Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuonna 2010

Transkriptio

1 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuonna 2010 Ralf Holmberg Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 225/2012

2

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 225/2012 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuonna 2010 Ralf Holmberg Marja Valtonen Lohja 2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

4 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 225/2012 Valokuva(t): LUVY ry (Ralf Holmberg) Julkaisu on saatavana myös internetistä: T:mi Harriprint, Karkkila 2012 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 Sisältö 1 Johdanto Taustatiedot Tarkkailualue Säätila Pistemäinen jätevesikuormitus Tutkimuksen suoritus Vesistötarkkailun tulokset Veden laatu Hangon eteläinen merialue Hangon pohjoinen merialue Suursuon kaatopaikka Forcitin edusta Bengtsårin alue Tarkkailualueen rehevyys Pohjaeläintutkimus Vesikasvillisuustutkimus Yhteenveto ja johtopäätökset Sammanfattning och slutsatser Kirjallisuuslähteet Liitteet Liite 1. Kartat yhteistarkkailualueesta Liite 2. Alueen pistekuormitus Liite 3. Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna Liite 4. Analyysimenetelmät ja mittausepävarmuudet Kuvailulehti

6

7 1 Johdanto Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on suorittanut yhteistarkkailun Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laatiman ohjelman mukaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt ohjelman kirjeellään Dnro 0196Y Tarkkailu perustuu tarkkailuun osallistuvien osalta taulukon 1 mukaisiin velvoitteisiin. Taulukko 1. Tarkkailun osallistujat sekä tarkkailun ympäristöoikeudelliset perusteet. Tämän raportin tarkastelujaksosta ( ) vuosi 2010 oli ns. laaja vuosi, jolloin tarkkailuun kuului jokavuotisten veden fysikaalis-kemiallisten analyysien lisäksi joka neljäs vuosi suoritettavat biologiset tutkimukset, joihin kuuluvat pohjaeläin- ja vesi-kasvillisuustutkimukset. Tarkkailun vastuuhenkilönä on ollut vesistötutkija Ralf Holmberg, joka myös on laatinut tämän yhteenvetoraportin. Kuormitusosuuden on laatinut puhdistamoinsinööri Marja Valtonen, pohjaeläintutkimuksesta vastasivat pohjaeläintutkijat Anu Suonpää ja Aki Mettinen. Näytteenotosta ovat vastanneet Suomen ympäristökeskuksen sertifioimat kenttämestarit Arto Muttilainen ja Jorma Valjus. Analyysit tehtiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T 147, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC Taustatiedot 2.1 Tarkkailualue Tarkkailualue käsittää Hangon merialueen Täktomin edustalta Hankoniemen ympäri Östra Sandfjärdenille ja Gennarbyvikenin suulle Hangon pohjoispuolelle. Yhteistarkkailun havaintopaikat on kuvattu kuvissa 1a ja 1b. Hangon eteläinen merialue on suureksi osaksi avointa ulappaa. Ympäristöolosuhteet ovat alueella hyvin mereiset, virtaukset ja veden sekoittuminen ovat voimakkaita. Alueella esiintyy Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012 5

8 ajoittain voimakasta kumpuamista. Hangon Puhdistamo Oy, Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo ja entinen kaatopaikka laskevat käsitellyt jätevetensä eteläiselle merialueelle, jossa ne laimenevat voimakkaasta sekoittumisesta johtuen. Hangon ja Hiittisten välillä sijaitseva pienten saarten, luotojen ja karikkojen muodostama vyöhyke erottaa pohjoisen merialueen aavasta Itämerestä. Myös Hangon pohjoinen merialue on mereinen, virtaukset ovat voimakkaat ja veden sekoittuminen tehokasta. Alueen itäpuolelle johdetaan Oy Forcit Ab:n jätevedet. Bengtsårin saaristoalueella mereisyys vähenee. Alue on kapeiden salmien ja matalien kynnysten ympäröimä. Tästä johtuen virtaukset ja veden sekoittuminen ovat heikompia kuin ulkopuolisella Hangon pohjoisella merialueella. Oy Visko Teepak Ab johtaa jätevetensä Bengtsårin itäpuolelle Östra Sandfjärdenille. 2.2 Säätila Tarkkailuvuosi 2010 alkoi tavanomaista kylmempänä ja koko tarkkailualueelle muodostui paksu jääpeite. Talvi oli runsasluminen ja lumen sulaminen käynnistyi kunnolla vasta maaliskuun lopussa. Toukokuun keskivaiheella sää muuttui lämpimäksi, mutta loppukuusta sää viileni taas. Kesäkuun alku oli aika viileä ja epävakainen, mutta juhannuksesta sää muuttui aurinkoiseksi ja hyvin lämpimäksi. Poikkeuksellisen lämmin sää jatkui pitkälle elokuuhun saakka. Syksyllä sää pysyi varsin kauniina ja syyssateet alkoivat varsin runsaina lokakuussa. Loppuvuonna, varsinkin marraskuussa sää oli taas normaalia kylmempi. Sademäärät olivat loppuvuotta kohti hieman normaalia pienemmät. Tarkkailuvuoden kuukauden keskilämpötilat ja -sademäärät verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvissa 1 ja 2. Vuoden 2010 poikkeuksellisen kuuma ja aurinkoinen kesä näkyy myös keskimääräistä runsaampana auringon säteilyn määränä. Valonmäärä vaikuttaa yhdessä muiden tekijöiden kanssa kasvituotannon suuruuteen. Helsinki-Vantaan sääasemalla mitatut globaalisäteilyarvot on esitetty kuvassa 3. (Ilmatieteenlaitos 2010). Kuva 1. Kuukauden keskilämpötila Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

9 Kuva 2. Kuukauden sademäärä Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna Kuva 3. Globaalisäteilyarvot Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuonna Pistemäinen jätevesikuormitus Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläreunalle. Kuormituslajeittain tarkastellen on kyseessä suuruusluokka % vuoden 2010 tilanteessa (kuva 4). Kyseessä ovat Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamo ja kaupungin purkuviemäriä käyttävä Hangon Puhdistamo Oy. Hangon Puhdistamo Oy käsittelee Genencor Oy:n ja Fermion Oy:n tuotantotoiminnassa muodostuvat jätevedet. Pistekuormituksesta vähäisempi osa kohdistuu Hankoniemen pohjoispuolen Bengtsårin alueelle. Kuormituslajeittain tarkastellen on kyseessä suuruusluokka 3,3 45 % vuoden 2010 tilanteessa (kuva 5). Pohjoispuolelle purkavat vetensä ViskoTeepak Oy, Forcit Oy ja Santalan kartano. Santalan kartanon osuus kokonaismääristä on pieni, eikä tule näkyviin graafeissa (osuus alle 1 %). Forcit Oy myi alkuvuodesta 2008 dispersiotehtaansa Rohm and Haas Finland Oy:lle. Rohm and Haas puolestaan lopetti tehtaan toiminnan v Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012 7

10 Jätevesien käsittelyn keskittämishanke Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolle oli käynnissä v Uutta siirtoviemäriä ei kuitenkaan vielä saatu käyttöön vuoden 2010 loppuun mennessä. Kuva 4. Pistekuormituksen % -jakaantuminen tarkkailualueella v Kokonaistilanteen osalta todetaan tarkastelujaksolta : Jäteveden määrästä suurimman osan (n. 63 %) tuottaa Suursuon keskuspuhdistamo (kuva 5). Vuosien välinen suuri vaihtelu aiheutuu hydrologisista tekijöistä ja Hangon hulevesistä. BHK 7 -ATU -kuormitus oli tarkastelujakson alussa suurimmillaan 265 kg O 2 /d ja jakson loppupuolella tasolla alle 100 kg O 2 /d. Fosforimäärä on ollut jakson alkupuolella suurimmillaan n. 12 kg P/d, vuonna 2010 mereen johdettu fosforimäärä oli 5,4 kg P/d. Typpimäärä on kasvanut jakson kuluessa merkittävästi vuoteen 2002 asti. Määrä oli jakson alussa 250 kg N/d ja suurimmillaan n. 430 kg N/d vuonna Vuonna 2010 mereen johdettu typpimäärä oli n. 270 kg N/d. 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

11 Kuva 5. Koko tarkkailualueelle johdettu kuormitus v Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012 9

12 Hankoniemi eteläpuoli Hankoniemen eteläreunalle johdettava kuormitus koostuu Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamolta ja Hangon Puhdistamo Oy:ltä (Fermion Oy ja Genencor Oy) johdettavista vesistä. Mereen johtaminen tapahtuu samaa, kaupungin omistamaa purkuviemäriä käyttäen. Kuormituksen kehitys tarkastelujaksolla käy pääpiirteissään ilmi kuvasta 6. Mereen johdettujen ainemäärien osalta todetaan pääkohdittain: Vesimäärä: Jäteveden kokonaismäärä on vaihdellut välillä m 3 /d jakson aikana. Alhaisin määrä 5400 m 3 /d on havaittu vuonna Vaihtelu on aiheutunut lähinnä hydrologisten tekijöiden, kaupungin viemäriverkostoon tunkeutuvien hulevesien vaikutuksesta. Kaupungin jätevesimäärä on 2000-luvulla vaihdellut välillä n m 3 /d. Vuosien 2009 ja 2010 jätevesimäärät lukeutuivat jakson alhaisimpien tasolle (4400 ja 4100 m 3 /d), eroavuus selittyy hulevesien muita vuosia pienemmällä määrällä. Hangon Puhdistamo Oy:n jätevesimäärä on kasvanut tasolta 400 m 3 /d suuruusluokkaan m 3 /d 1800 m 3 /d teollisen tuotannon kasvun myötä. BHK 7 -ATU: Kokonaismäärä on ollut pääosin suuruusluokkaa kg O 2 /d 1990-luvun alkupuolella. BHK-määrä oli tasolla kg O 2 /d jaksolla , jonka jälkeen määrät ovat laskeneet tasolle kg O 2 /d. Suurin yksittäinen vuosikeskiarvo 200 kg O 2 /d on havaittu vuonna 1990 Suursuolla, jolloin hulevesimäärä heikensi Suursuon puhdistamon toimivuutta. Suursuon jvp:n nykytaso on vakiinnutettu suuruusluokkaan kg O 2 /d. Hangon Puhdistamo Oy:n mereen johdettu BHK-määrä on laskenut 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alkupuolen määristä ( kg O 2 /d) nykytasolle kg O 2 /d. Fosfori: Fosforikuormitus on viime vuosina ollut tasoa 3 5 kg P/d. Fosforimäärä on hieman alhaisempi kuin 2000-luvun alkupuolella, jolloin taso oli 5 8 kg P/d. Suurin yksittäinen määrä 12 kg P/d on havaittu v. 1990, kun hulevesien vaikutus aiheutti häiriöitä Suursuolla. Typpi: Typpimäärä on ollut alimmillaan suuruusluokkaa 170 kg N/d v Suurin arvo n. 370 kg N/d ajoittuu vuodelle Viime vuosina typpimäärä on vaihdellut välillä kg N/d. 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

13 Kuva 6. Hankoniemen eteläpuolelle johdettu kuormitus v Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

14 Hankoniemen pohjoispuoli Hankoniemen Bengtsårin alueelle johdettavasta kuormituksesta jaksolla todetaan pääkohdittain seuraavaa (kuva 7): Vesimäärä: Jäteveden kokonaismäärä on vuositasolla vaihdellut välillä m 3 /d jaksolla Forcit Oy:n tuottama jätevesimäärä väheni v. 2008, koska Forcit myi alkuvuodesta 2008 dispersiotehtaan Rohm and Haas Finland Oy:lle. Vuoden 2010 jätevesimäärä oli tarkastelujakson alhaisin, koska Rohm and Haas lopetti dispersiotehtaan toiminnan v BHK 7 -ATU: Mereen johdettu BHK 7 -määrä on aluksi vähentynyt jakson puolivälin tienoille asti suuruusluokasta 60 kg O 2 /d tasolle 20 kg O 2 /d. Määrä on sen jälkeen noussut ja ollut muutamana viime vuotena tasolla n kg O 2 /d. Määrä oli vuonna 2010 noin 41 kg O 2 /d. Tämä vastaa noin 590 asukkaan puhdistamattomien jätevesien BHK 7 -määrää. Alueen BHK-kuormitus tulee lähes kokonaan ViskoTeepak Oy:ltä. Fosfori: Fosforimäärässä on havaittavissa laskeva trendi 2004 vuodesta lähtien. Vuoden 2010 fosforimäärä, noin 0,5 kg P/d, vastaa 200 asukkaan puhdistamattomien jätevesien fosforimäärää. Fosfori tulee lähes kokonaan ViskoTeepak Oy:ltä. Typpi: Mereen johdettu typpimäärä on vähentynyt tarkastelujaksolla merkittävästi. Määrä oli jakson alussa suuruusluokkaa 60 kg N/d ja vuonna 2010 noin 9 kg N/d. Määrä 9 kg N/d vastaa 750 asukkaan puhdistamattomien jätevesien typpeä. ViskoTeepak Oy:n typpimäärä oli jakson alussa 17 kg N/d ja jakson lopussa noin 7 kg N/d. Väheneminen on saatu aikaan tuotantoprosesseja kehittämällä. Suurin vähenemä on ollut Forcitilla, jakson alussa tasolta 40 kg N/d tasolle noin 1 kg N/d. Muutos selittyy pääosin typpipainotteisten jakeiden kuljettamisesta muualla apuravinteena käytettäväksi. Lisäksi dispersiotehtaan myynti vähensi Forcitin tuottamaa typpikuormaa. Rohm and Haas lopetti dispersiotehtaan toiminnan kokonaan v Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

15 Kuva 7. Hankoniemen Bengtsårin alueelle johdettu kuormitus v Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

16 Lupaehtojen täyttyminen Alueen yhteistarkkailuun osallistuvien tahojen lupapäätöksissä jätevesille asetetut raja-arvot saavutettiin pääosin jaksolla Joitakin raja-arvojen ylityksiä kuitenkin tapahtui ja seuraavassa esitetään kooste raja-arvojen ylityksistä: Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo Suursuon jätevedenpuhdistamon vuosien jaksojen 1 4 keskimääräiset käsittelytulokset sekä laskentajaksojen raja-arvot ilmenevät taulukosta 2. Luparajat on saavutettava neljännesvuosikeskiarvoina puhdistamolla ja viemäriverkostossa tapahtuvat ohitukset ja ylivuodot sekä jäteveden käsittelyä koskevat häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Käsittelytulosten laskennassa ei ole huomioitu pumppaamoilla tapahtuneita ylivuotoja, koska määrät eivät ole tiedossa. Ainoastaan ylivuotojen ajankohdat ja kestoajat rekisteröityvät. Raja-arvojen ylitykset on merkattu punaisella. Tulosten tarkastelu on esitetty yksityiskohtaisemmin vuosittain laadittavissa puhdistamon kuormitustarkkailun yhteenvedoissa. Taulukko 2. Suursuon puhdistamon v jaksojen 1 4 keskimääräiset käsittelytulokset. Tulokset, jotka eivät saavuttaneet raja-arvoja, on merkattu punaisella. 1/07 2/07 3/07 4/07 1/08 2/08 3/08 4/08 1/09 2/09 3/09 4/09 1/10 2/10 3/10 4/10 BOD 7 käsitelty (luparaja 10 mg/l) 4,9 8 3,1 3,4 5,1 4,3 3,1 5,6 7,2 4,6 5,7 4,8 6,9 7,1 7,1 8,6 käsittelyteho (luparaja 90 %) COD cr käsitelty (luparaja 125 mg/l) käsittelyteho (luparaja 75 %) FOSFORI käsitelty (luparaja 0,5 mg/l) 0,47 0,57 0,1 0,22 0,49 1,32 0,22 0,41 0,27 0,30 0,41 0,32 0,54 0,74 0,27 0,36 käsittelyteho (luparaja 90 %) Alueen yhteistarkkailuun osallistuvien osapuolten jätevesipäästöt täyttivät pääosin asetettuja lupamääräyksiä, mutta rajojen ylityksiäkin esiintyi jonkin verran. Seuraavassa esitetään alueella jaksolla tapahtuneet lupaehtojen ylitykset. Vuosi 2007 Vuonna 2007 saavutettiin Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ( ) antamassa lupapäätöksessä asetetut raja-arvot seuraavasti: BHK:n käsittelytulos saavutti kaikki laskentajaksoille asetetut raja-arvot, tehotavoite jäi saavuttamatta jaksolla 1/2007. Fosforin pitoisuusraja-arvo jäi saavuttamatta jaksolla 2/2007 ja tehoraja-arvo jaksolla 1/2007, tehotavoite jäi saavuttamatta jaksoilla 1&2/2007. COD:n poistoteholle asetettu raja-arvo jäi saavuttamatta jaksolla 1/2007. Kiintoaineen raja-arvo saavutettiin kaikilla jaksoilla v Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

