TOIMINTAOHJE LAUTAKUNTAPÄÄTÖSTEN ENNAKKOARVIOINNISTA 180413 versio Arvio ennakkoarvioinnin tarpeesta tehdään aina. Vastuu tarvearvioinnista on esittelijällä. Ennakkoarviointia ei tarvita: yksilöä koskeva asia, oikaisuvaatimukset, viranhaltijoiden nimeämiset ja tiedoksi merkittävät asiat. Ennakkoarviointi tulee tehdä silloin, kun päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen, eri ihmisryhmille, kaupungin eri alueille tai väestöryhmien välisiin terveyseroihin päätöksellä on välittömiä ja/tai pitkän aikavälin suoria vaikutuksia tai merkittäviä epäsuoria vaikutuksia yritystoimintaan (esim. palvelurakenteeseen, alueen vetovoimaisuuteen, yksittäisin yrityksiin ja/tai yritysilmapiiriin) päätös on toiminnallisesti tai taloudellisesti merkittävä tai kyseessä merkittävä muutos palveluissa tai uusi palveluiden järjestämistapa (esim. jos lautakunta päättää palvelua koskevasta suunnitelmasta) tai kun vastataan lausuntoihin, esityksiin tai kirjeisiin. Ennakkoarvioinnin työlista: 1. Tunnista se, mistä asioista teet ennakkoarviointia. Valmistelun tukena toimivat toimialojen hallintopäälliköt sekä konsernihallinnossa Janne Hyvärinen ja terveyspalveluissa Marita Päivärinne. 2. Vaihtoehtojen kuvaaminen: Hanki tietoja esiteltävästä asiasta ja konsultoi asiantuntijoita eri toimialoilta. Kuvaa vaihtoehtoisia ratkaisuja (nykytilan lisäksi 1-3) esiteltävään asiaan. 3. Vaihtoehtojen tunnistaminen: Huomioi mahdolliset vaikutukset asiakkaiden eli kuntalaisten hyvinvoinnin, kunnan henkilökunnan ja osaamisen, palvelujen järjestämisen sekä talouden ja yrittäjyyden näkökulmasta. 4. Vertaile ja arvioi eri vaihtoehtoja: Kirjaa vaihtoehdot ja niiden vaikutukset taulukkoon ja liitä se päätösesityksen liitteeksi
5. Ennakkoarviointimallin kerääminen ja kehittäminen - Lähetä ennakkoarviointilomake myös yhdyshenkilölle (janne.hyvarinen@salo.fi) siinäkin tapauksessa, että ennakkoarviointi on päätetty jättää tekemättä. Arvioinnit tallennetaan Santraan ja tehtyjen arviointien määrää seurataan.
Asia: Ravitsemis- ja puhtaanapidon järjestämistavan valinta Toimielin:kaupunginhallitus 31.10.2016 (Aikaisemmat käsittelyt: /., /. ) Valmistelija(t): Mika Mannervesi + työryhmä Esittelijä kaupunginjohtaja Ennakkoarvioinnin tarpeen arviointi ja otakantaa.fi- sivuston käyttö Ennakkoarviointi tarvitaan vaihtoehtotarkastelu päätösesityksen liitteeksi / oheismateriaaliin Ennakkoarviointia ei tarvita Otakantaa.fi sivuston käyttäminen Nykytila Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Toiminta jatkuu kaupungin omana toimintana Toiminta siirretään kaupungin kokonaan omistamaan osakeyhtiöön Toiminta siirretään kaupungin ja toisen julkisen tai yksityisen tahon omistamaan yhteisyritykseen Toiminta ulkoistetaan Vaikutukset Järjestämistavalla ei Järjestämistavalla ei Järjestämistavalla ei Järjestämistavalla ei
