Kuntoarvio RS 15. Salon seudun koulutuskuntayhtymä (SSKKY) Taitajankatu Salo. Tarkastuspäivä Raportointipäivä 5.7.

Kuntoarvio RS 15 Salon seudun koulutuskuntayhtymä (SSKKY) Taitajankatu 6 24240 Salo Raportointipäivä 5.7.2017

2(43) SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. YHTEENVETO... 5 2.1. RAKENNUSTEKNIIKKA... 5 2.2. LVI-TEKNIIKKA... 6 2.3. SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 7 2.4. VÄLITTÖMÄSTI KORJATTAVAT PUUTTEET... 8 2.5. LISÄTUTKIMUKSET... 8 2.6. KIINTEISTÖN TEKNINEN PTS... 9 2.7. RAKENNUSTEKNIIKAN TEKNINEN PTS... 10 2.8. LVI-JÄRJESTELMIEN TEKNINEN PTS... 11 2.9. SÄHKÖJÄRJESTELMIEN TEKNINEN PTS... 12 3. KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA... 13 3.1. KOHTEEN TIEDOT... 13 3.2. ASIAKIRJATILANNE... 13 3.3. KORJAUSHISTORIA... 13 3.4. KÄYTTÄJÄKYSELYN PALAUTE... 13 3.5. HUOLTOTOIMEN JA KIINTEISTÖN KÄYTÖN ARVIOINTI... 14 3.6. ENERGIATALOUS... 14 3.7. SISÄOLOSUHTEISIIN LIITTYVÄT HAVAINNOT... 14 3.8. TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖRISKIT... 15 3.9. KOSTEUSVAURIOIHIN LIITTYVÄT HAVAINNOT... 15 4. RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO... 16 4.1. ULKOALUEET... 16 4.1.1. RAKENNUSTEN VIERUSTAT, PINTAVESIEN POISTO JA SALAOJITUS... 16 4.1.2. KASVILLISUUS JA VIHERALUEET... 16 4.1.3. LIIKENNEVÄYLÄT JA -ALUEET... 17 4.1.4. RAKENNELMAT, VARUSTEET JA JÄTEHUOLTO... 17 4.2. RAKENNUSTEKNIIKKA... 18 4.2.1. PERUSTUKSET JA SOKKELIT... 18 4.2.2. ALAPOHJA... 19 4.2.3. RAKENNUSRUNKO... 19 4.2.4. ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT... 20 4.2.5. IKKUNAT... 21 4.2.6. ULKO-OVET... 22 4.2.7. PARVEKKEET... 23 4.2.8. KATTORAKENTEET... 23 4.3. SISÄTILAT... 24 4.3.1. YLEISTILAT, TEKNISET TILAT... 24 4.3.2. WC- JA MÄRKÄTILAT... 26 5. LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO... 28 5.1. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ... 28 5.1.1. LÄMMÖNTUOTANTO... 28 5.1.2. LÄMMÖNJAKELU... 28 5.1.3. SÄÄTÖLAITTEET... 29 5.1.4. LÄMMÖNLUOVUTUS... 29 5.1.5. ERISTYKSET... 30 5.2. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT... 30 5.2.1. VEDENKÄSITTELY... 30 5.2.2. VESIJOHDOT... 30 5.2.3. VIEMÄRIT... 31 5.2.4. VESI- JA VIEMÄRIKALUSTEET... 31 5.2.5. VESI- JA VIEMÄRIERISTYKSET... 32

3(43) 5.3. ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT... 32 5.3.1. ILMANVAIHTOKONEET... 32 5.3.2. KANAVISTOT... 33 5.3.3. PÄÄTELAITTEET... 33 5.4. MUUT JÄRJESTELMÄT... 34 5.4.1. PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT... 34 5.4.2. KYLMÄTEKNISET JÄRJESTELMÄT... 34 6. SÄHKÖJÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO... 35 6.1. ALUESÄHKÖISTYS... 35 6.1.1. ALUEVALAISTUS... 35 6.1.2. ULKOPISTORASIAT... 35 6.2. KYTKINLAITOKSET JA JAKOKESKUKSET... 35 6.2.1. JAKOKESKUKSET ALLE 1000V... 35 6.2.2. JOHTOTIET... 37 6.2.3. KAAPELILÄPIVIENNIT... 37 6.3. JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET... 37 6.3.1. NOUSUJOHDOT... 37 6.3.2. VOIMARYHMÄJOHDOT... 38 6.3.3. VALAISTUSRYHMÄJOHDOT... 38 6.3.4. VARUSTEET... 38 6.3.5. LIITTYMISJOHDOT... 38 6.3.6. MAADOITUKSET JA POTENTIAALIN TASAUKSET... 38 6.4. VALAISIMET, LÄMMITTIMET, KOJEET JA LAITTEET... 39 6.4.1. VALAISIMET... 39 6.4.2. TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄ... 40 6.4.3. LÄMMITTIMET... 40 6.4.4. KOJEET JA LAITTEET... 41 6.4.5. SAUNAT... 41 6.5. TELE- JA ANTENNIJÄRJESTELMÄT... 41 6.5.1. PUHELIN- JA ATK-JÄRJESTELMÄ... 41 6.5.2. ANTENNIJÄRJESTELMÄ... 42 6.5.3. HEIKKOVIRTAJÄRJESTELMÄT... 42 7. KUNTOARVION TEKIJÖIDEN YHTEYSTIEDOT... 43

4(43) 1. JOHDANTO Tämä kuntoarvioraportti on tehty Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimesta kiinteistössä tehdyn tarkastuksen perusteella. Kuntoarvio on laadittu liike- ja palvelurakennusten kuntoarvion suoritusohjetta (KH 90 00501) noudattaen. Toimeksiantaja: Salon seudun koulutuskuntayhtymä (SSKKY) c/o Marko Mäkelä Taitajankatu 6 24240 Salo Tämän raportin ja siihen liittyvät tarkastukset on tehnyt seuraava työryhmä: Koordinaattori Heikki Iisakkila Raksystems Insinööritoimisto Oy Rakennustekniikka Heikki Iisakkila Raksystems Insinööritoimisto Oy LVI-järjestelmät Heikki Iivonen Raksystems Insinööritoimisto Oy Sähköjärjestelmät Simo Metsä Raksystems Insinööritoimisto Oy Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvion tilaajaohjeen (KH 90 00500) mukaisesti kuntoarvion tavoitteena on muodostaa puolueeton kokonaiskuva kiinteistöstä, selvittää merkittävimmät korjaus- ja tutkimustarpeet. Tavoitteena ei ole korjaustoimenpiteiden yksityiskohtainen määrittely. Raportissa esitetty korjaus- ja kunnossapidon pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) on ns. tekninen PTS eli se ei sisällä kiinteistön taloudelliseen tilaan liittyviä tarkasteluja vaan perustuu kiinteistön eri rakennusosien tekniseen käyttöikään. Tässä raportissa esitetty PTSehdotus 5 vuoden tarkastelujaksolle ja mahdolliset lisätutkimukset ovat lähtötietoina kunnossapitosuunnitelmalle. PTS-ehdotuksen kustannukset perustuvat karkeaan määräarviointiin ja tarkastusvuoden alun kustannustasoon. PTS-ehdotuksessa ei ole esitetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä. Energiataloudellisen tarkastelun perustana on karkea arviointi kokonaisuuksien tasolla. Tarkemmat energiansäästömahdollisuudet tulee selvittää erillisen energiakatselmuksen avulla. Kuntoarvio ja PTS:n ajan tasalle saattaminen on suositeltavaa tehdä noin viiden vuoden välein. Lisäksi vuosittaisella katselmuksella voidaan arvioida kunnossapidon ja korjausten onnistumista ja esittää mahdolliset parannusehdotukset, jotka edesauttavat kiinteistön arvon säilyttämisessä ja nostamisessa sekä auttavat riskien hallinnassa ja ennakoinnissa. Tämä luokittelu on kuntoarvioijan arvio kohteen yleisestä kunnosta. Kuntoluokkien avulla voidaan eri rakennuksia ja rakennusosia verrata toisiinsa. Käytetyt kuntoluokat ovat: 5 = Uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa 4 = Hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 = Tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 = Välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden kuluessa 1 = Heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa

