,0 8, , , , ,1 8,4 92 0, , , ,5 1,5 14 1, , , ,8 <0,1 <1 1, , ,6 0-4,0 21,2 8,1 1, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,9 9, , , , ,6 8,1 91 1, , ,7 0-4,0 21,0 8,2 3, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,5 9, , , , ,6 9, , , , ,2 8,0 80 1, , , ,8 4,0 37 1, , ,9 0-4,0 20,0 8,4 2, VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,3 8, , , , ,7 9, , , , ,7 5,1 51 1, , , ,3 1,3 12 2, , , ,3 0,7 6 4, , ,8 0-4,0 20,2 8,2 1, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 18; ,4 8,1 95 1, , , , ,3 8,0 93 1, , , ,2 2,0 20 1, , , ,9 0,4 4 3, , , ,3 <0,1 <1 3, , ,7 0-4,0 21,4 8,2 6, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 18; ,4 8,1 95 8, , , ,7 4,0 21,4 8,1 95 6, , ,7 46 5,7 0-4,0 21,4 8, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 8,0 93 6, , , , ,3 7,7 90 6, , ,1 49 5,7 0-4,0 21,3 8, VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 8,0 94 1, , , , ,1 8,1 94 1, , ,0 21 5, ,1 2,6 27 2, , , ,6 0,2 2 3, , , VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 18; ,6 8,1 95 1, , , , ,6 8,2 96 2, , , ,6 1,8 18 2, , , ,0 <0,1 <1 4, , ,7 0-4,0 21,6 8,3 5,4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

76 Liite 3. (19/19) Vedenlaatu tulokset Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 7,5 87 5, , , ,1 7,5 87 6, , ,7 0-4,0 21,1 8,0 7, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 7,8 90 0, , , ,1 7,8 90 0, , , ,6 7,3 84 0, , , ,2 2,8 27 3, , ,9 0-4,0 21,1 8,2 4, VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 8,0 93 1, , , ,2 8,2 95 1, , , ,8 3,2 34 2, , , ,1 1,0 9 3, , , ,9 0,6 5 5, , ,8 0-4,0 21,2 8,3 5, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Näk.syv. 3,7 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; ,7 8,1 3, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Näk.syv. 1,9 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; ,5 8,1 6, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Näk.syv. 2,0 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; ,6 8,1 6, VIS / V5 Syningsviken 5 Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; ,1 8,1 4, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Näk.syv. 1,9 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; ,6 8,1 6, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Näk.syv. 3,1 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; ,2 8,1 5, VIS / V8 Basafjärden 10 Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; ,6 8,2 4,2 74 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

77 Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (1/30) Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Hanko HI Andalskär 8-10 m kova pohja Kvantitatiivinen 8,0-10,0 Ekman 250 0,5 5 Hanko HI Andalskär 8-10 m kova pohja :10 Kvantitatiivinen 10,0-10,0 Ekman 250 0,5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PLATYHELMINTHES Planaria torva 1 0,3 8 17,89 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 3 0, ,78 POLYCHAETA Marenzelleria adult 1 0,3 8 17,89 OLIGOCHAETA Tubifex costatus 1 0,1 8 17,89 GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 12 0, ,11 Hydrobia , ,87 1 0,3 8 17,89 Hydrobia ventrosa , ,97 Hydrobia ulvae 32 8, ,25 Potamopyrgus antipodarum Limapontia capitata 1 0,1 8 17,89 BIVALVIA Mytilus trossulus , , , ,25 Mya arenaria Cerastoderma glaucum 23 1, ,35 3 0, ,78 Macoma baltica 6 0, ,33 3 0, ,67 BRYOZOA Electra crustulenta 5 0, , ,89 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 1 0,3 8 17,89 CRUSTACEA OSTRACODA 1 0,3 8 17,89 Amphibalanus improvisus 29 2, , , ,63 Neomysis integer Saduria entomon Idotea juv. Idotea balthica 15 1, Idotea chelipes Jaera 2 0, ,78 1 0,3 8 17,89 Leptocheirus pilosus Corophium volutator Gammarus Gammarus locusta 3 0, ,67 Gammarus oceanicus Gammarus zaddachi Gammarus salinus 18 1, ,13 Monoporeia affinis Palaemon elegans INSECTA DIPTERA Chironomidae Summa , ,33 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

78 Liite 4. (2/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Hanko HI Andalskär 8-10 m Hanko HI Andalskär 8-10 m Pohjatyyppi kova pohja kova pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 8,0-10,0 8,0-8,0 Näytteenotin Ekman Ekman Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä 0,5 5 0,5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis CNIDARIA Hydra 2 0, ,78 PLATYHELMINTHES Planaria 3 0, ,78 Planaria torva NEMERTEA Cyanophthalma obscura ,78 POLYCHAETA Hediste diversicolor 1 0,3 8 17,89 Marenzelleria adult 5 1, ,28 Fabricia stellaris Manayunkia aestuarina OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 1 0,3 8 17,89 Tubificidae Tubifex costatus Limnodrilus Peloscolex benedeni 21 5, ,66 Clitellio arenarius Naididae MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 3 0, , , ,55 Hydrobia Hydrobia ventrosa 32 8, , , ,68 Hydrobia ulvae 101 5, ,33 Potamopyrgus antipodarum Limapontia capitata ,73 BIVALVIA Mytilus trossulus , , , ,73 Mya arenaria Cerastoderma glaucum 1 0,1 8 17,89 Macoma baltica ,55 BRYOZOA Electra crustulenta 3 0, ,91 3 0, ,91 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 2 0, ,91 CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus , , ,35 Idotea juv. 1 0,1 8 17,89 Idotea balthica 6 0, ,73 Idotea chelipes 2 0, ,78 Jaera 5 1, ,57 Gammarus locusta 1 0,3 8 17,89 6 0, ,73 Gammarus salinus , , ,58 Chironomidae Heterotrissocladius grimshawi 1 0,3 8 17,89 Tanytarsus chinyensis-agg. 1 0,1 8 17,89 Summa , ,44 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

79 Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (3/30) Yksilömäärä Paikan nimi Hanko HIC Norra Andalskär 17 m Hanko HIC Norra Andalskär 8-10 m Pohjatyyppi pehmeä pohja hiekka pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 18,0-18,0 10,0-10,0 Näytteenotin Ekman Ekman Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä 0,5 5 0,5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² CNIDARIA Hydra 1 0,5 8 17,89 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 2 0, ,78 POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. 1 0,5 8 17,89 8 1, ,61 Hediste diversicolor adult 3 1, , , ,94 Bylgides sarsi 1 0,5 8 17,89 Pygospio elegans 1 0,5 8 17, , ,21 Marenzelleria juv. 6 3, ,47 4 0, ,55 Marenzelleria adult 14 7, ,33 2 0, ,78 Fabricia stellaris 1 0,5 8 17,89 Manayunkia aestuarina OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA Tubificidae Tubifex costatus 55 28, , , ,26 Limnodrilus Peloscolex benedeni 1 0,2 8 17,89 Clitellio arenarius 36 18, , , ,05 Naididae MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 10 1, ,57 Hydrobia Hydrobia ventrosa 31 5, ,98 Hydrobia ulvae 1 0,5 8 17, , ,76 Potamopyrgus antipodarum Limapontia capitata BIVALVIA Mytilus trossulus 7 3, , , ,69 Mya arenaria 2 0, ,78 Cerastoderma glaucum 2 0, ,78 Macoma baltica 53 27, , , ,72 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0,5 8 17,89 3 0, ,91 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus 16 2, ,97 Gammarus locusta ,73 Gammarus oceanicus Gammarus zaddachi ,72 Gammarus salinus 9 4, , , ,89 Monoporeia affinis Palaemon elegans Summa , ,08 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

80 Liite 4. (4/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Hanko HIII Gunnarstrand 8-10 m Hanko HIIIB Uddskatan m kova pohja hiekka pohja Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 9,0-9,0 10,0-10,0 Ekman Ekman ,5 0,5 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. 9 0, ,33 3 0, ,91 Hediste diversicolor adult 6 0, ,47 6 1, ,47 Bylgides sarsi Pygospio elegans 15 4, ,85 Marenzelleria juv. 14 1, ,46 4 1, ,47 Marenzelleria adult 6 0, , , ,55 Fabricia stellaris Manayunkia aestuarina 1 0,1 8 17,89 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA ,93 Tubificidae 7 2, ,64 Tubifex costatus 82 6, ,74 Naididae 1 0,1 8 17,89 MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 9 0, ,98 1 0,3 8 17,89 Hydrobia Hydrobia ventrosa 7 0, ,93 Hydrobia ulvae 63 4, , , ,42 BIVALVIA Mytilus trossulus , , , ,15 Mya arenaria 2 0, ,91 2 0, ,91 Cerastoderma glaucum 6 0, ,73 7 2, ,61 Macoma baltica 99 7, , , ,87 BRYOZOA Electra crustulenta 4 0, ,89 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus , , , ,02 Neomysis integer 1 0,3 8 17,89 Saduria entomon 7 0, ,61 2 0, ,91 Idotea juv. Idotea balthica 1 0,1 8 17,89 Idotea chelipes Jaera 14 1, ,5 Leptocheirus pilosus Corophium volutator 117 9, ,05 8 2, ,66 Gammarus 1 0,3 8 17,89 Gammarus locusta 7 0, ,61 Gammarus salinus 48 3, ,2 3 0, ,67 Chironomidae Chironomus plumosus-t. 1 0,3 8 17,89 Summa , ,29 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