asiakkaisiin vaikutukset eri asukasryhmiin - sukupuolivaikutukset (Suvaus) ikä, asuinpaikka, kulttuuritausta, ml. maahanmuuttajat terveysvaikutuks et ja elinolosuhteet sekä elintavat palvelujen tasapuolinen saatavuus Vaikutukset palvelujen järjestämiseen lähtökohtaisesti ole kaupungin sisäisissä palveluissa asiakkaisiin kohdistuvia vaikutuksia. Palvelutasoa jne. koskevia muutoksia voidaan kaikissa vaihtoehdoissa tehdä tai olla tekemättä erillisillä päätöksillä. Omaan toimintaan voidaan kuitenkin vaikuttaa suoraan demokraattisesti valittujen toimielinten päätöksillä. Kaupungin toimintaa markkinoilla säätelevät säädökset voivat johtaa siihen, että palvelu ulkoisille asiakkaille vähenee tai loppuu. Ei välittömiä vaikutuksia palveluverkkoon. Ruoan valmistus- tai lähtökohtaisesti ole kaupungin sisäisissä palveluissa asiakkaisiin kohdistuvia vaikutuksia. Palvelutasoa jne. koskevia muutoksia voidaan kaikissa vaihtoehdoissa tehdä tai olla tekemättä erillisillä päätöksillä. Yhtiömuotoiseen toimintaan ei voida vaikuttaa suoraan demokraattisesti valittujen toimielinten päätöksillä. Palvelua voidaan tuottaa jatkossa myös ulkoisille asiakkaille ja mikäli ei haluta pitää kiinni sidosyksikköasemasta, sen osuutta voidaan kasvattaa vapaasti markkinoilla. Kaupunki määrittää puhtaanapidon palvelutason ja ruokailupisteet. Yhtiö lähtökohtaisesti ole kaupungin sisäisissä palveluissa asiakkaisiin kohdistuvia vaikutuksia. Palvelutasoa jne. koskevia muutoksia voidaan kaikissa vaihtoehdoissa tehdä tai olla tekemättä erillisillä päätöksillä. Yhtiömuotoiseen toimintaan ei voida vaikuttaa suoraan demokraattisesti valittujen toimielinten päätöksillä. Palvelua voidaan tuottaa jatkossa myös ulkoisille asiakkaille ja sen osuutta voidaan kasvattaa vapaasti markkinoilla. Kaupunki määrittää puhtaanapidon palvelutason ja ruokailupisteet. Yhtiö lähtökohtaisesti ole kaupungin sisäisissä palveluissa asiakkaisiin kohdistuvia vaikutuksia. Palvelutasoa jne. koskevia muutoksia voidaan kaikissa vaihtoehdoissa tehdä tai olla tekemättä erillisillä päätöksillä. Ulkoisen palveluntuottajan toimintaan ei voida vaikuttaa suoraan demokraattisesti valittujen toimielinten päätöksillä. Sama palveluntuottaja voi tuottaa palvelua myös ulkoisille asiakkaille ja sen osuutta voidaan kasvattaa vapaasti markkinoilla. Kaupunki määrittää puhtaana pidon palvelutason ja ruokailupisteet.
Palveluverkkoa koskevat asiat Palvelujen tuotantotavat Taloudelliset vaikutukset suorat ja epäsuorat vaikutukset ruokailupisteitä voidaan vähentää ja lisätä kaupungin omilla päätöksillä. Palvelujen tuotantotavat valitaan omilla päätöksillä. Ei suoria vaikutuksia. Epäsuorina vaikutuksina voidaan ajatella esim. sitä, että nopeat säästöpäätökset lomautusten tyyliin voidaan toteuttaa päätösten toimeenpanona. Keskuskeittiön investointi tehdään kaupungin taseeseen. Ei vaikutusta yhteisöveroon. päättää tuotantotavat itse. Palvelujen tuotantotapaan vaikuttavat ehdot, joilla kaupunki antaa, vuokraa tai myy tilojaan ja laitteitaan yhtiön käyttöön. Talousarviossa ja kirjanpidossa sisäiset tuotot ja kulut muuttuvat ulkoisiksi. Ei muita välittömiä vaikutuksia kaupungin käyttötalouteen, ellei samalla tehdä muita päätöksiä. Myöhemmin yhtiön kyky toimia tehokkaasti tai hankkia lisää asiakkaita muualta ratkaisee. Yhtiön taloudelliset toimintaedellytykset on varmistettava ja mm. taattava yhtiölle riittävä pääoma. Keskuskeittiön investointi tehtäneen kaupungin taseeseen. päättää tuotantotavat itse. Palvelujen tuotantotapaan vaikuttavat ehdot, joilla kaupunki antaa, vuokraa tai myy tilojaan ja laitteitaan yhtiön käyttöön. Talousarviossa ja kirjanpidossa sisäiset tuotot ja kulut muuttuvat