5(43) 2. YHTEENVETO Kuntoarvioinnin kohteena oli vuosina 1959 1990 rakennettu koulukeskus. Rakennuksen tilat sijaitsevat 1 3 kerroksessa. Lisäksi rakennuksessa on kellaritiloja. Merkittävimmät peruskorjaukset on tehty vuosien 1988 1992 aikana. Rakennus on teräsbetonirunkoinen. Julkisivuverhouksena on käytetty vaihtelevasti maalattua kuitusementtilevyä, betonia tai tiiltä. Ikkunat ovat pääosin puurakenteisia lämpölasi-ikkunoita. Ulko-ovet ovat pääasiassa metallirakenteisia ja lasiaukollisia ovia. Kattotyyppinä on loiva harjakatto ja osittain tasakatto. Harjakaton vesikatemateriaalina on maalattu rivipeltikate ja tasakaton katteena bitumikermikate. Kohde on kokonaisuutena pääosin tyydyttävässä kunnossa. KL 3 2.1. RAKENNUSTEKNIIKKA Piha-alueiden, liikenneväylien ja varusteiden kunto on pääosin tyydyttävä. Maanpinnoissa /betonikiveyksissä esiintyy jonkin verran painumia lähinnä rakennuksen vierustalla ja joidenkin sadevesikaivojen vieressä. Sen sijaan asfalttipäällysteet ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. Salaojia on osittain uusittu vuosien aikana, mutta oletettavasti pääosa salaojista on alkuperäisiä. Mahdollisesti ei salaojitus ei kata koko rakennusta. Salaojille suositellaan teettämään kuvaus ja tarvittaessa painehuuhtelu. Salaojien ainakin osittaiseen uusimiseen on syytä varautua. Piharakenteet ja varusteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Rakennus on perustettu pääosin teräsbetonisten perustusrakenteiden varaan. Perustusrakenteissa tai alapohjissa ei havaittu merkkejä, jotka viittaisivat rakenteiden epänormaaliin painumiseen tai halkeamiin. Sokkelin maalipintojen hilseilyä esiintyy vaihtelevasti eri puolella rakennusta. Runkorakenteissa ei havaittu merkittäviä vaurioita tai muodonmuutoksia lukuun ottamatta muutamia paikallisia halkeamia ei aikakauden rakenteiden liitoskohdissa. Kokonaisuutena runkorakenteet ovat hyvässä kunnossa. Julkisivut ovat rakenteellisesti tyydyttävässä-välttävässä kunnossa. Julkisivuissa on havaittavissa melko yleisesti maalipintojen hilseilyä ja säärasituksesta johtuvaa tummumista. Muita huomioitavia asioita ovat teräsosien ruostevauriot sekä kattovesien roiskevauriot julkisivupinnoissa. Betonielementtien elastiset saumaukset alkavat olla ikääntyneitä. Julkisivuille suositellaan tekemään tarkennettuja kunnostuksia eri pinnoille. Betonirakenteille suositellaan teettämään erillinen kuntotutkimus. Pääosa nykyisistä ikkunoista on asennettu peruskorjausten yhteydessä 1980-1990-luvuilla. Ainoastaan B-siipeen on asennettu nykyaikaiset puu-/alumiini-ikkunat vuonna 2015. Puuikkunoissa esiintyy yleisesti epätiiviyttä sekä ikääntymisen ja säärasituksen jättämiä jälkiä. Puuikkunoiden vaiheittaiseen uusimiseen tulee varautua. Ulko-ovien kunto ja toimivuus ovat tyydyttävällä tasolla. Välittömiä uusimistarpeita ei havaittu. Rivipeltikatoissa esiintyy melko yleisesti ruostevaurioita. Myös kattojen läpivienneissä ja saumoissa esiintyy epätiiviyttä. Lisäksi räystäiden puuttuminen lisää julkisivujen vaurioi-

6(43) tumisriskiä. Tasakattojen bitumikermikatteet alkavat olla ikääntyneitä ja uusimisen tarpeessa. Sisätiloissa on vuosien aikana tehty erilaisia pintaremontteja ja suhteellisen paljon erilaisia tilamuutoksia. Kuntoarvioinnin yhteydessä tarkastetut sisätilat ovat pintarakenteiltaan vaihtelevassa kunnossa. Auditorion alapuolisen kellaritilan pinnoissa esiintyy ulkopuolisen kosteuden aiheuttamia vaurioita. Lisäksi vähäisempiä kosteusvaurioita esiintyy keittiösiiven kellarissa. 3. kerroksen saunaosasto on saneerattu v. 2009 ja tilat ovat hyväkuntoisia. Myös muut pesu- ja wc-tilat ovat käyttökuntoisia, mutta ne alkavat pintarakenteiltaan olla pääosin ikääntyneitä. Ikääntyneiden pesu- ja wc-tilojen saneerauksiin on syytä varautua. Sisätilojen saneeraus kannattaa ainakin pääosin ajoittaa tulevan putkiremontin yhteyteen. Merkittävimmät rakennustekniset toimenpiteet tarkastelujaksolla tulevat olemaan Piha-alueiden kunnostukset. Varautuminen salaojien osittaiseen uusimiseen (kuvauksen perusteella). Julkisivun betonirakenteiden kuntotutkimus. Julkisivujen kunnostuksia ja huoltomaalauksia. Puuikkunoiden vaiheittainen uusiminen puu-/alumiini-ikkunoiksi. Peltikatteet kunnostetaan ja huoltomaalataan. Bitumikermikatteet ja saunaosaston kattoterassin vesieriste uusitaan. Kellaritilojen kosteusvauriokorjaukset. Pesu- ja wc-tilojen kunnostus. Tulevaan putkiremonttiin liittyvät rakennustekniset työt. Muiden sisätilojen kunnostamiset käyttäjätarpeiden mukaisesti. Kiinteistö on rakennustekniikan osalta keskimäärin tyydyttävässä - välttävässä kunnossa. KL3-2 2.2. LVI-TEKNIIKKA Kiinteistö on liitetty kaukolämpöverkostoon. Kaukolämmön alajakokeskuksessa käyttöveden lämmönsiirrin on vuodelta 2014 ja lämmityksen lämmönsiirrin on vuodelta 2011 (ei erillistä ilmanvaihdon lämmönsiirrintä). Lämmönsiirtimiä ei teknisen käyttöiän perusteella uusita vielä kuluvalla 10-vuotisjaksolla. Kaukolämmön alajakokeskuksessa säätö- ja toimilaitteita uusitaan toistaiseksi niiden vikaantuessa (huoltoasia). Lämpöjohtoverkosto pattereineen on eri rakentamisvuosilta. Termostaattiset patteriventtiilit ovat pääosin vuosilta 1988 1992. Lämmityksen perussäätöä ja patteriventtiilien uusimista voidaan suositella lähivuosien aikana, mitä voidaan perustella tasaisemmilla lämpötiloilla ja lämmön säästöllä. Kiinteistö on liitetty kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoon. Vesijohdot ovat havaintojen mukaan kuparia (uusinnoissa on myös komposiittia) ja viemärit muovia tai valurautaa. Vesi- ja viemäriputket ovat suurimmaksi osaksi eri rakentamisvuosilta. B siivessä tehdään parhaillaan remonttia ja samalla uusitaan vesijohdot. Samalla käyttövesijohdot vedetään B siivestä pihan poikki hallinnon tiloihin. Saadun tiedon mukaan vesi-