17 Vuosi 2008 Luparajat jäivät saavuttamatta BHK:n käsittelytehon osalta jaksolla 4/2008, COD:n käsittelytehon osalta jaksolla 1/2008, fosforin käsittelytehon osalta jäi raja-arvo saavuttamatta jaksoilla 1&4/2008. Muilta osin ympäristölupapäätöksessä asetetut raja-arvot saavutettiin. Vuosi 2009 Vuonna 2009 keskimääräiset käsittelytulokset saavuttivat kaikki ympäristöluvassa laskentajaksoille asetetut raja-arvot. Vuosi 2010 BHK:n käsittelytehon raja-arvo jäi saavuttamatta jaksolla 2/2010, myös COD:n käsittelyteho jäi saavuttamatta jaksolla 2/2010. Fosforipitoisuuden osalta raja-arvo jäi saavuttamatta jaksoilla 1&2/2010 ja fosforin käsittelytehon osalta jaksolla 2/2010. Muilta osin ympäristöluvassa laskenta-jaksoille asetetut raja-arvot saavutettiin. Hangon Puhdistamo Oy Hangon Puhdistamo Oy:ltä vesistöön johdettavalle kuormitukselle on määritelty neljännesvuosikeskiarvoina saavutettavaksi asetetut raja-arvot BOD 7 :lle (enint. 150 kg/d), kokonaistypelle (enint. 200 kg/d) sekä kokonaisfosforille (enint. 4 kg/d). Lisäksi BOD:lle ja kokonaisfosforille on asetettu käsittelytehoa koskevat raja-arvot (vähint. 90 %), jotka pitää saavuttaa neljännesvuosikeskiarvona. Jaksolla puhdistamolla ei rikottu BHK:lle ja kokonaisfosforille asetettuja raja-arvoja. Kokonaistypen (luparaja 200 kg/d) osalta ylityksiä tapahtui kolmesti: v kolmas neljännes (243 kg/d) ja vuonna 2010 sekä 1. että 4. neljännes (213 ja 209 kg/d). Forcit Oy Ab Forcit Oy Ab:n prosessijätevesien mukana vesistöön johdettavalle kuormitukselle ympäristöluvassa asetettuja raja-arvoja ei rikottu kertaakaan vuosien aikana. Jätevedenpuhdistamolla käsitellylle jätevedelle on voimassa seuraavat vuosikeskiarvoina saavutettavaksi asetetut käsittelyvaatimukset: BHK 7 -ATU-arvo käsitellyssä jätevedessä enint. 15 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enint. 1 mg/l, käsittelytehon on molempien osalta oltava vähint. 90 %. Luparajojen ylityksiä tapahtui seuraavasti: 2007 BOD:n käsittelyteho oli 81% ja fosforin 69,2% 2008 ei ylityksiä raja-arvoihin 2009 fosforipitoisuus vesistöön johdetussa vedessä 1,2 mg/l ja fosforin käsittelyteho 70 % 2010 BOD-arvo käsitellyssä vedessä 16,4 mg/l ja BOD:n käsittelyteho 46 %. Fosforin käsittelyteho oli 56,9 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

18 ViskoTeepak Oy Ab ViskoTeepak Oy Ab:n jätevesikuormitukselle on asetettu kuukausikeskiarvoina saavutettavaksi seuraavat luparajat: BOD 7 -kuorma enint. 75 kg/d, typpikuorma enint. 10 kg/d ja fosforikuormitus enint. 1 kg/d. Yleisesti voidaan todeta että varsinkin vesiä rehevöittävän typpikuormituksen lupa-rajojen ylityksiä tapahtui eniten vuosina Vuonna 2009 kuormitus saavutti lupaehtoja hyvin ja vuoden 2010 ylitykset olivat varsin lievät. ViskoTeepak Oy Ab:n ylitystilanne jaksolla on kuvattu taulukossa 3. Taulukko 3. ViskoTeepak Oy Ab:n jakson jätevesikuormituksen kuukausikeskiarvot. Luparajoja ylittävät arvot näkyvät punaisena. 4 Tutkimuksen suoritus Meriveden fysikaalis-kemiallista laatua on tutkittu ohjelman mukaisesti kullakin havaintopaikalla 2 4 kertaa vuodessa. Tämän lisäksi tarkkailualueen rehevyyttä seurataan klorofylli-a mittauksin kuudesti kasvukauden aikana. Vuonna 2010 vuorossa oli lisäksi sekä pohjaeläin- että vesikasvillisuustutkimus. Näiden tutkimusten maastotyöt tehtiin loppukesällä ja syksyllä. 5 Vesistötarkkailun tulokset 5.1 Veden laatu Hangon eteläinen merialue Hangon eteläisen merialueen tärkeimmät pistekuormittajat ovat Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo sekä kahden teollisuuslaitoksen yhteinen jätevedenpuhdistamo Hangon Puhdistamo Oy. Hangon suljetulta kaatopaikalta valuvat vedet johdetaan pääosin Suursuon puhdistamon kautta yhteiseen viemäriin Hangon Puhdistamo Oy:n kanssa, jonka purkupaikka sijaitsee n. 1,5 km päässä rannasta Hangon eteläpuolella. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

19 Veden vaihtumisolosuhteet ovat Hangon eteläpuolella hyvät ja alueen veden pääasiallinen virtaussuunta on länteen, mikä ajoittain tuo kuormitusta myös Hangon itäpuolelta. Tuuliolosuhteista johtuen veden virtaussuunta saattaa kuitenkin vaihdella ja itäänkin kulkevia veden virtauksia on alueella havaittu. Lisäksi alueella esiintyy melko usein syväveden kumpuamista pintaan, mikä saattaa muuttaa Hangon edustan veden laatua melko äkillisesti. Talvet poikkeavat sääolosuhteiltaan varsin selvästi toisistaan. Useimmiten koko tarkkailualue on jään peitossa ainakin jonkun aikaa luvusta lähtien leudot talvet ovat kuitenkin yleistyneet ja etenkin Hangon eteläinen merialue on varsin monena talvena ollut jäätön tai jään peittämä hyvin lyhyen ajan. Vuonna 2010 talvi oli pitkä ja hyvin runsasluminen ja lopputalven näytteenotto-olosuhteet olivat hyvin hankalat. Parempia kelejä odotellessa, jäät lähtivät yllättäen Hangon eteläiseltä merialueelta, joten näytteet jouduttiin hyvästä jäätalvesta huolimatta ottamaan avovedestä. Myös niemen pohjoispuolelta otettiin näytteet poikkeuksellisen myöhään harvinaisen hankalan kelin takia, mutta kuitenkin jään alta. Hangon eteläisen merialueen jätevesikuormituksen vaikutukset ovat yleensä selvimmin havaittavissa talvisaikaan meren ollessa jäässä, koska jää vähentää veden sekoittumista. Talvien fekaalisten kolibakteerien määrät on esitetty kuvassa 8. Kuvasta ilmenee että bakteerimäärät ovat olleet todella pienet. Ammoniumtypen alin määritysraja oli kyseisenä jaksona ollut 5 10 µg/l eikä se ylittynyt kertaakaan. On kuitenkin muistettava että näytteet on viimeisenä neljänä vuotena otettu avovedestä joten veden sekoittumisolosuhteet ovat olleet mainiot. Kuva 8. Hangon eteläisen merialueen (1 m) fekaalisten bakteerien määrät sekä erityisesti lopputalven tilanne jaksolla Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

20 Tarkastelemalla tilannetta hieman pidemmältä aikaväliltä voidaan todeta, että tilanne on ollut melko samanlainen pitkään eikä viime vuosina ole tapahtunut suurempia muutoksia. Talvina jolloin näytteet on otettu jään alta, alueella on esiintynyt pieniä määriä fekaalisia bakteereita. Jätevesien vaikutukset suoraan veden laatuun ovat sellaisinakin ajankohtina olleet pienet. Loppukesän tilannetta on kuvattu kuvassa 9 ja siitä ilmenee, että bakteereita on esiintynyt pienissä määrin silloin tällöin koko eteläisellä merialueella. Ainut piste, joka on hieman poikennut muusta alueesta, on Anklarensbuktenin piste (N4), joka lähinnä edustaa maalta tulevan hajakuormituksen vaikutuksia. Siellä loppukesän 2010 bakteerimäärä oli 46 pmy/100 ml. Määrä on aika pieni kun otetaan huomioon että hyvän uimaveden yläraja on 500 pmy/100ml. Kuva 9. Hangon eteläisen merialueen ammoniumtyppipitoisuudet sekä fekaalisten indikaattoribakteerien määrä loppukesällä jaksolla Piste H3 sijaitsee aivan purkupaikan edustalla ja pisteet H1 ja H4 sijaitsevat sen itä- ja länsipuolella. Yleisesti ottaen Hangon eteläpuolella mitatuissa ravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa selviä muutoksia viimeisten 10 vuoden aikana. Pinnanläheisen (1 m) veden tilannetta on kuvattu kuvassa 10. Kuvassa on vertailtu lopputalven ja loppukesän tilannetta. Pitoisuudet ovat yleensä olleet suuremmat lopputalvella, jolloin maalta tuleva valuma ajoittain nostaa pitoisuuksia selvästi. Loppukesällä kesäinen levätuotanto on kuluttanut ravinteita, mikä usein näkyy alempana ravinnepitoisuutena. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

21 Kuva 10. Hangon merialueen kokonaisravinnepitoisuudet pinnanläheisessä vedessä (1 m) jaksolla Piste H3 sijaitsee purkupaikan lähellä ja piste H7 kauempana purkupisteeltä. Piste H14 sijaitsee Hangon pohjoispuolella. Punainen viiva on purkualueen kehitystä kuvaavan pisteen H3 lineaarinen trendiviiva. Hyvistä sekoittumisolosuhteista johtuen Hangon etelänpuoleisella purkualueella ei esiinny happiongelmia (kuva11). Eri vuodenaikoina esiintyy pientä pitoisuusvaihtelua. Osittain tämä johtuu siitä, että kylmä vesi pystyy sitomaan enemmän happea kuin lämmin vesi. Tästä johtuu osittain se että lopputalven arvot ovat kesäpitoisuuksia korkeammat. Tarkastelemalla hapen kyllästysprosenttia, joka ilmentää happipitoisuutta suhteutettuna siihen, mikä on maksimaalinen happipitoisuus tietyssä lämpötilassa ja suolaisuudessa, voidaan todeta, että hapen kyllästysprosentti ei laskenut alle tason 70 %, 10 vuoden tarkkailujakson aikana. Tämä osoittaa, että näytepisteiden happitilanne on pysynyt hyvänä Hangon eteläpuolella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

22 Kuva 11. Hangon eteläisen merialueen happipitoisuudet pohjan lähellä lopputalvella ja loppukesällä Hangon pohjoinen merialue Myös Hangon pohjoisella merialueella veden sekoittumisolosuhteet ovat varsin hyvät. Alueella ei ole enää varsinaista pistekuormitusta, joten veden laatuun vaikuttaa lähinnä valumaalueelta tuleva hajakuormitus sekä pohjoisen Itämeren yleistila. Lähin pistekuormittaja, joka vaikuttaa alueen veden laatuun jonkin verran, on alueen itäisimmässä osassa toimiva Oy Forcit Ab. Pisteiden väliset veden laatuerot ovat Hangon pohjoispuolella yleensä hyvin pienet. Ravinnetasoltaan alue ei juuri poikkea eteläisestä merialueesta, eikä pitkänajan kehitystä tälläkään alueella voida havaita (kuva 10 sivu 19), vaan kokonaisravinnepitoisuudet ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla koko tarkastelujakson ajan. Kuten eteläisellä merialueella veden happitilanne on tälläkin osa-alueella yleensä hyvä. Lievää happipitoisuuden alenemista on joskus ollut havaittavissa loppukesäisin, mutta hapenkyllästysprosentti ei ole viimeisten 10 vuoden aikana laskenut alle tason 50 %. Kuvassa 12 on kuvailtu pohjanläheisen veden happipitoisuutta jaksolla ja siitä näkee, että happitilanteessa ei ole tapahtunut muutosta. Tiettyinä vuosina, jolloin sää on kesällä ollut hyvin lämmin ja vesistön lämpötilakerrostuneisuus on ollut vahva ja kestänyt pitkään, happipitoisuudet ovat yleensä laskeneet hieman keskimääräistä enemmän, mutta yleisesti ottaen vuosien väliset erot ovat kuitenkin olleet hyvin pienet. 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

23 Kuva 12. Hangon pohjoisen merialueen pohjanläheisen veden happipitoisuus lopputalvella ja -kesällä Suursuon kaatopaikka Suursuon suljetun kaatopaikan (suljettu vuoden 1995 alussa) vesistövaikutuksia on seurattu kolmella havaintopisteellä (N1 N3) vuoteen 1996 asti. Samoihin aikoihin katkaistiin maavallilla Täktomin asutuksen läpi laskevan puron yhteys kaatopaikka-alueelle. Maavallista huolimatta pisteellä N2, joka sijaitsee vajaan kilometrin kaatopaikalta, mitattiin jatkuvasti huomattavasti korkeampia ravinne- ja bakteeripitoisuuksia kuin kaatopaikan yläpuolella. Melkein kaikki veden laatuparametrit indikoivat selvää kuormitusta. Tästä syystä perustettiin vuonna 1996 uusi havaintopiste (NX), jonka tarkoituksena oli selvittää johtuuko ojan ajoittain heikko veden laatu vain kaatopaikan vaikutuksesta vai onko puron varrella olevalla haja-asutuksella myös osuutta kuormitustilanteeseen. Kuvassa 13 jakson kehitystä on kuvattu keskeisimpien kuormitusindikaattoreiden osalta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

24 Kuva 13. Kaatopaikalta laskevan puron veden laadun kehitys jaksolla Piste N1 sijaitsee kaatopaikan yläpuolella, piste NX aivan kaatopaikka-alueen alapuolella ja piste N2 laskupuron alaosassa asutuksen alapuolella. Tutkimustulokset osoittavat varsin selvästi, että kaatopaikka-alue heikentää ajoittain puron veden laatua jonkin verran, mutta myös puron alajuoksua kohti tapahtuu selvä veden laadun heikkeneminen. Etenkin veden hygieeninen laatu on usein ollut hyvin heikko asutuksen alapuolella, kun se samanaikaisesti on ollut vain hieman heikentynyt heti kaatopaikka-alueen alapuolella. Myös veden kokonaisfosforiarvot nousevat yleensä hyvin selvästi asutuksen alapuolella. Tämä osoittaa kiistatta, että puron varrella oleva haja-asutus heikentää puron veden laatua. Puron kuormitustilanteessa on viime vuosina ehkä tapahtunut lievä paraneminen mutta suuret vaihtelut ovat edelleen tyypillisiä. Vuonna 2010 mitattiin selvästi kohonnut bakteerimäärä kaatopaikan yläpuolella. Muut pisteet olivat näytteenottohetkellä kuivat joten pienestä vesimäärästä johtuen syy oli viereisen hevostallin aiheuttama kuormitusvaikutus. Yleisesti voidaan todeta että kaatopaikka-alueen vesistökuormitus on pienentynyt selvästi verrattuna 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun tilanteeseen, jolloin veden laatu oli hyvin heikko. Tähän vaikuttaa ojitusjärjestelyjen muutosten ohella myös se tosiasia, että varsinainen kaatopaikkatoiminta on loppunut ja vanhaa jätekasaa on kunnostettu asianmukaisella tavalla. Nykyjärjestelyillä mereen joutuva kuormitus on suhteellisen pieni ottaen huomioon, että Täktomin kautta laskevan puron vesimäärät ovat melko pienet. Paikallisesti puron välillä hyvinkin heikko veden laatu aiheuttaa ajoittain lieviä hajuhaittoja. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