81 Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (5/30) Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Hanko HIIIB Uddskatan 3 m Hanko II Lergruud 8-10 m hiekka pohja hiekka pohja :30 Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 2,0-2,0 9,0-9,0 Ekman Ekman ,5 0,5 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 15 1, ,56 PRIAPULA NEMATOMORPHA 1 0,2 8 17,89 POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. 3 0, ,78 9 1, ,47 Hediste diversicolor adult 11 1, ,94 8 1, ,61 Bylgides sarsi Pygospio elegans 2 0, ,78 9 1, ,55 Marenzelleria juv. 9 1, ,55 Marenzelleria adult 1 0,1 8 17, , ,84 Fabricia stellaris 1 0,2 8 17,89 Manayunkia aestuarina OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA ,48 Tubificidae Tubifex costatus 2 0, , , ,74 Clitellio arenarius ,22 Naididae MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 62 7, ,55 1 0,2 8 17,89 Hydrobia Hydrobia ventrosa 72 9, ,99 Hydrobia ulvae , , ,36 Potamopyrgus antipodarum 2 0, ,91 Limapontia capitata BIVALVIA Mytilus trossulus 33 4, , , ,98 Mya arenaria 1 0,2 8 17,89 Cerastoderma glaucum , , , ,28 Macoma baltica 72 9, ,4 42 8, ,65 BRYOZOA Electra crustulenta 2 0, ,91 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus 6 0, , ,28 Neomysis integer 1 0,2 8 17,89 Saduria entomon 3 0, ,91 Idotea juv. Idotea balthica 51 6, ,1 Corophium volutator 75 14, ,64 Gammarus Gammarus locusta 2 0, ,91 Gammarus oceanicus 4 0, ,55 Gammarus zaddachi Gammarus salinus 2 0, ,78 Monoporeia affinis Palaemon elegans 1 0,1 8 17,89 Summa , ,97 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

82 Liite 4. (6/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä linja H I Andalskär linja H I Andalskär pehmeä pohja pehmeä pohja :45 Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 23,0-23,0 24,0-24,0 Ekman Ekman ,5 0,5 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 1 1,4 8 17,89 PRIAPULA Halicryptus spinulosus 7 2, ,91 NEMATOMORPHA NEMATODA NEMATODA 1 1,4 8 17,89 ANNELIDA POLYCHAETA Hediste diversicolor 1 0,3 8 17,89 Hediste diversicolor juv. Hediste diversicolor adult 1 1,4 8 17,89 Bylgides sarsi Pygospio elegans 2 0, ,91 Marenzelleria juv. 20 6, ,99 2 2, ,91 Marenzelleria adult 26 8, ,72 1 1,4 8 17,89 OLIGOCHAETA Tubifex costatus 26 8, ,54 1 1,4 8 17,89 MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis Hydrobia 9 2, ,33 Hydrobia ventrosa 1 1,4 8 17,89 Hydrobia ulvae 2 2, ,91 Potamopyrgus antipodarum 1 0,3 8 17,89 1 1,4 8 17,89 Limapontia capitata 1 1,4 8 17,89 BIVALVIA Mytilus trossulus 2 0, , , ,15 Mya arenaria 2 0, ,91 2 2, ,91 Cerastoderma glaucum Macoma baltica , , , ,4 BRYOZOA Electra crustulenta 5 7, ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus Neomysis integer Saduria entomon 4 1, ,47 4 5, ,47 Gammarus salinus 1 1,4 8 17,89 Monoporeia affinis 1 0,3 8 17,89 3 4, ,78 Palaemon elegans Summa , ,49 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

83 Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (7/30) Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä linja H I Andalskär linja H I Andalskär pehmeä pohja pehmeä pohja Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 25 24,0-24,0 Ekman Ekman ,5 0,5 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PRIAPULA Halicryptus spinulosus 6 1, ,15 7 1, ,93 POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. Hediste diversicolor adult Bylgides sarsi 1 0,3 8 17,89 2 0, ,78 Pygospio elegans Marenzelleria juv. 30 8, , , ,15 Marenzelleria adult 44 12, , , ,31 Fabricia stellaris Manayunkia aestuarina OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA Tubificidae Tubifex costatus 14 4, , , ,99 Limnodrilus 12 3, ,4 GASTROPODA Theodoxus fluviatilis Hydrobia Hydrobia ventrosa 2 0, ,91 1 0,2 8 17,89 Hydrobia ulvae 2 0, ,91 Potamopyrgus antipodarum 3 0, ,67 Limapontia capitata BIVALVIA Mytilus trossulus 33 9, , , ,05 Mya arenaria Cerastoderma glaucum Macoma baltica , , , ,81 BRYOZOA Electra crustulenta 5 0, CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus 6 0, ,33 Neomysis integer 1 0,2 8 17,89 Saduria entomon 4 1, , , ,55 Leptocheirus pilosus 35 10, ,71 Gammarus locusta 4 0, ,82 Gammarus oceanicus Gammarus zaddachi Gammarus salinus 4 1, , , ,58 Monoporeia affinis 67 10, ,3 Palaemon elegans Summa , ,09 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

84 Liite 4. (8/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi linja H IB Granskär linja H II Lergruud Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 9,0-9,0 24,0-24,0 Näytteenotin Ekman Ekman Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] 0,5 0,5 Näytteiden lukumäärä 5 4 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 17 3, ,66 1 0, PRIAPULA Halicryptus spinulosus 7 2, ,3 POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv ,99 Hediste diversicolor adult 8 1, ,61 Bylgides sarsi Pygospio elegans ,99 Marenzelleria juv , , ,29 Marenzelleria adult 9 1, , ,22 Fabricia stellaris Manayunkia aestuarina OLIGOCHAETA Tubifex costatus ,99 Limnodrilus 2 0, ,91 Peloscolex benedeni Clitellio arenarius 4 0, ,15 Naididae MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 44 8, ,77 Hydrobia Hydrobia ventrosa 13 2, ,33 Hydrobia ulvae 93 18, ,03 Potamopyrgus antipodarum 13 2, ,78 9 2, ,16 Limapontia capitata BIVALVIA Mytilus trossulus 94 18, ,61 1 0, Mya arenaria 1 0,2 8 17,89 1 0, Cerastoderma glaucum Macoma baltica , , , ,98 BRYOZOA Electra crustulenta 3 0, ,91 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus 4 0, ,15 1 0, Neomysis integer Saduria entomon 1 0,2 8 17,89 Idotea juv. Idotea balthica 1 0,2 8 17,89 Gammarus locusta 1 0,2 8 17,89 Gammarus oceanicus Gammarus zaddachi Gammarus salinus 2 0, ,91 1 0, Monoporeia affinis 2 0, ,09 Summa , ,98 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

85 Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (9/30) Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä linja H III Gunnarstrand linja H IIIB Uddskatan pehmeä pohja pehmeä pohja : Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 30,0-30,0 19,0-19,0 Ekman Ekman ,5 0,5 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis 1 0,2 8 17,89 PRIAPULA Halicryptus spinulosus 1 0,2 8 17, , ,66 NEMATOMORPHA POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. Hediste diversicolor adult Bylgides sarsi 1 0,2 8 17,89 Pygospio elegans Marenzelleria juv , ,4 17 3, Marenzelleria adult , , , ,99 Fabricia stellaris Manayunkia aestuarina OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA Tubificidae Tubifex costatus 6 1, ,73 GASTROPODA Theodoxus fluviatilis Hydrobia 1 0,2 8 17,89 Hydrobia ventrosa Hydrobia ulvae 1 0,2 8 17,89 2 0, ,78 Potamopyrgus antipodarum 9 1, ,55 Limapontia capitata BIVALVIA Mytilus trossulus 3 0, , , ,66 Mya arenaria Cerastoderma glaucum Macoma baltica , , , ,82 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0,2 8 17,89 CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus Neomysis integer 2 0, ,91 Saduria entomon 5 0, ,99 2 0, ,78 Gammarus salinus 6 1, ,72 Monoporeia affinis 21 3, ,15 Palaemon elegans INSECTA DIPTERA Chironomidae Heterotrissocladius grimshawi Chironomus aprilinus 12 2, ,44 Chironomus plumosus-t. Chironomus thummi-t. 1 0,2 8 17,89 Tanytarsus chinyensis-agg. Summa , ,58 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

86 Liite 4. (10/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Näytteiden lukumäärä Hanko IV Slakteribukten 8-10 m pehmeä pohja Kvantitatiivinen 10,0-10,0 Ekman 5 Hanko VI Bockaholm 8-10 m kova pohja Kvantitatiivinen 10,0-10,0 Ekman 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajont Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² POLYCHAETA Hediste diversicolor 17 8, ,45 Hediste diversicolor juv. Hediste diversicolor adult ,55 Bylgides sarsi Boccardia redeki ,91 Pygospio elegans ,78 Marenzelleria juv. 1 0,5 8 17,89 1 0,5 8 17,89 Marenzelleria adult ,82 4 2, ,47 OLIGOCHAETA Tubifex costatus 14 6, ,84 7 3, ,66 Limnodrilus Peloscolex benedeni 5 2, ,99 Potamothrix/Tubifex MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis Hydrobia 41 21, ,46 Hydrobia ventrosa Hydrobia ulvae 20 9, ,74 Potamopyrgus antipodarum 1 0,5 8 17,89 BIVALVIA Mytilus trossulus 57 28, , ,66 Mya arenaria 1 0,5 8 17,89 3 1, ,78 Cerastoderma glaucum 1 0,5 8 17, , ,37 Macoma baltica 54 26, , , ,17 BRYOZOA Electra crustulenta 3 1, ,91 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina CRUSTACEA OSTRACODA 1 0,5 8 17,89 Amphibalanus improvisus 18 8, ,46 Neomysis integer Saduria entomon 3 1, , ,91 Jaera 1 0,5 8 17,89 Leptocheirus pilosus 1 0,5 8 17,89 Corophium volutator 5 2, ,57 1 0,5 8 17,89 Gammarus Gammarus salinus ,98 6 3, ,82 Monoporeia affinis INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomus plumosus-t. 4 2, ,47 Summa , ,12 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