7(43) johdot ovat yleisesti heikossa kunnossa, joten kaikki vesijohdot tullaan uusimaan lähivuosien aikana (tehty päätös). Viemärien kunnon tarkastus ja uusimistarpeiden arviointi edellyttävät viemäreiden sisäpuolista kuvausta. Vanhat valurautaiset viemärit ovat todennäköisesti käyttöikänsä päässä, mutta kuvauksella voidaan vielä selvittää mahdollinen korjaustapavaihtoehto, esimerkiksi sukitus. Muoviviemäreiden kuvaus antaa tietoa mahdollisista muodonmuutoksista tai painumista. Kiinteistössä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmön talteenotolla. Kiinteistön ilmanvaihtokoneet ovat pääosin vuosilta 1988 1992. Keittiösiiven koneet ovat uudempia vuodelta 2005 ja vastaavista poistoista vesikatolla otetaan lämpö talteen (neulapattereilla). Vanhempien ilmanvaihtokoneiden puhaltimien vaihdosta on jo tehty työselitys. Vanhat puhaltimet ovat hihnakäyttöisiä 2-nopeuskeskipakopuhaltimia, jotka korvataan suoravetoisilla kammiopuhaltimilla. Uusien puhaltimien sähkön kulutus on huomattavan pientä verrattuna vanhoihin. Uusien puhaltimien säätö voidaan virittää paremmin tilojen käytön mukaisiksi ja saadaan siten selvää lämmön ja sähkön säästöä aikaiseksi. Kouluihin ei suunnitella ilmanvaihtoon liittyvää jäähdytystä, mutta ongelmallisimmissa tiloissa voidaan harkita ilmalämpöpumppuja (nyt jo hallintotiloissa). Kiinteistön lämmitystä ja ilmanvaihtoa ohjataan viereisen rakennuksen PC valvomosta (järjestelmä on juuri uusittu vuosina 2016 2017). Yhteyden järjestelmään saadaan myös internetin kautta. Myös vanhat valvonta-alakeskukset on päivitetty ja ne ovat yhteydessä uuteen järjestelmään. Rakennusautomaatiota uusitaan toistaiseksi tarpeen mukaan. Merkittävimmät LVI-tekniset toimenpiteet tarkastelujaksolla tulevat olemaan Lämmityksen perussäätö ja patteriventtiilien uusiminen. Vesijohdot uusitaan lähivuosien aikana. Viemäreiden korjaus tai uusiminen perustuen viemäreiden kuvaukseen (erillinen raportti). Vesikalusteiden uusimiset teetetään tarpeen mukaan. Vanhempien ilmanvaihtokoneiden puhaltimien vaihto. Muut ilmanvaihdon laitteiden uusimiset teetetään toistaiseksi tarpeen mukaan. Rakennusautomaation uusimiset teetetään toistaiseksi tarpeen mukaan. Ilmanvaihdon nuohous teetetään viiden vuoden välein (keittiössä joka vuosi). Kiinteistö on LVI-tekniikan osalta keskimäärin kuntoluokassa tyydyttävä - välttävä. KL 3-2 2.3. SÄHKÖJÄRJESTELMÄT Tarkastuksen kohteena on kiinteistö, mikä on rakennettu useissa osissa. Sähköjärjestelmien määräaikaistarkastus tulee teettää 10 vuoden välein ja se on tehty vuonna 2013. Ulkovalaistus on välttävässä kunnossa. Valaisimien uusiminen tulee ajankohtaiseksi tarkastelujakson alkupuolella.

8(43) Kiinteistön sähköjärjestelmät ovat havaintojen mukaan pääosin 1990-luvulta. Kiinteistön pääsähkönjakelujärjestelmä on pääosin edelleen tyydyttävässä kunnossa, eikä sille arvioida merkittäviä uusimistarpeita. Kun isompia alueita saneerataan, harkitaan samalla kyseistä aluetta palvelevan keskuksen uusimista. Kompensointilaitteiston uusimiselle on esitetty varaus. Sisätilojen valaisimet ovat suurelta osin 1990-luvulta olevia loisteputkivalaisimia. Kyseisten valaisinten uusimista suositetaan jakson aikana. Turvavalaistusjärjestelmä on pääosin 1990-luvulta. Turvavalokeskuksia on saatujen tietojen mukaan neljä kappaletta. Järjestelmän uusimisille on esitetty varaus. Kiinteistöön on toteutettu yleiskaapelointijärjestelmä palvelemaan kasvaneita tiedonsiirtotarpeita. Telejärjestelmiä päivitetään tarpeen mukaan. Merkittävimmät toimenpiteet kuluvalla PTS-jaksolla ovat: Aluevalaistuksen uusiminen. Kompensointilaitteiston uusiminen. Läpivientien tarkastus ja tiivistys. Turvavalaistusjärjestelmän uusiminen. 1990-luvun valaisimien uusiminen. Kiinteistön sähköjärjestelmät ovat kokonaisuudessaan tyydyttävässä kunnossa. KL 3 2.4. VÄLITTÖMÄSTI KORJATTAVAT PUUTTEET Vesikattojen räystäskourujen puhdistus. 2.5. LISÄTUTKIMUKSET Julkisivun betonirakenteiden kuntotutkimus. Viemäreiden ja salaojien kunnon tutkiminen lähiviikkojen aikana. Haitta-ainekartoitusraportin päivittäminen (tarvittaessa).

Vuosittaiset kustannukset [x 1000 e] 9(43) 2.6. KIINTEISTÖN TEKNINEN PTS 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Rakennetekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Kiinteistön PTS-ehdotus, yhteenveto korjaustarpeista Kustannustaso 2017. Hinnat alv 0% Kustannusarvio (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Rakennetekniikka 24 283 835 655 420 3 6 30 0 3 2259 LVIA-tekniikka 5 125 315 305 320 5 45 5 20 5 1150 Sähkötekniikka 2 20 40 0 0 250 0 0 0 0 312 Yhteensä 31 428 1190 960 740 258 51 35 20 8 3721 Yht. Keskimäärin vuodessa 26,77 / m² / vuosi Huoneistoala 13 900 m²

10(43) 2.7. RAKENNUSTEKNIIKAN TEKNINEN PTS 4.1.1. Kustannustaso 2017. Kustannusarvio (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Maanpintojen painumakorjauksia 1 erä 15 15 Sadevesien ohjausten parantaminen 1 erä 20 20 Salaojien osittainen uusiminen, karkea arvio (varaus) 1 erä 150 150 4.1.2. Kasvillisuus ja viheralueet 3 Viherhuolto 3 erä 3 3 3 9 4.1.3. Liikenneväylät ja -alueet 3 Pihapäällysteiden kunnostuksia 2 erä 15 20 35 4.1.4. Rakennelmat, varusteet ja jätehuolto 3 Aluerakenteiden kunnostuksia 2 erä 5 6 11 4.2.1. Perustukset ja sokkeli 3 Sokkelipintojen kunnostus muiden julkisivukorjausten yhteydessä. 15 15 4.2.2. Alapohja 3 Lahot rakennusjätteet poistetaan avatuista alapohjarakenteista mahdollisuuksien mukaan 1 erä 4 4 Avatut alapohjarakenteet korjataan ja tiivistetään ilmatiiviiksi 1 erä 8 8 4.2.3. Rakennusrunko 4 Kuntoluokka Toimenpide-ehdotukset Rakennusten vierustat, pintavesien poisto ja salaojitus 2 Määräarvio Hinnat alv 0% Yht. 4.2.4. Ulkoseinät ja julkisivut 2 Julkisivun betonirakenteiden kuntotutkimus 1 erä 6 6 Julkisivujen kunnostuksia ja huoltomaalauksia (karkea arvio) 2 erä 80 80 160 Elastisten saumausten uusiminen 1 erä 15 15 4.2.5 Ikkunat 2 Puuikkunoiden vaiheittainen uusiminen 4 erä 100 100 100 70 370 4.2.6. Ulko-ovet 3 Ulko-ovien kunnossapitokorjauksia 1 erä 5 10 15 4.2.7. Parvekkeet 3 Kattoterassin kunnostus katto- ja julkisivukorjausten yhteydessä 1 kpl X 4.2.8. Kattorakenteet 2 Vesiikattojen vuotokorjaukset 1 erä 6 6 Peltikattojen vaiheittainen kunnostus ja huoltomaalaus 3 erä 50 50 60 160 Bitumikermikatteiden uusiminen ja kattoterssin vesieristys 1 erä 60 60 4.3.1. Yleistilat, tekniset tilat 3 Kellaritilojen kosteusvauriokorjaukset (karkea arvio) 1 kpl 50 50 Putkiremonttiin liittyvät rakennustekniset työt (sis. pesuja wc-tilat) 3 erä 250 250 200 700 Muiden sisätilojen vaiheittaisia saneerauksia tarpeiden mukaan 3 erä 150 150 150 450 4.3.2. Wc- ja märkätilat 2 Wc- ja pesutilojen saneeraus 3 erä X X X Rakennustekniikka yhteensä 24 283 835 655 420 3 6 30 3 2259 Kuntoluokat 5 = Uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa 4 = Hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 = Tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 = Välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden 1 = Heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa

11(43) 2.8. LVI-JÄRJESTELMIEN TEKNINEN PTS Toimenpide-ehdotukset 5.1.1. Lämmöntuotanto 4 Kuntoluokka Määräarvio Kustannustaso 2017. Hinnat alv 0% Kustannusarvio (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Yht. 5.1.2. Lämmönjakelu 3 Lämmityksen perussäätö 1 kpl 30 30 5.1.3. Säätölaitteet 3 Rakennusautomaatiota uusitaan toistaiseksi tarpeen mukaan 2 erä 5 5 10 5.1.4. Lämmönluovutus 2 Vanhat patteriventtiilit uusitaan lämmityksen perussäädön yhteydessä 1 erä x 5.1.5. Eristykset 3 5.2.1. Vedenkäsittely 3 5.2.2. Vesijohdot 2 Vesijohdot uusitaan lähivuosien aikana (ei sisällä rakennusteknisiä töitä, karkea arvio) 3 erä 100 100 100 300 5.2.3. Viemärit 3 Viemäreiden korjaus tai uusiminen perustuen viemäreiden kuvaukseen (karkea arvio) 3 erä 200 200 200 600 5.2.4. Vesi- ja viemärikalusteet 3 Vesikalusteiden uusimisia 4 erä 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 50 5.2.5. Vesi- ja viemärieristykset 3 5.3.1. Ilmanvaihtokoneet 3 Vanhempien ilmanvaihtokoneiden puhaltimien vaihto 1 erä 60 60 Muut ilmanvaihdon laitteiden uusimiset teetetään toistaiseksi tarpeen mukaan 5 erä 10 10 10 10 40 5.3.2. Kanavistot 3 Ilmanvaihtokanavien puhdistus (tehdään kaksi kertaa) 2 kpl 30 30 60 5.3.3. Päätelaitteet 3 Päätelaitteet puhdistetaan aina ilmanvaihdon nuohouksen yhteydessä 2 erä x x 5.4.1. Kylmätekniset järjestelmät 3 5.4.2. Palontorjuntajärjestelmät 3 LVI-tekniikka yhteensä 5 125 315 305 320 5 45 5 20 5 1150 Kuntoluokat 5 = Uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa 4 = Hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 = Tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 = Välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden 1 = Heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa

12(43) 2.9. SÄHKÖJÄRJESTELMIEN TEKNINEN PTS Toimenpide-ehdotukset 6.1.1. Aluevalaistus 2 Kustannustaso 2017. Kustannusarvio (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Aluevalaistuksen uusiminen 1 erä 10 10 6.1.2. Ulkopistorasiat 3 Kuntoluokka Määräarvio Hinnat alv 0% Yht. 6.2.1. Jakokeskukset alle 1000V 3 Kompensointilaitteiston uusiminen 1 erä 10 10 Vanhojen johdonsuoja-automaattien uusiminen 1 erä 15 15 6.2.2. Johtotiet 3 6.2.3. Kaapeliläpiviennit 3 Tarkastus ja tiivistys 1 erä 2 2 6.3.1. Nousujohdot 3 6.3.2. Voimaryhmäjohdot 3 6.3.3. Valaistusryhmäjohdot 3 6.3.4. Varusteet 3 6.3.5. Liittymisjohdot 3 6.3.6. Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset 3 6.4.1. Valaisimet 3 Vanhojen valaisimien uusiminen 1 erä 250 250 6.4.2. Turvavalaistusjärjestelmä 2 Järjestelmän uusiminen 1 erä 20 20 6.4.3. Lämmittimet 3 6.4.4. Kojeet ja laitteet 3 6.4.5. Saunat 3 6.5.1. Puhelin- ja atk-järjestelmä 3 6.5.2. Antennijärjestelmä 3 6.5.3. Heikkovirtajärjestelmät 3 Rikosilmoitusjärjestelmän osittainen uusiminen 1 erä 5 5 Sähkötekniikka yhteensä 2 20 40 250 312 Kuntoluokat 5 = Uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa 4 = Hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 = Tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 = Välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden 1 = Heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa

13(43) 3. KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA 3.1. KOHTEEN TIEDOT Kohde: Salon seudun koulutuskuntayhtymä (SSKKY) Lähiosoite: Taitajankatu 6 Postinumero- ja toimipaikka: 24240 Salo Rakennustyyppi: Koulurakennus Tilavuus: 60 900 m 3 Pinta-ala: 13 900 m 2 Kerrosluku: 1-3 Rakennusvuosi: 1959-1992 3.2. ASIAKIRJATILANNE Kohteessa oli käytettävissä pääpiirustuksia sekä joitakin sähköteknisiä piirustuksia. Lisäksi oli saatavilla vesikaton kuntoarvioraportti, ilmanvaihtotyöselitys 5.4.2016 puhaltimien uusimiselle, Eristysliike Sarttila Oy 7.9.2015 sekä haitta-ainekartoitusraportti, Inspecta Oy 9.6.2016. 3.3. KORJAUSHISTORIA Merkittäviä korjauksia ovat havaintojen mukaan olleet mm. Peruskorjaukset 1988-1992 Laitoskeittiö 2005 Koulumessin tilat sekä 3. kerroksen sauna- ja kokoustilat 2009 pihapäällysteiden uusimisia 2015 Vesikattojen kattokaivot 2015-2016 B-siiven ikkunat 2016 Haitta-ainekartoitus 2016 B-siiven muutostöitä 2017 Rakennusautomaatiojärjestelmän uusinta 2016-2017 3.4. KÄYTTÄJÄKYSELYN PALAUTE Kirjallista käyttäjäkyselyä ei järjestetty. Tarkastuksen yhteydessä haastateltiin suullisesti tiloissa paikalla olleita käyttäjiä. Haastatteluissa esiin tulleita asioita olivat mm. auditorion alapuolisissa kellaritiloissa kosteusvaurioita vesijohdoissa ollut vuotoja räystäiden puuttumisen vuoksi vesi roiskuu ulkoseinille ruokalan kohdalla on ulkopuolisten ilmanvaihtokanavien tuenta puutteellinen peltikatossa on ollut vesivuotoa, jota ei korjauksista huolimatta ole saatu paikattua

14(43) 3.5. HUOLTOTOIMEN JA KIINTEISTÖN KÄYTÖN ARVIOINTI Kiinteistön rakennustekniset huoltotoimet olivat tyydyttävällä tasolla. LVIS-järjestelmien osalta huolto on ollut riittävää. 3.6. ENERGIATALOUS Lämpöenergian kulutus Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Mitattu kulutus, MWh 354,2 185,2 186,8 Ominaiskulutus, kwh/rm 3, vuosi 31,44 34,52 42,95 Kiinteistön lämmön kulutus vuonna 2016 on noussut selvästi edellisiin vuosiin verrattuna. Lämmityksen perussäätö on perusteltua teettää lähiaikoina. Asia voi liittyä myös viereisen rakennuksen irtaantumiseen yhteisestä kaukolämmön alajakokeskuksesta. MOTIVA:n tilastoissa yleissivistävien oppilaitosten ominaiskulutuksen mediaani on 43,9 kwh/rm 3. Vedenkulutus Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Veden kulutus, m 3 /vuosi 3 898 3 368 2 811 Ominaiskulutus, litraa/rm 3, vuosi 64 55 46 Veden kulutus on ollut kohtuullista ja tarpeen mukaista. MOTIVA:n tilastoissa yleissivistävien oppilaitosten ominaiskulutuksen mediaani on 76 litraa/rm 3. Sähkön kulutus Sähkönkulutus on vuosina 2014-2016 ollut noin alla olevan taulukon mukainen. Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Sähkön kulutus, kwh/vuosi 1 028 1 058 1 099 Ominaiskulutus, kwh/m 3 /vuosi 16,9 17,4 18,0 Kulutus on normaalilla tasolla. 3.7. SISÄOLOSUHTEISIIN LIITTYVÄT HAVAINNOT Lämpötila Yleensä kouluissa tai vastaavissa työympäristöissä pidetään lämmityskaudella 20 21 C lämpötilaa sopivana. Kohdekierroksella ulkona oli noin +14 C, joten sisälämpötiloja ei mitattu.

15(43) Ilman laatu ja vaihtuvuus Ilman laatu ja vaihtuvuus olivat aistinvaraisesti arvioiden tyydyttävää tasoa. Sisäilman epäpuhtaudet Sisäilmassa ei aistinvaraisesti ollut havaittavissa epäpuhtauksia. Melu Putkistoista tai ilmanvaihdosta ei aiheutunut häiritsevää melua. Tuhoeläimet ja linnut Vesikatolla ja pihalla havaittiin pesiviä vihaisia lokkeja. Keittiösiiven alapuolisissa kellaritiloissa havaittiin sokeritoukkia. Tuhoeläintorjuntaa suositellaan tekemään tarpeen mukaan. Valaistus Sisätilojen valaistustasot ovat yleisesti tyydyttävällä tasolla. 3.8. TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖRISKIT Merkittäviä turvallisuus- tai ympäristöriskejä ei havaittu. Kunnostuksia suorittaessa tulee huomioida mahdolliset haitalliset aineet kuten asbesti sekä betonielementtien saumaaineet. 3.9. KOSTEUSVAURIOIHIN LIITTYVÄT HAVAINNOT Auditorion alapuolisen kellaritilan pinnoissa esiintyy laaja-alaisesti ulkopuolisen kosteuden aiheuttamia vaurioita. Kosteudentunnistimella havaittiin jälkien kohdilla kohonnutta kosteutta. Lisäksi vähäisempiä kosteusvaurioita esiintyy keittiösiiven kellarissa seinien alaosissa. Liikuntasalin ruokalan puoleisen päätyseinän yläosassa esiintyy vanhoja kosteusjälkiä. Peltikatteessa on ollut toistuvia kattovuotoja.