25 Merenlahtea, johon Täktomin puro laskee, on tarkkailtu 1980-luvusta alkaen ja mitattujen vedenlaatuparametrien avulla selviä kuormitusvaikutuksia ei ole tarkkailujakson aikana juuri havaittu. Joskus talvella, meren ollessa jään peitossa, maalta tuleva kuormitus on näkynyt kohonneina ravinnepitoisuuksina ja indikaattoribakteerien esiintymisenä, mutta tilanne on viime aikoina ollut varsin hyvä. 5.4 Forcitin edusta Forcitin edustan veden fysikaalis-kemiallista laatua on tarkkailtu kahdesti vuodessa lopputalvella ja loppukesällä. Tehtaan edustan merialue oli lopputalvella 2010 jään peitossa. Siitäkin huolimatta tehtaan kuormitus ei näkynyt veden laadussa. Tämä on ollut tilanne sen jälkeen kun tehtaan typpipäästöt vähenivät dramaattisesti. Aikaisemmin jätevesipäästöt näkyivät melko usein selvästikin kohonneina typpipitoisuuksina heti jään alla. Loppukesäisin, jolloin veden sekoittuminen on tehokkaampaa, veden laadun muutoksia ei ole voitu havaita pitkään aikaan ja veden laatu pysyy yleensä hyvin samanlaisena eri näytteenottopisteillä. Alueen alusveden happitilanne on yleensä ollut hyvä, mutta tiettyinä vuosina, jolloin sää on ollut hyvin lämmin ja veden kerrostuminen on kestänyt kauan, pohjanläheisen veden happipitoisuus on tällä osaalueella laskenut alemmaksi kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella (kuva 14). Viime vuosien lämpimät kesät näkyvätkin hieman aikaisempaa alempina happipitoisuuksina. Talvisin alueen happitilanne on aina ollut hyvä. Kuva 14. Forcitin edustan merialueen pohjanläheisen veden happipitoisuus lopputalvella ja loppukesällä Vertaamalla vedenlaatutuloksia pidemmältä aikaväliltä voidaan todeta, että tehtaan kuormitus on näkynyt lähinnä talvisin jään alla korkeina typpipitoisuuksina (kuva 15). Tilanne on viime vuosina parantunut. Selvimmin vaikutukset ovat olleet havaittavissa purkupaikan lähellä (F2), mutta ajoittain vaikutukset ovat olleet havaittavissa myös uloimmalla havaintopisteellä (F3). Voimakkaimmat vaikutukset todettiin 1980-luvulla. Sen jälkeen selviä vedenlaatumuutoksia talven aikana on esiintynyt yhä harvemmin. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

26 Kuva 15. Forcitin edustan pinnanläheisen veden (1 m) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla Piste F2 sijaitsee aivan tehtaan edustalla ja H14 noin 4 km tehtaan purkualueesta länteen. Punainen viiva on pisteen F2 lineaarinen trendiviiva. 5.5 Bengtsårin alue Bengtsårin alueelle siirryttäessä veden vaihtuminen ulkomeren kanssa vähenee. Vaihtuminen tapahtuu pääasiallisesti kahden kapean salmen kautta; lännessä Byön ja Kadermon ja pohjoisessa Rågholmenin ja Kamsholmenin välistä. Alueen huonommasta veden vaihtumisesta johtuen, alue on herkempi kuormitukselle kuin tarkkailualueen muut osa-alueet. Alueen pistekuormitus on pitkällä aikavälillä laskenut selvästi ja tänä päivänä ViskoTeepak Oy Ab:n alueelle ongelmalliseksi ja rehevöitymistä edistäväksi todettu typpikuormitus on vain murto-osa siitä, mitä se vielä 1980-luvun alussa oli. Tämä näkyy myös alueen veden laadussa. Jätevesipäästöt ovat viime vuosina näkyneet ainoastaan ajoittain lievästi kohonneina ammoniumtyppipitoisuuksina purkupaikan lähellä. Tämä on ollut tilanne lähinnä talvisin jään alla, jolloin veden sekoittumisolosuhteet ovat heikkoja ja merivettä lämpimämpi ja kevyempi jätevesi nousee pinnan tuntumaan. Avovesikaudella jätevesikuormitusta indikoivia veden laadun muutoksia ei juuri ole ollut havaittavissa. Kuvassa 16 on esitetty rehevöitymisen kannalta keskeisten ravinteiden typen ja fosforin pitoisuudet lopputalvella ja loppukesällä pinnanläheisessä vedessä viimeisten 10 vuoden ajalta. 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

27 Kokonaistypen osalta pitoisuuserot eri vuodenaikojen välillä alkoivat 1990-luvulla kaventua, eivätkä purkupaikan lähellä olevat pisteet ole viime vuosina poikenneet vertailualueen tilanteesta. Fosforipitoisuuksissa ei ole havaittavissa suurempia muutoksia eikä Bengtsårin alue poikkea muusta Hangon pohjoispuoleisesta merialueesta merkittävästi. Sekä typen että fosforin osalta vuoden 2010 mittaustulokset osoittivat jälleen hieman korkeampia pitoisuuksia kuin 1990-luvulla. Vuosien väliset erot ovat kuitenkin melko pienet, joten pitkälle menevien johtopäätösten vetäminen muutaman mittauskerran hieman kohonneiden pitoisuuksien perusteella on vaikeata. Kokonaisravinnepitoisuudet kuvaavat alueen yleistä ravinnetasoa. Kokonaisravinnepitoisuuksiin vaikuttavat merkittävässä määrin maalta tuleva huuhtoutuma. Lisäksi esim. suuret planktonmäärät nostavat kokonaisravinnepitoisuuksia jonkin verran. Oy Visko Ab:n jätevesikuormitusta tarkasteltaessa, veden ammoniumtyppipitoisuuden tarkastaminen antaa vihjeitä kuormituksen leviämisestä, koska tehtaan typpipäästöt ovat ammoniummuodossa. Kuvassa 17 on kuvattu Bengtsårin alueen ammoniumtyppipitoisuuksien kehitystä. Lopputalvisin veden ammoniumtyppipitoisuus ei viime vuosina ole noussut yli alimman määritystason mutta loppukesästä on viime vuosina ollut havaittavissa hieman kohonneita pitoisuuksia mikä saattaa liittyä tehtaan jätevesikuormitukseen. Tilanteen tulkitsemista tosin hankaloittaa se, että tehtaan typpipäästöt ylittivät ajoittain luparajat vuosina 2007 ja 2008, kun taas vuosina 2009 ja 2010 jolloin vesistössä mitattiin hieman kohonneita pitoisuuksia, päästöt pysyivät pääosin sallituissa rajoissa. Kuva 16. Pinnanläheisen veden (1 m) kokonaisravinnepitoisuudet Bengtsårin alueella lopputalvella ja loppukesällä Punainen viiva on pisteen V3 lineaarinen trendiviiva. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

28 . Kuva 17. Bengtsårin alueen ammoniumtyppipitoisuudet lopputalvisin ja loppukesäisin jaksolla Alin määritystaso on 10 µg/l. Pienentyneestä pistekuormituksesta huolimatta, Bengtsårin alueen edelleen selvästi suurin ongelma on syvännealueiden toistuvat happiongelmat. Talven kerrostuneisuustilanteen aikana happitilanne pysyy hyvänä kaikilla havaintopisteillä, mutta keväällä kun pintaveden lämpötila nousee, muodostuu vahva harppauskerros lämpimän pintaveden ja kylmemmän ja siten raskaamman syväveden välillä. Alusveden happipitoisuus laskee joka kesä varsin nopeasti ja usein happi on lähes lopussa jo heinäkuussa. Syksyllä kun vesi viilenee eri vesikerrosten tiheyserot pienenevät ja vesi pääsee syysmyrskyjen myötä sekoittumaan pohjaan saakka. Tässä yhteydessä happitilanne korjaantuu ja pysyy hyvänä seuraavaan kevääseen asti. Happipitoisuuden aleneminen loppukesäisin on yleinen ilmiö monessa vesistössä ja se on osittain luonnollinen ilmiö. Happipitoisuuden voimakas lasku ja täydellinen hapenpuute ovat kuitenkin merkki siitä, että vesistön tasapaino on häiriintynyt. Hapenpuute on sinänsä veden ekosysteemille vakava ongelma, mutta hapenpuutteeseen liittyy usein tilannetta pahentava tapahtuma, kun pohjasedimenteissä sitoutuneet ravinteet alkavat liueta hapen vähentyessä. Tämä johtaa niin sanottuun sisäiseen rehevöitymiseen, jolloin jo kasvien ulottuvilta pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet liukenevat uudelleen veteen kasvillisuuden käyttöön. Bengtsårin alueella tämäntyyppinen voimakas ravinteiden mobilisointi happivajauksen seurauksena tapahtuu vuosittain loppukesäisin. Sisäisen rehevöitymisen voimakkuus on riippuvainen siitä, miten alhaalle happipitoisuudet laskevat, mutta vielä enemmän siitä, miten kauan happivajaus kestää. Nämä seikat taas ovat riippuvaisia kevään ja kesän sääoloista. Varhainen ja äkillinen veden lämpeneminen keväällä aiheuttaa sen, että vedet kerrostuvat hyvin nopeasti, eivätkä 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

29 pahimmassa tapauksessa ehdi sekoittua kunnolla. Lämmin sää nostaa veden lämpötilaa, mikä taas vahvistaa kerrostumista ja pidentää ajanjaksoa, jolloin vesistö pysyy kerrostuneena. Lämpötilan kohoaminen nopeuttaa myös vedessä tapahtuvaa mikrobien hajotustoimintaa, mikä nostaa veden hapenkulutusta entisestään. Kuvassa 18 on esimerkkinä esitetty näytepisteen V1 kehitys viimeisten 10 vuoden aikana. Vastaavanlainen tilanne on todettu pisteellä V5 sekä ajoittain myös pisteillä V4 ja V8. Pisteillä V3 ja V6 syvyys on sen verran pieni, että vesi lämpenee pohjaan asti kesällä, jolloin koko vesimassa pääsee sekoittumaan ja veden happitilanne pysyy yleensä hyvänä koko vuoden. Kuva 18. Näytteenottopisteen V1 happitilanne sekä veden ammoniumtyppi- että kokonaisfosforipitoisuudet. Kuvasta näkee, että happitilanne on melkein joka vuosi ollut hyvin heikko. Myös kesällä 2010 tilanne oli heikko, mutta ei kehittynyt aivan yhtä huonoksi kuin edellisinä vuosina tällä pisteellä. Bengtsårin alueen ravinnepitoisuudet ovat yleensä alkaneet nousta jo siinä vaiheessa kun pohjanläheisen veden happipitoisuus on saavuttanut tason 2 3 mg/l. Tämä osoittaa, että sedimenteissä vallitsee erittäin heikot happiolot. Heikoimmillaan happitilanne on aivan pohjan Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

30 lähellä, mutta jo 10 m:n syvyydessä, on ajoittain havaittu melko alhaisia happipitoisuuksia, pisteillä jonka kokonaissyvyys on luokkaa 20 m. Häiriintynyt vesimassa on siten suuri ja syksyllä vesien sekoittuessa pohjaan asti, ravinnerikas syvävesi sekoittuu muuhun vesimassaan, aiheuttaen huomattavan ravinnelisäyksen alueelle. Tilanne on jatkunut samanlaisena hyvin pitkään ja alueen eristyneisyyden takia tilanne näyttää jatkuvan ongelmallisena vielä pitkään, vaikka alueen pistekuormitus on laskenut selvästi viimeisten vuosikymmenien aikana. 5.6 Tarkkailualueen rehevyys Veden klorofylli-a pitoisuus kuvastaa vedessä esiintyvää kasviplanktonmäärää. Kasviplanktonmäärä on riippuvainen veden ravinnetasosta, joten mitä enemmän ravinteita vedessä on, sitä korkeampi on veden klorofyllipitoisuus. Ravinnemäärien lisäksi planktontuotantoon vaikuttavat kasvukauden valomäärä sekä jossain määrin veden lämpötila ja tuuliolosuhteet. Yleensä rannikkovesissä esiintyy heti jään lähdön jälkeen ja joskus jopa hieman ennen jään lähtöä ns. kevätmaksimi, jolloin talven aikana kerääntyneet ravinteet käytetään tehokkaasti hyväksi. Tämän jälkeen a-klorofyllipitoisuudet laskevat ja ne ovat alimmillaan alkukesästä. Kesän aikana ne nousevat vähitellen ja loppukesällä saattaa esiintyä sinilevähuippu, joka myös näkyy veden kohonneena klorofylli-a pitoisuutena. Kevätmaksimin voimakkuus vaihtelee sekä eri vuosien välillä, että myös lyhyemmällä aikavälillä. Tämän tarkkailun tavoite ei ole saada kevätmaksimin klorofylliarvoja mukaan, vaan pyrkimys on enemmän seurata kesätilannetta, jolloin paikallisten päästöjen rehevöittävä vaikutus helpommin tulee näkyviin paikallisesti kohonneina klorofyllipitoisuuksina. Koska levätuotanto vaihtelee suuresti jopa hyvin lyhyellä aikavälillä, klorofylli-a pitoisuuksia ei voida pitää absoluuttisina arvoina vesistön rehevyystilannetta arvioidessa, mutta klorofyllipitoisuus antaa melko hyvän yleiskuvan vesistön rehevyystilanteesta. Klorofylli-a seuranta aloitetaan yleensä toukokuun puolivälissä ja joskus kevätmaksimi saattaa näkyä kohonneina klorofylli-a pitoisuuksina ensimmäisellä näytteenottokierroksella. Klorofylliseurannan tulosten havainnollistamiseksi kuvassa 19 on esitetty vuoden 2010 klorofylli-a tilanne yhteistarkkailualueen kaikilla pisteillä. Kuvasta näkee, että kevätmaksimi oli edelleen meneillään Hangon pohjoispuolella pisteillä H10 ja H14 sekä jonkin verran myös pisteillä F2 ja F3. Muualla klorofyllipitoisuudet olivat selvästi alhaisemmat. Alkukesällä mitatut klorofylli-a pitoisuudet olivat siten melko samalla tasolla koko tarkkailualueella, mutta loppukesää kohti pitoisuudet nousivat jonkin verran ja Hangon eteläpuoleisella merialueella sinileväesiintymät nostivat klorofylliarvoja hieman heinä- ja elokuussa. Bengtsårin alueella pisteiden väliset pitoisuuserot olivat pienet, mutta sielläkin oli havaittavissa pitoisuuksien lievää nousua loppukesää ja alkusyksyä kohti. 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