87 Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (11/30) Yksilömäärä Paikan nimi Hanko VI Bockaholm 8-10 m Hanko VI Bockaholm 8-10 m Pohjatyyppi kova pohja kova pohja Näytteenottoaika : Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 10,0-10,0 10 Näytteenotin Ekman Ekman Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajont Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura ,91 PRIAPULA Halicryptus spinulosus ANNELIDA POLYCHAETA Hediste diversicolor 7 3, ,67 Hediste diversicolor juv. 2 0, ,91 Hediste diversicolor adult 21 5, ,89 Bylgides sarsi Boccardia redeki 1 0,3 8 17,89 Pygospio elegans 9 2, ,98 3 1, ,91 Marenzelleria juv , , , ,33 Marenzelleria adult 42 11, ,9 15 7, OLIGOCHAETA Tubifex costatus 10 2, , , ,5 Limnodrilus 15 7, ,14 Peloscolex benedeni Potamothrix/Tubifex 11 5, ,72 MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 3 0, ,78 Hydrobia Hydrobia ventrosa 8 2, ,66 5 2, ,28 Hydrobia ulvae 22 6, ,98 9 4, ,55 Potamopyrgus antipodarum 1 0,2 8 17,89 BIVALVIA Mytilus trossulus 78 21, , , ,06 Mya arenaria 1 0,3 8 17,89 Cerastoderma glaucum 9 2, ,47 3 1, ,78 Macoma baltica 77 21, , , ,05 BRYOZOA Electra crustulenta 3 0, ,91 1 0,5 8 17,89 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina CRUSTACEA OSTRACODA 1 0,3 8 17,89 Amphibalanus improvisus 12 3, ,24 5 2, ,44 Neomysis integer Saduria entomon Jaera Leptocheirus pilosus Corophium volutator 6 1, , , ,41 Gammarus 3 0, ,67 Gammarus salinus 8 2, ,95 3 1, ,91 Monoporeia affinis INSECTA DIPTERA Chironomidae Tanypodinae ,78 Chironomus thummi 1 0,2 8 17,89 Summa , ,48 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

88 Liite 4. (12/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Hanko VI Bockaholm 8-10 m linja H IV Slakteribukten Pohjatyyppi kova pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 10,0-10,0 45,0-45,0 Näytteenotin Ekman Ekman Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajont Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 1 0,3 8 17,89 PRIAPULA Halicryptus spinulosus 20 4, ANNELIDA POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. 1 0,3 8 17,89 Hediste diversicolor adult ,78 Bylgides sarsi 1 0,2 8 17,89 Boccardia redeki Pygospio elegans 2 0, ,78 Marenzelleria juv. 29 7, ,85 Marenzelleria adult , , ,59 OLIGOCHAETA Tubifex costatus ,15 2 0, ,78 Limnodrilus Peloscolex benedeni 2 0, ,91 Potamothrix/Tubifex MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis ,67 Hydrobia ulvae 7 2, ,97 Potamopyrgus antipodarum 4 1, ,47 BIVALVIA Mytilus trossulus , ,36 1 0,2 8 17,89 Mya arenaria Cerastoderma glaucum 4 1, ,47 Macoma baltica 38 12, , , ,25 BRYOZOA Electra crustulenta 5 1, ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 1 0,3 8 17,89 CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus 27 9, ,11 Neomysis integer Saduria entomon , ,82 Jaera Leptocheirus pilosus 2 0, ,78 Corophium volutator 23 7, ,46 Gammarus Gammarus salinus 10 3, ,89 Monoporeia affinis 60 14, ,5 INSECTA DIPTERA Chironomidae Orthocladiinae 1 0,3 8 17,89 Chironomus aprilinus 5 1, ,57 Summa , ,92 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

89 Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (13/30) Yksilömäärä Paikan nimi linja H VI Bockaholm linja H VI Bockaholm Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika :15 Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 23,0-23,0 22,0-22,0 Näytteenotin Ekman Ekman Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajont Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura PRIAPULA Halicryptus spinulosus 3 1, ,91 2 1, ,91 POLYCHAETA Hediste diversicolor 1 0,5 8 17,89 Marenzelleria juv , , , ,58 Marenzelleria adult , , ,84 GASTROPODA Potamopyrgus antipodarum 1 0,5 8 17,89 BIVALVIA Macoma baltica , , , ,42 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0,5 8 17,89 CRUSTACEA OSTRACODA 1 0,6 8 17,89 Saduria entomon 3 1, ,78 1 0,6 8 17,89 Monoporeia affinis 2 0, ,78 2 1, ,78 Chironomidae Procladius 1 0,5 8 17,89 5 2, ,28 Chironomus juv. 2 0, ,78 Chironomus plumosus-t. 7 3, ,78 Summa , ,04 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 12 8 Paikan nimi linja H VI Bockaholm linja H VI Bockaholm Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 25 22,0-22,0 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PRIAPULA Halicryptus spinulosus 5 2, , , POLYCHAETA Marenzelleria juv , ,35 7 4, ,61 Marenzelleria adult 45 23, , , ,61 GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 1 0,5 8 17,89 BIVALVIA Mytilus trossulus 1 0,6 8 17,89 Mya arenaria 1 0,6 8 17,89 Macoma baltica 86 44, , , ,18 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0,5 8 17,89 CRUSTACEA Neomysis integer 1 0,5 8 17,89 1 0,6 8 17,89 Saduria entomon 1 0,5 8 17,89 Monoporeia affinis ,91 5 3, ,99 Chironomidae Tanypodinae 1 0,5 8 17,89 Procladius 2 1, ,78 Chironomus anthracinus 1 0,5 8 17,89 Chironomus neocorax 1 0,5 8 17,89 Chironomus plumosus-t. 1 0,5 8 17,89 Chironomus thummi-t ,91 Summa , ,46 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 14 9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

90 Liite 4. (14/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Hanko Forcit I 2 m Hanko Forcit I 3 m Pohjatyyppi hiekka pohja hiekka pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 2,0-2,0 3,0-3,0 Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 1 0,1 8 17,89 POLYCHAETA Hediste diversicolor juv. 12 0, , ,67 Hediste diversicolor adult 18 0, , , Pygospio elegans 1 0,1 8 17,89 Marenzelleria adult 1 0,1 8 17,89 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 21 1, , , ,8 Tubificidae 1 0,1 8 17,89 Tubifex costatus 6 0, ,33 Clitellio arenarius 1 0,1 8 17,89 GASTROPODA Hydrobia , , , ,41 Potamopyrgus antipodarum 12 0, ,66 6 0, ,15 BIVALVIA Mytilus trossulus 3 0, ,67 1 0,1 8 17,89 Mya arenaria 1 0,1 8 17,89 Cerastoderma glaucum 76 3, , , ,76 Macoma baltica 38 1, , , ,26 CRUSTACEA OSTRACODA 1 0,1 8 17,89 Amphibalanus improvisus 1 0,1 8 17,89 Neomysis integer Saduria entomon 1 0,1 8 17,89 Idotea balthica 8 0, , , ,94 Gammarus salinus 4 0, ,55 2 0, ,91 Monoporeia affinis 1 0,1 8 17,89 Chironomidae Tanypodinae Procladius Orthocladiinae 1 0,1 8 17,89 Cricotopus Chironomus juv. Chironomus anthracinus Chironomus aprilinus Chironomus neocorax 1 0,1 8 17,89 Chironomus plumosus-t. Chironomus thummi-t. Cryptochironomus Tanytarsus chinyensis-agg. COLEOPTERA Chrysomelidae Macroplea Summa , ,55 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

91 Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (15/30) Yksilömäärä Paikan nimi Hanko Forcit I 6 m Hanko Forcit I 12 m Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 6,0-6,0 12,0-12,0 Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. Hediste diversicolor adult 9 2, , ,89 Pygospio elegans 1 0,2 8 17,89 Marenzelleria juv. 2 0, ,78 1 0,5 8 17,89 Marenzelleria adult 6 1, , ,84 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 13 6, ,09 Lumbriculus variegatus Tubificidae Tubifex costatus 30 7, ,32 Limnodrilus hoffmeisteri 1 0,2 8 17,89 MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis Hydrobia , ,37 Hydrobia ventrosa Hydrobia ulvae 1 0,5 8 17,89 Potamopyrgus antipodarum 3 0, , ,99 BIVALVIA Mytilus trossulus ,78 Mya arenaria 5 1, ,44 Cerastoderma glaucum 7 1, ,61 Macoma baltica 12 2, , ,97 BRYOZOA Electra crustulenta ARTHROPODA CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus 1 0,2 8 17,89 Corophium volutator , , , ,86 Gammarus oceanicus Gammarus zaddachi Gammarus salinus 1 0,2 8 17,89 Monoporeia affinis 1 0,2 8 17,89 3 1, ,91 DIPTERA Chironomidae Tanypodinae Procladius ,15 Orthocladiinae Cricotopus Chironomus juv. Chironomus anthracinus 1 0,5 8 17,89 Chironomus aprilinus Chironomus neocorax Chironomus plumosus-t. Chironomus thummi-t. Cryptochironomus 3 0, ,91 Tanytarsus chinyensis-agg. COLEOPTERA Chrysomelidae Macroplea Summa , ,19 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

92 Liite 4. (16/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Hanko Forcit I 19 m Hanko Forcit II 14 m Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 18,0-18,0 15,0-15,0 Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajont Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² POLYCHAETA Hediste diversicolor 9 3, ,73 Hediste diversicolor juv. Hediste diversicolor adult 1 0,2 8 17,89 Pygospio elegans Marenzelleria juv. 16 3, , , ,68 Marenzelleria adult , , ,15 OLIGOCHAETA Tubifex costatus 2 0, ,91 GASTROPODA Hydrobia 28 10, ,45 Potamopyrgus antipodarum 7 2, ,61 BIVALVIA Mytilus trossulus Mya arenaria 3 1, ,91 Cerastoderma glaucum 1 0,4 8 17,89 Macoma baltica , , , ,8 CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus Neomysis integer Saduria entomon Idotea balthica Idotea chelipes Leptocheirus pilosus Corophium volutator Gammarus oceanicus Gammarus zaddachi Gammarus salinus Monoporeia affinis 6 1, ,82 2 0, ,78 Palaemon adspersus Palaemon elegans Crangon crangon INSECTA Nymphulinae DIPTERA Chironomidae Tanypodinae Procladius 1 0,2 8 17,89 Orthocladiinae Cricotopus Chironomus juv. Chironomus anthracinus 1 0,2 8 17,89 Chironomus aprilinus 4 0, ,47 Chironomus neocorax Chironomus plumosus-t ,98 5 1, ,28 Chironomus thummi-t , ,97 Cryptochironomus Tanytarsus chinyensis-agg. COLEOPTERA Chrysomelidae Macroplea Summa , ,36 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