16(43) 4. RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO 4.1. ULKOALUEET 4.1.1. Rakennusten vierustat, pintavesien poisto ja salaojitus Rakennuksen vierustat ovat pääosin sorastettuja, mutta myös vaihtelevasti mm. kivettyjä, nurmialuetta, kasvillisuutta ja asfalttia. Sisäpihalla havaittiin paikallista painumista F-siiven kohdalla. Lisäksi paikallisia painumia havaittiin joidenkin sadevesikaivojen vieressä. Rakennus ovat korkeusasemaltaan korkealla ympäröivään maastoon nähden, joten pintavedet ohjautuvat poispäin. Pintavesien poisto ulkoalueilla on järjestetty pääosin sadevesijärjestelmiin. Myös kattovedet ohjautuvat sadevesiviemäriin. Kaikilta osin eivät sadevesijärjestelmät toimi suunnitellulla tavalla. Rakennus on ainakin osittain varustettu salaojilla ja muutamissa kohdissa salaojia on myös uusittu. Tarkastuskaivoja on paikoin nurkilla. Saadun tiedon mukaan niille ei viime vuosina ole tehty toimenpiteitä. Mahdollisesti ei salaojitus ei kata koko rakennusta. Salaojituksen toimivuus suositellaan tarkastettavan kuvauksen / tarvittaessa painehuuhtelun avulla. Paikallinen painuma rakennuksen vierustalla. Vesi lammikoituu sadevesikaivon viereen etupihalla. Maanpintojen painumat korjataan tarpeen mukaan. Sadevesien ohjausten parantaminen. Salaojille teetetään kuvaus ja tarvittaessa painehuuhtelu lähiviikkojen aikana. Salaojien uusimistarve arvioidaan kuvausten perusteella. 4.1.2. Kasvillisuus ja viheralueet Sisäpiha-alueilla kasvaa muutamia puita, mutta ne sijaitsevat riittävän etäällä rakennuksesta. Puiden leikkauksiin ja poistamisiin varaudutaan tarvittaessa. Nurmialueita hoidetaan jatkossa tarpeen mukaan.

17(43) Sisäpihan kasvillisuutta. Seinustan nurmikaista. Normaali viherhuolto. 4.1.3. Liikenneväylät ja -alueet Liikennöidyt kulkutiet ja piha-alueet ovat pääosin asfaltoituja. Rakennuksen sisäpihalla on käytetty betonikiveyksiä ja -laatoituksia. Asfalttipäällysteet ovat hyvässä kunnossa, mutta betonipäällysteissä esiintyy muutamia painumia lähinnä maakerrosten vajoamisesta johtuen. Pihakiveyksissä esiintyy paikoin painumia. Asfaltoinnit ovat kunnossa. Pihapäällysteitä kunnostetaan tarpeen mukaan 1-2 kertaa jakson aikana. 4.1.4. Rakennelmat, varusteet ja jätehuolto Aluerakenteita ja varusteita ovat mm. metalliaidat ja -kaiteet, betoniset tukimuurit, valaisinpylväät, roska-astiat jne. Jätteiden keräyspiste sijaitsee rakennuksen vierustalla. Pihavarusteet ja -rakenteet ovat vähintään tyydyttävässä kunnossa. Jätehuollossa ei havaittu huomautettavaa.

18(43) Jätteiden keräyspiste. Metallikaide ja tukimuuri ovat kunnossa. Aluerakenteille ja -varusteille riittää tavanomaiset kunnossapitotoimenpiteet. 4.2. RAKENNUSTEKNIIKKA 4.2.1. Perustukset ja sokkelit Rakennus on perustettu betonirakenteisten perustusten varaan. Oletettavasti perustukset on tuettu paalutuksen varaan. Sokkelin ulkopinnat ovat maalattuja. Rakennus on perustusten osalta pääosin tyydyttävässä kunnossa, painumia tms. haittoja ei ole tapahtunut. Paikoin on sokkelipinnoissa havaittavissa pintavaurioita ja maalipintojen hilseilyä lähinnä syöksytorvien roiskevesistä johtuen. Paikallisesti havaittiin myös esiin tulleita raudoitteita. Sokkelin maalipinta hilseilee syöksytorvesta tulleiden roiskevesien takia. Paikoin raudoitteita on tullut esille. Sokkelien vaurioiden korjaukset ja sokkelisaumauksien uusiminen muiden julkisivukorjausten yhteydessä.

19(43) 4.2.2. Alapohja Rakennuksen alapohjat ovat maavaraisia tai kantavia teräsbetonilaattoja. Merkittäviä vaurioita tai painumia ei kierroksen aikana havaittu. Rakenteellisesti vaarattomia kutistumahalkeamia havaittiin alapohjan betonirakenteissa paikoin. Työsalihallin viemärikorjausten yhteydessä avatuista alapohjarakenteista tarkasteltuna havaittiin alapohjan perusmaan painumista sekä lahonneita puisia rakennusjätteitä. Painumia työsalihallin alapohjalaatan alapuolisessa perusmaassa. Puiset lahonneet rakennusjätteet suositellaan poistamaan alapohjarakenteista mahdollisuuksien mukaan. Lahot rakennusjätteet poistetaan alapohjarakenteista mahdollisuuksien mukaan. Avatut alapohjarakenteet korjataan ja tiivistetään ilmatiiviiksi. 4.2.3. Rakennusrunko Rakennuksen runkorakenteina toimivat pääasiassa elementtivalmisteiset teräsbetonirakenteet (pilari-palkki -rakenteet). Vanhalla osalla paikalla on käytetty paikalla valettuja teräsbetonirakenteita. Täydentävästi on käytetty myös muita rakenteita, kuten esim. tiiliseiniä sekä puu- ja teräsrakenteita. Runkorakenteissa ei havaittu merkittäviä vaurioita eikä halkeamia lukuun ottamatta muutamia paikallisia halkeamia ei aikakauden rakenteiden liitoskohdissa.

20(43) Betonielementtirakenteisia runkorakenteita. Runkorakenteiden halkeamat korjataan muiden sisäremonttien yhteydessä. 4.2.4. Ulkoseinät ja julkisivut Halkeamia väliseinän yläosassa eri aikakauden rakenteiden liitoskohdissa. Ulkoseinät ovat pääosin teräsbetoni- ja tiilirunkoisia. Julkisivuverhouksena on käytetty vaihtelevasti kuitusementtiaaltolevyä, maalattua betonia tai slammattua tiiltä. Täydentävästi on julkisivuissa käytetty myös lasitiilirakenteita. Julkisivut ovat rakenteellisesti tyydyttävässä-välttävässä kunnossa. Julkisivuissa on havaittavissa melko yleisesti maalipintojen hilseilyä sekä ikääntymisestä ja säärasituksesta johtuvaa tummumista. Muita huomioitavia asioita ovat teräsosien ruostevauriot, lasitiilien halkeamat sekä kattovesien roiskevauriot julkisivupinnoissa. Myös betonielementtien elastiset saumaukset alkavat olla ikääntyneitä. Betonirakenteille suositellaan teettämään erillinen kuntotutkimus. Julkisivuille suositellaan tarkennettuja kunnostuksia eri pinnoille. Yleiskuvaa julkisivusta. Tiilien pinnoite hilseilee.

21(43) Maalatuissa kuitusementtiaaltolevyissä esiintyy yleisesti tummumista sekä yksittäisiä halkeamia. Samoin betonielementtien pinnat ovat tummuneet. Ruostevaurioita terässäleikössä. Katolta tulevat roiskevedet kastelevat julkisivu- ja perustusrakenteita. Julkisivun betonirakenteiden kuntotutkimus. Julkisivun betonirakenteiden korjaustarve arvioidaan tutkimusten perusteella. Muiden julkisivupintojen kunnostuksia ja huoltomaalauksia. Elastiset liikunta- ja elementtisaumat uusitaan. Harkittavaksi ehdotamme lasitiiliseinien korvaamista esimerkiksi lasiseinillä (ei mukana PTS-taulukossa). 4.2.5. Ikkunat Rakennuksen ikkunat ovat pääasiassa MSE tyyppisiä puuikkunoita. Pääosa ikkunoista on uusittu peruskorjausten yhteydessä 1980-1990-luvulla. B-siipeen on asennettu nykyaikaiset puu-/alumiini-ikkunat vuonna 2016. Aulatiloissa on lisäksi kiinteitä metallirunkoisia lämpölasi-ikkunoita. Puuikkunoissa esiintyy yleisesti epätiiviyttä sekä ikääntymisen ja säärasituksen jättämiä jälkiä. Lisäksi useista puuikkunoista puuttuu kiinnitysmekanismien osia. Puuikkunoiden vaiheittaiseen uusimiseen tulee varautua. Uusittujen ikkunoiden alumiiniulkopinnat eivät kaipaa juurikaan huoltoa.