31 Kuva 19. Tarkkailualueen klorofylli-a pitoisuudet vuonna 2010 Vertailemalla eri osa-alueiden klorofyllipitoisuuksia eri vuosina voidaan todeta, että suuria eroja ei ole. Tiettyinä vuosina Bengtsårin alueella on mitattu hieman korkeampia pitoisuuksia kuin muualla, mutta välillä Forcitin alue on erottunut hieman rehevämpänä klorofylli-a pitoisuuksien perusteella. Yleensä klorofylli-a pitoisuudet liikkuvat tason 5 µg/l molemmin puolin, mikä on melko alhainen arvo. Yleisen veden rehevyysluokituksen mukaan vesi luonnehditaan karuksi, mikäli kasvukauden keskiarvo on alle 3 µg/l. Mikäli keskipitoisuus on välissä 3 7 vesistöä luonnehditaan lievästi reheväksi ja mikäli keskipitoisuus pysyvästi on yli sen, vesistö luokitellaan reheväksi. Arvon ylittäessä 40 µg/l erittäin reheväksi. Tämän perusteella koko Hankoniemen tarkkailualuetta voidaan luonnehtia lievästi reheväksi. Klorofylli-a pitoisuudet vaihtelevat jonkin verran eri vuosien välillä ja selkeää kuvaa pitkän ajan kehityksestä on vaikea saada. Jotta saataisiin jonkinlainen käsitys eri osa-alueiden kehityksestä, eri osa-alueiden klorofylli-a kehitystä on kuvattu kuvassa 20. Tilanteen selkeyttämiseksi vertailuun on otettu kaksi keskeistä purkupaikkaa osa-aluetta kohti ja ne ovat Hangon eteläpuolella pisteet H3 ja H7. Hangon pohjoisella osa-alueella vertailuun on otettu pisteiden H14 ja F2 arvot ja Bengtsårin alueella pisteet V3 ja V8. Kuvasta näkee, että Hangon eteläisen merialueella esiintyy suurta vaihtelua ja korkeimmat kasvukauden keskiarvot on mitattu vuonna Myös Hangon pohjoispuolella esiintyy suurta vaihtelua keskiarvoissa, mutta sielläkin korkeimmat arvot on mitattu tarkastelujakson loppupuolella (2007). Bengtsårin alueella vuosien väliset erot ovat olleet pienempiä. Yleisesti voidaan todeta että klorofyllipitoisuudet vaihtelevat melkoisesti ja hyvin usein vaihtelun tärkein määräävä tekijä on sää- ja tuuliolosuhteet. Esimerkiksi loppukesäisin sinilevät voivat tuulisessa säässä olla sekoittuneina monen metrin syvyyteen, kun ne tyynen ilman vallitessa voivat olla kerääntyneinä aivan pinnan tuntumaan. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

32 Kuva 20. Tarkkailualueen yksittäisten näytepisteiden klorofylli-a pitoisuudet jaksolla sekä eri osa-alueiden kehitys jaksolla Pohjaeläintutkimus Vuoden 2010 yhteistarkkailun pohjaeläinosuus on raportoitu erillisessä julkaisussa (224/2011), joten tässä selostetaan vain tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Hangon eteläinen merialue Hangon eteläisellä merialueella havaittiin 47 taksonia vuonna Hangon puhdistamon purkuputken läheisten linjojen (HIC, HIB ja HI) lajisto ei suuresti poikennut Hangon eteläpuolella kauempana sijaitsevien (HII, HIII ja HIIIB) linjojen pohjaeläinlajistosta. Jätevesien kuormittavaa vaikutusta ei ollut havaittavissa. Monipuolisin pohjaeläimistö esiintyi litoraalissa Uddskatanin 3 metrin havaintopaikalla (HIIIB 3 m). Hangon puhdistamon edustalla ei ole litoraalihavaintopaikkaa. Matalassa rantavyöhykkeessä eliöstö on luontaisestikin runsaampaa kuin syvemmällä 10 metrin havaintopaikoilla. Hangon eteläisellä merialueen pohjaeläinlinjoilla sedimentti oli hapekasta, väriltään ruskeaa ja hajutonta. Liejusimpukoiden populaation tila oli vuosina tasapainoinen ja lajia säilyttävä. Tavatuissa liejusimpukoissa oli runsaasti pienikokoisia 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

33 yksilöitä. BBI-indeksin mukaan pohjan tila oli vuonna 2010 hyvä lukuun ottamatta syvimmän 30 m havaintopaikan tilaa, jonka tila oli tyydyttävä. Edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna eteläisellä merialueella havaittiin vuonna 2010 monimuotoisempi eliöyhteisö. Uusina lajeina vuosien havaintoihin nähden tavattiin ympäristöstressille herkkiä (Perus ym. 2007) Fabricia stellaris, Leptocheirus pilosus, Limapontia capitata ja raakkuäyriäiset Ostracoda -lajeja. Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoiselle merialueelle ei kohdistu varsinaista pistekuormitusta, siitä huolimatta pohjoisen merialueen lajisto oli eteläistä merialuetta köyhempää. Pohjoisella merialueella tavattiin 31 makroskooppista pohjaeläintaksonia vuonna Eteläiseen merialueeseen verrattuna lajistoa vähentää osaltaan havaintopaikkojen suurempi syvyys ja linjojen vähäisempi määrä. Sedimentissä ei ollut merkkejä hapettomuudesta. Se oli väriltään ruskeaa ja hajutonta. Pohjaeläinlajisto oli pääasiassa mereistä. Hangon pohjoisen merialueen liejusimpukkayhteisö oli pääasiassa vuosina välimuotoinen, mikä on syvännepohjille tyypillinen populaatiorakenne. BBI-indeksi luokitteli pohjoisen merialueen pehmeiden pohjien pohjaeläinyhteisöt hyvään luokkaan vuonna Edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna pohjoisella merialueella tavattiin enemmän taksoneita vuonna 2010 kuin vuonna Selvin ero oli syvimmän Slakteribuktenin havaintopaikan (45 m) pohjaeläimistössä, jossa tavattiin vuonna 2010 erityisesti monisukamatoja ja äyriäisiä enemmän kuin vuonna Forcitin edusta Forcitin alueella tavattiin tarkkailualueen monimuotoisin pohjaeläimistö. Vuonna 2010 alueen pohjaeläinlinjoilta määritettiin yhteensä 50 makroskooppista taksonia. Osittain suuri eliömonimuotoisuus johtuu todennäköisesti matalien havaintopaikkojen runsaudesta tällä alueella. Matalilla havaintopaikoilla lajisto oli monimuotoista. Pohjan kunto kuitenkin heikkenee syvemmällä. Syvemmillä havaintopaikoilla lajisto oli selvästi köyhää ja jätevesien purkualueen läheisten havaintopaikkojen syvännepohjien sedimentissä oli merkkejä hapettomuudesta. Forcitin alueen kuormituksen vertailulinjoilla FV ja FIV sedimentti oli hapekasta, väriltään ruskeaa ja hajutonta. Kuitenkin vertailulinjan FV syvännepohjan pohjaeläimistön tila oli heikentynyt. Verrattaessa Forcitin vertailulinjan (FV) ja pistekuormitusten läheisten havaintolinjojen (FI, FII, FII ja FIV) liejusimpukkapopulaatioita toisiinsa ei pistekuormituksen vaikutusta ollut havaittavissa. Liejusimpukkapopulaatiorakenne oli vuosina pääasiassa välimuotoinen ja lajia säilyttävä. BBI-indeksi luokitteli vuonna 2010 Forcitin merialueen pehmeiden pohjien pohjaeläinyhteisöt pääosin hyvään tilaan. Syvännepohjilla vertailulinjan FV 16 m havaintopaikalla BBIindeksin luokka oli tyydyttävä ja purkuputken edustan F I linjan 19 m havaintopaikalla huono. Edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna pohjaeläinyhteisössä ei ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

34 Bengtsårin merialue Viskon merialueen pohjaeläinyhteisö oli köyhä. Osaltaan tähän vaikuttaa alueen heikko veden vaihtuvuus, mutta Viskon edustan läheisillä linjoilla oli nähtävissä myös jätevesien kuormittava vaikutus. Viskon merialueella tavattiin 32 taksonia. Jos verrataan purkualueen läheisen havaintolinjan VI ja vertailulinjan VVI pohjaeläimistöä toisiinsa huomataan, että purkualue on selvästi kuormitettu ja pohjaeläimistö on varsinkin matalalla 5 m havaintopaikalla yksipuolista. Viskon edustan linjoilla pohjan tila heikkenee huomattavasti yli 7 metrin syvyydessä, jolloin pohjaeläinlajisto muuttuu selvästi yksipuolisemmaksi ja yksilömäärät romahtavat. Bengtsårin merialueen yleinen heikko pohjan tila näkyy myös vertailulinjan syvimmillä havaintopaikoilla. Vertailulinjalla 11 m ja 15 m pohjaeläimistö oli köyhää. Viskon merialue on tarkkailualueen suojaisin, jonka vuoksi veden vaihtuminen alueella on heikkoa. Heikosta veden vaihtuvuudesta johtuen alue on herkkä kuormitukselle. Pohja on voimakkaasti liettynyt ja pohjan läheinen happitilanne on kesän lopulla säännöllisesti erittäin huono. Viskon merialueella lajistoa lisää hieman makean veden vaikutus. Varsinkin vertailulinjan matalalla havaintopaikalla (5 m) tavattiin makean veden lajeja. Viskon merialueella liejusimpukkapopulaatioiden kokojakauma edusti kaikkina tutkimusvuosina välimuotoista populaatiorakennetta. Jos verrataan purkuputken lähempänä olevien VI, VIV, VII ja VIII linjojen simpukoiden kokorakennetta kauempana sijaitsevaan vertailulinjaan, havaitaan jätevesien kuormittava vaikutus. Viskon merialueella liejusimpukoita on vähemmän (0-35 yksilöä) kuin kauempana sijaitsevalla vertailulinjalla (75 yksilöä) ja ne selkeästi kärsivät kuormituksesta. Jätevesien purkualueella kaikki simpukat ovat pienikokoisia, joka kertoo liejusimpukoiden vaikeudesta selvitä alueella (syvemmällä). Viskon merialueella purkuputken läheisen VI 12 m havaintopaikan BBI-luokka oli välttävä, muilla syvännepohjilla indeksin luokka oli hyvä. Kuitenkin syvimpien havaintopaikkojen VI 19 m ja vertailulinjan VVI 15 m havaintopaikkojen indeksiarvo oli tyydyttävän ja hyvän rajalla, näillä havaintopaikoilla pohjan tila oli selvästi heikentynyt. Edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna Viskon merialueen tila ei ole merkittävästi muuttunut. Viskon VI linjan 12 ja 19 m syvyyksillä tavattiin vuosina muutamia sukkula- ja vaeltajakotiloita, joita ei esiintynyt lainkaan tai vähäisemmissä määrin vuosina Tältä osin linjan VII syvänteen tilanne näyttäisi vähän parantuneen 2010-luvun loppua kohden, kotilot eivät selviä täysin hapettomassa ympäristössä. Muilla pohjaeläinlinjoilla ei näkynyt muutoksia edelliseen tarkkailujaksoon verrattuna. 7 Vesikasvillisuustutkimus Yleistä Kasvillisuuskartoitus vuonna 2010 tehtiin samalla menetelmällä kuin vuonna 2006, jolloin vastaava tutkimus tehtiin viimeksi. Tutkimuslinjoja oli yhteensä 40, eli sama määrä kun vuonna Varsinaisten tutkimuslinjojen lisäksi pinnanläheisestä kasvillisuudesta tehtiin havaintoja myös kasvillisuuslinjojen välisiltä alueilta. Kasvillisuustutkimuksen maastotyöt tehtiin välisenä aikana. Melko myöhäinen tutkimusajankohta selittyy sillä, että aikaisemmin kesällä paikalliset sinileväesiintymät heikensivät näkyvyyttä huomattavasti. Elokuun loppupuolella vedet olivat varsin kirkkaat. 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

35 Tutkimuslinjoilla kartoitettiin makroleväkasvillisuus pinnasta noin 2 m:n syvyyteen veneestä käsin vesikiikaria apuna käyttäen. Eri lajien runsaus arvioitiin Norrlinin asteikon mukaisesti: 1 erittäin niukasti 2 niukasti 3 kohtalaisen niukasti 4 kohtalaisesti 5 kohtalaisen runsaasti 6 runsaasti 7 erittäin runsaasti Valtaosa lajinmäärityksistä tehtiin maastossa, ja päähuomio kiinnitettiin yleisimmin esiintyviin lajeihin. Havaintolinjat sijaitsevat kallio- tai kivikkorannoilla ja tutkimuksessa keskityttiin lähinnä makrolevien tarkasteluun. Putkilokasveja esiintyi muutamien linjojen syvimmissä osissa, mutta niihin kiinnitettiin vähemmän huomiota. Lajiston ohella rakkolevän (Fucus vesiculosus) epifyytti-kasvillisuuden suhteellinen runsaus arvioitiin viisiasteisen skaalan mukaan. Myös rakkolevän esiintymissyvyyteen kiinnitettiin huomiota. Yleisesti ottaen tarkkailualueen lajisto oli hyvin mereinen. Alueella selvästi vallitsevia lajeja olivat pinnasta noin 1 m:n syvyyteen ahdinparta (Cladophora glomerata) ja syvemmällä rakkolevä (Fucus vesiculosus). Muita melko yleisiä lajeja olivat ruskolevät Pilayella littoralis ja Dictyosiphon foeniculaceus. Myös jouhilevä (Chorda filum) esiintyi varsin yleisesti mutta määrällisesti niukasti. Erityistä huomiota kiinnitettiin suolilevien (Enteromorpha spp.) esiintymiseen koska suolilevien on todettu indikoivan rehevöitymistä varsin hyvin. Hangon eteläinen merialue Kuten vuonna 2006 ahdinpartavyöhyke oli erittäin voimakkaasti kehittynyt ja melkein kaikilla havaintolinjoilla sen esiintyminen arvioitiin runsaaksi tai hyvin runsaaksi (6 7 runsausasteikolla). Ahdinparran esiintyminen ei sinänsä indikoi rehevöitymistä koska laji on yleinen sekä puhtaissa että rehevöityneissä rannikkovesissä. Hyvin runsas esiintyminen osoittaa kuitenkin, että veden ravinnetaso on levän kannalta hyvä. Muita melko yleisiä lajeja ylimmässä vesikerroksessa olivat ruskolevät Pilayella littoralis ja Dictyosiphon foeniculaceus. Nämä esiintyivät melkein kaikilla tutkimuslinjoilla, mutta määrällisesti niukasti tai erittäin niukasti. Etenkin jälkimmäiselle lajille on tyypillistä suuret runsausvaihtelut eri vuosina. Vuonna 2006 lajin esiintyminen oli alueella selvästi runsaampaa. Osittain tämä koskee myös Pilayella-nimistä ruskolevää, mutta sen esiintyminen oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Rehevöitymisestä tunnetusti hyötyvät viherleviin kuuluvat suolilevät (Enteromorpha spp.) esiintyivät niukasti tai erittäin niukasti vuonna Tilanne oli verrattuna vuoteen 2006 pysynyt suunnilleen ennallaan. Eteläisen merialueen itäosassa, johon Hangon puhdistetut jätevedet johdetaan, leväryhmä puuttui tai esiintyi hyvin niukasti. Verrattuna vuoteen 2006 suolilevää oli aavistuksen verran enemmän, mutta verrattuna esim luvun loppupuolen tilanteeseen suolilevämäärät ovat alueella vähentyneet hyvin selvästi. Eniten suolilevää esiintyi Långörenin länsipuolella linjoilla 5 ja 8 sekä linjoilla 14 ja 16 (Märaskär sekä Gunnarstrand), mutta sielläkin määrät olivat hyvin pienet. Noin 0,5 m syvyydestä muutaman metrin syvyyteen dominoiva levälaji on rakkolevä (Fucus vesiculosus). Paikoin se on täysin dominoiva laji Hangon eteläpuolella ja leväesiinty- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

36 mät olivat valtaosin hyvin puhtaan näköiset. Jouhilevä (Chorda filum) on toinen syvemmällä kasvava ruskolevä, mutta se esiintyi vain yksittäisinä yksilöinä siellä täällä. Syvemmällä rakkolevävyöhykkeen alapuolella punalevät yleistyvät. Ne kasvavat kuitenkin pääosin yli 2 m syvyydessä, joten niiden esiintymistä ei huomioitu tässä tarkkailussa. Yksi punalevälaji joka tiettyinä vuosina esiintyy myös ylemmissä vesikerroksissa on helmilevä (Ceramium tenuicorne). Vuonna 2010 laji esiintyi pienissä määrin lähinnä alueen itäosassa Täktomin edustalla. Hangon eteläinen merialue vastaa lajistoltaan melko hyvänkuntoista ulkosaaristoa. Ahdinpartaa esiintyy suurina määrinä kuten myös rakkolevää. Rakkolevän levinneisyyttä syvyyssuuntaan pidetään hyvänä indikaattorina vesistön tilasta, koska veden samentuessa valo-olosuhteet heikkenevät rantavyöhykkeen syvimmissä osissa. Rakkolevän syvyyskartoitus vesikiikaria käyttäen ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska veden näkösyvyys loppukesällä ei ollut riittävän hyvä. Kuva 21. Hangon eteläisellä merialueella rakkolevä muodostaa kauniin vyöhykkeen vesirajan tuntumassa kasvavan ahdinparran alapuolella. 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