93 Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (17/30) Yksilömäärä Paikan nimi Hanko Forcit II 14 m Hanko Forcit II 14 m Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys :45 Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 15,0-15,0 14 Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² POLYCHAETA Hediste diversicolor 1 0,5 8 17,89 Hediste diversicolor juv. Hediste diversicolor adult 1 0,7 8 17,89 Pygospio elegans 2 0, ,78 Marenzelleria juv. 1 0,7 8 17, , ,55 Marenzelleria adult 33 23, , , ,41 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA Lumbriculus variegatus Tubificidae Tubifex costatus 2 0, ,78 Limnodrilus hoffmeisteri Peloscolex benedeni Clitellio arenarius Paranais litoralis 2 1, ,91 MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 1 0,5 8 17,89 Hydrobia Hydrobia ventrosa 3 2, ,78 Hydrobia ulvae 18 12, ,4 Potamopyrgus antipodarum 1 0,7 8 17,89 2 0, ,78 BIVALVIA Mytilus trossulus Mya arenaria 1 0,5 8 17,89 Cerastoderma glaucum 1 0,7 8 17,89 Macoma baltica 16 11, , , ,35 BRYOZOA Electra crustulenta ARTHROPODA CRUSTACEA OSTRACODA 1 0,7 8 17,89 Monoporeia affinis 1 0,7 8 17,89 6 2, ,15 Palaemon adspersus Palaemon elegans Crangon crangon INSECTA Nymphulinae DIPTERA Chironomidae Tanypodinae 16 7, ,54 Chironomus plumosus-t , ,54 Chironomus thummi-t , ,46 Cryptochironomus Tanytarsus chinyensis-agg. COLEOPTERA Chrysomelidae Macroplea Summa , ,7 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

94 Liite 4. (18/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Hanko Forcit II 2 m Hanko Forcit II 2 m Pohjatyyppi hiekka pohja hiekka pohja Näytteenottoaika : Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 2,0-2,0 2,0-2,0 Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajont Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. 12 3, ,11 2 0, ,91 Hediste diversicolor adult 2 0, ,78 8 0, ,66 Pygospio elegans ,89 Marenzelleria juv. 1 0,3 8 17,89 Marenzelleria adult OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 14 0, ,72 Lumbriculus variegatus 1 0,3 8 17,89 Tubificidae Tubifex costatus 5 1, ,57 Limnodrilus hoffmeisteri Peloscolex benedeni Clitellio arenarius 1 0,3 8 17,89 Paranais litoralis MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis ,89 Hydrobia , ,29 Hydrobia ventrosa 42 13, ,52 Hydrobia ulvae 61 19, ,81 Potamopyrgus antipodarum 4 1, , , ,92 BIVALVIA Mytilus trossulus 4 1, ,15 6 0, ,55 Mya arenaria 5 1, ,44 Cerastoderma glaucum 48 15, , ,61 Macoma baltica 19 0, ,72 BRYOZOA Electra crustulenta ,91 ARTHROPODA CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus 1 0,3 8 17, ,89 Neomysis integer Saduria entomon Idotea balthica 11 3, , , ,97 Idotea chelipes 18 5, ,09 Leptocheirus pilosus Corophium volutator ,89 Gammarus oceanicus Gammarus zaddachi Gammarus salinus 84 26, ,5 5 0, Palaemon elegans ,89 Crangon crangon INSECTA Nymphulinae 1 0,3 8 17,89 DIPTERA Chironomidae Cricotopus 5 1, ,99 Chironomus plumosus-t. 1 0,3 8 17,89 Tanytarsus chinyensis-agg ,91 COLEOPTERA Chrysomelidae Macroplea 2 0, ,78 Summa , ,37 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

95 Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (19/30) Yksilömäärä Paikan nimi Hanko Forcit II 3 m Hanko Forcit II 5 m Pohjatyyppi hiekka pohja hiekka pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 3,0-3,0 5,0-5,0 Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura ,89 PRIAPULA Halicryptus spinulosus ANNELIDA POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. 8 0, , ,89 Hediste diversicolor adult 33 1, , , ,82 Pygospio elegans 1 0,7 8 17,89 Marenzelleria juv. Marenzelleria adult ,89 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 5 0, ,28 Lumbriculus variegatus Tubificidae Tubifex costatus 2 0, , ,15 Limnodrilus hoffmeisteri Peloscolex benedeni Clitellio arenarius Paranais litoralis MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis ,89 Hydrobia , ,94 Hydrobia ventrosa Hydrobia ulvae 55 36, ,76 Potamopyrgus antipodarum 62 2, ,42 1 0,7 8 17,89 BIVALVIA Mytilus trossulus 8 0, ,4 Mya arenaria 1 0,7 8 17,89 Cerastoderma glaucum 191 7, ,31 2 1, ,91 Macoma baltica 111 4, , ,82 BRYOZOA Electra crustulenta ARTHROPODA CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus ,33 Neomysis integer Saduria entomon Idotea balthica 37 1, ,66 1 0,7 8 17,89 Idotea chelipes Leptocheirus pilosus Corophium volutator 25 16, ,3 Gammarus oceanicus Gammarus zaddachi 11 0, ,72 Palaemon adspersus ,89 Palaemon elegans ,89 Crangon crangon INSECTA Chironomidae Chironomus juv. 1 0,7 8 17,89 Cryptochironomus 1 0,7 8 17,89 Tanytarsus chinyensis-agg. Summa , ,47 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

96 Liite 4. (20/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Hanko Forcit II 11 m Hanko Forcit II 14 m Pohjatyyppi hiekka pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 10,0-10,0 14,0-14,0 Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. 1 0,5 8 17,89 Hediste diversicolor adult 7 3, ,78 Pygospio elegans Marenzelleria juv. 2 0, ,91 Marenzelleria adult , , ,21 OLIGOCHAETA Tubifex costatus ,91 Limnodrilus hoffmeisteri Peloscolex benedeni 1 0,5 8 17,89 Clitellio arenarius Paranais litoralis MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis Hydrobia Hydrobia ventrosa 1 0,5 8 17,89 Hydrobia ulvae 19 9, ,55 Potamopyrgus antipodarum 3 1, , ,78 BIVALVIA Mytilus trossulus ,55 Mya arenaria Cerastoderma glaucum 12 5, ,24 Macoma baltica 25 12, , ,7 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0,5 8 17,89 ARTHROPODA CRUSTACEA OSTRACODA 1 0,5 8 17,89 Amphibalanus improvisus 25 12, ,58 Neomysis integer 1 0,3 8 17,89 Saduria entomon 1 0,3 8 17,89 Idotea balthica Idotea chelipes Leptocheirus pilosus ,78 Corophium volutator 94 46, ,57 2 0, ,91 Gammarus oceanicus Gammarus zaddachi Gammarus salinus 1 0,5 8 17,89 Monoporeia affinis , , ,58 Chironomidae Tanypodinae Procladius 1 0,5 8 17,89 1 0,3 8 17,89 Orthocladiinae Cricotopus Chironomus juv. Chironomus anthracinus 4 1, ,15 Chironomus plumosus-t. 9 2, ,15 Chironomus thummi-t. 2 0, ,78 Summa , ,29 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

97 Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (21/30) Yksilömäärä Paikan nimi Hanko Forcit III 2 m Hanko Forcit IV 7 m Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 3,0-3,0 7,0-7,0 Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 4 2, ,15 PRIAPULA Halicryptus spinulosus ANNELIDA POLYCHAETA Hediste diversicolor Hediste diversicolor juv. 11 1, ,5 8 17,89 Hediste diversicolor adult 11 1, , , ,95 Pygospio elegans Marenzelleria juv. 1 0,5 8 17,89 Marenzelleria adult 8 4, ,78 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA Lumbriculus variegatus Tubificidae Tubifex costatus 16 1, ,36 3 1, ,91 Limnodrilus hoffmeisteri Peloscolex benedeni 1 0,5 8 17,89 Clitellio arenarius Paranais litoralis MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis Hydrobia , ,15 Hydrobia ventrosa 9 4, ,98 Hydrobia ulvae 24 12, ,6 Potamopyrgus antipodarum 2 0, ,78 7 3, ,78 BIVALVIA Mytilus trossulus 1 0,5 8 17,89 Mya arenaria 1 0,1 8 17,89 Cerastoderma glaucum 13 1, ,95 1 0,5 8 17,89 Macoma baltica 33 3, , , ,45 BRYOZOA Electra crustulenta ARTHROPODA CRUSTACEA OSTRACODA Amphibalanus improvisus 1 0,1 8 17,89 8 4, ,11 Neomysis integer 4 2, ,55 Saduria entomon Idotea balthica 1 0,1 8 17,89 Idotea chelipes Leptocheirus pilosus Corophium volutator 7 0, ,67 1 0,5 8 17,89 Gammarus oceanicus 1 0,1 8 17,89 Gammarus zaddachi Gammarus salinus 2 0, ,78 1 0,5 8 17,89 Monoporeia affinis 1 0,1 8 17,89 Chironomidae Tanypodinae Procladius 1 0,1 8 17, ,78 Chironomus neocorax 1 0,1 8 17,89 Summa , ,18 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

98 Liite 4. (22/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Paikan nimi Hanko Forcit IV 10 m Hanko Forcit V 10 m Pohjatyyppi kova pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 10,0-10,0 10,0-10,0 Näytteiden lukumäärä 5 5 Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 1 0,8 8 17,89 POLYCHAETA Hediste diversicolor adult 2 1, ,91 7 4, ,61 Pygospio elegans 1 0,8 8 17,89 1 0,6 8 17,89 Marenzelleria juv. 1 0,8 8 17,89 Marenzelleria adult 11 8, , ,99 OLIGOCHAETA Tubifex costatus 3 2, ,78 8 4, ,61 GASTROPODA Hydrobia ventrosa 1 0,8 8 17,89 Hydrobia ulvae 2 1, ,78 3 1, ,91 Potamopyrgus antipodarum 1 0,8 8 17,89 7 4, ,61 BIVALVIA Mytilus trossulus 20 15, ,86 7 4, ,97 Cerastoderma glaucum 2 1, ,91 2 1, ,78 Macoma baltica , , ,56 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0,8 8 17,89 2 1, ,91 CRUSTACEA Amphibalanus improvisus 21 15, , ,57 Saduria entomon 1 0,6 8 17,89 Leptocheirus pilosus 1 0,8 8 17,89 1 0,6 8 17,89 Corophium volutator 27 20, , , ,6 Monoporeia affinis 1 0,6 8 17,89 Crangon crangon 2 1, ,91 Summa , ,08 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Paikan nimi linja Forcit V Pohjatyyppi ehmeä pohja Näytteenottoaika Näytteenoton syvyysväli [m] 16,0-16,0 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² PRIAPULA Halicryptus spinulosus 2 0, ,78 POLYCHAETA Hediste diversicolor adult 1 0,3 8 17,89 Marenzelleria juv. 32 9, ,11 Marenzelleria adult ,59 OLIGOCHAETA Tubifex costatus 3 0, ,91 GASTROPODA Potamopyrgus antipodarum 5 1, ,57 BIVALVIA Mytilus trossulus 4 1, ,55 Mya arenaria 1 0,3 8 17,89 Macoma baltica , ,05 CRUSTACEA Neomysis integer 1 0,3 8 17,89 Saduria entomon 5 1, ,28 Corophium volutator 4 1, ,15 Monoporeia affinis 22 6, ,18 Chironomidae Procladius 5 1, ,28 Chironomus aprilinus 1 0,3 8 17,89 Chironomus plumosus-t. 4 1, ,47 Summa ,7 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