22(43) Varsinkin ikkunoiden ulkopuolisissa pinnoissa esiintyy ikääntymisen ja säärasituksen jälkiä. Kuvassa oleva ikkunapelti on lähes irti. Useissa sisäpuitteissa on selviä rakoja. Ikkunoista puuttuu runsaasti kiinnitysmekanismien osia. Alakarmissa on kosteuden jättämiä jälkiä. B-siiven uusissa puu-/alumiini-ikkunoissa ei havaittu huomautettavaa. Puuikkunat uusitaan vaiheittain. 4.2.6. Ulko-ovet Normaalit ulko-ovet ovat pääosin metallirakenteisia, osin ikkunallisia sekä ikkunattomia. Ovien kunto ja toimivuus olivat tyydyttävällä tasolla. Oville ei arvioida olevan välittömiä uusimistarpeita.

23(43) Pääovet ikkunallisia metalliovia. Ulko-ovilla oletetaan olevan vielä käyttöikää jäljellä. Ovirakenteet huolletaan 1 2 kertaa keskitetysti tarpeen mukaan. 4.2.7. Parvekkeet Rakennuksessa ei ole parvekkeita, mutta saunaosaston yhteydessä on kattoterassi. Terassin rakenteissa esiintyy muiden ulkopintojen tapaan säärasituksen jättämiä jälkiä. Terassin vesieristys on ikääntynyt ja käyttöikänsä lopussa. Saunaosaston kattoterassin vesieristys on ikääntynyt. Terassin maalipinnat ovat huonossa kunnossa. Saunaosaston kattoterassin vesieristys uusitaan kattosaneerausten yhteydessä. Muilta osin kattoterassi kunnostetaan julkisivukorjausten yhteydessä. 4.2.8. Kattorakenteet Kattotyyppinä on loiva harjakatto ja osittain tasakatto. Harjakaton vesikatemateriaalina on maalattu rivipeltikate ja tasakaton katteena bitumikermikate. Vedenpoisto tasakatoilla on kattokaivojen kautta sadevesijärjestelmään. Harjakatoilla vedet ohjautuvat vesikouruihin. Katoilla on asianmukaiset varusteet, kuten kulkusillat.

24(43) Rivipeltikatoissa esiintyy melko yleisesti ruostevaurioita. Myös kattojen läpivienneissä ja saumoissa esiintyy epätiiviyttä. Kattokaltevuudet ovat suhteellisen loivia. Räystäiden puuttuminen ja räystäskourujen ylivuodot lisäävät julkisivujen vaurioitumisriskiä. Vanhimmalta tasakatolta on poistettu singelikerros. Bitumikermikatteet alkavat olla ikääntyneitä ja uusimisen tarpeessa. Tasakattoa. Kuvan tasakatolta on poistettu singelikerros. Vesikattojen vuotokorjaukset. Peltikatteet kunnostetaan ja huoltomaalataan. Bitumikermikatteet ja saunaosaston kattoterassin vesieriste uusitaan. Harkittavaksi ehdotamme räystäiden rakentamista (ei mukana PTS-taulukossa). 4.3. SISÄTILAT 4.3.1. Yleistilat, tekniset tilat Yleistilat ja tekniset tilat sijaitsevat eri puolilla rakennusta. Sisätiloissa on vuosien aikana tehty suhteellisen paljon erilaisia pintaremontteja sekä erilaisia tilamuutoksia käyttötarpeiden muuttuessa. Tarkastuskierroksen aikana muutostöitä tehtiin B-siivessä. Kuntoarvioinnin yhteydessä tarkastetut sisätilat ovat pintarakenteiltaan vaihtelevassa kunnossa. Auditorion alapuolisen kellaritilan pinnoissa esiintyy ulkopuolisen kosteuden aiheuttamia vaurioita. Lisäksi vähäisempiä kosteusvaurioita esiintyy keittiösiiven kellarissa. Liikuntasalin lattiapinnoitteen saumoissa esiintyy paikoin epätiiviyttä. Myös muilta osin pintarakenteissa esiintyy paikoin normaaleja käytöstä johtuvia kulumisjälkiä esim. seinä- ja lattiapinnoissa. Tilojen kunto on kuitenkin käyttötarkoitus huomioon ottaen pääosin tyydyttävä. Laitoskeittiö aputiloineen on saneerattu v. 2005 ja tilat ovat edelleen suhteellisen hyvässä kunnossa. Tulevan putkiremontin yhteydessä on osa sisätiloista syytä saneerata.

25(43) Laitoskeittiön rakenteet ovat kunnossa. Käytävätiloja. Auditorio. Liikuntasalin lattiapinnoitteen saumoja on auki. Kosteusvaurioita auditorion alapuolisen kellarin rakenteissa. Luokkatiloja.

26(43) B-siiven muutostyöt olivat käynnissä. Aulatiloja. Toimenpide-ehdotus: Kellaritilojen kosteusvauriokorjaukset. Tulevaan putkiremonttiin liittyvät rakennustekniset työt (sis. pesu- ja wc-tilat). Muiden sisätilojen kunnostamiset käyttäjätarpeiden mukaisesti. 4.3.2. WC- ja märkätilat Kuntoarvioinnin yhteydessä käytiin osittain kohteen wc- ja märkätiloja läpi. Wc- ja pesutilojen lattia- ja seinäpinnoissa on laatoitus. 3. kerroksen saunaosasto on saneerattu v. 2009 ja ne ovat hyväkuntoisia. Myös muut pesu- ja wc-tilat ovat käyttökuntoisia, mutta ne alkavat pintarakenteiltaan olla pääosin ikääntyneitä. Kosteudentunnistimella ei tarkastetuissa pesutiloissa havaittu haitallista kosteutta. Pesu- ja wc-tilojen vaiheittaisiin saneerauksiin on syytä varautua. Saneeraus kannattaa ajoittaa putkiremontin yhteyteen. Kellarikerroksen ikääntyneitä sosiaalitiloja. Liikuntasalin ikääntyneitä pesutiloja.

27(43) WC. Saunaosaston saneerattu pesuhuone. Ikääntyneiden pesu- ja wc-tilojen kunnostuksia viemäriremontin yhteydessä.

28(43) 5. LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 5.1. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Kiinteistö on liitetty kaukolämpöverkostoon. 5.1.1. Lämmöntuotanto Kaukolämmön alajakokeskuksessa käyttöveden lämmönsiirrin on vuodelta 2014 ja lämmityksen lämmönsiirrin on vuodelta 2011 (ei erillistä ilmanvaihdon lämmönsiirrintä). Lämmityksen lämmönsiirrin on ylimitoitettu, koska viereiseen uudisrakennukseen tulee oma kaukolämmön alajakokeskus ja yhteys entiseen rakennukseen on loppunut. Lämmityksen lämmönsiirtimen uusimista harkitaan vasta, mikäli lämmönsiirtimen hyötysuhde voidaan todeta huonontuneen merkittävästi (lämmön kulutus lisääntynyt lämmityksen perussäädöstä huolimatta). Muuten lämmönsiirtimiä ei teknisen käyttöiän (20 25 vuotta) perusteella uusita vielä kuluvalla 10-vuotisjaksolla. Kaukolämmön alajakokeskuksessa säätö- ja toimilaitteita uusitaan toistaiseksi niiden vikaantuessa (huoltoasia). Kaukolämmön alajakokeskus. Lämmönjakelun kiertovesipumppujen ja muiden toimilaitteiden uusinnat teetetään tarpeen mukaan (huoltoasia, ei esitetä PTS taulukossa). 5.1.2. Lämmönjakelu Lämmitysverkosto, pattereiden kytkentäjohdot on tehty teräsputkesta hitsaus- ja kierreliitoksin. Lämpöjohtojen käyttöikä on suotuisissa olosuhteissa (ei ulkopuolista kosteusrasitusta, eikä ylimääräistä täyttötarvetta -> happirikasta vettä verkostoon) vähintään 60-70 vuotta (käytännön käyttöikää ei tunneta). Lämpöjohtoverkosto on eri rakentamisvuosilta. Linjaventtiilit ovat alas laskettujen kattojen sisällä. Lämmityksen perussäätöä ja patteriventtiilien uusimista voidaan suositella lähivuosien aikana, mitä voidaan perustella tasaisemmilla lämpötiloilla ja lämmön säästöllä. Lämmityksen perussäätö ja patteriventtiilien uusiminen. Lämmityksen lämmönsiirrin on tällä hetkellä ylimitoitettu.