37 Taulukko 4. Hangon eteläisen merialueen makrolevien arvioidut runsaudet vuosina 1997, 2002, 2006 ja Vuoden 2010 tieto on punaisella. Merkki x tarkoittaa että laji puuttui. Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoisella merialueella lajisto oli hyvin samankaltainen kuin eteläisellä merialueella. Ahdinparta oli hyvin dominoiva noin metrin syvyydelle asti, jonka jälkeen rakkolevä oli ylivoimaisesti yleisin laji. Rakkolevä näytti muutamassa linjassa (Tulliniemen pohjoispuoli) runsastuneen jonkin verran, mutta muuten tilanne oli suunnilleen sama kuin vuonna Suolilevää esiintyi tälläkin alueella hyvin niukasti. Ainoastaan linjalla 30 (Medön) levää esiintyi hieman runsaammin (taulukko 4). Suolilevää havaittiin kuudella havaintolinjalla, mutta esiintymät olivat hyvin niukat ja koostuivat pienistä yksittäisistä levätupsuista. Runsain suolileväesiintymä tavattiin Långbodavikenin perukassa, johon eräiden teollisuuslaitosten jäähdytysvedet johdetaan takaisin mereen. Alueen kasvillisuutta on tutkittu erillisessä tutkimuksessa (Ranta 2010). Purkupaikan lähialue osoitti selviä merkkejä rehevöitymisestä. Suolilevää (Enteromorpha spp.) esiintyi runsaasti vaikka hiekkapohjainen lahti ei tälle leväryhmälle ole kovin tyypillinen kasvualusta. Leväkasvun selvä voimistuminen tällä alueella on todennäköisesti seuraus siitä, että purkualue pysyy normaalia pitempään jäättömänä ja valo-olosuhteet ovat siten suotuisia vesikasvillisuudelle melkein ympäri vuoden. Tähän vaikuttaa alueelle kohdistuva jatkuva syväveden takaisinpumppaaminen aivan rantaviivan tuntumaan. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

38 Verrattuna vuoden 2006 tutkimustuloksiin, Hangon pohjoisen merialueen rehevyystilanne näyttää pysyneen muuttumattomana. Rakkolevää oli kuitenkin hieman vähemmän kuin Hangon eteläisellä merialueella. Kuva 22. Suolilevää esiintyi hyvin niukasti Hangon merialueen kasvillisuuslinjoilla. Kuvan esiintymä Hangon pohjoispuolelta osoittaa että paikallinen kuormituslähde kuten lintukolonia saa suolilevän kasvamaan voimakkaasti. Taulukko 5. Hangon pohjoisen merialueen makrolevien arvioidut runsaudet vuosina 1997, 2002, 2006 ja Vuoden 2010 tieto on punaisella. 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

39 Forcitin edusta Forcitin purkualueen välittömässä läheisyydessä ei ole edustavia kalliorantoja koska vallitseva rantatyyppi on alueella hiekkaranta. Forcitin edustan kasvillisuuslinjoilla (33 36), jotka sijaitsevat noin 1 km päässä purkupaikasta, dominoivat levälajit olivat samat kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella (taulukko 6). Ahdinpartavyöhyke oli rehevä ja suolilevien esiintyminen oli linjoilla hieman runsaampaa kuin muualla Hangon merialueella, mutta verrattuna aikaisempiin kasvillisuustutkimuksiin suolilevien runsaudessa oli havaittavissa lievä väheneminen. Rakkolevää oli edelleen selvästi vähemmän kuin muualla Hangon pohjoispuolella ja vähäistä vähenemistä oli havaittavissa. Havaintolinjalla 33, joka sijaitsee lähempänä purkupaikkaa kuin muut linjat, rakkolevää ei esiintynyt lainkaan, mutta linjalla esiintyi yleisestikin hyvin vähän levää. Linjan kallioranta ulottuu vain noin 1 m syvyyteen, jonka jälkeen leviää tasainen hiekkapohja. Selvää kehitystä ei alueella voida havaita. Rehevöitymisestä hyötyvien suolilevien suhteellinen runsaus osoittaa kuitenkin, että alue on edelleen jossain määrin rehevöitynyt. Taulukko 6. Forcitin edustan sekä Bengtsårin alueen makrolevien arvioidut runsaudet vuosina 1997, 2002, 2006 ja Vuoden 2010 tieto on punaisella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

40 Bengtsårin alue Bengtsårin kasvillisuuslinjoilla (37 45) ahdinparta (Cladophora glomerata) oli edelleen hyvin yleinen noin 1 m syvyyteen, mutta kasvustot eivät ehkä olleet yhtä tiheitä kuin ulompana Hangon merialueella (taulukko 6). Lisäksi todettiin että rakkoleväkasvustot olivat edelleen varsin runsaat. Ainoa poikkeus oli Ekholmenin lähilinjat (40 ja 41), missä rakkolevä näyttää vähentyneen hieman vuodesta Rakkolevä kasvoi Bengtsårin alueella yleisesti melko lähellä vesirajaa, joten se kilpailee kasvualustasta ahdinparran kanssa. Aivan vesirajan tuntumassa esiintyi vielä vuonna 2002 yleisesti myös vähän suolilevää (Enteromorpha spp.), mutta vuonna 2006 sitä ei havaittu lainkaan. Vuonna 2010 suolilevää esiintyi taas mutta erittäin pienissä määrin. Koska ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus ylitti viranomaisten asettamat rajat vuosina 2007 ja 2008, tehtiin alueella syksyllä 2008 ylimääräinen kasvillisuuskartoitus jätevesien purkupaikan läheisyydessä (Holmberg 2008). Kasvillisuudessa tapahtuneita muutoksia ei silloin havaittu eikä vuoden 2010 kartoituksen valossa ole tapahtunut selviä muutoksia kasvillisuudessa. Alueen suurimmat vesikasvillisuusmuutokset todettiin 1990-luvulla jolloin alueella aikaisemmin hyvin runsaat suolileväkasvustot hävisivät lähes täysin. Samoihin aikoihin rakkolevä alkoi runsastua. Vuonna 2010 suolilevää esiintyi hyvin niukasti alueen kalliorannoilla. Rakkolevän yleistymistä alueella 2000-luvun alussa on pidettävä hyvänä merkkinä. Runsastumisen ohella levän hyvä kunto oli myös positiivista. Rakkolevän esiintyminen on pysynyt melko vakaana viime vuosina. Tyypillistä rakkolevän esiintymiselle Bengtsårin alueella on sen esiintyminen hyvin lähellä veden pintaa (kuva 23). Alueen hieman sameampi vesi, estää sen leviämistä syvemmälle, missä valo-olosuhteet heikkenevät. 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

41 Kuva 23. Bengtsårin alueella rakkolevä esiintyy melko runsaana mutta pääosa kasvustosta esiintyy hyvin lähellä veden pintaa. Myös muiden levälajien osalta vuosien väliset vaihtelut ovat olleet vähäiset ja niiden määrät olivat varsin pienet. Ahdinparta ja rakkolevä olivat useimmilla linjoilla hyvinkin dominoivia. Varsinaisen kasvillisuuskartoituksen ohella tehtiin visuaalinen arvio rakkolevän päällyslevien runsaudesta koko tarkkailualueella. Puhtaimmat leväkasvustot esiintyivät Hangon eteläisellä merialueella ja erityisesti sen itäosassa. Hankoniemen pohjoispuolella epifyyttimäärät kasvoivat jonkin verran itään päin mentäessä. Tilanne on pysynyt melko muuttumattomana Hangon kaupungin alueella sekä Forcitin edustalla (kuva 24). Lievä paraneminen oli jopa havaittavissa paikoittain. Bengtsårin alueella sen sijaan epifyyttien määrä kasvaa ja tilanne vuonna 2010 oli se, että rakkolevän päällyskasvusto oli muuta tutkimusaluetta runsaampaa. Päällyslevien määrissä oli jopa havaittavissa lievää runsastumista koko Bengtsårin alueella. On kuitenkin muistettava, että arvio perustuu silmämääräisiin havaintoihin joten pieniin muutoksiin ei voida laittaa kovin suurta painoarvoa. Suolilevän esiintyminen on siinä mielessä selvästi luotettavampi tapa seurata rehevyystilanteen kehittymistä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

42 Kuva 24. Rakkolevän päällyslevien suhteellinen runsaus vuonna 2002, 2006 ja Pisteet 1-18 sijaitsevat Hangon eteläisellä merialueella, pisteet Hangon pohjoisella merialueella, pisteet Forcitin edustalla ja pisteet ovat Bengtsårin alueella. 8 Yhteenveto ja johtopäätökset Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu vuonna 2010 noudatti joka neljäs vuosi toteutettavaa ns. laajennetun tarkkailun ohjelmaa, joka sisältää vuosittaisen veden laadun tarkkailun lisäksi pohjaeläin- ja vesikasvillisuustutkimuksen. Tarkkailun pohjaeläinosuus on raportoitu erillisessä julkaisussa. Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläpuolelle. Kuormituslajeittain tarkastellen on kyseessä suuruusluokka % vuoden 2010 tilanteessa. Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamon jätevesimäärä muodostaa valtaosan (n. 63 %) Hangon merialueelle johdetusta jätevesimäärästä. Veteen johdettu BHK 7 -kuormitus on vaihdellut viime vuosina mutta aivan viime vuosina on kokonaismäärässä ollut havaittavissa lievää vähenemistä. Verrattuna 1980-luvun määriin kuormitus on laskenut selvästi. Meren kannalta pistekuormituksen ravinnekuormitus on keskeisessä asemassa. Suurimmat yksittäiset pistekuormittajat ovat Hangon Puhdistamo Oy sekä Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo. Nämä vastaavat yhdessä yli 80 % kokonaisfosforikuormituksesta ja typen osalta niiden osuus on yli 90 %. Fosforin kokonaiskuormitus on viime vuosina ollut lievässä kasvussa. Typen osalta trendi oli kasvava vuoteen 2002 asti mutta sen jälkeen typen kokonaiskuormitus on laskenut aivan ihan viime vuosiin asti, jolloin on taas ollut havaittavissa lievästi nouseva trendi. Niemen pohjoispuolella Forcit Oy Ab:n typpikuormitus on ollut merkittävä, mutta vuodesta 2002 lähtien kuormitus on laskenut voimakkaasti kun typpipainotteisten jakeiden poiskuljettaminen aloitettiin. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pidemmällä aikavälillä laskenut, mutta aivan viime vuosina kuormitus on vaihdellut jonkin verran, mutta se on pysynyt suunnilleen samalla tasolla. 40 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

43 Pistekuormituksen ohella merialueelle kohdistuu maa-alueilta tulevaa hajakuormitusta. Hangon lähialueilla ei esiinny laajempia maatalousalueita, joten maataloudesta johtuva hajakuormitus on tarkkailualueella pieni Bengtsårin sisäosia lukuun ottamatta. Voimakkaiden vesivirtauksien seurauksena tarkkailualueen veden laatuun vaikuttavat sitä vastoin sekä pohjoisen Itämeren että läntisen Suomenlahden yleistila. Hangon eteläinen merialue Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät. Kuormitus on ajoittain näkynyt hieman kohonneina ammoniumtyppi- ja bakteeripitoisuuksina pintavedessä. Selvimmin tämä on ollut havaittavissa talvisin, kun meri on ollut jään peittämä. Aivan viimeisimpien vuosien lopputalven näytteenotto on jouduttu toteuttamaan avovedessä hankalien jää- ja lumiolosuhteiden takia. Se on johtanut siihen että myös lopputalvella veden sekoittumisolosuhteet ovat näytteenottohetkellä olleet hyvät. Eteläisen merialueen jätevesipäästöjen vaikutuksia on yleisesti ottaen hyvin harvoin ollut havaittavissa selvänä veden laadun muutoksena. Tämä koskee myös Tulliniemen eteläpuolta missä on viime vuosina seurattu Hangon ulkosataman mahdollisia vaikutuksia veden laatuun. Vesikasvillisuustutkimus osoitti, että yleinen rehevöityminen on ongelma myös Hangon merialueella. Rihmalevien hyvin runsaat kasvustot osoittavat, että vedessä on runsaasti ravinteita. Kasvillisuuden perusteella jätevesien purkualue ei kuitenkaan poikennut muusta merialueesta. Pohjaeläinselvityksen valossa pohjaeläimistössä ei ole tapahtunut muutoksia viime vuosina. Pohjaeläimistön perusteella tilanne oli aika hyvä ja pohjaeläimistö monipuolista. Suursuon kaatopaikka Suursuon suljetun kaatopaikan suorat vesistövaikutukset ovat viime vuosina olleet lievät. Kaatopaikan ja puron välille rakennetun maavallin läpi pääsee ilmeisesti ajoittain jonkin verran lika-aineita ojaan, mutta puron varrella esiintyvä hajakuormitus heikentää veden laatua selvästi kaatopaikkaa enemmän. Veden hygieeninen laatu on puron alajuoksulla ajoittain ollut hyvin heikko vaikka se heti kaatopaikan alapuolella on ollut kohtalaisen hyvä. Kaatopaikalta laskevan puron pienestä virtaamasta johtuen merelle kohdistuva kuormitus on suurimman osan vuodesta verrattain pieni, ja kuormituksen vaikutus vastaanottavaan merenlahteen on vain harvoin ollut havaittavissa veden laadun muutoksena. Kaatopaikkapuron veden laadussa on aivan viime vuosina ollut havaittavissa lievää paranemista. Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoisella merialueella ei ole varsinaista pistekuormitusta. Veden sekoittumisolosuhteet ovat tälläkin osa-alueella varsin hyvät. Pohjaeläimistö on täälläkin pysynyt melko muuttumattomana ollen varsin monipuolista, muttei ihan niin monipuolista kuin Hangon eteläpuolella. Kuten eteläisellä merialueella, syväveden happiongelmia ei ole havaittu. Vesikasvillisuustutkimuksen valossa pohjoinen merialue on hieman rehevämpi kuin eteläinen merialue, mikä myös on näkynyt hieman korkeampana klorofylli-a pitoisuutena varsinkin alueen itäosassa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