99 Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (23/30) Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Näytteiden lukumäärä Hanko Visko I 5 m Hanko Visko I 7 m Hanko Visko II 12 m Hanko Visko II 12 m pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja :50 Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 5,0-5,0 8,0-8,0 12,0-12,0 10,0-12,0 Ekman Ekman Ekman Ekman Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 2 2, ,91 NEMATODA NEMATODA ,82 POLYCHAETA Hediste diversicolor adult 6 7, ,15 Marenzelleria adult OLIGOCHAETA Peloscolex benedeni 1 0,5 8 17,89 Tubificoides 6 66, ,73 Potamothrix/Tubifex 5 2, ,99 MOLLUSCA GASTROPODA Hydrobia ventrosa 2 2, ,91 Hydrobia ulvae ,91 Potamopyrgus antipodaru 3 3, , , ,91 BIVALVIA Cerastoderma glaucum 1 1,2 8 17,89 Macoma baltica 30 36, , ,78 CRUSTACEA OSTRACODA 1 1,2 8 17,89 Neomysis integer ,91 Chaoboridae Chaoborus flavicans Chironomidae Chironomus plumosus-t , , , ,22 Chironomus plumosus-t. juv. 1 11,1 8 17,89 Chironomus semireductus-t. Chironomus thummi-t , ,89 Ceratopogonidae Ceratopogonidae Summa , , , ,47 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

100 Liite 4. (24/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Paikan nimi Hanko Visko II 12 m Hanko Visko II 12 m Hanko Visko II 19 m Hanko Visko II 19 m Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika :15 Näytteenoton syvyysväli [m] 12 12,0-12,0 20,0-20,0 20,0-20,0 Näytteiden lukumäärä Yksilömäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis ,89 NEMATODA 1 1,1 8 17, ,78 POLYCHAETA Marenzelleria adult 1 1,1 8 17,89 CRUSTACEA Neomysis integer ,91 Chaoboridae Chaoborus flavicans 1 1,1 8 17,89 Chironomidae Tanypodinae 2 2, ,91 Chironomini 1 1,1 8 17,89 Chironomus plumosus-t , ,89 Chironomus semireductus 87 93, , ,15 Summa , , , Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Näytteenoton syvyysväli [m] Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² OLIGOCHAETA Potamothrix/Tubifex ,91 BIVALVIA Macoma baltica 7 17, ,66 BRYOZOA Electra crustulenta ,89 CRUSTACEA Hanko Visko II 19 m Hanko Visko II 19 m Hanko Visko III 11 m Hanko Visko III 8 m pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja ,0-19,0 11,0-11,0 9,0-9,0 Neomysis integer 1 8,3 8 17,89 3 7, ,78 Chironomidae Tanypodinae ,89 Procladius 2 5, ,91 Chironomus plumosus-t , , , ,26 Chironomus semireductus-t. 2 5, ,91 Chironomus thummi-t. 2 5, ,91 Summa , , , ,73 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

101 Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (25/30) Yksilömäärä Paikan nimi Hanko Visko IV 4 m Hanko Visko IV 6 m Pohjatyyppi kova pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 4,0-4,0 6,0-6,0 Näytteenotin Ekman Ekman Näytteiden lukumäärä 5 5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 2 1, ,91 NEMATODA NEMATODA 3 2, ,78 7 4, ,64 ANNELIDA Hediste diversicolor adult Marenzelleria adult 2 1, ,78 OLIGOCHAETA Peloscolex benedeni 2 1, ,78 GASTROPODA Hydrobia ventrosa Hydrobia ulvae Potamopyrgus antipodaru 4 3, , , ,83 BIVALVIA Mya arenaria 1 0,8 8 17,89 Cerastoderma glaucum Macoma baltica 13 10, ,09 BRYOZOA Electra crustulenta 1 0,6 8 17,89 Chironomidae Tanypodinae Procladius 4 3, ,15 Chironomini Chironomus juv. 1 0,8 8 17,89 Chironomus plumosus-t , , ,66 Chironomus plumosus-t. juv. Chironomus semireductus ,28 Chironomus thummi-t. Ceratopogonidae Ceratopogonidae 1 0,8 8 17,89 Summa , ,13 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) 11 5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

102 Liite 4. (26/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Näytteiden lukumäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA NEMERTEA ANNELIDA POLYCHAETA Ephydatia fluviatilis 1 2,4 8 17,89 5 6, Cyanophthalma obscura 9 21, , , ,61 Hediste diversicolor 4 9, ,47 2 1, ,91 Hediste diversicolor adult 1 1,3 8 17,89 Marenzelleria juv , ,95 Marenzelleria adult 1 2,4 8 17,89 2 2, , , ,18 OLIGOCHAETA Tubifex costatus Peloscolex benedeni 3 2, ,67 Tubificoides 2 4, ,91 MOLLUSCA GASTROPODA BIVALVIA BRYOZOA ARTHROPODA CRUSTACEA OSTRACODA Hydrobia ulvae 1 1,3 8 17,89 Potamopyrgus antipodarum 2 2, ,78 Macoma baltica 25 59, , , , , ,8 Electra crustulenta Hanko Visko Jönskär VI 11 m Hanko Visko Jönskär VI 11 m Hanko Visko Jönskär VI 11 m pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja : Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 11,0-11,0 11,0-11,0 12 Ekman Ekman Ekman Amphibalanus improvisus Neomysis integer 1 1,3 8 17,89 Idotea balthica Leptocheirus pilosus Corophium volutator INSECTA Chironomidae Tanypodinae 11 8, ,33 Summa , , ,75 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

103 Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (27/30) Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Näytteiden lukumäärä Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 11,0-11,0 15,0-15,0 15,0-15,0 Ekman Ekman Ekman Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis 3 3, ,91 1 2,1 8 17,89 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 1 1,3 8 17,89 1 2,1 8 17,89 POLYCHAETA Marenzelleria adult 4 5, , , ,44 OLIGOCHAETA Tubifex costatus 1 16,7 8 17,89 Potamothrix/Tubifex 2 33, ,91 BIVALVIA Macoma baltica 67 84, ,4 2 4, ,91 BRYOZOA Electra crustulenta CRUSTACEA OSTRACODA 1 2,1 8 17,89 Neomysis integer 4 5, ,89 Chironomidae Chironomus plumosus-t , ,89 Summa , , ,54 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Hanko Visko Jönskär VI 11 m Hanko Visko Jönskär VI 15 m pehmeä pohja pehmeä pohja Hanko Visko Jönskär VI 15 m pehmeä pohja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

104 Liite 4. (28/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Näytteiden lukumäärä Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis 3 0, , , NEMERTEA Cyanophthalma obscura 2 0, ,91 POLYCHAETA Hediste diversicolor 72 32, ,87 Marenzelleria juv. 22 5, ,71 Marenzelleria adult , ,45 2 0, ,91 OLIGOCHAETA Tubifex costatus 7 3, ,66 Peloscolex benedeni 1 0,2 8 17,89 Tubificoides 3 1, ,78 Naididae 1 0,2 8 17,89 GASTROPODA BIVALVIA BRYOZOA ARTHROPODA CRUSTACEA Hanko Visko Jönskär VI 15 m Hanko Visko Jönskär VI 15 m Hanko Visko Jönskär VI 5 m pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 15 15,0-15,0 4,5-4,5 Ekman Ekman Ekman Theodoxus fluviatilis 1 0,4 8 17,89 Bithynia tentaculata 1 0,4 8 17,89 Hydrobia 31 13, ,92 Potamopyrgus antipodarum 7 3, ,95 Radix peregra 2 0, ,78 Mya arenaria 1 0,4 8 17,89 Cerastoderma glaucum 34 15, ,08 Macoma baltica 77 18, , , , , ,98 Electra crustulenta 1 0,4 8 17,89 Amphibalanus improvisus 17 7, ,11 Idotea balthica 1 0,4 8 17,89 Corophium volutator 1 0,2 8 17,89 Chironomidae Tanypodinae 15 3, ,25 Procladius 1 0,4 8 17,89 Summa , , ,89 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