29(43) 5.1.3. Säätölaitteet Kiinteistön lämmitystä ja ilmanvaihtoa ohjataan viereisen rakennuksen PC valvomosta (järjestelmä on juuri uusittu vuosina 2016 2017). Yhteyden järjestelmään saadaan myös internetin kautta. Myös vanhat valvonta-alakeskukset on päivitetty ja ne ovat yhteydessä uuteen järjestelmään. Rakennusautomaatiota uusitaan toistaiseksi tarpeen mukaan, koska kenttälaitteet ovat päivityksestä huolimatta perustaltaan vanhoja. Valvonta-alakeskuskaappi ilmanvaihtokonehuoneessa (vanha mutta päivitetty uuteen järjestelmään). Lämmityksen ja ilmanvaihdon säädöt voidaan asettaa uudesta PC valvomosta (Schneider). Rakennusautomaatiota uusitaan toistaiseksi tarpeen mukaan. 5.1.4. Lämmönluovutus Ikkunaseinustoilla on tavanomaiset teräslevypatterit. Termostaattiset patteriventtiilit ovat erimallisia ja pääosin vuosilta 1988 1992. 1990 luvun alun tai 1980 luvun lopun Danfoss mallinen termostaattinen patteriventtiili. Oras mallinen termostaattinen patteriventtiili (todennäköisesti myös 1990 luku). Vanhat patteriventtiilit uusitaan lämmityksen perussäädön yhteydessä.

30(43) 5.1.5. Eristykset Lämpöjohtojen eristykset ovat PVC muovipäällysteisiä mineraalivillakouruja. Eristeet ovat tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. 5.2. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT Kiinteistö on liitetty kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoon. Vesi- ja viemäriputket ovat suurimmaksi osaksi eri rakentamisvuosilta. 5.2.1. Vedenkäsittely Kiinteistön vesimittarin yhteydessä ei ole paineenalennusta. Kylmää vettä puhdistetaan Bauer laitteistolla. Lämmin käyttövesi valmistetaan lämmönsiirtimellä. Kiinteistön vesimittari. Bauer veden puhdistin. Ei toimenpide-ehdotuksia. 5.2.2. Vesijohdot Vesijohdot ovat havaintojen mukaan kuparia (uusinnoissa on myös komposiittia). Vesijohtojen tilastollinen käyttöikä on noin 50 vuotta. B siivessä tehdään parhaillaan remonttia ja samalla uusitaan vesijohdot. Samalla käyttövesijohdot vedetään B siivestä pihan poikki suurkeittiön ja hallinnon tiloihin. Saadun tiedon mukaan vesijohdot ovat yleisesti heikossa kunnossa, joten kaikki vesijohdot tullaan uusimaan lähivuosien aikana (tehty päätös).

31(43) B siivessä on jo uusittu kupariputkea. Vesijohdot uusitaan lähivuosien aikana. 5.2.3. Viemärit Viemärit muovia tai valurautaa. Viemärien tavoitteellinen käyttöikä on noin 50 vuotta. Viemärien kunnon tarkastus ja uusimistarpeiden arviointi edellyttävät viemäreiden sisäpuolista kuvausta (kuvaus tehdään lähiviikkojen aikana). Vanhat valurautaiset viemärit ovat todennäköisesti käyttöikänsä päässä, mutta kuvauksella voidaan vielä selvittää mahdollinen korjaustapavaihtoehto, esimerkiksi sukitus. Muoviviemäreiden kuvaus antaa tietoa mahdollisista muodonmuutoksista tai painumista, mitkä kertovat suoraan korjaustarpeesta. Viemäreiden korjaus tai uusiminen perustuen viemäreiden kuvaukseen (kuvaus tehdään lähiviikkojen aikana). 5.2.4. Vesi- ja viemärikalusteet Vesikalusteita on uusittu eri aikoina remonttien yhteydessä tai yksitellen. Hanat ovat ainakin pääosin mallia Oras ja WC istuimet mallia IDO. Jatkossa vesikalusteita uusitaan tarpeen mukaan yksitellen ja isompien tilaremonttien yhteydessä. Hana- ja suihkusekoittajien käyttöikä on noin 15 25 vuotta ja WC-istuinten noin 35 50 vuotta.

32(43) Suurkeittiön laitteet ovat pääosin vuodelta 2005. Suihkuhanoja (vuosilta 1988 1992). Vesi- ja viemärikalusteiden uusimiset teetetään toistaiseksi tarpeen mukaan. 5.2.5. Vesi- ja viemärieristykset Vesijohtojen eristykset ovat näkyvin osin mineraalivillakouruja. Eristeet ovat tyydyttävässä kunnossa mutta ne uusitaan vesijohtojen mukana. Ei erillisiä toimenpide-ehdotuksia PTS taulukkoon. 5.3. ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT Kiinteistössä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmön talteenotolla. 5.3.1. Ilmanvaihtokoneet Kiinteistön ilmanvaihtokoneet ovat pääosin vuosilta 1988 1992 (12 kpl). Keittiösiiven koneet ovat uudempia vuodelta 2005 (3 kpl) ja vastaavista poistoista vesikatolla otetaan lämpö talteen (neulapattereilla, myös vuodelta 2005). Tämän lisäksi vesikatolla on erillispoistoja (huippuimureita). Vanhempien ilmanvaihtokoneiden puhaltimien vaihdosta on jo tehty työselitys. Vanhat puhaltimet ovat hihnakäyttöisiä 2-nopeuskeskipakopuhaltimia, jotka korvataan suoravetoisilla kammiopuhaltimilla. Uusien puhaltimien sähkön kulutus on huomattavan pientä verrattuna vanhoihin. Uusien puhaltimien säätö voidaan virittää paremmin tilojen käytön mukaisiksi ja saadaan siten selvää lämmön ja sähkön säästöä aikaiseksi. Muuten ilmanvaihtokoneen osia ja putkistovarusteita uusitaan ja ylläpidetään tarpeen mukaan. Ilmanvaihtokoneiden tekninen ja taloudellinen käyttöikä on noin 25...30 vuotta, koneen osilla tätä vähemmän.

33(43) Suurin osa ilmanvaihtokoneista on vuosilta 1988 1992. Samoin huippuimureista. Vanhempien ilmanvaihtokoneiden puhaltimien vaihto. Muut ilmanvaihdon laitteiden uusimiset teetetään toistaiseksi tarpeen mukaan. 5.3.2. Kanavistot Kanavat ovat kierresaumattua peltiä ja osin kanttikanavaa. Kanavia ja pääte-elimiä on osin uusittu tilasaneerauksien mukana. Kanavat kannattaa puhdistaa ennen puhaltimien vaihtourakkaa. Vesikatolla suurkeittiön poistosta otetaan lämpöä talteen. Korjaamohallin kanavaa. Ilmanvaihdon nuohous teetetään viiden vuoden välein (keittiössä joka vuosi). 5.3.3. Päätelaitteet Tuloilmaventtiilit ovat pääosin erilaisia kattohajottimia tai säleikköjä. Poistoventtiilit ovat kartiomallia tai säleikköjä.

34(43) Auditoriossa tuloilma puhalletaan penkkien alta. Luokkahuoneen poistoventtiilejä. Päätelaitteet puhdistetaan aina ilmanvaihdon nuohouksen yhteydessä. 5.4. MUUT JÄRJESTELMÄT 5.4.1. Palontorjuntajärjestelmät Rakennuksessa on pikapaloposteja ja käsisammuttimia. Käsisammuttimet tulee tarkastaa määräysten mukaisesti ajallaan. Määräaikaistarkastukset käsisammuttimille, (ei mukana PTS-taulukossa). 5.4.2. Kylmätekniset järjestelmät Kouluihin ei suunnitella ilmanvaihtoon liittyvää jäähdytystä, mutta ongelmallisimmissa tiloissa voidaan harkita ilmalämpöpumppuja (nyt jo hallintotiloissa). Ei toimenpiteitä.