ulkoisiksi. Voi olla välittömiä vaikutuksia kaupungin käyttötalouteen, jos yhtiöllä on valmiina resursseja tai asiakkaita, jotka parantavat tehokkuutta. Myöhemmin yhtiön kyky toimia tehokkaasti tai hankkia lisää asiakkaita muualta ratkaisee. Yhtiön taloudelliset toimintaedellytykset on varmistettava ja mm. taattava yhtiölle Tuottaja päättää tuotantotavat itse. Palvelujen tuotantotapaan vaikuttavat ehdot, joilla kaupunki antaa, vuokraa tai myy tilojaan ja laitteitaan tuottajan käyttöön. Talousarviossa ja kirjanpidossa sisäiset tuotot ja kulut muuttuvat ulkoisiksi. Muut taloudelliset vaikutukset käyttötalouteen selviävät lopullisesti vasta kilpailutuksen jälkeen. Ellei tarjoavilla yhtiöillä ole olemassa olevaa valmistuskapasiteettia omasta takaa tai ei ole kiinnostusta rakentaa tai saneerata olemassa olevia jää tämä työ kaupungille. Yhtiö maksaa voitostaan
Vaikutukset suhteessa strategiaan ja ohjelmiin strategian toteutuminen ohjelmien toteutuminen Tämän kysymyksen ratkaiseminen ylipäätään jollain tavalla toteuttaa strategisen tavoitteen. Strategiassa ei oteta periaatteellista kantaa oman Yhtiö maksaa voitostaan yhteisöveroa. Kaupunki voi omistajana ohjata niin, että työpaikat ovat Salossa, jolloin yhteisöverotuotto tulee kokonaan Saloon. Mikäli saa asiakkaita myös muista kunnista, yhteisöverotuottoa siirtyy Saloon. Tämän kysymyksen ratkaiseminen ylipäätään jollain tavalla toteuttaa strategisen tavoitteen. Mikäli markkinoilla toimien on mahdollista luoda edellytyksiä riittävä pääoma. Keskuskeittiön investointi tehdään kaupungin tai yhtiöön taseeseen. Hyvin ratkaisevaa on, kuka / ketkä ovat muita omistajia. Yhtiö maksaa voitostaan yhteisöveroa. Kaupunki voi osaomistajana pyrkiä ohjaamaan niin, että työpaikat ovat Salossa, jolloin yhteisöverotuotto tulee kokonaan Saloon. Mikäli saa asiakkaita myös muista kunnista, yhteisöverotuottoa siirtyy Saloon. Tämän kysymyksen ratkaiseminen ylipäätään jollain tavalla toteuttaa strategisen tavoitteen. Mikäli markkinoilla toimien on mahdollista luoda edellytyksiä yhteisöveroa. Yhteisöveron tuotto jakautuu työpaikkojen suhteessa. Mikäli valmistus on muualla, saa valmistuskunta yhteisöveron. Toisaalta, jos Salossa valmistetaan ruokaa myös muihin kuntiin vietäväksi, se voi kasvattaa yhteisöverotuottoa. Tämän kysymyksen ratkaiseminen ylipäätään jollain tavalla toteuttaa strategisen tavoitteen. Mikäli markkinoilla toimien on mahdollista luoda edellytyksiä
Vaikutukset henkilöstöön ja/tai osaamiseen henkilöstömäärii n ja henkilöstön osaamiseen liittyvä asiat henkilöstön tasa-arvoon liittyvät asiat Vaikutukset yritystoimintaan Yrityksiin kohdistuvat vaikutukset palvelutuotannon puolesta. Henkilöstömäärässä ei tapahdu välittömästi merkittäviä muutoksia, mutta sote-uudistus sekä mahdollisesti asiakasmäärän väheneminen ja varhaiskasvatuspaikkoj en ulkoistaminen saattavat johtaa henkilöstön vähentämispaineeseen. Nykyisen henkilöstön osaaminen ja ammattitaito on korkealla tasolla. Työyhteisön (esim. koulu) kaikki jäsenet ovat saman työnantajan palveluksessa ja tältä osin tasa-arvoisessa asemassa keskenään. Kaikki elintarvikkeet ostetaan toimintavarmuuden takaavina uusille työpaikoille, se tukee strategista päämäärää. Kaupungin henkilöstö siirtyy yhtiön henkilöstöksi