44 Forcitin edusta Forcitin edustalla jätevesipäästöt ovat nykyään hyvin harvoin havaittavissa suoraan veden laadun muutoksena. Edes talvisin ei jään alla ole voitu havaita jätevesikuormituksen vaikutuksia. Suurin muutos tapahtui 2000-luvun alussa, jolloin tehtaan typpipäästöt putosivat murto-osaan aikaisemmasta tasosta. Alusveden happitilanne on pääsääntöisesti ollut hyvä, vaikka loppukesäisin on havaittavissa happipitoisuuksien melko selvääkin alenemista pohjan tuntumassa. Alueella mitatut veden klorofyllipitoisuudet ovat yleensä olleet hieman korkeampia kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella, mutta vuosien välinen vaihtelu on ollut aika suuri. Lievästä rehevöitymisestä ovat indikaattorina myös alueella tavatut suolileväkasvustot. Suolilevä on tosin vähentynyt 1990-luvun tilanteesta. Pohjaeläimistö on alueella varsin monipuolinen eikä muutoksia vuoden 2006 tilanteeseen ollut havaittavissa. Bengtsårin alue Bengtsårin alue on koko tarkkailualueen osa-alueista ongelmallisin. Syvänteiden voimakkaat happiongelmat ovat jokavuotisia. Kesäisin happi loppuu tai vähenee hyvin voimakkaasti alueen syvissä osissa. Tämä näkyy myös pohjaeläimistössä, joka on selvästi häiriintynyt ja niukka alueen syvänteissä. Lisäksi happiongelmat aiheuttavat sen, että pohjasedimentteihin sidottuja ravinteita alkaa liueta veteen ja siten nostaa alusveden ravinnepitoisuuksia monikymmenkertaisiksi. Tämä sisäinen rehevöityminen on vesistön kannalta valitettavaa, koska se lisää vesistöön kohdistuvaa ravinnekuormitusta. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pitkällä aikavälillä vähentynyt mutta pysynyt viime vuosina melko samalla suhteellisen alhaisella tasolla (noin 7 kg/d). Vuosina 2007 ja 2008 typpipäästöt olivat ajoittain tätä tasoa selvästi korkeammat, mutta pitkällä tähtäimellä typpipäästöt ovat laskeneet radikaalisti. Vesistössä on myös havaittavissa lievä typpipitoisuuden aleneminen verrattuna 1980-luvun tilanteeseen, mutta muuten veden laadussa ei ole tapahtunut selviä muutoksia viime vuosina. Eri vuosien ja vuodenaikojen välillä esiintyy tiettyä vaihtelua mutta jätevesikuormitukseen liittyviä veden laadun muutoksia ei ole ollut havaittavissa. Myönteinen kuormituskehitys on kuitenkin vähitellen ollut havaittavissa mm. kasvillisuuden lajiston muutoksena. Rakkoleväkasvustot ovat 2000-luvulla olleet runsaita ja melko hyväkuntoisia. Rakkolevän päällyskasvillisuus näyttää runsastuneen hieman. Aikaisemmin hyvin yleinen rehevöitymistä indikoiva suolilevä on sitä vastoin vähentynyt melko selvästi 2000-luvulla. Alueen krooniset happiongelmat ovat kuitenkin merkkinä siitä, että vesialueen toipuminen kestää kauan. Yleisesti voidaan todeta, että pistekuormituspuolella 1990-luvun laskeva trendi on hidastunut ja Hangon eteläisen merialueen kuormitus on viime vuosina pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Pohjoisella merialueella sen sijaan kuormituskehitys on ollut myönteisempi. Vesialueiden rehevöitymistä ajatellen Hangon eteläisen merialueen suuri typpikuormitus on valitettavaa. Ottaen huomioon, että typpi on saaristovesissämme se minimiravinne, joka eniten säätelee leväkasvua, typpikuormituksen suurta määrää on pidettävä huonona asiana vesistön kannalta. Hälyttävänä merkkinä yleisen rehevöitymisen voimistumisesta ovat saaristoalueiden yhä 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

45 runsastuneet rihmaleväkasvustot sekä ajoittain esiintyvät voimakkaat sinileväkukinnat. Tähän tilanteeseen vaikuttavat toki Hangon alueen omien päästöjen lisäksi myös Suomenlahden sekä pohjoisen Itämeren yleistila. 9 Sammanfattning och slutsatser Vattendragskontrollen i Hangö havsområde och Bengtsårvattnen gjordes år 2010 enligt det mera omfattande programmet, som görs vart fjärde år, och som utöver de årliga vattenanalyserna även omfattar en bottendjursundersökning och en undersökning av vattenvegetationen. Bottendjursundersökningen har rapporterats i en separat publikation. Av punktbelastningen år 2010 leddes största delen ut i det södra havsområdet. Om man ser till de olika belastningsfraktionerna handlar det om 55 97%. Avloppsvattenmängden från Stormossens reningsverk utgör volymmässigt den största delen (ca 63 %) av den totala mängden, som leds ut i Hangöområdet. Beträffande den syreförbrukande belastningen, har vissa variationer förekommit under de senaste åren, men en viss minskning i totalmängderna kan märkas. Jämfört med 1980-talet har en klar minskning skett. Ur havets synvinkel är punktbelastningens näringsbelastning mycket väsentlig. De största enskilda punktbelastarna är Hangon Puhdistamo Oy samt Stormossens reningsverk De står för över 80 % av den totala fosforbelastningen och då det gäller kvävet är andelen över 90 %. En viss minskning av fosforbelastningen har varit skönjbar under de senaste åren. Då det gäller kvävet har trenden varit stigande fram till år 2002, varefter en minskning har kunnat noteras fram till de allra senaste åren, då en svag ökning igen har kunnat konstateras. Norr om Hangö har kvävebelastningen från Forcit Oy Ab varit betydande, men efter år 2002 har belastningen minskat kraftigt efter det, att man börjat frakta bort de kvävehaltiga fraktionerna. Kvävebelastningen från ViskoTeepak Oy Ab har i ett längre perspektiv sjunkit, men under de allra senaste åren har en viss variation förekommit, men belastningen har i stort sett hållits på samma nivå. Utöver punktbelastningen, belastas havet av den diffusa belastning, som kommer från landområdena. Mera omfattande jordbruksområden finns inte i närheten av undersökningsområdet, vilket betyder, att belastningen från lantbruket är liten med undantag av Bengtsårområdets innersta delar. Som en följd av de kraftiga vattenströmningarna påverkas undersökningsområdet däremot av allmänläget i såväl Finska vikens västra del som norra Östersjön. Hangö södra havsområde Som en följd av de goda omblandningsförhållandena är avloppssvattenbelastningens direkta inverkan på vattenkvaliteten i allmänhet lindrig. Belastningen syns närmast som något förhöjda ammoniumkvävehalter och halter av fekala bakterier i ytvattnet. Tydligast märks belastningen vintertid, då havet är isbelagt. Under de allra senaste vintrarna har man emellertid varit tvungen att utföra vinterprovtagningen i öppet vatten på grund av besvärliga snö- och isförhållanden. Det har lett till att vattenomblandningen varit effektiv under provtagningstillfällena. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

46 Vattenvegetationsundersökningen visade, att den allmänna eutrofieringen är ett problem även i Hangö havsområde. De mycket rikliga bestånden av trådalger visar, att vattnet innehåller rikligt med närsalter. På basen av vattenvegetationen avvek inte utsläppsområdet från det övriga havsområdet. På basen av bottendjursundersökningen är läget ganska bra och bottenfaunan är mångsidig. Stormossens avstjälpningsplats De direkta vattendragseffekterna från den stängda soptippen har under de senaste åren varit lindriga. I viss mån slipper smutsvatten ännu att tränga genom den jordvall, som byggts mellan soptippen och utfallsdiket, men den diffusa belastning, som förekommer utmed bäcken, försämrar vattenkvaliteten nedströms klart mera än den stängda soptippen. Vattnets hygieniska kvalitet har tidvis varit dålig i bäckens nedersta del trots att situationen genast nedanför soptippen har varit relativt god. Till följd av att vattenmängderna, som når havet via bäcken, är rätt små under största delen av året, har man endast vid ett fåtal tillfällen kunnat konstatera lindriga belastningseffekter i form av förändringar i vikens vattenkvalitet. Även i bäckens vattenkvalitet har en svag förbättring kunnat skönjas under de senaste åren. Hangö norra havsområde Norr om Hangö förekommer inte längre egentlig punktbelastning. Vattnets ombland-ningsförhållanden är goda även inom detta område. Bottenfaunan har hållits i stort sett oförändrad och rätt mångsidig, men inte riktigt lika mångsidig som söder om udden. Liksom i havsområdet söder om Hangö förekommer inte syreproblem i de djupare områdena. På basen av vattenvegetationen är det norra havsområdet en aning frodigare än det södra, vilket även märks som något förhöjda klorofyll-a halter i vattnet. Detta gäller speciellt områdets östra del. Området utanför Forcit Oy Ab Utanför Forcit märks belastningen från fabriken numera ytterst sällan som direkta förändringar i vattenkvaliteten. Inte ens vintertid har man kunnat konstatera effekter under isen. Den största förändringen skedde i början av 2000-talet då fabrikens kvävebelastning sjönk till en bråkdel av vad den varit tidigare. Syresituationen i djupvattnet har i regel varit bra trots att en rätt klar nedgång i syrehalterna kan noteras under slutet av sommarn. De uppmätta klorofyll-a halterna har i allmänhet varit något högre än i det övriga havsområdet norr om Hangö, men variationerna mellan de olika åren har varit stor. Som en indikation på den lindriga eutrofieringen var förekomsten av tarmtång. Tarmtången har dock minskat sedan 1990-talet. 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

47 Bengtsår området Bengtsår området är det mest problematiska delområdet. De allvarliga syreproblemen är årligen återkommande. Under sommaren tar syret slut eller minskar kraftigt i områdets djupare delar. Detta syns även i bottenfaunan, som är klart rubbad och fåtalig i områdets djupare delar. Dessutom leder syreproblemen till det, att närsalter, som är bundna till bottensedimenten, börjar frigöras till vattnet och på det sättet höjs djupvattnets närsaltshalter med flere tiotal gånger. Denna inre eutrofiering är beklaglig för vattendraget, eftersom den ökar vattendragsbelastningen. Kvävebelastningen från ViskoTeepak Oy Ab har på lång sikt minskat, men har under de senaste åren hållits på en rätt konstant nivå (ca 7 kg/d). Under åren 2007 och 2008 var belastningen tidvis betydligt större, men på lång sikt har utsläppen av kväve minskat radikalt. Även i vattendraget kan man märka en lätt minskning av kvävehalterna jämfört med situationen på 1980-talet, men i övrigt kan man inte märka några större förändringar i vattendraget. Variationer förekommer mellan de olika åren och årstiderna, men klara förändringar, som skulle kunna förknippas med avloppsvattenbelastningen, kan inte skönjas. Den positiva belastningsutvecklingen har emellertid kunnat iakttas som en viss förändring i vattenvegetationens artsammansättning. Blåstångsbestånden har under 2000-talet varit rikliga och i rätt bra skick. Påväxten av andra alger har dock ökat en aning. Den tidigare mycket vanliga eutrofieringsindikerande tarmtången har däremot minskat kraftigt under 2000-talet. Områdets kroniska syreproblem är emellertid ett tecken på att områdets återhämtning går långsamt. Allmänt kan man konstatera, att beträffande punktbelastningen har 1990-talets positiva utveckling bromsats upp och i området söder om Hangö har belastningen hållits på ungefär samma nivå under de senaste åren. Norr om Hangöudd har trenden däremot varit mera positiv. Med tanke på eutrofieringen är de stora kväveutsläppen söder om udden beklagliga. Med beaktande av, att kväve är det miniminäringsämne, som mest reglerar algtillväxten i våra kustvatten, är det illa att kvävebelastningen är så stor. Ett alarmerande tecken på den ökande allmänna övergödningen är de allt frodigare bestånden av trådalger i skärgården samt de rikliga massförekomsterna av blågröna alger som förekommer tidvis. På den allmänna situationen inverkar såväl de egna utsläppen i Hangö området som allmänsituationen i Finska viken och Östersjöns norra del. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

48 Kirjallisuuslähteet Holmberg, R. 2008: Hangon Bengtsårin alueen ylimääräinen kasvillisuuskartoitus syksyllä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Moniste. 4 s. Holmberg, R. & Jokinen, O. 2009: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuosilta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu s. + liitteet Holmberg, R. & Valtonen, M. 2010: Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu s.+ liitteet. Ilmatieteen laitos 2011: Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. Tammi-joulukuu Ranta, E. 2010: Hangon Långbodavikenin vesikasvillisuustutkimus vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti s. Suomen ympäristökeskus 2006: Suomen pintavesientyypittely ja ekologisen luokittelun perusteet. Suomen ympäristö. Julkaisu 807. Helsinki. 154 s. Suonpää, A. 2011: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien pohjaeläimistön tila vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu s. Suonpää, A., Holmberg, R. & Valtonen, Marja. 2010: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu s. + liitteet Tolstoy, A. & Österlund, K 2003: Alger vid Sveriges Östersjökust, Art Databanken. Uppsala. 282 s. 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

49 LIITTEET Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

50 Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Kartat yhteistarkkailualueesta Alueen pistekuormitus Liite 3. Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 4. Analyysimenetelmät ja mittausepävarmuudet 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

51 Kartat yhteistarkkailualueesta Liite 1. (1/2) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

52 Liite 1. (2/2) Kartat yhteistarkkailualueesta 50 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

53 Alueen pistekuormitus Liite 2. (1/4) Jätevesimäärä mereen m3/d - Hankoniemi Bengtsår VUOSI Visko Santala ,6 10,1 8,7 7, ,8 11,7 10,3 8,45 9,57 Forcit Rohm&Haas ,8 Ha Pu Oy Suursuo Yhteensä ,57 Ryhmäsummat Asjv Yht Osuus % 76,3 80,1 77,0 74,9 75,4 75,2 70,3 73,5 73,7 71,2 70,9 65,8 62,6 73,2 71,1 68,9 68,1 68,7 61,6 63,1 TeollYht , Osuus % 23,7 19,9 23,0 25,1 24,6 24,8 29,7 26,5 26,3 28,8 29,1 34,2 37,4 26,8 28,9 31,1 31,9 31,3 38,4 36,9 Yksittäiset osuudet % VISKO 9,0 6,1 6,2 6,2 7,1 5,7 6,5 6,0 5,6 4,7 4,7 5,8 6,3 4,1 4,9 6,33 6,23 5,63 6,65 5,93 SANTALA 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,12 0,12 0,11 0,13 0,14 FORCIT 7,9 6,5 7,9 10,6 10,5 8,8 8,7 7,0 7,9 10,2 10,2 12,6 14,4 9,7 10,1 9,68 9,04 4,10 4,61 5,30 ROHM&HAAS 4,60 4,13 0,00 HA PU Oy 6,7 7,3 8,9 8,2 7,1 10,2 14,5 13,4 12,8 13,9 14,3 15,8 16,6 13,0 13,9 15,15 16,59 16,95 22,98 25,67 SUURSUO 76,1 79,8 76,7 74,6 75,1 74,9 70,0 73,3 73,5 71,1 70,8 65,6 62,5 73,1 71,0 68,7 68,0 68,6 61,5 63,0 Yht % 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

54 Liite 2. (2/4) Alueen pistekuormitus BHK 7 MEREEN KG O2/D - Hankoniemi - Bengtsår: VUOSI VISKO 37 27,0 15,1 24,4 32, ,00 26, SANTALA 0,42 2,4 2,8 2,5 2,2 1,4 1,7 1,20 1,3 1,3 0,97 1,1 0,72 0,91 0,63 0,49 0,56 0,62 0,19 0,28 FORCIT 0,8 0,3 0,41 0,55 0,84 0,25 0,11 0,27 0,22 0,27 0,41 0,26 0,64 0,411 0,252 0,181 0,427 0,153 0,078 0,286 Ha Pu Oy 58,6 27, ,7 30, ,8 19,2 17,5 SUURSUO 35 38,0 36,6 39,4 39,9 32,8 22,3 33,4 36,5 36, Yht. kg/d Ryhmäsummat Asjv Yht Osuus % 26,9 42,5 49,9 50,1 40,0 21,6 23,7 23,1 29,8 25,2 25,3 19,9 43,9 46,6 29,4 26,1 22,7 25,6 32,4 35,8 TeollYht Osuus % 73,1 57,5 50,1 49,9 60,0 78,4 76,3 76,9 70,2 74,8 74,7 80,1 56,1 53,4 70,6 73,9 77,3 74,4 67,6 64,2 Yksittäiset osuudet % VISKO 28,1 28,4 19,1 29,2 30,5 8,8 11,9 9,3 20,5 12,7 28,4 25,5 22,1 21,8 39,3 37,7 53,2 55,0 40,6 44,4 SANTALA 0,3 2,5 3,5 3,0 2,1 0,9 1,7 0,8 1,0 0,9 0,7 0,6 0,9 0,9 0,5 0,42 0,40 0,50 0,27 0,31 FORCIT 0,6 0,3 0,5 0,7 0,8 0,2 0,1 0,2 0,2 0,2 0,3 0,1 0,8 0,4 0,2 0,16 0,31 0,12 0,11 0,32 HA PU Oy 44,5 28,8 30,4 20,0 28,6 69,4 64,3 67,4 49,6 61,9 46,0 54,4 33,2 31,1 31,1 36,0 23,7 19,3 26,9 19,4 SUURSUO 26,6 40,0 46,4 47,2 37,9 20,7 22,1 22,3 28,7 24,3 24,5 19,3 43,0 45,7 28,9 25,7 22,3 25,1 32,2 35,5 Yht % 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