35(43) 6. SÄHKÖJÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 6.1. ALUESÄHKÖISTYS 6.1.1. Aluevalaistus Kiinteistön aluevalaistuksena toimivat erilaiset rakenteisiin asennetut valaisimet sekä pylväsvalaisimet. Valaisimet on osittain uusittu ja siltä osin edelleen tyydyttävässä kunnossa. Lamppuina on pääosin käytetty elohopealamppuja, HQ. Valaistuksen uusimiselle on esitetty varaus jakson aikana. Katosvalaisin, HQ. Seinävalaisin, HQ. Valaisinten uusiminen. 6.1.2. Ulkopistorasiat Tarkastuksen aikana havaittiin noin parikymmentä autolämmityspistorasiakoteloa. Rasiat ovat toimintakuntoisia. Ei toimenpiteitä. 6.2. KYTKINLAITOKSET JA JAKOKESKUKSET 6.2.1. Jakokeskukset alle 1000V Kiinteistön sähköpääkeskus on sijoitettu B-osaan. Pääkeskus on 1990-luvun tienoilta ja sen nimellisvirta on 1600 A. Päävarokkeiden koosta ovat 4x3x250A. Tilassa oleva nousukeskus on havaintojen mukaan 1980-luvun alusta. Muita pienempiä sähkön jakokeskuksia on useita. Niiden tarkempi lukumäärästä selviää nousujohtokaaviosta.

36(43) Keskukset on pääosin uusittu 1980-1990 -lukujen aikana. Keskukset ovat yleisesti vähintään tyydyttävässä kunnossa, eikä niiden uusimiselle arvioida olevan tarvetta. Lämpökamerakuvausta suositetaan tehtävän säännöllisesti. Kuitenkin vanhojen jakokeskusten johdonsuoja-automaatit alkavat tulla elinkaarensa päähän ja niiden uusimista suositellaan (noin 15 keskuksesta). Pääkeskustilassa on keskitetty loistehon kompensointilaitteisto (300 kvar). Se on 1990- luvun alusta. Ikääntymisestä johtuen laitteiston uusimiselle on esitetty varaus. Sähkölaskun mukaan loistehosta ei ole mennyt maksua. Sähköpääkeskus. Tulppasulakekeskus. B-siiven keskus. Vanhat johdonsuoja-automaatit.

37(43) Työsalin keskus. Kompensointilaite. Vanhojen johdonsuoja-automaattien uusiminen. Kompensointilaitteiston uusiminen. 6.2.2. Johtotiet Kaapeloinnit on tehty uppo- ja pinta-asennuksena sekä kaapelihyllyjä- ja kouruja käyttäen. Johtoteitä asennetaan tarpeen vaatiessa lisää. Toimenpide-ehdotus: Ei toimenpiteitä. 6.2.3. Kaapeliläpiviennit Osa läpivienneistä on tiivistetty asianmukaisesti mutta tarkastuksen aikana havaittiin myös avonaisia läpivientejä (esim. spk-käytävä). Läpivientien tarkastus ja tiivistys. 6.3. JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET 6.3.1. Nousujohdot Nousujohdoilla tarkoitetaan keskusten välisiä johtoja. Nousujohdoille ei arvioida toimenpiteitä itsenäisenä toimenpiteenä, mutta kun keskuksia uusitaan, suositetaan uusimaan myös niitä syöttävät nousujohdot. Ei toimenpiteitä.

38(43) 6.3.2. Voimaryhmäjohdot Laitteiden uusimisen yhteydessä tarkastetaan myös ryhmäjohtojen kunto ja uusimistarve. Ei toimenpiteitä. 6.3.3. Valaistusryhmäjohdot Valaistusryhmäjohdot, joiksi luetaan myös pistorasioiden syötöt, ovat useilta eri aikakausilta. Tulevien saneerausten yhteydessä ryhmäjohdot uusitaan vanhimmilta osin ja niitä lisätään tarvittavassa laajuudessa. Toimenpide sisältyy PTS:ssä valaistuksen uusimiseen. Uusiminen valaisimien uusimisen yhteydessä. 6.3.4. Varusteet Kiinteistön pistorasiat ovat maadoitettuja 1-luokan rasioita. Sähkökalusteet ovat eri aikakausilta. Osaan tiloista on teetetty sähkösaneeraus ja sähkökalusteet ovat hyvässä kunnossa. Vanhimmat sähkökalusteet suositetaan tarkastamaan kyseisten alueiden sähkösaneerausten yhteydessä. Ei toimenpiteitä. 6.3.5. Liittymisjohdot Kiinteistö on liitetty paikallisen energiayhtiön pienjänniteverkkoon. Liittymisjohdot ovat oletuksen mukaan uusittu pääkeskuksen uusimisen yhteydessä. Ei toimenpiteitä. 6.3.6. Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset Maadoituksen tarkoitus on estää vaarallisten kosketusjännitteiden muodostuminen sähkölaitteiden vikatapauksissa. Maadoitukset takaavat sähköverkon vikavirralle luotettavan reitin ja varmistavat suojalaitteiden luotettavan ja nopean toiminnan. Maadoituskaaviota ei ollut käytettävissä. Tarkastuksen aikana ei kuitenkaan saatu tietoa maadoitusten toimimattomuudesta ja havaitut maadoitukset olivat hyvässä kunnossa. Ei toimenpiteitä.

39(43) 6.4. VALAISIMET, LÄMMITTIMET, KOJEET JA LAITTEET 6.4.1. Valaisimet Sisätilojen valaisimina toimivat pääosin erilaiset T8-putkin varustetut loisteputkivalaisimet, joissa on magneettinen kuristin. Valaisimet on varustettu yleisesti lamelliritilöin. Valaisimet ovat havaintojen mukaan yleisesti 1990-luvun alusta. Valaisimien elinkaari on noin 30 vuotta, joka tulee täyteen jakson aikana. Tilojen saneerausten yhteydessä kyseisen tilan valaisimet suositellaan uusimaan. Kuitenkin viimeistään jakson lopussa valaisimet tulevat elinkaarensa päähän. Osassa tiloista valaisimia on uusittu, kuten esimerkiksi auditorio. Valaistuksen uusimisen yhteydessä suositetaan uusimaan myös tilojen sähkökalusteet ja ryhmäjohdot. Lopullisiin kustannuksiin vaikuttaa luonnollisesti esimerkiksi valittujen valaisinten laatutaso. Uusiksi valaisimiksi suositetaan harkitsemaan led-valaisimia. Liikuntasalin valaistusta. Auditorion valaistusta. Käytävätilan valaistusta. Luokkatilan valaistusta. 1990-luvun valaisimien uusiminen

40(43) 6.4.2. Turvavalaistusjärjestelmä Kiinteistössä on turvavalaistusjärjestelmä. Se koostuu eri aikakausien komponenteista. Saneeratuissa tiloissa on uudempia yksiköitä. Turvavalokeskuksia on saatujen tietojen mukaan neljä kappaletta. Merkkivalaisimien lisäksi on erillisiä turvavaloja käytävillä. PTSjakson alkupuolelle on esitetty järjestelmän uusiminen. Turvavaloyksiköitä suositellaan lisäämään uusimisen yhteydessä varsinkin käytävätiloihin. Yksi turvavalokeskuksista. Merkkivalaisin. Turvavaloyksikkö. Turvavaloyksikkö. Turvavalaistusjärjestelmän uusiminen. 6.4.3. Lämmittimet Kattokouruihin ja syöksytorviin on asennettu sähköisiä sulanapitolämmityksiä. Järjestelmä on saatujen tietojen mukaan ollut toimiva.

41(43) Kourun sulanapito. Ei toimenpiteitä. 6.4.4. Kojeet ja laitteet LVI-, ohjaus-, valvonta- ja säätölaitteiden kokoonpanoa ja tekniikkaa on kuvattu LVIosiossa. Sähkötekniseltä osin järjestelmät ovat tyydyttävässä kunnossa. 6.4.5. Saunat Ei toimenpiteitä. Koulumessissä on saunaosasto. Saunaosasto on saneerattu vuonna 2009 ja on hyvässä kunnossa. Ei toimenpiteitä. 6.5. TELE- JA ANTENNIJÄRJESTELMÄT 6.5.1. Puhelin- ja atk-järjestelmä Kiinteistöön on toteutettu yleiskaapelointijärjestelmä. Järjestelmä on ollut saatujen tietojen mukaan toimiva. Järjestelmää päivitetään tarpeen mukaan. Kiinteistön tiloissa on WLAN-tukiasemia tarvittavissa paikoissa.

42(43) WLAN-yksikkö. Ei toimenpiteitä. 6.5.2. Antennijärjestelmä Kiinteistön antennijärjestelmä on ollut toimiva ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Ei toimenpiteitä. 6.5.3. Heikkovirtajärjestelmät Kiinteistössä on kulunvalvonta-, rikosilmoitus, kuulutus- ja aikakellojärjestelmät. Järjestelmiä päivitetään tai uusitaan käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Rikosilmoitusjärjestelmän osittaisiin uusimisiin tulee varautua tarkastelujakson aikana. Ajannäyttöyksikkö. Rikosilmoittimen liikeilmaisin. Rikosilmoitusjärjestelmän osittainen uusiminen.