liikkeenluovutuksella. Myöhempi henkilöstömäärä riippuu yhtiön erityisesti markkinaehtoisesti tapahtuvan toiminnan määrästä. Henkilöstön osaaminen on yhtiön ydinosaamista, joten sen ylläpito on tärkeää. Työyhteisön (esim. koulu) kaikki jäsenet eivät ole saman työnantajan palveluksessa ja tältä osin eivät ole tasa-arvoisessa asemassa keskenään. Yhtiö ostanee kaikki elintarvikkeet ja ruokakuljetukset markkinoilta, mutta voi uusille työpaikoille, se tukee strategista päämäärää. Kaupungin henkilöstö siirtyy yhtiön henkilöstöksi liikkeenluovutuksella. Myöhempi henkilöstömäärä riippuu yhtiön erityisesti markkinaehtoisesti tapahtuvan toiminnan määrästä. Henkilöstön osaaminen on yhtiön ydinosaamista, joten sen ylläpito on tärkeää. Työyhteisön (esim. koulu) kaikki jäsenet eivät ole saman työnantajan palveluksessa ja tältä osin eivät ole tasa-arvoisessa asemassa keskenään. Yhtiö ostanee kaikki elintarvikkeet ja ruokakuljetukset markkinoilta, mutta voi uusille työpaikoille, se tukee strategista päämäärää. Siltä osin, kun kilpailutettavissa tehtävissä on kaupungin henkilöstöä, he siirtynevät palveluntuottajan henkilöstöksi liikkeenluovutuksella. Myöhempi henkilöstömäärän kehitys riippuu yhtiön menestyksestä markkinoilla. Työyhteisön (esim. koulu) kaikki jäsenet eivät ole saman työnantajan palveluksessa ja tältä osin eivät ole tasa-arvoisessa asemassa keskenään. Palveluntuottaja ostanee kaikki elintarvikkeet ja mahdollisesti myös
kaavoitus, hankinnat, palvelujen tuottaminen kokonaisuuksina ulkopuolisilta. Pääosa ruokakuljetuksista ostetaan myös yrityksiltä. Paikallisilla yrityksillä on merkittävä osuus hankinnoista ja palveluista. Oman työn ja ostopalvelun suhde ei merkittävästi muuttune. tarvittaessa muuttaa toimintatapaa nopeasti. Jos yhtiö toimii markkinoilla ilman sidosyksikköasemaa, sen ei tarvitse toimia julkisen hankintayksikön tavoin. Tämä voi olla paikallisille yrityksille mahdollisuus. Yhtiön toiminnan on kuitenkin oltava kannattavaa. Mikäli palvelujen volyymi kasvaa markkinoilla, se tarjoaa alihankinta-mahdollisu uksia yrityksille. Palvelujen volyymin kasvu voi olla uhka alalla jo toimiville yrityksille ja vastaavasti alihankintamahdollisuu ksien lisääntyminen mahdollisuus toimiville tai uusille yrityksille. tarvittaessa muuttaa toimintatapaa nopeasti. Yhtiö toimii ilman sidosyksikköasemaa, joten sen ei tarvitse toimia julkisen hankintayksikön tavoin. Tämä voi olla paikallisille yrityksille mahdollisuus. Yhtiön toiminnan on kuitenkin oltava kannattavaa. Mikäli palvelujen volyymi kasvaa markkinoilla, se tarjoaa alihankinta-mahdollisu uksia yrityksille. Palvelujen volyymin kasvu voi olla uhka alalla jo toimiville yrityksille ja vastaavasti alihankintamahdollisuu ksien lisääntyminen mahdollisuus toimiville tai uusille yrityksille. ruokakuljetukset markkinoilta. Yksityisen yhtiön ei tarvitse tehdä hankintojaan julkisen hankintayksikön tavoin. Toiminnan on kuitenkin oltava kannattavaa. Mikäli palvelujen volyymi kasvaa markkinoilla, se tarjoaa alihankinta-mahdollisu uksia yrityksille. Uuden toimijan, varsinkin ison yrityksen, tuleminen voi olla uhka alalla jo toimiville yrityksille ja vastaavasti alihankintamahdollisuu ksien lisääntyminen mahdollisuus toimiville tai uusille yrityksille.