105 Pohjaeläinten yksilömäärät Liite 4. (29/30) Yksilömäärä Paikan nimi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Näytteiden lukumäärä Hanko Visko Jönskär VI 5 m Hanko Visko Jönskär VI 5 m Hanko Visko Jönskär VI 5 m pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja : Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 4,5-4,5 5 5,0-5,0 Ekman Ekman Ekman Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² yks yks/m² yks/m² PORIFERA Ephydatia fluviatilis 5 2, ,99 3 1, ,91 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 4 2, , , ,61 POLYCHAETA Hediste diversicolor 11 16, ,73 Hediste diversicolor juv. 1 0,5 8 17,89 2 1, ,91 Hediste diversicolor adult 22 11, ,95 7 4, ,66 Boccardia redeki 2 1, ,91 8 5, ,97 Marenzelleria juv , ,72 Marenzelleria adult 14 7, , , ,61 4 2, ,82 OLIGOCHAETA Tubifex costatus ,26 Peloscolex benedeni 20 10, ,99 GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 2 1, ,91 2 1, ,78 Hydrobia ventrosa 1 0,5 8 17,89 2 1, ,78 Hydrobia ulvae 16 8, , , ,71 Potamopyrgus antipodarum 11 5, ,55 3 4, , , ,5 Limapontia capitata 1 0,5 8 17,89 BIVALVIA Mytilus trossulus 1 0,5 8 17,89 Mya arenaria 1 0,5 8 17,89 1 0,6 8 17,89 Cerastoderma glaucum 4 2, , , ,95 Macoma baltica 33 17, , , , , ,18 BRYOZOA Electra crustulenta 4 2, ,89 CRUSTACEA OSTRACODA 1 0,5 8 17,89 Amphibalanus improvisus 7 3, ,31 3 1, ,78 Leptocheirus pilosus 14 7, ,27 1 0,6 8 17,89 ODONATA Coenagrion 1 0,5 8 17,89 TRICHOPTERA Ecnomus tenellus 1 0,5 8 17,89 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

106 Liite 4. (30/30) Pohjaeläinten yksilömäärät Paikan nimi Hanko Visko Jönskär VI 5 m Hanko Visko Jönskär VI 5 m Hanko Visko Jönskär VI 5 m Pohjatyyppi pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja Näytteenottoaika : Kvantitatiivisyys Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Näytteenoton syvyysväli [m] 4,5-4,5 5 5,0-5,0 Näytteenotin Ekman Ekman Ekman Näytteiden lukumäärä Nymphulinae 1 0,5 8 17,89 Chironomidae Tanypodinae 2 2, ,78 Procladius 2 1, ,78 Chironomus juv. 1 0,5 8 17,89 Chironomus thummi-t. 1 0,5 8 17,89 Tanytarsus 1 0,5 8 17,89 Summa , , ,99 Lajiluku (kehitysvaiheet omina) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

107 Pohjaeläinten biomassatulokset Liite 5. (1/6) Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä HI Andalskär 8-10 m Hanko meri ulkos litoraali 5 ei kasvillisuutta kova pohja Kvantitatiivinen 8,0-8,0 Ekman 250 0,5 HIC Norra Andalskär Hanko meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 18,0-18,0 Ekman 250 0,5 5 HIC Norra Andalskär Hanko meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta hiekka pohja Kvantitatiivinen 10,0-10,0 Ekman 250 0,5 5 HIII Gunnarstrand 8-1 Hanko 82V009 meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta kova pohja Kvantitatiivinen 9,0-9,0 Ekman 250 0,5 5 HIIIB Uddskatan m Hanko meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta hiekka pohja Kvantitatiivinen 10,0-10,0 Ekman 250 Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW NEMERTEA NEMERTEA 0 0 0,016 0,1 ANNELIDA POLYCHAETA 0,025 0,2 0,109 0,3 0,113 0,2 0,037 0,3 0,05 0,4 0,085 0,4 0,127 0,3 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,053 0,4 0,047 0,1 0,041 0,1 0,019 0,2 0,05 0,4 0,038 0,2 0,013 0 MOLLUSCA MOLLUSCA 1,149 1,5 0,01 0,1 4,501 10,4 0,55 0,8 0,211 1,8 4,359 34,1 3,375 17,8 1,431 3,7 BIVALVIA Mytilus trossulus 75,488 98,1 2,621 19,1 28,546 66,3 56,345 80,6 4,927 41,9 5,443 42,6 8, , Cerastoderma glaucum 2,105 3 Macoma baltica 10, ,456 21,9 8,597 12,3 6,197 52,7 2,197 17,2 6,686 35,2 8,398 21,6 CRUSTACEA CRUSTACEA 0,231 0,3 0,034 0,2 0, ,456 0,7 0,019 0,2 0,207 1,1 0,048 0,1 Mysidae 0,001 0 Neomysis integer 0,004 0 Saduria entomon 1,717 2,5 0, ,053 0,3 0,857 2,2 Idotea 0,075 0,1 Idotea balthica 0,394 3,1 Gammarus oceanicus 0,156 1,2 DECAPODA 0,126 1 Summa 76, , , , , , , , ,5 5 HIIIB Uddskatan 3 m Hanko meri ulkos litoraali 5 muuta kasvillisuutta hiekka pohja Kvantitatiivinen 2,0-2,0 Ekman 250 0,5 HII Lergruud 8-10 m Hanko meri ulkos profundaali 5 ei kasvillisuutta hiekka pohja :30 Kvantitatiivinen 9,0-9,0 Ekman 250 0,5 HIV Slakteribukten 8-10 m Hanko meri ulkos profundaali 5 ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 10,0-10,0 Ekman 250 0,5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

108 Liite 5. (2/6) Pohjaeläinten biomassatulokset Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä VI Bockaholm 8-10 m Hanko meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta kova pohja Kvantitatiivinen 10,0-10,0 Ekman 250 0,5 5 linja H I Andalskär Hanko meri ulkos profundaali 5 ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 24,0-24,0 Ekman 250 0,5 linja H IB Granskär Hanko meri ulkos profundaali 5 ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 9,0-9,0 Ekman 250 0,5 linja H II Lergruud Hanko meri ulkos profundaali 4 ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 24,0-24,0 Ekman 250 0,5 linja H III Gunnarstrand Hanko meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja :00 Kvantitatiivinen 30,0-30,0 Ekman 250 0,5 Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW NEMERTEA 0, ,028 0,1 PRIAPULA 0,823 1,7 0,504 4,1 0,053 0,2 0,41 1,6 0,458 2,3 0,182 0,9 NEMATODA 0,001 0 POLYCHAETA POLYCHAETA 0,162 0,2 0,801 1,7 0,138 0,5 0,828 6,7 1,828 5,5 0,556 2,2 0,689 3,4 0,202 1 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0, ,024 0,1 0, , ,001 0 MOLLUSCA MOLLUSCA 1,965 2,4 0,029 0,1 1, ,114 0,9 0, ,085 0,3 0,809 4 Mytilus trossulus 69,085 84,7 9,733 20,3 13,589 52,7 0,578 4,7 1,55 4,7 1,603 6,3 1,129 5,5 0,119 0,6 Cerastoderma glaucum Macoma baltica 8,282 10,2 34,781 72,5 10,135 39,3 10,233 83,3 28, ,268 87,9 16,78 82,5 18,714 93,3 CRUSTACEA 0,128 0,2 0,296 0,6 0,025 0,1 0,032 0,3 0,136 0,4 0,029 0,1 0,228 1,1 0,024 0,1 Mysidae 0,008 0 Neomysis integer 0, ,003 0 Saduria entomon 1,296 1,6 1,494 3,1 0,056 0,2 1,069 3,2 0,375 1,5 1,061 5,2 Idotea balthica 0,018 0,1 Chironomidae Tanypodinae 0,002 0 Orthocladiinae 0,6 0,7 Chironomus 0,004 0 Summa 81, , , , , , , , linja H IIIB Uddskatan Hanko meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 19,0-19,0 Ekman 250 0,5 5 linja H IV Slakteribukt Hanko meri ulkos profundaali ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 45,0-45,0 Ekman 250 0,5 linja H VI Bockaholm Hanko meri ulkos profundaali 5 ei kasvillisuutta pehmeä pohja Kvantitatiivinen 22,0-22,0 Ekman 250 0,5 106 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

109 Pohjaeläinten biomassatulokset Liite 5. (3/6) Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Hanko Forcit I 2 m Hanko Forcit I 12 m Hanko Forcit I 19 m Hanko Forcit I 3 m Hanko Forcit I 6 m Hanko Forcit II 11 m Hanko Forcit II 14 m Hanko Forcit II 2 m Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko meri ulkos meri ulkos meri ulkos meri ulkos meri ulkos meri ulkos meri ulkos meri ulkos litoraali profundaali profundaali litoraali litoraali profundaali profundaali litoraali muuta kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei tietoa kasvillisuudeei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta muuta kasvillisuutta hiekka pohja pehmeä pohja pehmeä pohja hiekka pohja pehmeä pohja hiekka pohja pehmeä pohja hiekka pohja Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 2,0-2,0 12,0-12,0 18,0-18,0 3,0-3,0 6,0-6,0 10,0-10,0 14,0-14,0 2,0-2,0 Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman ,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0, Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW NEMATODA NEMATODA 0,005 0 POLYCHAETA POLYCHAETA 0,117 1,1 0,231 3,1 0,703 6,8 0,12 1,1 0,067 8,2 0, ,811 4,3 0,031 0,5 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,016 0,1 0,014 0,2 0,012 0,1 0,042 5,1 0, ,006 0,1 MOLLUSCA MOLLUSCA 10,058 90,7 0,068 0,9 9,782 87,9 0,467 56,6 3,866 42,5 0,031 0,2 1,562 23,6 Mytilus trossulus 0,019 0,2 0,509 6,8 0,006 0,1 1,141 12,5 0,039 0,6 Cerastoderma glaucum 4,482 67,6 Macoma baltica 0,768 6,9 6, , , ,034 4,1 3,808 41,9 16,882 89,5 0,198 3 ARTHROPODA CRUSTACEA 0,058 0,5 0,141 1,9 0,02 0,2 0,214 25,9 0, ,056 0,3 0,054 0,8 Neomysis integer 0,003 0 Saduria entomon 0,022 0,2 1,044 5,5 Idotea 0,047 0,4 0,07 0,6 Idotea balthica 0,191 2,9 AMPHIPODA 0,012 0,1 DECAPODA 0,035 0,5 INSECTA Tanypodinae 0, ,001 0 Orthocladiinae 0 0 Chironominae 0,001 0,1 Chironomus , ,035 0,2 COLEOPTERA Chrysomelidae Macroplea 0,029 0,4 Summa 11, , , , , , , , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