55 Alueen pistekuormitus Liite 2. (3/4) FOSFORIA MEREEN KG P/D VUOSI VISKO 0,37 0,46 0,26 0,48 0,77 0,5 0,48 0,40 0,74 0,76 0,79 0,90 1,13 1,22 1,12 0,91 0,77 0,69 0,70 0,48 SANTALA 0,1 0,042 0,011 0,007 0,014 0,006 0,007 0,008 0,014 0,008 0,017 0,009 0,005 0,0037 0,0032 0,001 0,014 0,0078 0,003 0,0024 FORCIT 0,08 0,010 0,012 0,15 0,03 0,011 0,011 0,009 0,009 0,006 0,014 0,015 0,04 0,025 0,014 0,035 0,0315 0,0123 0,025 0,0178 HA PU Oy 3,8 1,3 1,24 0,6 1,21 3,9 2,0 2,24 1,60 4,0 2,6 3,9 3,3 2,25 4,2 2,8 2,8 2,2 1,5 2,5 SUURSUO 1,7 2,6 2,5 1,8 2 1,7 1,0 1,5 2,1 2,0 2,1 2,3 1,3 2,8 3,5 1,8 2,4 2,6 1,3 2,4 Yht kg P/d 6,1 4,4 4,0 3,0 4,0 6,1 3,5 4,2 4,5 6,8 5,5 7,1 5,8 6,3 8,8 5,5 6,0 5,5 3,5 5,4 Ryhmäsummat Asjv Yht 1,80 2,64 2,51 1,81 2,01 1,71 1,01 1,51 2,11 2,01 2,12 2,31 1,31 2,80 3,50 1,80 2,41 2,61 1,30 2,40 Osuus % 29,8 59,9 62,4 59,5 50,0 27,9 28,8 36,3 47,4 29,6 38,3 32,4 22,6 44,5 39,6 32,5 40,1 47,3 36,9 44,5 TeollYht 4,25 1,77 1,51 1,23 2,01 4,41 2,49 2,65 2,35 4,77 3,40 4,82 4,47 3,50 5,33 3,75 3,60 2,90 2,23 3,00 Osuus % 70,2 40,1 37,6 40,5 50,0 72,1 71,2 63,7 52,6 70,4 61,7 67,6 77,4 55,5 60,4 67,5 59,9 52,7 63,1 55,5 Yksittäiset osuudet VISKO 6,1 10,4 6,5 15,8 19,1 8,2 13,7 9,6 16,6 11,2 14,3 12,6 19,6 19,4 12,7 16,4 12,8 12,5 19,8 8,9 SANTALA 1,7 1,0 0,3 0,2 0,3 0,1 0,2 0,2 0,3 0,1 0,3 0,1 0,1 0,1 0,0 0,02 0,23 0,14 0,08 0,04 FORCIT 1,3 0,2 0,3 4,9 0,7 0,2 0,3 0,2 0,2 0,1 0,3 0,2 0,7 0,4 0,2 0,63 0,52 0,22 0,71 0,33 HA PU Oy 62,8 29,5 30,8 19,8 30,1 63,8 57,2 53,9 35,9 59,0 47,1 54,7 57,1 35,7 47,5 50,5 46,5 39,9 42,5 46,3 SUURSUO 28,1 58,9 62,1 59,3 49,7 27,8 28,6 36,1 47,1 29,5 38,0 32,3 22,5 44,5 39,6 32,5 39,9 47,2 36,9 44,4 Yht % 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

56 Liite 2. (4/4) Alueen pistekuormitus TYPPEÄ MEREEN kg N/d - HANKONIEMEN-BENGTSÅRIN ALUE VUOSI VISKO ,4 9,2 8,5 6,6 6,2 7,3 8,2 5,7 10,9 12,2 12,6 8,5 9,5 7,7 10,4 11,6 7,4 6,9 SANTALA 0,73 1,3 1,3 1,3 1,3 1,1 1,1 0,7 0,84 0,93 0,67 0,72 0,54 0,93 0,65 0,6 0,66 0,6 0,51 0,63 FORCIT ,6 6,0 8,4 7,6 6 4,1 2,8 1,4 Rohm&Haas 2,3 2,07 HA PU Oy 70,1 61, ,6 72, SUURSUO Yht kg N/d Ryhmäsummat Asjv kgn/d ,51 87,63 Osuus % 45,3 46,7 41,4 48,5 50,2 30,2 23,0 38,1 30,1 31,6 28,5 23,5 40,6 49,5 38,5 37,9 35,0 38,0 39,1 32,6 Teoll kgn/d Osuus % 54,7 53,3 58,6 51,5 49,8 69,8 77,0 61,9 69,9 68,4 71,5 76,5 59,4 50,5 61,5 62,1 65,0 62,0 60,9 67,4 Yksittäiset osuudet % VISKO 5,0 6,8 2,9 3,8 3,5 2,0 1,8 2,1 2,2 1,7 3,1 2,9 3,9 3,2 3,6 2,68 3,51 5,53 3,23 2,57 SANTALA 0,3 0,6 0,5 0,5 0,5 0,3 0,3 0,2 0,2 0,3 0,2 0,2 0,2 0,4 0,2 0,21 0,22 0,29 0,22 0,23 FORCIT 17,4 20,7 19,9 16,5 16,9 17,2 15,8 16,4 13,4 8,0 14,7 9,6 1,7 2,3 3,2 2,65 2,03 1,96 1,22 0,52 Rohm&Haas 1,10 0,90 HA PU Oy 32,2 25,8 35,8 31,1 29,5 50,7 59,3 43,4 54,2 58,6 53,7 64,0 53,8 45,0 54,8 56,8 59,4 53,4 55,5 64,3 SUURSUO 45,0 46,1 40,9 48,0 49,7 29,9 22,7 37,9 29,9 31,4 28,3 23,4 40,4 49,2 38,3 37,6 34,8 37,7 38,9 32,4 Yht % 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

57 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 3. (1/40) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 2,3 14, , , , , ,1 14, , , ,8 28 6, HAN / H1B Hankoniemi, etelä 156 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Ei näytteitä! HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 1,8 14, , , , , ,8 14, , , ,9 26 6, HAN / H2B Hankoniemi, etelä 157 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Ei näytteitä! HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 5,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 1,0 14, , , , , ,6 14, , , ,7 33 6, ,6 14, , , ,3 32 6, ,8 13,4 98 0, , ,6 32 6,2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

58 Liite 3. (2/40) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 5,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 1,7 14, , , , , ,6 14, , , ,4 34 6, ,6 14, , , ,5 32 6, ,0 13, , , ,5 30 6, HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 5,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 1,6 14, , , , , ,5 14, , , ,7 30 6, ,3 13, , , ,2 30 6, ,9 13,5 99 0, , ,3 30 6, HAN / H6B Hankoniemi, etelä 158 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Ei näytteitä! HAN / N4 Anklarensbukten 160 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1,0 5,3 14, , ,5 310 < ,8 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

59 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 3. (3/40) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 5,7 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 1,6 14, , , , , ,6 14, , , ,1 33 6, ,6 14, , , ,5 30 6, ,8 13,3 97 0, , ,3 31 6, ,8 12,5 92 0, , ,7 34 6, ,0 11,7 86 1, , ,3 37 6, HAN / H8 Hanko 128 Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 4,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 1,6 14, , , , ,6 13, , , ,6 30 6, ,6 14, , , ,7 31 6, ,7 13,3 97 0, , ,0 33 6, ,7 12,9 94 1, , ,9 35 6, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 3,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 1,8 15, , , , , ,8 14, , , ,9 27 5, ,8 14, , , ,0 24 6, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 2,1 14, , , , , ,8 14, , , ,4 29 6, ,7 14, , , ,5 28 6,0 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

60 Liite 3. (4/40) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Lumi 0 cm; Jää 25 cm; Klo 14:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 2,8 16, , ,5 340 < , ,1 13, , , , ,5 12,5 90 0, , , ,5 11,6 84 0, , , ,7 10,5 77 0, , , ,7 11,6 85 1, , , ,7 11,6 85 0, , , HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Lumi 0 cm; Jää 25 cm; Klo 14:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 3,0 16, , , , ,7 12,0 87 0, , , ,7 12,8 93 0, , , ,5 11,6 84 0, , , ,7 11,7 86 0, , , HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 09:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 3,1 15, , , , ,9 14, , , , ,6 12,6 92 0, , , ,5 11,8 85 0, , ,2 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

61 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 3. (5/40) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 09:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 2,7 14, , ,2 340 < , ,8 13,6 99 0, , , ,6 12,6 92 0, , , ,6 11,4 83 0, , , HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 5,2 13, , ,4 300 < , ,6 13, , ,2 280 <4 21 6, ,8 8,3 7, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 5,2 13, , ,3 310 < , ,8 13, , ,3 310 <4 23 6, ,0 8,3 6, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 5,1 13, , ,3 320 < , ,3 13, , ,3 290 <4 22 6, ,9 13, , ,2 270 <4 19 6, ,5 13, , ,1 300 <4 34 6, ,8 8,3 7,7 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

62 Liite 3. (6/40) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 5,1 13, , ,4 330 < , ,7 13, , ,3 330 <4 22 6, ,1 13, , ,3 290 <4 20 6, ,8 13, , ,2 270 <4 19 6, ,9 8,3 6, HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 5,2 13, , ,3 300 < , ,8 13, , ,3 280 <4 21 6, ,2 13, , ,2 280 <4 19 6, ,7 13, , ,2 270 <4 22 6, ,0 8,2 7, HAN / N4 Anklarensbukten 160 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1,0 6,3 12, , ,3 320 < , HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 4,8 13, , ,3 320 < , ,5 13, , ,3 330 <4 30 6, ,2 13, , ,3 300 <4 21 6, ,1 13, , ,2 270 <4 20 6, ,7 13, , ,2 270 <4 20 6, ,6 12,6 97 1, ,9 360 <4 39 6, ,6 8, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

63 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 3. (7/40) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H8 Hanko 128 Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 5,0 13, , ,3 320 < , ,6 13, , ,3 310 <4 28 6, ,2 13, , ,3 290 <4 22 6, ,1 13, , ,3 280 <4 22 6, ,1 13, , ,2 280 <4 24 6, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 4,3 13, , ,3 300 < , ,2 13, , ,3 270 <4 20 6, ,2 13, , ,3 100 <4 21 6, ,3 8, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,6 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 4,3 13, , ,3 290 < , ,2 13, , ,3 300 <4 22 6, ,2 13, , ,3 310 <4 28 6, ,3 8,7 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

64 Liite 3. (8/40) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 4,3 13, , , , ,7 13, , , , ,2 13, , , , ,8 13, , , , ,3 12,1 90 0, , , ,1 11,5 85 0, , , ,7 11,2 82 1, , , ,1 8, HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 5,0 13, , , , ,1 13, , , , ,3 12, , , , ,1 12,8 99 0, , , ,5 12,8 98 0, , , HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 4,8 13, , , , ,7 13, , , , ,9 12,6 97 0, , , ,8 12,4 95 0, , ,1 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

65 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 3. (9/40) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 5,2 13, , , , ,8 13, , , , ,1 12,8 99 0, , , ,8 11,9 90 0, , , ,0 8, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Näk.syv. 6,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4 9,2 8,2 1, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4 8,7 8,1 1, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4,0 9,3 8,2 1, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4 9,5 8,2 1, HAN / H6 Hanko 123 Näk.syv. 6,9 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4,0 8,7 8,2 1,4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

66 Liite 3. (10/40) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Näk.syv. 5,1 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4,0 9,8 8,3 2, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,9 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,3 8,2 1, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,1 8,3 2, HAN / H10 Hanko, länsi 32 Näk.syv. 5,0 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 0-4,0 11,6 8,3 2, HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Näk.syv. 5,0 m; Klo 09:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,6 8,3 3,6 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

67 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 3. (11/40) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; ,9 8,2 2, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; ,8 8,2 2, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Näk.syv. 6,0 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4,0 12,1 8,2 1, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 5,3 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; ,3 8,2 2, HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 5,2 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4,0 11,6 8,1 2, HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 5,9 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4,0 13,0 8,3 2,1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

68 Liite 3. (12/40) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 8,4 3, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 8,4 3, HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4,0 14,6 8,4 4, HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 09:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; ,8 8,4 4, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; ,9 10, , , , ,6 10, , , , ,2 8,4 8,8 66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

69 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 3. (13/40) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; ,8 9, , , , ,3 10, , , , ,9 8,4 6, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4,0 19,6 8,5 8, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; ,8 10, , , , ,6 10, , , , ,6 10,1 97 0, , , ,3 9,1 85 0, , , ,6 8,4 8, HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4,0 18,9 8,4 6, HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4,0 18,9 8,4 6,3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

70 Liite 3. (14/40) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; ,8 8,3 6, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; ,6 8,2 7, HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4,0 22,8 8,5 7, HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; ,7 8, , , , ,3 8, , , , ,6 7,4 70 0, , , ,8 6,4 58 0, , ,1 68 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

71 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 3. (15/40) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; ,6 8, , , , ,1 8, , , , ,1 7,3 69 0, , , ,8 6,5 57 0, , , ,5 8,5 6, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; ,1 9, , , , ,0 8,0 91 0, , , ,9 8,5 8, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; ,1 10, , , , ,0 9, , , , ,1 8, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; ,7 9, , , , ,4 9, , , , ,6 8,3 94 0, , , ,6 7,1 71 0, , , ,6 8,6 9,7 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

72 Liite 3. (16/40) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; ,7 9, , , , ,6 9, , , , ,5 8,3 94 0, , , ,6 6,8 74 0, , , ,6 8, HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; ,7 9, , , , ,3 9, , , , ,5 9, , , , ,8 6,6 68 0, , , ,6 8,5 9, HAN / N4 Anklarensbukten 160 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 1,0 22,6 7,9 95 1, , , HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; ,8 10, , , , ,1 9, , , , ,5 8, , , , ,8 7,4 73 0, , , ,6 7,7 67 0, , , ,7 7,5 64 0, , , ,7 8, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

73 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 3. (17/40) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H8 Hanko 128 Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; ,9 10, , , , ,9 10, , , , ,7 8,8 99 1, , , ,2 7,3 72 0, , , ,1 7,5 67 0, , , HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; ,4 9, , , , ,3 9, , , , ,8 7,4 83 0, , , , HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; ,3 9, , , , ,1 9, , , , ,7 7,9 89 0, , , ,3 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

74 Liite 3. (18/40) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 9, , , , ,1 9, , , , ,4 7,3 81 0, , , ,2 6,7 63 0, , , ,3 6,9 61 0, , , ,1 7,0 60 0, , , ,3 6,9 55 0, , , ,2 8,5 7, HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 9, , , , ,7 9, , , , ,4 7,5 82 0, , , ,6 6,7 63 0, , , ,9 6,8 61 0, , , HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 09:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 9, , , , ,0 9, , , , ,5 7,1 79 0, , , ,2 6,9 74 0, , ,2 72 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

75 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 3. (19/40) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 9, , , , ,7 9, , , , ,3 7,4 81 0, , , ,2 6,1 58 0, , , ,2 8,5 3, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Näk.syv. 5,5 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; ,3 8,1 3, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; ,4 8,1 2, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,4 8,1 3, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 6,2 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,5 8,1 2, HAN / H6 Hanko 123 Näk.syv. 6,7 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; ,5 8,1 3,9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

76 Liite 3. (20/40) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Näk.syv. 5,4 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,6 8,1 4, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 5,5 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,3 8,1 3, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 5,9 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,2 8,1 3, HAN / H10 Hanko, länsi 32 Näk.syv. 5,9 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,9 8,1 3, HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Näk.syv. 4,7 m; Klo 09:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; ,9 8,1 4,9 74 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