110 Liite 5. (4/6) Pohjaeläinten biomassatulokset Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Hanko Forcit II 3 m Hanko Forcit II 5 m Hanko Forcit III 2 m Hanko Forcit IV 10 m Hanko Forcit IV 7 m Hanko Forcit V 10 m linja Forcit V Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko meri ulkos meri ulkos meri ulkos meri ulkos meri ulkos meri ulkos meri ulkos litoraali litoraali litoraali profundaali profundaali profundaali profundaali ei tietoa kasvillisuudeei kasvillisuutta muuta kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta hiekka pohja hiekka pohja pehmeä pohja kova pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 3,0-3,0 5,0-5,0 3,0-3,0 10,0-10,0 7,0-7,0 10,0-10,0 16,0-16,0 Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman ,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0, Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW NEMERTEA 0, ,004 0,1 PRIAPULA 0,116 0,6 NEMATODA 0,007 0 ANNELIDA POLYCHAETA 0,106 0,6 0,125 13,5 0,082 0,7 0,075 0,5 0,304 4,8 0,098 0,6 0,612 3,3 OLIGOCHAETA 0, ,004 0,4 0,008 0,1 0, , , ,002 0 MOLLUSCA MOLLUSCA 0,675 72,8 10,665 97,5 0,043 0,3 0,178 2,8 1,863 12,1 GASTROPODA 1,029 5,8 Mytilus trossulus 0, , ,779 12,4 5,382 34,9 0,25 1,3 Cerastoderma glaucum 13,819 77,9 Macoma baltica 1,036 5,8 0,101 10,9 0, ,578 22,8 4,991 79,3 7,19 46,6 17, ARTHROPODA CRUSTACEA 0, ,075 0,7 0,075 0,5 0,018 0,3 0,137 0,9 0,071 0,4 Neomysis integer 0,015 0,2 0,007 0 Saduria entomon 0,018 0,1 0,6 3,2 Idotea 0,932 5,3 Idotea balthica 0,003 0,3 AMPHIPODA 0,151 0,9 DECAPODA 0,127 0,7 0,725 4,7 INSECTA Tanypodinae 0,002 0 Procladius 0 0 0,002 0 Chironominae 0 0 Chironomus 0 0 0,014 0,1 COLEOPTERA Macroplea Summa 17, , , , , , , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

111 Pohjaeläinten biomassatulokset Liite 5. (5/6) Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Hanko Visko I 5 m Hanko Visko I 7 m Hanko Visko II 12 m Hanko Visko II 19 m Hanko Visko III 11 m Hanko Hanko Hanko Hanko Hanko meri sisäs meri sisäs meri sisäs meri sisäs meri sisäs litoraali profundaali profundaali profundaali profundaali ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 5,0-5,0 8,0-8,0 12,0-12,0 19,0-19,0 11,0-11,0 Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman ,5 0,5 0,5 0,5 0, Hanko Visko III 8 m Hanko Visko IV 4 m Hanko Visko IV 6 m Hanko Hanko Hanko meri sisäs meri sisäs meri sisäs profundaali litoraali profundaali ei kasvillisuutta ei tietoa kasvillisuudeei kasvillisuutta pehmeä pohja kova pohja pehmeä pohja Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 9,0-9,0 4,0-4,0 6,0-6,0 Ekman Ekman Ekman ,5 0,5 0, Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW g WW NEMERTEA NEMERTEA 0,001 0,2 0,003 0,1 ANNELIDA POLYCHAETA POLYCHAETA 0,074 12,4 0,08 1,6 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,024 1,6 0,003 1,7 0,001 0,2 MOLLUSCA MOLLUSCA 0,104 17,4 1,362 27,1 0,071 12,7 BIVALVIA Macoma baltica 0,362 60,6 0,002 0,1 2,548 93,5 2,214 44,1 ARTHROPODA CRUSTACEA CRUSTACEA Neomysis integer 0,007 0,5 0,003 2,3 0,003 1,7 0,005 0,2 INSECTA DIPTERA Chironomidae Tanypodinae 0, ,001 0 Chironomus 0,056 9,4 1,436 97,8 0,127 97,7 0, ,169 96,6 0,17 6,2 1,364 27,1 0,485 87,1 Ceratopogonidae Ceratopogonidae 0,002 0 Summa 0, , , , , , , , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

112 Liite 5. (6/6) Pohjaeläinten biomassatulokset Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Hanko Visko Jönskär Hanko Visko Jönskär Hanko Visko Jönskär VI 5 m Raasepori Raasepori Raasepori meri sisäs meri sisäs meri sisäs profundaali profundaali litoraali ei kasvillisuutta ei kasvillisuutta ei tietoa kasvillisuudesta pehmeä pohja pehmeä pohja pehmeä pohja Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen Kvantitatiivinen 11,0-11,0 15,0-15,0 5,0-5,0 Ekman Ekman Ekman ,5 0,5 0, Summa %-osuus Summa %-osuus Summa %-osuus Ryhmä ja laji g WW g WW g WW NEMERTEA NEMERTEA 0,001 0 ANNELIDA POLYCHAETA POLYCHAETA 0,054 0,5 0,338 4,4 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA MOLLUSCA MOLLUSCA 2,076 27,2 BIVALVIA Macoma baltica 9,808 99,3 0, ,218 68,4 ARTHROPODA CRUSTACEA CRUSTACEA 0,014 0,1 0,001 0 Neomysis integer INSECTA DIPTERA Chironomidae Tanypodinae Chironomus 0,005 3 Ceratopogonidae Ceratopogonidae Summa 9, , , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

113 BBI-indeksin tulokset vuoden 2014 pohjaeläinaineistolle Liite 6. Hangon eteläinen merialue Asema Pvm BBI BBI_ELS Asema Pvm BBI BBI_ELS Hanko HI Andalskär 8-10 m ,49 H 0,59 H Hanko HIC Norra Andalskär 17 m ,46 H 0,68 H HIC Norra Andalskär 8-10 m ,75 E 0,9 H Hanko HIIIB Uddskatan m ,67 E 0,99 E HIII Gunnarstrand 8-10 m ,75 E 0,9 H linja H I Andalskär 24 m ,64 E 0,94 E HIIIB Uddskatan 3 m ,81 E 0,98 E linja H II Lergruud 24 m ,39 H 0,57 H HII Lergruud 8-10 m ,83 E 1 E linja H III Gunnarstrand 30 m ,34 T 0,5 T linja H IB Granskär 8-10 m ,84 E 1,01 E linja H IIIB Uddskatan 19 m ,5 H 0,74 H Hangon pohjoinen merialue Asema Pvm BBI BBI_ELS Asema Pvm BBI BBI_ELS Hanko IV Slakteribukten 8-10 m ,75 E 0,9 H linja H IV Slakteribukten ,48 H 0,71 H Hanko VI Bockaholm 8-10 m ,79 E 0,95 E linja H VI Bockaholm ,44 H 0,65 H Forcitin edusta Asema Pvm BBI BBI_ELS Asema Pvm BBI BBI_ELS Hanko Forcit I 2 m ,45 H 0,54 T Hanko Forcit I 12 m ,61 H 0,9 E Hanko Forcit I 3 m ,55 H 0,66 H Hanko Forcit I 19 m ,33 T 0,49 T Hanko Forcit I 6 m ,76 E 0,92 E Hanko Forcit II 14 m ,43 H 0,63 H Hanko Forcit II 2 m ,45 H 0,54 T linja Forcit V 16 m ,52 H 0,76 H Hanko Forcit II 3 m ,52 H 0,63 H Hanko Forcit II 5 m ,71 H 0,86 H Hanko Forcit II 11 m ,89 E 1,07 E Hanko Forcit III 2 m ,44 H 0,53 T Hanko Forcit IV 7 m ,68 H 0,82 H Hanko Forcit IV 10 m ,77 E 0,93 E Hanko Forcit V 10 m ,89 E 1,07 E Bengtsårin merialue Asema Pvm BBI BBI_ELS Asema Pvm BBI BBI_ELS Hanko Visko I 5 m ,54 H 0,83 H Hanko Visko II 12 m ,19 V 0,32 V Hanko Visko I 7 m ,12 V 0,18 V Hanko Visko II 19 m ,01 Hu 0,02 Hu Hanko Visko III 8 m ,19 V 0,29 V Hanko Visko III 11 m ,19 V 0,32 V Hanko Visko IV 4 m ,29 T 0,45 T Hanko Visko Jönskär VI 11 m ,28 T 0,47 T Hanko Visko IV 6 m ,17 V 0,26 V Hanko Visko Jönskär VI 15 m ,13 V 0,22 V Hanko Visko Jönskär VI 5 m ,74 E 1,14 E Pohjaeläinten BBI-indeksin luokkarajat. Taulukossa E =erinomainen, H = hyvä, T= tyydyttävä, V= välttävä ja Hu= huono tila. ELS kuvaa indeksiarvojen poikkeavuutta luonnontilaisista arvoista. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

114 Liite 7. Koekalastuksen yksikkösaaliit Havaintoalue Vuosi Verkkojen lkm Havaintoalue Vuosi Verkkojen lkm Hanko, Pohjoinen Hanko, Etelä Yksikkösaalis (g/verkko) Yksikkösaalis (g/verkko) Laji CPUEw SE 90% CL 95% CL Laji CPUEw SE 90% CL 95% CL Ahven 2269,87 440,75 725,04 863,88 Ahven 3249,47 363,47 597,91 712,41 Kampela 69,53 33,92 55,81 66,49 Isotuulenkala 7,47 6,35 10,45 12,45 Kiiski 612,13 132,51 217,98 259,72 Kampela 428,07 110,39 181,59 216,36 Kilohaili 2,13 2,13 3,51 4,18 Kiiski 592,13 191,4 314,85 375,14 Kivinilkka 11,87 9,02 14,84 17,68 Kilohaili 5,2 2,79 4,58 5,46 Kuha 81,6 34,72 57,12 68,06 Kivinilkka 52 12,58 20,69 24,66 Kuore 25 12,7 20,9 24,9 Kolmipiikki 0,4 0,29 0,48 0,57 Lahna 79,87 53,93 88,72 105,71 Kuha 11,67 8,97 14,75 17,57 Lahna/pasuri 2,2 2,2 3,62 4,31 Kuore 187,8 81,88 134,7 160,49 Pasuri 451,4 111,99 184,23 219,51 Lahna 9,27 7,3 12,01 14,3 Pikkutuulenkala 7,93 6,93 11,41 13,59 Mustatokko 2,73 1,62 2,66 3,17 Salakka 81 38,8 63,83 76,05 Pasuri 12,93 10,58 17,4 20,74 Silakka 110,73 25,96 42,71 50,89 Piikkikampela 120,07 60,41 99,37 118,4 Sorva 1,87 1,87 3,07 3,66 Piikkisimppu 5,67 2,75 4,53 5,4 Särki 1531,67 268,09 441,01 525,45 Pikkutuulenkala 6,8 4,06 6,68 7,96 Säyne ,18 164,64 Salakka 0,93 0,93 1,54 1,83 Vimpa 44,13 24,25 39,88 47,52 Siika 3,53 3,53 5,81 6,93 Silakka 281,07 53,83 88,55 105,5 Särki 2256,6 434,74 715,15 852,09 Vimpa 20,33 10,91 17,95 21,39 Yksikkösaalis (kpl/verkko) Yksikkösaalis (kpl/verkko) Laji CPUEn SE 90% CL 95% CL Laji CPUEn SE 90% CL 95% CL Ahven 48,13 7,9 12,99 15,48 Ahven 53 6,13 10,09 12,02 Kampela 0,53 0,22 0,35 0,42 Isotuulenkala 0,47 0,4 0,66 0,79 Kiiski 38,73 8,26 13,59 16,2 Kampela 3,67 0,84 1,39 1,65 Kilohaili 0,13 0,13 0,22 0,26 Kiiski 26,67 8,3 13,65 16,27 Kivinilkka 0,13 0,09 0,15 0,18 Kilohaili 0,33 0,19 0,31 0,37 Kuha 1,27 0,67 1,09 1,3 Kivinilkka 1,8 0,42 0,68 0,82 Kuore 2,07 1,11 1,83 2,18 Kolmipiikki 0,13 0,09 0,15 0,18 Lahna 1,2 0,53 0,87 1,03 Kuha 0,2 0,14 0,24 0,28 Lahna/pasuri 0,13 0,13 0,22 0,26 Kuore 10,27 4,24 6,98 8,32 Pasuri 8,2 1,81 2,98 3,55 Lahna 0,13 0,09 0,15 0,18 Pikkutuulenkala 0,33 0,27 0,44 0,53 Mustatokko 0,27 0,15 0,25 0,3 Salakka 8,6 4,52 7,44 8,87 Pasuri 0,27 0,21 0,34 0,4 Silakka 4 1,04 1,71 2,04 Piikkikampela 0,67 0,36 0,59 0,71 Sorva 0,07 0,07 0,11 0,13 Piikkisimppu 0,27 0,12 0,19 0,23 Särki 37,67 5,77 9,49 11,31 Pikkutuulenkala 0,4 0,27 0,45 0,53 Säyne 0,07 0,07 0,11 0,13 Salakka 0,07 0,07 0,11 0,13 Vimpa 0,33 0,21 0,35 0,41 Siika 0,07 0,07 0,11 0,13 Silakka 8,07 1,43 2,36 2,81 Särki 35 6,76 11,12 13,25 Vimpa 0,2 0,11 0,18 0, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

115 Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Liite 8. (1/4) AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio Mittausepävarmuus 0,020-0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l 0,040-0,200 mmol/l ± 15 % > 0,200 mmol/l ± 10 % *Ammoniumtyppi SFS 3032: 1976, muunneltu 5 µg/l 5-20 µg/l ± 2,6 µg/l µg/l ± 18 % > 50 µg/l ± 11 % *Ammoniumtyppi jätevedet SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahl- 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ± 0,5 mg/l 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 8 % *BOD 7 SFS-EN : 1998, muunneltu 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ± 1,4 mg/l *BOD 7 -ATU mg/l ± 27 % *BOD 7 -ATU (suod. GFA) *COD Mn SFS 3036: 1981, muunneltu 1 mg/l > 100 mg/l ± 25 % 1,0-3,0 mg O 2 /l ± 0,40 mg O 2 /l > 3,0 mg O 2 /l ± 12 % *COD Cr Sisäinen menetelmä, perustuu ISO 20 mg/l mg/l ± 15 mg/l *COD Cr (GFA) *COD Cr, liukoinen 15705: 2002 ja laitevalmistajan ohje mg/l ± 30 % mg/l ± 16 % > 500 mg/l ± 11 % *E. coli (36 o C, 21 h) SFS 3016: 2001, muunneltu *E. coli (37 o C, 18 h) Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray *E. coli (44 o C, 21 h) SFS 4088: 2001, muunneltu *Fluoridi SFS-EN ISO : 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO : 1997, muunneltu 0,2 mg/l 0,20-0,5 mg/l ± 45 % 0,5-0,8 mg/l ± 35 % > 0,8 mg/l ± 16 % *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofiset bakteerit 22 o C 68 h *Heterotrofiset bakteerit 36 o C 44 h *Kloori: vapaa, laskennallinen sidotttu ja kokonaiskloori *Kloridi Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit. 1971) Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3025: 1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3026: 1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO : 2000, muunneltu SFS-EN ISO : 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO : 1997, muunneltu Menetelmän määritysraja 0,02 mmol/l 3 µg/l 5 µg/l 0,1 mg/l 1 mg/l 3-10 µg/l ± 1,8 µg/l µg/l ± 18 % µg/l ± 15 % µg/l ± 13 % > 100 µg/l ± 10 % 5-20 µg/l ± 3 µg/l µg/l ± 17 % µg/l ± 15 % > 100 µg/l ± 8 % 0,10-0,20 mg/l ± 40 % 0,20-1,00 mg/l ± 25 % > 1,00 mg/l ± 20 % 1,0-7,0 mg/l ± 20 % > 7,0 mg/l ± 12 % 1/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

116 Liite 8. (2/4) Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot *KMnO 4 -luku SFS 3036: 1981, muunneltu 4 mg/l *Kolimuotoiset bakteerit *Kolimuotoiset bakteerit (alustava) *Kolimuotoiset bakteerit *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen SFS 3016: 2001, muunneltu SFS 3016: 2001, muunneltu MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio mg/l ± 1,6 mg/l > 12 mg/l ± 12 % 5-50 µg/l ± 20 % > 50 µg/l ± 14 % *Nitraatti- ja nitriittitypen SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu, 10 µg/l µg/l ± 5 µg/l * Nitraattityppi *Nitriittityppi SFS 3021: 1976, muunneltu 2 µg/l µg/l ± 16 % > 150 µg/l ± 10 % 2-5 µg/l ± 0,8 µg/l 5-20 µg/l ± 16 % > 20 µg/l ± 13 % *ph *Pseudomonas aeruginosa, alustava *Radon *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta (suod. GFC) *Rauta (suod. Nuclepore) *Rauta (suod. GFA) *Sameus Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray SFS 4088: 2001, muunneltu SFS 3033: 1976, muunneltu SFS 3021: 1974, muunneltu, mittaus huoneenlämmössä SFS-EN ISO 16266: 2008 sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-01 laite SFS 3028: 1976, muunneltu SFS-EN ISO 7027:2000, muunneltu *Sulfaatti SFS-EN ISO : 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO : 1997 muunneltu *Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO : µg/l 0,1 > 0,1 30 Bq/l > 30 Bq/l ± 30 % 25 µg/l 0,2 FNU 1 mg/l ± 0,2 phyksikköä µg/l ± 7,5 µg/l µg/l ± 15 % > 200 µg/l ± 10 % 0,2-0,5 FNU ± 0,1 FNU 0,5-1,0 FNU ± 20 % > 1,0 FNU ± 16 % 1,0-7,0 mg/l ± 15 % > 7,0 mg/l ± 10 % *Suolistoperäiset enterokokit (alustava) *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet < µg/l *Typpi, kokonaispitoisuus jätevedet *Urea SFS-EN ISO : 2000 SFS-EN 27888: 1994, muunneltu, mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 o C:een SFS-EN ISO : 1998, muunneltu ja SFS-EN ISO 13395: 1997, muunneltu, FIAtekniikka SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 100 µg/l 1,5 mg/l 0,1 mg/l µg/l ± 30 µg/l (12 %) > 250 µg/l ± 12 % 1,5-5 mg/l ± 1,0 mg/l 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 10 % 0,10-0,60 mg/l ± 26 % > 0,60 mg/l ± 15 % 2/4 114 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

117 Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Liite 8. (3/4) MUUT MENETELMÄT Menetelmän Määritys Menetelmä määritysraja Absorptiokerroin (400 nm) Spektrofotometrinen mittaus Absorptiokerroin (750 nm) Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772: µg/l Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu 0,020 mmol/l VYH, 1989) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio µg/l Mittausepävarmuus 0,020-0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l 0,041-0,200 mmol/l ± 15 % > 0,20 mmol/l ± 10 % Haihdutusjäännös SFS 377: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Sisäinen menetelmä MENE10 (perustuu Happi % (makea vesi) kumottuun standardiin SFS 3040:1990) ± 2 % ± 2 % Hehkutusjäännös, hehkutushäviö Hiilidioksidi SFS 3001: 1974 Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) 0,4 mg/l Hiivat SFS 5507: 1989 (modif.) Homeet SFS 5507: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 3001: ,1 mmol/l Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) Kokonaiskovuus SF 3003: ,10 mmol/l Kokonaissyvyys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Levä Lietepitoisuus Lumen paksuus Lämpötila Lämpötila Magnesium Sisäinen menetemlä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037: 1976) SFS 3008: sisäinen menetelmä MENE 16 Kenttämääritys Sisäinen menetemlä MENE20 Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037: 1976) Kenttämääritys Laboratoriomittaus Kenttämääritys SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) 1,0 mg/l 4 mg/l 0,1-0,35 mmol/l ± 0,04 mmol/l > 0,35 mmol/l ± 12 % 1,0-10 mg/l ± 24 % mg/l ± 15 % > mg/l ± 5 % lietteet > mg/l ± 8 % 0,10-0,40 mmol/l ± 0,050 mmol/l > 0,40 mmol/l ± 12 % 3/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/

118 Liite 8. (4/4) Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71: 1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 2003: 1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus Kenttämääritys h-putken päästä Veden pinnan korkeus kaivon Kenttämääritys kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Väriluku Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu Väriluku (suod.) kumottuun standardiin SFS 3023: 1987 (modif.) Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla 4/4 116 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 262/2015

119

120 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö rf PL 51, Lohja Puh ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)