77 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 3. (21/40) Hangon kaatopaikka (HAKA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sähkönj. *ph *CODMn *CODCr *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli Näytepaikka oc mg/l Kyll % ms/m mg O2/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Lumi 60 cm; Jää 10 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Virt 0 m3/s; Ilman T -4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Ei näytteitä! HAKA / NX Hangon kaatopaikka Lumi 65 cm; Jää 16 cm; Näytt.ottaja amu; Virt 0 m3/s; Ilman T -4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Ei näytteitä! HAKA / N2 Stormossdiket 0,9 Lumi 65 cm; Jää 15 cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Virt 0 m3/s; Ilman T -4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Ei näytteitä! HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Ei näytteitä! HAKA / NX Hangon kaatopaikka Ei näytteitä! HAKA / N2 Stormossdiket 0,9 Ei näytteitä! Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

78 Liite 3. (22/40) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Hangon kaatopaikka (HAKA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sähkönj. *ph *CODMn *CODCr *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli Näytepaikka oc mg/l Kyll % ms/m mg O2/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 14:35; Näytt.ottaja amu; Virt 0,0010 m3/s; Ilman T 7 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Lämpötila 8,0 oc; Ulkonäkö YEB; Haju H; 0.1 8,0 11, ,4 6, <1, HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 14:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Lämpötila 5,3 oc; Ulkonäkö WB; Haju LMT; 0.1 5,3 2, ,1 3, , HAKA / N2 Stormossdiket 0,9 Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Virt 0,0050 m3/s; Ilman T 7 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; Ulkonäkö WB; Haju LMT; 0.1 5,9 3, ,0 4, , HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 14:05; Näytt.ottaja amu; Virt 0,045 m3/s; Ilman T 22 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; Lämpötila 22,4 oc; Ulkonäkö LB; Haju S; ,4 7,8 90 2,5 6, , ~ HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 13:50; Näytt.ottaja amu; Virt 0 m3/s; Ilman T 22 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; Ei näytteitä! HAKA / N2 Stormossdiket 0,9 Klo 13:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; Ei näytteitä! 76 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

79 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 3. (23/40) Hangon kaatopaikka (HAKA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sähkönj. *ph *CODMn *CODCr *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli Näytepaikka oc mg/l Kyll % ms/m mg O2/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Virt 0,0006 m3/s; Ilman T 7 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,0; Lämpötila 5,7 oc; Ulkonäkö YEB; Haju H; 0.1 5,7 9, ,4 6, <1, HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,0; Haju H; Ei näytteitä! HAKA / N2 Stormossdiket 0,9 Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,0; Haju H; Ei näytteitä! Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

80 Liite 3. (24/40) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo FORCIT / F1 Tenholan edusta 25 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 2,7 13, , ,8 360 < , ,8 12,6 92 0, , , ,6 12,0 87 0, , , ,1 9,3 69 0, , , FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 3,1 14, , ,2 370 < , ,7 12,8 93 0, , , ,6 12,8 93 0, , , ,6 12,4 90 0, , , FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 3,1 12,8 97 0, , , ,8 13,2 96 0, , , ,7 13,2 96 0, , , ,7 10,9 79 0, , ,5 23,0 0,7 10,9 80 0, , ,6 0-4, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 09:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 5,8 8, ,8 8, ,7 8, ,5 8, ,0 8,0 11,0 2,8 8,0 13,0 2,7 8,0 0-4,0 5,8 8, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 4,1 m; Klo 09:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0-4 5,8 8, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

81 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 3. (25/40) Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14; ,3 8,5 3,0 11,8 8,4 5,0 11,6 8,4 7,0 11,4 8,4 9,0 11,2 8,4 11,0 11,0 8,4 13,0 10,3 8,3 0-4,0 12,0 8,4 3, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 5,1 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14; ,8 8,4 3, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 4,2 m; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 8, ,9 8, ,8 8, ,7 8, ,6 8, ,7 8, ,8 7, ,1 8,4 6, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 4,3 m; Klo 09:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; ,0 8,4 6,5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

82 Liite 3. (26/40) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; ,3 8, ,3 8, ,3 8, ,3 8, ,3 8, ,3 8, ,2 8, ,3 8,5 4, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 4,1 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; ,3 8,4 4, FORCIT / F1 Tenholan edusta 25 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; ,1 9, , ,5 390 <2 <10 < , ,0 9, , ,5 400 <2 <10 < , ,6 8, , ,4 370 <2 <10 < , ,8 4,2 41 1, , , FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 1,0 21,0 9, , ,5 390 <2 <10 < ,1 3,0 21,0 8,5 5,0 21,0 9, , ,5 350 <2 <10 < ,1 7,0 20,5 8,5 9,0 19,9 8,4 10,0 19,7 8,2 93 0, ,4 360 <2 <10 < ,1 11,0 19,6 8,3 12,0 18,9 7,4 83 0, ,2 330 <2 <10 < ,1 0-4,0 21,0 8,5 6,4 80 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

83 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 3. (27/40) Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; ,9 9, , ,5 390 <2 < , ,8 9, , ,5 360 <2 <10 < , ,1 8,7 99 0, ,4 370 <2 <10 < , ,9 5,5 52 0, , ,2 23,0 10,9 5,6 52 0, , ,2 0-4,0 20,9 6, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; ,3 8,1 3,0 16,2 8,2 5,0 16,2 8,1 7,0 16,0 8,1 9,0 15,9 8,1 11,0 15,8 8,1 13,0 15,8 8,1 0-4,0 16,3 8,1 3, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 4,1 m; Klo 09:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; ,3 8,1 3,9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

84 Liite 3. (28/40) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 7,5 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 2,8 10,1 77 0, , ,6 31 3, ,2 9,0 68 0, ,5 460 <4 41 5, ,8 8,5 64 0, , ,2 51 5, ,5 9,6 71 0, ,5 420 <4 42 5, ,4 9,8 72 0, ,6 430 <4 43 5, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1,0 3,1 11,0 84 0, ,5 470 <4 27 3, ,0 9,6 72 0, ,5 440 <4 35 5, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 5,6 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 2,8 10,4 78 0, , ,1 30 3, ,3 8,9 67 0, ,5 470 <4 34 5, VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Näk.syv. 7,3 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 12:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 0 m/s; B5 2,7 10,1 76 0, , , ,7 9,7 72 0, ,6 410 <4 41 5, ,0 8,1 61 0, ,5 490 <4 61 5, ,4 9,9 73 0, ,6 440 <4 42 5,9 82 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

85 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 3. (29/40) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 7,5 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 2,6 9,8 74 0, , ,1 34 3, ,7 9,8 73 0, ,6 430 <4 39 5, ,3 7,5 57 0, , ,8 64 5, ,1 7,8 58 0, , , VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 4,8 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 12:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 2,4 12,0 91 0, , ,5 29 5, ,5 11,1 82 0, ,8 390 <4 36 5, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 2,4 12,6 95 0, ,9 390 <4 31 5, ,1 11,6 85 0, ,8 390 <4 36 6, ,6 11,4 82 0, ,8 380 <4 35 6, ,6 10,9 79 0, ,8 350 <4 33 6, VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 4,5 m; Lumi 0 cm; Jää 20 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 3,1 10,3 79 1, , , ,7 9,6 71 0, ,6 440 <4 37 5, ,2 10,4 77 0, ,7 410 <4 37 6, ,1 10,6 78 0, ,7 400 <4 37 6, ,0 10,8 79 0, ,7 400 <4 38 6,1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

86 Liite 3. (30/40) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Näk.syv. 3,1 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4 7,3 8,4 4, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Näk.syv. 2,3 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4 7,7 8,5 4, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Näk.syv. 2,5 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4 7,7 8,5 3, VIS / V5 Syningsviken 5 Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4 7,2 8,4 4, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Näk.syv. 2,3 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4 7,8 8,4 4, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Näk.syv. 3,9 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 6,2 8,5 7,7 84 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

87 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 3. (31/40) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V8 Basafjärden 10 Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0-4 6,8 8,4 4, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 4,9 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 14; ,8 10, , , , ,1 10, , , , ,8 10,2 80 0, , , ,7 10,2 80 0, , , ,4 9,1 71 1, , ,0 0-4,0 13,3 8,2 2, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14; ,9 10, , , ,4 4,0 13,3 9,4 93 1, , ,4 0-4,0 13,7 8,1 2, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14; ,8 9,8 98 1, , , ,3 9,6 95 1, , ,4 0-4,0 13,6 8,1 2,6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

88 Liite 3. (32/40) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 14; ,1 10, , , , ,0 10, , , ,9 17 5, ,9 10,2 81 0, , ,7 16 5, ,8 10,5 83 0, , ,5 19 5, VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 14; ,4 10, , , , ,8 10,6 97 1, , , ,4 9,8 77 0, , , ,7 9,7 77 0, , ,9 0-4,0 13,8 8,3 3, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14; ,5 9,8 98 1, , , ,2 10,0 99 2, , ,6 0-4,0 13,4 8,1 2, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 4,2 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 14; ,6 10, , , , ,8 10, , , , ,1 10,9 93 0, , , ,2 10,0 78 0, , ,7 28 6,2 0-0,4 12,3 8,4 3,5 86 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

89 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 3. (33/40) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 14; ,6 10, , , , ,2 10, , , , ,2 10,6 85 0, , ,1 16 5, ,2 10,9 87 0, , ,5 17 6, ,1 10,6 84 0, , ,5 25 6,0 0-4,0 13,3 8,3 2, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 8,2 3, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; ,4 8,0 3, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; ,3 8,0 3,9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

90 Liite 3. (34/40) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 8,2 3, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; ,0 8,1 5, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

91 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 3. (35/40) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; ,6 8,2 2, VIS / V0 Tenhola 38 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 4,4 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; ,4 8, ,3 7, ,7 0, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 8, , , ,4 18 5, ,1 8, , , ,4 17 5, ,8 4,3 38 0, , , ,9 3,5 29 0, , , ,0 3,2 27 1, , ,8 0-4,0 24,2 8,4 4, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 7,5 93 4, , ,8 4,0 24,2 7,4 92 3, , ,8 0-4,0 24,2 8,3 9,7 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

92 Liite 3. (36/40) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; ,0 7,5 92 3, , , ,9 7,5 92 3, , ,8 0-4,0 24,0 8,2 9, VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 8, , , ,4 19 5, ,0 8, , , , ,3 4,3 39 0, , , ,3 3,3 28 1, , , VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; ,6 8, , , ,2 20 5, ,4 8, , , ,4 19 5, ,9 3,9 34 1, , , ,3 0,4 3 1, , ,8 0-4,0 24,6 8,4 4, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; ,6 7,8 95 1, , , ,4 7,0 85 2, , ,9 0-4,0 23,6 8,4 5,8 90 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

93 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 3. (37/40) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; ,6 8,1 99 1, , , ,5 8,2 99 1, , , ,5 6,0 58 0, , , ,3 5,9 52 0, , ,1 0-4,0 23,5 8,5 5, VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; ,0 8, , , , ,9 8, , , , ,0 5,3 50 1, , , ,3 4,2 35 0, , , ,9 4,0 34 1, , ,9 0-4,0 24,0 8,4 3, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 8, , , , ,8 7,9 90 2, , , ,4 3,2 30 1, , , ,0 2,6 22 1, , , ,1 1,3 11 1, , ,9 0-4,0 20,8 8,3 5,4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

94 Liite 3. (38/40) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; ,8 8, , , ,9 4,0 21,7 8,4 98 1, , ,9 0-4,0 21,8 8,3 7, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; ,7 8, , , , ,6 6,3 72 1, , ,9 0-4,0 21,4 8,2 5, VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; ,6 8,5 97 1, , , ,4 8,4 97 0, , , ,5 4,0 38 1, , , ,9 2,7 23 1, , , VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; ,9 9, , , , ,8 8, , , , ,3 2,4 21 2, , , ,3 0,2 2 1, , ,9 0-4,0 21,9 8,3 6,4 92 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

95 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Liite 3. (39/40) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; ,3 8,2 96 2, , , ,1 8,2 96 3, , ,0 0-4,0 21,3 8,2 6, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; ,6 8, , , , ,6 8, , , , ,1 6,2 64 0, , , ,6 5,2 49 0, , ,1 0-4,0 20,6 8,4 7, VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; ,7 8, , , , ,6 8,6 99 0, , , ,2 4,8 48 1, , , ,1 3,8 35 2, , , ,5 1,7 15 1, , ,0 0-4,0 20,7 8,3 4, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Näk.syv. 2,4 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 13; ,6 8,1 8,4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

96 Liite 3. (40/40) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2010 Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V2B Sandöfjärden 44 Näk.syv. 2,3 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 13; ,3 8,2 6, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,4 8,2 7, VIS / V5 Syningsviken 5 Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; ,8 8,1 6, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Näk.syv. 2,2 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,3 8,1 6, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Näk.syv. 2,3 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; ,0 8,1 6, VIS / V8 Basafjärden 10 Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; ,6 8,1 8,5 94 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

97 Analyysimenetelmät ja mittausepävarmuudet Liite 4. (1/5) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

98 Liite 4. (2/5) Analyysimenetelmät ja mittausepävarmuudet 96 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

99 Analyysimenetelmät ja mittausepävarmuudet Liite 4. (3/5) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

100 Liite 4. (4/5) Analyysimenetelmät ja mittausepävarmuudet 98 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

101 Analyysimenetelmät ja mittausepävarmuudet Liite 4. (5/5) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/

102 Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisuaika 05/2012 Tekijä(t) Ralf Holmberg, Marja Valtonen Julkaisun nimi Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuonna 2010 Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaistut osat /muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Julkaisu 225/2012 Julkaisu on saatavana myös Internetissä: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu vuonna 2010 noudatti joka neljäs vuosi toteutettavaa ns. laajennetun tarkkailun ohjelmaa, joka sisältää vuosittaisen veden laadun tarkkailun lisäksi pohjaeläin- ja vesikasvillisuustutkimuksen. Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläpuolelle. Meren kannalta pistekuormituksen ravinnekuormitus on keskeisessä asemassa. Suurimmat yksittäiset pistekuormittajat ovat Hangon Puhdistamo Oy sekä Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo. Niemen pohjoispuolella Forcit Oy Ab:n typpikuormitus on ollut merkittävä, mutta vuodesta 2002 lähtien kuormitus on laskenut voimakkaasti. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pidemmällä aikavälillä laskenut selvästi. Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät. Vesikasvillisuustutkimus osoitti, että yleinen rehevöityminen on ongelma myös Hangon merialueella. Kasvillisuuden perusteella jätevesien pääpurkualue Hangon eteläpuolella ei kuitenkaan poikennut muusta merialueesta. Pohjaeläinselvityksen valossa pohjaeläimistössä ei ole tapahtunut muutoksia viime vuosina. Pohjaeläimistön perusteella tilanne oli aika hyvä ja pohjaeläimistö monipuolista. Ainut selvä poikkeus on Bengtsårin alue missä jatkuvat happiongelmat ovat aiheuttaneet sen että syvänteiden pohjaeläimistö on hyvin köyhtynyt. Tällä osa-alueella hapenpuutteen seurauksena vesistön sisäinen kuormitus on merkittävä Vesialueiden rehevöitymistä ajatellen Hangon eteläisen merialueen suuri typpikuormitus on valitettavaa. Ottaen huomioon, että typpi on saaristovesissämme se minimiravinne, joka eniten säätelee leväkasvua, typpikuormituksen suurta määrää on pidettävä huonona asiana vesistön kannalta. Hälyttävänä merkkinä yleisen rehevöitymisen voimistumisesta ovat saaristoalueiden yhä runsastuneet rihmaleväkasvustot sekä ajoittain esiintyvät voimakkaat sinileväkukinnat. Tähän tilanteeseen vaikuttavat toki Hangon alueen omien päästöjen lisäksi myös sekä Suomenlahden että pohjoisen Itämeren yleistila. Asiasanat Toimeksiantaja Hangon merialue, veden laatu, velvoitetarkkailu, pistekuormitus, rehevöityminen Hangon merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Julkaisun myynti/ jakaja/kustantaja ISBN (nid.) Sivuja 100 ISBN (PDF) Kieli Suomi ISSN-L Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 51, Lohja Puh. (019) Sähköposti: ISSN (painettu) Luottamuksellisuus Julkinen ISSN (verkkojulkaisu) 100 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 225/2012

103

104 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 51, Lohja Puh. (019) ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)